Mietteitä verotuksesta (1/2) Perintöverotus

10.7.2014 · Aihe: Eduskuntatyö, Talouspolitiikka 

Kävin ykkösaamussa puhumassa verotuksesta yhdessä verojaoston puheenjohtaja Sampsa Katajan (kok.) ja jaoston demarijäsenen Sirpa Paateron kanssa.

Keskustelusta todettakoon, että verojaoston jäsenet ovat verotuksesta keskenään huomattavan samaa mieltä – siis verrattuna siihen, kuinka paljon verotukseen liittyvät kysymykset kansalaisia yleensä jakavat. Jos tämä kolmikko saisi päättää verotuksesta, tulos olisi varmaankin parempi kuin mitä demokraattisemmassa prosessissa tulisi. 🙂

Joitakin irrallisia ajatuksia keskustelun pohjalta. Aloitan perintöverotuksesta.

Nostan hattua Sampsa Katajalle siitä, että tässä vaiheessa ei ole syytä poistaa perintöveroa, koska on paljon keskeisempää alentaa työn verotusta. Pienenä myönnytyksenä puolueensa viralliselle kannalle hän tietysti joutui toteamaan, että jossain kaukaisessa tulevaisuudessa on aika poistaa perintövero. Kaukainen tulevaisuus on vähän sama asia kuin horisontti: etenee, kun sitä kohti kuljetaan.

Perintöverosta luovutusvoittoveroon: lukitusvaikutus

Ruotsissa perintövero on poistettu ja korvattu omaisuuden luovutusvoiton verotuksella. Jos perit yrityksen tai asunnon, et maksa siitä veroa, mutta jos myyt, verottaja iskee myyntivoittoon. Tätä on Ruotsissa aletta katua, koska se tuottaa suuren lukitusvaikutuksen. Asuntoa ei kannata myydä, vaikka se on perijän tarpeisiin sopimaton sekä koon että sijainnin vuoksi.

Lisäksi tämä käytäntö toisi luovutusvoittojen veron myös itse hankittuun asuntovarallisuuteen, mikä olisi aivan kohtuuton nousevien asuntohintojen aikana niille, jotka aloittavat yksiöstä ja etenevät kohti perheasuntoa. Kaikilla ei ole varaa ostaa sadan neliön asuntoa ensiasunnoksi.

Entä jos perijästä ei ole yrittäjäksi?

Yritysvarallisuuden osalta tuo lukitusvaikutus on vielä vaarallisempi. Ei ole mitenkään harvinaista, että yrityksen luoneen isän poika tai tytär on kovin sopimaton yrittäjäksi. Perintöveron vaihtaminen luovutusvoittoveroon jarruttaa huomattavasti sitä, että kelvoton perijä ymmärtää myydä yrityksen. Sitä paitsi erilaiset yritysjärjestelyt ovat arkipäivää nykymaailmassa. Herkästi käy niin, että Ruotsin malli estää nekin.

Kasautuva varallisuus ei ongelma Suomessa – vielä

Yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta painottavat varoittavat perintöveron poistosta, koska omaisuuksien kasautuminen on taloudellisen eriarvoisuuksien lähteistä suurin. (Pikettyn kirja puoliksi luettuna yöpöydällä.) Jos katsoo Yhdysvaltain tilannetta, varoitukseen on aihetta. Suomen ongelmana toistaiseksi on pikemminkin se, ettei meillä ole riittävästi yksityistä varallisuutta sijoittamaan kasvaviin yrityksiin – siis toistaiseksi.

Veron lykkäys, kun yrityksellä menee huonosti?

Perheyritysten liitto on (taas) vaatinut perintöveron poistamista ainakin yritysvarallisuudesta, ettei yritysvarallisuutta jouduta pilkkomaan verojen maksamiseksi. Sinänsä minäkin kannatan kotimaista omistusta. Kun omistajasuvut joutuvat myymään yrityksensä, ostaja on melkein aina ulkomainen, koska sitä kasautunutta varallisuutta on Suomessa vielä niin vähän. Kasvoton ulkomainen omistaja on tyly. Suomen ajautuminen tytäryhtiötaloudeksi on peräti huono juttu.

On aika vaikeaa poistaa perintövero suurista omaisuuksista ja jättää se pieniin omaisuuksiin. Tällaista yritettiin pari hallitusta sitten, mutta perustuslain tasapuolisuusvaatimusta tämä ei täyttänyt. Perheyritysten osalta asia on kyllä kunnossa noin normaaleja taloudellisia aikoja ajatellen. Jos omistusosuus on yli 10 %, perintöverosta saa 60 %:n huojennuksen ja maksuaikaa muistaakseni (?) viisi vuotta. Tuo vero on maksettavissa aivan tavanomaisuista osingoista, vaikka siitä purjeveneestä onkin ehkä tingittävä. Mutta tällaisina aikoina, kun monilla yrityksillä menee huonosti eikä mitään osinkoa kyetä maksamaan, perintövero voi vahingoittaa suuresti yrityksiä. Voitaisiin säätää lykkäyslauseke, jossa perintöveron maksu sidottaisiin perityn yrityksen tulokseen tai osingonjakoon. Jos yritys ei tuota mitään, perintövero siirtyy tulevaisuuteen.

Perheyritysten liiton huoli suurten omistajasukujen kolmansista serkuista, joiden omistusosuus ei ylitä kymmentä prosenttia, on aiheeton. Näitä kolmansia serkkuja ei tarvita yrityksen toiminnassa.

Kohtuullisen asunnon periminen verottomaksi – tai veroon lykkäystä

Tavalliset ihmiset perivät vanhemmiltaan käytännössä vain asuntovarallisuutta. Perustulon kannattaja ei voi vastustaa kotitalouksien asuntovarallisuuden karttumista, sillä vastaahan velaton asunto huomattavaa perustuloa. (Jostain syytä perustulon laiskistavaa vaikutusta pelkäävät eivät pelkää asuntovarallisuuden laiskistavaa vaikutusta.) Voisi harkita perintöveron alarajan nostamista normaalin asunnon tasolle. Toisaalta ihmiset perivät vanhempansa yleensä ollessaan itse 50 – 70 -vuotiaita, jolloin kovimpaan hätään tämä peritty asuntovarallisuus ei enää tule. (Perinnön voi toki siirtää lapsilleen). Voisi ajatella perityn asunnon osalta veron lykkäämistä siihen, kun perijä täyttää vaikka 40 vuotta, jotta asunnonomistusuran alussa oleva nuori ei joutuisi perinnöstä veroa maksamaan.

 

 

Kommentit

103 Vastausta artikkeliin “Mietteitä verotuksesta (1/2) Perintöverotus”

  1. Pirjo Viitasaari kirjoitti 10.7.2014 kello 12:26

    “luovutusvoittojen veron myös itse hankittuun asuntovarallisuuteen, mikä olisi aivan kohtuuton nousevaien asuntohintojen aikana niille, jotka aloittavat yksiöstä ja etenevät kohti perheasuntoa.”

    Mitä jos oman asunnon myyntivoiton verosta voisi edelleen vapautua, mikäli ostaa tilalle uuden asunnon, johon itse muuttaa. Muussa tapauksessa maksettaisiin myyntivoiton vero. Asunnon vaihtamisen mahdollistamiseksi säännös lienee tehty? Mikäli vaihtaa halvempaan, niin veroetua ei saisi täysimääräisesti.

    Perintöverojen suuri ongelma tavallisen tallaajan kannalta on se, että veron joutuu maksamaan, vaikka omaisuutta ei saisi haltuun. Pahimmillaan tuo johtaa tuplaveroihin, kun henilöt kuolevat “väärässä järjestyksessä”. Tämä epäkohta tulisi korjata ja minimissään maksuvelvollisuus siirtää vasta haltuunsaantiajankohtaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  2. Mikko Nummelin kirjoitti 10.7.2014 kello 12:44

    Artikkelin asuntovarallisuuden kertymisen vertailut perustuloon ovat virheellisiä. Perustulo olisi universaali ja varallisuusperusteinen sosiaalituki, joka hyödyttäisi ihmisiä suhteellisesti sitä enemmän, mitä pienituloisempia ovat. Sen sijaan asuntovarallisuuden karttuminen koskee vain keskiluokkaa ja ylempiä tuloluokkia ja pienituloisimmat suvut jäävät siitä paitsi. Myös ne, jotka kartuttavat omaa asuntovarallisuuttaan, joutuvat tekemään sen kantamalla asuntovelan riskit, jotka laukeavat esimerkiksi työttömyyden pitkittyessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  3. Mikko kirjoitti 10.7.2014 kello 12:48

    Yli 1meur perinnöt tuottivat viime vuonna n 50 meur. Eli niitä oli max. Muutama sata. Eikös nyt voisi selvittää ihan perintö perinnöltä oliko verosta haittaa yritystoiminnalle vai ei. Uskallan epäillä että eipä juuri.
    Toinen asia on että suurten varallisuuksien perheet osaavat kyllä perintöverot välttää, liekö Herlinit maksaneet euroakaan…
    Ja myyntivoiton kiertäminen voi olla vaikeampaa.
    Muutoin olen sitä mieltä että kiinteistövero ylös ja kattavaksi. Vain kivijalka pysyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  4. Mikko kirjoitti 10.7.2014 kello 13:10

    Perintöveron voisi jakaa kymmeneen tasasuureen osaan, jonka ensimmäinen erä menisi maksuun perinnönjakoa seuraavana vuonna ja viimeinen erä olisi maksettava 11 vuoden kuluttua.

    Näin “tavalliset perinnönsaajat” välttyisivät lainanotosta ja pystyisivät maksamaan perintöveron (korotettuna ansiotuloverona) vähitellen. Yritysomaisuuden perijät taasen kuittaisivat perintöveron osingoilla.

    Perintöveroa voisi alentaa antamalla ko. verosta vähennysoikeus. Ensisijaisesti maksetun perintöveron voisi vähentää pääomatuloista ja toissijaisesti alijäämähyvityksenä ansiotuloista. Samalla voitaisiin poistaa erilaiset perintöverohuojennukset yritysten ja maatalouden perijöiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  5. Ylermi kirjoitti 10.7.2014 kello 14:01

    Pois, pois ja pois. Jotta julkisen talouden saa kuntoon on poistettava niin paljon tukia ja palveluita sen harteilta, että parempi vain antaa ihmisten vaurastua ja laittaa maksamaan itse tarvitsemansa. Perintövero heti pois ja sitten vähitellen tukia pois niiltä jotka pysyvät itse pystyssä, jotta niitä riittää kompasteleville.

    Muutenkin tuota taloudellista oikeudenmukaisuutta tulisi katsoa työllisyyden näkökulmasta, eikä muutaman miljonäärin huonolla maulla kalustettujen lukaalien. Parempi kai että tuloja tulee palkkoina kuin tukina, ei vain pidä päästää palkkoja aivan pohjiin, ettei käy kuin USA:ssa, jossa työssäkäyvät asuvat pahimmillaan teltoissa palkan riittämättömyyden takia. Mitä enemmän valtio ryöstää kuolleilta, niin sitä vähemmän elävät pystyvät sitä työtä luomaan joko itse yrittämällä tai sitten kuluttamalla. Valtio vain tuhoaa tuon vaurauden. Taloudellisen epätasa-arvon tuomat sosiaali- ja terveysongelmat vähenevät sillä kestävämmin, että köyhimmät nostetaan ylöspäin riittäville palkoille (perustulo + pieni palkka), eikä siten että muutaman tosirikkaan takia nuijitaan koko keskiluokka alaspäin.

    Kun teollinen investointi nykyään tarkoittaa enemmän sitä, että työpaikat vähenevät tuotannon kasvaessa, niin jotenkin pitäisi nähdä myös tämä yhteiskunnallinen aspekti, eli miksi niitä koneita ei tosiaan voi antaa tehdä niitä töitä? Vähitellen vaurastuva kansa voi siirtyä katselemaan koneiden työntekoa ja itse keksiä bisnestä lisääntyvän vapaa-ajan täyttämiseen. Sitähän kasvualat, varsinkin työllistävät, paljolti ovat. Useammalla fyrkkaa tarkoittaa sitä, että useampi lähtee rohkeammin yrittämään jotakin. Valtio rakentaisi rautatien keskelle metsää, jota ei käytettäisi.

    Vihreä aspekti tässä on kai se, että loputtomiin jatkuva taloudellinen kasvu on sulaa hulluutta, joten jonkinlainen leppoistaminen tai suoranainen yhteiskunnallinen vallankumous tulee tehdä. Jos ihminen ei rasita julkista taloutta, niin sehän on ideaali tilanne. Velattomat asunnot kiertoon perintöinä, ja sitten ihmiset tekevät työkseen tarpeeksi maksaakseen loput tarvittavat. Ei tarvita pakkokasvua, jos ihmisillä on vaurautta huolehtia itsestään (ja rempata velattomia asuntojaan). Tuskin kukaan jaksaa laiskistua niin paljoa, että heittäytyy koko homman ulkopuolelle sen takia, että löytyy velaton kämppä.

    Mitä asuntomarkkinoihin tulee, niin kaavoitusta muuttamalla syntyy enemmän tarjontaa (tiiviskorkea) ja merkittävä määrä asunnoista on ihan eri luokan puljuilla kuin kuin mummonsa perivillä.

    Niin ja kyllähän se vituttaa lainaa ottaa kuolemantapauksen johdosta, varsinkin jos on itse ollut tekemässä tuota perintöä, ja eipä hyvä juttu sekään, että rahamiehet lähtevät Tukholmaan, eli parempi teidän olisi taipua hyvällä siellä eduskunnassa. Ainakin tämä poistopyrkimys on etu kokoomukselle vaaleissa suhteessa vihreisiin, kun on kyse kuitenkin vihatuimmasta verosta tutkimustenkin mukaan.

    Mielenkiintoista tuolla Ruotsissa tuokin, että maksetaan vain korkoja asuntolainoista – vaikuttanee kotimaiseen kulutukseen positiivisesti, mutta onko niin merkittävää että tulee jokin romahdus, jos pakottavat kohta lyhennyksiin. Liekö tuokin osaltaan saanut Ruotsin näyttämään paremmalta suhteessa Suomeen. Jos palveluihin ei olekaan enää rahaa samaan malliin, niin voi tuo ihailtu työpaikkakehitys sukeltaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  6. Niko Herlin kirjoitti 10.7.2014 kello 14:34

    Nimerkki Mikko tuossa arvuutteli: liekö Herlin maksaneet (perintöveroa) ollenkaan. Kerronpa Mikolle: lie. Siis tämän kirjoitan omalta osaltani, koska Herlinitkin ovat yksittäisiä luonnollisia henkilöitä (itse asiassa kyllä tiedän että sukulaisenikin ovat maksaneet melkoisia summia perintö- ja lahjaveroja, mutta vastaan vain omista tekemisistäni tässä).

    Niko Herlin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 55

  7. Jussi kirjoitti 10.7.2014 kello 14:35

    Tavalliselle palkansaajalle lesken oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin tuo perintöveron muodossa käytännössä pakollisen lainanoton. Koska kotia ei voi realisoida ennen lesken kuolemaa, käytännössä se tarkoittaa perinnön sitomista usein jopa kymmeniksi vuosiksi “kiinni”. Tällaisessa tilanteessa perintövero tulee mielestäni voida maksaa jaksotettuna, edellä ehdotettu 10 vuoden aika on kohtuullinen. Toki jos omaisuus realisoidaan, vero tulee maksaa heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  8. åke kirjoitti 10.7.2014 kello 15:07

    Yksinkertaisin tapa väliaikaisesti poistaa perintöveron haitallisia vaikutuksia on alentaa veron määrää.

    Näin periaate säilyy mutta haitat vähenevät. Joskus tulevaisuudessa voi sitten taas nostaa veron määrää jos talous yllättäen alkaakin parantua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  9. Tiedemies kirjoitti 10.7.2014 kello 15:46

    Se, että yli miljoonan perinnöistä kerätty vero oli yhteensä alle 50 miljoonaa, kertoo siitä, miten perintövero kohdistuu: Se on keskiluokan vero, jota on sitä helpompi kiertää kuta rikkaampi on.

    Mitä jos esimerkiksi alennettaisiin perintöveroa ja laitettaisiin se maksuun vaikka vasta sitten kun pesä jaetaan ja laitettaisiin pesän jakamiselle ajallinen takaraja?

    Tai mitä jos poistettaisiin kokonaan perintövero esimerkiksi alle 200 000 omaisuuksilta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  10. Mikko kirjoitti 10.7.2014 kello 17:19

    “Voitaisiin säätää lykkäyslauseke, jossa perintöveron maksu sidottaisiin perityn yrityksen tulokseen tai osingonjakoon. Jos yritys ei tuota mitään, perintövero siirtyy tulevaisuuteen.”

    Ja ajattelit, ettei tuo aiheuttaisi samankaltaista kannustinluokkua yrityksille kuin sossu pitkäaikaistyöttömälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.7.2014 kello 17:27

    Ja ajattelit, ettei tuo aiheuttaisi samankaltaista kannustinluokkua yrityksille kuin sossu pitkäaikaistyöttömälle.

    No ei aiheuta. Perintövero on tällaisisa tapauksissa noin kahdeksan prosenttia yrityksen arvosta, siis jos kyse on rintaperillisistä. Yrityksen tuottoa ei sen takia kannata pudottaa pysyvästi nollaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. JTS kirjoitti 10.7.2014 kello 17:24

    Hyvä kirjoitus ja ennen muuta hyvin huomioitu Suomen erilaisuus, siis pääomien puuttuminen ja asuntovarallisuus.

    Hallinnon ja verotuksen kannalta olisi järkevää nostaa perintöveron alarajana olevan perinnön määrää. Nykyinen alaraja on 20 000 eruroa, sen nostaminen 40 000 euroon (vaikutus n 1 500 eur/saaja) ei luultavasti kaataisi valtion taloutta.

    Mahdollisesti myös perinnönjättäjän omassa käytössä olleen asunnon perintöveroa voisi keventää, I veroluokan osalta esim 10 prosenttiin asunnon arvosta riippumatta. Tämä poistaisi maksuongelman, kun leski jää asumaan asuntoon, jota ei voida myydä verojen maksamiseksi.

    Luultavasti suomalaiset eivät noin Vanhasen tavoin halua päästä eroon perintöverosta kokonaan vaan muuttaa se sellaiseksi, joka olisi kohtuullinen normaalin elämän kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  13. Syltty kirjoitti 10.7.2014 kello 17:42

    Tiedemies:
    Se, että yli miljoonan perinnöistä kerätty vero oli yhteensä alle 50 miljoonaa, kertoo siitä, miten perintövero kohdistuu: Se on keskiluokan vero, jota on sitä helpompi kiertää kuta rikkaampi on.

    Keskiluokka kyllä tykkää kuluttaa paljon ilmaisia palveluita, mutta jonkun toisen pitäisi maksaa verot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  14. pekka kirjoitti 10.7.2014 kello 17:59

    En ole nähnyt tässä viimeaikojen perintöverokeskustelussa missään yksityiskohtia, kuinka tuo 650 Meur vuosittainen aukko paikattaisiin.

    Perintöveron poisto kuulostaa “kivalta”, mutta ei enää sen jälkeen, kun selviää mitä veroja pitäisi korottaa. Myyntivoiton verotusta kiristämällä vain perintöomaisuuden osalta ei lovea täytettäisi. Onko joku lukenut läpi Perheyritysten/Pellervon paperin, mitä veroja he ehdottavat nostettavaksi?

    Tässä säikeessä valitetaan lesken asumisoikeutta ja sitä, että perintövero maksetaan ehkä vuosikausia ennen kuin asuntoa päästään myymään.
    Tämä valitus on vähän liioittelua, perintöveroa pienennetään hallintaoikeuden arvioidun keston mukaan (eli lesken iän perusteella).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  15. Leena kirjoitti 10.7.2014 kello 18:47

    Ostin 1000kpl Metson osakkeita, kun hinta oli 7,50€. Nyt niiden arvo on n.27,50€(+Valmetit päälle). Jos möisin osakkeet, joutuisin maksamaan myyntivoittoveroa n.6.000euroa.

    Jos minulla ei olisi muuta omaisuutta ja kuolisin, lapseni saisivat Metsot ja Valmetit ihan ilmaiseksi, koska niiden arvo jää alle tuon 20.000 euron per perijä.

    Ruotsin mallissa myös perijä maksaisi saman suuruisen veron realisoidessaan osakkeet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  16. Kalle kirjoitti 10.7.2014 kello 19:57

    Tilanteessa, jossa yksitysen pääoman puute on Suomen pahin yhteiskunnallinen ongelma 🙁 , ei tuo selittelysi nyt oikein mene läpi. Kaikki yksityinen pääoma, niin iso kuin pieni, olisi tässä tilanteessa tervetullutta.

    Mitä Ruotsiin tulee, niin tietääkseni kukaan varteenotettava taho ei kritisoi perintöveron poistoa. Kritisoijat ovat kaiketi jotain punavihreitä ääriliikkeen edustajia? Ruotsissa on aina ymmärretty ruotsalaisen pääoman tärkeys, oli hallitusvastuussa kuka tahansa.

    Pääomaa voidaan verottaa kahdella tapaa terveesti. Euroopassa se tehdään yleensä tasaisena, tuottoon perustuvana verona. Amerikkalainen tapa taas on keskittää pääoman verotus juuri sukupolvenvaihdoksiin ja pitää yritysverotus muuten pienenä, jopa olemattomana. Suomalainen viritelmä, jossa verotetaan sekä että, on tuhoon tuomittu ja johtaa lopulta tytäryhtiötalouteen.

    Eurooppalaisessa järjestelmässä ideana on kasvattaa kansallisvarallisuutta pitkäjänteisesti. USA:ssa taas ideana on, että jokainen sukupolvi tekee oman rikkautensa. Jälkimmäinen vaatii toimiakseen mm. paljon joustavammat työmarkkinat sekä paljon halpatyövoimaa. Haluammeko luoda sellaiset?

    Suomeen tarvitaan sekä isoja että pieniä kotimaisia pääomia. On parempi, että tulevaisuuden nokioita omistavat amerikkalaisten eläkeläisten sijasta suomalaiset suur- ja piensijoittajat. On paljon parempi, että PKT-sektorilla on enemmän kasvollista suomalaista omistusta kuin kiinalaisia, jotka vain kuppaavat teknologiat.

    Nykymenolla Suomesta tulee tytäryhtiötalous, jonka päätökset tehdääm New Yorkissa ja Shanghaissa. Samoihin kaupunkeihin virtaa koko yhteiskuntamme tuotto. Kaikki vain sen takia, että jotkut typerät suomalaiset ovat niin pirun kateellisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.7.2014 kello 21:05

    Mitä Ruotsiin tulee, niin tietääkseni kukaan varteenotettava taho ei kritisoi perintöveron poistoa. Kritisoijat ovat kaiketi jotain punavihreitä ääriliikkeen edustajia? Ruotsissa on aina ymmärretty ruotsalaisen pääoman tärkeys, oli hallitusvastuussa kuka tahansa.

    Verojaosto osallistui kesäkuun alussa Hanasaaressa järjestettyyn seminaariin, jossa käsiteltiin Ruotsin verotusta. Alustajina oli johtavia veroasientuntijoita Ruotsista. He kritisoivat perintöveron poistoa juuri tuon lukitusvaikutuksen takia, joka myyntivoiton verotuksesta tulee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. VirpiK kirjoitti 10.7.2014 kello 20:16

    “vastaahan velaton asunto huomattavaa perustuloa”

    No eihän nyt sentään, kuten Mikko Nummelin jo ehti hyvin perustella. Perustulon idea olisi että sen saavat kaikki samansuuruisena. Kaikki “tavallisetkaan” ihmiset eivät peri asuntoa, saati velatonta.

    Perintöveron poistaminen jyrkentäisi varallisuuseroja, koostuipa perintö asunnosta tai mistä tahansa. Se olisi tavallaan suorastaan tulonsiirto vähävaraisilta ja asuntonsa omalla työllään hankkineilta niille, jotka ovat sattuneet syntymään varakkaammille vanhemmille.

    Toki varallisuuserojen jyrkkenemistä voi joku pitää positiivisenakin asiana, jos näkee ongelmaksi sen ettei maassa ole tarpeeksi varakkaita pitämään firmat kotimaisessa omistuksessa. Mutta ei tämä nyt perustuloon liity mitenkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.7.2014 kello 21:02

    Yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta asuntovarallisuus ei toki vastaa perustuloa, mutta henkilön mikroekonomiseen tilanteeseen se vaikuttaa samalla tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Kalle kirjoitti 10.7.2014 kello 20:19

    pekka:
    En ole nähnyt tässä viimeaikojen perintöverokeskustelussa missään yksityiskohtia, kuinka tuo 650 Meur vuosittainen aukko paikattaisiin…

    Tuleeko joku aukko ja jos tulee, niin kuinka suuri? Verotus ei koskaan ole nollasummapeliä, vaan eri verot vaikuttavat eri tavalla kokonaiskertymään.

    Se tiedetään, että lisääntyneet myyntivoittoverot, jos ne pystyttäisiin pitämään nykyisellä tasolla, kuittaisi pääosan. Useampi jatkava yritys pitäisi laskea mukaan, sitä kautta parempi työllisyys jne. Olet täysin oikeassa kuitenkin siinä, ettei yhtään edes alkeellista laskelmaa ole näkynyt, tuottaisiko perintöveron poisto lisää verotuloja vai vähentäisikö se niitä? 😀

    Jotain voitaisiin ehkä arvioida Ruotsin perusteella. Perintö- tai autoveron poistot eivät tehneet notkahdusta verotuloihin. Se sopii hyvin verotuksen teoriaankin, jonka mukaan pisteverot harvoin tuottavat mitään. Oleellista on tasainen ja kattava veropohja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  21. anonyymi kirjoitti 10.7.2014 kello 21:48

    Osmo Soininvaara: No ei aiheuta. Perintövero on tällaisisa tapauksissa noin kahdeksan prosenttia yrityksen arvosta, siis jos kyse on rintaperillisistä. Yrityksen tuottoa ei sen takia kannata pudottaa pysyvästi nollaan.

    Onko varmaa, ettei omistaja saa rahoja yrityksestä irti jonkinlaisilla järjestelyillä siten, että yrityksen tuotto on pysyvästi näennäisesti nolla? En tiedä, kysyn vaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  22. Ree-vitamiiniä purkista kirjoitti 10.7.2014 kello 22:54

    Syltty: Keskiluokka kyllä tykkää kuluttaa paljon ilmaisia palveluita, mutta jonkun toisen pitäisi maksaa verot.

    Tässä kohtaa voisikin kysyä kysymyksen: Mistä _itse_käyttämästäsi,_ veroilla rahoitetusta tai tuotetusta, olet valmis luopumaan, jotta verorasitetta saataisiin laskettua? Anyone?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 37

  23. Kalle kirjoitti 10.7.2014 kello 23:49

    Osmo Soininvaara: Verojaosto osallistui kesäkuun alussa…

    No onhan joku sitä mieltä, että Pikettykin on asiantuntija! 😀 Mies on ranskalainen, joten hänen talousoppejaan pitää katsoa sitä, ei kovin onnistunutta taloushistoriaa vasten.

    Mikään ei ole ongelmatonta, mutta Ruotsin politiikka, jonka tavoite on jo satoja vuosia ollut ruotsalaisen pääoman kerääminen 🙂 , on oleellisesti fiksumpaa kuin viimevuosien suomalainen veropolitiikka, jonka johtava idea on kateus. 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  24. tcrown kirjoitti 11.7.2014 kello 0:25

    Ree-vitamiiniä purkista: Tässä kohtaa voisikin kysyä kysymyksen: Mistä _itse_käyttämästäsi,_ veroilla rahoitetusta tai tuotetusta, olet valmis luopumaan, jotta verorasitetta saataisiin laskettua? Anyone?

    Ansiosidonnainen sosiaaliturva (no, en vielä ole varsinaisesti käyttänyt, mutta eiköhän oikeus siihen ole myös käyttämistä), Kela-korvaukset käyttämistäni yksityisen sairaanhoidon palveluista, ja voisin myös harkita jonkunlaista eksplisiittisempää korkeampaa verokantaa niille, jotka koulun penkkiä pidempään kuluttavat (implisiittisestihän noin on jo). Nämä nyt tulivat mieleen yhteiskunnan kolmesta isosta, koulutus, sosiaaliturva ja terveydenhuolto. Sitten nautin maataöloustukien mukanaan tuomista edullisista elintarvikkeista, joita en kaipaisi, enkä asuntolainan verovähennyksestäkään niin välittäisi. Riittääkö alkuun vai jatkanko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  25. Lauri T. Kumpulainen kirjoitti 11.7.2014 kello 0:30

    Jos verotukselle pitäisi jotain tehdä, niin se olisi pienituloisten vapauttaminen tuloverotuksesta.

    On aivan yks hailee miten perheyrityksille käy. Jäänteitä menneisyydestä siinä missä valtionyhtiötkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  26. tcrown kirjoitti 11.7.2014 kello 0:34

    Tiedemies: Se, että yli miljoonan perinnöistä kerätty vero oli yhteensä alle 50 miljoonaa, kertoo siitä, miten perintövero kohdistuu: Se on keskiluokan vero, jota on sitä helpompi kiertää kuta rikkaampi on.
    Mitä jos esimerkiksi alennettaisiin perintöveroa ja laitettaisiin se maksuun vaikka vasta sitten kun pesä jaetaan ja laitettaisiin pesän jakamiselle ajallinen takaraja?

    No ei se nyt ihan mitättömältä kuulosta, että yli miljoonan perinnöt tuottavat lähes 10% veron tuotosta.

    Mitä jos korotettaisiin perintöveroa samaan aikaan kun sen maksaminen tehtäsiin vähän vähemmän ongelmalliseksi ja mietitään miten isompien perintöverojen kiertämistä vaikeutetaan? On ikävää, että asiallisen perintöverokeskustelun tilan vie täysin vääntö siitä pitäisikö perintöveroa ylipäätään olla.

    Kuvaavaa on se, että kun vero-oikeuden professori esittää faktoja (tai ainakin perusteltuja mielipiteitä), niin miten vastaa Vanhanen? Ei faktoilla (tai edes perustelluilla mielipiteillä) vaan loukkaantumalla. Miten tuollaisen voi kukaan ottaa tosissaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  27. Kalle kirjoitti 11.7.2014 kello 1:43

    Ree-vitamiiniä purkista: Tässä kohtaa voisikin kysyä kysymyksen: Mistä _itse_käyttämästäsi,_ veroilla rahoitetusta tai tuotetusta, olet valmis luopumaan, jotta verorasitetta saataisiin laskettua? Anyone?

    Lapsilisien yh-korotukset ja lesken eläkkeet tulevat ensimmäisenä mieleen. Toisena omistusasunnon korkotuet, jotka ovat ihan yhtä idioottimaisia kuin vuokra-asumisenkin tuet. Vain täydellinen idiootti tukee asumista, koska kaikki tuet valuvat tutkitusti hintoihin.

    Kolmanneksi voisi sanoa terveyskeskukset. Yksityislääkärijärjestelmä on halvempi ja se voidaan rahoittaa samalla tavalla vakuutuksilla kuten nykyinenkin DDR-järjestelmä, mutta halvemmalla.

    En ottanut listalle yhtään kulttuuri palvelua, koska niiden kustannukset ovat minimaalisia verrattuna sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuolto vie reilusti yli 70 % yhteiskunnan varoista, joten vain niihin tehdyt leikkaukset pelastavat talouden.

    Pohjimmiltaan ongelma on juuri liian korkea veroaste, jonka kukkahattutädit loivat pelastamaan huono-osaisia. Nyt se rokottaa pahiten pienituloisia. Kustannusrakenne on kestämätön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.7.2014 kello 8:58

    Kalla. Kysymys oli, mistä ITSE käyttämiäsi verorahoin tuettuja asioita olisit valmis luopumaan. Oletko todella saanut sekä leskeneläkettä että lapsilisien YH-korotusta ja oikeasti käynyt joskus terveyskeskuksessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Leena kirjoitti 11.7.2014 kello 9:42

    Kun nyt Vanhanen tuli puheeksi, niin pääministerinä ollessaan hän sanoi perintöveron olevan hyvä fiskaalinen vero.

    Vanhasen hallitusta muodostettaessa innokkaana lobbarina muuten hääri Anders Blom, silloinen Perheyritysten liiton toimitusjohtaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  30. Syltty kirjoitti 11.7.2014 kello 10:05

    Ree-vitamiiniä purkista: Tässä kohtaa voisikin kysyä kysymyksen: Mistä _itse_käyttämästäsi,_ veroilla rahoitetusta tai tuotetusta, olet valmis luopumaan, jotta verorasitetta saataisiin laskettua? Anyone?

    Niin paljosta että kokonaisveroaste tipahtaisi 35%iin, poislukien sisäinen ja ulkoinen tuvallisuus. Eli vastaus on “melkein kaikesta paitsi maanpuolustuksesta”.

    Kaikkein tärkeintä olisi yhdistää kunnon leikkaukset & veronalennukset rakenteellisiin uudistuksiin uudistuksia. Ansiosidonnainen pois, eläkeikää ylös, jäykät työmarkkinat täysremonttiin ja samaan aikaan kunnon leikkaukset tulonsiirtoihin, ilmaiset palvelut maksullisiksi jne. Ja jotta vasemmiston leikkikeynesiläiset eivät pääsisi huutamaan että kovat säästöt sakkauttaisivat talouden, niin ne kompensoitaisiin vastaavilla veronalennuksilla. Raha siirtyisi vain siitä taskusta, joka ei tee mitään, niiden tawkuutn, jotka tekevät jotain. Tai tiseasiassa siis rahaa ei enää siirtyisi siitä työtätekevien taskusta tekemättömien taskuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  31. Syltty kirjoitti 11.7.2014 kello 10:08

    Osmo Soininvaara:
    Kalla. Kysymys oli, mistä IOTSE käyttämiäsi verorahoin tuettuja asioita olisit valmis luopumaan.

    Miten luovut jos et käytä mitään? 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  32. Lauri T. Kumpulainen kirjoitti 11.7.2014 kello 10:17

    Pääomaveron ja perintöveronkin voisi muuttaa progressiiviseksi.

    Valtion täytyisi muuttaa verotusta yksinkertaisesti sellaiseksi, että se rasittaa vähiten pienituloisia ja eniten suurituloisia.

    Tällä hetkellä palkkatuloja lukuunottamatta tämä ei toteudu, vaan keinoja riittää rutkasti lailliseen veronkiertoon.

    Itse käyttäisin yhteiskunnan onnistumisen mittarina sitä, miten hyvin huono-osaisimmilla menee ja miten terveitä he ovat.

    Siispä siinä ei parahin Kalle ole mitään vikaa, että vaikka sosiaali- ja terveysmenot veisivät yhteiskunnan menoista enemmänkin kuin 70 prosenttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  33. Austrian kirjoitti 11.7.2014 kello 10:24

    Maksuton korkeakoulutus on suurin subventio, jonka olen saanut ja joka on nostanut omat keskiansioni 40% suomalaisen keskiansiota korkeammalle.

    Tietysti aina voi ajatella että koulutus vain mahdollistaa olemassaolevan kyvyn käytön eikä vettä voi kantaa pohjattomaan saaviin.

    Jopa tällöin voi perheen tulotaso rajoittaa opiskelumahdollisuuksia, koska lainaa ei voi saada ilman vakuuksia. Joku valtion lainajärjestelmä siis tarvitaan.

    Nykyinen korkeakoulutuksen maksuttomuus subventoi suurimmaksi osaksi ko muutenkin hyväosaisia!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  34. TimoT kirjoitti 11.7.2014 kello 10:56

    Yhdysvalloissa on tietääkseni suhteellisen korkea perintöverotus, mutta se ei silti ole estänyt omaisuuden kasaantumista harvoille rikkaille suvuille. Ehkä tässäkin asiassa vuotuinen tuloverotus on kuitenkin perintöverotusta tehokkaampi keino tasata tulonjakoa ja omaisuuden kertymistä.
    Perintöverotuksella on puolensa. Tärkeintä on pohtia koko verotusta yhtenä kokonaisuutena ja tehdä päätökset siitäkin kokonaisuuden osana. Ei erilliskysymyksenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  35. Tommi Uschanov kirjoitti 11.7.2014 kello 11:47

    Kalle: No onhan joku sitä mieltä, että Pikettykin on asiantuntija! Mies on ranskalainen, joten hänen talousoppejaan pitää katsoa sitä, ei kovin onnistunutta taloushistoriaa vasten.

    “Ei kovin onnistunutta” tarkalleen millä mittapuulla? Tai vielä paremmin: mihin verrattuna?

    Forbesin tuoreimmalla listalla maailman 500 suurimmasta yhtiöstä on niistä 31 ranskalaisia. Esimerkiksi saksalaisia on vain 28, vaikka Saksan väkiluku on 20 % suurempi. Brittiläisiä samoin 28, väkiluku lähes sama kuin Ranskan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  36. Sakke kirjoitti 11.7.2014 kello 12:08

    Lauri T. Kumpulainen:
    Jos verotukselle pitäisi jotain tehdä, niin se olisi pienituloisten vapauttaminen tuloverotuksesta.

    On aivan yks hailee miten perheyrityksille käy. Jäänteitä menneisyydestä siinä missä valtionyhtiötkin.

    Kyllä kaikkien pitää kantaa kortensa yhteiseen kekoon, jo ihan periaatteen vuoksi. Vapaa-matkustajia ei tarvita.

    Perheyrityksiä ja valtionyhtiöitäkin sen sijaan tarvitaan, kuten yrityksiä yleensäkin.

    Tulovero on siitä käytännöllinen vero, että kun tuloa saa, voi siitä osan kanavoida myös yhteiseksi hyväksi. Sen sijaan esim. perintövero, periaatteella “nytpä maksat, oli sinulla sitä rahaa sitten tai ei” on suorastaan hitonmoinen vääryys. Jos tuollaista kertaluonteista veronmaksua varten pitää ottaa esim. lainaa, pitäisi kaikki ao. lainanhankkimis- ja pitokulut voida vähentää verotuksessa täysimääräisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  37. Risto kirjoitti 11.7.2014 kello 12:17

    Kalle: No onhan joku sitä mieltä, että Pikettykin on asiantuntija!

    Ja sinulla on jotakin perusteitakin väittää, ettei olisi?

    Mies on ranskalainen, joten hänen talousoppejaan pitää katsoa sitä, ei kovin onnistunutta taloushistoriaa vasten.

    Ranskan pitkän tai keskipitkän aikavälin talouskehitys ei ole olut edes mitenkään erityisemmin huonoa.

    Mikään ei ole ongelmatonta, mutta Ruotsin politiikka, jonka tavoite on jo satoja vuosia ollut ruotsalaisen pääoman kerääminen

    Sodista erossa pysyminen on kiistatta fiksua ja suositeltavaa. Nykyään voi lisätä vielä listaan ihmiskokeet valuuttaunioneilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  38. Juhana Vartiainen kirjoitti 11.7.2014 kello 13:19

    Hei Osmo

    Lukitusefekti on tunnettu juttu, mutta mielestäni liioittelet sen vaikutusta. Ilmaisu “Ruotsissa on alettu katua” on myös yliampuva, kriittistä keskustelua on mutta ei mitään valtavaa tyytymättömyyttä.

    Jos asuntoni arvo on noussut, voin toki lykätä arvonnousun verotusta lykkäämällä myymistä, mutta en myöskään pääse käsiksi tuohon myyntivoittoon, ellen sitten käytä asuntoa luottovakuutena ja kasvata velkaantumistani. Siksi tuo efekti perustuu “vain” siihen, että verottamaton lisäarvo kasvaa korkoa eli arvonnousu jatkuu.

    Oman asunnon myyntivoiton verottaminen ei myöskään ole “täysin kohtuutonta” asuntoa säästävälle kotitaloudelle. Tuo tulohan on joka tapauksessa pääosin sellaista, joka on saatu tekemättä yhtään mitään. Ansioton arvonnousu kuuluu kokonaan tai suurelta osin julkistaloudelle, kuten olet itsekin moneen kertaan todennut, ja myyntivoiton vero mahdollistaa julkispalvelujen rahoituksen mukana pysymisen kun varallisuusarvot nousevat. Vuokralla asuva säästäjä ei lainkaan pääse mukaan samanlaiseen omistavan verorälssiin, ja asunnotkin rakennetaan viime kädessä työllä joka on Suomessa ankarasti verotettua.

    Kaikkea verotusta pitää arvioida myös sitä kautta, miten vaihtoehtoiset verot vaikuttavat. VATT:n tutkijat ovat laajasti sitä mieltä, että Suomessa valittu poliittisesti “helppo” varainsiirtovero on erittäin vahingollinen. Oman asunnon myyntivoiton verottaminen vaikka alhaisemmalla verokannallakin voisi olla järkevä askel Suomessakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.7.2014 kello 16:31

    Juhana. Jos ajattelemme asuntojen hintojen nousua missään päin Suomea hyvänsä viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana, 90 % tuosta “arvonnoususta” on rahan arvon alentumista ja häviävän pieni osa todellista arvonnousua. Jos asunnon vaihtajaa verotetaan inflaatiosta ja väärässä asunnossa sinnittelevää ei veroteta, kyllä siinä lukitusta tapahtuu.
    Edelleen, olkoon inflaatio kuinka suuri hyvänsä, se, jolla on varaa ostaa perheasunto 18-vuotiaana, eikä joudu muuttamaan kertaakaan, ei joudu maksamaan siitä koskaa kun taas yksiöstä aloittavaa verotetaan inflaatiosta moneen kertaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Jussi Kiviluoto kirjoitti 11.7.2014 kello 14:03

    Hei Osmo.

    Bloggasin väitteestä, että perintövero on haitallinen yritystoiminnalle ja kansantaloudelle (http://jussikiviluoto.blogspot.fi/). Mielestäni tämän näkemyksen perustelut ovat heikkoja.

    On syytä muistuttaa, että luovutusvoittovero ja perintövero eivät ole toisiaan poissulkevia. Lisäksi luovutusvoittovero tulisi periä siinä vaiheessa, kun varallisuus vaihtaa omistajaa (esim. korollinen verovelka valtiolle siirtohetkestä lähtien). Tällöin myös lukkiutumisongelmalta vältytään. Asuntovarallisuutta ei ole syytä kohdella mitenkään erilailla.

    Lahjojen ja perintöjen kautta on mahdollisuus saada huomattava verotuotto, jolloin huomattavasti haitallisempia veroja voidaan vähentää.

    Mielestäni todellinen perintöjen ja lahjojen verottamisen haaste on verokilpailu muiden maiden kanssa. Tätä taas ei voida ratkaista kuin maiden välisellä yhteistyöllä. Näin on toki myös yhteisöverollakin, mutta poistamalla velan korkojen verovähennysmahdollisuuden, voidaan yhteisöverokikkailua rajoitaa. Tämä poisto olisi verotuksen neutraalisuuden näkökulmastakin suotavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.7.2014 kello 16:20

    Bloggasin väitteestä, että perintövero on haitallinen yritystoiminnalle ja kansantaloudelle (http://jussikiviluoto.blogspot.fi/). Mielestäni tämän näkemyksen perustelut ovat heikkoja.

    Kiitos kirjoituksesta. On aika raju ajatus, että kaikki perinnöt aina verotettaisiin (yhden vuoden?) ansiotulona, eli vähänkin isommasta perinnöstä menisi veroa lähes 60 %, mutta sulatellaan.
    Sitä väitettä en ymmärtänyt lainkaan, ettei myyntivoiton vero, eli käytännössä vero inflaatiosta, tuottaisi lukitusvaikutusta asuntomarkkinoille. Jos inflaatio on neljä prosenttia ja luovutusvoiton vero 30% voitosta, tämä merkitsee 1,2%:n veroa asunon todellisesta arvosta vuodessa, mutta veroa ei tarvitse maksaa, jos sinneíttelee samassa asunnossa loppuelämänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. uusi kasvo täällä kirjoitti 11.7.2014 kello 14:14

    Lauri T. Kumpulainen:
    Jos verotukselle pitäisi jotain tehdä, niin se olisi pienituloisten vapauttaminen tuloverotuksesta.

    Jokainen voi tarkistaa lopullisen verotuksensa verotuspäätöksestä ja tuloverojen suuruus ei todellakaan ole ongelma(kun ei niitä pienituloinen maksa käytännössä mitään).

    Ansaitsin v. 2013:
    br.(noin) 42 000€, josta tuloveron osuus oli n.2300€(siis noin 5%) ja kunnallisveron osuus 7300€.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  43. Lauri T. Kumpulainen kirjoitti 11.7.2014 kello 15:37

    Sakke: Kyllä kaikkien pitää kantaa kortensa yhteiseen kekoon, jo ihan periaatteen vuoksi. Vapaa-matkustajia ei tarvita.

    Periaatteen vuoksi siis perintöveronkin täytyy olla olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  44. Kimi kirjoitti 11.7.2014 kello 17:06

    Ei, jokaisesta jälkeläisestä ei ole yrittäjäksi, mutta miksi tappaa kaikki muutkin yritystoiminnan jatkajat?

    Kannatan kuitenkin ehdottomasti perintöveroa siinä missä tieliikenteenkin verotusta. Jostain ne rahat vaan on otettava.

    Mutta, mutta. Kohtuus! Itse olen varallisuuden osalta tyhjätasku, mutta tuttavapiirissäni on ihmisiä, joiden kohdalla perheyhtiön periminen tarkoittaa käytännössä omistuksen myymistä. En ole ihan varma sen enempää oikeudenmukaisuudesta kuin kolikon toisesta puolesta,hypoteesi laiskistumisesta. Puhumme (emme Herlinistä), mutta toisesta julkisesta yhtiöstä, joka työllistää tuhansia.
    Mihin perustuu valtion vaade saada Suomeen veroja maksavan yhtiön omistus pois sen perustajaperheestä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  45. pekka kirjoitti 11.7.2014 kello 17:40

    Katselin sitten itse pikaisesti läpi PPT:n Perheyritysten liitolle tekemän paperin perintöverotuksesta.

    PTT:n laskelmat ovat hyvin karkeita ja pitävät sisällään paljon arvauksia, mutta heidän mallinsa on, että perintö- ja lahjaveron poisto (650 Meur) korvattaisiin myyntivoiton verotusta kiristämällä (laskemalla 10v hankintameno-olettama 40->25%).

    PTT:n mallissa voittajia olisivat ne, jotka eivät koskaan myy perittyä omaisuutta (eli käytännössä ne yrittäjäsuvut joisa löytyy suvusta yrityksen jatkaja tai yritys on riittävän suuri/kannattava palkkajohtajan pestaamiseksi. Myös todella rikkaat suvut sijoitusyhtiöineen hyötyisivät).

    Häviäjiä olisi (RAHI-metodilla, jota PTT:kin käytti 🙂 ) paljon enemmän. Luulisin, että valtaosa tavallisista perijöistä myy perityn omaisuuden (asunto), ja he häviäisivät, koska nykyinen perintöverotus on alempi kuin myyntivoiton verotus.

    Muita häviäjiä olisivat ne yrittäjät jotka haluavat itse myydä yrityksensä esim. jäädessään eläkkeelle.

    Ja tietysti kaikki pitkäaikaissäästäjät häviäisivät merkittävästi. Jo nyt (40% hankintameno-olettamalla) pitkään omistetun omaisuuden myyntivoitosta valtaosa on inflaatiota, PTT:n mallissa inflaation verotus nousisi rajusti).

    Ja lisäksi he esittävät (ilman laskelmia), että oman asunnon myyntivoiton verovapaudelle pitäisi tehdä jotain.

    linkki PTT:n paperiin:
    http://ptt.fi/wp-content/uploads/2014/06/rap246.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  46. pekka kirjoitti 11.7.2014 kello 17:54

    Kalle: Pääomaa voidaan verottaa kahdella tapaa terveesti. Euroopassa se tehdään yleensä tasaisena, tuottoon perustuvana verona. Amerikkalainen tapa taas on keskittää pääoman verotus juuri sukupolvenvaihdoksiin ja pitää yritysverotus muuten pienenä, jopa olemattomana. Suomalainen viritelmä, jossa verotetaan sekä että, on tuhoon tuomittu ja johtaa lopulta tytäryhtiötalouteen.

    Kalle jaksaa levittää aika virheellistä vertailua USA:n ja Euroopan verojärjestelmistä. Jenkkien yritysverotus ei ole olematonta. Liittovaltion nimellisverokanta on 35%, selvästi Eurooppalaisen keskiarvon yläpuolella.

    USAn perintöverokanta on myös nimellisesti esim Suomea korkeampi (18-40% vs 7-35%, verotuksen alaraja suomea korkeampi).

    Pääomatulojen verotus on yleensä Suomea alempi (mutta koska pääomatulot lasketaan yhteen ansiotulojen kanssa, voi joissakin tapauksissa olla korkeampikin).

    Eli johtopäätöksenä voidaan sanoa, että myös USA verottaa “sekä että” ja tuhoa ei ole näkyvissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  47. pekka kirjoitti 11.7.2014 kello 18:00

    Juhana Vartiainen: VATT:n tutkijat ovat laajasti sitä mieltä, että Suomessa valittu poliittisesti “helppo” varainsiirtovero on erittäin vahingollinen. Oman asunnon myyntivoiton verottaminen vaikka alhaisemmalla verokannallakin voisi olla järkevä askel Suomessakin.

    Selitätkö Juhana, millä ihmeellä oman asunnon myyntivoiton verotus on vähemmän haitallista kuin varainsiirtovero?
    Molemmat muodostavat selkeän kannusteen olla muuttamatta asunnosta toiseen. (ja myyntivoiton verotus olisi todennäköisesti huomattavasti varainsiirtoveroa korkeampi).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  48. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.7.2014 kello 20:30

    Varainsiirtovero asuntokaupasta on aivan järjenvastainen. Poistettakoon heti ja korvattakoon kiinteistöverolla! Myyntivoiton vero olisi järkevä, jos ostohintaan tehtäisiin inflaatiotarkistus, mutta sitten ei oikeastaan olisi mitään verotettavaa. Erityisesti, jos se inflaatio laskettaisiin paikkakunnan asuntojen hinnoista, koska asuntoa vaihtava yleensä ostaa toisen ja vielä kalliimman asunnon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Jussi Kiviluoto kirjoitti 11.7.2014 kello 18:01

    Osmo Soininvaara: On aika raju ajatus, että kaikki perinnöt aina verotettaisiin (yhden vuoden?) ansiotulona, eli vähänkin isommasta perinnöstä menisi veroa lähes 60 %, mutta sulatellaan.
    Sitä väitettä en ymmärtänyt lainkaan, ettei myyntivoiton vero, eli käytännössä vero inflaatiosta, tuottaisi lukitusvaikutusta asuntomarkkinoille. Jos inflaatio on neljä prosenttia ja luovutusvoiton vero 30% voitosta, tämä merkitsee 1,2%:n veroa asunon todellisesta arvosta vuodessa, mutta veroa ei tarvitse maksaa, jos sinneíttelee samassa asunnossa loppuelämänsä.

    Kireälle perintöjen verottamiselle löytyy mielestäni pätevä tehokkuusargumentti. Perinnönjättömotiiveja ei tiedettä kovin tarkkaan. Jenkkidatalla tehtyjen tutkimusten mukaan näyttäisi siltä, että vain pieni osa perinnöistä on itseasiassa tarkoituksen mukaisia. Tämä tarkoittaisi sitä, että perinnöt eivät reagoisi juurikaan perintöveroasteeseen, joten negatiiviset kannustinvaikutukset olisivat vähäiset.

    Sanoin epäselvästi. Tarkoitin, että lukkiutumisongelmaa ei tulisi sellaisiin perittyihin asuntoihin, jollaisia PTT:n mallissa tulisi. Toki luovutusvoittovero yleisesti sen mahdollistaisi, mutta lukkiutumiseen pidän suurempina syinä kuitenkin varainsiirtoveroa, nykyistä 2v sääntöä sekä asuntotulon verottomuutta. Olisi mahdollista tehdä järjestely, jossa ostohetkestä myyntihetkeen laskettaisiin normaalituotto, jonka saisi verottomasti ja sen ylimenevästä tuotosta maksettaisiin luovutusvoittoveroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  50. Sakke kirjoitti 11.7.2014 kello 18:36

    Lauri T. Kumpulainen: Periaatteen vuoksi siis perintöveronkin täytyy olla olemassa.

    Eikö jo kertaalleen verotetun verottamisesta olisi syytä luopua?

    Lisäksi olisi syytä jo Suomessakin pyrkiä suosimaan pääoman muodostumista ja sijoitustoimintaa yrityksiin, joilla on parempiakin ideoita kuin vain väen vähentäminen tai muu kyseenalainen toiminta. Tekesin tukema pelialakin pitäisi ehkä saada kehittämään koukuttavien pelien sijaan jotain hyödyllisempää. Rehellisen työn arvostus on palautettava. (Ei stahanovilaisittain, vaan ihan normaalisti. Vaan meillä valitettavasti media edellenkin yliarvostaa kaiken maailman “suupaltteja ja helppoheikkejä” luoden mm. nuorisolle suurelta osin vääristynyttä maailmankuvaa. Olisiko tämäkin helpon rahan ihannointi seurausta jonkinlaisesta “kuplassa” elämisestä?

    Asioiden muuttamista varten tarvitaan aluksi töitä kaikille. Tekemätöntä työtä maassa aina riittää. Nykyinen suurtyöttömyys on häpeäksi jokaikiselle kansanedustajalle ja ministerille Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  51. Sakke kirjoitti 11.7.2014 kello 19:03

    Juhana Vartiainen:
    Hei Osmo

    Lukitusefekti on tunnettu juttu, mutta mielestäni liioittelet sen vaikutusta. Ilmaisu “Ruotsissa on alettu katua” on myös yliampuva, kriittistä keskustelua on mutta ei mitään valtavaa tyytymättömyyttä.

    Jos asuntoni arvo on noussut, voin toki lykätä arvonnousun verotusta lykkäämällä myymistä, mutta en myöskään pääse käsiksi tuohon myyntivoittoon, ellen sitten käytä asuntoa luottovakuutena ja kasvata velkaantumistani. Siksi tuo efekti perustuu “vain” siihen, että verottamaton lisäarvo kasvaa korkoa eli arvonnousu jatkuu.

    Oman asunnon myyntivoiton verottaminen ei myöskään ole “täysin kohtuutonta” asuntoa säästävälle kotitaloudelle. Tuo tulohan on joka tapauksessa pääosin sellaista, joka on saatu tekemättä yhtään mitään. Ansioton arvonnousu kuuluu kokonaan tai suurelta osin julkistaloudelle, kuten olet itsekin moneen kertaan todennut, ja myyntivoiton vero mahdollistaa julkispalvelujen rahoituksen mukana pysymisen kun varallisuusarvot nousevat. Vuokralla asuva säästäjä ei lainkaan pääse mukaan samanlaiseen omistavan verorälssiin, ja asunnotkin rakennetaan viime kädessä työllä joka on Suomessa ankarasti verotettua.

    Kaikkea verotusta pitää arvioida myös sitä kautta, miten vaihtoehtoiset verot vaikuttavat. VATT:n tutkijat ovat laajasti sitä mieltä, että Suomessa valittu poliittisesti “helppo” varainsiirtovero on erittäin vahingollinen. Oman asunnon myyntivoiton verottaminen vaikka alhaisemmalla verokannallakin voisi olla järkevä askel Suomessakin.

    Kiinnostaisi tietää onko olemassa mitään yleisesti hyväksyttyä määritelmää, mikä toisi selkeästi ja kiistattomasti esiin ns. “ansiottoman arvonnousun” ja “ansiokkaan arvonnousun” eron?

    Jos esim. ostan jonkin arvostamani (huom! tämä perustuu, siihen että käytän aikaani ottaakseni asioista selvää) yrityksen osakeannissa osakkeita, antaen sille mahdollisuuden tehdä esim. kannattavia investointeja, ja kyseisten osakkeiden arvo sen myötä sitten nousee, onko kyseessä ns. “ansioton arvonnousu”? Mielestäni ei.

    Entä jos toimillani vaikutan siihen, että asuinalueeni vähintään säilyy viihtyisänä, tai paranee, ja asuntojen arvot alueella nousevat enemmän kuin muilla alueilla, joilla asukkaat eivät ympäristöstään juuri piittaa, onko mielestänne tällöinkin kyse “ansiottomasta arvonnoususta”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  52. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.7.2014 kello 20:24

    Jos esim. ostan jonkin arvostamani (huom! tämä perustuu, siihen että käytän aikaani ottaakseni asioista selvää) yrityksen osakeannissa osakkeita, antaen sille mahdollisuuden tehdä esim. kannattavia investointeja, ja kyseisten osakkeiden arvo sen myötä sitten nousee, onko kyseessä ns. “ansioton arvonnousu”? Mielestäni ei.

    Ei, se on hyvin ansiollinen arvonnousu ja siksi siitä pitäisi oikeastaan periä ansiotuloveroa.
    Ansioton arvonnousu liittyy käsitteenä maan arvoon. Metsätilkun arvo voi nousta tuhatkertaiseksi, jos sen viereen tulee metroasema ja yhteiskunta kaavoittaa siihen miljoona kerrosneliötä rakennuksia. Tätä arvonnousua, toisin kuin omalla työllä saatua rahaa, porvarillisen taloustieteen mukaan pitäisi verottaa liksi sadan prosentin verokannalla. Sveitsissä esimerkiksi 90% ja monessa Saksan osavaltiossa se konfiskoidaan yhteiskunnalle niin, että yksityiselle maalle ei saa kaavoittaa kaupunkimaista asutusta. Mitään pakkolunastustakaan ei tarvitse käyttää, kun yhteiskunta ostaa maata raakamaan hinnalla.
    Jos asunnon arvo satakertaistuu vuodesta 1940, kyse ei ole mistään arvonnoususta vaan inflaatiosta, eikä sitä pitäisi verottaa lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. anonyymi kirjoitti 11.7.2014 kello 21:21

    pekka: Liittovaltion nimellisverokanta on 35%, selvästi Eurooppalaisen keskiarvon yläpuolella.

    Pienyrityksistä en tiedä, mutta siellä on monilla jättiyrityksilläkin ollut muutamana vuonna sekä ennätysvoitot että negatiivinen veroaste. Nimellinen verokanta siis valehtelee pahasti ainakin sellaisten yritysten kohdalla, jotka kykenevät harrastamaan verosuunnittelua.

    Sakke: Eikö jo kertaalleen verotetun verottamisesta olisi syytä luopua?

    Ei. Kaikkea tuloa on jo verotettu kertaalleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  54. Raimo K kirjoitti 11.7.2014 kello 22:00

    Osmo Soininvaara:
    ‘snip’
    Sveitsissä esimerkiksi 90% ja monessa Saksan osavaltiossa se konfiskoidaan yhteiskunnalle niin, että yksityiselle maalle ei saa kaavoittaa kaupunkimaista asutusta. Mitään pakkolunastustakaan ei tarvitse käyttää, kun yhteiskunta ostaa maata raakamaan hinnalla.
    ‘snip’

    Tämä on täysin mahdollista Suomesakin kunnallisen kaavoitusmonopolin ansiosta ja monessa kunnassa periaatteenakin: vain raakamaata ostetaan ja vain kunnan omia maa-alueita kaavoitetaan.
    Periaatteet eivät aina siirry käytäntöön,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  55. Maria kirjoitti 11.7.2014 kello 22:25

    Toivottavasti osassa 2/2 on mietteitä myös varallisuusverosta, jota Vihreät uudessa poliittisessa ohjelmassaan esittävät palautettavaksi.

    Itselläni on hieman vaikeuksia ymmärtää, miksi näin. Varallisuusveron poistolle oli vuonna 2006 hyvät perustelut, miten Vihreissä nähdään näiden perusteluiden muuttuneen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  56. TL kirjoitti 11.7.2014 kello 22:51

    Ree-vitamiiniä purkista: Tässä kohtaa voisikin kysyä kysymyksen: Mistä _itse_käyttämästäsi,_ veroilla rahoitetusta tai tuotetusta, olet valmis luopumaan, jotta verorasitetta saataisiin laskettua? Anyone?

    Olen valmis luopumaan hyvinkin monesta asiasta. Jotain mainittiinkin, mutta noita ei ainakaan vielä:

    – YLE:n palveluista puolet pois.
    – Kirjastopalveluista puolet pois (polkupyörämatkan päässä kotoani on 5 kirjastoa + kirjastoauto käy kotipihassa).
    – Kuntien lakisääteisistä velvoitteista voisi poistaa kolmanneksen, ja / tai säätää ne maksullisiksi.
    – Puolet TE/ELY-keskuksista voisi lakkauttaa.
    – Puolet kansanedustajista pois.
    – Eläkeikä 65 vuoteen.
    – Ansiosidonnaisen päivät puoliksi.
    – Yleinen asumistuki pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  57. MIVa kirjoitti 11.7.2014 kello 23:32

    Mistä alkaen rikkaammat ovat maksaneet valtiolle enemmän kuin toiset? Toki muistan kirkon kymmenykset. Ajattelen vaan jotain suurtuloista, joka maksaa vaikka miljoonia veroja. Hän käyttää varmaan yhteiskunnan palveluita kuin normaalikin, ehkä terveysjuttuja vähemmän. Kuitenkin heiltä tunnutaan vaativan yhä suurempia veroja eri tavoilla. Jos jotkut sitten tekevät erilaisia ratkaisuja vähentääkseen tuota taakkaa, heitä pidetään lähinnä maanpettureina. Heidän tekemänsä toimenpiteet lienevät mahdollisia kaikille. Jos jollain järjestelyllä (laillisella) vähentää verokuormaa, onko ihminen viisas vai rikollinen?
    Yritysten johtajien on pakko pyrkiä minimoimaan kulut, myös verot. Ei ole yritysten vika, jos käyttävät laillisia keinoja. OS:n porukka pankoon lait kuntoon. VAIKEAA!!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  58. Kalle kirjoitti 12.7.2014 kello 2:41

    pekka: Kalle jaksaa levittää aika virheellistä vertailua USA:n ja …

    On olemassa kaksi toisistaan ideologisesti poikkeavaa tapaa tehdä pääomaverotusta. Myönnän toki yksinkertaistavani, jotta yksinkertaisempikin ihminen ymmärtäisi mistä on kyse. Nyky menolla Suomesta tulee tytäryhtiötalous ja siksi meidän on valittava suunta. Itse pidän eurooppalaista parempana kuin amerikkalaista.

    Siitä kai olemme samaa mieltä, että Suomen ainoa yhteiskunnallinen ongelma on yksityisen pääoman puute?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  59. Sakke kirjoitti 12.7.2014 kello 10:08

    Osmo Soininvaara:

    1) Ansioton arvonnousu liittyy käsitteenä maan arvoon. Metsätilkun arvo voi nousta tuhatkertaiseksi, jos sen viereen tulee metroasema ja yhteiskunta kaavoittaa siihen miljoona kerrosneliötä rakennuksia. Tätä arvonnousua, toisin kuin omalla työllä saatua rahaa, porvarillisen taloustieteen mukaan pitäisi verottaa liksi sadan prosentin verokannalla.

    2) Sveitsissä esimerkiksi 90% ja monessa Saksan osavaltiossa se konfiskoidaan yhteiskunnalle niin, että yksityiselle maalle ei saa kaavoittaa kaupunkimaista asutusta. Mitään pakkolunastustakaan ei tarvitse käyttää, kun yhteiskunta ostaa maata raakamaan hinnalla.

    3) Jos asunnon arvo satakertaistuu vuodesta 1940, kyse ei ole mistään arvonnoususta vaan inflaatiosta, eikä sitä pitäisi verottaa lainkaan.

    1) Jos tarkastellaan kahta sijoittajaa (A ja B), jotka voivat olla (jompikumpi tai molemmat) periaatteessa yksityishenkilöitä, yrityksiä tai jopa kuntia, voivat nuo tehdä ns. erittäin hyviä kauppoja tai erittäin huonoja kauppoja, tai jotakin siltä väliltä. Nyt, kun on kyse maan arvosta, on siis kyse kaupasta johon sisältyy tontti.

    Onko “ansiottoman arvonnousun”-periaatteen noudattamisen (eli arvonnousun leikkauksen) tarkoituksena (tai merkittävänä oheisvaikutuksena) pyrkiä saamaan keskinkertaisen tonttikaupan tehneen B:n kaupasta kannattavampi kuin mahdollisesti selvästi paremman tonttikaupan tehneen A:n kaupasta, vai ainoastaan romahduttaa kaikista tonttikaupoista yleensä arvonnousun tuottama hyöty?

    Onko mielestäsi OK, että kasvukeskuksen vierestä vaikkapa omakotitalon omalla tontilla ostanut saisi kunnalta vain kehotuksen korjata luunsa ja raakamaan (= esim. puolen hehtaarin suotontilla Lapissa, jonne tuskin metroasemaa kukaan rakentaa?) hintaan perustuvan tarjouksen kiinteistöstään? Minun mielestäni ei.

    Jos A käyttää (tai on käyttänyt) aikaa ja vaivaa selvittääkseen, missä on tontin arvonnousulle (tai firman toiminnalle!) otollisia kasvumahdollisuuksia, ns. potentiaalia, ja B vain heittää tikan kartalle, päättääkseen, mistä maata, eli tontin ostaa (tai mihin uuteen hankkeeseen firma ryhtyy), on tuossa nähdäkseni aika suuri ero. Mielestäni A:n toiminta on selvästi ansiokkaampaa kuin B:n toiminta.

    Sama tilanne on mielestäni kyseessä silloin, jos A hankkii omakotitalon tontteineen, mutta B ei edes (laiskuuttaan?) vaivaudu selvittämään onko tontti oma vai vuokratontti. Edellinen tapaus antaa enemmän suvereniteettia oman tontin suhteen kuin jälkimmäinen, jossa tontinvuokra ei ole sen ‘talollisen’ kontrollissa kuin ostohetken tilanteessa. Muuttuuko tilanne, jos talo on rivitalo tai kerrostalo? Mielestäni ei.

    Tontissa ja tontissa on usein muutenkin eroa. Jos esim. tontti on mäen laella tahi etelä- tai länsirinteessä, lienee se (keskimäärin) aina arvokkaampi kuin notkelman pohjalla tai vain varjoisammalla koillisrinteellä. Samaten yhdeltä tontilta avautuvat näkymät (länteen?) voivat olla kauniimmat kuin joltakin toiselta (itään?). Olettaisin että edellisten (parempien tonttien) arvo nousee suhteessa enemmän kuin jälkimmäisten, myös jo pelkästään inflaation myötä.

    2) Onko mielestäsi oikein, jos kaupunki suunnittelee rakentavansa esim. pyörätien omakotitalon yli ja muualle, omalta tontiltaan muuttamaan joutuvalle omistajalle maksettavaksi ajateltu korvaus olisi siis vain ns. raakamaan hinta? Mielestäni tuollainen toiminta on täysin oikeuskäsityksen vastaista!

    Vuokratontti on toki ainakin jossain määrin selvästi eri asia.

    Eikö yksityiselle maalle saa siis ao. alueilla Saksassa ja Sveitsissä rakentaa lainkaan kerrostaloja? Eikös tuo ole vähän hölmöä, jos tarvetta sellaisille kuitenkin olisi!

    Miten tuon raakamaan arvo määritetään oikeudenmukaisesti?

    Järjestääkö kunta jättimäisen “lottotappion” viimeisen tontinomistajan käteen? Viimeksimainittuhan (tai esim. osakas) on jo voinut maksaa tonttinsa (tai osakkeensa) hinnassa odotusarvoa tulevasta arvonnoususta. Pitääkö Suomessa kunnilla olla oikeus järjestää näitä lottotappion ‘arvontoja’? Eikö valtion ja kuntienkin tule pikemminkin huolehtia siitä, että oikeusvaltion periaatteita noudatetaan?

    3) Miten erottelet rakennetulla tontilla olevan maan ja rakennuksen hinnan toisistaan? Hankalaksi menee, sillä tontit, kuten rakennuksetkin voivat olla melkoisen uniikkeja.

    Korkeintaan kaksi samanlaista maatilkkua ison, tasaisen pellon keskellä ovat samankaltaisia, mutta jo ilmansuunnat (ja näkymä naapuritontin taakse, tai auringon valo naapuritontin yli) voivat vaikuttaa siihen, miten tonteille rakennettavat rakennukset (tai rakennelmat) vaikuttavat toisiinsa.

    Omistajalle (tai perikunnalle) voi rakennuksella ja tontille olla myös paljonkin tunnearvoa, jota taas kaupunki ei uskoakseni noteeraa lainkaan. (Perintöveroa määrättäessä tämä on tietysti OK!)

    Tilanne maakauppojen osalta on kuitenkin helposti ongelmallinen, ja ainakin kovin epäsymmetrinen, jos tontin omistaja on yksityinen ja sen muuhun käyttöön haluaisi kunta (tai yritys), joilla on molemmilla keinonsa.

    Ns. “ansiottoman arvonnousun” määrittely on mielestäni erittäin vaikea, ellei peräti mahdoton tehtävä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  60. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.7.2014 kello 10:15

    Jos A käyttää (tai on käyttänyt) aikaa ja vaivaa selvittääkseen, missä on tontin arvonnousulle (tai firman toiminnalle!) otollisia kasvumahdollisuuksia, ns. potentiaalia, ja B vain heittää tikan kartalle, päättääkseen, mistä maata, eli tontin ostaa (tai mihin uuteen hankkeeseen firma ryhtyy), on tuossa nähdäkseni aika suuri ero. Mielestäni A:n toiminta on selvästi ansiokkaampaa kuin B:n toiminta.

    Unohdat ehkä, että A on käyttänyt myös kosteita lounaita ja vaalirahaa myötävaikuttaakseen asiaan. Ajatus, että kaavoitushyödyt (ja haitat) koituvat suoraan maanomistajan hyödyksi, on kyhllä erittäin korruptioaltis. 1970-luvun Esapoossa kaavoituslautakunnassa kukin puolue edusti omaa rakennusliikettään. Tällainen nyt vain ei ole tervettä.

    Tai onko se edes oikeudenmukaistakaan. Jos jokin alue otetaan kaavoityuksen kohteeksi, alueelle tarvitaan sekä asuntoja että viheralueita. Kunnanhallituyksen puheenjohtajan tontille varmaankin tulee asuntoja ja jonkun toisen tontista tehdään puisto. Tämäkö on markkinataloutta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Jussi Kiviluoto kirjoitti 12.7.2014 kello 10:27

    Vaikka luovutusvoittovero olisi käytössä omistusasujat saisivat enemmän kuin inflaation verran hyvitystä verottoman asuntotulon vuoksi. Kompensaatio tulee vaan väärässä paikassa. Siksi asuntotulo tulisi laittaa verolle ja inflaatiokompensaatio antaa vasta myyntihetkellä.

    Maapohjan verotuksen reilu kiristäminen on kaiketi selviö ansiottomien arvonnousujen verottamiseksi. Vanhojen asuntojen arvojen reaalinen nousu on kuitenkin suurimmaksi osaksi juuri ansiottomia, niin kuin Juhana aikaisemmin asian ilmaisi.

    Eli suurin osa reaalisista arvonnousuista menisi kiinteistöveron mukana valtiolle, ja inflaatio kompensoitaisiin myyntihetkellä luovutusvoittoverotuksessa, ei lukkiutumisongelmaa esiintyisi. Tietenkin ehdolla että myös varainsiirtovero poistettaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  62. Raimo K kirjoitti 12.7.2014 kello 10:35

    Kalle:
    ‘snip’
    Siitä kai olemme samaa mieltä, että Suomen ainoa yhteiskunnallinen ongelma on yksityisen pääoman puute?

    Missähän tuo ilmenisi (paitsi juuri sinun pankkitililläsi)?
    Siinäkö, että yritykset jakavat mieluimmin osinkoja kuin investoivat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  63. Newyorkista kirjoitti 12.7.2014 kello 12:16

    Ovela kansanedustaja levittäisi sanaa, että jos perintövero poistuu, niin tilalle tulee asuntotulon verotus…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  64. Sakke kirjoitti 12.7.2014 kello 13:05

    Jussi Kiviluoto:
    Vaikka luovutusvoittovero olisi käytössä omistusasujat saisivat enemmän kuin inflaation verran hyvitystä verottoman asuntotulon vuoksi. Kompensaatio tulee vaan väärässä paikassa. Siksi asuntotulo tulisi laittaa verolle ja inflaatiokompensaatio antaa vasta myyntihetkellä.

    Maapohjan verotuksen reilu kiristäminen on kaiketi selviö ansiottomien arvonnousujen verottamiseksi. Vanhojen asuntojen arvojen reaalinen nousu on kuitenkin suurimmaksi osaksi juuri ansiottomia, niin kuin Juhana aikaisemmin asian ilmaisi.

    Eli suurin osa reaalisista arvonnousuista menisi kiinteistöveron mukana valtiolle, ja inflaatio kompensoitaisiin myyntihetkellä luovutusvoittoverotuksessa, ei lukkiutumisongelmaa esiintyisi. Tietenkin ehdolla että myös varainsiirtovero poistettaisiin.

    Ns. “asuntotulo” on kummallinen, täysin virtuaalinen käsite, joka aika ajoin pulpahtelee pinnalle keskusteluihin. Se on jopa utopistisempi käsite kuin “kannettava reikä”, jonka sentään teknologia saattaa ehkä joskus tehdä mahdolliseksi.

    Ns. “asuntotuloa” ei tietääkseni kukaan koskaan maksa asunnon omistajalle, joka asunnossaan itse asuu, tai asuntoaan esim. remontin vuoksi tilapäisesti tyhjillään pitää. Sellaista tuloa ei siis ole.

    Vuokrakin on taas ihan eri asia kuin asuntotulo, vaikka se omistajalle jopa nettotuloa saattaa tuottaa. Vai tarkoitetaanko ao. käsitteellä kenties hyviä liikehuoneistoja omistavan asunto-osakeyhtiön omistajilleen jakamaa osinkoa (normaalisti kerättävien yhtiövastikkeiden sijaan)? En usko.

    Saako absolutisti ansiotonta “viinatuloa”, kun ei juo, eikä siten saa osakseen “viinan kirousta” ja sen mukana tulevia haittoja, kulut mukaanlukien? Jokuhan voisi laskea nuokin syntymättömät kulut (“viina-“) tuloksi. Jos virtuaalisista asioista, kuten ns. “asuntotulosta”, pitäisi alkaa maksaa veroa, voisi kai myös vähemmänkin virtuaalisista, siis konkreettisemmista asioista, kuten hyvistä ideoista ja karismastakin sitä periä. Miten arvokkaaksi arvioisit idean ns. “asuntotulosta” verotusmielessä ?

    Verottajan (ja verottajan kollegoiden) mielestä J. Kiviluodolla saattaa olla suuri idea ja iso karisma, vai kuinka? Yhteiskunnassa on verottajan sekä J. Kiviluodonkin, silti hyvä kuulla ajatuksia ja palautetta myös “kuplansa” ulkopuolelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  65. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.7.2014 kello 17:43

    Sakke
    Abstrakti ajattelu on joskus vaikeata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. anonyymi kirjoitti 12.7.2014 kello 13:11

    MIVa: Kuitenkin heiltä tunnutaan vaativan yhä suurempia veroja eri tavoilla.

    “Yhä suurempia”? Rikkaiden veroprosentit ovat laskeneet tuntuvasti.

    Jos perusteluja kaivataan, niin kokeile vaikka tämmöistä:
    1. Elinkustannukset ovat regressiviinen menoerä etenkin jollain ns. tasa-arvoisella tasolla: Metsässä asumalla ja roskia ja vaatteita dyykkaamalla toki elänee nollatuloillakin, jos sitä voi elämiseksi kutsua. Vuokrahuoneessa pelkän riisin syöminenkään ei vertaudu mitenkään miljoonakämpässä asumiseen ja ero prosentuaalisissa elinkustannuksissa tuloista on usein huima.
    2. Monissa yhteiskunnan palveluissa on regressiivinen komponentti kuten palvelumaksu. Toisaalta monet palvelut myös palkitsevat niitä enemmän käyttäviä (eli käytännössä parempituloisia koska muilta loppuvat nopeammin rahat kesken) ja tämä koskee myös ei-kulutuspalveluja kuten säästämistä ja sijoittamista.
    3. Tulojen euromääräinen kannustavuus laskee niiden kasvaessa, mikä johtaa eksponentiaalisiin palkankorotuksiin ja tulokäyrään.
    4. Pääomatuloissa on muita tuloja parempi tuotto ja alhaisempi verotus. Niinpä mikä tahansa henkilölle annettu rahallinen etu kertaantuu myös tätä kautta.
    5. Rahalla saa ostettua oikeuksia, etuoikeuksia, terveyttä, vaikutusvaltaa, jne. ja mahdollistaa noiden saamisen jo itsessäänkin ilman sen käyttämistä (esim. tapaaminen pankinjohtajan, viranhaltijan tai muun päättäjän kanssa on miljonäärille helpompaa kuin ei-miljonäärille). Raha ei siis ole pelkkää luksusta vaan merkittävä eriarvoistava tekijä.
    6. Yhteiskuntamme perusarvoihin kuuluu tasa-arvo sosiaalisessa, yhteiskunnallisessa ja ihmisarvoisessa mielessä, joten asialle pitää tehdä jotain, jotta jatkossakin pysyttäisin kohtuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  67. Tapio kirjoitti 12.7.2014 kello 15:20

    Raimo K: Missähän tuo ilmenisi (paitsi juuri sinun pankkitililläsi)?
    Siinäkö, että yritykset jakavat mieluimmin osinkoja kuin investoivat?

    Vastakysymys: Mistähän johtuu, että kun suomalainen “hyvä” yritys myydään, ostaja on useimmiten ulkomaalainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  68. Niilo kirjoitti 12.7.2014 kello 16:00

    Osmo Soininvaara: Kunnanhallituyksen puheenjohtajan tontille varmaankin tulee asuntoja ja jonkun toisen tontista tehdään puisto. Tämäkö on markkinataloutta?

    Nythän tuo menee niin, että ykistyisten maata ei kaavoiteta, mutta kunnan ja isojen rakennusliikkeiden maata kaavoitetaan. Palkkioksi kunnanjohtaja tai hänen tyttäensä saa sitten ostaa edullisesti rakennusliikkeelta asunnon.

    Ansiottomassa arvonnousussa tulee selkeästi erottaa kaavoitettu maa ja kaavoittamaton maa. Kaavoittamattomalla maalla ei ole yleensä tontteja. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että ainakin merkittävä osa kaavoituksen ja kunnallistekniikan tuottamasta arvonnousuta on syytä leikata. Näinhän kunnat tekevätkin. Kaavoitettua maata rasittaa kiinteistöverot, joten mahdollinen arvonnousu leikkautuu sillä tehokkaasti.

    Totean nyt tässä, että olen päässyt osalliseksi sekä kaavoitetusta tonttimaasta, että vielä kaavoittamattomasta metsämaasta. Hyväksyn siis sen, että kavoitus leikkaa arvonnousua.

    Se mikä harmittaa on, että yksityisiä henkilöitä ja isoja rakennusliikkeitä kohdellaan eritavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  69. Raimo K kirjoitti 12.7.2014 kello 18:43

    Tapio: Vastakysymys: Mistähän johtuu, että kun suomalainen “hyvä” yritys myydään, ostaja on useimmiten ulkomaalainen.

    Siis myyjä on useimmiten suomalainen 😉
    Aina ei ole.

    Kysymykseesi on kaksikin vastausta: 1) suomalaiset yritykset eivät näytä olevan kiinnostuneita investoinneista, nopeasta rahastamisesta kylläkin ja 2) totta kai ulkomailla on absoluuttisesti enemmän rahaa kuin Suomessa, mutta se ei tarkoita, että Suomessa ei olisi rahaa (kuten miljardiosingot osoittavat).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  70. Juho Laatu kirjoitti 12.7.2014 kello 19:06

    Osmo Soininvaara:
    Sakke
    Abstrakti ajattelu on joskus vaikeata.

    Niin on ;-).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  71. Tapio kirjoitti 12.7.2014 kello 22:09

    Raimo K: Kysymykseesi on kaksikin vastausta: 1) suomalaiset yritykset eivät näytä olevan kiinnostuneita investoinneista, nopeasta rahastamisesta kylläkin ja 2) totta kai ulkomailla on absoluuttisesti enemmän rahaa kuin Suomessa, mutta se ei tarkoita, että Suomessa ei olisi rahaa (kuten miljardiosingot osoittavat).

    Suuri osa tarkoittamistani kaupoista liittyy vaiheeseen, jossa PK-yritys on saatu lentoon, ja jossa yrittäjät haluavat rahastaa siihenastisen työnsä tulokset. Seuraava vaihe vaatisi paitsi investointeja myös uudenlaista osaamista.

    Miljardiosinkoja on maksettu, mutta kuinkahan suuri osa niistä on mennnyt yksilöille tai perheille, joilla tällaista osaamista olisi. Miljardeja on mennyt ulkomaisille omistajille ja suomalaisille instituutioille, joilla ei ole mitään intressiä tai osaamista jonkun yrityksen pitkäjänteiseen kehittämiseen.

    Suurten yritysten investointilama on aivan eri asia kuin yrityskaupat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  72. Newyorkista kirjoitti 12.7.2014 kello 22:48

    Juho Laatu: Niin on ;-).

    Mutta sopiiko teille myös, että Sakke maksaa abstraktin mielikuvitustulon mielikuvitusrahalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  73. Sakke kirjoitti 12.7.2014 kello 23:24

    Osmo Soininvaara:
    Sakke
    Abstrakti ajattelu on joskus vaikeata.

    Tuo kyllä tiedetään. 🙂

    Asia, jota joskus on kuvattu vain käsitteellisenä, on kehityksen myötä saattanut saada ihan konkreettisen muodon (esim. robotti). Ehkä saatamme jonakin päivänä jättää tämänkinkaltaisen keskustelun robottiemme tehtäväksi, jos meillä itsellämme sattuisi olemaan jotain tähdellisempää meneillään.

    Oletan myös, että verottaja perisi jo tänään ns. “asuntotulosta” mieluiten ihan konkreettista veroa. Tätä en kannata, koska mielestäni virtuaalisesta tulosta ei ole syytä maksaa kuin korkeintaan abstraktiksi jäävää veroa.

    Ainakin abstraktin ajattelun tasolla luulisi viimeksimainitun tuottavan riittävää tyydytystä ‘pro bono publico’.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  74. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.7.2014 kello 0:58

    Asuntotulo oli verotettavaa 1990-luvun alkuvuosiin saakka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Sakke kirjoitti 13.7.2014 kello 0:43

    Osmo Soininvaara: Unohdat ehkä, että A on käyttänyt myös kosteita lounaita ja vaalirahaa myötävaikuttaakseen asiaan. Ajatus, että kaavoitushyödyt (ja haitat) koituvat suoraan maanomistajan hyödyksi, on kyhllä erittäin korruptioaltis. 1970-luvun Esapoossa kaavoituslautakunnassa kukin puolue edusti omaa rakennusliikettään. Tällainen nyt vain ei ole tervettä.

    Tai onko se edes oikeudenmukaistakaan. Jos jokin alue otetaan kaavoityuksen kohteeksi, alueelle tarvitaan sekä asuntoja että viheralueita. Kunnanhallituyksen puheenjohtajan tontille varmaankin tulee asuntoja ja jonkun toisen tontista tehdään puisto. Tämäkö on markkinataloutta?

    Enpä tosiaankaan tullut ajatelleeksi tuota korruption mahdollisuutta, vaikka olisihan se tietysti pitänyt ottaa huomioon. Eihän se korruptio valitettavasti mikään olematon ilmiö Helsingissäkään aina ole ollut ja erityisesti kaavoitus- ja rakennusala taitaa olla sille otollista maaperää. Jostain syystä minun mieleeni tulee taas eräs tapaus noin kolmenkymmenen vuoden takaa: “http://fi.wikipedia.org/wiki/Naurissaaren_lahjusjupakka”. Olisiko mahdollisuus rantarakentamiseen (merentäytöillä tai ilman) myöskin korruptiolle altistava tekijä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  76. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.7.2014 kello 0:57

    Tuota maanomistajien harjoittamaa korruptiota on vähän hankala kuvitella tilanteessa, jossa kaupunki omistaa maan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Juho Laatu kirjoitti 13.7.2014 kello 1:27

    Newyorkista: Mutta sopiiko teille myös, että Sakke maksaa abstraktin mielikuvitustulon mielikuvitusrahalla?

    Sopii hyvin, jos Osmokin maksaa omat maksunsa ;-).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  78. Sakke kirjoitti 13.7.2014 kello 9:28

    Osmo Soininvaara:
    Tuota maanomistajien harjoittamaa korruptiota on vähän hankala kuvitella tilanteessa, jossa kaupunki omistaa maan.

    Eikö korruptiossa ole yleensä kaksi osapuolta. Yksi sitä tarjoaa ja toinen ottaa vastaan, joskus röyhkeimmät voivat kaiketi jopa pyytää. Ei maanomistajan käsittääkseni aina tarvitse olla tarjoavana osapuolena.

    Ai niin, melkein unohdin kolmannet osapuolet. He, jotka toiminnasta kärsivät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  79. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.7.2014 kello 10:54

    Jos kaupunki nostaa kaavoituksella oman maansa arvoa, kenen siinä kannattaa lahjoa ketä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Sakke kirjoitti 13.7.2014 kello 9:43

    Newyorkista:
    Ovela kansanedustaja levittäisi sanaa, että jos perintövero poistuu, niin tilalle tulee asuntotulon verotus…

    Hyvä huomio!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  81. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.7.2014 kello 10:53

    Ovela kansanedustaja levittäisi sanaa, että jos perintövero poistuu, niin tilalle tulee asuntotulon verotus…

    Ruotsissa on tavallaan tullut asuntotulon verotus perintöveron sijaan. Siellä lukitusvaikutuksen estämiseksi oman asunnon myyntivoitto ei ole verotettavaa tuloa, jos myyntituloilla ostaa uuden asunnon, mutta tuosta odottamaan jääneestä myyntivoitosta pitää maksaa 0,5% veroa vuosittain. Jos siis perii asunnon, jonka isoisä on ostanut 30-luvulla ja jonka hankintahinta on nykyrahassa 3000 euroa ja jonka myy 300 000 eurolla, joutuu maksamaan veroa vuodessa 1485 euroa. Jos hankintameno-olettama on 20 %, kuten Pellervo esittää, veroksi tulee 1200 euroa vuodessa eli 100 euroa kuussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Raimo K kirjoitti 13.7.2014 kello 10:13

    Tapio:
    ‘snip’
    Miljardiosinkoja on maksettu, mutta kuinkahan suuri osa niistä on mennnyt yksilöille tai perheille, joilla tällaista osaamista olisi. Miljardeja on mennyt ulkomaisille omistajille ja suomalaisille instituutioille, joilla ei ole mitään intressiä tai osaamista jonkun yrityksen pitkäjänteiseen kehittämiseen.
    ‘snip’

    Juuri niin, mutta ne osingot on myös maksanut yritys, jolla ei ole intressiä oman yrityksen pitkäjänteiseeen kehittämiseen – osaamista kyllä väitetään olevan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  83. Kai Hentilä kirjoitti 13.7.2014 kello 11:52

    “Edelleen, olkoon inflaatio kuinka suuri hyvänsä, se, jolla on varaa ostaa perheasunto 18-vuotiaana, eikä joudu muuttamaan kertaakaan, ei joudu maksamaan siitä koskaa kun taas yksiöstä aloittavaa verotetaan inflaatiosta moneen kertaan.”

    Onko se kirjoitettu johonkin lakiin, että on pakko maksaa vaikka ei tarvitsisikaan? Oikeudenmukaista kait olisi sitten verottaa “perinnöttömiä” myös jollain pikku lahjalla, esim. kun täyttää 50v, ihan vaikka joku solidaarisuusvero, kun sinulta ei koskaan tulla saamaan mitään perintöveroja, niin ole hyvä ja maksa tämä.

    Suomalainen keskustelu (ja koko järjestelmä) on liiaksi rakentunut keskustelulle mistä-saadaan-lisää-veroja-ja-veronmaksajia eikä siihen miten saataisiin olemassa olevat eurot riittämään ja jopa pystyttäisiin AIDOSTI pienentämään verotusta joka taasen lisäisi kulutusta ja kysyntää joka loisi työpaikkoja YKSITYISELLE SEKTORILLE.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  84. Sakke kirjoitti 13.7.2014 kello 11:54

    Osmo Soininvaara:
    Jos kaupunki nostaa kaavoituksella oman maansa arvoa, kenen siinä kannattaa lahjoa ketä?

    En ole korruption asiantuntija, mutta voisin olettaa, että esimerkiksi sen, joka jotain kaavoituksesta, rakentamisesta, rahoituksesta, asuntojen ja/tai toimitilojen myynnistä, vuokrauksesta tai välittämisestä voi katsoa hyötyvänsä, rahallisesti tai muuta etua saadakseen. Lahjonnan kohteen olettaisin taas pääsääntöisesti istuvan esimerkiksi päätöksentekijöiden vaa’ankieliryhmässä.

    Katsantokantoja voi toki olla monia, riippuen myös siitä, kenen silmissä ja miten sitä maan arvoa nostetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  85. Jouni Martikainen kirjoitti 13.7.2014 kello 12:42

    Asuntotulon verotushan voisi olla päänavaus laajemmallekin hypoteettisten tulojen verottamiselle. Äkkiäkös valtion verotulot räjäytetään taivaisiin, kun aloitetaan asuntotulon lisäksi myös polkupyöratulon (kapitalistisesti polkupyöränsä omistavat tienaavat virtuaalista tuloa omistamalla fillarinsa vuokraamisen sijasta), autotulon, venetulon, kesämökkitulon (siinä sitä vasta tuloa tuleekin, kun lasketaan 52 irtoviikon vuokraa vastaava tulo, eli säästö niitä 52 viikkosta, joiksi käytettävissä ollutta mökkiä ei olekkaan vuokrattu vuokramökkinä) jne. verottaminen.

    Mutta miksi tyytyä vain omistamisen verottamiseen, kun periaate on helposti laajennettavissa myös palveluihin. Itse kämppänsä siivoava saa siivoojattomuustuloa ja kotona pyykkäävä saa pesulapalveluiden käyttämättömyystuloa. Kotona syövä taas nauttii ravintolassa ruokailemattomuustuloa.

    Siivoojattomuustulon määrä olisi aika helposti määritettävissä modostamalla kullekin asuntokunnalle veroehdotusmenettelyn kautta sottaisuuskerroin, jolla asunnon pinta-alan ja verohallinnon vahvistaman paikkakuntakohtaisen siivoustulon neliökohtaisen perustehinnan avulla laskettava siivoojattomuustulon perustaso korjattaisiin vastaamaan kyseisen asuntokunnan sottaavaisuutason mukaista siivoojattomuustuloa. Mahdollisesti käytettyjen siivouspalvelujen kustannukset olisivat luonnollisesti vähennyskelpoisia suoraan siivoojattomuustulosta.

    Pesulapalveluiden käyttämättömyystulon määrittämisen osalta olisi hyvin mahdollista jatkaa Ollilan työryhmän viitoittamalla tiellä modernin teknologian hyödyntämiseen. Vain käyttökerrat, pestyn pyykkimäärän ja käytetyn pesuohjelman rekisteröivät ja tiedot verohallinnolle toimittavat pesukonetyypit olisivat vastaisudessa sallittuja, jolloin saatu pesulapalveluiden käyttämättömyystulo olisi verottajan helposti määritettävissä saaduista tiedoista laskemalla.

    Pesulapalveluiden käyttämättömyystulon osalta ovelimmat veronkiertäjät todennäköisesti harrastaisivat myös tekstiilien käsinpesua, joka toki tulisi diskriminoida tiukasti samoin kuin likaisten vaatteiden käyttäminen. Oma ongelmakohtansa olisivat myös talo- tai kiinteistöyhtiökohtaiset pesutuvat, mutta yleensähän pesutupien koneiden käyttäminen perustuu vuorolistojen käyttämiseen ja kiinteistöhoitajat voisivat kerätä vuorolistat isännöitsijöille, jotka edelleen syöttäisivät kerätyt pesukoneiden käyttäjätiedot verottajan järjestelmään 1.7.2014 voimaan astuneiden lakisääteisten rakentamistyön urakka- ja työntekijätietojen pohjalta kuukausittain tehtävien rakentamisilmoitusten tekemisen yhteydessä.

    Ravintolassa ruokailemattomuustulon määrittämiseen en nyt tähän hätään esitä mitään yksityiskohtaista menetelmää, vaan trendikkäästi joukkoistan asian verkkoyhteisön pohdintaan.

    Ja ei, tämä ei ole vakavasti tehty ehdotus vaan sarkastinen extrapolointi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  86. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.7.2014 kello 16:31

    Asunto on kovin erilainen hyöädyke kuin polkupyörä. Ihmiselle, jolla ei ole omaa asuntoa, maksetaan asumistukea vuokran maksamiseksi, mutta polkupyörätukea tai muuta sellaista ei o0le. Noihin muihin hyödykkeisiin, autoista purjeveneisiin, sovellettiin aikanaan omaisuusveroa, joka on ihan sama kuin käyhttöhyödyn vero. Käyttöhyöty on vain laskettu omaisuuden arvosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Asuntotulo ja muita virtuaaliansioita | Jouni Martikaisen blogi kirjoitti 13.7.2014 kello 13:05

    Suosittele: Thumb up 0

  88. Newyorkista kirjoitti 13.7.2014 kello 16:46

    Polkupyörän omistajalle ja käyttäjälle tulee polkupyörätuloa, koska hän ei käytä julkisia tai omaa autoaan. Julkisesta liikenteestä voi polkupyörätulon perustaksi ottaa yhteiskunnan joukkoliikennetuen. Auton omistavalle polkupyöräilijälle taas tulee polkupyörätuloa auton käyttämättömyydestä johtuvista muuttuvien kulujen säästymisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  89. Sakke kirjoitti 14.7.2014 kello 8:53

    Polkupyörävero taitaisi edellyttää kaikkien polkupyörien rekisteröintiä, mutta tuohan voisi olla muutenkin tarpeellinen asia. Rekisteröinti voisi ehkä parantaa liikennesääntöjen noudattamista, kun riski rikkomuksista kiinnijäämisestä kasvaisi. Se voisi myös parantaa mahdollisuuksia saada takaisin varastettu pyörä takaisin oikealle omistajalleen.

    Yhteisistä pelisäännöistä (siis liikennesäännöistä) piittaamattomat pyöräilijät aiheuttavat liikaa ongelma- ja vaaratilanteita muille kaduilla, teillä ja jopa toreilla ja aukioilla liikkuville, vaikka oletan, että mainittu joukko on suhteellisesti ottaen vain pieni vähemmistö kaikista pyöräilijöistä.

    Pyöräveron avulla olisi myös mahdollista paikata valtion verotuloja, jos autoihin liittyvän verotuksen tuotot vähenevät (kaupungistumisen ja autoilun mahdollisen vähenemisen myötä). Jotta polkupyörien rekisteröintiä ja verotusta ylipäätään halutaan harkita, pitäisi ao. veron keräyskulujen (rekisteröinti mukaanlukien) olla selvästi pienemmät kuin pyöräveron bruttotuoton, jotta nettotuottoakin jäisi. Helpointa varmaankin olisi periä se kertaluonteisena, pyörän oston yhteydessä. Riittäisikö esimerkiksi 25 euroa vaihteettomasta pyörästä ja 50 euroa per vaihde-/sähköpyörä? Tuon summan pyöräveroa voisin olla itse valmis omasta pyörästäni maksamaan, jos kaikki muutkin sen vastaavasti maksaisivat. Itse pyöräilyä (per kilometri) en koe mielekkääksi.

    Mikä summa veroa per polkupyörä mahtaisi tuota positiivista nettotuottoa varten sitten riittää, ollakseen optimaalinen nettotuoton kannalta? Verohan ei saisi myöskään vähentää halukkuutta pyöräilyyn liikaa. Ainakin sen polkupyöräveron pitäisi olla roimasti pienempi kuin esim. vesiskoottereista, ja niiden käytöstä, perittävät verot, mikäli sellaisia edes on. Viimeksimainitut ovat laitteita sieltä kaikkein viheliäisimmästä päästä, jos mietitään oman, yksityisen nautinnon tavoittelun ja laajemmalle ympäristölle aiheutetun haitan välistä suhdetta, esim. tyynen veden pinnalla temppuilevan vesiskootterin ajajan ja rannoilleen rauhaa kaipaavien ihmisten välillä.

    Yksi idea uudesta haittaverosta voisi olla meluvero, jonka määrityksessä pitäisi kylläkin ottaa huomioon muitakin (laitteen tai koneen, auton, kuorma-auton) käyttöalueita kuin tyhjäkäynti. Jo alkaisivat ympäristöstämme vähetä ikävät ja ennen kaikkea kovin äänekkäät melunlähteet, jos melun tuottamisesta joutuisi jokainen työkoneen käyttäjä tai ruohonleikkaajakin maksamaan meluveroa.

    Meluvero voisi myös edistää nykyistä parempien (hiljaisempien) koneiden ja laitteiden suunnittelua ja käyttönottoa. Ehkä pääsisimme myös eroon ympäristössään meluhäiriötä aiheuttavista jäätelöautoista, joille ilmeisesti kaupunki on jostain käsittämättömästä syystä antanut Helsingissä luvan.

    Edelliseen meluaiheeseen liittyen, toisin esille myös asian, jota olisi syytä pohtia erikseen. Onko haitan aiheuttamisen muille oltava ylipäätään sallittua? Periaate, jonka mukaan haittaa saa aiheuttaa, jos siitä maksaa, ei liene aina kovin oikeudenmukainen.

    Oikeudenmukaisuuteen liittyvät myös kysymykset siitä, kuka maksaa, miten kalliiksi se (suhtellisesti ottaen) haitan aiheuttajalle muodostuu, sekä kenelle nuo mahdolliset maksut maksetaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  90. Raimo K kirjoitti 14.7.2014 kello 12:21

    Osmo Soininvaara:
    Asunto on kovin erilainen hyödyke kuin polkupyörä. Ihmiselle, jolla ei ole omaa asuntoa, maksetaan asumistukea vuokran maksamiseksi, mutta polkupyörätukea tai muuta sellaista ei o0le. Noihin muihin hyödykkeisiin, autoista purjeveneisiin, sovellettiin aikanaan omaisuusveroa, joka on ihan sama kuin käyttöhyödyn vero. Käyttöhyöty on vain laskettu omaisuuden arvosta.

    No kyllä omaisuusvero oli nimenomaan omaisuusvero, ei siitä mitään ‘käyttöhyötyä’ laskettu – ja omaisuudeksi luettiin myös käteinen raha, laske siitä sitten jokin käyttöhyöty!

    Todellista tuloa ovat vain asiat, joista realisoituu kassavirtaa eli siis tulee rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  91. KariS kirjoitti 14.7.2014 kello 14:11

    Osmo Soininvaara:
    Asuntotulo oli verotettavaa 1990-luvun alkuvuosiin saakka.

    Asuntotulon verotusta ei ole koskaan poistettu, siihen vaan yhdistettiin muita veroja ja veroluonteisia maksuja ja annettiin uusi nimi: kiinteistövero.

    Muutamila poliitikoilla näyttä olevan tarve valehdella tuokin asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  92. Pete kirjoitti 14.7.2014 kello 15:15

    Osmo Soininvaara: Perheyritysten liitto on (taas) vaatinut perintöveron poistamista ainakin yritysvarallisuudesta, ettei yritysvarallisuutta jouduta pilkkomaan verojen maksamiseksi. Sinänsä minäkin kannatan kotimaista omistusta. Kun omistajasuvut joutuvat myymään yrityksensä, ostaja on melkein aina ulkomainen, koska sitä kasautunutta varallisuutta on Suomessa vielä niin vähän. Kasvoton ulkomainen omistaja on tyly. Suomen ajautuminen tytäryhtiötaloudeksi on peräti huono juttu.

    Kyllähän suomessa laskennallista varallisuutta on paljon. Valitettavasti se on vaan kiinteistönvälittäjien määrittelemää ja velalla rahoitettua. Tämä on varallisuutta joka ei tuota mitään. Suomalaisten ostovoima käytetään tuottamattomien hyödykkeiden ylläpitoon ja niiden rahoituskulujen hoitoon. Valtio se säestää ja tukee tätä tuottamattomien hyödykkeiden hankintaa verohelpotuksin ASPien ja korkovähennysten muodossa. Se mitä käteisvaroista jäljelle jää, jos jää (syömävelasta johtuvat luottohäiriöt nousussa), laitetaan lähes Euroopan kalleimpiin elintarvikkeisiin ja muihin kulutushyödykkeihin tässä vähittäiskaupan tappiin asti säännöstellyssä harvainvallassa (pitäähän sitä tarkastajillakin töitä olla).

    Suurimman osan ansiotyöllä hankitusta käteisvarallisuudesta nappaa suhteessa lähes maailman suurin julkinen sektori jo heti kättelyssä, kasvavaan ja kiihtyvään tahtiin. Tarkoitus osittain jalo, toteutus kokonaisuutena ala-arvoinen joskin jotain hyvääkin löytyy (hyväksi en laske rakenteellista korruptiota). Tehottomuus vaivaa tuota sektoria kroonisesti ja monimutkaisuutta sen kun rakennetaan lisää.

    Rikkaimman 5% perintöveroista ei tarvitse valtionkaan huolehtia, he seuraavat esimerkkiä ja järjestelevät asiansa niin, ettei Suomen kirstuun napsahtda killinkiäkään.

    Ulkomainen omistaja ei ole kasvoton eikä tyly, se on rationaalinen. Suomalaisten päättäjien on vain herättävä siihen, että kilpailu on kansainvälistä. Suojaa ei tarjoa täysin enää meidän geopoliittinen eristäytyneisyys pohjolan perillä (joskin se vielä auttaa joillain sektoreilla). Te päättäjät ette ole heränneet siihen tosiasiaan, mihin yritykset ovat joutuneet heräämään jo kauan aikaa sitten. Suomi joutuu kilpailemaan kansainvälisesti myös yhteiskuntarakenteiden houkuttelevuudella, aivan kuten yrityksetkin joutuvat kilpailemaan liiketoiminnassa asiakasarvon tuottamisessa. Muuttoliike ulos tulee kasvamaan edelleen veikkaisin.

    Asuntovarallisuuden laiskistavaa vaikutusta ei tarvitse pelätä todennäköisesti, koska varallisuus on ainoastaan laskennallista. Hoitakaa päättäjät vain kaavoitusasiat kuntoon ja tarjonta kohdilleen niin kaikki voivat asua kohtuuhintaan ja rahat jää käytettäväksi esimerkiksi suomalaisyritysten osakkeiden hankintaan. Mutta eipä taida olla hallituksenkaan intresseissä tama suunta kun ministereiden asuntolainasaldoja katselee.

    Jos laiskistumisesta ollaan huolissaan niin kannattaa miettiä sitä arviolta yli 700 000:n suomalaisen joukkoa jotka napsivat masennuslääkkeensä joka aamu jaksaakseen nousta sängystä. Suuri osa näistäkin varmaan käy ansiotöissä. Ei muuta kun kulaus vettä päälle ja innovoimaan. Työterveys ja lääkärit ovat tietenkin ihmisen asialla, eihän sitä voida hyvin ilman kemiallista stimulusta. Yksityistetyn terveydenhuollon järjestelmä pitää huolen että asiasta ei keskustella. Asiasta tietävät sun avatessaan avaavat myös portin kilometritehtaalle. En ole salaliittoteoreetikko, mutta poliittista aktiivisuutta tuo nappien sumuttamassa todellisuudessa vaeltaminen myös ehkäisee, mikä lienee vallankahvassa kiinni olevien kannalta ihan hyvä juttu.

    Tarkoitukseni ei ole olla pessimistinen. Toivoisin keskustelua kilpailukyvystä, mitä mikään verottaminen ei lisää. Tämä kaikki on vaan osaoptimointia ja niin kauan kun focus on maksimoida ns. topline verotuksen kautta, ollaan rakkaasti hakoteilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  93. Sakke kirjoitti 14.7.2014 kello 21:08

    Sakke

    “Itse pyöräilyä (per kilometri) en koe mielekkääksi VEROTUSKOHTEEKSI,” oli tarkoitukseni luonnollisesti kirjoittaa. Tuo 14.7.2014 klo 8:53 kirjoittamani viesti antoi ikävällä tavalla harhaanjohtavan käsityksen, kun tuo yksi sana oli jostain syystä jäänyt puuttumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  94. Kalle kirjoitti 15.7.2014 kello 1:13

    Osmo Soininvaara:
    Tuota maanomistajien harjoittamaa korruptiota on vähän hankala kuvitella tilanteessa, jossa kaupunki omistaa maan.

    Suomessa tietoon on tullut vähän jäävuoren huippua Vantaalta ja nyt rahtunen Helsingistä. Kunta maanomistajana on erittäin korruptioherkkä. Sen takia kuntien maanomistus pitää kieltää kokonaan pl. kunnallinen infra.

    Ps. Aiheesta on kirjoittanut yksi OS oikein hyvin jokunen vuosi sitten täällä. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  95. Kalle kirjoitti 15.7.2014 kello 1:21

    Raimo K: Missähän tuo ilmenisi…

    Työpaikoissa, asumiskustannuksissa, voittojen jakautumisessa jne. Kai sinusta on kivaa, kun suomalaisesta työstä vaurastuu amerikkalainen eläkeläinen. Itse pidän nykymenoa typeränä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  96. Raimo K kirjoitti 15.7.2014 kello 9:59

    KariS: Asuntotulon verotusta ei ole koskaan poistettu, siihen vaan yhdistettiin muita veroja ja veroluonteisia maksuja ja annettiin uusi nimi: kiinteistövero.
    ‘snip’

    No joo, mutta kiinteistövero perustuu kiinteistön arvoon eikä mihinkään olemattomaan tuloon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  97. banaani kirjoitti 15.7.2014 kello 12:49

    Onkohan nuo nykyhallituksen perintöverojen nostot kuinka paljon Jouni B:n ansiota?Hänähän on isoimpaan ääneen aina puhunut perintöverosta. JB tippui vuonna 2007 eduskunnasta ja pääsi 2011 “kostamaan porvareille” tippumisensa perintöverojen nostolla.

    Olen aiemminkin puhunut, ettö perintöveolla ei paljoa eriarvoisuutta vähennetä. Ihmisten erot elämässä ovat pitkälti lahjakkuusprofiilissa, ei perityissä osakkeissa. Kun tähän vielä lisätään, että perintöveroa ei rikkaat maksa, niin on hyvä kysyä,kuinka hyvä vero on kyseessä. Eikö perintövero nimenomaan keskitä omaisuutta lahjakkaille ja niille, jotka pystyvät sen kiertämään?

    Piketyssä on hauskaa se, että hänhän ei käsittääkseni ole kritisoinut sinänsä suuria omaisuuksia, vaan hänen mielestään jättiomaisuudet tulisi mennä lahjakkaille. Onko sosiaalidarwinismi 2000-luvun vasemmistolaisuutta? On hyve, jos omaisuudet menevät terveille ja kauniille, mutta mummojen kiinteistöt tulisi sosialisoida oikeudenmukaisuuden nimissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  98. anonyymi kirjoitti 15.7.2014 kello 12:55

    Sakke: Jo alkaisivat ympäristöstämme vähetä ikävät ja ennen kaikkea kovin äänekkäät melunlähteet, jos melun tuottamisesta joutuisi jokainen työkoneen käyttäjä tai ruohonleikkaajakin maksamaan meluveroa.

    Ruohonleikkaaja ei ole lähellekään niin paha kuin lehtipuhaltimella hiekkaa (tai lehtiäkään) siirtelevä henkilö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  99. banaani kirjoitti 15.7.2014 kello 13:38

    Tuli vielä mieleen. Perintöverossa on mielenkiintoista, että miksi avioliitossa tienattu omaisuus ei ole punainen vaate? Avioliitossa voi tienata verottomasti jättiomaisuuden ilman veroja. Junailivatpa vihreät samaa avoliittoihinkin. Miten on mahdollista, että perinnöistä huolestuneet eivät kommentoi mitenkään avioliittoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  100. Kalle M. kirjoitti 15.7.2014 kello 14:28

    Miksi verottaa perheen asunto- ja muuta varallisuutta joka 40. vuosi elättäjän tms. kuollessa tuo 8 % tai enemmän? Miksei veroteta 0,2 % joka vuosi? Vastaavasti korkeampia kantoja enemmän.

    Se olisi paljon oikeudenmukaisempaa ja helpompaa: kaikkien perheiden pääomalle sama vero, ei vain niiden perheiden, jotka kärsivät elättäjien tms. kuolemista. Sitä ei tarvitsisi mitenkään jaksottaakaan ja siinä verotettaisiin oikeaa omaisuutta eikä inflaatiota kuten lukitsevissa myyntivoittoveroissa.

    Pääomavero eli varallisuusvero ei myöskään aiheuta lukkiutumisia ja kannustinloukkuja kuten pääomatulovero ja varainsiirtovero – transaktioverot tosiaan pitäisi lopettaa.

    Varallisuusmuodon perusteella annettavat alennuksetkin vääristävät valintoja, esim. perheyritysten tai asuntojen suosiminen siirtää varallisuuden niihin silloinkin, kun se ei ole järkevää. Miten muka lahja- ja perintövero olisi varallisuusveroa parempi vero? Onko moraalisempaa tehdä työtä itsekkäin motiivein kuin työskennellä lapsensa hyväksi, kun jälkimmäistä pitää sakottaa enemmän?

    Jos pääomien kasautuminen on ongelma, oikeampi ratkaisu on tehdä varallisuusverosta vaikka progressiivinen kuin verottaa kuolemia kaikkien pääomien sijaan. Jonkun mielestä tosin pääomien kasautuminen on tähän asti ollut ratkaisu, talouskasvun takana, mutta minusta tärkeintä on verottaa tehokkaasti.

    Asuntoa pitää verottaa samalla tavoin riippumatta siitä, asuuko omistaja siinä itse. Nyt ei näin tehdä, ja siksi vuokra-asuntomarkkinat ovat surkeat. Omakotitalon vuokrannut tanskalainen mamututtu oli kummissaan, kun koko pk-seudulta löytyi vain 5(!) vaihtoehtoa. Työmarkkinat ym. kärsivät tästä pahasti. Jos asumistuloveroa ei palauteta, vuokratulokin pitää vapauttaa tuloverosta; tyydytään sitten kiinteistö- ja varallisuusveroihin asuntojen osalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  101. Niilo kirjoitti 15.7.2014 kello 15:27

    Raimo K: No joo, mutta kiinteistövero perustuu kiinteistön arvoon eikä mihinkään olemattomaan tuloon.

    Paljonko se kesämökki sitten tuottaa tai rakentamaton maa, jonka pinta-ala jää sen verran pieneksi, että ei metsäksi lasketa?

    Melkoisen olematonta on ainakin minulla ollut noista tulot. Kyseessä siis puhdas varallisuusvero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  102. Kalle kirjoitti 18.7.2014 kello 2:08

    Katselin päivän uutissaldoa kotimaisistakin lehdistä. Yhden puolueen puheenjohtaja pitää MS:n temppua katastrofina. Sama puolue on sata vuotta yrittänyt kupata = sosialisoida suomalaisia pääomia. Itse on tuossa tilanteessa kehtaisi sanoa mitään!

    Hänen pitää katsoa peiliin ja miettiä, onko mitään pelastettavissa. Joka tapauksessa syyllisen tietävät kaikki laskutaitoiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  103. anonyymi kirjoitti 18.7.2014 kello 13:46

    Kalle M.: Se olisi paljon oikeudenmukaisempaa ja helpompaa: kaikkien perheiden pääomalle sama vero, ei vain niiden perheiden, jotka kärsivät elättäjien tms. kuolemista.

    Jos verotus siirretään yksilöiltä perheille, myös omaisuuden hallinta ja mahdolliset tulot myynnistä pitää siirtää perheille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus