Ruotsissa on valmistunut ehdotus yhteisöverokannan laskemisesta 16,5 prosenttiin. Suomi aloitti verokilpailun laskemalla oman veroprosenttinsa kerralla 20 prosenttiin ja nyt Ruotsi nokittaa. Tällä menolla yritysvero laskee nollaan. EU:n piti olla suoja eurooppalaiselle hyvinvointikäsitykselle ja torjua maiden välistä haitallista kilpailua, mutta minimiverokannoista ja verotuksen rakenteesta se ei kuitenkaan voi sopia.
Yritysvero hiipuu myös sitä kautta, että sen kiertäminen on kovin helppoa. Korkein hallinto-oikeus teki Suomessa toimivien ulkomaisten yritysten tytäryhtiöiden veronmaksusta täysin vapaaehtoista hyväksymällä järjestelyt, joissa emo antaa tytäryhtiölle ylihintaista lainaa ja tytäryhtiö tulouttaa koko Suomessa olevan voittonsa vähennyskelpoisena korkona omistajalleen. Kun lisäksi hyväksytään hybridimallit, joissa tytäryhtiön maksama tulonsiirto on korkoa ja emon maana tulo on osinkoa, ei tuloa veroteta missään.
Ei ole vaikea ennustaa, että kohta yhteisöverosta luovutaan kokonaan. Se on erittäin huono asia.
Jos yrityksiä ei veroteta niiden tuloksesta, sitten verotetaan osinkoja tai voitonjakoa yleisesti, mikä ei sinänsä ole ihan pöhköä. Viro tekee niin jo nyt.
Kun Suomesta on tulossa tytäryhtiötalous, tuo jaetun osingon verottaminen ei ole meille mikään hyvä juttu. Osingosta vero menee osingon saajan kotivaltioon, eli siis jonnekin Suomen ulkopuolelle. Viro taitaa tosin verottaa voitonjakoa yrityksen verona ja jotenkin kummallisesti se on onnistunut saamaan tälle käytännölle hyväksynnän. Tätä voiton jakamista korkona emolle se ei mitenkään ratkaise.
Onko kukaan seurannut näitä rahoja??
Kun monilla (pörssi)yrityksillä on näitä tytäryhtiöitä ja he tekevät tät verosuunnittelua, niin mihin ne rahat lopulta sitten päätyvät????
Osakkeenomistajilleko???
Jos Suomalainen omistaa monimutkaisen yritysjärjestelyn kautta yhtiön joka minimoi Suomessa veronsa, niin voiko hän sitten “kotiuttaa” ne rahat Suomeen jostain veroparatiisimaasta, kun mahdolliset verot on siellä paratiisissa maksettu??
Hollantihan on esim. erittäin suosittu maa johon voi rekisteröidä “brändinsä” ja maksaa sine verot.
Siellä kun tehdään verottajan kanssa sopimus paljonko yritys maksaa veroa.
Mielenkiintoinen ohjelma tuli aiheesta joskus ylellä, olisiko ollut starbucks kahviketju kyseessä.
Follow the money.
Jos suomessa asuva saa pääomatuloja missä päin maailmaa hyvänsä, hän on velvollinen maksamaan siitä verot Suomeen. Aina noita tuloja ei tosin muisteta ilmoittaa, mutta maa toisensa jälkeen on luopunut rikollisuuden suojelusta ja tekee yhteistyötä veroviranomaisten kanssa.
“Ei ole vaikea ennustaa, että kohta yhteisöverosta luovutaan kokonaan. Se on erittäin huono asia.”
Ei ole, vaan se on erittäin hyvä asia, koska yritysverotus on huono tapa verottaa (verrattuna vaikkapa kulutukseen):
“Corporate taxes are found to be most harmful for growth, followed by personal income taxes, and then consumption taxes. Recurrent taxes on immovable property appear to have the least impact. A revenue neutral growth-oriented tax reform would, therefore, be to shift part of the revenue base from income taxes to less distortive taxes such as recurrent taxes on immovable property or consumption.”
http://www.oecd.org/tax/tax-policy/41000592.pdf
En ole ymmärtänyt asiaa noin. Mielestäni EU yrittää paremminkin taata tavaroiden, rahan, omistuksen ja ihmisten vapaan kilpailun ja vapaan liikkuvuuden. (mikä voi helposti johtaa jopa täysin päinvastaiseen kehitykseen)
Ehkä enemmänkin lisää ja vapauttaa maiden välistä kilpailua.
Juuri näin. Tosin EU:n päätösvalta eri asioihin on koko ajan laajenemassa. Ja tietenkin valtiot joutuvat pieneen verokilpailuun keskenään. Eli kilpailusyistä EU:lla on epäsuoraa vaikutusta myös näiden alojen kehitykseen, vaikka päätökset ovatkin jäsenmaiden sisäisiä.
Minusta on koko EU-ajan ollut selvää, että EU:ssa yritykset ja omistus ajautuvat koko ajan niiden maiden suuntaan, jotka kohtelevat yrittämistä ja omistamista hellimmin. Suomenkin lainsäädäntö siis muuttuu todennäköisesti EU:n alueella vappaasti liikkumaan kykeneviä ja vapaasti kauppaa käyviä yrityksiä suosivaan suuntaan.
Voi olla että yritysvero alenee tai jopa loppuu ennenpitkää. Tämä johtuu siitä että yrityksiltä odotetaan työllistämistä ja vientituloja. Tästä syystä yrityksiä pitää lopulta suosia eikä kuristaa.
Ehkäpä se muumimamman markkinoima päivähoito kilpailuetuna ei sittenkään riitä… 🙂
Lopulta kysymys on siitä että verotuksella voi taata hyvinvointia tai ohjata ympäristönsuojelua vain jos yritystoiminta kannattaa kaikista rasitteista huolimatta. Näkymien pitäisi olla niin valoisat että verot ja maksut tuntuvat pieneltä pahalta.
Aikamoista voivottelua.
Suomen tytäryhtiötalouskehitys jatkuu tasan niin kauna, kuin meillä vaikeutetaan yritystoimintaa ja suhtaudutaan negatiivisesti. Tässä Vihreätkin ovat kunnostautuneet.
Yritysverosta luopuminen on järkevää, koska suuryritykset eivät nytkään käytännössä maksa yritysveroja. Tällaisesta verosta luopuminen on reilua ja lisää läpinäkyvyyttä. Samalla se toivottavasti pakottaa suomalaiset poliitikot purkamaan yritystoiminnan esteitä.
Sentään yhteisöveroa “maksaa” eläkeyhtiöt, ulkomaalaiset, säätiöt ja sijoitusrahastot, osinkoveroa ei, ‑se pulitetaan piensijoittajilta. Pörssiyhtiöiden osingoista veroa maksetaan paljon alle puolesta. Yhteisöveron mahdollisesti kadotessa ed. mainitut pääsisi siitä ainoastakin verosta eroon.
Sikäli (kun ei ymmärrä) kun olen ymmärtänyt oikein niin kho otti kantaa tähän verokohteluun.
Samaa päätöstä silmälläpitäen Suomessa pääkonttoria pitävät yritykset(Fortum ja Nokian renkaat) vetoavat samanlaiseen kohteluun??
Ei tämä aukea lyhyen kirjanpitokurssin perusteella.
Puhuin yksityishenkilöistä. Heidän pääomatulonsa ovat verotettavia Suomessa, syntyivät nuo pääomatulot missä hyvänsä. Siis jos kotipaikka on Suomessa. Yhdysvallat on mennyt5 tässä vielä pidemmälle. Kaikkien kansalaisten tulot ovat verotettavia Yhdysvalloissa, vaikka he eivät olisi käyneet siellä 50 vuoteen.
Hiukan outoa puhua yhteisö- eli yritysverosta ikään kuin se merkitsisi samaa miljardin liikevaihtoa pyörittävälle perheyritykselle ja edes jotain tuloa yrittävälle uudelle yrittäjälle. Eikun, mitä tuo “hiukan” teki tuossa alussa? Ihan älytöntähän se on.
Ei kait siinä KHO:n päätöksessä ole ratkaistu, että mitä tahansa korkoa saa maksaa. Sehän palautettiin koron markkinaehtoisuuden tutkimiseksi. Toki markkinaehdottomuuden näyttäminen on ajoittain vaikeaa.
Sitä paitsi lakeja voi muuttaa, jos tästä ei tykätä. Suomessa on vallalla joku kumma poliittinen haluttomuus korjata perusteettomia verosuunnittelukeinoja lakimuutoksin. Minusta KHO perusteluissa suorastaan kehottaa muuttamaan lakia.
Lakia muutetaan varmaankin heit, jos se vain on Suomen päätösvallassa. EU ja WTO?
Ode:
Osinkoverotusta kiristämällä on erittäin vaikea paikata yhteisöveron poistoa. Tämä siksi, että arviolta 90% osingoista ei makseta veroja Suomeen ollenkaan (prof Rothovius), iso osa näistä verottomuuksista perustuu joko verosopimuksiin tai EU-lainsäädäntöön (esim 10% omistusosuudella saavutettava osinkojen verottomuus). Omaan lainsäädäntöömme perustuvia verottomuuksia (esim eläkeyhtiöt) olisi myös vaikea poistaa.
Nimellisen osinkoverokannan nostolla siis todennäköisesti saataisiin aikaiseksi vain verotulojen lasku (verosuunnittelun kautta).
Valtiovarainministeri Rinne päästi juuri suustaan oikein rupisammakon kun sanoi:“Emme halua olla mukana verokilpailussa”.
Asia on nimittäin niin, että olemme mukana tässä kilpailussa riippumatta siitä, että haluammeko sitä vaiko emme.
Lisäksi Rinne rykäisi: “Sen sijaan toimimme EU-tasolla, jotta verot saataisiin unionin alueella yhtenäistettyä”.
Olen varma, ettei Rinne edes itse usko tämän idean toteutumismahdollisuuksiin.
On suorastaan surullista huomata, että nykyisen taloussodan kotirintalla Suomen johtavat poliitikot eivät Rinteen tavoin ymmärrä tämän sodan todellisuutta ja puhuvat alvariinsa em. potaskaa.
Täällä taloussodan eturintamalla on pakko käydä 24/7 kilpaikua jokaisesta kaupasta. Tässä armottomassa kilpailussa voittaja vie kaiken.
Tilantesta pitäisi olla todella huolissaan, sillä uutta kehittävät, kilpailukysyiset suomalaiset kasvu-yrittäjät ovat kansainvälistä väkeä. He eivät jää Suomeen maksamaan nykyistä possuilua.
Johtopäätös: Suomen verotus pitää olla niin kilpailukykyistä, että yritykset suorastaan ryntäävät tänne ilvestoimaan ja työllistämään.
Seppo Korppoo
Joka taas koukkailee täällä jossain taloussodan eturintamalla
Niin, täällä Suomessa, jossa ainoana maailman maana on edelleen voimassa 1600-luvun mallinen merkantilismi. (Siis talouspoliittisessa keskustelukulttuurissa, ei itse taloudessa; kotimarkkinoiden BKT-osuus on Suomessa viime vuosina ollut noin 60–65 %.)
Vielä muutama tällainen kommentti, niin lopetan oman yritykseni ja ilmoittaudun työttömäksi. Saa hävetä silmät päästään, kun joutuu suomalaisena yrittäjänä tahtomattaan samaan viiteryhmään näiden ruikuttavien filmaajien kanssa.
Juridiikka menee niin kuin Pekka totesi, että pienellä suunnittelulla osingot eivät tule Suomessa verotetuksi osin kiitos EU-lainsäädännön. EU:ssa on siis jostain syystä saatu ajettua huojennuksia osinkoverotukseen, mutta yhteisöveroprosenteissa ja yhteisöveron perusteessa ei saada mitään aikaiseksi, mikä on tarkoituskin. Jos investointeja ja työllistämistä mietitään varsinkin taantumassa niin kuin nyt, yhteistöveron alennus vaatisi nimenomaan jaetun voiton verotuksen kiristämistä, mutta kaikkihan me tiedämme, että nämä investointipuheet on käytännössä täyttä roskaa — kyse on vain tulonjaosta. Meikäläisen onni on se, että aina löytyy niin hyvä ekonomisti ja EU-halaaja kuin rahalla saa paasaamaan porukalle jostakin haistapaska kannustinongelmasta.
Tämä ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa. USA:n kansalaiset ja asukkaat joutuvat ilmoittamaan verottajalle kaikki tulonsa riippumatta siitä missä ne on ansaittu, mutta veroa ei välttämättä joudu maksamaan muuta kuin asuinmaahansa. Erilaiset verosopimukset ja asumisvaatimukset vaikuttavat asiaan. Jos on asunut muualla 50 vuotta, niin varmasti ei joudu maksamaan veroa USA:han ja käyminen siellä ei edes vaikuta asiaan.
Suomessa ei siis ole tarpeeksi osaamista/tietoa/halua/jne kehitellä verolait näiltä osin pitäväksi/oikeudenmukaisiksi ja EU:n yms mukaisiksi. Olisiko muuten järkeä pienentää normaalia palkkaveroa ja lisätä ALV:a? Ehkä joillekin olisi hankala, mutta kai sen voisi jotenkin korvata, mutta lisäjutut vain tietysti aina ovat hankalia. Kai nyt jo on kaikille selvää, että valtion menoja on pakko leikata?
Näin se on. Ainakin Ruotsi verottaa kaikkia ruotsisssa verovelvollisia heidän maailmanlaajuisista tuloistaan. Luulisin että suomi soveltaa samaa.
Siis arv. yrittäjä haluaa verokilpailua — siitähän on hänelle hyötyä — ei mikään yllätys.
“Ilvestoida” on kyllä oikeaan osunut termi!
“Ruotsissa on valmistunut ehdotus yhteisöverokannan laskemisesta 16,5 prosenttiin. Suomi aloitti verokilpailun laskemalla oman veroprosenttinsa kerralla 20 prosenttiin ja nyt Ruotsi nokittaa.”
Ruotsi ei todellakaan nokita Suomea. Suomen ja Ruotsin liike-elämä ovat integroituneempia kuin koskaan. Suomi ei ole Ruotsille kilpailija.
Suomen talous on niin ruvella, että siitä ollaan jo Ruotsissakin huolestuneita.
Ainoastaan KHO:n ratkaisun tiivistyksen lukeneena kommentoin, että jos KHO:n tulkinta uhkaa aiheuttaa tuhoa, on lainsäätäjän tahdon vastainen tai on muutoin epäedullinen Suomelle, ei ole vain lainsäätäjän mahdollisuus vaan suorastaan velvollisuus taluttaa tuomarit takaisin polulle. KHO myös kertoo ihan avoimesti tiivistelmäosassa, miten lakia on muutettava, eli ei muuta kuin kansanedustajat nyt töpinäksi. Jos on pakko tavata, niin tässä lainaus:
“Korkein hallinto-oikeus katsoi, että osapuolten sopiman liiketoimen sivuuttaminen ja uudelleenluonnehdinta olisi tällaisen menettelyn seuraamukset huomioon ottaen vaatinut verotusmenettelystä annettuun lakiin sisältyvää nimenomaista valtuutusta uudelleenluonnehdintaan. Mainitun lain 31 §:n 1 momentin säännöksen ei katsottu sisältävän tällaista valtuutusta, minkä vuoksi uudelleenluonnehdinta ei ollut lainkohdan nojalla mahdollista.”
Asia ratkaistiin hyvin teknisellä seikalla veronsaajien tappioksi, kuten usein tehdään, kun on kyse isoista intresseistä ja tuomareilla menee ns. pupu pöksyyn. Silloin pallo heitetään lainsäätäjälle, kuten tavallaan kuuluukin. Ongelma on vain se, ettei Suomen eduskunta tunnu ymmärtävän, että pallo on heillä.
Ei kai tytäryhtiön muotoisuus ole se olennaisin seikka? Jos emoyhtiö on pörssiyritys, niin sillonhan sen osakkeenomistajina voi hyvin olla myös suomalaisia. Eikö olennaisempaa ole se, kuinka paljon suomalaisilla on tuottavia omistuksia?
Voi olla houkutteleva ajatus yrittää yhteisöveron avulla verottaa myös (Suomeen sijoittavia) ulkomaalaisia. Mutta eikö tämä ole käytännössä vähän ongelmallinen ajatus? Kansainvälisillä sijoittajilla ei ole mitään erityistä syytä valita juuri Suomea kohteekseen, joten ne voivat reagoida voimakkaasti verotukseen. Suomalaisilla sen sijaan on usein paljonkin syytä asua nimenomaan Suomessa, joten heitä ei verotus aja yhtä voimakkaasti ulkomaille.
“Korkein hallinto-oikeus teki Suomessa toimivien ulkomaisten yritysten tytäryhtiöiden veronmaksusta täysin vapaaehtoista hyväksymällä järjestelyt, joissa emo antaa tytäryhtiölle ylihintaista lainaa ja tytäryhtiö tulouttaa koko Suomessa olevan voittonsa vähennyskelpoisena korkona omistajalleen. Kun lisäksi hyväksytään hybridimallit, joissa tytäryhtiön maksama tulonsiirto on korkoa ja emon maana tulo on osinkoa, ei tuloa veroteta missään.”
Soininvaara varmaankin viittaa tällä KHO:n päätökseen 2014:119. Jos kyse on tästä päätöksestä, niin Soininvaaran tulkinta päätöksen vaikutuksista on kauniisti sanottuna liioiteltu.
KHO päätöksessä pohjimmiltaan veti rajan sille voidaaanko liiketoimi kokonaan sivuuttaa päätöksen perustuessa OECD:n siirtohinnoitteluohjeeseen, ei siis kansalliseen lainsäädäntöön. Verottaja ei väittänyt, että hybridilainan korko ei olisi markkinaehtoinen, vaan ainoastaan kyseenalaisti voisiko tässä kyseisessä tilanteessa ylipäätänsä antaa hybridilainan. Jos verottaja olisi pystynyt osoittamaan, että lainan korko ei täyttänyt markkinaehtoisuuden ehtoja, olisi KHO:n päätös hyvin todennäköisesti ollut toinen.
Päätöksen suurin merkitys oli turvata verovelvollisten oikeusturva ja varmistaa että kaikilla on jatkossakin oikeus tehdä oikeustoimia, jos vain niille on olemassa liiketaloudelliset perusteet ja ne ovat markkinaehtoisia. Lisäksi sillä varmistettiin, että verottajan pitää jatkossakin perustaa päätökset kansalliseen lainsäädäntöön, ei kansainvälisiin suosituksiin, vaikka ne olisivatkin verottajan tulkinnan mukaan “vakiintunutta” verotuskäytäntöä. KHO:n päätös sen takia oli ainoa oikea.
Päätös ei tarkoita, että yhteisöveron maksamisesta tulisi jatkossa vapaaehtoista. Keinotekoiset liiketoimet ovat yhä mahdollista sivuuttaa verotuksessa ja esim. korkojen vähentämisoikeutta rajoitettiin lainsäädännöllä vuodesta 2014 alkaen, jolloin tämän kyseisen tapauksen kaltaiset tapaukset eivät ole enää mahdollisia.
Lopetetaan osakeyhtiöiden yhteisövero ja kaupan päälle osinkojen verotus kokonaan. Tilalle velvollisuus merkitä vuosittain jonkun prosentin verran uusia osakkeita verottajan tilille. Listatut osakkeet verottaja myy markkinoille. Listaamattomille yrityksille oikeus päättää antaako omistuksen dilutoitua verottajan suuntaan vai huutokauppaako verottaja osakkeet jollakin aikataululla.
Tämä malli olisi yrityksen kannalta täysin kassavirtaongelmaton. Yritys ei yksinkertaisesti maksaisi tuloveron kaltaisia veroja pennin jeniä.
Vieraan pääoman korkoja pitäisi verottaa sellaisella raippaverolla, että oma pääoma olisi halvempaa, muuten vero-optimointi ajaa korkeasti vivutettuihin yrityksiin.
Ai tällainen veromalli ei maistu? No, perusta kommandiittiyhtiö, jonka säätelyä pitää verokikkailun välttämiseksi muokata niin, että äänekäs yhtiömies voi olla vain Suomeen verovelvollinen luonnollinen henkilö tai osakeyhtiö.
Lisäksi kiristetään erityisesti liiketilojen kiinteistöverotusta ja erilaisten ip-oikeuksien varallisuusverotusta (patentit, tekijänoikeudet ja tavaramerkit/brandit), noiden verotus kun ainakin periaatteessa on yhteiskunnallistaloudellisesti suhteellisen tehokasta, ja kitinöihin voi vastata että sitä saa mitä tilaa.
Eli lyhyesti sanottuna, laitetaan verottajan ja osakkeenomistajan intressit paremmin yhdensuuntaiseksi ja annetaan osakkeenomistajien hoitaa verotulojen maksimointi oman etunsa maksimoinnin ohella.
Pari bonusta:
Jos joku kuvittelee kikkailevansa siirtohinnoittelulla ja listaamattomilla yrityksillä, valtio tai huutokaupassa yhden osakkeen ostanut haastaa yrityksen oikeuteen yhden osakkeenomistajan suosimisesta.
Rahoitussektori saadaan vakaammaksi kun oma pääoma on voerasta halvempi rahoituksen lähde. (Toki pitää vähän miettiä mitä tehdään osuuskunta- ja säästöpankkitoiminnalle)
Soininvaaran väite tuon ratkaisun merkityksestä oli liioiteltu.
Korko vs oma pääoma rakenteesta tulevan vinouman saa poistettua tekemällä korosta vähennyskelvotonta ja alentamalla yritysten tuloveroprosenttia.
Muu siirtohinnoittelu on kuitenkin rahoitusrakennetta suuremmassa roolissa, mutta siihenkin sisältyy tiettyjä veronsaajan kannalta hankalia yksityiskohtia. Jos Suomessa lisätään ulkomaista tuloa täällä verotettavaksi niin joissain tilanteissa on ilmeisesti mahdollista saada ulkomaille maksettuja veroja vähennettäväksi meidän verotuksessa. Tämä seuraa kaksinkertaisen verotuksen eliminoinnin pyrkimyksistä.
Jos Suomessa (oleva) asuva yritys “Oyj/ Oy Pääkonttori Ab” saa vastaavanlaisia tuloja, niin saako ne sitten tulouttaa tytäryhtiönsä kautta verovapaasti Suomeen?
Pari kommenttia.
Rinne vaati kaikkiin EU-maihin yhtenäistä verotusta. voiko enää selvemmin ilmaista sossujen tavoitteena olevaa pyrkimystä EUROOPAN LIITTOVALTIOKSI.
Blogisti veti johtopäätöksen siitä, että yhteisöveron poistaminen kompensoitaisiin osinkoverotuksen kiristämisellä. Perustelut puuttuivat. itse uskon, että Suomen valtaapitävät haluavat kompensoida yhteisöveron poiston ALV:n ja työn tai eläkkeiden verotuksen vastaavalla nostamisella. Valtaapitäville ei sovi sellaisen veron nostaminen, joka jotenkin perustuisi omistukseen.
Täältä taloussodan eturintamalta katsottuna näyttää siltä, että kotirintaman porsastelijoista OS on melkeimpä ainoa pääasiassa totta puhuva poliitikko, vaikka olenkin monesta hänen ajatuksestaan eri mieltä.
En nimittäin usko OSn edustamaan viher-marxilaiseen “uskontoon”, varsinkaan kun saarnamies ei tätä paradigmaansa reilusti sano julki.
Edellä OS kirjoittaa:
“Ei ole vaikea ennustaa, että kohta yhteisöverosta luovutaan kokonaan. Se on erittäin huono asia.”
Olen samaa mieltä OSn kanssa siitä, että globaalisaation markkinapaineessa yhteisöverosta lopulta tullaan luopumaan.
Se on erittäin hyvä asia Suomen kilpailukyvyn ja sitä kautta maan tulevaisuuden kannalta.
Lisäksi OS kirjoittaa: “Kun Suomesta on tulossa tytäryhtiötalous, tuo jaetun osingon verottaminen ei ole meille mikään hyvä juttu.”
Jaetun osingon verottaminen on osa talouden globalisoitumista ja oikeudenmukaista, eikä sitä ole syytä vastustaa.
Sen sijaan se, että Suomesta on jo tullut tytäryhtiötalous on surullinen asia. Varsinkin tärkeä huipputeknologia-teollisuus on Suomesta paljolti hävinnyt.
Se, että tähän on jouduttu on tietenkin seurausta pääasiassa viimeisten 10 — 15 vuoden väärästä politiikasta ja komikanta-porsastelusta:
1) On kuviteltu, että aikaisemmin verrattain hyvin toiminut julkisen vallan byrokraattien, ammattiyhdistysliikkeen ja suuryritysten kolmikanta-ohjaus toimii myös uudessa globaalissa markkinataloudessa.
2) On laiminlyöty PK-kasvuyritysten / entreprenöörien toimintaedellytysten olellinen parantaminen, joka tekisi mahdolliseksi kehittää uutta teknologiaa / palveluja ja loisi riittävästi globaalissa kilpailussa pärjääviä työpaikkoja.
3) Globalisaatioon on reagoity täysin väärin: On paniikinomaisesti tarrattu vanhaan, laadittu 24 hyllymetriä paljolti järjettömiä lakeja ja asetuksia, sekä ajettu Kekkosen jättämä terve talous velka-kurimukseen.
Nykyisin on muotia syyttää “kyvyttömiä suomalaisia yritysjohtajia” ylisuurista palkoista ja pyrkiä löytämään syylliset nykyongelmiin sieltä.
Todelliset toisten rahoilla porsastelevat syylliset löytyvät kuitenkin suomalaisen sosialismin rakentajien joukosta.
Sosialistien keskuskomiteoista ei kuitenkaan löydy ratkaisuja nykyisiin ongelmiimme. Niistä on tullut yhteiskuntamme ongelmajätettä, taloussodan rintamakarkureiden ja velka-addiktien sikolättejä.
Olen kuitenkin paatunut optimisti ja uskon, että vapaat suomalaiset miehet ja naiset jaksavat vielä uskoa Suomeen.
He eivät anna Suomen vero-sosialisoinnin jatkua, vaan kehittävät maalle uuden dynaamiesen talousmallin, jolla pärjäämme globaalissa kilpailupaineessa.
Seppo Korppoo
Pikkupossu ja vientiyrittäjä, mutta ei mikään rintamakarkuri
Kansainvälisillä yrityksillä (toisin kuin sijoittajilla) on nimenomaan erityiset syyt, mikäli ne valitsevat Suomen ja tutkimusten mukaan verotuksella on hyvin mitätön rooli näissä päätöksissä. Ja mehän haluamme tänne yrityksiä, jotka työllistävät, emme vain sijoittajia.
Siis yritys ei saisi vähentää toiminnan pyörittämisen vaatiman pankkilainan korkoa?
Tämä on vitsi, eikö niin?
Minua vähän häiritsee Soininvaaran tapa arvostella oikeuksien päätöksiä. Kansanedustajathan ovat kollektiivisesti oikeuslaitoksen pomo, vaikka yksittäisiin päätöksiin he eivät voi vallan kolmijako-opin mukaisesti vaikuttaa. Heillä on kuitenkin täysi valta säätää lait mieleisekseen ja oikeuslaitoksen on siihen tyytyminen. Koron vähentämisoikeutta voisi aivan hyvin rajoittaa niin, että itse itseltä “lainattua” rahaa ei luettaisi vieraaseen pääomaan vaan omaan pääomaan.
Tytäryhtiöissä ei sinänsä ole muuta pahaa kuin se, että ne on helppo lopettaa. Nyt kuitenkin tytäryhtiöt saavat ansiotonta kilpailuetua kotimaisiin yrityksiin verrattuna, koska niiden ei käytännössä tarvitse maksaa veroja.
Osmo: “Yritysvero hiipuu myös sitä kautta, että sen kiertäminen on kovin helppoa. Korkein hallinto-oikeus teki Suomessa toimivien ulkomaisten yritysten tytäryhtiöiden veronmaksusta täysin vapaaehtoista hyväksymällä järjestelyt, joissa emo antaa tytäryhtiölle ylihintaista lainaa ja tytäryhtiö tulouttaa koko Suomessa olevan voittonsa vähennyskelpoisena korkona omistajalleen.”
Ottamatta sen enempää kantaa juuri tähän tapaukseen (kun en sen yksityiskohtia tunne), koron maksaminen tietysti edellyttää, että 1) on annettu lainaa ja 2) korko on markkinoilla maksettavan koron mukaista (ylittävä osa on tietysti peiteltyä osingonjakoa).
Ongelma on suhteellisen vähäinen verrattuna konserniavustuksiin, joilla ei edellä mainittuja edellytyksiä ole ja joiden verottamista KHO ilmeisesti ei hyväksy.
Se on nykyisillä sopimuksilla pakko. Oikeistolainen EU-rakennelma tarkoittaa käytännössä verokilpailua nollaan ja siten merkittävän enemmistön kurjistumista koko Euroopan tasolla. Mitä järkeä on ottaa Yhdysvalloista mallia ja alkaa banaanivaltioksi?
Se on hyvä asia yrityksille ja yrittäjille, mutta ei sitä Suomen eduksi voida yleistää. Jonkun pitää maksaa verot (ja maksut), jotta yhteiskunnan palvelut saadaan tuotettua. Jos niitä ei maksa rikkaampi omistava luokka, niitä maksaa köyhempi kansanosa. Se taas ei lupaa hyvää kenellekään pitkällä tähtäimellä.
Olisi toivottavaa, että Suomessakin kansanedustajat arvostelisivat oikeuden päätöksiä. Sehän ei tarkoita, että kansanedustajat vallan kolmijaon vastaisesti muuttaisivat oikeuden ratkaisuja. Tällaista valtaa kansanedusjilla ei ole.
Nyt oikeuslaitos on sisäsiittoinen laitos, jossa ei ole mitään ulkopuolista feedbackia, jonka perusteella se ITSE voisi korjata OMAA toimintaansa.
Seurauksena on, että Suomesta valuu ihmisoikeustuomioistuimeen suhteessa väkilukuun sama määrä juttuja kuin Venäjällä.
Euroopan unioni on ollut jo pitkään liittovaltio monissa asioissa ja vähemmän liittovaltio toisissa. Kyse on siitä, mitä kannattaa tehdä ja mistä päättää yhdessä, eli missä asioissa kannattaa olla liittovaltio.
Tätä eräät ovat yrittäneet sanoa jo pidempään. Pitäisikö veroppolitiikan persteeksi ottaa jokin muu näkökulma kuin sairas kateus?
Suomen muutama syrjäytynyt tai työtön ei ole kovin iso yhteiskunnallinen ongelma ainakaan vielä. Sen sijaan pääomaköyhyys on sitä. Kerrankin kannattaa ottaa mallia Ruotsista, jonka yhteikuntapolitiikan ainoa johtonuora (oli hallitusvastuussa kuka tahansa) on ruotsalaisen pääoman etu.
Kun ymmärretään suomalaisen pääoman, pienen ja suuren, etu, ratkasitaan paljon muistakin ongelmista. Pitää vain ymmärtää, että ensin kasataan rahat ja vasta sitten lähdetään jakamaan niitä.
Vaikka olisin ehkä ollut lonkalta (ilman mitään kovin syvällistä ymmärrystä/tietoa tapauksesta, johon epäilemättä liittyy kaikenlaista) enemmän samaa mieltä Viherkentän äänestyslausunnon (joka koski vain perusteluita) kanssa, niin olisi ollut hyvin valitettava ratkaisu sallia joku aivan höveli uudelleenluokittelu.
Varsinkin, kun asiasta on hyvin ansiokas ja tuore Marjaana Helmisen artikkeli (DL 1/2014). Siitä ilmenee aika hyvin, millaisessa liikkumavarassa poliittista päätöksentekoa voidaan tehdä. Olisi sangen suotavaa, että esimerkiksi hallituspuolueet tai valtiovarainvaliokunta nyt pyytäisivät tuolta Helmiseltä jonkin kokonaisesityksen ongelmakentästä sekä ratkaisumalleista ja sitten miettisivät, onko tarpeen pikaisesti tehdä jotain.
Tietysti tämä ei sovi nykyhallituksen verolakien valmistelumalliin, jossa heikoilla kirjavien lobbareiden antamilla “tiedoilla” yöllä riidellään jostain osinkoveromalleista ja keksitään kummallisia t&k vähennyksistä tai lapsivähennyksiä. Ja sitten samaan aikaan käsitellään myös kaikki valtion menot, kuntauudistukset ja muu vastaava.
EU:n kolme peruspilaria ja samalla sen menestymisen edellytykset ovat työvoiman, tavaran ja pääoman vapaa liikkuminen. Käytännössä voitot voidaan siirtää verotettaviksi juuri siihen maahan, jossa se on järkevintä.
Veropolitiikka, jossa pyritään kuppaamaan kotimaiset pääomat pois ja lievästi tuetaan ulkomaista pääomaa, ei ole tervettä. Nykyinen pääomaverotuksemme, ml. perintöverotus, on täysin kestämättömällä pohjalla. Pitää keksiä jokin muukin idea kuin sairas kateus veropolitiikan perusteeksi.
Täysin eri mieltä. Se ei todellakaan ole hyvä asia kenenkään kilpailukyvyn kannalta. Ja se on lähes katastrofi pitkällä tähtäimellä, eli maan tulevaisuuden kannalta.
Verotus on ns. “kilpailukykyinen” eli vaikuttaa yrityksien sijoittumispäätöksiin vetovoiman tavoin vain, jos se on yrityksen näkökulmasta suotuisampi kuin muilla.
Suomen nykyinen yhteisöverotaso olisi ollut 10 vuotta sitten erittäin kilpailukykyinen ja houkutteleva. Nyt se ei enää olekaan, koska muut ovat laskeneet sitä myös. Verotuksessa kilpailukyky on suhteellista.
EU:lla on hyvät mahdollisuudet sopia yhteiset yhteisöverokannat ja käyttää jättimäisen markkinalueen vipuvoimaansa, jolla ulkopuolelta tuleva häiriköinti estetään. Tosin Eurooppahan se tässä verohäirikkö on globaalisti. Siksihän ne Yhdysvaltalaisetkin yritykset parkkeeraavat tiettyihin jäsenvaltioihin rahojaan, kun jenkkilässä pitäisi maksaa veroja.
Ai ei vai? Selitäpä sitten miksi 2012 yhteisöveron maksajien top 15-listalla on 6 tytäryhtiötä (Nordea pankki, Bayer, ABB, Sandvik, Nordea henkivakuutus, Accenture)?
Nordean tytäryhtiöt ovat selvästi suurin yhteisöveron maksaja Suomessa.
(Nykyhallitus tosin typerillä toimillaan (pankkiveron muutokset) on aikaansaanut sen, että Nordea siirtää merkittävän osan toiminnastaan ja yhteisöveroista pois Suomesta)
http://yle.fi/uutiset/nordea_bayer_ja_fortum_maksoivat_suurimmat_yhteisoverot/6912442
Yrityksen omistajathan tuonkin maksaisivat (vanhan omistuksen arvo alenisi uusien osakkeiden suhteessa). Moinen vuosittainen hivuttava sosialisointi tosin taitaisi vaatia perustuslain säätämisjärjestyksen eduskunnassa.
Verotus ei taida kuulua EU:n toimivaltaan, joten yhteisöveron sääntely taitaa edellyttää perussopimusten muutoksia (tai vähintään jäsenmaiden yksimielisyyttä). Ei siis ole kovin todennäköistä, että moista tapahtuisi kovin lähitulevaisuudessa.
EU:n peruspilareita on kylläkin 4 kpl 😉
Tätähän koko ajan toitotetaan, mutta evidenssiä puuttuu.
Mikähän yritys olisi verotuksen vuoksi sijoittumatta Suomeen? Meyer Werft? Google? Microsoft?
Voitko antaa viitteen johonkin tällaiseen tutkimukseen?
Olennaistahan tässä on veron vaikutus kansainvälisten yritysten/sijoittajien päätöksiin vs. veron vaikutus suomalaisten sijoitus-/säästämispäätöksiin.
Enpä nyt suoralta kädeltä… mutta voin viitata niihin tutkimuksiin, joissa Suomi on kilpailukyvyssä aina kärkijoukossa.
Mutta en ole vielä nähnyt yhtäkään selvitystä siitä, että että verotuksella olisi todellinen negatiivinen vaikutus yritysten sijoittumisiin — tai mitkä yritykset olisivat lähteneet karkuun verotuksen vuoksi.
Microsoft kyllä toimii Suomessa, mutta se hyödyntää verosuunnittelussa Irlantia. Hollanti on myös suosittu. Ei kai se ole yritysten vika, jos poliitikot säätää niille käteviä lakeja.
Minusta suurempi ongelma on se, että tämä suosii monikansallisia yrityksiä, jotka voivat siirtää voitot helpommin muualle. Sen sijaan vain Suomessa toimiva pikkuyritys ei voi.
Tämän takia eikös olisi reilua, että yritysverotus poistettaisiin? Nythän veroja maksavat vain ne, jotka eivät pääse pakoon ja se vääristää markkinoita suurten yritysten eduksi.
PS: tässä yksi linkki.
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&ved=0CCQQFjAB&url=http%3A%2F%2Fsorsafoundation.fi%2Ffiles%2F2012%2F07%2FKoski-25.9.-verotus-ja-yritysten-sijoittuminen-kommentti.pdf&ei=p5HBU-CCA6q8ygPX14GABQ&usg=AFQjCNFPPh-EjqpYc_QNlGat5FuDsJ0Uig&bvm=bv.70810081,d.bGQ
Vähentää mistä? Juurihan ehdotin että poistetaan koko yhteisö- ja osinkovero. Mutta oletko sinä huumorimiehiä vai onko sinulla asiallisia syitä miksi verotuksella pitäisi tukea vierasta pääomaa yrityksen pääomarakenteessa?
Asiallinen keskustelu on vähän vaikeaa kun mikä tahansa Somaliasta vasemmalle on sosialismia tai kommunismia.
YrityKsellä on täysi vapaus ostaa valtion markkinoille myymät osakkeet ja mitätöidä ne, jolloin omistus ei dilutoidu. Tälläkin hetkellä valtio voisi käyttää yhteisöveron tuoton ko. yrityksen osakkeiden ostoon ja “hivuttaen sosialisoida” yrityksen.
Mistä tuo on peräisin ja kuka sitä vielä levittää? Se mikä ei ole EU:n toimivallassa, sen hoitaa verokilpailu. Ei ole olemassa enää mitään kansallista toimivaltaa verotuksessa. Päätökset, jotka tehdään tuossa harhaluulossa, aiheuttavat joko oikeudenkäyntejä, jotka häviämme (vrt. esim. autoverosekoilu) tai taloudellisen katastrofin (vrt. esim. pääomaverotus).
Käytännössä yhteisövero on jo nyt nolla. HS:selvitti yhteisöveron tuottoa ja yritystukia ja loppusumma oli +- nolla eri yritystukia maksettiin saman verran kuin veroja kerättiin yrityksiltä. Jos huomioidaan maatalous niin yritystoiminta on valtion kannalta täysin tappiolista. Me voimme lopettaa yritysverotuksen kun lopetamme samalla yritystuet
Periaatteessa yritys vähentää kaikki kulunsa tuloksestaan, korkomenot mukaan luettuna. Harva (jos mikään) yritys toimii kokonaan ilman luottoa.
Huumoria pitää olla, jos esittää verot valtion maksettaviksi.
Ota huomioon, että tässä on kysymyksessä nimenomaan yritysvero vs. osinkovero.
Minä en ole toistaiseksi nähnyt tutkimustuloksia suuntaan tai toiseen, mutta veikkaan, että vielä vähemmän on suomalaisia lähtenyt karkuun osinkojen verotusta. En ainakaan näe mitään syytä, miksi osinkoverotusta lähdettäisiin karkuun enemmän kuin yritysverotusta. Mm. tämän takia pidänkin osinkojen verotusta parempana.
Ilmeisesti tarkoitat luotolla lainaa koska viittaat korkoihin. Minä taas väitän, että suurin osa pienyrityksistä toimii ilman lainaa. Itse olen ollut yrittäjä lähes koko työurani ja ilman lainaa ollaan menty. Samoin suuri osa tuntemistani yrittäjistä. Luonnollisesti lainatarve on kovin alakohtaista, mutta esimerkiksi vuokratuolissa toimivan parturi-kampaajan lainatarpeen luulisi olevan aika minimaalista.
Vielä kerran yrittäjyydestä(jota en ole):
Suomessa saa poistot (investoinnit) vähentää 50%/ vuosi tuloksestaan (onko näin missään muualla?)
Yritysvero on matala.
Infra on kunnossa (vrt ns.kehitysmaat).
yhteiskunta on vakaa ja sähköä tulee töpselistä.
Mutta ahneudella kun ei tunnetusti ole kattoa.
Mielestäni Soininvaaran tulkinta ei ole lainkaan liioiteltu. Näin voidaan ainakin päätellä Helsingin yliopiston kansainvälisen vero-oikeuden professorin Marjaana Helmisen Helsingin Sanomille antamasta analyysistä 4.7.2014:
“Ratkaisusta ilmenee selvästi, että OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden perusteella ei voi laajentaa Suomen lainsäädännön tulkintaa. On erittäin tärkeää, että KHO toteaa päätöksessään selvästi, että konsernin sisäistä lainaa ei voida luokitella oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi”, Helminen sanoo.
Hänen mukaansa ratkaisu tarkoittaa, että Verohallinnon siirtohinnoittelua koskevilta jälkiverotuspäätöksiltä putoaa pohja pois, jos ne ovat perustuneet verotusmenettelylain 31 pykälään.”
Jos nyt itse olen asiasta yhtään kärryillä, niin kaikki verottajan tekemät oikaisut perustuvat nimenomaan Helmisen mainitsemaan VML 31 §:ään. Ainakin kansainvälisen vero-oikeuden professori vahvistaa näin ollen Soininvaaran tulkinnan.
Älä unohda verottomia osinkoja.
Kun ahneudesta on puhe, niin ehkä on kuitenkin tarpeen täydentää, että Suomessa yksityshenkilö ei voi saada verottomia osinkoja. Yksityishenkilöiden osinkoverotusta on päinvastoin rajuhkosti kiristetty viime vuosina.
Suomalaisia veroja osingosta eivät sen sijaan joudu maksamaan:
— eläkeyhtiöt
— sijoitusrahastot (siellä verotus tapahtuu myyntivoiton verotuksena, kun omistuksia myydään)
— yhtiöt, jotka omistavat yli 10% pörssiyhtiöistä (EU-direktiivistä peräisin oleva säännös). Veroja maksetaan sitten kun tuo yhtiö jakaa voittojaan edelleen omistajilleen
— ulkomaiset omistajat maksavat Suomeen lähdeveron ja lopullisen veron oman kotimaahansa
— yleishyödylliset säätiöt (esimerkiksi tieteitä ja taiteita tukevat)
Valtaosasta osinkoja (arviolta 90%) ei siis makset osinkoveroa Suomeen, mutta en minä ainakaan osaa oikein ahneutta noista verottomista osingoista löytää, pikemminkin vain osoituksen kuinka monimutkaista kansainvälinen verotus on.
Se ihmetyttää, että monet arvostetut poliitikotkin ovat täysin tietämättömiä siitä kuinka osinkojen verotus toimii. Mm. Oden tänään kehuma Sampsa Kataja heitti tällä viikolla radiossa väitteen, että yhteisövero menee nollaan ja sen tuotto voidaan korvata voittojen ja osinkojen verotusta kiristämällä. Yllä olevista verottomuuksista ainoastaan säätiöt ja suomalaiset eläkeyhtiöt ovat Suomen lainsäätäjän näpeissä.
Muista esim 10%-omistukset ja sijoitusrahastot siirtyvät vikkelästi jonnekin muualla EU-alueelle, jos Katajan ennakoimat rajut osinkoveron korotukset toteutetaan.
Suuryritykset ovat lobanneet lait sellaisiksi, että niiden toiminta, vaikka vetäisi yhteiskunnat polvilleen, on laillista, vaikka sitten näin jälkikäteen. Kun poliitikot, siis ne jotka eivät ota rahaa samoilta lobbareilta, vain ihmettelevät blogeissaan, ja samaan aikaan suurfirmat tekevät, niin mitäs leikkiä tämä politiikka oikein enää on? Lähtikö Kataja vetämään eduskunnasta sittenkin juuri sen takia, että huomasi että valta on siirtynyt kauaksi sieltä. Ihan mielenkiintoista tulee poliitikkojen elämästä, kun yhteiskunnan rahoitus katoaa, kun markkinat jää näille suurille, jotka verodouppaa pienet kotimaiset nurin. Yhtä lailla näyttää siltä, että tuo EU tulee epäonnistumaan kaikessa, kun on saman lobbauksen armoilla. Mielenkiitoinen maailma tulossa, kun valtiot ja niiden yhteenliittymät menettävät merkityksen ja globaalit suuryritykset ottavat niiden tilan. Pelastukoot ken voi.
Koven johtavan veroasiantuntija Jari Salokosken mukaan näitä tapauksia on kolme (Fortum, Nokian Renkaat ja ?), joten kyse on ollut yksittäistapauksista. Ja käytännössä kaikki merkittävät veroasiantuntijat ovat kiittäneet KHO:n päätöstä ja erityisesti sen perusteluita loogisiksi.
Saksassa on saanut vähentää 150%. Saako enää, en tiedä.
Periaatteessa tuloksesta vähennetään kaikki kulut eli 100% — jos Suomessa näin ei ole poistojen osalta, miksi?
Investointikulut saa kyllä vähentää poistoina kokonaan, mutta ei heti vaan periaatteessa jaksotettuna sille ajalle, jota investointi palvelee. Käytännössä verotuksessa poistotahti on tätä selvästi suurempi, millä halutaan tukea investointeja.
Myös Suomessa on EU:n 1‑tukialueella toimiva pieni ja keskisuuri yritys saanut vähentää poistot 50% korotettuna eli 150%.
Hei!
Viro on kyllä ratkaissut tämän sopan.
Virossa KAIKKI maksut alhaisemman verotuksen maihin verotetaan osinkoina. Eli ei ole mahdollista keplotella konsernilainojen kanssa. Suomi sen sijaan on aivan rähmällään tämän asian kanssa.
HS on selvittänyt, että jos valtio lopettaisi kaikki erimuotoiset yritystuet, yritysten maksama yhteisövero voitaisiin laskea noin yhteen prosenttiin (http://www.hs.fi/kotimaa/a1360987136502)
Siinä voi kukin itse miettiä kumpi työllistää eniten, yritystuki- ja veroviidakon kanssa pipertävien byrokraattien työllistäminen vai yritysten liikevaihdon verottomuus joka mahdollistaisi joka vuosi 20% suuremmat investoinnit kautta linjan (ei vain yritystukina elinkelvottomiin ideoihin kuten nyt).