Terveyskeskuslääkäreistä ammatinharjoittajia?

Jok­seenkin kaikissa teol­lisu­us­mais­sa ter­vey­den­huol­lon etulin­jan hoita­vat yleis­lääkärit, (gen­er­al prak­ti­tion­er. GP) jot­ka yleen­sä toimi­vat myös port­in­var­ti­joina erikois­sairaan­hoitoon. Monis­sa mais­sa nämä ovat yksi­ty­isiä ammat­in­har­joit­ta­jia ja hei­dän asi­akkaik­seen rek­isteröidään yleen­sä koko per­he. Siitä on paljon etua, että koko per­he on saman lääkärin potilaina.

Enää per­helääkärin vas­taan­ot­to ei ole lääkärin kodin yhtey­dessä eikä lääkärille enää riitä työvä­lineik­si ste­toskoop­pi ja veren­paine­mit­tari. Yksi­ty­is­lääkärit ovat alka­neet hakeu­tua use­am­man lääkärin lääkäri­asemille, fyy­sis­es­ti aika saman­laisi­in kuin ovat mei­dän terveyskeskuksemme. 

Suomes­sa on kokeil­tu oma­lääkäri­jär­jestelmää ter­veyskeskuk­sis­sa. Per­helääkäre­itä oma­lääkäreistä ei tule, jos isän ja äidin lääkäreinä toimi­vat molem­pi­en työter­veyslääkärit. Se, että isä, äiti ja lapset hoide­taan eri jär­jestelmis­sä, on oikeas­t­aan aika pöhköä. Moni on väit­tänyt ter­veyskeskuk­semme ole­van peräisin DDR:stä. Se, että ter­vey­den­hoito tulee työ­paikan kaut­ta, vas­taa Neu­vos­toli­iton käytän­töä. Oma­lääkäri­jär­jestelmän toimin­nas­sa on ollut toivom­isen varaa ja siitä on monin paikoin luovuttu.

Lääkärili­it­to on esit­tänyt, että ter­veyskeskus­lääkärit voisi­vat siir­tyä ammat­in­har­joit­ta­jik­si muiden maid­en käytän­töä nou­dat­taen. Oma­lääkäri­jär­jestelmä, jos­sa mak­se­taan palkkaa väestö­vas­tu­un suu­u­u­den mukaan, ei paljon tästä poikkea. Var­maankin ammat­in­har­joit­ta­ji­na toimi­vat lääkäritkin voivat sijais­taan toisi­aan, mut­ta yhdelle lääkärille muo­dos­tuneen jonon purkamiseen on tois­t­en yksinker­taisem­paa osal­lis­tua, jos he ovat kun­nan palkkalis­toil­la eivätkä ammatinharjoittajia.

Ruotsin kokeilu on taas mie­lenki­in­toinen. Siel­lä jokainen voi kir­joit­tau­tua minkä lääkäri­ase­man asi­akkaak­si halu­aa, joko kun­nal­liseen tai yksi­tyiseen. Poti­laalle mak­su on sama, ja yhtä paljon yhteiskun­ta mak­saa kun­nal­lisen lääkärin hoidoista kuin yksi­tyisen. Jos uskoo, että yksi­tyi­nen tulee kalli­im­mak­si, kos­ka sinne veroparati­isi­in pitää riit­tää rahaa siir­ret­täväk­si, on var­maankin myös sitä mieltä, että kaikkien kan­nat­taa kir­jau­tua kun­nal­lisen ter­veyskeskuk­sen asi­akkaik­si, kos­ka kiin­teästä mak­sus­ta menee enem­män itse hoitoon.

Ruot­sis­sa jokainen land­stinget on kehit­tänyt oman mak­su­ta­van lääkäri­asemille. Mak­su on sekoi­tus kap­i­taa­tio­ta ja käyn­tik­er­roista mak­samista. (Kap­i­taa­tio: päälu­vun, siis kyseisen yksikön poti­laak­si kir­jau­tunei­den lukumäärään perus­tu­va lasku­tus) Pain­opiste on kap­i­taa­tion puolel­la. Noi­ta koke­muk­sia kan­nat­taa seu­ra­ta, kos­ka sitä saa, mis­tä mak­saa. Tukhol­mas­sa 40 pros­ent­tia menee käyn­tik­er­to­jen mukaan, mut­ta käyn­tik­er­roik­si las­ke­taan vain käyn­nit lääkärin vas­taan­otol­la. Niin­pä Tukhol­mas­sa lääkärit hoita­vat myös muual­la hoita­jille kuu­lu­vat työt. Ei siis ainakaan näin.

Päälukuko­htaises­sa mak­sus­sa on otet­ta­va huomioon se, että toiset ovat sairaampia kuin toiset. Puh­taan kap­i­taa­tion sijas­ta tarvi­taan siis pain­otet­tua kap­i­taa­tio­ta, ja tässä on Ruotsin jär­jestelmän heikko koh­ta. Koulute­tun väestö­na­suinalueil­la lääkäri saa rahansa paljon vähem­mäl­lä vaival­la kuin köy­hem­män väen alueil­la. Olisi var­maankin ratio­naal­ista säi­lyt­tää nykyi­nen ter­veyskeskusjär­jestelmä, mut­ta elin­ta­son noustes­sa valin­nan­va­pau­den arvos­tus kas­vaa. Ruotsin koke­muk­sia kan­nat­taa seu­ra­ta tarkoin.

Sinän­sä yleis­lääkärikeskeinen jär­jestelmä on kas­vavis­sa vaikeuk­sis­sa, kos­ka lääketi­eteelli­nen tieto kas­vaa koko ajan kiihtyväl­lä nopeudel­la. Kukaan ei voi hal­li­ta sitä kokon­aan. Sik­si ter­veyskeskuk­sis­sa ja lääkäri­asemil­la on syytä olla myös jonkin ver­ran erikoislääkäreitä.

140 vastausta artikkeliin “Terveyskeskuslääkäreistä ammatinharjoittajia?”

  1. Meil­lä tk on oikeas­t­aan aika hyvä yhdessä asi­as­sa: Jos joku sat­tuu ole­maan oikeasti todel­la sairas.
    Vielä on näkemät­tä se yksi­tyi­nen lääkäri­ase­ma, jol­la on minkään­lainen todel­li­nen päivystys­valmius ja ‑koke­mus. Tätä las­ta ei kan­nat­taisi heit­tää menemään.

  2. Mie­lenki­in­toista pohdintaa.

    Toiselle ammat­tialalle siir­ret­tynä: mitä jos peru­sope­tus­ta tar­joa­maan saisi nykykäytän­töön näh­den kevyesti ja hel­posti perus­taa koulu­tusyk­sikköjä, jois­sa opet­ta­jat toimi­si­vat ammat­in­har­joit­ta­ji­na, joiden palk­ka määräy­ty­isi osit­tain oppi­laiden oppimis­tu­losten mukaan?

  3. Osmo kir­joit­ti: “Sinän­sä yleis­lääkärikeskeinen jär­jestelmä on kas­vavis­sa vaikeuk­sis­sa, kos­ka lääketi­eteelli­nen tieto kas­vaa koko ajan kiihtyväl­lä nopeudel­la. Kukaan ei voi hal­li­ta sitä kokon­aan. Sik­si ter­veyskeskuk­sis­sa ja lääkäri­asemil­la on syytä olla myös jonkin ver­ran erikoislääkäreitä.”

    Vaiko ehkä jo lähi­t­ule­vaisu­udessa niin, että ter­veyskeskuk­sis­sa ja lääkäri­asemil­la pitäisi olla tekoä­lyn parhaat sovel­luk­set käytössä (joi­hin se ihmis­ten ajankäytön ulot­tumat­tomi­in kas­va­va lääketi­eteelli­nen tieto säilötään) ja lääkäreitä/hoitajateknikoita jot­ka osaa­vat näitä sovel­luk­sia käyt­tää? Joka ter­veyskeskuk­seen ei voitane palkata sel­l­aista määrää eri alo­jen erikois­lääkäre­itä, että nämä pysty­i­sivät per­in­teisen jatku­van opiskelun keinoin otta­maan hal­tu­un uuden lääketi­eteen tiedon, jos sen kasvu on vielä kiihtyvää?

    Nämä kysymyk­set ovat Tyler Cowenin “Aver­age is Over” ‑kir­jan inspiroimia, siel­lä tekoä­lyn mukanaan tuomista muu­tok­sista on paljon kiin­nos­tavaa (ja pro­vokati­ivis­takin) pohdintaa.

  4. Valin­nan­va­paud­es­ta puhutaan kuin se olisi yksin posi­ti­ivi­nen asia. Siinä on kuitenkin pari isoa ongelmaa:
    1. Val­it­si­ja ei maksa.
    2. Kil­pailu on yksin sijain­ti­in ja laatu­un sidok­sis­sa. Molem­mat nos­ta­vat tuotan­tokus­tan­nuk­sia eli mak­sa­jan taakkaa.

    Valin­nan­va­paus ‑malli­in pitäsi siis lisätä hin­tak­il­pailuele­ment­ti. Se on tehtävis­sä. Tärkeää on, että poti­las mak­saa kil­pailute­tun hin­nan ylit­tävän osu­u­den kokon­aan tai merkit­tävis­sä määrin. Tämä johta­nee ter­veeseen hintakilpailuun. 

    Ammat­in­har­joit­ta­ja on yritys/yrittäjä. Siihen malli­in men­täessä tarvi­taan myös valinnanvapaus.

  5. Oma­lääkäri­jär­jestelmä poikkeaa erit­täin paljon tuos­ta ehdote­tus­ta ammat­in­har­joit­ta­ja­mallista. Ammat­in­har­joit­ta­jat voisi­vat organ­isoi­da työn miten halu­a­vat ja järkevästi ilman kuntabyrokratiaa.

    Yleis­lääkärikeskeinen jär­jestelmä on vaikeuk­sis­sa mut­ta niin on myös julki­nen rahoi­tus ja toisaal­ta poti­las. Yleis­lääkäri on ollut hyvä puskuri yli­tutkimista ja yli­hoita­mista sekä medikalisaa­tio­ta ja turhaa huol­ta vas­taan. Ehkä sen aika on koh­ta ohi. Aikamoinen kus­tan­nus­nousu kyl­lä siitä tulisi kun kuvan­t­a­mi­nen ja labran käyt­tö sekä oper­aa­tiot räjähtävät käsi­in. Tai sit­ten julkisen puolen erikois­lääkärien on muutet­ta­va toim­intaansa. Ei otet­taisi enää ruti­in­isti mas­si­ivisia labra­paket­te­ja ja kuvat­taisi heti.

  6. Lain­aus: “kaikkien kan­nat­taa kir­jau­tua kun­nal­lisen ter­veyskeskuk­sen asi­akkaik­si, kos­ka kiin­teästä mak­sus­ta menee enem­män itse hoitoon.”

    Voisiko ajatel­la myös näin päin: Yhteiskunnal­ta saadun tuen usein nos­taes­sa palvelu­iden hin­taa, voitaisi­in KELA-kor­vauk­sia vähen­tää asteit­tain ja siirtää tue­tu­ista yksi­ty­is­palveluista verovaro­ja enem­män julk­isi­in (halvem­pi­in = ei veroparati­isil­isää) palvelui­hin. Kauak­si suun­nitel­lut vähit­täiset muu­tok­set luo­vat toki ennustet­tavu­ut­ta yhteiskun­taamme, mut­ta kihelmöisi nähdä yksi­ty­is­ten lääkäri­asemien hin­noit­telu, jos tuki lopetet­taisi­in yllät­täin yhdessä yössä kertalaakista.

  7. Catili­na:
    …Vielä on näkemät­tä se yksi­tyi­nen lääkäriasema… 

    No tuos­sa puolen kort­telin päässä ainakin on sel­l­ainen. Olen asunut myös pienem­mil­lä paikkakun­nil­la ja ter­veyskeskuk­sen taso on vai­hdel­lut roimasti. 

    Mik­si kun­nan pitäisi rak­en­taa hyödyt­tömiä tiili­seiniä? Koko DDR:stä kopi­oitu ter­veyskeskusjär­jestelmä on mätä. Se on kohtu­ut­toman kallis tuot­ta­mat­ta mitään lisäarvoa.

    1. Kalle. Ihan saman­laisi­in lääkäri­asemi­in yksi­tyis­sek­to­ril­lakin men­nää. Tiili­seiniä niis­säkin tarvi­taan. Ulkos­al­lako sen ter­veyskeskus­lääkärin pitäisi poti­laansa ottaa vastaan?

  8. Itse asi­as­sa aja­tus on aika hyvä! Saataisi­in vähän eloa terveyskeskussysteemiin.

    Ter­veyskeskus voisi vuokra­ta lääkärille “tuolin” (ja pääsyn tieto­jär­jestelmään) vähän samaan tapaan kuin par­tu­rit ja kam­paa­jat toimi­vat (eivät kaikki).

    Ylilääkäri pitää olla ja hänen täy­tyy olla virkalääkäri, samoin pakko­hoi­dos­ta päät­tävän täy­tyy olla virkalääkäri, mut­ta muiden osalta aja­tus tun­tuu toteut­tamiskelpoiselta. Virossa­han per­helääkärit ovat FIE eli Füüsilis­est Isikust Ettevõtjad.

    Kaikkien ter­veyskeskus­lääkärien ei silti tarvitsisi/pitäisi olla yrittäjiä.

  9. eggo:
    ‘snip’
    Aikamoinen kus­tan­nus­nousu kyl­lä siitä tulisi kun kuvan­t­a­mi­nen ja labran käyt­tö sekä oper­aa­tiot räjähtävät käsi­in. Tai sit­ten julkisen puolen erikois­lääkärien on muutet­ta­va toim­intaansa. Ei otet­taisi enää ruti­in­isti mas­si­ivisia labra­paket­te­ja ja kuvat­taisi heti. 

    Eiköhän tuo aika ole ohi? Lab­o­ra­to­ri­o­tutkimuk­sista ja kuvista pide­tään kir­jaa ja kaikille ker­ro­taan, kuka on määrän­nyt paljon mitäkin.

  10. Esa Muta­nen:
    Valin­nan­va­paud­es­ta puhutaan kuin se olisi yksin posi­ti­ivi­nen asia. Siinä on kuitenkin pari isoa ongelmaa:
    1. Val­it­si­ja ei maksa.
    2. Kil­pailu on yksin sijain­ti­in ja laatu­un sidok­sis­sa. Molem­mat nos­ta­vat tuotan­tokus­tan­nuk­sia eli mak­sa­jan taakkaa.

    Valin­nan­va­paus ‑malli­in pitäsi siis lisätä hin­tak­il­pailuele­ment­ti. Se on tehtävis­sä. Tärkeää on, että poti­las mak­saa kil­pailute­tun hin­nan ylit­tävän osu­u­den kokon­aan tai merkit­tävis­sä määrin. Tämä johta­nee ter­veeseen hintakilpailuun. 

    Ammat­in­har­joit­ta­ja on yritys/yrittäjä. Siihen malli­in men­täessä tarvi­taan myös valinnanvapaus.

    Onko valin­nan­va­paus todel­lista ratio­naal­ista päätän­tää vain tun­teeseen ja miliku­vi­in perus­tu­vaa mutu-päätäntää ?

    Har­va on niin hyvä joka alan asi­natun­ti­ja, että osaa päät­tää kaiken asiantun­tev­asti, riip­pumat­tomasti ja objektiivisesti.

    Eri­tyis­es­ti palvelu­jen ver­tailem­i­nen on han­kalaa, en saa nytkään mitään tietoa ter­veysalan toim­i­joidne laadus­ta saati hin­noit­telus­ta ja hal­li­tus vahvisti vielä sumua estämäl­lä vaa­timuk­sen yksi­tyisko­htai­sista hinnastoista.

    Kun palvelu­jen laadus­ta ja hin­noista ei ole ver­tailukelpoista tietoa niin ei ole edes mah­dol­lista tehdä järke­viä ja ratioinaal­isia päätöksiä.

    Niin­pä päätök­siä tehdään mieliku­vien varas­sa ja ehkäpä poli­itikot halu­a­vat asian ole­van näin ??

    Ilman tietoa

  11. Tuos­sa per­helääkärisys­tee­mis­sä on jonkin ver­ran ideaa, mut­ta se vaatisi paljon modernisointia.

    Yhden lääkärin toimi­alue on haavoit­tu­va, sil­lä lääkärikin haluaa/tarvitsee yöunet , lomat ja hänenkin lap­si voi sairat­ua tai hän voi itse sairastua.

    Pelkkä lääkäri on tänä päivänä melko käde­tön, joten hän tarvit­see tuek­seen kohtu­ullisen määrän laitteistoa/välineistöä/avustavaa henkilöstöä.

    Niin­pä lääkäri tarvit­see kol­le­go­jen­sa tukea/sijaistamista ja ruuh­ka-apua esim epi­demioiden aikaan

    Oma lukun­sa on lääkärin sosi­aalialan tehtävät, perhe/terveyskeskuslääkäri on lausun­toau­tomaat­ti, joka vas­taa myös alueen­sa sosi­aal­i­huol­losta suurelta osin. 

    Hän kyt­tää mm per­heväki­val­taa, las­ten huonoa kohtelua, ped­ofil­i­aa, ajokyvyn heikken­e­mistä etc
    Ter­vy­den­hoito on koh­ta pelkkä sivu­juonne muun byrokra­t­ian ohessa.

    Kun van­husväestö lisään­tyy niin lääkärin on otet­ta­va yhä lisään­tyvässä määrin kan­taa eri­laisi­in kovaus­päätök­si­in. Viidessä min­u­ustis­sa lääkärin on selvitet­tävä kyke­neekö van­hus kävelemään 100 metriä vai 10 km ja tarvit­seeko hän taksikortin.

  12. Kalle: No tuos­sa puolen kort­telin päässä ainakin on sellainen. 

    Ker­ro min­ulle, vaik­ka sähkö­pos­til­la, mikä se on, että voin käy­dä katsomassa.

    Itse asi­as­sa luulen, että näke­myk­semme asial­lis­es­ta päivystyk­ses­tä vain poikkeavat.

    Ottaako juh­li­masi ase­ma tosi­aan vas­taan mon­i­sairaan yt-mum­mon, joka on kaatunut tun­tem­at­tomas­ta syys­tä, jon­ka henkeä ahdis­taa ja soker­it korkeuk­sis­sa, joka on selvästi vaikeuk­sis­sa, ja jol­la on mah­dolli­nen epä­selvä infek­tio ja kolmekin ryt­mi­häir­iötä samanaikaises­ti, ja muil­ta osin ekg mah­do­ton tulki­ta. Pystyykö se otta­maan vas­taan sel­l­aisen? Mon­tako sel­l­aista siel­lä päivit­täin käy? Kuin­ka kauan ja mis­sä he voivat poti­las­ta tarkkail­la? Jne jne.

  13. Kalle: Mik­si kun­nan pitäisi rak­en­taa hyödyt­tömiä tiiliseiniä?

    Kil­pailun ylläpitämisek­si. Seinien rak­en­tamises­sa kun­ta on kus­tan­nuste­hokas ja parhaim­mil­laan ammattitaitoinenkin. 

    Jos lähdet­täisi­in kil­pailut­ta­maan kokon­ais­palvelua, voisi kun­ta tai kun­tay­htymä luop­ua sein­istä, mut­ta sen jäl­keen kil­pailut voit­taisi se taho jol­la on eniten pääo­maa paikallis­ten seinien han­k­in­taan, eli yleen­sä ulko­mainen sijoi­tusy­htiö. Seinät oleel­lis­es­ti pakkomyytäisi­in palvelun mukana, paljon vääristyneem­mässä kil­pailuym­päristössä kuin pelkkää palvelua kil­pailutet­taes­sa (jol­loin ammat­in­har­joit­ta­jakin voi edes teo­ri­as­sa menestyä).

    Seinien mah­dol­lis­ta­man ven­dor lock-inin houkut­tele­vu­us sijoi­tusko­hteena on tiedostet­tu.

  14. Catili­na:Ottaako juh­li­masi ase­ma tosi­aan vas­taan mon­i­sairaan yt-mum­mon, joka on kaatunut tun­tem­at­tomas­ta syys­tä, jon­ka henkeä ahdis­taa ja soker­it korkeuk­sis­sa, joka on selvästi vaikeuk­sis­sa, ja jol­la on mah­dolli­nen epä­selvä infek­tio ja kolmekin ryt­mi­häir­iötä samanaikaises­ti, ja muil­ta osin ekg mah­do­ton tulki­ta. Pystyykö se otta­maan vas­taan sel­l­aisen? Mon­tako sel­l­aista siel­lä päivit­täin käy? Kuin­ka kauan ja mis­sä he voivat poti­las­ta tarkkail­la? Jne jne.

    Voisiko syynä olla se, että vaa­ti­valle päivystyshoidolle ei ole riit­tävästi kysyntää? 

    Ja voisiko siihen olla syynä se, että ko. mum­mo saa sen mak­sut­ta terveyskeskuksesta?

  15. spot­tu: …Seinien rak­en­tamises­sa kun­ta on kus­tan­nuste­hokas ja parhaim­mil­laan ammattitaitoinenkin… 

    Pääosa kun­nista on huono­ja rakun­nut­ta­jia ja surkei­ta kil­pailut­ta­jia. Se että joku Grani kyke­nee raken­nut­ta­maan on kiin­ni parista virkamiehestä ja siitä että lau­takun­ta saadaan täy­teen alan johta­jia. Valitet­tavasti tuo­ta osaamista ei ole kaikissa pienis­sä kun­nis­sa — mut­ta eipä ole suurissakaan.

    Sen ver­ran huimia juut­tu­ja kuulee raken­nusalal­la olevil­ta ystäviltä, jot­ka tekevät kaup­paa kun­tien kanssa, että minä en ainakan usko kun­taan raken­nut­ta­jana. Urakoiden johto, varsinkin jos se tehdään kun­nan omin voimin, on paikoitellen todel­la huonois­sa käsis­sä, aikataulu­ja ei kyetä pitämään ja laatu on mitä sat­tuu. Pienessä kunas­sa yksi hyvä insinööri voi tehdä kesän, kun taas suuris­sa kun­nis­sa ei aina päivää näy.

  16. Olisi var­maankin ratio­naal­ista säi­lyt­tää nykyi­nen ter­veyskeskusjär­jestelmä, mut­ta elin­ta­son noustes­sa valin­nan­va­pau­den arvos­tus kasvaa. 

    Julk­ista jär­jestelmää ja tun­tipalkkaus­ta puoltaa se, että lääkärin vas­tuu ja moraali johtaa kansalais­ten kannal­ta hoito­valin­nois­sa usein parem­pi­in tulok­si­in kuin taloudel­liset kri­teer­it tai jokin hyvin rajalli­nen mittari.

    Valin­nan­va­paus ei tarkoi­ta vält­tämät­tä lääkärei­den siir­tymistä ammat­in­har­joit­ta­jik­si tai lääkäri­palvelu­iden kau­pal­lis­tamista. Val­in­ta voi siis toimia myös jukisel­la puolel­la. Kau­pal­liset palve­lut voivat olla hyvä (jär­jestelmää täy­den­tävä) ren­ki, mut­ta paljon arve­lut­tavampi isäntä.

    Täysi käyn­tiko­htainen valin­nan­va­paus voi johtaa hoitoshop­pailu­un tai siihen, että syr­jem­mäl­lä sijait­se­vis­sa ter­veyskeskuk­sis­sa ei kyetä enää pitämään yllä lääkärikun­taa päivystys­tä varten, kun suuri osa kiireet­tömästä työstä val­uu muualle. Täysi käyn­tiko­htainen valin­nan­va­paus voisi toimia niin, että vierailuista per­itään aina pieni vierailu­ja jar­rut­ta­va lisä­mak­su. (Vierailut syr­jäseuduil­la voivat tosin olla tässä palvelu­ide kat­tavu­us- ja tas­a­puolisu­us­mielessä toivottaviakin.)

    Sinän­sä yleis­lääkärikeskeinen jär­jestelmä on kas­vavis­sa vaikeuk­sis­sa, kos­ka lääketi­eteelli­nen tieto kas­vaa koko ajan kiihtyväl­lä nopeudel­la. Kukaan ei voi hal­li­ta sitä kokon­aan. Sik­si ter­veyskeskuk­sis­sa ja lääkäri­asemil­la on syytä olla myös jonkin ver­ran erikoislääkäreitä. 

    Myös tiedon määrän lisään­tyessä asia­nun­te­muk­sen maanti­eteelli­nen sijoit­ta­mi­nen voi men­nä aika per­in­teisen kaa­van mukaan. Yleis­lääkäre­itä kan­nat­taa ehkä sijoit­taa aina sinne, mis­sä on riit­tävästi kansalaisia työl­listämään pari lääkäriä. Sama erkoisa­lo­jen osalta. Silmälääkäre­itä sinne, mis­sä väestöpo­h­ja työl­listää pari silmälääkäriä. Hajaute­tumpaankin jär­jestelmään päästään niin, että erikois­lääkärit kiertävät eri paikois­sa hoita­mas­sa tuon alueen poti­lai­ta. Tätäkin kikkaa käytetään jo nykyään.

    Usein erikois­lääkärit sijoit­tuvat isoi­hin alueen isoimpi­en kaupunkien liepeille ja/tai alueen keskiosaan, mikä on perustel­tua sik­si, että näin keskimääräi­nen keskimääräi­nen mat­ka-aika per poti­las lyhe­nee. Tätä yksipuolista sijoit­telua voi kom­pen­soi­da etääm­pänä asuville matkakorvauksilla.

  17. Mikähän siinä on kun vv. 39–44 hom­ma toi­mi. Oli lääkintämies/joukkue, JSP/komppania, kenttäsairaala/divisioona, sotarairaala/ armeijakunta.
    Kaik­ki oli ammat­in­har­joit­ta­jia, mut­ta val­tion leivissä.

  18. JV: Voisiko syynä olla se, että vaa­ti­valle päivystyshoidolle ei ole riit­tävästi kysyntää? 

    Ei tuo ollut sinän­sä mitenkään vaa­ti­vaa. Tuol­laiset mum­mot ovat ihan tk:n arkiru­ti­inia. Aamul­la tietää töi­hin men­nessä, että ensim­mäi­nen näky pihas­sa on ambu­lanssi peräovi auki ja mum­mo paareil­la pihisemässä.
    Se on se tei­dän käsi­tyk­senne siitä päivystyk­sen ideas­ta, mikä on totaalisen vino.
    Tuol­laiset mum­mot ovat sit­ten aina ylimääräisiä, punaisil­la päällekkäisajoil­la, kos­ka poti­lasasi­akaskansalaisen on pitänyt ihan vält­tämät­tä päästä poskion­telo­tun­te­muksi­neen juuri nyt heti lääkäriin.
    Minä pidän täl­lai­sista kol­men kuukau­den kesälomista. Vaatikaa oikein saatanas­ti taas. Teil­lähän on niitä oikeuk­sia, joista minä suurim­man osan vuot­ta vitun vähät välitän.

  19. Jyr­ki Sip­ilä: Toiselle ammat­tialalle siir­ret­tynä: mitä jos peru­sope­tus­ta tar­joa­maan saisi nykykäytän­töön näh­den kevyesti ja hel­posti perus­taa koulu­tusyk­sikköjä, jois­sa opet­ta­jat toimi­si­vat ammat­in­har­joit­ta­ji­na, joiden palk­ka määräy­ty­isi osit­tain oppi­laiden oppimis­tu­losten mukaan? 

    Älä edes vit­saile asi­as­ta. Joku vielä ottaa tosis­saan. Tässä maas­sa kun on ollut tapana tuot­taa Yhdys­val­loista kaik­ki kokeilut tänne vaik­ka ne olisi jo etukä­teen empi­iris­es­ti todet­tu huonoiksi.

    Esa Muta­nen: Valin­nan­va­paud­es­ta puhutaan kuin se olisi yksin posi­ti­ivi­nen asia. 

    Niin­pä. Min­ua vieläkin kiin­nos­taa tietää, mil­lä asiantun­te­muk­sel­la tavalli­nen tal­laa­ja val­it­see itselleen hyvän. Taitaisi parhaim­mil­laankin men­nä joidenkin epämääräis­ten ja epämääräis­es­ti tulkit­tu­jen tilas­to­jen sekä hin­nan perus­teel­la ja tilas­to­ja on help­po vääris­tel­lä. Se taas ei voi mil­lään muo­toa paran­taa hoidon kokon­ais­ta­soa eli koko hom­ma on vain tekosyy saa­da luo­tua uusia val­tion kus­tan­ta­mia “yksi­ty­isiä” ammatinharjoittajia.
    Oletet­tavasti nämä “yksi­tyiset” myös halu­a­vat nyky­istä korkeam­paa palkkaa eli kus­tan­nuk­set nou­se­vat jo pelkästään sen vuok­si. Entäs mikä olikaan se aikaisem­min blo­gis­sa ollut tilas­to yksi­tyisen vs. julkisen puolen lääkärei­den potilasmääristä?

    Hoito­tu­lok­set ja koet­tu palvelun­ta­so ovat täl­läkin het­kel­lä kiin­ni nimeno­maan kus­tan­nuk­sista ja bud­jet­te­ja halu­taan leika­ta eikä kas­vat­taa. Muuten­han tasoa voisi hel­posti paran­taa vaik­ka siirtämäl­lä kaik­ki julkiselle puolelle ja palkkaa­mal­la tarpeek­si henkilökun­taa. Jos taas kus­tan­nuk­set siir­retään poti­laalle, siir­ry­tään eri­ar­vois­tavaan hoitoon ja kokon­ais­tu­lok­set huononevat, puhu­mat­takaan muus­ta kur­jis­tu­mis­es­ta, kun lasku­ja jou­tu­isi­vat mak­samaan ihmiset, joil­la ei siihen ole varaa.

  20. Raimo K: Eiköhän tuo aika ole ohi? Lab­o­ra­to­ri­o­tutkimuk­sista ja kuvista pide­tään kir­jaa ja kaikille ker­ro­taan, kuka on määrän­nyt paljon mitäkin.

    Voin vaku­ut­taa että tuo aika ei ole ohi.

  21. Joku innokas insinööri voisi kehit­tää lääkäriro­botin, joka voisi tehdä esimerkik­si ajoko­rt­ti­tarkas­tuk­sia. Päästäisi­in eroon turhista lääkärikäyn­neistä ja jos robot­tia ei osaisi käyt­tää, niin ei myöskään saisi korttia.

    Samoin näkö­tarkas­tuk­sen voisi hoitaa kokon­aan automaatil­la ja tulosteena saisi silmälasire­septin. Koneel­lis­es­ti­han ne hoide­taan nytkin, mut­ta nap­pia painaa turha/korvattavissa ole­va silmälääkäri tai optikko. Tai oikeas­t­aan tuo resep­tikin on turha. Suo­raan vaan val­it­se­maan pokia ja linssit tule­vat automaat­tis­es­ti valmis­tet­tuna koneen tois­es­ta päästä.

  22. En ymmär­rä, mik­si sel­l­ainen malli on muka hyvä, jos­sa koko per­he käy samal­la, tutul­la lääkäril­lä. Esimerkik­si mur­rosikäisen nuoren saat­taa olla hyvin vaikea puhua aroista asioista, jos kuun­teli­ja on sama ihmi­nen, jol­la van­hem­mat käyvät jatku­vasti valit­ta­mas­sa vaivoistaan.

    Oma­lääkäri-malli on mielestäni ihan kökkö. Se sopii pitkäaikais­sairaalle, mut­ta taval­liselle työikäiselle on pääa­sia, että pääsee lääkäri­in näyt­tämään kipeää kurkkuaan tai ihot­tumaansa. Sil­loin on ihan sama, tun­teeko lääkärin vai ei.

  23. Ree-vita­mi­iniä purk­ista:

    Samoin näkö­tarkas­tuk­sen voisi hoitaa kokon­aan automaatil­la ja tulosteena saisi silmälasire­septin. Koneel­lis­es­ti­han ne hoide­taan nytkin, mut­ta nap­pia painaa turha/korvattavissa ole­va silmälääkäri tai optikko. Tai oikeas­t­aan tuo resep­tikin on turha. Suo­raan vaan val­it­se­maan pokia ja linssit tule­vat automaat­tis­es­ti valmis­tet­tuna koneen tois­es­ta päästä.

    Jos asia olisi näin yksinker­tainen, niin kuvaa­masi “näön­tarkas­tus­ro­bot­ti” olisi jo laa­jas­sa käytössä. Vaan eipä ole näin yksinkertaista.

    Näön­tarkas­tus­ta ei tee kone, vaan optikol­la näkemäsi lait­teet ovat vain apu­vä­lineitä, joil­la optikko tekee tutkimuk­sen. Siinä ei siis “paine­ta nap­pia”, vaan tutk­i­taan apu­vä­linei­den avul­la varsin “työvoimaval­tais­es­ti” silmän tilanne. 

    Tutkimuk­ses­sa ei myöskään tutki­ta pelkästään näön tarkku­ut­ta vaan tarkaste­taan silmä mon­en­lais­ten tau­tien var­al­ta. Toki optikko ei näitä taute­ja sit­ten diag­nosoi, vaan ohjaa tarkem­pi­in tutkimuk­si­in lääkärille.

    Maail­ma olisi tietysti kovin yksinker­tainen, jos kehit­täisimme “lääkärikoneen”, johon ihmi­nen vain astu­isi sisälle ja “naps”, sormia nap­saut­ta­mal­la tai nap­pia paina­mal­la, kone diag­nosoisi kaik­ki mah­dol­liset tau­dit ja antaisi niihin reseptin. Taitaa men­nä vielä het­ki, ennen kuin ihmisen tau­tien tutkimuk­sis­sa päästään tälle “ihanteel­liselle” tasolle. 🙂

    Mon­et asiantun­ti­ja-ammatit näyt­tävät ehkä liiankin yksinker­taisil­ta, kun niiden tek­i­jöitä näkee vain pikaises­ti. Kan­nat­taa tutus­tua eri­laisi­in työte­htävi­in ennen kuin alkaa kovasti analysoi­da niiden sisältöä.

  24. eggo: Voin vaku­ut­taa että tuo aika ei ole ohi.

    No, meil­läpäin on. Ilmeis­es­ti sit­ten jos­sain ei ole.

  25. Catili­na, yksi­tyi­nen yri­tys pystyy pyörit­tämään vaik­ka ydin­voimalaa, puhu­mat­takaan mum­mo­jen päivystyk­ses­tä. Jos niin halutaan.

  26. Jotenkin iro­nista kuin­ka päät­täjät keskustel­e­vat kiihkeästi julkises­ta ter­vey­den­huol­losta, vaik­ka val­taosa päät­täjistä ei sitä edes käytä — pois­lukien nim­imerkin Catili­na ensim­mäisessä kom­men­tis­sa mainit­se­mat tilanteet. Ehkäpä se osa julkises­ta ter­vey­den­huol­losta sik­si vielä toimii.

  27. JV:
    Catili­na, yksi­tyi­nen yri­tys pystyy pyörit­tämään vaik­ka ydin­voimalaa, puhu­mat­takaan mum­mo­jen päivystyk­ses­tä. Jos niin halutaan.

    Asioiden näin ollessa yksikään yri­tys ei sitä näköjään kuitenkaan tee. Niit­ten hieno­jen lääkäri­asemien tilat ovat jopa järk­iään ja ilmeisen tarkoituk­sel­la sel­l­aiset, että niihin ei edes pääse amp­pari­paareil­la, eikä lanssille ole vahin­gos­sakaan paikkaa purkaa lasti. Ja niiden yksi­ty­is­ten väki on siel­lä juuri sik­si, ettei hei­dän tarvit­sisi vahin­gos­sakaan nähdä niitä mum­mo­ja. Kukaan ei halua niitä. Kaik­ki ovat valmi­ita äärim­mäisyyk­si­in hei­dät vält­tääk­seen. Niin myös minä, ja toimin sen mukaisesti.
    Olen ajatel­lut men­nä ehkä töi­hin syysku­ul­la. Pari kuukaut­ta, ja sit­ten talviloma.

  28. Oikeis­tode­mari:
    Oma­lääkäri-malli on mielestäni ihan kökkö. Se sopii pitkäaikais­sairaalle, mut­ta taval­liselle työikäiselle on pääa­sia, että pääsee lääkäri­in näyt­tämään kipeää kurkkuaan tai ihot­tumaansa. Sil­loin on ihan sama, tun­teeko lääkärin vai ei.

    Tavalli­nen työikäi­nen on ter­ve eikä lähtöko­htais­es­ti objek­ti­ivis­es­ti tarvitse lääkärin apua kuin ani­har­voin. Pitkäaikais­sairai­ta taas ovat suurin osa yli 65–70-vuotiaista ja he tarvit­se­vat sään­nöl­listä hoitoa. Ei ter­vey­den­hoito­jär­jestelmää voi rak­en­taa kipei­den kurkku­jen ja sat­un­nais­ten ihot­tumien hoidon ympärille (Kroonis­es­ti iho­sairaat hyö­tyvät pitkäaikaises­ta tutus­ta lääkäristä).

  29. Catili­na:…Jani­iden yksi­ty­is­ten väki on siel­lä juuri sik­si, ettei hei­dän tarvit­sisi vahin­gos­sakaan nähdä niitä mum­mo­ja. Kukaan ei halua niitä. Kaik­ki ovat valmi­ita äärim­mäisyyk­si­in hei­dät vält­tääk­seen. Niin myös minä, ja toimin sen mukaisesti. 

    Tämä rekry­toin­ti ongel­ma lääkik­seen on tiedos­sa. Sinne ote­taan kilt­te­jä kympin tyt­töjä, joista ei sit­ten ole kli­iniseen työhön. Olisiko parem­pi ottaa niitä kasin ja ysin poikia, joista on myös työelämässä hyötyä? 

    PS. Tun­nen itse myös nais­lääkäre­itä, jot­ka ovat sitoutunei­ta ja alal­laan todel­la kovia lui­ta, mut­ta valitet­tavasti myös niitä, jot­ka eivät ole sitä.

  30. Catili­na: Ja niiden yksi­ty­is­ten väki on siel­lä juuri sik­si, ettei hei­dän tarvit­sisi vahin­gos­sakaan nähdä niitä mum­mo­ja. Kukaan ei halua niitä. Kaik­ki ovat valmi­ita äärim­mäisyyk­si­in hei­dät välttääkseen.

    Ei min­ul­la muu­ta kuin että nos­te­taan niitä lääkärien opiske­li­jamääriä kunnes lääkärien työt­tömyys on samal­la tasol­la muiden korkeasti koulutet­tu­jen kanssa. (Ja toki kor­jataan muutenkin perusterveydenhuoltoa)

  31. Catili­na:Jani­iden yksi­ty­is­ten väki on siel­lä juuri sik­si, ettei hei­dän tarvit­sisi vahin­gos­sakaan nähdä niitä mum­mo­ja. Kukaan ei halua niitä. Kaik­ki ovat valmi­ita äärim­mäisyyk­si­in hei­dät välttääkseen. 

    Äiti­ni on tuol­lainen han­kalasti hoidet­ta­va mum­mo. Minus­ta hän­tä hoide­taan liikaa ja turhaan. Lisäk­si mon­et äiti­ni vai­vat ovat epä­suo­rasti itseai­heutet­tu­ja (alko­holi / tupak­ka / liikku­mat­to­muus yms).

    Halu­aisin että Suomen ter­vey­den­huol­lon tasoa las­ke­taan niin, ettei äitiäni enää otet­taisi lääkäri­in niin paljoa. Eli hän toden­näköis­es­ti kuolisi nopeam­min. Tai mitä väliä sil­lä on elääkö monion­gel­mainen äiti­ni vielä 4 vai 5 vuot­ta? Antakaa mum­mo­jen kuol­la rauhas­sa “van­hu­u­teen”. Turhaan vain pitkitetään elämiä ja kri­isiytetään terveydenhuoltoa.

  32. tcrown: Ei min­ul­la muu­ta kuin että nos­te­taan niitä lääkärien opiske­li­jamääriä kunnes lääkärien työt­tömyys on samal­la tasol­la muiden korkeasti koulutet­tu­jen kanssa. (Ja toki kor­jataan muutenkin perusterveydenhuoltoa)

    Tavalli­nen, järkevä ihmi­nen ei tee tk:n / vos:n lääkärin töitä tuol­la pal­ka­lla. Palkkaus on riit­tävä siihen, että voi ulkois­taa itsen­sä työ­paikalta suurim­mak­si osak­si vuotta.

  33. eggo:

    Yleis­lääkäri on ollut hyvä puskuri yli­tutkimista ja yli­hoita­mista sekä medikalisaa­tio­ta ja turhaa huol­ta vas­taan. Ehkä sen aika on koh­ta ohi. Aikamoinen kus­tan­nus­nousu kyl­lä siitä tulisi kun kuvan­t­a­mi­nen ja labran käyt­tö sekä oper­aa­tiot räjähtävät käsi­in. Tai sit­ten julkisen puolen erikois­lääkärien on muutet­ta­va toim­intaansa. Ei otet­taisi enää ruti­in­isti mas­si­ivisia labra­paket­te­ja ja kuvat­taisi heti.

    On tul­lut aina joskus luet­tua ämörikkäläisiä epikri­ise­jä. Ne ovat karmeaa kat­seltavaa. Ilmeis­es­ti juristien pelos­sa varsin triv­i­aal­itkin poti­laat on vei­vat­tu kaikkien konei­den läpi ja kokei­ta otet­tu niin, että ei luulisi yhtään ver­ta jääneen jäljelle.

  34. kom­ment­ti: Palkkaus on riit­tävä siihen, että voi ulkois­taa itsen­sä työ­paikalta suurim­mak­si osak­si vuotta.

    Kyl­lä minä tuon ymmär­rän. Palkkata­soa nos­ta­mal­la ei saa­da kuin Catili­na & co piden­tämään sap­at­ti­jak­so­jaan. Sik­si ehdotankin ensi­avuk­si lääkärien tar­jon­nan kas­vat­tamista ja siten yleistä lääkärien palkkata­son laskua. Varsi­nainen hoit­o­määräys toki edelleen on peruster­vey­den­huol­lon remontti.

  35. kom­ment­ti: Tavalli­nen, järkevä ihmi­nen ei tee tk:n / vos:n lääkärin töitä tuol­la pal­ka­lla. Palkkaus on riit­tävä siihen, että voi ulkois­taa itsen­sä työ­paikalta suurim­mak­si osak­si vuotta.

    Lääkäri on palvelu­a­mamt­ti ja lääkärin palkko­jenkin pitää sopeu­tua asikaskun­nan ostovoimaan.

    Olen asunut myös mais­sa, jois­sa lääkäri on ammt­tin­har­joit­ta­ja ja saa tulon­sa pääasi­as­sa asiakkailta.

    Niin­pä lääkärin tulota­so onkin sidok­sis­sa asi­akkait­ten tuloi­hin eikä lääkäri ole kovin hyvin palkattu.

    Lääkäria­mamt­ti­in vois soveltaa tuo­ta Vartiaisen/Soininvaaran talous­teo­ri­aa: Kun työt­tömiä lääkäre­itä on tarpeek­si niin huonom­pikin työ huonom­mal­lakin pal­ka­lla kelpaa

  36. Siinäpähän menet liian van­ha vaa­ti­maan sitä palvelu­asi. Vaa­di oikeen saatanas­ti. Lyö nyrkkiä tiski­in ja huu­da, oikein pää punaise­na. Sin­ul­la­han on niitä oikeuk­sia. Muista pain­ot­taa niitä.
    Minä pidän siestaa.

  37. Jos ne oli­si­vat todel­la ammat­in­har­joit­ta­jia eli yrit­täjiä niin hei­dän pitäisi osa­ta hallinnon pyörit­tämistä ja mui­ta ruti­ine­ja. Paperiso­ta lisään­ty­isi enem­män. Tieto ei kulk­isi myöskään aina niin hyvin kuin pitäisi erikois­sairaan­hoidon ja yksit­täis­ten lääkärei­den välil­lä (ei se tosi­aan kul­je nytkän) 

    Jos ne lääkärit sit­ten hakeu­tu­isi­vat jollekin isolle ketjulle jon­ka koti­maa on veroparati­i­sis­sa niin siitä sit­ten kär­sii sekä Suomen että veroparati­isin kansantalous. 

    Ruotsin malli kel­paa vain jos yksi­ty­is­ten vas­taan­ot­to­jen määrä on rajoitettu. 

    Se valin­nan­va­paus on tois­ar­voinen jut­tu, joko halu­at ter­vey­den­hoitoa tai sit­ten pysyt sairaana tai sit­ten mak­sat itse koko hoidon.

  38. kom­ment­ti: Tavalli­nen, järkevä ihmi­nen ei tee tk:n / vos:n lääkärin töitä tuol­la pal­ka­lla. Palkkaus on riit­tävä siihen, että voi ulkois­taa itsen­sä työ­paikalta suurim­mak­si osak­si vuotta.

    Nimeno­maan. Jos tcrown­in et al märkä uni toteu­tuu, niin kukaan ei tosi­aan tee noi­ta hom­mia. Ovat sit­ten mielu­um­min muun alan työttömiä.

  39. Catili­na: On tul­lut aina joskus luet­tua ämörikkäläisiä epikri­ise­jä. Ne ovat karmeaa kat­seltavaa. Ilmeis­es­ti juristien pelos­sa varsin triv­i­aal­itkin poti­laat on vei­vat­tu kaikkien konei­den läpi ja kokei­ta otet­tu niin, että ei luulisi yhtään ver­ta jääneen jäljelle.

    Amerik­ka on jo tääl­lä, ainakin erikois­sairaan­hoi­dos­sa. Paljon tehdään selus­tan turvaamiseksi. 

    Itse en menisi ter­veyskeskuk­sen lääkärik­si mis­tään hin­nas­ta. Täysin aliresurssoitua äärim­mäisen vaa­ti­vaa työtä aliarvostettuna.

    Jos lääkäre­itä koulut­ta­mal­la saadaan palkat laske­maan niin mik­si useis­sa lääkäri­työt­tömyy­den mais­sa lääkärien palkat ovat Suomea parem­mat. Suomes­sa­han lääkärien palkat on län­si­maid­en huonoimpia.

  40. eggo: Tavalli­nen työikäi­nen on ter­ve eikä lähtöko­htais­es­ti objek­ti­ivis­es­ti tarvitse lääkärin apua kuin ani­har­voin. Pitkäaikais­sairai­ta taas ovat suurin osa yli 65–70-vuotiaista ja he tarvit­se­vat sään­nöl­listä hoitoa. Ei ter­vey­den­hoito­jär­jestelmää voi rak­en­taa kipei­den kurkku­jen ja sat­un­nais­ten ihot­tumien hoidon ympärille (Kroonis­es­ti iho­sairaat hyö­tyvät pitkäaikaises­ta tutus­ta lääkäristä).

    Kyl­lä ter­vey­den­hoito­jär­jestelmän täy­tyy nimeno­maan pystyä hoita­maan myös aimo joukko kipei­den kurkku­jen takia lääkäri­in tule­via. Sanois­in, että siitä tulee jopa lääkärin pää­työ, jos työter­veyshuolto pure­taan ja väki pakkau­tuu ter­veysasemille. Pitkäaikaises­ta hoito­suh­teesta hyö­tyy, jos on hyvä lääkäri-poti­las-suhde. Jos ei ole, pitkäaikaises­ta suh­teesta on pelkkää haittaa.

  41. Catili­na:
    Siinäpähän menet liian van­ha vaa­ti­maan sitä palvelu­asi. Vaa­di oikeen saatanas­ti. Lyö nyrkkiä tiski­in ja huu­da, oikein pää punaise­na. Sin­ul­la­han on niitä oikeuk­sia. Muista pain­ot­taa niitä.
    Minä pidän siestaa.

    Niis­sä mais­sa, jois­sa lääkäri on yrit­täjä niin asikas on kuningas eikä lonkaa vede­tä. Suo­ma­lais­lääkärit savat kalli­in koulu­tuk­sen, mut­ta vetävät lonkkaa eli laiskot­telavat, kuten catili­na todisti

    http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/12/29/suomalaislaakarien-tyoajat-euroopan-lyhimpia/201018005/139

  42. Catili­na:
    Siinäpähän menet liian van­ha vaa­ti­maan sitä palvelu­asi. Vaa­di oikeen saatanas­ti. Lyö nyrkkiä tiski­in ja huu­da, oikein pää punaise­na. Sin­ul­la­han on niitä oikeuk­sia. Muista pain­ot­taa niitä.
    Minä pidän siestaa.

    Muual­la lääkärin sai koti­inkin, kyl­lä muual­la palvelu pelaa.

    Suomes­sa asi­akas oan alem­pi olen­to, jon­ka pitää kumar­taa ja rukoil­la, että saa hoitoa

    Tuos­sa EU tasoista palkkaver­tailua , Suomes­sa palkat oavt suh­teel­lisen korkeat ja kielii siitä, että Suomes­sa lääkäri ei ole riip­pu­vainen asiakassuhteesta

    http://medlines.org/they-pay-less-for-a-hungarian-doctors-than-other-workers-medical-salaries-europe/

  43. eggo:
    Jos lääkäre­itä koulut­ta­mal­la saadaan palkat laske­maan niin mik­si useis­sa lääkäri­työt­tömyy­den mais­sa lääkärien palkat ovat Suomea paremmat.

    Kysyn­nän ja tar­jon­nan välisen suh­teen pitäisi vaikut­taa palkka­neu­vot­telui­hin ja sitä kaut­ta palkkoi­hin. Jos ker­rot, mitkä maat ovat kyseessä, voidaan etsiä seli­tyk­siä tuolle näen­näiselle ristiriidalle.

  44. Muu­ta­ma selviö:

    1. Kansan­ter­veyt­tä hoide­taan yhteiskun­nal­lisin valin­noin, ei lääketi­eteel­lä. Esim. 2‑tyypin dia­betes on elämän­muo­tomme tulos, jon­ka “hoit­a­mi­nen” on sälytet­ty (innokkaalle) ter­vey­den­huol­lolle. Pien­hiukkaset tap­pa­vat, mut­ta val­it­semme yksin­au­toilun ja liikenneturvallisuuden

    2.Muista vähenevän rajahyö­dyn laki. Tie hel­vetti­in on kivet­ty hyvil­lä aikeil­la, nimeno­maan erikoissairaanhoidossa.

    3 Ero­ta tau­ti, hait­ta ja kiusa. Kiusa on 80%:lla “poti­lasasi­akkaista”, jot­ka ovat toim­intakyky­isiä ja halu­a­vat valin­nan vapaut­ta ja palvelua. Hei­dät voi ohja­ta hoita­jalle tai yleis­lääkärille, ei erikois­lääkärille. Catili­nan mum­mot yms. taudin vaivaa­mat ovat se 20%, jot­ka vievät 80% resurs­seista ja toivo­vat ihan mitä tahansa.

  45. R.Silfverberg:
    Jos ne oli­si­vat todel­la ammat­in­har­joit­ta­jia eli yrit­täjiä niin hei­dän pitäisi osa­ta hallinnon pyörit­tämistä ja mui­ta rutiineja.

    Kaik­ki nuo ruti­init voi ostaa tili­toimis­tol­ta. Lääkärin tun­ti­lasku­tus on sen ver­ran muhkea­ta, ettei kan­na­ta käyt­tää omaa aikaa edes lasku­jen kir­joit­tamiseen, vaan sekin kan­nat­taa ulkois­taa tai palkata sitä varten sihteeri.

  46. Liian van­ha: Muual­la lääkärin sai koti­inkin, kyl­lä muual­la palvelu pelaa.

    Mikä velvol­lisu­us min­ul­la on palvel­la sin­ua minkään ver­taa? Minä en halua nähdäkään sin­ua, enkä halua sin­un rahojasi. 

    Olen ole­mas­sa paljon ihmisiä, joi­ta autan ja hoidan ihan mielel­läni, ja usein jopa täysin ilmaisek­si. Sinä et kuu­lu niihin.

    Se valin­nan­va­pausko ei sit­ten min­ua koske laisinkaan? Minäkö en muka koskaan voi sanoa “ei”?

  47. eggo: Itse en menisi ter­veyskeskuk­sen lääkärik­si mis­tään hin­nas­ta. Täysin aliresurssoitua äärim­mäisen vaa­ti­vaa työtä aliarvostettuna. 

    Jep. Ongel­ma on resurs­seis­sa ja työolo­suhteis­sa eikä palkkauksessa.

    eggo: Suomes­sa­han lääkärien palkat on län­si­maid­en huonoimpia. 

    Ei tuo ole mikään argu­ment­ti. Suomes­sa on “huonot palkat” insinööreil­lä ja monel­la muul­lakin ammat­tiryh­mäl­lä, jos kan­sain­välis­es­ti verrataan.

  48. Sylt­ty: Kaik­ki nuo ruti­init voi ostaa tili­toimis­tol­ta. Lääkärin tun­ti­lasku­tus on sen ver­ran muhkea­ta, ettei kan­na­ta käyt­tää omaa aikaa edes lasku­jen kir­joit­tamiseen, vaan sekin kan­nat­taa ulkois­taa tai palkata sitä varten sihteeri. 

    Nekin palve­lut mak­sa­vat ja asi­akas mak­saa kumminkin. 

    Julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa ne toimis­toih­miset istu­vat keskite­tysti jos­sain joten hei­dän käyt­tö on halvem­paa kuin että jokaisel­la lekuril­la olisi oma toimistovirkailija.

  49. Catili­na: Mikä velvol­lisu­us min­ul­la on palvel­la sin­ua minkään ver­taa? Minä en halua nähdäkään sin­ua, enkä halua sin­un rahojasi. 

    Olen ole­mas­sa paljon ihmisiä, joi­ta autan ja hoidan ihan mielel­läni, ja usein jopa täysin ilmaisek­si. Sinä et kuu­lu niihin.

    Se valin­nan­va­pausko ei sit­ten min­ua koske laisinkaan? Minäkö en muka koskaan voi sanoa “ei”?

    Eikö lääkärin­vala velvoita “… pyrkimään palvele­maan …”? Ohes­sa ote lääkärinvalasta:

    “Vaku­u­tan kun­ni­ani ja oman­tun­toni kaut­ta pyrkiväni lääkärin­toimes­sani palvele­maan lähim­mäisiäni ihmisyyt­tä ja elämää kun­nioit­taen. Päämääränäni on ter­vey­den ylläpitämi­nen ja edis­tämi­nen, sairauk­sien ehkäisem­i­nen sekä sairaiden paran­t­a­mi­nen ja hei­dän kär­simys­ten­sä lievit­tämi­nen. …” (Lähde: “http://fi.wikipedia.org/wiki/Lääkärinvala”)

    Olen muuten sitä mieltä, että lääkärin kuu­luu saa­da myös välil­lä lev­ätä riit­tävästi (kuten mei­dän kaikkien). Lääkärin ammat­ti ei silti ehkä ihan kaikille sovi. Kun­non kor­vaus, pitkät opin­not ja paljon osaamista sekä vas­tu­un ottoa ja sen kan­tamista edel­lyt­tävästä työstä on mielestäni OK. Mihinkään ylilyön­tei­hin ei silti pitäisi lähteä, ei suun­taan eikä toiseen. 

    Ahneus pitäisi saa­da parem­min yleishyödyl­liseen, kokon­aise­t­ua parhait­en tuot­tavaan käyt­töön. Poli­itikko­jen tehtävänä on miet­tiä, minkälaisin kepin nokas­sa roikku­vin porkkanoin ja val­jain se parhait­en onnis­tu­isi? Niin san­ot­tua “pahaa ver­ta” on silti turha lähteä liikaa herät­tämään. Kohtu­us ja malt­ti vauras­tua (kukin omaan tahti­in­sa) ovat parem­pi lähtöko­h­ta kuin kateus, tai “mulle-kaikki-ja-heti”-periaate.

    Lääkärit tuskin ovat ahneu­den osalta ammat­tikun­ta pahim­mas­ta päästä, sil­lä jostain kum­man syys­tä juridi­ikan ja yri­tys­talouden ammat­ti­laiset lienevät kun­nos­tau­tuneet siinä kyseenalaises­sa lajis­sa paljon räikeäm­min, olkoonkin että ei ehkä pitäisi muu­tamien mätä­mu­nien takia leima­ta koko koria.

  50. Liian van­ha: Muual­la lääkärin sai koti­inkin, kyl­lä muual­la palvelu pelaa.
    ‘snip’

    Tot­ta. Virossa lääkärin saa koti­in ja viro­laisen lääkärin saa Suomeen.

  51. Catili­na: Mikä velvol­lisu­us min­ul­la on palvel­la sin­ua minkään ver­taa? Minä en halua nähdäkään sin­ua, enkä halua sin­un rahojasi.
    ‘snip’

    Tun­tuu vah­vasti siltä, että täl­laisen lääkärin pitäisi lep­pois­taa itsen­sä lop­ullis­es­ti — painukoon h*****ttiin.

  52. Liian van­ha:
    Tuos­sa EU tasoista palkkaver­tailua , Suomes­sa palkat oavt suh­teel­lisen korkeat ja kielii siitä, että Suomes­sa lääkäri ei ole riip­pu­vainen asiakassuhteesta

    http://www.theglobeandmail.com/life/doctors-pay-a-glimpse-of-the-big-picture/article1147471/

    “So the next time you hear a doc­tor com­plain about her pay, tell her she should be thank­ful she does­n’t work in Finland.”

    Suomea parem­min lääkärit tien­aa­vat läh­es kaikissa län­si­mais­sa luku­unot­ta­mat­ta etelä- ja itä-euroopan mai­ta. Työt­tömiä lääkäre­itä on merkit­tävästi mm. Itä­val­las­sa, Ran­skas­sa, Iso-Bri­tan­ni­as­sa, jois­sa palkat ovat parem­mat kuin Suomessa.

    Oikeis­tode­mari: Kyl­lä ter­vey­den­hoito­jär­jestelmän täy­tyy nimeno­maan pystyä hoita­maan myös aimo joukko kipei­den kurkku­jen takia lääkäri­in tule­via. Sanois­in, että siitä tulee jopa lääkärin pää­työ, jos työter­veyshuolto pure­taan ja väki pakkau­tuu terveysasemille. 

    Nuo kipeät kurkut menevät nykyään yhteis­päivystyk­sis­sä hoita­jalle ja ain­oas­taan tarvit­taes­sa ohjataan lääkärille. Mikä on järkevää.

  53. Catili­na: Nimeno­maan. Jos tcrown­in et al märkä uni toteu­tuu, niin kukaan ei tosi­aan tee noi­ta hom­mia. Ovat sit­ten mielu­um­min muun alan työttömiä. 

    Meinaatko ettei tk-lääkärien palkoil­la ole mitään tekemistä työn ikävyy­den kanssa? Jos samal­la rahal­la saa yhden sijaan kolme lääkäriä vas­taa­maan samoista poti­laista, niin luulisi työnkin ole­van vähän rennompaa?

  54. Tivi: Meinaatko ettei tk-lääkärien palkoil­la ole mitään tekemistä työn ikävyy­den kanssa? Jos samal­la rahal­la saa yhden sijaan kolme lääkäriä vas­taa­maan samoista poti­laista, niin luulisi työnkin ole­van vähän rennompaa?

    Minä olen itse asi­as­sa ehdot­tanut sitä. Olisin ollut monas­ti paljon tyy­tyväisem­pi pienem­pään, jopa paljon pienem­pään palkkaan, jos työmääräni olisi myös ollut pienem­pi. Tämä ei ole koskaan kel­van­nut. Lyhyem­pi työai­ka on vaan aina johtanut siihen, että sama työmäärä on pakat­tu piukempaan.

    Liian van­ha ja Raimo K saa­vat tuke­htua kiukku­un­sa. Nami nami. Min­un tehtäväni ei mis­sään olois­sa ole olla pokkuroimas­sa heitä, kun he sat­tuvat tun­temaan siihen tarvet­ta. Siihen ei min­ua mikään velvoita. Jos he halu­a­vat tun­tea ole­vansa kuninkai­ta, menkööt muualle. Minä en ole nyt töissä. 

    Veroina olen koulu­tuk­seni mak­sanut, ja jos las­ke­taan nekin muu­ta­mat, jot­ka juuri minä olen sat­tunut kaap­paa­maan takaisin elämään ja kym­me­nien vuosien vero­hel­vetti­in, ollaan tosi komeasti plus­san puolella.

    Kuin­ka mon­ta kym­men­tä vuot­ta se pakko­työvelvol­lisu­us hei­dän mielestään muka kestää? Ikuis­es­ti ilmeisesti.

  55. eggo: So the next time you hear a doc­tor com­plain about her pay, tell her she should be thank­ful she doesn’t work in Finland.”

    No joo, tilas­to­ja löy­tyy joka lähtöön. On wages, on salaries ja salarymeneil­lä on ben­e­fits ja com­pen­sa­tions, joi­ta self-emploideil­lä ei ole. Nois­sa tilas­tois­sa ei puhut­tu mitään ter­mil­lä “incomes”.

    Oman arkikoke­muk­seni mukaan jo nuoret ahk­er­at lääkärit pää­sevät ihan kohtu­ullisi­in tuloi­hin, jopa ilman päivystyssirkusta.

  56. Catili­na: Veroina olen koulu­tuk­seni mak­sanut, ja jos las­ke­taan nekin muu­ta­mat, jot­ka juuri minä olen sat­tunut kaap­paa­maan takaisin elämään ja kym­me­nien vuosien vero­hel­vetti­in, ollaan tosi komeasti plus­san puolella.

    Näin­hän se meil­lä hyvink­oulute­tu­il­la ihmisil­lä pitääkin olla.

    Vaikut­taa hie­man siltä, että olet turhau­tunut nykyiseen työhösi. Kohtu­ulli­nen työssä viihtymi­nen on kuitenkin tärkeää. Urput­tamisen sijas­ta voisit kai perus­taa yksi­tyisen prak­ti­ikan, siir­tyä johtavak­si lääkärik­si, hakeu­tua hallinnol­lisek­si asiantun­ti­jak­si, tutk­i­jak­si tai peräti vakuutuslääkäriksi.

    Insinööripuolel­la täl­laiset uran­vai­h­dot ovat arkipäivää.

  57. Catili­na:
    ‘snip’
    Liian van­ha ja Raimo K saa­vat tuke­htua kiukku­un­sa. Nami nami. Min­un tehtäväni ei mis­sään olois­sa ole olla pokkuroimas­sa heitä, kun he sat­tuvat tun­temaan siihen tarvet­ta. Siihen ei min­ua mikään velvoita. Jos he halu­a­vat tun­tea ole­vansa kuninkai­ta, menkööt muualle. Minä en ole nyt töissä.
    ‘snip’

    Ter­veyspalvelu­iden suurku­lut­ta­jana en ole ollenkaan ‘kiukkuinen’, sil­lä en ole vielä moisi­in asen­teisi­in törmännyt.

    Ter­vey­den­huol­lon ammatit ovat palvelu­am­mat­te­ja ja jos ei ole yhtään palvelu­asen­net­ta, on toki sel­l­aisi­akin lääkärin tehtäviä, jois­sa asiakkaan/potilaan val­i­tuk­sil­la ei ole merk­i­tys­tä. Jos lop­ulli­nen lep­pois­t­a­mi­nen ei houku­ta, sit­ten täy­tyy keskit­tyä esi­mi. ruumi­inavauk­si­in, sil­loin eivät asi­akkaat valita.

  58. Se mil­lainen fiilis lääkärikäyn­nistä jää, on kyl­lä omas­takin toimin­nas­ta kiin­ni, ihmisiä ne lääkäritkin on. Niin met­sä vas­taa kuin sinne huude­taan. Eri asia, jos on joku käyt­täy­tymiseen vaikut­ta­va sairaus, mut­ta oireil­e­va polvi muuten ter­veel­lä ei oikeu­ta kiroilua ym. epäasial­lista käytöstä. Tietysti asialli­nen pitää lääkärin olla aina, mut­ta sydämelli­nen fiilis ei syn­ny pakottamalla.

    Ja mitä palvelu­un tulee, niin kyl­lä yksi­ty­is­lääkärin saa käymään koti­in. Terkkaris­takin pyy­häl­letään koti­in tarvit­taes­sa, mut­ta perustelu­jen pitää kyl­lä olla hyvät. Eikä se kotona hoito ole aina rahas­ta kiin­ni. Kotona ei ole samal­la taval­la ympäristöä suun­nitel­tu hoitoon ja tämä voi olla hoidon tasoa heiken­tävä asia. Esimerkik­si välineistöön liit­tyvät hygien­ia-asi­at voi osoit­tau­tua koti­hoi­dos­sa haastaviksi.

    Liian van­ha: Muual­la lääkärin sai koti­inkin, kyl­lä muual­la palvelu pelaa.

    Suomes­sa asi­akas oan alem­pi olen­to, jon­ka pitää kumar­taa ja rukoil­la, että saa hoitoa

  59. Catili­na: Mikä velvol­lisu­us min­ul­la on palvel­la sin­ua minkään ver­taa? Minä en halua nähdäkään sin­ua, enkä halua sin­un rahojasi… 

    Mil­lä sit­ten elät, jol­let saa asi­akkaal­ta mak­sua? Ai niin, Suomes­ta on tul­lut sosi­aalipum­mien, kuten Sinä, luvat­tu maa.

  60. Tässä on nyt se outo jut­tu, että minä olen sat­tumal­ta aika pidet­ty. Min­ul­la on iso muo­visäkilli­nen juuri niiden mum­mo­jen kuto­mia vil­la­sukkia, lapa­sia, pito­ja ja paito­jakin. Ne ovat rakkaudel­la ja kiitol­lisu­udel­la kudot­tu­ja, ja ovat vielä hyviä sukki­akin. Minä tun­nen ne mum­mot usein mon­en kymme­nen vuo­den ajal­ta, seudun omaa väkeä kun ovat. Poti­laat eivät ole valit­ta­neet minus­ta koskaan. Kak­si (2) asi­akas­ta on. Toinen, kos­ka jouduin nirp­panokalle ker­tomaan, että sel­l­aista lääket­tä, jon­ka speksit hän antoi, ei ole edes ole­mas­sa. Ei vaik­ka varmistin asian vielä siinä paikas­sa soit­ta­mal­la tutulle erikois­lääkärille, jos vaik­ka olisi tiede kehit­tynyt siinä huo­maa­mat­tani. Toinen oli suuri johta­ja, joka oli diskat­tu kun­totestistä, eikä suos­tunut edes ker­tomaan lääk­i­tyk­sistään yhtään mitään, eikä ylipäätäänkään vas­taa­maan oikeas­t­aan mihinkään kysymyk­seen. Juuri näitä “asi­akkai­ta” siis.

    Minä teen näitä töitä nyt täl­lä taval­la, ja se saa teille sopia. Liian van­hakin voisi lopet­taa sen laiskot­telun­sa. Minä en ole saanut mitään kor­vaus­ta niistä ajoista, kun olen yksin tehnyt kah­den ja joskus kol­men, ker­ran lasken­nal­lis­es­ti neljän ihmisen työt (puolen vuo­den ajan). Yhteen­sä niistä tulee vuosia ylimääräistä.

    Eläk­keelle on kolmisen vuot­ta, ja minä kuulkaa ihan rauhas­sa lep­poista. Nami nami.

  61. eggo: http://www.theglobeandmail.com/life/doctors-pay-a-glimpse-of-the-big-picture/article1147471/

    “So the next time you hear a doc­tor com­plain about her pay, tell her she should be thank­ful she doesn’t work in Finland.”

    Suomea parem­min lääkärit tien­aa­vat läh­es kaikissa län­si­mais­sa luku­unot­ta­mat­ta etelä- ja itä-euroopan mai­ta. Työt­tömiä lääkäre­itä on merkit­tävästi mm. Itä­val­las­sa, Ran­skas­sa, Iso-Bri­tan­ni­as­sa, jois­sa palkat ovat parem­mat kuin Suomessa.

    Erikois­lääkärien määrän ja ansio­tu­lo­jen välil­lä on vah­va kor­re­laa­tio. Mitä enemän lääkäre­itä, sitä pienem­mät tulot.

    http://www.seo.nl/en/page/article/remuneration-of-medical-specialists/

    Olet­taisin tämän pitävän paikkansa yleis­lääkärienkin kohdalla.

    Joitakin ajatuk­sia Iso-Bri­tann­ian tilanteesta:

    OECD:n tilas­tot Iso-Bri­tan­ni­as­ta eivät mielestäni ker­ro, että siel­lä lääkärei­den tar­jon­ta olisi ylit­tänyt kysyn­nän ja siitä syys­tä lääkäre­itä päät­ty­isi työt­tämäk­si. Siel­lä on asukas­ta kohden vähem­män lääkäre­itä kuin Suomes­sa. Vuo­teen 1998 saak­ka Iso-Bri­tan­ni­as­sa valmis­tui uusia lääkäre­itä suh­teessa asukasluku­un merkit­tävästi vähem­män kuin suomes­sa. Sen jäl­keen tilanne tasoit­tui kun Suomen luvut tip­pui­v­at samal­la tasolle. Luin myös jostain, että yli kol­mannes Iso-Bri­tann­ian lääkäreistä on ulko­maalaisia, joka viitan­nee siihen, että lääkärei­den kysyn­tää ei onnis­tu­ta täyt­tämään omil­la resursseilla.

    En löytänyt työt­tömyys­ti­las­to­ja Iso-Bri­tann­ian lääkäreistä, mut­ta ne lehtiar­tikke­lit, joi­ta löysin aiheesta varoit­te­liv­at ain­oas­taan har­joit­telu­paikko­jen ole­van kiv­en alla. Jos lääkäri­opin­to­ja ei saa suoritet­tua lop­pu­un har­joit­telu­paikko­jen vähyy­den vuok­si, riskinä on tietenkin työt­tömyys. Valmis­tunei­den työt­tömyy­den suh­teen olen epäileväinen.

    Lääkärei­den määrät ovat kuitenkin hil­jalleen kas­va­neet Iso-Bri­tan­ni­as­sa ja lääkärei­den palkat ovatkin laske­neet kuten tästä voisi olet­taa. Suomen ja Iso-Bri­tann­ian yleis­lääkärien väliset ansio­tu­lo­jen erot ovatkin tasoit­tuneet sit­ten vuo­den 2004, jota siis Eggon linkit­tämä artikke­li käsit­teli. Sil­loin yleis­lääkärin vuosi­t­u­lot oli­vat Iso-Bri­tan­ni­as­sa 151 tuhat­ta ja Suomes­sa 56 tuhat­ta (US$ PPP). Vuon­na 2011 yleis­lääkärin tulot oli­vat laske­neet Iso-Bri­tan­ni­as­sa 148 tuhanteen ja Suomes­sa nousseet vuo­teen 2012 mennssä 79 tuhanteen. Tämä suo­ma­lais­ten lääkärien kannal­ta hyvä kehi­tys voi osaltaan olla sen ansio­ta, että valmis­tunei­den lääkärei­den määrä onnis­tut­ti­in laske­maan Suomessa.

    Ero on kuitenkin vielä läh­es kaksinker­tainen ja se johtunee siitä, että nämä ansio­tu­lot eivät ole ver­tailukelpoisia. Suomen lääkärit ovat OECD:n tilas­tois­sa palkol­lisia (salaried) ja Iso-Bri­tann­ian ammat­in­har­joit­ta­jia (self-employed). Ehkä jälkim­mäisen ryh­män ansio­tu­loi­hin las­ke­taan mukaan esim. eläke­mak­su­ja tai vaku­u­tuk­sia, jot­ka palka­nsaa­jan puoles­ta hoitaa työnantaja.

    Jois­sakin OECD:n tilas­tois­sa Iso-Bri­tann­ian osalta annetaan molem­mat tiedot ja ero ei ole sil­loin suuri:

    Yleis­lääkäärin ansio­tu­lot suh­teessa keskiansioihin:
    Suo­mi (salaried): 1.8
    Iso-Bri­tan­nia (salaried): 1.9
    Iso-Bri­tan­nia (self-employed): 3.4

    Iso-Bri­tann­ian kohdal­la on myös eräs kum­mallisu­us: Yleis­lääkärit tien­aa­vat keskimäärin enem­män kuin erikois­lääkärit. Useim­mis­sa mais­sa tämä on tois­in­päin. En tiedä onko tämä seu­raus­ta pelkästään yleis­lääkärien puut­teesta vai onko sille mui­ta seli­tyk­siä. Suo­ma­laisen erikois­lääkärin ei siis kan­na­ta haikail­la Iso-Bri­tan­ni­alaisen kol­le­gansa tulo­jen perään.

    http://www.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/health-at-a-glance-2013/remuneration-of-doctors-general-practitioners-and-specialists_health_glance-2013–28-en

    1. Kun ver­taa aka­teemisen koulu­tuk­sen saanei­den ihmis­ten palkko­ja Suomes­sa mui­hin mai­hin, kan­nat­taa tietysti ottaa huomioon myös se, paljonko aka­teemisen koulu­tuk­sen suorit­ta­mi­nen mak­saa eri mais­sa. Jos kallis investoin­ti pitää mak­saa itse, on aika luon­nol­lista, että tulot investoin­nin kuo­let­tamiseen pitää ottaa palkasta.

  62. Mie­lenki­in­toinen oli tuo palkkaver­tailu eri maid­en välil­lä. Pitäneekö sit­ten paikkansa on eri asia. Suomen alhaisia lääkärin­palkko­ja joka tapauk­ses­sa voisi selit­tää mm. koulu­tuk­sen ilmaisu­us, lääkärikun­nan palkol­lisu­us (har­voin oikei­ta yrit­täjiä) ja lääkärikun­nan nais­val­taisu­us. Ter­vey­den­huol­lon kysyn­nän sään­te­lyl­lä ja keskite­ty­il­lä työn osto-organ­isaa­tioil­la lie­nee myös oma osuuten­sa asiaan.

  63. Lep­oti­la zZ:
    ‘snip’
    Iso-Bri­tann­ian kohdal­la on myös eräs kum­mallisu­us: Yleis­lääkärit tien­aa­vat keskimäärin enem­män kuin erikois­lääkärit. Useim­mis­sa mais­sa tämä on tois­in­päin. En tiedä onko tämä seu­raus­ta pelkästään yleis­lääkärien puut­teesta vai onko sille mui­ta seli­tyk­siä. Suo­ma­laisen erikois­lääkärin ei siis kan­na­ta haikail­la Iso-Bri­tan­ni­alaisen kol­le­gansa tulo­jen perään.
    ‘snip’

    Kyl­lä tätä esi­in­tyy Suomes­sakin: ter­veyskeskus­lääkäri paikkakun­nal­la, jonne on vaikea saa­da lääkäre­itä, voi ohit­taa palka­s­sa yliopis­to­sairaalan spesialistin.

  64. Kalle: Mil­lä sit­ten elät, jol­let saa asi­akkaal­ta mak­sua? Ai niin, Suomes­ta on tul­lut sosi­aalipum­mien, kuten Sinä, luvat­tu maa.

    Aika häm­mästyt­tävä väite. Nyt kaipaisin todel­la perustelu­ja. Lie­nee käynyt jo aika selväk­si, mil­lä minä elän.
    Joku liian van­ha taas on se, joka ei mak­sa juuri yhtään mitään.

  65. Lähin­nä halusin kom­men­toi­da kun joku väit­ti että Suomes­sa lääkäreil­lä olisi eri­tyisen hyvät palkat. Se ei pidä paikkaansa kun mielekkäitä ver­tailumai­ta kat­so­taan. Itse olen tuloi­hi­ni täysin tyy­tyväi­nen. Enem­män toipuneet poti­laat motivoi kuin lisäeurot.

    Catili­na kuu­lostaa hie­man lop­pu­un aje­tul­ta kollegalta.

  66. Raimo K: Kyl­lä tätä esi­in­tyy Suomes­sakin: ter­veyskeskus­lääkäri paikkakun­nal­la, jonne on vaikea saa­da lääkäre­itä, voi ohit­taa palka­s­sa yliopis­to­sairaalan spesialistin. 

    Voi olla, ettei tuol­laises­sa tilanteessa kan­nat­taisi lainkaan lähteä palkkak­il­pailu­un vaan jär­jestää myös puolisolle joku työ­paik­ka ja päälle vieläpä liisat­ut työ­suhdeau­to ja ‑talo. Tulee pait­si palkkaa­jalle halvem­mak­si myös palkat­ulle arvoltaan suuremmaksi.

  67. anonyy­mi: Voi olla, ettei tuol­laises­sa tilanteessa kan­nat­taisi lainkaan lähteä palkkak­il­pailu­un vaan jär­jestää myös puolisolle joku työ­paik­ka ja päälle vieläpä liisat­ut työ­suhdeau­to ja ‑talo. Tulee pait­si palkkaa­jalle halvem­mak­si myös palkat­ulle arvoltaan suuremmaksi. 

    Se puoli­son jär­jestämi­nen on aika vaikeaa 😉

    Rahaa on helpom­pi hallinnoi­da kuin noi­ta mui­ta jut­tu­ja — tosin eräät pohjoisen kun­nat kyl­lä niitä ovat kokeilleet — ja uima-altai­ta ja hissilip­pu­ja rin­teisi­in etc. Ja kyl­lä verot­ta­ja osaa…

  68. anonyy­mi: …ja päälle vieläpä liisat­ut työ­suhdeau­to ja ‑talo. Tulee pait­si palkkaa­jalle halvem­mak­si myös palkat­ulle arvoltaan suuremmaksi.

    Ei kukaan lääkäri ole niin tyh­mä, että menisi sit­o­maan itsen­sä turpeeseen tuol­la taval­la. Tilanteen käy­dessä sietämät­tömäk­si lääkäril­lä on näet olta­va aina se yksi keino: Kävel­lä ulos. 

    Mitä jos kor­jat­taisi­in työnku­vaa? Ne mum­mot on kyl­lä kerät­tävä kuitenkin, ja joka maas­sa lie­nee kyl­lä jonkin­laiset keräyspis­teet. Ne ja vas­taa­vat ovat sitä ydin­te­htävää, mut­ta muuten tätä “kaikkea hyvää kaikille”-helvettiä pitää kar­sia. Kylmästi pel­lolle kaik­ki Liian van­han kaltaiset poti­lasasi­akaskuninkaat vaa­ti­mas­ta sitä palvelu­aan. Painukoot vapaasti val­it­se­malleen yksi­ty­is­lääkärille vaa­timuksi­neen. Voivat kyl­lä pian usein kuul­la, että “meil­lä ei nyt ole aiko­ja (teille)”. Samoin kaik­ki pikku pasianssimika­ja­nipet­ter­it, jot­ka ehkä ovat eilen eskaris­sa mah­dol­lis­es­ti koske­neet kor­vaansa, ja joi­ta pitää tul­la näyt­tämään iltay­hdek­sältä, kun on harkko­ja ja mui­ta meno­ja siinä aikaisem­min. Jump­pa­maikat voisi­vat uudelleenop­pia tun­nista­maan takarei­den venähdyk­set, ja jos koulu ei maista, se ei ole lääkäri­a­sia, jne jne.

    Kukka­hatut ovat kil­van keksi­neet ihmisille yhä uusia ja uusia “oikeuk­sia” (enti­tle­ments), ja tämä kehdos­ta hau­taan hoiva­hel­vetti on vaan jotenkin purettava.

  69. Catili­na: Ei kukaan lääkäri ole niin tyh­mä, että menisi sit­o­maan itsen­sä turpeeseen tuol­la taval­la. Tilanteen käy­dessä sietämät­tömäk­si lääkäril­lä on näet olta­va aina se yksi keino: Kävel­lä ulos.
    ‘snip’

    Kyl­lä MedOne on leas­ing-auto­ja ainakin kokeil­lut, lähin­nä niihin kai sor­tu­i­v­at kandit.

  70. Catili­na: Kylmästi pel­lolle kaik­ki Liian van­han kaltaiset poti­lasasi­akaskuninkaat vaa­ti­mas­ta sitä palvelu­aan. Painukoot vapaasti val­it­se­malleen yksi­ty­is­lääkärille vaatimuksineen. 

    Tykkään tästä mallista, ei ainakaan mei­dän per­heessämme julk­ista ter­vey­den­huoltoa käytetä ennen kuin ollaan oikeasti sairai­ta. Yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto vas­taa eri­no­mais­es­ti peruster­veen asi­akkaan pieni­in ja selkeisi­in täs­mäon­gelmi­in ilman ylimääräistä odot­telua. Hin­takin on kohtu­ulli­nen, peruster­ve kun sairastelee lop­ul­ta aika vähän.

    Sitä­pait­si, kun omil­la rahoil­la mak­saa, on help­po hyväksyä aja­tus että ydinkeskus­tan yksi­tyisen lääkäri­asema­palatsin sijaan voisikin hyö­dyn­tää jotain min­i­mal­is­tista ter­veyskioskia metro­matkan päässä lähiöapteekin nurkas­sa ilman brändipreemioita.

  71. Viikon sisään tuli asioitua paris­sakin ter­vey­den­huol­lon yksikössä. Toinen oli yksi­tyi­nen lääkäriasema/sairaala ja toinen oli uusi suurehko ter­veyskeskus. Molem­mat ruuhkasuomessa. 

    Oman koke­muk­seni perus­teel­la yksi­tyi­nen voit­taa uuden ter­veyskeskuk­sen 6–0 niin palvelun saavutet­tavu­udessa kuin laadus­sakin. Suurin ero tämän yhden viikon koke­musten perus­teel­la on asi­akaslähtöisyy­dessä. Ter­veyskeskuk­ses­sa seikkail­lessa tuli välil­lä tunne, että paik­ka on ole­mas­sa enem­män hoito­henkilökun­taa kuin asi­akkai­ta varten. 

    En kri­ti­soi julkisen puolen hoito­henkilökun­taa, vaan sitä tapaa miten palvelu on raken­net­tu. Kyseessä ei ole hoita­jien ja lääkärien ammat­ti­taidot­to­muus vaan huono joht­a­mi­nen ja ennen kaikkea asi­akas­näkökul­man uno­ht­a­mi­nen palvelun suunnittelussa. 

    Catili­nan main­os­ta­malle monion­gel­maiselle mum­molle ter­veyskeskus on var­masti oiva paik­ka, mut­ta työiässä ole­valle “nor­maali ihmiselle” ter­veyskeskus alkaa ole­maan aikalail­la vier­aan­nut­ta­va kokemus. 

    Mei­dän per­heessä käytetään nykyään julk­isia ter­vey­den­huol­lon palvelu­ja vain pakon edessä. Työter­veyshuolto aikuis­ten, ja yksi­ty­is­lääkäri las­ten osalta pystyy niin paljon parem­paan suorituk­seen perus angi­inoiden, nyr­jähdys­ten ja kor­vat­ule­hdusten hoi­dos­sa kuin julki­nen terveydenhuolto. 

    Luon­nol­lis­es­ti ero ei ole pros­essin lop­putu­lok­ses­sa. Sekä yksi­tyiseltä että julkiselta saa lop­pu­jen lopuk­si sen saman reseptin. Ero on palvelukoke­muk­ses­sa ja ajankäytössä. Catili­nan voi olla vaikea käsit­tää tämän merk­i­tys­tä kos­ka hän ei selvästikään edes miel­lä ole­vansa palvelu­alal­la (vaik­ka oikeasti on), mut­ta uskon että pidem­mäl­lä aikavälil­lä julkisen ter­vey­den­huol­lon on pakko pystyä kil­paile­maan yksi­tyisen sek­torin kanssa myös palvelun laadus­sa. Muus­sa tapauk­ses­sa asi­akkaat katoa­vat pikkuhil­jaa muualle ja julki­nen ter­vey­den­huolto näivet­tyy näi­den monion­gel­mais­ten mum­mo­jen, katkokäveli­jöi­den ja muiden sosi­aalis­es­ti epäon­nis­ten dedikoiduk­si hoitopaikak­si. Jos näin kävisi että suurin osa veron­mak­sajista hoidet­taisi itsen­sä muual­la, niin sil­loin kas­vaisi myös poli­it­ti­nen paine leika­ta julkisen ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus­ta. Työn käy­dessä raskaam­mak­si ja resurssien heiketessä uupuu myös henkilökun­ta ja alkaa parhaim­man osaamisen joukkopako yksi­tyisen suun­taan. Kauhuku­va on, että lopuk­si ter­veyskeskuk­sia on vähän ja ne ovat rän­sistyneitä. Niiden asi­akkaat edus­ta­vat yhteiskun­nan köy­hin­tä ja ongel­mais­in­ta osaa ja henkilökun­ta joka tekee töitä rysty­set ver­il­lä palaa hitaasti lop­pu­un taakkansa alla. Hoidon taso las­kee kuin lehmän hän­tä. Vai het­ki­nen, jokos näin kävi?

    Mielestäni julki­nen ter­vey­den­huolto on kuole­man kier­teessä ja ain­oa ulospääsy on paran­taa palvelun laat­ua sel­l­aisek­si että koko kansa halu­aisi hoi­dat­taa vaivansa ensisi­jais­es­ti terveyskeskuksessa. 

    Catilin­ian kom­ment­tien kaltaiset “min­un ei tarvitse miel­lyt­tää ketään” mielip­i­teet pelkästään kauho­vat lisää vauh­tia kier­teeseen. Ne eivät auta kipua­maan kuopas­ta ylös.

  72. Stad­in­Pa­roni:
    ‘snip’
    Oman koke­muk­seni perus­teel­la yksi­tyi­nen voit­taa uuden ter­veyskeskuk­sen 6–0 niin palvelun saavutet­tavu­udessa kuin laadus­sakin. Suurin ero tämän yhden viikon koke­musten perus­teel­la on asi­akaslähtöisyy­dessä. Ter­veyskeskuk­ses­sa seikkail­lessa tuli välil­lä tunne, että paik­ka on ole­mas­sa enem­män hoito­henkilökun­taa kuin asi­akkai­ta varten. 

    En kri­ti­soi julkisen puolen hoito­henkilökun­taa, vaan sitä tapaa miten palvelu on raken­net­tu. Kyseessä ei ole hoita­jien ja lääkärien ammat­ti­taidot­to­muus vaan huono joht­a­mi­nen ja ennen kaikkea asi­akas­näkökul­man uno­ht­a­mi­nen palvelun suunnittelussa.
    ‘snip’

    Ei sitä näkökul­maa ole uno­hdet­tu, ei suun­nit­telus­sa eikä muutenkaan — uno­hdet­tu on riit­tävä rahoi­tus ja sen myötä riit­tävä henkilöstö. Jos Risikon esit­tämä ‘raha seu­raa poti­las­ta’ joskus toteu­tuu, ter­veyskeskuk­sen lääkärillekään ei tarvitse jonot­taa — mut­ta eihän se toteudu. Ei ikinä!

  73. Stad­in­Pa­roni:

    Catili­nan voi olla vaikea käsit­tää tämän merk­i­tys­tä kos­ka hän ei selvästikään edes miel­lä ole­vansa palvelualalla 

    Muus­sa tapauk­ses­sa asi­akkaat katoa­vat pikkuhil­jaa muualle ja julki­nen ter­vey­den­huolto näivet­tyy näi­den monion­gel­mais­ten mum­mo­jen, katkokäveli­jöi­den ja muiden sosi­aalis­es­ti epäon­nis­ten dedikoiduk­si hoitopaikaksi.

    Jos näin kävisi että suurin osa veron­mak­sajista hoidet­taisi itsen­sä muual­la, niin sil­loin kas­vaisi myös poli­it­ti­nen paine leika­ta julkisen ter­vey­den­huol­lon rahoitusta.

    Työn käy­dessä raskaam­mak­si ja resurssien heiketessä uupuu myös henkilökun­ta ja alkaa parhaim­man osaamisen joukkopako yksi­tyisen suun­taan. Kauhuku­va on, että lopuk­si ter­veyskeskuk­sia on vähän ja ne ovat rän­sistyneitä. Niiden asi­akkaat edus­ta­vat yhteiskun­nan köy­hin­tä ja ongel­mais­in­ta osaa ja henkilökun­ta joka tekee töitä rysty­set ver­il­lä palaa hitaasti lop­pu­un taakkansa alla. Hoidon taso las­kee kuin lehmän hän­tä. Vai het­ki­nen, jokos näin kävi?

    Mielestäni julki­nen ter­vey­den­huolto on kuole­man kier­teessä ja ain­oa ulospääsy on paran­taa palvelun laat­ua sel­l­aisek­si että koko kansa halu­aisi hoi­dat­taa vaivansa ensisi­jais­es­ti terveyskeskuksessa. 

    Catilin­ian kom­ment­tien kaltaiset “min­un ei tarvitse miel­lyt­tää ketään” mielip­i­teet pelkästään kauho­vat lisää vauh­tia kier­teeseen. Ne eivät auta kipua­maan kuopas­ta ylös.

    En todel­lakaan ole palvelu­alal­la. Jos poti­lasasi­akaskuningas ilmestyy eteeni haluten hoitoa, hän on poti­las, ja sil­loin hoidan hänet parhaani mukaan. Jos hän vaatii olla asi­akas, hän menköön muualle, sil­lä sil­loin myös minä val­it­sen asi­akkaani ja kusen hänen raho­jen­sa päälle.

    Vähät­telemäsi mum­mot ja katkokäveli­jät ovat yleen­sä oikeasti sairai­ta, ja he _tarvitsevat_ sitä hoitoa. Mikään ei min­ulle mieluisem­paa, kuin että nämä asi­akkaat häipyvät muualle, sil­lä juuri he varaa­vat vaivoihin­sa kaik­ki ajat, ja sairaille jäävät ylimääräiset päällekkäisa­jat. Jos nämä asi­akkaat saadaan pois sys­teemistä, kus­tan­nuk­set pienevät, työ keve­nee ehkä jopa siedet­täväk­si, ja tehokku­us kasvaa.

    Mielestäni nuo “vai­vat” voitte hoi­dat­taa siel­lä karis­maat­tisel­la yksi­ty­is­lääkäril­lä. Jos me keskit­ty­isimme hoita­maan sairaita.

  74. Stad­in­Pa­roni:
    Muus­sa tapauk­ses­sa asi­akkaat katoa­vat pikkuhil­jaa muualle ja julki­nen ter­vey­den­huolto näivet­tyy näi­den monion­gel­mais­ten mum­mo­jen, katkokäveli­jöi­den ja muiden sosi­aalis­es­ti epäon­nis­ten dedikoiduk­si hoitopaikaksi.

    Julki­nen peruster­vey­den­huolto on jo tätä. Näitä ihmis­ryh­miä on toki kol­mannes kansas­ta ja 80 pros­ent­tia sairaan­hoitoa tarvitsevista.

  75. Catili­na: En todel­lakaan ole palvelu­alal­la. Jos poti­lasasi­akaskuningas ilmestyy eteeni haluten hoitoa, hän on poti­las, ja sil­loin hoidan hänet parhaani mukaan. Jos hän vaatii olla asi­akas, hän menköön muualle, sil­lä sil­loin myös minä val­it­sen asi­akkaani ja kusen hänen raho­jen­sa päälle.
    ‘snip’

    Kyl­lä moinen pidä­tyskyvyn puute häir­it­see minkä tahansa ammatin har­joit­tamista — enkä tarkoi­ta pelkästään kuseskelua.

  76. Catili­na: Niit­ten hieno­jen lääkäri­asemien tilat ovat jopa järk­iään ja ilmeisen tarkoituk­sel­la sel­l­aiset, että niihin ei edes pääse amp­pari­paareil­la, eikä lanssille ole vahin­gos­sakaan paikkaa purkaa lasti. 

    Yritin tässä miet­tiä kot­in­urkkieni tk:ta ja lanssia. Lanssin saisi kyl­lä kohtu­ullisen lähelle ovia, mut­ta ne tuu­likaapil­liset jäykkäjousiset kapeat ovet ja paarikelvot­tomat hissit kyl­lä voisi­vat aikaansaa­da parikin kom­ment­tia por­tais­sa puhi­sevil­ta lanssimiehiltä.

    Puhu­mat­takaan siitä, että puti­ik­ki on auki vain viras­toaikana, eikä ehkä kuitenkaan sit­ten kesäl­lä. Mum­mon on parem­pi kaat­ua lat­tialle siis vir­ka-ajan alkupuolel­la, että koko rul­janssi ehtii läpi. Ei nyt äkkiä tule mieleen yhtään päivystyk­sel­lisen aku­ut­tia vaivaa, jota hoita­maan paikalli­nen tk olisi oikea osoite.

    Toisaal­ta osaan heti nimetä samoil­ta seuduil­ta use­ampia yksi­ty­isiä paikko­ja, jois­sa mum­mo pääsee hoitoon ja tarvit­taes­sa vuodeosas­tolle tarkkail­tavak­si. Hoitoketju voi alkaa koti­in soite­tus­ta lääkäristä ja pää­tyä kuntoutuk­seen asti koske­mat­ta julkiseen puoleen mis­sään vai­heessa. Mum­mol­la tosin on syytä olla aika liha­va tili, jos tuo­hon kyyti­in hyppää.

    Keskustelus­sa voi vähän hämätä se, että vuodeosas­tol­lisen pienem­män paikkakun­nan ter­veyskeskuk­sen rooli on eri­lainen kuin ison kaupun­gin ter­veysasemien rooli. Isos­ta kaupungista voi löy­tyä myös se vuodeosas­tolli­nen lääkärikeskus, ja yksi­tyis­sairaalat elävät paljolti niiden mum­mo­jen varassa.

    Tok­i­han isom­mis­sakin kaupungeis­sa jos­sain on se julkisen puolen mum­mopäivystys. Se ei kuitenkaan yleen­sä ole siel­lä oma­l­la ter­veysase­mal­la, vaan paikallisen sairaalan kyljessä.

  77. eggo: http://www.theglobeandmail.com/life/doctors-pay-a-glimpse-of-the-big-picture/article1147471/

    “So the next time you hear a doc­tor com­plain about her pay, tell her she should be thank­ful she doesn’t work in Finland.”

    Suomea parem­min lääkärit tien­aa­vat läh­es kaikissa län­si­mais­sa luku­unot­ta­mat­ta etelä- ja itä-euroopan mai­ta. Työt­tömiä lääkäre­itä on merkit­tävästi mm. Itä­val­las­sa, Ran­skas­sa, Iso-Bri­tan­ni­as­sa, jois­sa palkat ovat parem­mat kuin Suomessa.

    Heh , tuo ppp ver­tailu on jo yksistään harhaan­jo­hta­va, kos­ka se ei huomioi eri maid­en tapaa sub­ven­toi­da julk­isten palvelu­jen hintoja.Kun lääkäri saa esim päivähoitopalvelun aseveli­hin­taan Suomes­sa niin jos­sain Briteis­sä tai USA:ssa hän mak­saa markkinahinnan.

    Kyl­lä tuo palvelumak­sun alen­nus on aivan saman­lainen ostovoimaa lisäävä resurssi kuin palkkakin

    Ja kun sotke­taan self-employed eli yrit­täjä ja salaried eli palka­nsaa­ja niin tulon­muo­dos­tuskin on aivan erilainen:Palkansaajan saa­mas­sa kor­vauk­ses­sa eivät ole mukana työ­nan­ta­ja­mak­sut eivätkä tila-tarvikeku­lut. Yrit­täjä taas mak­saa em amskut itse palkkiostaan ja jär­jestää tilat ja mak­saa koneet, väli­neet ja avus­ta­van henkilöstön

  78. Viherinssille:

    Nythän siis ensi­hoito tulee lanssil­la, ja sil­lä on ohjeet, mihin viedään. Päivän tun­teina se on pikkukylässä yleen­sä paikalli­nen tk. Jos men­nään iltapäivystyk­sen puolelle, se ajaa kun­tay­htymän päivys­tävälle pääter­veysase­malle. Jos ollaan jo yössä, se vie yöpäivystyk­seen, yleen­sä keskus­sairaalan välit­tömässä läheisyy­dessä ole­vi­in tiloi­hin, tai vielä use­am­min parin puhe­lin­soiton jäl­keen sinne oman tk:n vuodeosas­tolle odot­ta­maan aamua.

    Lanssien kulut eivät juuri koskaan ole pääoves­ta, vaan yleen­sä sivus­ta tai takaa toimen­pide­huoneen ja tarkkailun välit­tömään läheisyyteen.

    Kotikäyn­niltä kul­je­tuk­sen saami­nen on aika vaikeaa, joskin lop­ul­ta onnis­tuu toki. Muu­ta­mankin ker­ran naa­pureis­sa ja tut­tavis­sani sitä varten käy­dessäni hätäkeskus/nödsentralen, jos­ta kyy­dit tilataan, rupeaa sadankah­denkymme­nen kilo­metrin päästä urput­ta­maan hoono soo­mi mil­loin mitäkin, eikä suos­tu heti ymmärtämään, että tääl­lä soit­taa tosi­aan lääkäri, joka on itse kohteessa ja juuri arvioin­ut kul­je­tus­ta tarvit­ta­van, eikä muuten tietysti edes soittaisikaan.
    Nämä käyn­nit, joi­ta matkan var­rel­la on paljon, eivät ole koskaan mak­sa­neet poti­laalle tai hei­dän per­heilleen yhtään mitään. Toisaal­ta moot­torisa­hani teroitet­ti­in juuri par­taveit­sen teräväk­si, autoni kor­jataan, kan­not ja kivet vede­tään jne jne.

  79. Catili­na: Ei kukaan lääkäri ole niin tyh­mä, että menisi sit­o­maan itsen­sä turpeeseen tuol­la tavalla. 

    Tarkoitin tosi­aan jotain ostoli­isauk­sen tapaista, jos­sa kyse ei olisi pelkästä vuokrauk­ses­ta vaan riit­tävän pitkäk­si ajak­si sitou­tu­mal­la jäisi käteen sekä kämp­pä että auto.

  80. Viherinssi: Yritin tässä miet­tiä kot­in­urkkieni tk:ta ja lanssia. Lanssin saisi kyl­lä kohtu­ullisen lähelle ovia, mut­ta ne tuu­likaapil­liset jäykkäjousiset kapeat ovet ja paarikelvot­tomat hissit kyl­lä voisi­vat aikaansaa­da parikin kom­ment­tia por­tais­sa puhi­sevil­ta lanssimiehiltä.

    Heh, vielä vaikeam­paa on saa­da lanssi otta­maan poti­las­ta kyyti­in. Isääni lanssi kävi vuosi sit­ten tutki­mas­sa kol­me­na perät­täisenä päivänä .Vas­ta sit­ten vaari oli tarpeek­si huonos­sa kun­nos­sa ja jou­tuikin teholle mon­ek­si viikok­si. Ensim­mäisenä päivänä vietynä keik­ka oli­is ollut muu­ta­man päivän.

    Ja sama tois­tui nyt toukoku­us­sa, vaar­ille pätkähti infark­ti, mut­ta kyyti­in kel­pasi vas­ta toise­na päivänä kun pidin puhut­telun häke-päivystäjälle.

    Julkisen palvelun tehtävä on eutanoi­da vanhukset

  81. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Ja kun sotke­taan self-employed eli yrit­täjä ja salaried eli palka­nsaa­ja niin tulon­muo­dos­tuskin on aivan eri­lainen: Palka­nsaa­jan saa­mas­sa kor­vauk­ses­sa eivät ole mukana työ­nan­ta­ja­mak­sut eivätkä tila-tarvikeku­lut. Yrit­täjä taas mak­saa em amskut itse palkkiostaan ja jär­jestää tilat ja mak­saa koneet, väli­neet ja avus­ta­van henkilöstön 

    Riip­puu yrit­täjästä… mut­ta Suomes­sa yleen­sä lääkärikeskus tar­joaa tilat ja lait­teet sekä toimistopalvelun ym. — taitaapi olla USAs­sa sama.

    Sotke­taan? Päivähoit­o­mak­su jos mikä on tässä sotkemista.

  82. Catili­na: En todel­lakaan ole palvelu­alal­la. Jos poti­lasasi­akaskuningas ilmestyy eteeni haluten hoitoa, hän on poti­las, ja sil­loin hoidan hänet parhaani mukaan. Jos hän vaatii olla asi­akas, hän menköön muualle, sil­lä sil­loin myös minä val­it­sen asi­akkaani ja kusen hänen raho­jen­sa päälle.
    ‘snip’

    Lucius Sergius Catili­na ei todel­lakaan ollut palvelu­alal­la, taisi olla kirur­gi, jon­ka tun­ne­tu­in oper­aa­tio oli se kun hän leikkasi entisen lankon­sa Mar­cus Mar­ius Gra­tid­i­anuk­sen (ilmeis­es­ti asi­akas?) pään irti ja kul­jet­ti sitä pitkin Rooman katuja.

    Nim­imerkin val­in­ta perus­tuu var­maan pitkäl­liseen harkintaan?

  83. Raimo K: Riip­puu yrit­täjästä… mut­ta Suomes­sa yleen­sä lääkärikeskus tar­joaa tilat ja lait­teet sekä toimistopalvelun ym. – taitaapi olla USAs­sa sama.

    Sotke­taan? Päivähoit­o­mak­su jos mikä on tässä sotkemista.

    Tuskin­pa se niitä ilman antaa ja lääkäri veloit­taa ne edelleen laskutuksessaan.Ja Suomen kohdal­la ver­tailuko­hteena oli palkkalääkäri ei siis yrittäjä

  84. Catili­na oli kiehto­va hah­mo. His­to­ri­a­han on voit­ta­jien kir­joit­ta­maa, mut­ta jopa hei­dän oli pakko myön­tää Catili­nan voimakku­us ja urhoollisuus.
    Val­in­ta on harkit­tu. Erit­täin kiehto­va hah­mo, joka ei kuitenkaan ole mitenkään pom­pöösi. Hän ei ollut his­to­ri­an keskeisiä henkilöitä. Hark­itsin myös Tiberius­ta, mut­ta en minä nyt mikään keis­ari ole.
    Tiberius­ta olisi puoltanut se, että hän oli keis­ari täysin vas­toin tah­toaan, mut­ta hoiti hom­man. Vas­ten­tah­tois­es­ti, mut­ta aika hyvin.

    Catili­nas­ta tiede­tään hyvin vähän. Erään mah­dol­lisen henkilöku­van on piirtänyt:

    http://www.amazon.com/Catilinas-Riddle-Novel-Ancient-Novels/dp/0312385293

  85. Liian van­ha: Tuskin­pa se niitä ilman antaa ja lääkäri veloit­taa ne edelleen lasku­tuk­ses­saan. Ja Suomen kohdal­la ver­tailuko­hteena oli palkkalääkäri ei siis yrittäjä 

    Ja mitä nyt yrität selit­tää? Ovatko ver­tailukelpoisia vai eivät? Molem­mat mak­sa­vat päivähoit­o­mak­su­ja — siis jos heil­lä on sen ikäisiä lapsia 😉

  86. JV:
    Vielä piti lait­taa tämä. Mie­lenki­in­toinen ana­lyysi opti­maalis­es­ta gen­er­al prac­ti­tioner­in palkkauk­ses­ta. Hol­lan­nis­sa ovat mielestään tämän saavuttaneet….

    http://www.nza.nl/104107/230942/Paper_-_An_Optimal_remunera1.pdf

    Varsin mie­lenki­in­toinen paperi. Täl­laisia käytän­nön kysymyk­siä Suomen sote-uud­is­tuk­ses­sa (jos se nyt mikään uud­is­tus on) ei ole lainkaan käsitelty.

    Merkille pan­tavaa on se, että paperis­sa kat­so­taan, että kuukausi­palk­ka johtaa huonoon laatu­un ja jonoi­hin — aivan kuten Suomes­sa tilanne on.
    Toinen merkille pan­ta­va seik­ka on se, että paperis­sa käsitel­lään myös sitä, että poti­las voi jäädä vaille riit­tävää hoitoa.

  87. Catili­na:
    oman tk:n vuodeosas­tolle odot­ta­maan aamua.

    Var­maan mon­esti asi­at on jär­jestet­ty Catili­nan kuvaa­mal­la taval­la, mut­ta osin val­takun­nas­sa 1. por­ras on jär­jestet­ty ter­veysase­matyyp­pis­es­ti. Esim. työkun­nas­sani Asko­las­sa ei lainkaan ter­veyskeskuk­sen vuodeosas­toa, vaik­ka ter­veyskeskus on. Vir­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la talo on kiin­ni. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin se on tarkoit­tu arkipäivisin suht’ “help­po­jen” tapausten 1. por­taak­si (muille kuin paaripoti­laille). Eli siel­lä uusi­taan resepte­jä, kir­joite­taan sairaslo­ma­lap­pu­ja, kurkataan kipeitä kurkku­ja, setvitään polvikipu­ja, pyöritetään neu­volaa, mie­len­ter­veyshoita­jan vas­taan­ot­toa, ham­maslääkäri­palvelui­ta jne…

  88. Raimo K: Ja mitä nyt yrität selit­tää? Ovatko ver­tailukelpoisia vai eivät? Molem­mat mak­sa­vat päivähoit­o­mak­su­ja – siis jos heil­lä on sen ikäisiä lapsia 😉

    Selvitä ensin itselle­si, mil­lainen ero on palka­nsaa­jan ja yrit­täjän tulon­muo­dos­tuk­ses­sa ja miten ne voi saa­da vertailukelpoiseksi

    Selvitä itselle­si myös ppp ver­tailu ja miten se vaikut­taa tuo­hon palkkatilastoon

    Ja palaa vas­ta sit­ten keskusteluun

  89. JV:
    Vielä piti lait­taa tämä. Mie­lenki­in­toinen ana­lyysi opti­maalis­es­ta gen­er­al prac­ti­tioner­in palkkauk­ses­ta. Hol­lan­nis­sa ovat mielestään tämän saavuttaneet….

    http://www.nza.nl/104107/230942/Paper_-_An_Optimal_remunera1.pdf

    Tutkimus ei ver­taile eri maid­en jär­jestelmiä, vaan käsit­telee pelkästään Hol­lan­nin yksi­ty­is­ten per­helääkärei­den palkkaus­ta sen insen­ti­ivien kautta.

    Hol­lan­nin jär­jestelmässä mak­saji­na ovat yksi­tyiset vaku­u­tusy­htiöt ja tuot­ta­ji­na yksi­ty­is­inä ammat­in­har­joit­ta­ji­na toimi­vat per­helääkärit. Ei kuitenkaan olisi ollut tehokas­ta, jos jokaisen per­helääkärin olisi erik­seen neu­votelta­va mak­su­ista jokaisen vaku­u­tusy­htiön kanssa. SIitä syys­tä mak­sut määrit­telee Ned­er­landse Zor­gau­toriteit, joka valvoo sekä tuot­ta­jia että mak­sajia. Tutkimuk­sen on julkaissut Ned­er­landse Zor­gau­toriteit ja sen mukaan hei­dän nykyi­nen jär­jestelmän­sä, joka perus­tuu sekä kap­i­taa­tioon että suorit­teisi­in (fee-for-ser­vice), on parem­pi kuin yksinker­taisem­pi järjestelmä.

    Hol­lan­nin per­helääkärien palkkauk­sen perus­tana on kap­i­taa­tio. Asi­akas rek­isteröi­tyy yhden per­helääkärin asi­akkaak­si ja lääkärille mak­se­taan siitä, vaik­ka asi­akas ei käyt­täisikään lainkaan lääkärin palvelu­ja. Ker­mankuorin­nan vält­tämisek­si rek­isteröi­tyneestä asi­akkaas­ta lääkärille mak­set­tavaan sum­maan vaikut­taa myös asi­akkaan ikä ja asuin­paik­ka. Myös suorite­pe­rusteiset mak­sut vähen­tävät “han­kalien tapausten” muo­dosta­maa taloudel­lista riskiä lääkärille ver­rat­tuna pelkkään kapitaatioon.

    Bri­tan­ni­as­sa on aikoinaan kokeil­tu sel­l­aista jär­jestelmää, jos­sa yleis­lääkärille annet­ti­in bud­jet­ti, jol­la hän sit­ten mak­soi asi­akkaiden­sa jatko­hoidon — yli­jäämän jäädessä lääkärille. Sen tarkoituk­se­na oli kan­nus­taa lääkäriä huomioimaan jatko­hoidon kus­tan­nuk­set ja sil­lä tavoin paran­ta­maan hoidon kus­tan­nuste­hokku­ut­ta. Vaik­ka se saat­toi vähen­tää lähet­tei­den määrää, se heiken­si samal­la lääkärin ja asi­akkaan välistä luot­ta­mus­ta. Se myös lisää vaikei­den asi­akkaiden kus­tan­nuk­sia lääkärille ja siten kan­nus­taa vah­vasti ker­mankuor­in­taan. Tutkimuk­sen tek­i­jöi­den mukaan vaku­u­tusy­htiöt ovat suurem­pi­en asi­akas­määrien joh­dos­ta sekä parem­pia kan­ta­maan taloudel­lisia riske­jä että neu­vot­tele­maan tuot­ta­jien kanssa hin­noista kuin yksit­täiset yleis­lääkärit. He eivät siis suosit­tele jär­jestelmää käytet­täväk­si Hollannissa.

    Raimo K: Varsin mie­lenki­in­toinen paperi. Täl­laisia käytän­nön kysymyk­siä Suomen sote-uud­is­tuk­ses­sa (jos se nyt mikään uud­is­tus on) ei ole lainkaan käsitelty. 

    Kos­ka Suomes­sa ei ole käytössä yksi­ty­isi­in ammat­in­har­joit­ta­ji­in perus­tu­vaa per­helääkäri­jär­jestelmää, ei hei­dän palkkauk­sen­sa yksi­tyisko­h­tien miet­timisel­lä ole kiirettä.

    Raimo K:
    Merkille pan­tavaa on se, että paperis­sa kat­so­taan, että kuukausi­palk­ka johtaa huonoon laatu­un ja jonoi­hin – aivan kuten Suomes­sa tilanne on.
    Toinen merkille pan­ta­va seik­ka on se, että paperis­sa käsitel­lään myös sitä, että poti­las voi jäädä vaille riit­tävää hoitoa.

    “Salary” vai­h­toe­hto käsit­tääk­seni kos­kee vain näi­den yksi­ty­is­ten ammat­in­har­joit­ta­jien palkkaus­ta. Hei­dän osaltaan kiin­teä tun­tipalk­ka ei kan­nus­ta oikeas­t­aan mihinkään. Toisaal­ta tutkimuk­sen mukaan vah­vat taloudel­liset kan­nus­timet vaikut­ta­vat negati­ivis­es­ti lääkärin työhön. Siitä syys­tä parhaak­si kat­sot­ti­inkin “tas­apain­oinen” palkkaus, joka mah­dol­lisim­man vähän kan­nus­taisi vääri­in asioi­hin. Tun­tipal­ka­lla toimi­van lääkärin ensisi­jainen moti­vaa­tio voi yhtälail­la kuin hol­lan­ti­laisel­la kol­le­gal­laan olla tehdä työn­sä mah­dol­lisim­man hyvin.

    Suomes­sa ter­veyskeskus­lääkäreil­lä ei ole saman­laista mah­dol­lisu­ut­ta valikoi­da poti­laitaan ja työmäärään­sä kuin yksi­ty­isil­lä ammat­in­har­joit­ta­jil­la. Tun­tipalk­ka voi sinän­sä kan­nus­taa tekemään mah­dol­lisim­man vähän työtä, mut­ta toisaal­ta Suomes­sa lääkäreille ei anneta mah­dol­lisu­ut­ta istua toimet­tom­i­na palkan kertyessä. 

    Tutkimuk­sen mukaan tun­tipalkat­tu pyrkii:
    ‑Valikoimaan vähiten työl­listävät asiakkaat.
    ‑Lyhen­tämään tapaamis­ten kestoa.
    ‑Vähen­tämään tapaamis­ten määrää.
    ‑Ohjaa­maan asi­akkai­ta nopeasti erikois­lääkäreille vähen­tääk­seen omaa työtään.
    ‑Tuot­ta­maan mah­dol­lisim­man vähän tietoa hoidon sisällöstä.
    ‑Hidas­ta­maan työn tahtia.
    ‑Tekemään ylitöitä jos niistä mak­se­taan ylimääräistä.

    Suomes­sa julkisen ter­veyskeskuk­sen yleis­lääkäreille ei kuitenkaan anneta mah­dol­lisu­ut­ta toimia näi­den insen­ti­ivien mukaan ja siinä mielessä ne eivät koske Suomen järjestelmää.

    Vielä muis­tu­tuk­se­na, että Hol­lan­nis­sa on hyvin toimi­va ter­vey­den­huolto, mut­ta siitä mak­se­taan asukas­ta kohti yli 50% enem­män kuin Suomessa.

  90. Mie­lenki­in­toinen englan­ninkieli­nen kuun­nel­ma vuodelta 2009, joka käsit­telee Yhdys­val­to­jen ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nusten nousua:

    http://www.thisamericanlife.org/radio-archives/episode/391/more-is-less

    Lyhyesti:
    ‑Asi­akas halu­aa mah­dol­lisim­man paljon hoitoa ja tutkimuksia.
    ‑Lääkärin on vii­sain­ta miel­lyt­tää asi­akas­ta ja oikeu­denkäyn­tien pelos­sa tehdä kaik­ki mah­dol­liset tutkimuk­set. Näyt­töön perus­tu­van lääketi­eteen voi unohtaa.
    ‑Vaku­u­tusy­htiö­den kan­nat­taisi min­i­moi­da kus­tan­nuk­set, mut­ta suuril­la ter­veyspalvelu­jen tuot­ta­jil­la on niin paljon neu­vot­telu­val­taa, että vaku­u­tusy­htiöi­den on helpom­paa nos­taa mak­su­ja kuin rajoit­taa kustannuksia.

  91. Raimo K: Fik­tio.

    Ei uran fak­tati­eto­ja luku­unot­ta­mat­ta ole muu­ta kuin fik­tio­ta. Hänestä ei _tiedetä_ oikeas­t­aan mitään.
    Aivan sama tilanne, kuin jos jonkun USA:n pres­i­dentin elämänker­ta joudut­taisi­in kir­joit­ta­maan vain vas­tus­ta­jien par­jauskir­joi­tusten nojalla.
    Cicero aivan kiis­tat­ta rikkoi lakia tap­at­taes­saan Roomaan jääneet.

  92. Jouni Mar­tikainen: mut­ta osin val­takun­nas­sa 1. por­ras on jär­jestet­ty ter­veysase­matyyp­pis­es­ti. Esim. työkun­nas­sani Asko­las­sa ei lainkaan ter­veyskeskuk­sen vuodeosas­toa, vaik­ka ter­veyskeskus on. Vir­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la talo on kiin­ni. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin se on tarkoit­tu arkipäivisin suht’ “help­po­jen” tapausten 1. por­taak­si (muille kuin paaripoti­laille). Eli siel­lä uusi­taan resepte­jä, kir­joite­taan sairaslo­ma­lap­pu­ja, kurkataan kipeitä kurkku­ja, setvitään polvikipu­ja, pyöritetään neu­volaa, mie­len­ter­veyshoita­jan vas­taan­ot­toa, ham­maslääkäri­palvelui­ta jne…

    Näin se oli myös S:ssa. Tai olisi pitänyt olla. Paikas­sa, jonne menin muka “vähän aut­ta­maan”, ja pian huo­masin ole­vani 3500 asukkaan van­husvoit­toisen pitäjän “oma­lääkäri”. Hais­takaa­pa pas­ka vaan siinä kuntayhtymässä.

    Vuo­den vai­h­teessa astuu voimaan uusi päivystysase­tus. Epäilen, että se tulee jäämään kuolleek­si kirjaimeksi.

  93. Jouni Mar­tikainen: Jos olen oikein ymmärtänyt, niin se on tarkoit­tu arkipäivisin suht’ “help­po­jen” tapausten 1. por­taak­si (muille kuin paaripoti­laille). Eli siel­lä uusi­taan resepte­jä, kir­joite­taan sairaslo­ma­lap­pu­ja, kurkataan kipeitä kurkku­ja, setvitään polvikipu­ja, pyöritetään neu­volaa, mie­len­ter­veyshoita­jan vas­taan­ot­toa, ham­maslääkäri­palvelui­ta jne…

    Väärin ymmär­ret­ty. Peruster­vey­den­huol­los­sa hoide­taan tai pitäisi hoitaa (mut­ta kun ei ilmeis­es­ti juuri ehditä) ensisi­jais­es­ti kansan­sairauk­sia jot­ka vievät ihmisiä ennenaikaises­ti hau­taan. Näitä ovat muun muas­sa veren­paine­tau­ti, dia­betes, sepel­val­ti­mo­tau­ti, masen­nus, eteisvärinä, alko­holis­mi, hyper­ko­les­terolemia ja lihavu­us. Val­taosa erikois­sairaan­hoidon tapauk­sista (mm. aivo- ja sydän­in­fark­tit, vaikeat infek­tiot, munuais­ten ja sydä­men vajaa­toim­inta) on yleen­sä näi­den tau­tien kom­p­likaa­tioi­ta. Siinä sivus­sa voi sit­ten hoitaa vaarat­to­mia virus­taute­ja ja kolo­tuk­sia jos ehtii.

  94. JV:
    Vielä piti lait­taa tämä. Mie­lenki­in­toinen ana­lyysi opti­maalis­es­ta gen­er­al prac­ti­tioner­in palkkauk­ses­ta. Hol­lan­nis­sa ovat mielestään tämän saavuttaneet….

    http://www.nza.nl/104107/230942/Paper_-_An_Optimal_remunera1.pdf

    Vieläkin mie­lenki­in­toisem­paa: ko. palkkausjär­jestelmähän oli Suomes­sa käytössä vielä 5 vuot­ta sit­ten oma­lääkäri­jär­jestelmän nimel­lä ja johti meil­läkin juuri siihen mihin Hol­lan­nis­sakin eli ei jono­ja, vaan tehokas­ta toimintaa.

    Mihin se kaa­tui? Tuli liian kalli­ik­si, kos­ka lääkärit otti­vat vas­taan liikaa poti­lai­ta ja tekivät liikaa toimenpiteitä.

  95. Jouni Mar­tikainen: Var­maan mon­esti asi­at on jär­jestet­ty Catili­nan kuvaa­mal­la taval­la, mut­ta osin val­takun­nas­sa 1. por­ras on jär­jestet­ty ter­veysase­matyyp­pis­es­ti. Esim. työkun­nas­sani Asko­las­sa ei lainkaan ter­veyskeskuk­sen vuodeosas­toa, vaik­ka ter­veyskeskus on. Vir­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la talo on kiin­ni. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin se on tarkoit­tu arkipäivisin suht’ “help­po­jen” tapausten 1. por­taak­si (muille kuin paaripoti­laille). Eli siel­lä uusi­taan resepte­jä, kir­joite­taan sairaslo­ma­lap­pu­ja, kurkataan kipeitä kurkku­ja, setvitään polvikipu­ja, pyöritetään neu­volaa, mie­len­ter­veyshoita­jan vas­taan­ot­toa, ham­maslääkäri­palvelui­ta jne…

    eggo: Väärin ymmär­ret­ty. Peruster­vey­den­huol­los­sa hoide­taan tai pitäisi hoitaa (mut­ta kun ei ilmeis­es­ti juuri ehditä) ensisi­jais­es­ti kansan­sairauk­sia jot­ka vievät ihmisiä ennenaikaises­ti hautaan. 

    Pahoit­te­len aiem­mas­sa kom­men­tis­tani vajavais­es­ti esitet­tyä ennal­taehkäi­sevän työn ja kansan­sairauk­si­in liit­tyvän työ osu­ut­ta. Aiem­pi vies­ti­ni oli jatkoa kom­ment­tei­hin, jois­sa käsitelti­in ambu­lan­sil­la tuo­ta­van poti­laan hoitoon ottamista ja siinä oli esil­lä hei­dän vas­taan­ot­tamisen­sa ter­veyskeskuk­si­in. Kom­men­til­lani yritin tuo­da esi­in, että monil­la alueil­la paikalliset ter­veyskeskuk­set eivät ole ambu­lanssikun­toisia poti­lai­ta vas­taan­ot­tavia yksiköitä, vaan niiden toimenku­va kohden­tuu muuhun terveydenhoitoon.

  96. Raimo K: Vieläkin mie­lenki­in­toisem­paa: ko. palkkausjär­jestelmähän oli Suomes­sa käytössä vielä 5 vuot­ta sit­ten oma­lääkäri­jär­jestelmän nimel­lä ja johti meil­läkin juuri siihen mihin Hol­lan­nis­sakin eli ei jono­ja, vaan tehokas­ta toimintaa.

    Mihin se kaa­tui? Tuli liian kalli­ik­si, kos­ka lääkärit otti­vat vas­taan liikaa poti­lai­ta ja tekivät liikaa toimenpiteitä.

    Meil­lä kokeilti­in väestö­vas­tu­u­ta, joka toimies­saan olisi antanut lääkärille tiet­tyä itsenäisyyt­tä. Se kaa­tui siihen, että väestöt oli­vat järkyt­tävän suuria, eikä niitä pystynyt hoitamaan.

    http://www.mediuutiset.fi/lehti/vaestovastuu+nujertaa+laakarit/a127419

  97. eggo: Väärin ymmär­ret­ty. Peruster­vey­den­huol­los­sa hoide­taan tai pitäisi hoitaa (mut­ta kun ei ilmeis­es­ti juuri ehditä) ensisi­jais­es­ti kansan­sairauk­sia jot­ka vievät ihmisiä ennenaikaises­ti hau­taan. Näitä ovat muun muas­sa veren­paine­tau­ti, dia­betes, sepel­val­ti­mo­tau­ti, masen­nus, eteisvärinä, alko­holis­mi, hyper­ko­les­terolemia ja lihavu­us. Val­taosa erikois­sairaan­hoidon tapauk­sista (mm. aivo- ja sydän­in­fark­tit, vaikeat infek­tiot, munuais­ten ja sydä­men vajaa­toim­inta) on yleen­sä näi­den tau­tien kom­p­likaa­tioi­ta. Siinä sivus­sa voi sit­ten hoitaa vaarat­to­mia virus­taute­ja ja kolo­tuk­sia jos ehtii.

    Peri­aat­teessa joo. Kuitenkin tuo “kivut ja kolo­tuk­set” on joskus hyödyl­listä. Löy­tyy sit­ten reumaa, spinaal­is­tenoosia, lihas­taute­ja, ast­maa (Taas räkä­tau­ti! mik­si???) yms. Se ei ole edes harvinaista.

  98. Catili­na: Meil­lä kokeilti­in väestö­vas­tu­u­ta, joka toimies­saan olisi antanut lääkärille tiet­tyä itsenäisyyt­tä. Se kaa­tui siihen, että väestöt oli­vat järkyt­tävän suuria, eikä niitä pystynyt hoitamaan.

    http://www.mediuutiset.fi/lehti/vaestovastuu+nujertaa+laakarit/a127419

    Tuo kos­kee vain niitä lääkäre­itä, jot­ka eivät ole palveluammatissa 😉

    Meil­läpäin virat oli­vat täyn­nä ja hom­ma hoi­tui. Lääkäre­itä ei lisät­ty, mut­ta ei myöskään vähen­net­ty eli peri­aat­teessa poti­las­määrä ei muut­tunut mik­sikään — jonot vain häipyivät.
    Var­maankin oli myös kun­tia, jois­sa säästösy­istä jätet­ti­in resurssit antamatta.

  99. Lep­oti­la zZ: ‑Vaku­u­tusy­htiö­den kan­nat­taisi min­i­moi­da kus­tan­nuk­set, mut­ta suuril­la ter­veyspalvelu­jen tuot­ta­jil­la on niin paljon neu­vot­telu­val­taa, että vaku­u­tusy­htiöi­den on helpom­paa nos­taa mak­su­ja kuin rajoit­taa kustannuksia.

    USA:ssa val­tio mak­saa n 50 % ter­vey­den­hoit­o­menoista, yri­tyk­set n 30 % , eri­laiset yhdis­tyk­set ja hyvän­tekeväisyys jotain 10 % luokkaa ja kansalaiset lop­un n 10 %.

    Kun mak­sa­jana on joku muu kuin itse niin lääkärin ja poti­laan on help­po sopia hin­noista ja palveluista

  100. Catili­na: Peri­aat­teessa joo. Kuitenkin tuo “kivut ja kolo­tuk­set” on joskus hyödyl­listä. Löy­tyy sit­ten reumaa, spinaal­is­tenoosia, lihas­taute­ja, ast­maa (Taas räkä­tau­ti! mik­si???) yms. Se ei ole edes harvinaista.

    Tot­takai diag­nos­ti­ik­ka on tehtävä. Siitä kaik­ki läh­tee. Ja koskaan ei voi var­masti tietää onko benignin oireen taustal­la on paha tai ylipäätään hoidet­ta­va tau­ti. Kolo­tuk­sil­la viit­tasin siihen että käy­dään näyt­tämässä samaa lievää nivel­rikkopolvea kuusi ker­taa vuodessa lääkäril­lä. Mut­ta näk­isin mielel­läni peruster­vey­den­huol­lon pain­opis­teen siir­tyvän elämänkaaren ennus­teeseen vaikut­ta­mat­tomista (turhat antibiootit, tule­hduskip­ulääk­keet ja kor­ti­soni-injek­tiot) hoidoista vaikuttaviin.

  101. Liian van­ha: USA:ssa val­tio mak­saa n 50 % ter­vey­den­hoit­o­menoista, yri­tyk­set n 30 % , eri­laiset yhdis­tyk­set ja hyvän­tekeväisyys jotain 10 % luokkaa ja kansalaiset lop­un n 10 %.

    Kun mak­sa­jana on joku muu kuin itse niin lääkärin ja poti­laan on help­po sopia hin­noista ja palveluista 

    Tuo että ‘val­tio mak­saa’ on erikoinen tulk­in­ta. Val­tio ei mak­sa, mut­ta antaa verohuojennuksia.
    Kansalaiset 10%? Kansalaiset eli ihmiset mak­sa­vat lop­pu­pelis­sä 100%.

  102. Raimo K: Tuo kos­kee vain niitä lääkäre­itä, jot­ka eivät ole palveluammatissa 

    Meil­läpäin virat oli­vat täyn­nä ja hom­ma hoi­tui. Lääkäre­itä ei lisät­ty, mut­ta ei myöskään vähen­net­ty eli peri­aat­teessa poti­las­määrä ei muut­tunut mik­sikään – jonot vain häipyivät.
    Var­maankin oli myös kun­tia, jois­sa säästösy­istä jätet­ti­in resurssit antamatta.

    Myöskään S:ssa ei ollut jono­ja sil­loin kun minä siel­lä olin. Minä vain tein kol­men työt, mut­ta jono­ja ei tosi­aan ollut.
    Mik­si lopetitte, jos meni niin hyvin? Miksi?

    Minä kyl­lä ihan koh­ta tosi­aan halu­an joitakin päitä seipään nenään. Asi­akkai­ta. Hyvin palvel­tu­ja. Lop­pu­un asti.

  103. eggo: Kolo­tuk­sil­la viit­tasin siihen että käy­dään näyt­tämässä samaa lievää nivel­rikkopolvea kuusi ker­taa vuodessa lääkärillä. 

    Jos ker­ral­la ei saa apua niin sit­ten käy­dään kunnes saadaan. Ei luulisi ole­van vaikea­ta. Kipu ei ehkä ole sairaus, mut­ta se on usein aivan todel­li­nen hait­ta, johon pitäisi edes joku ratkaisu löytää. (Vaik­ka sit­ten kannabik­sen laillistaminen.)

  104. Kun siihen ei oikein vält­tämät­tä saa apua, jon­ka mah­dol­liset hyödyt ylit­täi­sivät mah­dol­liset haitat.
    Onko tässä taas joku “oikeus”, jota pitää vaan vaa­tia, kun ahneet ja laiskat lääkäri­pask­i­aiset eivät viit­si vaivautua?

  105. Catili­na: Kun siihen ei oikein vält­tämät­tä saa apua, jon­ka mah­dol­liset hyödyt ylit­täi­sivät mah­dol­liset haitat. 

    Sitäpä ei poti­las aina tiedä tai ymmär­rä. Kipu siltikin sat­tuu, joten poti­las voisi halu­ta vali­ta haitallisenkin vaihtoehdon.

    Lähipi­iris­sä oli (ei-lievä) nivel­rikko ja ainakin sil­lä lääkäril­lä piti käy­dä use­am­man ker­ran ja use­am­man vuo­den ajan manku­mas­sa ennen kuin asia eteni. Leikkaus aut­toi toisin kuin käsien­le­vit­te­ly tai mikään määrät­ty kipulääke.

    Catili­na: Onko tässä taas joku “oikeus”, jota pitää vaan vaa­tia, kun ahneet ja laiskat lääkäri­pask­i­aiset eivät viit­si vaivautua? 

    Kyl­lä minus­ta kaikil­la on oikeus kivut­tomaan elämään. Ihan ilman sarkastisia lainausmerkkejä.

    “Lääkärin­pask­i­ais­ten” vaivau­tu­mi­sista sinä toki var­masti tiedät enem­män kuin minä. Asenne on ainakin käynyt selväk­si, jos kom­ment­tisi ovat yleistettävissä.

  106. Minus­ta taas kenel­läkään ei ole mitään “oikeut­ta” yhtään mihinkään. Ei ole ole­mas­sakaan mitään “oikeuk­sia”, ei “rights”, eikä “enti­tle­ments”. Ihmiset on jotenkin aivopesty luule­maan luon­non jotenkin säteilevän “oikeuk­sia”, joi­ta ikäänkuin “löy­de­tään” koko ajan lisää kuten uusia ja suurem­pia alku­luku­ja, ja joiden määräkin on ilmeis­es­ti samal­la taval­la ääretön.

    Siitä vaan kaik­ki vaa­ti­maan kaikkia “oikeuk­si­aan”, mut­ta soit­takaa sille yhteiskun­nalle. Ei minulle.

  107. Liian van­ha: Kyl­lä ne ovat aito­ja meno­ja val­tion bud­jetis­sa eli n 970 mil­jar­dia taalaa 2014

    http://www.usgovernmentspending.com/budget_pie_gs.php

    Toki, mut­ta kun kat­so­taan, mihin ne rahat menevät, kuva muuttuu:

    Med­ical ser­vice (Seniors) 519.0 billions

    eli van­hus­ten­hoitoon rahaa menee.

    Toinen suuri erä mainit­se­mas­sasi luvus­sa on Ven­dor Pay­ments (Wel­fare) 412.5, mut­ta varsi­nainen terveydenhuolto:

    Med­ical ser­vice 0.0

    Ja siinäpä se sit­ten olikin.

  108. Catili­na:
    Kun siihen ei oikein vält­tämät­tä saa apua, jon­ka mah­dol­liset hyödyt ylit­täi­sivät mah­dol­liset haitat.
    Onko tässä taas joku “oikeus”, jota pitää vaan vaa­tia, kun ahneet ja laiskat lääkäri­pask­i­aiset eivät viit­si vaivautua? 

    Eivät ne kaik­ki niin ‘ahnei­ta ja laisko­ja’, ole onhan niitä sel­l­aisi­akin, kuin Lucius Sergius Catili­na, joiden mielestä ihmisen elämäl­lä tai kär­simyk­sel­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä — meil­lä oli ylilääkärinä sellainen.

  109. anonyy­mi:

    Lähipi­iris­sä oli (ei-lievä) nivel­rikko ja ainakin sil­lä lääkäril­lä piti käy­dä use­am­man ker­ran ja use­am­man vuo­den ajan manku­mas­sa ennen kuin asia eteni. Leikkaus aut­toi toisin kuin käsien­le­vit­te­ly tai mikään määrät­ty kipulääke.

    Keinon­iveltä ei kan­na­ta lait­taa ensim­mäisen oire­jak­son aikana jos löy­dök­set ovat lievät. Useim­mat elävät tässä välis­sä kym­meniä oireet­to­mia vuosia. Väl­tytään uus­in­taleikkauk­sil­ta use­am­min, keinon­ivelkin tulee kuitenkin muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä tien­sä päähän. Usein aut­taisi parhait­en liikun­ta, fys­ioter­apia ja lai­h­du­tus. Näi­hin ihmiset eivät tietenkään ryhdy mikä var­maan yleis­lääkäre­itä voi har­mit­taa. Tähystyk­set ovat yhtä plase­bon kanssa.

    anonyy­mi:
    Kyl­lä minus­ta kaikil­la on oikeus kivut­tomaan elämään. Ihan ilman sarkastisia lainausmerkkejä.

    Niin. Tässä on var­maan se hyv­in­voin­ti­val­tion ikävä tuo­tos nyky­ih­misen maail­man­jäsen­nyk­seen. Ihmisel­lä tosi­asial­lis­es­ti ei ole mitään uni­ver­saalia oikeut­ta kivut­tomaan elämään niin kuin ei ole oikeut­ta rakkau­teen, onneen ja pitkään hyvään elämään. 

    Ihmisel­lä on oikeus mah­dol­lisim­man hyvin toteutet­tuun kivun­lievi­tyk­seen. Se ei tarkoi­ta sitä että “kaik­ki kivut nyt heti pois”. Se tarkoit­taa sitä että sairaus ja oireet hoide­taan nyky-ymmär­ryk­sen kannal­ta mah­dol­lisim­man hyvin.

  110. Raimo K: onhan niitä sel­l­aisi­akin, kuin Lucius Sergius Catili­na, joiden mielestä ihmisen elämäl­lä tai kär­simyk­sel­lä ei ole mitään merkitystä 

    Mikä vies­ti­ni on ker­tonut tuos­ta? Yksilöi­tynä kiitos.

    Sin­ua ottaa päähän se, että minä en pidä poti­las­ta asi­akkaana ja kuninkaana, vaan poti­laana. Sin­ua vitut­taa se, kun aav­i­s­tat, että en pokkuroi kaltaisille­si vähääkään, ja kehtaan vielä pitää omil­la rahoil­lani lomaa sen sijaan, että raataisin jos­sain suo­lakai­vok­ses­sa mielestäsi ihan liian suurel­la pal­ka­lla. Minä olen näh­nyt elämää, sairaut­ta, kuole­maa ja kär­simys­tä enem­män kuin sata kaltais­tasi koskaan yhteen­sä, eikä sin­ul­la _voi_ olla mitään tietoa siitä, miten minä niihin suhtaudun.

  111. Catili­na: Mikä vies­ti­ni on ker­tonut tuos­ta? Yksilöi­tynä kiitos.

    Sin­ua ottaa päähän se, että minä en pidä poti­las­ta asi­akkaana ja kuninkaana, vaan poti­laana. Sin­ua vitut­taa se, kun aav­i­s­tat, että en pokkuroi kaltaisille­si vähääkään, ja kehtaan vielä pitää omil­la rahoil­lani lomaa sen sijaan, että raataisin jos­sain suo­lakai­vok­ses­sa mielestäsi ihan liian suurel­la pal­ka­lla. Minä olen näh­nyt elämää, sairaut­ta, kuole­maa ja kär­simys­tä enem­män kuin sata kaltais­tasi koskaan yhteen­sä, eikä sin­ul­la _voi_ olla mitään tietoa siitä, miten minä niihin suhtaudun. 

    Mainitsin siis Lucius Sergius Catili­nan, jos otat itseesi, niin sehän on täysin perusteltua.

    Min­ua ei ota päähän se, että et pidä poti­las­ta ‘asi­akkaana ja kuninkaana’, vaan se että et arvos­ta poti­las­ta ihmisenä. Pokkuroimis­es­ta ei ole kysymys, vaan inhimil­lis­es­tä kanssakäymisestä.

    Se, että et halua tehdä työtä, johon yhteiskun­ta on sin­ut koulut­tanut, tosi­aan hiukan ‘vitut­taa’, mut­ta toki sin­ul­la on siihen oikeus (vaik­ka mielestäsi mitään oikeuk­sia ei ole olemassa).

    Sairaan­hoitopalvelu­jen kan­ta-asi­akkaana olen näh­nyt sairaut­ta ja kär­simys­tä aivan riit­tävästi, vaik­ka olenkin vielä hengis­sä — tuol­laista lääkäriä en ole onnek­si näh­nyt (ehkä juuri sik­si olen hengissä).

    Mikä viestisi on ker­tonut moi­ses­ta, yksilöidysti: kaik­ki, vaikka­pa juuri tämä.

  112. Mis­sä olet siis näh­nyt min­un käyt­täy­tyvän? Sin­ul­la ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta arvioi­da min­un asen­noi­tu­mis­tani ja käyt­täy­tymistäni poti­lai­ta kohtaan, siltikin sinä sen teet. Lääkärin­taidois­tani sin­ul­la ei voi olla minkään­laista käsi­tys­tä, siltikin sinä sitä loukkaan­nuk­sis­sasi arvioit.

    Nami nami. Käytän tässä lomaani har­ven­taes­sani ja rai­vates­sani kah­takin täysin vela­ton­ta per­in­töti­laani. Vähän väärä vuo­de­nai­ka, mut­ta kun en jätä ranko­ja makaa­maan, voin sen tehdä.

  113. Raimo K: Toki, mut­ta kun kat­so­taan, mihin ne rahat menevät, kuva muuttuu:

    Med­ical ser­vice (Seniors) 519.0 billions

    eli van­hus­ten­hoitoon rahaa menee.

    Toinen suuri erä mainit­se­mas­sasi luvus­sa on Ven­dor Pay­ments (Wel­fare) 412.5, mut­ta varsi­nainen terveydenhuolto:

    Med­ical ser­vice 0.0

    Ja siinäpä se sit­ten olikin.

    Väi­tit alus­ki val­tion osu­ut­ta verovähennyksiksi.
    Nyt väität, että se meneen yksi­ty­isille suure­na ihmeenä, joka tekee siitä sys­teemin, jos­sa val­tion osu­us on nolla-
    USA:n ter­vey­den­hoito­jär­jestelmä on todel­lakin läh­es 100 % ykisi­ty­is­ten hoita­ma, mut­ta kyseesä olikin rahoi­tus ja se tulee julkiselta eli val­ti­ol­ta kuten bude­jt­tikin osoittaa

    Ja kyl­lä ne USA:n van­huk­setkin ovat kansalaisia ja hei­dän ter­vy­den­hoidon todel­lakin mak­saa val­tio, yksi­tyi­nen vaku­u­tus kun tyyp­il­lis­es­ti lop­puu 65-vuo­ti­aana ja työ­nan­ta­jan mak­sama eläköitymiseen.

    Var­sia­n­i­nen van­hus­ten huolto on luokas­sa sosi­aal­i­menot, kuten Suomessaksin

    Mut­ta siitä huoli­mat­ta val­tio mak­saa n 50 % USA:n ter­vey­den­hoit­o­menoista. Tuos­ta voit laskeskel­la kokonaisosuutta

    http://www.chcf.org/publications/2014/07/data-viz-hcc-national

    Ja kuten tuos­ta voit lukea niin Medicare, joka on van­hus­ten , +65-vuo­ti­aiden julki­nen vaku­u­tus, niin se ei kor­vaa van­hainkoti­palvelui­ta vaan terveyspalveluita

    http://www.state.gov/m/dghr/flo/c23141.htm

    “Medicare

    Medicare is a Fed­er­al health insur­ance pro­gram which helps defray many of the med­ical expens­es of most Amer­i­cans over the age of 65. Medicare has two parts:

    (Part A) Hos­pi­tal Insur­ance helps pay the cost of inpa­tient hos­pi­tal care. The num­ber of days in the hos­pi­tal paid for by Medicare is gov­erned by a sys­tem based upon patient diag­no­sis and med­ical neces­si­ty for hos­pi­tal care. Once it is no longer med­ical­ly nec­es­sary for the per­son to remain in the hos­pi­tal, the physi­cian will begin the dis­charge process. If the per­son or the fam­i­ly dis­agrees with this deci­sion, they may appeal to the state’s Peer Review Organization.

    Medicare does not pay for cus­to­di­al care or nurs­ing home care. It will, how­ev­er, cov­er up to 60 days in a nurs­ing home as part of con­va­les­cence after hospitalization.

    (Part B) Med­ical Insur­ance pays for many med­ical­ly nec­es­sary doc­tors’ ser­vices, out­pa­tient ser­vices, and some oth­er med­ical ser­vices. Enrollees pay a month­ly premium.”

    1. Yhdys­val­lois­sa val­tio vas­taa yli 65-vuo­ti­aiden ter­vey­den­huol­losta ja onnis­tuu käyt­tämään siihen rahaa aivan tolkuttomasti.

  114. Raimo K: Toinen suuri erä mainit­se­mas­sasi luvus­sa on Ven­dor Pay­ments (Wel­fare) 412.5, mut­ta varsi­nainen terveydenhuolto:

    Med­ical ser­vice 0.0

    Ja siinäpä se sit­ten olikin.

    Eli tiivis­tet­tynä :

    Med­ical ser­vice (Seniors) 519.0
    Medicare (571) 519.0

    Medicare on ikään­tynei­den sairas­vaku­u­tus, kos­ka yksi­tyi­nen vaku­u­tus lop­puu 65-vuo­den iässä , jos on oma vaku­u­tus tai työ­suh­teen päät­tyessä, jos on työ­nan­ta­jan vaku­u­tuk­sen piirissä.Mediacrea ei saa käyt­tää varsi­naiseen van­hus­ten hoitoon

    http://www.state.gov/m/dghr/flo/c23141.htm

    Varsi­nainen vashus­ten­hoito mak­saa n 200 mil­jar­dia taalaa ja puo­let tulee yhteiskunnal­ta, pää­soin osaval­tioil­ta ja toinen puo­likas yksi­ty­i­sistä vaku­u­tuk­sista ja muista lähteistä.

    Ven­dor Pay­ments (Welfare)412.5
    Health care ser­vices 412.5

    Kuten näkyy, tuol­la Ven­dor Pay­mentsil­la oste­taan ter­vey­den­hoitopalvelui­ta, suurin meno­erä on avus­tus osaval­tioille , Grants to States for Med­ic­aid 308.6.Medicaida on vaku­u­tuk­set­tomien köy­hien ter­veyspalvelu­iden ostoon tarkoitet­tu meno­erä ja osaval­tioit osal­lis­tu­vat oma­l­la osu­udel­laan tämän päälle.

  115. Catili­na:
    Mis­sä olet siis näh­nyt min­un käyt­täy­tyvän? Sin­ul­la ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta arvioi­da min­un asen­noi­tu­mis­tani ja käyt­täy­tymistäni poti­lai­ta kohtaan, siltikin sinä sen teet. Lääkärin­taidois­tani sin­ul­la ei voi olla minkään­laista käsi­tys­tä, siltikin sinä sitä loukkaan­nuk­sis­sasi arvioit.

    Nami nami. Käytän tässä lomaani har­ven­taes­sani ja rai­vates­sani kah­takin täysin vela­ton­ta per­in­töti­laani. Vähän väärä vuo­de­nai­ka, mut­ta kun en jätä ranko­ja makaa­maan, voin sen tehdä.

    Nim­imerk­ki ker­too kaiken.

  116. Liian van­ha:
    ‘snip’

    Ven­dor Pay­ments (Welfare)412.5
    Health care ser­vices 412.5

    Kuten näkyy, tuol­la Ven­dor Pay­mentsil­la oste­taan ter­vey­den­hoitopalvelui­ta, suurin meno­erä on avus­tus osaval­tioille, Grants to States for Med­ic­aid 308.6. Med­ic­aid on vaku­u­tuk­set­tomien köy­hien ter­veyspalvelu­iden ostoon tarkoitet­tu meno­erä ja osaval­tioit osal­lis­tu­vat oma­l­la osu­udel­laan tämän päälle. 

    Kuten näkyy ‘wel­fare’ ei ole ter­vey­den­hoitoa, vaan sosi­aal­i­tur­vaa ja kuten itsekin kir­joitit, Medicare ja Med­ic­aid eivät ole yleistä terveydenhuoltoa.

  117. Raimo K: Kuten näkyy ‘wel­fare’ ei ole ter­vey­den­hoitoa, vaan sosi­aal­i­tur­vaa ja kuten itsekin kir­joitit, Medicare ja Med­ic­aid eivät ole yleistä terveydenhuoltoa.

    Ilmeis­es­ti englan­nin kie­len taito ei oikein loista.Eikä tieto USA:n ter­vey­den­hoito­jär­jestelmästäkään ole ehtinyt korvien väliin
    Vaik­ka tuos­sa viitataan wel­fa­reenkin niin seu­raav rivi aina tarken­taa ja siinä taas luke Health care ser­vices on nimenomaan
    ter­vey­den­hoitopalvelu­iden ostoon tarkoitet­tu bud­jet­tierä ja Ven­dor on palvelun tuottaja.

    Ja kuten linkistä käy ilmi niin Medicare ehtoi­hin kuu­luu , että rahaa ei saa käyt­tää van­hus­ten pitkäaikaishoitoon vaan aku­ut­ti­in sairaanhoitoon

    Tuos­sa on aika tarkasti selvi­et­ty ne palve­lut joi­ta Medicare ja Med­ic­aid sisältävät

    http://www.medicalnewstoday.com/info/medicare-medicaid/#medicaid

  118. Tässäkin keskutelus­sa näkyy poti­lait­ten ja henkilökun­nan väli­nen kuilu terveydenhuoltokysymyksissä. 

    Mikä on se nyky­istä sys­teemiä parem­pi sys­tee­mi jär­jestää ter­vey­den­huolto? Tun­tuu, että mitenkään ei saa­da parem­paa halvem­mal­la. Tätä kyl­lä tukee myös omat koke­muk­seni yksi­tyis­sek­to­ril­la ja ter­veyskeskuk­ses­sa työsken­te­lyn eroista. Etenkin työläi­den poti­laiden, joil­la on yleis­sairauk­sia ja jot­ka ovat usein ikään­tyneitä hoito on huo­mat­tavasti tehokkaam­paa julkisel­la puolel­la. Ihan kaik­ki näi­den poti­laiden kohdal­la on toimin­ut parem­min. Kon­sul­toin­ti on ollut vai­va­ton­ta, sosi­aal­i­toimeen on saanut hyvin yhtey­den ja omaisetkin on pysynyt vielä kär­ry­il­lä. Poti­laskin on tul­lut hoidetuksi. 

    Min­un koke­muk­sen mukaan myös paljon par­jatut tieto­jär­jestelmät toimii ainakin osas­sa paikoista ter­veyskeskuk­ses­sa parem­min. Lisäk­si kun yksi­tyisel­lä puolel­la men­nään isoi­hin yksiköi­hin hallinnol­liset kus­tan­nuk­set kas­vaa kuten julkisel­lakin puolel­la. Eikä nuo kaup­pati­etelijät kyl­lä palkkansa ver­ran ole tuoneet lisäarvoa.

    Peruster­vei­den ihmis­ten “kevy­een” hoitoon yksi­tyi­nen puoli kuitenkin on eri­no­mainen. Täl­lais­ten jut­tu­jen, jot­ka ei vie konkurssi­in keski­t­u­loista hoito yksi­tyisel­lä puolel­la voi olla jopa täl­lä nykyisel­läkin sys­teemil­lä poti­laalle edullisem­paa, kos­ka hoitoon voi men­nä sil­loin kun itselle sopii ja ei tarvitse olla töistä pois. Kun min­u­uteista mak­saa itse, niin saa myös jutulle mukavia lääkärin kanssa juuri niin kauan kuin lom­pakko kestää. 

    Myön­nän, että ter­veyskeskuk­ses­sa small talkin ei jää aika poti­laiden kanssa. Välil­lä menen kuin kone, jot­ta kaik­ki tulee hoide­tuk­si ja var­masti tämä kiireisenä päivystyspäivänä tun­tuu ikävältä, mut­ta halu­am­meko mak­saa lisää vero­ja, jot­ta lääkärin kanssa voi puhua niitä näitä? Halu­am­meko mak­saa lisää vero­ja, jot­ta naa­purikin voi puhua lääkärin kanssa mukavia?

  119. Liian van­ha: Ilmeis­es­ti englan­nin kie­len taito ei oikein loista. Eikä tieto USA:n ter­vey­den­hoito­jär­jestelmästäkään ole ehtinyt korvien väliin
    Vaik­ka tuos­sa viitataan wel­fa­reenkin niin seu­raav rivi aina tarken­taa ja siinä taas luke Health care ser­vices on nimenomaan
    ter­vey­den­hoitopalvelu­iden ostoon tarkoitet­tu bud­jet­tierä ja Ven­dor on palvelun tuottaja.

    Ja kuten linkistä käy ilmi niin Medicare ehtoi­hin kuu­luu , ettära­haa ei saa käyt­tää van­hus­ten pitkäaikaishoitoon vaan aku­ut­ti­in sairaanhoitoon

    Tuos­sa on aika tarkasti selvi­et­ty ne palve­lut joi­ta Medicare ja Med­ic­aid sisältävät

    http://www.medicalnewstoday.com/info/medicare-medicaid/#medicaid

    Luepa nyt omat linkkisi.

    “Med­ic­aid is a means-test­ed health and med­ical ser­vices pro­gram for cer­tain indi­vid­u­als and fam­i­lies with low incomes and few resources.” Ei ole yleistä ter­vey­den­hoitoa, vaan siihen liit­tyvää toimeentulotukea.

    Ja “Medicare is a Fed­er­al health insur­ance pro­gram that pays for hos­pi­tal and med­ical care for elder­ly and cer­tain dis­abled Amer­i­cans”. Ei ole yleistä ter­vey­den­hoitoa tämäkään.

    Ei loista?

  120. Lusik­ka sop­paan:
    Myön­nän, että ter­veyskeskuk­ses­sa small talkin ei jää aika poti­laiden kanssa. Välil­lä menen kuin kone, jot­ta kaik­ki tulee hoide­tuk­si ja var­masti tämä kiireisenä päivystyspäivänä tun­tuu ikävältä, mut­ta halu­am­meko mak­saa lisää vero­ja, jot­ta lääkärin kanssa voi puhua niitä näitä? 

    Kuka jak­saa tehdä lääkärin työtä niin ettei ehdi päivää sanoa? En ymmär­rä lääkäre­itä jot­ka vapaae­htois­es­ti ter­veyskeskustyöhön jäävät kun se ker­ran on tehty niin uuvut­tavak­si. Toki heitä arvostan.

  121. eggo: Kuka jak­saa tehdä lääkärin työtä niin ettei ehdi päivää sanoa? En ymmär­rä lääkäre­itä jot­ka vapaae­htois­es­ti ter­veyskeskustyöhön jäävät kun se ker­ran on tehty niin uuvut­tavak­si. Toki heitä arvostan. 

    Tämähän se suo­ma­laisen ter­vey­den­huol­lon ongel­ma on (tosin on ter­veyskeskuk­sia, jot­ka toimi­vat hyvin) eikä sitä ratkaista ilman lisära­haa (raha seu­raa poti­las­ta!) — ja vireil­lä ole­va sote-uud­is­tus on lähin­nä vit­si (tosin kallis) ja hallintohimmeli.

  122. Elikkä vas­taus otsikkoon: Halu­an suori­tus­palkkauk­sen ja työhön hallintaa.

    Nyt yleisö halu­aa merkonomi­palkkaisia lääkäre­itä joka oven taakse nöyrinä paina­maan niska limas­sa urakkatöitä tun­tipal­ka­lla ihan jostain käsit­tämät­tömästä katkeru­ud­es­ta, joka kai kumpuaa siitä, että hei­dän vaa­timuk­si­aan nyt vaan ei ker­takaiki­aan voi toteut­taakaan, ja onhan se nöyryyt­tävää nähdä edessään ääret­tömän nuoren ja epä­var­muut­ta huoku­van, tai vai­h­toe­htois­es­ti van­han, nukkavierun ja hie­man omi­tuisen oloisen lääkärin, kun kaik­ista tele­vi­siosar­joista voi hel­posti nähdä, mil­laisia oikeat lääkärit ovat.

  123. Catili­na:
    Elikkä vas­taus otsikkoon: Halu­an suori­tus­palkkauk­sen ja työhön hallintaa.

    Nyt yleisö halu­aa merkonomi­palkkaisia lääkäre­itä joka oven taakse nöyrinä paina­maan niska limas­sa urakkatöitä tun­tipal­ka­lla ihan jostain käsit­tämät­tömästä katkeru­ud­es­ta, joka kai kumpuaa siitä, että hei­dän vaa­timuk­si­aan nyt vaan ei ker­takaiki­aan voi toteut­taakaan, ja onhan se nöyryyt­tävää nähdä edessään ääret­tömän nuoren ja epä­var­muut­ta huoku­van, tai vai­h­toe­htois­es­ti van­han, nukkavierun ja hie­man omi­tuisen oloisen lääkärin, kun kaik­ista tele­vi­siosar­joista voi hel­posti nähdä, mil­laisia oikeat lääkärit ovat. 

    Yleisökö halu­aa? Ker­ropa yksi (edes) konkreet­ti­nen esimerkki!

    Ja “ihan jostain käsit­tämät­tömästä katkeruudesta”?
    Etkö voisi purkaa katkeru­ut­tasi jos­sain muual­la, vaikka­pa niil­lä perintötiloillasi?

    Oikeasti ihmiset halu­a­vat toimi­vaa terveydenhuoltoa.

  124. No konkreet­ti­nen esimerk­ki voisi olla se her­ra, joka suu mutrussa vaati min­ua poli­isivoimin työm.aalle vietäväk­si. Sit­ten ovat ne liian van­hat, jot­ka ker­to­vat min­un ole­van ahneen, kun saan aivan liian suur­ta palkkaa, ja laiskot­tel­e­van kun en tee töitä sil­lä liian suurel­la palkalla.
    Minä ymmär­rän, että ter­veyspalvelu­jen suurku­lut­ta­jan tilanne ei ole kehut­ta­va. Varsin usein täl­lainen suurku­lut­ta­ja tosi­aan _on_ sairas ja todel­la tarvit­see sitä suurku­lu­tus­taan. Hän tarvit­see sitä apua ja on tois­t­en varas­sa aivan oikeasti. Tok­i­han sitä sil­loin mielel­lään yrit­tää esi­in­tyä poti­lasasi­akaskuninkaana ja yrit­tää esi­in­tyä jotenkin “asi­akkaana”, jol­la on hirveästi oikeuk­sia ja varsinkin sitä asi­akkaan valinnanvaraa.
    Juopol­lakin on enem­män valin­nan­varaa, sil­lä juop­po tosi­aankin _voi_ vali­ta, astuuko hän sinne kapakkaan tai viinakaup­paan. Tiedämme, miten hän val­it­see, mut­ta val­it­see hän silti.

  125. Catili­na:
    No konkreet­ti­nen esimerk­ki voisi olla se her­ra, joka suu mutrussa vaati min­ua poli­isivoimin työm.aalle vietäväk­si. Sit­ten ovat ne liian van­hat, jot­ka ker­to­vat min­un ole­van ahneen, kun saan aivan liian suur­ta palkkaa, ja laiskot­tel­e­van kun en tee töitä sil­lä liian suurel­la palkalla.
    Minä ymmär­rän, että ter­veyspalvelu­jen suurku­lut­ta­jan tilanne ei ole kehut­ta­va. Varsin usein täl­lainen suurku­lut­ta­ja tosi­aan _on_ sairas ja todel­la tarvit­see sitä suurku­lu­tus­taan. Hän tarvit­see sitä apua ja on tois­t­en varas­sa aivan oikeasti. Tok­i­han sitä sil­loin mielel­lään yrit­tää esi­in­tyä poti­lasasi­akaskuninkaana ja yrit­tää esi­in­tyä jotenkin “asi­akkaana”, jol­la on hirveästi oikeuk­sia ja varsinkin sitä asi­akkaan valinnanvaraa.
    Juopol­lakin on enem­män valin­nan­varaa, sil­lä juop­po tosi­aankin _voi_ vali­ta, astuuko hän sinne kapakkaan tai viinakaup­paan. Tiedämme, miten hän val­it­see, mut­ta val­it­see hän silti.

    Se her­rako oli ‘yleisö’ — ei siis mikään suuri yleisö. Kun meikäläi­nen oli ter­veyspalvelu­jen ‘vaa­ti­vana’ asi­akkaana lääkäri tuli helikopter­il­la, mut­ta yleisöä ei ollut lainkaan (eikä ole ollut muul­loinkaan), joten en tiedä, mitä ‘yleisö’ vaatii.

  126. Raimo K: Luepa nyt omat linkkisi.

    “Med­ic­aid is a means-test­ed health and med­ical ser­vices pro­gram for cer­tain indi­vid­u­als and fam­i­lies with low incomes and few resources.” Ei ole yleistä ter­vey­den­hoitoa, vaan siihen liit­tyvää toimeentulotukea.

    Ja “Medicare is a Fed­er­al health insur­ance pro­gram that pays for hos­pi­tal and med­ical care for elder­ly and cer­tain dis­abled Amer­i­cans”. Ei ole yleistä ter­vey­den­hoitoa tämäkään.

    Ei loista?

    Heh sama­han se on saako ter­vey­den­hoitoa toimeen­tu­lotuen kaut­ta, lop­putule­ma on kuitenkin, että val­tio mkasa ater­vy­den­hoidon kulu­ja ja on siten osa yleistä tervydenhoitoa.Vai tuleeko köy­hien hoito jostain vaku­u­tuk­ses­ta kuten ilmieses­ti yrität esittää ? 

    Kuten toises­sakin osas­sa viilaat pelkkää pilkkua, vähissä ovat eväät ? Valtio/osavltio siinäkin mak­saa ter­vy­den­hoidon kuluja.Ensimmäinen väit­tämäsi­hän oli, ettei USA:n val­tio mak­sa ollenkaan ter­vey­den­huol­lon kulu­ja eikä val­ti­olle syn­ny kulu­ja tervydenhuollosta

  127. Niin. Siis lääkäri tuli helikopter­il­la, kun sinä sormi­asi nap­sautit. Niinkö? Toi­bot­tavasti ei ollut väärän värinen.

  128. Catili­na:
    Elikkä vas­taus otsikkoon: Halu­an suori­tus­palkkauk­sen ja työhön hallintaa. 

    Oletko kokeil­lut pri­vaat­tia? Vai kyl­lästyt­tikö haastei­den puute?

  129. Catili­na:
    Niin. Siis lääkäri tuli helikopter­il­la, kun sinä sormi­asi nap­sautit. Niinkö? Toi­bot­tavasti ei ollut väärän värinen. 

    No ei se ihan niin käy (et enää muista?), vaan häly­tyskeskuk­seen piti soit­taa (ja oikein viehät­tävä nais­lääkäri oli) — eikä lääkäri esit­tänyt min­ulle, vaa­ti­valle asi­akkaalle, että jos “hän vaatii olla asi­akas, hän menköön muualle, sil­lä sil­loin myös minä val­it­sen asi­akkaani ja kusen hänen raho­jen­sa päälle”.
    Jos olisi ollut Catili­na, olisiko pankkiko­rt­ti käynyt?

  130. Liian van­ha: Heh sama­han se on saako ter­vey­den­hoitoa toimeen­tu­lotuen kaut­ta, lop­putule­ma on kuitenkin, että val­tio mkasa ater­vy­den­hoidon kulu­ja ja on siten osa yleistä ter­vy­den­hoitoa. Vai tuleeko köy­hien hoito jostain vaku­u­tuk­ses­ta kuten ilmieses­ti yrität esittää ?
    ‘snip’

    Käypä nyt luke­mas­sa se linkkisi tek­sti vielä ker­ran ja kat­so sit­ten sanakir­jas­ta, mitä tarkoit­ta­vat “low incomes and few resources” ja “elder­ly” ja “dis­abled”.

    Enpä muista väit­täneeni, että USAs­sa val­tio ei lainkaan tue ter­vey­den­huoltoa, vaan totesin, että suurin tuki tulee veronalen­nuksi­na — ja sehän ei näy bud­jetin summina.

    Ja jos olet tosi­aan sitä mieltä, että toimeen­tu­lo­tu­ki ja ter­vey­den­huolto ovat sama asia, kum­manko piiris­sä oikein olet?
    Ja kyl­lä tässäkin tapauk­ses­sa nim­imerkkisi ker­too kaiken tarvittavan.

  131. eggo: Oletko kokeil­lut pri­vaat­tia? Vai kyl­lästyt­tikö haastei­den puute?

    En viit­si. Minä pidän siitä, että palk­ka tulee tilille, Ehkä on myös niin, että olen tk-lääkäri jotenkin syvem­mäl­lä tasollani.
    Joka tapauk­ses­sa eläke on vain run­saan kol­men vuo­den päässä. Ihan vält­tämätön­tä nin­un ei ole tehdä juurikaan mitään, jos tässä nyt, kuten näyt­tää, on real­isoi­tu­mas­sa vielä 5h+k pääkaupunkiseudul­la, per­in­tönä tietenkin.

  132. Et sinä Raimo K mikään asi­akas ollut, vaan poti­las. Lääkäri ei tul­lut palvele­maan sin­ua, vaan hoita­maan, ehkä jopa pelas­ta­maan henkeäsi. Ymmär­rät aivan hyvin tämän eron. Yhtä hyvin olisi voin­ut tul­la töykeä ja tyly, joka olisi tehnyt samoin. Sin­ul­la ei ollut valin­nan­varaa. Asi­akkaal­la on aina.
    Minä kusen _aina_ sin­un ja raho­je­si ja pankkiko­rt­tiesi päälle. Jos tilanne sitä vaatii, minä hoidan sin­ua, mut­ta kusen silti, nyt ja vasta.

  133. Catili­na:
    Et sinä Raimo K mikään asi­akas ollut, vaan poti­las. Lääkäri ei tul­lut palvele­maan sin­ua, vaan hoita­maan, ehkä jopa pelas­ta­maan henkeäsi. Ymmär­rät aivan hyvin tämän eron. Yhtä hyvin olisi voin­ut tul­la töykeä ja tyly, joka olisi tehnyt samoin. Sin­ul­la ei ollut valin­nan­varaa. Asi­akkaal­la on aina.
    Minä kusen _aina_ sin­un ja raho­je­si ja pankkiko­rt­tiesi päälle. Jos tilanne sitä vaatii, minä hoidan sin­ua, mut­ta kusen silti, nyt ja vasta. 

    Ei siinä mitään eroa ole, saman asian eri puo­lia (kyl­lä pelas­tus­palvelukin pelas­taa henkiä).
    Ja kus­eskele sinä vaan, erhkä se vähen­tää painet­ta päästäsi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.