Mietteitä verotuksesta (1/2) Perintöverotus

Kävin ykkösaa­mus­sa puhu­mas­sa vero­tuk­ses­ta yhdessä vero­jaos­ton puheen­jo­hta­ja Samp­sa Kata­jan (kok.) ja jaos­ton demar­i­jäse­nen Sir­pa Paateron kanssa.

Keskustelus­ta todet­takoon, että vero­jaos­ton jäsenet ovat vero­tuk­ses­ta keskenään huo­mat­ta­van samaa mieltä – siis ver­rat­tuna siihen, kuin­ka paljon vero­tuk­seen liit­tyvät kysymyk­set kansalaisia yleen­sä jaka­vat. Jos tämä kolmikko saisi päät­tää vero­tuk­ses­ta, tulos olisi var­maankin parem­pi kuin mitä demokraat­tisem­mas­sa pros­es­sis­sa tulisi. 🙂

Joitakin irral­lisia ajatuk­sia keskustelun poh­jal­ta. Aloi­tan perintöverotuksesta.

Nos­tan hat­tua Samp­sa Kata­jalle siitä, että tässä vai­heessa ei ole syytä pois­taa per­in­töveroa, kos­ka on paljon keskeisem­pää alen­taa työn vero­tus­ta. Pienenä myön­ny­tyk­senä puolueen­sa viral­liselle kan­nalle hän tietysti jou­tui totea­maan, että jos­sain kaukaises­sa tule­vaisu­udessa on aika pois­taa per­in­tövero. Kaukainen tule­vaisu­us on vähän sama asia kuin horisont­ti: ete­nee, kun sitä kohti kuljetaan.

Per­in­töveros­ta luovu­tusvoit­toveroon: lukitusvaikutus

Ruot­sis­sa per­in­tövero on pois­tet­tu ja kor­vat­tu omaisu­u­den luovu­tusvoiton vero­tuk­sel­la. Jos per­it yri­tyk­sen tai asun­non, et mak­sa siitä veroa, mut­ta jos myyt, verot­ta­ja iskee myyn­tivoit­toon. Tätä on Ruot­sis­sa alet­ta kat­ua, kos­ka se tuot­taa suuren luk­i­tus­vaiku­tuk­sen. Asun­toa ei kan­na­ta myy­dä, vaik­ka se on per­i­jän tarpeisi­in sopi­ma­ton sekä koon että sijain­nin vuoksi.

Lisäk­si tämä käytän­tö toisi luovu­tusvoit­to­jen veron myös itse han­kit­tuun asun­to­var­al­lisu­u­teen, mikä olisi aivan kohtu­u­ton nou­se­vien asun­to­hin­to­jen aikana niille, jot­ka aloit­ta­vat yksiöstä ja etenevät kohti per­hea­sun­toa. Kaikil­la ei ole varaa ostaa sadan neliön asun­toa ensiasunnoksi.

Entä jos per­i­jästä ei ole yrittäjäksi?

Yri­tys­var­al­lisu­u­den osalta tuo luk­i­tus­vaiku­tus on vielä vaar­al­lisem­pi. Ei ole mitenkään harv­inaista, että yri­tyk­sen luoneen isän poi­ka tai tytär on kovin sopi­ma­ton yrit­täjäk­si. Per­in­töveron vai­h­t­a­mi­nen luovu­tusvoit­toveroon jar­rut­taa huo­mat­tavasti sitä, että kelvo­ton per­i­jä ymmärtää myy­dä yri­tyk­sen. Sitä pait­si eri­laiset yri­tysjär­jeste­lyt ovat arkipäivää nyky­maail­mas­sa. Herkästi käy niin, että Ruotsin malli estää nekin.

Kasautu­va var­al­lisu­us ei ongel­ma Suomes­sa — vielä

Yhteiskun­nal­lista oikeu­den­mukaisu­ut­ta pain­ot­ta­vat varoit­ta­vat per­in­töveron pois­tos­ta, kos­ka omaisuuk­sien kasautu­mi­nen on taloudel­lisen eri­ar­voisuuk­sien lähteistä suurin. (Piket­tyn kir­ja puo­lik­si luet­tuna yöpöy­däl­lä.) Jos kat­soo Yhdys­val­tain tilan­net­ta, varoituk­seen on aihet­ta. Suomen ongel­mana tois­taisek­si on pikem­minkin se, ettei meil­lä ole riit­tävästi yksi­ty­istä var­al­lisu­ut­ta sijoit­ta­maan kas­vavi­in yri­tyk­si­in – siis toistaiseksi.

Veron lykkäys, kun yri­tyk­sel­lä menee huonosti? 

Per­heyri­tys­ten liit­to on (taas) vaat­in­ut per­in­töveron pois­tamista ainakin yri­tys­var­al­lisu­ud­es­ta, ettei yri­tys­var­al­lisu­ut­ta joudu­ta pilkko­maan vero­jen mak­samisek­si. Sinän­sä minäkin kan­natan koti­maista omis­tus­ta. Kun omis­ta­ja­su­vut joutu­vat myymään yri­tyk­sen­sä, osta­ja on melkein aina ulko­mainen, kos­ka sitä kasautunut­ta var­al­lisu­ut­ta on Suomes­sa vielä niin vähän. Kasvo­ton ulko­mainen omis­ta­ja on tyly. Suomen ajau­tu­mi­nen tytäry­htiö­taloudek­si on peräti huono juttu.

On aika vaikeaa pois­taa per­in­tövero suurista omaisuuk­sista ja jät­tää se pieni­in omaisuuk­si­in. Täl­laista yritet­ti­in pari hal­li­tus­ta sit­ten, mut­ta perus­tus­lain tas­a­puolisu­us­vaa­timus­ta tämä ei täyt­tänyt. Per­heyri­tys­ten osalta asia on kyl­lä kun­nos­sa noin nor­maale­ja taloudel­lisia aiko­ja ajatellen. Jos omis­tu­so­su­us on yli 10 %, per­in­töveros­ta saa 60 %:n huo­jen­nuk­sen ja mak­suaikaa muis­taak­seni (?) viisi vuot­ta. Tuo vero on mak­set­tavis­sa aivan tavanomaisu­ista osin­go­ista, vaik­ka siitä pur­jeve­neestä onkin ehkä tin­git­tävä. Mut­ta täl­laisi­na aikoina, kun monil­la yri­tyk­sil­lä menee huonos­ti eikä mitään osinkoa kyetä mak­samaan, per­in­tövero voi vahin­goit­taa suuresti yri­tyk­siä. Voitaisi­in säätää lykkäys­lauseke, jos­sa per­in­töveron mak­su sidot­taisi­in per­i­tyn yri­tyk­sen tulok­seen tai osin­gon­jakoon. Jos yri­tys ei tuo­ta mitään, per­in­tövero siir­tyy tulevaisuuteen.

Per­heyri­tys­ten liiton huoli suurten omis­ta­ja­suku­jen kol­man­sista serkuista, joiden omis­tu­so­su­us ei ylitä kym­men­tä pros­ent­tia, on aihee­ton. Näitä kol­man­sia serkku­ja ei tarvi­ta yri­tyk­sen toiminnassa.

Kohtu­ullisen asun­non per­im­i­nen verot­tomak­si – tai veroon lykkäystä

Taval­liset ihmiset perivät van­hem­mil­taan käytän­nössä vain asun­to­var­al­lisu­ut­ta. Perus­tu­lon kan­nat­ta­ja ei voi vas­tus­taa koti­talouk­sien asun­to­var­al­lisu­u­den kart­tumista, sil­lä vas­taa­han vela­ton asun­to huo­mat­tavaa perus­tu­loa. (Jostain syytä perus­tu­lon laiskistavaa vaiku­tus­ta pelkäävät eivät pelkää asun­to­var­al­lisu­u­den laiskistavaa vaiku­tus­ta.) Voisi harki­ta per­in­töveron alara­jan nos­tamista nor­maalin asun­non tasolle. Toisaal­ta ihmiset perivät van­hempansa yleen­sä ollessaan itse 50 – 70 ‑vuo­ti­ai­ta, jol­loin kovim­paan hätään tämä perit­ty asun­to­var­al­lisu­us ei enää tule. (Perin­nön voi toki siirtää lap­silleen). Voisi ajatel­la per­i­tyn asun­non osalta veron lykkäämistä siihen, kun per­i­jä täyt­tää vaik­ka 40 vuot­ta, jot­ta asun­non­o­mis­tusuran alus­sa ole­va nuori ei jou­tu­isi perin­nöstä veroa maksamaan.

 

 

103 vastausta artikkeliin “Mietteitä verotuksesta (1/2) Perintöverotus”

  1. “luovu­tusvoit­to­jen veron myös itse han­kit­tuun asun­to­var­al­lisu­u­teen, mikä olisi aivan kohtu­u­ton nou­se­vaien asun­to­hin­to­jen aikana niille, jot­ka aloit­ta­vat yksiöstä ja etenevät kohti perheasuntoa.”

    Mitä jos oman asun­non myyn­tivoiton veros­ta voisi edelleen vapau­tua, mikäli ostaa tilalle uuden asun­non, johon itse muut­taa. Muus­sa tapauk­ses­sa mak­set­taisi­in myyn­tivoiton vero. Asun­non vai­h­tamisen mah­dol­lis­tamisek­si sään­nös lie­nee tehty? Mikäli vai­h­taa halvem­paan, niin veroe­t­ua ei saisi täysimääräisesti.

    Per­in­tövero­jen suuri ongel­ma taval­lisen tal­laa­jan kannal­ta on se, että veron joutuu mak­samaan, vaik­ka omaisu­ut­ta ei saisi hal­tu­un. Pahim­mil­laan tuo johtaa tuplaveroi­hin, kun henilöt kuol­e­vat “väärässä järjestyk­sessä”. Tämä epäko­h­ta tulisi kor­ja­ta ja min­imis­sään mak­su­velvol­lisu­us siirtää vas­ta haltuunsaantiajankohtaan.

  2. Artikke­lin asun­to­var­al­lisu­u­den ker­tymisen ver­tailut perus­tu­loon ovat virheel­lisiä. Perus­tu­lo olisi uni­ver­saali ja var­al­lisu­us­pe­rusteinen sosi­aal­i­tu­ki, joka hyödyt­täisi ihmisiä suh­teel­lis­es­ti sitä enem­män, mitä pien­i­t­u­loisem­pia ovat. Sen sijaan asun­to­var­al­lisu­u­den kart­tumi­nen kos­kee vain keskilu­okkaa ja ylem­piä tulolu­okkia ja pien­i­t­u­loisim­mat suvut jäävät siitä pait­si. Myös ne, jot­ka kar­tut­ta­vat omaa asun­to­var­al­lisu­ut­taan, joutu­vat tekemään sen kan­ta­mal­la asun­tove­lan riskit, jot­ka laukea­vat esimerkik­si työt­tömyy­den pitkittyessä.

  3. Yli 1meur perin­nöt tuot­ti­vat viime vuon­na n 50 meur. Eli niitä oli max. Muu­ta­ma sata. Eikös nyt voisi selvit­tää ihan per­in­tö perin­nöltä oliko veros­ta hait­taa yri­tys­toimin­nalle vai ei. Uskallan epäil­lä että eipä juuri.
    Toinen asia on että suurten var­al­lisuuk­sien per­heet osaa­vat kyl­lä per­in­töverot vält­tää, liekö Her­lin­it mak­sa­neet euroakaan…
    Ja myyn­tivoiton kiertämi­nen voi olla vaikeampaa.
    Muu­toin olen sitä mieltä että kiin­teistövero ylös ja kat­tavak­si. Vain kivi­jal­ka pysyy.

  4. Per­in­töveron voisi jakaa kymme­neen tasasu­ureen osaan, jon­ka ensim­mäi­nen erä menisi mak­su­un perin­nön­jakoa seu­raa­vana vuon­na ja viimeinen erä olisi mak­set­ta­va 11 vuo­den kuluttua. 

    Näin “taval­liset perin­nön­saa­jat” vält­ty­i­sivät lainan­oto­s­ta ja pysty­i­sivät mak­samaan per­in­töveron (korotet­tuna ansio­tuloverona) vähitellen. Yri­tyso­maisu­u­den per­i­jät taasen kuit­taisi­vat per­in­töveron osingoilla.

    Per­in­töveroa voisi alen­taa anta­mal­la ko. veros­ta vähen­nysoikeus. Ensisi­jais­es­ti mak­se­tun per­in­töveron voisi vähen­tää pääo­mat­u­loista ja tois­si­jais­es­ti ali­jäämähyvi­tyk­senä ansio­tu­loista. Samal­la voitaisi­in pois­taa eri­laiset per­in­tövero­huo­jen­nuk­set yri­tys­ten ja maat­alouden perijöiltä.

  5. Pois, pois ja pois. Jot­ta julkisen talouden saa kun­toon on pois­tet­ta­va niin paljon tukia ja palvelui­ta sen harteil­ta, että parem­pi vain antaa ihmis­ten vauras­tua ja lait­taa mak­samaan itse tarvit­se­mansa. Per­in­tövero heti pois ja sit­ten vähitellen tukia pois niiltä jot­ka pysyvät itse pystyssä, jot­ta niitä riit­tää kompasteleville.

    Muutenkin tuo­ta taloudel­lista oikeu­den­mukaisu­ut­ta tulisi kat­soa työl­lisyy­den näkökul­mas­ta, eikä muu­ta­man miljonäärin huonol­la maulla kalus­tet­tu­jen lukaalien. Parem­pi kai että tulo­ja tulee palkkoina kuin tuk­i­na, ei vain pidä päästää palkko­ja aivan pohji­in, ettei käy kuin USA:ssa, jos­sa työssäkäyvät asu­vat pahim­mil­laan tel­tois­sa palkan riit­tämät­tömyy­den takia. Mitä enem­män val­tio ryöstää kuolleil­ta, niin sitä vähem­män elävät pystyvät sitä työtä luo­maan joko itse yrit­tämäl­lä tai sit­ten kulut­ta­mal­la. Val­tio vain tuhoaa tuon vau­rau­den. Taloudel­lisen epä­tasa-arvon tuo­mat sosi­aali- ja ter­veysongel­mat vähenevät sil­lä kestäväm­min, että köy­him­mät nos­te­taan ylöspäin riit­täville palkoille (perus­tu­lo + pieni palk­ka), eikä siten että muu­ta­man tosirikkaan takia nui­ji­taan koko keskilu­ok­ka alaspäin.

    Kun teolli­nen investoin­ti nykyään tarkoit­taa enem­män sitä, että työ­paikat vähenevät tuotan­non kas­vaes­sa, niin jotenkin pitäisi nähdä myös tämä yhteiskun­nalli­nen aspek­ti, eli mik­si niitä konei­ta ei tosi­aan voi antaa tehdä niitä töitä? Vähitellen vauras­tu­va kansa voi siir­tyä kat­se­le­maan konei­den työn­tekoa ja itse kek­siä bisnestä lisään­tyvän vapaa-ajan täyt­tämiseen. Sitähän kasvualat, varsinkin työl­listävät, paljolti ovat. Use­am­mal­la fyrkkaa tarkoit­taa sitä, että use­ampi läh­tee rohkeam­min yrit­tämään jotakin. Val­tio rak­en­taisi rauta­tien keskelle met­sää, jota ei käytettäisi. 

    Vihreä aspek­ti tässä on kai se, että lop­ut­tomi­in jatku­va taloudelli­nen kasvu on sulaa hul­lu­ut­ta, joten jonkin­lainen lep­pois­t­a­mi­nen tai suo­ranainen yhteiskun­nalli­nen val­lanku­mous tulee tehdä. Jos ihmi­nen ei rasita julk­ista talout­ta, niin sehän on ideaali tilanne. Velat­tomat asun­not kier­toon per­in­töinä, ja sit­ten ihmiset tekevät työk­seen tarpeek­si mak­saak­seen lop­ut tarvit­ta­vat. Ei tarvi­ta pakkokasvua, jos ihmisil­lä on vau­raut­ta huole­htia itses­tään (ja rem­pa­ta velat­to­mia asun­to­jaan). Tuskin kukaan jak­saa laiskistua niin paljoa, että heit­täy­tyy koko hom­man ulkop­uolelle sen takia, että löy­tyy vela­ton kämppä.

    Mitä asun­tomarkki­noi­hin tulee, niin kaavoitus­ta muut­ta­mal­la syn­tyy enem­män tar­jon­taa (tiivisko­rkea) ja merkit­tävä määrä asun­noista on ihan eri luokan puljuil­la kuin kuin mum­mon­sa perivillä. 

    Niin ja kyl­lähän se vitut­taa lainaa ottaa kuole­man­ta­pauk­sen joh­dos­ta, varsinkin jos on itse ollut tekemässä tuo­ta per­in­töä, ja eipä hyvä jut­tu sekään, että rahamiehet lähtevät Tukhol­maan, eli parem­pi tei­dän olisi taipua hyväl­lä siel­lä eduskun­nas­sa. Ainakin tämä poistopy­rkimys on etu kokoomuk­selle vaaleis­sa suh­teessa vihreisi­in, kun on kyse kuitenkin viha­tu­im­mas­ta veros­ta tutkimustenkin mukaan.

    Mie­lenki­in­toista tuol­la Ruot­sis­sa tuokin, että mak­se­taan vain korko­ja asun­to­lain­oista — vaikut­ta­nee koti­maiseen kulu­tuk­seen posi­ti­ivis­es­ti, mut­ta onko niin merkit­tävää että tulee jokin rom­ah­dus, jos pakot­ta­vat koh­ta lyhen­nyk­si­in. Liekö tuokin osaltaan saanut Ruotsin näyt­tämään parem­mal­ta suh­teessa Suomeen. Jos palvelui­hin ei olekaan enää rahaa samaan malli­in, niin voi tuo ihail­tu työ­paikkake­hi­tys sukeltaa.

  6. Nimerk­ki Mikko tuos­sa arvu­ut­teli: liekö Her­lin mak­sa­neet (per­in­töveroa) ollenkaan. Ker­ronpa Mikolle: lie. Siis tämän kir­joi­tan oma­l­ta osaltani, kos­ka Her­lin­itkin ovat yksit­täisiä luon­nol­lisia henkilöitä (itse asi­as­sa kyl­lä tiedän että suku­laisenikin ovat mak­sa­neet melkoisia sum­mia per­in­tö- ja lah­javero­ja, mut­ta vas­taan vain omista tekemi­sistäni tässä).

    Niko Her­lin

  7. Taval­liselle palka­nsaa­jalle lesken oikeus jäädä asumaan yhteiseen koti­in tuo per­in­töveron muo­dos­sa käytän­nössä pakol­lisen lainan­oton. Kos­ka kotia ei voi real­isoi­da ennen lesken kuole­maa, käytän­nössä se tarkoit­taa perin­nön sit­o­mista usein jopa kym­meniksi vuosik­si “kiin­ni”. Täl­laises­sa tilanteessa per­in­tövero tulee mielestäni voi­da mak­saa jak­sotet­tuna, edel­lä ehdotet­tu 10 vuo­den aika on kohtu­ulli­nen. Toki jos omaisu­us real­isoidaan, vero tulee mak­saa heti.

  8. Yksinker­taisin tapa väli­aikaises­ti pois­taa per­in­töveron haitallisia vaiku­tuk­sia on alen­taa veron määrää.

    Näin peri­aate säi­lyy mut­ta hai­tat vähenevät. Joskus tule­vaisu­udessa voi sit­ten taas nos­taa veron määrää jos talous yllät­täen alka­akin parantua.

  9. Se, että yli miljoo­nan perin­nöistä kerät­ty vero oli yhteen­sä alle 50 miljoon­aa, ker­too siitä, miten per­in­tövero kohdis­tuu: Se on keskilu­okan vero, jota on sitä helpom­pi kiertää kuta rikkaampi on. 

    Mitä jos esimerkik­si alen­net­taisi­in per­in­töveroa ja laitet­taisi­in se mak­su­un vaik­ka vas­ta sit­ten kun pesä jae­taan ja laitet­taisi­in pesän jakamiselle ajalli­nen takaraja?

    Tai mitä jos pois­tet­taisi­in kokon­aan per­in­tövero esimerkik­si alle 200 000 omaisuuksilta?

  10. “Voitaisi­in säätää lykkäys­lauseke, jos­sa per­in­töveron mak­su sidot­taisi­in per­i­tyn yri­tyk­sen tulok­seen tai osin­gon­jakoon. Jos yri­tys ei tuo­ta mitään, per­in­tövero siir­tyy tulevaisuuteen.”

    Ja ajat­telit, ettei tuo aiheut­taisi samankaltaista kan­nustin­lu­okkua yri­tyk­sille kuin sos­su pitkäaikaistyöttömälle.

    1. Ja ajat­telit, ettei tuo aiheut­taisi samankaltaista kan­nustin­lu­okkua yri­tyk­sille kuin sos­su pitkäaikaistyöttömälle.

      No ei aiheuta. Per­in­tövero on täl­lai­sisa tapauk­sis­sa noin kahdek­san pros­ent­tia yri­tyk­sen arvos­ta, siis jos kyse on rin­ta­per­il­li­sistä. Yri­tyk­sen tuot­toa ei sen takia kan­na­ta pudot­taa pysyvästi nollaan.

  11. Hyvä kir­joi­tus ja ennen muu­ta hyvin huomioitu Suomen eri­laisu­us, siis pääomien puut­tumi­nen ja asuntovarallisuus.

    Hallinnon ja vero­tuk­sen kannal­ta olisi järkevää nos­taa per­in­töveron alara­jana ole­van perin­nön määrää. Nykyi­nen alara­ja on 20 000 eruroa, sen nos­t­a­mi­nen 40 000 euroon (vaiku­tus n 1 500 eur/saaja) ei luul­tavasti kaataisi val­tion taloutta.

    Mah­dol­lis­es­ti myös perin­nön­jät­täjän omas­sa käytössä olleen asun­non per­in­töveroa voisi keven­tää, I verolu­okan osalta esim 10 pros­ent­ti­in asun­non arvos­ta riip­pumat­ta. Tämä pois­taisi mak­suon­gel­man, kun les­ki jää asumaan asun­toon, jota ei voi­da myy­dä vero­jen maksamiseksi.

    Luul­tavasti suo­ma­laiset eivät noin Van­hasen tavoin halua päästä eroon per­in­töveros­ta kokon­aan vaan muut­taa se sel­l­aisek­si, joka olisi kohtu­ulli­nen nor­maalin elämän kannalta.

  12. Tiedemies:
    Se, että yli miljoo­nan perin­nöistä kerät­ty vero oli yhteen­sä alle 50 miljoon­aa, ker­too siitä, miten per­in­tövero kohdis­tuu: Se on keskilu­okan vero, jota on sitä helpom­pi kiertää kuta rikkaampi on. 

    Keskilu­ok­ka kyl­lä tykkää kulut­taa paljon ilmaisia palvelui­ta, mut­ta jonkun toisen pitäisi mak­saa verot.

  13. En ole näh­nyt tässä viimeaiko­jen per­in­töverokeskustelus­sa mis­sään yksi­tyisko­htia, kuin­ka tuo 650 Meur vuosit­tainen aukko paikattaisiin.

    Per­in­töveron pois­to kuu­lostaa “kival­ta”, mut­ta ei enää sen jäl­keen, kun selviää mitä vero­ja pitäisi korot­taa. Myyn­tivoiton vero­tus­ta kiristämäl­lä vain per­in­töo­maisu­u­den osalta ei lovea täytet­täisi. Onko joku lukenut läpi Perheyritysten/Pellervon paperin, mitä vero­ja he ehdot­ta­vat nostettavaksi?

    Tässä säi­keessä valite­taan lesken asum­isoikeut­ta ja sitä, että per­in­tövero mak­se­taan ehkä vuosikau­sia ennen kuin asun­toa päästään myymään.
    Tämä val­i­tus on vähän liioit­telua, per­in­töveroa pienen­netään hallintaoikeu­den arvioidun keston mukaan (eli lesken iän perusteella).

  14. Ostin 1000kpl Met­son osakkei­ta, kun hin­ta oli 7,50€. Nyt niiden arvo on n.27,50€(+Valmetit päälle). Jos möisin osak­keet, jou­tu­isin mak­samaan myyn­tivoit­toveroa n.6.000euroa.

    Jos min­ul­la ei olisi muu­ta omaisu­ut­ta ja kuolisin, lapseni saisi­vat Met­sot ja Val­metit ihan ilmaisek­si, kos­ka niiden arvo jää alle tuon 20.000 euron per perijä.

    Ruotsin mallis­sa myös per­i­jä mak­saisi saman suu­ruisen veron real­isoidessaan osakkeet.

  15. Tilanteessa, jos­sa yksi­ty­sen pääo­man puute on Suomen pahin yhteiskun­nalli­nen ongel­ma 🙁 , ei tuo selit­telysi nyt oikein mene läpi. Kaik­ki yksi­tyi­nen pääo­ma, niin iso kuin pieni, olisi tässä tilanteessa tervetullutta. 

    Mitä Ruot­si­in tulee, niin tietääk­seni kukaan var­teenotet­ta­va taho ei kri­ti­soi per­in­töveron pois­toa. Kri­ti­soi­jat ovat kaiketi jotain punav­ihre­itä äärili­ik­keen edus­ta­jia? Ruot­sis­sa on aina ymmär­ret­ty ruot­salaisen pääo­man tärkeys, oli hal­li­tus­vas­tu­us­sa kuka tahansa.

    Pääo­maa voidaan verot­taa kahdel­la tapaa ter­veesti. Euroopas­sa se tehdään yleen­sä tasaise­na, tuot­toon perus­tu­vana verona. Amerikkalainen tapa taas on keskit­tää pääo­man vero­tus juuri sukupol­ven­vai­h­dok­si­in ja pitää yri­tysvero­tus muuten pienenä, jopa olemat­tomana. Suo­ma­lainen viritelmä, jos­sa verote­taan sekä että, on tuhoon tuomit­tu ja johtaa lop­ul­ta tytäryhtiötalouteen.

    Euroop­palaises­sa jär­jestelmässä ideana on kas­vat­taa kansal­lis­var­al­lisu­ut­ta pitkäjän­teis­es­ti. USA:ssa taas ideana on, että jokainen sukupolvi tekee oman rikkaut­en­sa. Jälkim­mäi­nen vaatii toimi­ak­seen mm. paljon jous­tavam­mat työ­markki­nat sekä paljon hal­patyövoimaa. Halu­am­meko luo­da sellaiset?

    Suomeen tarvi­taan sekä iso­ja että pieniä koti­maisia pääo­mia. On parem­pi, että tule­vaisu­u­den nokioi­ta omis­ta­vat amerikkalais­ten eläkeläis­ten sijas­ta suo­ma­laiset suur- ja pien­si­joit­ta­jat. On paljon parem­pi, että PKT-sek­to­ril­la on enem­män kasvol­lista suo­ma­laista omis­tus­ta kuin kiinalaisia, jot­ka vain kup­paa­vat teknologiat.

    Nyky­menol­la Suomes­ta tulee tytäry­htiö­talous, jon­ka päätök­set tehdääm New Yorkissa ja Shang­hais­sa. Samoi­hin kaupunkei­hin vir­taa koko yhteiskun­tamme tuot­to. Kaik­ki vain sen takia, että jotkut type­r­ät suo­ma­laiset ovat niin pirun kateellisia.

    1. Mitä Ruot­si­in tulee, niin tietääk­seni kukaan var­teenotet­ta­va taho ei kri­ti­soi per­in­töveron pois­toa. Kri­ti­soi­jat ovat kaiketi jotain punav­ihre­itä äärili­ik­keen edus­ta­jia? Ruot­sis­sa on aina ymmär­ret­ty ruot­salaisen pääo­man tärkeys, oli hal­li­tus­vas­tu­us­sa kuka tahansa.

      Vero­jaos­to osal­lis­tui kesäku­un alus­sa Hanasaa­res­sa jär­jestet­tyyn sem­i­naari­in, jos­sa käsitelti­in Ruotsin vero­tus­ta. Alus­ta­ji­na oli johtavia veroasien­tun­ti­joi­ta Ruot­sista. He kri­ti­soi­vat per­in­töveron pois­toa juuri tuon luk­i­tus­vaiku­tuk­sen takia, joka myyn­tivoiton vero­tuk­ses­ta tulee.

  16. “vas­taa­han vela­ton asun­to huo­mat­tavaa perustuloa”

    No eihän nyt sen­tään, kuten Mikko Num­melin jo ehti hyvin perustel­la. Perus­tu­lon idea olisi että sen saa­vat kaik­ki saman­su­u­ruise­na. Kaik­ki “taval­lisetkaan” ihmiset eivät peri asun­toa, saati velatonta. 

    Per­in­töveron pois­t­a­mi­nen jyrken­täisi var­al­lisu­usero­ja, koos­t­u­ipa per­in­tö asun­nos­ta tai mis­tä tahansa. Se olisi taval­laan suo­ras­taan tulon­si­ir­to vähä­varaisil­ta ja asun­ton­sa oma­l­la työl­lään han­kkineil­ta niille, jot­ka ovat sat­tuneet syn­tymään varakkaam­mille vanhemmille. 

    Toki var­al­lisu­usero­jen jyrkken­e­mistä voi joku pitää posi­ti­ivise­nakin asiana, jos näkee ongel­mak­si sen ettei maas­sa ole tarpeek­si varakkai­ta pitämään fir­mat koti­maises­sa omis­tuk­ses­sa. Mut­ta ei tämä nyt perus­tu­loon liity mitenkään.

    1. Yhteiskun­nal­lisen tasa-arvon kannal­ta asun­to­var­al­lisu­us ei toki vas­taa perus­tu­loa, mut­ta henkilön mikroekonomiseen tilanteeseen se vaikut­taa samal­la tavalla.

  17. pekka:
    En ole näh­nyt tässä viimeaiko­jen per­in­töverokeskustelus­sa mis­sään yksi­tyisko­htia, kuin­ka tuo 650 Meur vuosit­tainen aukko paikattaisiin… 

    Tuleeko joku aukko ja jos tulee, niin kuin­ka suuri? Vero­tus ei koskaan ole nol­la­summapeliä, vaan eri verot vaikut­ta­vat eri taval­la kokonaiskertymään.

    Se tiede­tään, että lisään­tyneet myyn­tivoit­toverot, jos ne pystyt­täisi­in pitämään nykyisel­lä tasol­la, kuit­taisi pääosan. Use­ampi jatka­va yri­tys pitäisi laskea mukaan, sitä kaut­ta parem­pi työl­lisyys jne. Olet täysin oike­as­sa kuitenkin siinä, ettei yhtään edes alkeel­lista laskel­maa ole näkynyt, tuot­taisiko per­in­töveron pois­to lisää vero­tu­lo­ja vai vähen­täisikö se niitä? 😀

    Jotain voitaisi­in ehkä arvioi­da Ruotsin perus­teel­la. Per­in­tö- tai autoveron pois­tot eivät tehneet notkah­dus­ta vero­tu­loi­hin. Se sopii hyvin vero­tuk­sen teo­ri­aankin, jon­ka mukaan pis­teverot har­voin tuot­ta­vat mitään. Oleel­lista on tasainen ja kat­ta­va veropohja.

  18. Osmo Soin­in­vaara: No ei aiheuta. Per­in­tövero on täl­lai­sisa tapauk­sis­sa noin kahdek­san pros­ent­tia yri­tyk­sen arvos­ta, siis jos kyse on rin­ta­per­il­li­sistä. Yri­tyk­sen tuot­toa ei sen takia kan­na­ta pudot­taa pysyvästi nollaan.

    Onko var­maa, ettei omis­ta­ja saa raho­ja yri­tyk­ses­tä irti jonkin­laisil­la jär­jeste­ly­il­lä siten, että yri­tyk­sen tuot­to on pysyvästi näen­näis­es­ti nol­la? En tiedä, kysyn vaan.

  19. Sylt­ty: Keskilu­ok­ka kyl­lä tykkää kulut­taa paljon ilmaisia palvelui­ta, mut­ta jonkun toisen pitäisi mak­saa verot.

    Tässä kohtaa voisikin kysyä kysymyk­sen: Mis­tä _itse_käyttämästäsi,_ veroil­la rahoite­tus­ta tai tuote­tus­ta, olet valmis luop­umaan, jot­ta veror­a­sitet­ta saataisi­in las­ket­tua? Anyone?

  20. Osmo Soin­in­vaara: Vero­jaos­to osal­lis­tui kesäku­un alussa…

    No onhan joku sitä mieltä, että Piket­tykin on asiantun­ti­ja! 😀 Mies on ran­skalainen, joten hänen talousoppe­jaan pitää kat­soa sitä, ei kovin onnis­tunut­ta taloushis­to­ri­aa vasten.

    Mikään ei ole ongel­ma­ton­ta, mut­ta Ruotsin poli­ti­ik­ka, jon­ka tavoite on jo sato­ja vuosia ollut ruot­salaisen pääo­man keräämi­nen 🙂 , on oleel­lis­es­ti fik­sumpaa kuin viime­vu­osien suo­ma­lainen veropoli­ti­ik­ka, jon­ka johta­va idea on kateus. 🙁

  21. Ree-vita­mi­iniä purk­ista: Tässä kohtaa voisikin kysyä kysymyk­sen: Mis­tä _itse_käyttämästäsi,_ veroil­la rahoite­tus­ta tai tuote­tus­ta, olet valmis luop­umaan, jot­ta veror­a­sitet­ta saataisi­in las­ket­tua? Anyone?

    Ansiosi­don­nainen sosi­aal­i­tur­va (no, en vielä ole varsi­nais­es­ti käyt­tänyt, mut­ta eiköhän oikeus siihen ole myös käyt­tämistä), Kela-kor­vauk­set käyt­tämistäni yksi­tyisen sairaan­hoidon palveluista, ja voisin myös harki­ta jonkun­laista eksplisi­it­tisem­pää korkeam­paa verokan­taa niille, jot­ka koulun penkkiä pidem­pään kulut­ta­vat (implisi­it­tis­es­ti­hän noin on jo). Nämä nyt tuli­vat mieleen yhteiskun­nan kolmes­ta isos­ta, koulu­tus, sosi­aal­i­tur­va ja ter­vey­den­huolto. Sit­ten nautin maataölous­tukien mukanaan tuomista edulli­sista elin­tarvikkeista, joi­ta en kaipaisi, enkä asun­to­lainan verovähen­nyk­ses­täkään niin välit­täisi. Riit­tääkö alku­un vai jatkanko?

  22. Jos vero­tuk­selle pitäisi jotain tehdä, niin se olisi pien­i­t­u­lois­t­en vapaut­ta­mi­nen tuloverotuksesta.

    On aivan yks hailee miten per­heyri­tyk­sille käy. Jään­teitä men­neisyy­destä siinä mis­sä valtionyhtiötkin.

  23. Tiedemies: Se, että yli miljoo­nan perin­nöistä kerät­ty vero oli yhteen­sä alle 50 miljoon­aa, ker­too siitä, miten per­in­tövero kohdis­tuu: Se on keskilu­okan vero, jota on sitä helpom­pi kiertää kuta rikkaampi on.
    Mitä jos esimerkik­si alen­net­taisi­in per­in­töveroa ja laitet­taisi­in se mak­su­un vaik­ka vas­ta sit­ten kun pesä jae­taan ja laitet­taisi­in pesän jakamiselle ajalli­nen takaraja?

    No ei se nyt ihan mität­tömältä kuu­losta, että yli miljoo­nan perin­nöt tuot­ta­vat läh­es 10% veron tuotosta.

    Mitä jos korotet­taisi­in per­in­töveroa samaan aikaan kun sen mak­sami­nen tehtäsi­in vähän vähem­män ongel­mallisek­si ja mietitään miten isom­pi­en per­in­tövero­jen kiertämistä vaikeutetaan? On ikävää, että asial­lisen per­in­töverokeskustelun tilan vie täysin vään­tö siitä pitäisikö per­in­töveroa ylipäätään olla.

    Kuvaavaa on se, että kun vero-oikeu­den pro­fes­sori esit­tää fak­to­ja (tai ainakin perustel­tu­ja mielip­iteitä), niin miten vas­taa Van­hanen? Ei fak­toil­la (tai edes perustel­luil­la mielip­iteil­lä) vaan loukkaan­tu­mal­la. Miten tuol­laisen voi kukaan ottaa tosissaan?

  24. Ree-vita­mi­iniä purk­ista: Tässä kohtaa voisikin kysyä kysymyk­sen: Mis­tä _itse_käyttämästäsi,_ veroil­la rahoite­tus­ta tai tuote­tus­ta, olet valmis luop­umaan, jot­ta veror­a­sitet­ta saataisi­in las­ket­tua? Anyone? 

    Lap­sil­isien yh-koro­tuk­set ja lesken eläk­keet tule­vat ensim­mäisenä mieleen. Toise­na omis­tusasun­non korkotuet, jot­ka ovat ihan yhtä idioot­ti­maisia kuin vuokra-asumisenkin tuet. Vain täy­delli­nen idioot­ti tukee asum­ista, kos­ka kaik­ki tuet val­u­vat tutk­i­tusti hintoihin.

    Kol­man­nek­si voisi sanoa ter­veyskeskuk­set. Yksi­ty­is­lääkäri­jär­jestelmä on halvem­pi ja se voidaan rahoit­taa samal­la taval­la vaku­u­tuk­sil­la kuten nykyi­nenkin DDR-jär­jestelmä, mut­ta halvemmalla.

    En ottanut listalle yhtään kult­tuuri palvelua, kos­ka niiden kus­tan­nuk­set ovat min­i­maal­isia ver­rat­tuna sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­si­in. Sosi­aali- ja ter­vey­den­huolto vie reilusti yli 70 % yhteiskun­nan varoista, joten vain niihin tehdyt leikkauk­set pelas­ta­vat talouden.

    Pohjim­mil­taan ongel­ma on juuri liian korkea veroaste, jon­ka kukka­hat­tutädit loi­vat pelas­ta­maan huono-osaisia. Nyt se rokot­taa pahiten pien­i­t­u­loisia. Kus­tan­nus­rakenne on kestämätön.

    1. Kalla. Kysymys oli, mis­tä ITSE käyt­tämiäsi verora­hoin tuet­tu­ja asioi­ta olisit valmis luop­umaan. Oletko todel­la saanut sekä leskeneläket­tä että lap­sil­isien YH-koro­tus­ta ja oikeasti käynyt joskus terveyskeskuksessa?

  25. Kun nyt Van­hanen tuli puheek­si, niin päämin­is­ter­inä ollessaan hän sanoi per­in­töveron ole­van hyvä fiskaa­li­nen vero.

    Van­hasen hal­li­tus­ta muo­dostet­taes­sa innokkaana lob­ba­ri­na muuten hääri Anders Blom, sil­loinen Per­heyri­tys­ten liiton toimitusjohtaja.

  26. Ree-vita­mi­iniä purk­ista: Tässä kohtaa voisikin kysyä kysymyk­sen: Mis­tä _itse_käyttämästäsi,_ veroil­la rahoite­tus­ta tai tuote­tus­ta, olet valmis luop­umaan, jot­ta veror­a­sitet­ta saataisi­in las­ket­tua? Anyone?

    Niin paljos­ta että kokon­aisveroaste tipah­taisi 35%iin, pois­lukien sisäi­nen ja ulkoinen tuval­lisu­us. Eli vas­taus on “melkein kaikesta pait­si maanpuolustuksesta”. 

    Kaikkein tärkein­tä olisi yhdis­tää kun­non leikkauk­set & veronalen­nuk­set rak­en­teel­lisi­in uud­is­tuk­si­in uud­is­tuk­sia. Ansiosi­don­nainen pois, eläkeikää ylös, jäykät työ­markki­nat täys­re­mont­ti­in ja samaan aikaan kun­non leikkauk­set tulon­si­ir­toi­hin, ilmaiset palve­lut mak­sullisik­si jne. Ja jot­ta vasem­mis­ton leikkikey­ne­siläiset eivät pää­sisi huu­ta­maan että kovat säästöt sakkaut­taisi­vat talouden, niin ne kom­pen­soitaisi­in vas­taav­il­la veronalen­nuk­sil­la. Raha siir­ty­isi vain siitä taskus­ta, joka ei tee mitään, niiden tawku­utn, jot­ka tekevät jotain. Tai tiseasi­as­sa siis rahaa ei enää siir­ty­isi siitä työtäteke­vien taskus­ta tekemät­tömien taskuun.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalla. Kysymys oli, mis­tä IOTSE käyt­tämiäsi verora­hoin tuet­tu­ja asioi­ta olisit valmis luopumaan.

    Miten luovut jos et käytä mitään? 😉

  28. Pääo­maveron ja per­in­töveronkin voisi muut­taa progressiiviseksi.

    Val­tion täy­ty­isi muut­taa vero­tus­ta yksinker­tais­es­ti sel­l­aisek­si, että se rasit­taa vähiten pien­i­t­u­loisia ja eniten suurituloisia.

    Täl­lä het­kel­lä palkkat­u­lo­ja luku­unot­ta­mat­ta tämä ei toteudu, vaan keino­ja riit­tää rutkasti lail­liseen veronkiertoon.

    Itse käyt­täisin yhteiskun­nan onnis­tu­misen mit­ta­ri­na sitä, miten hyvin huono-osaisim­mil­la menee ja miten ter­veitä he ovat.

    Siis­pä siinä ei parahin Kalle ole mitään vikaa, että vaik­ka sosi­aali- ja ter­veys­menot veisivät yhteiskun­nan menoista enem­mänkin kuin 70 prosenttia.

  29. Mak­su­ton korkeak­oulu­tus on suurin sub­ven­tio, jon­ka olen saanut ja joka on nos­tanut omat keskian­sioni 40% suo­ma­laisen keskian­sio­ta korkeammalle.

    Tietysti aina voi ajatel­la että koulu­tus vain mah­dol­lis­taa ole­mas­saol­e­van kyvyn käytön eikä vet­tä voi kan­taa poh­jat­tomaan saaviin.

    Jopa täl­löin voi per­heen tulota­so rajoit­taa opiskelumah­dol­lisuuk­sia, kos­ka lainaa ei voi saa­da ilman vakuuk­sia. Joku val­tion laina­jär­jestelmä siis tarvitaan. 

    Nykyi­nen korkeak­oulu­tuk­sen mak­sut­to­muus sub­ven­toi suurim­mak­si osak­si ko muutenkin hyväosaisia!

  30. Yhdys­val­lois­sa on tietääk­seni suh­teel­lisen korkea per­in­tövero­tus, mut­ta se ei silti ole estänyt omaisu­u­den kasaan­tu­mista har­voille rikkaille suvuille. Ehkä tässäkin asi­as­sa vuo­tu­inen tulovero­tus on kuitenkin per­in­tövero­tus­ta tehokkaampi keino tasa­ta tulon­jakoa ja omaisu­u­den kertymistä.
    Per­in­tövero­tuk­sel­la on puolen­sa. Tärkein­tä on pohtia koko vero­tus­ta yht­enä kokon­aisuute­na ja tehdä päätök­set siitäkin kokon­aisu­u­den osana. Ei erilliskysymyksenä.

  31. Kalle: No onhan joku sitä mieltä, että Piket­tykin on asiantun­ti­ja! Mies on ran­skalainen, joten hänen talousoppe­jaan pitää kat­soa sitä, ei kovin onnis­tunut­ta taloushis­to­ri­aa vasten. 

    “Ei kovin onnis­tunut­ta” tarkalleen mil­lä mit­ta­pu­ul­la? Tai vielä parem­min: mihin ver­rat­tuna?

    Forbesin tuor­eim­mal­la listal­la maail­man 500 suurim­mas­ta yhtiöstä on niistä 31 ran­skalaisia. Esimerkik­si sak­salaisia on vain 28, vaik­ka Sak­san väk­iluku on 20 % suurem­pi. Brit­tiläisiä samoin 28, väk­iluku läh­es sama kuin Ranskan.

  32. Lau­ri T. Kumpu­lainen:
    Jos vero­tuk­selle pitäisi jotain tehdä, niin se olisi pien­i­t­u­lois­t­en vapaut­ta­mi­nen tuloverotuksesta.

    On aivan yks hailee miten per­heyri­tyk­sille käy. Jään­teitä men­neisyy­destä siinä mis­sä valtionyhtiötkin. 

    Kyl­lä kaikkien pitää kan­taa kor­ten­sa yhteiseen kekoon, jo ihan peri­aat­teen vuok­si. Vapaa-matkus­ta­jia ei tarvita.

    Per­heyri­tyk­siä ja val­tiony­htiöitäkin sen sijaan tarvi­taan, kuten yri­tyk­siä yleensäkin.

    Tulovero on siitä käytän­nölli­nen vero, että kun tuloa saa, voi siitä osan kanavoi­da myös yhteisek­si hyväk­si. Sen sijaan esim. per­in­tövero, peri­aat­teel­la “nyt­pä mak­sat, oli sin­ul­la sitä rahaa sit­ten tai ei” on suo­ras­taan hiton­moinen vääryys. Jos tuol­laista ker­talu­on­teista veron­mak­sua varten pitää ottaa esim. lainaa, pitäisi kaik­ki ao. lainan­hankkimis- ja pitoku­lut voi­da vähen­tää vero­tuk­ses­sa täysimääräisesti.

  33. Kalle: No onhan joku sitä mieltä, että Piket­tykin on asiantuntija! 

    Ja sin­ul­la on jotakin perusteitakin väit­tää, ettei olisi?

    Mies on ran­skalainen, joten hänen talousoppe­jaan pitää kat­soa sitä, ei kovin onnis­tunut­ta taloushis­to­ri­aa vasten.

    Ran­skan pitkän tai keskip­itkän aikavälin talouske­hi­tys ei ole olut edes mitenkään eri­tyisem­min huonoa.

    Mikään ei ole ongel­ma­ton­ta, mut­ta Ruotsin poli­ti­ik­ka, jon­ka tavoite on jo sato­ja vuosia ollut ruot­salaisen pääo­man kerääminen

    Sodista erossa pysymi­nen on kiis­tat­ta fik­sua ja suositeltavaa. Nykyään voi lisätä vielä lis­taan ihmisko­keet valuuttaunioneilla.

  34. Hei Osmo

    Luk­i­tuse­fek­ti on tun­net­tu jut­tu, mut­ta mielestäni liioit­telet sen vaiku­tus­ta. Ilmaisu “Ruot­sis­sa on alet­tu kat­ua” on myös yliampu­va, kri­it­tistä keskustelua on mut­ta ei mitään val­tavaa tyytymättömyyttä. 

    Jos asun­toni arvo on nous­sut, voin toki lykätä arvon­nousun vero­tus­ta lykkäämäl­lä myymistä, mut­ta en myöskään pääse käsik­si tuo­hon myyn­tivoit­toon, ellen sit­ten käytä asun­toa luot­to­vakuute­na ja kas­va­ta velka­an­tu­mis­tani. Sik­si tuo efek­ti perus­tuu “vain” siihen, että verot­tam­a­ton lisäar­vo kas­vaa korkoa eli arvon­nousu jatkuu.

    Oman asun­non myyn­tivoiton verot­ta­mi­nen ei myöskään ole “täysin kohtu­u­ton­ta” asun­toa säästävälle koti­taloudelle. Tuo tulo­han on joka tapauk­ses­sa pääosin sel­l­aista, joka on saatu tekemät­tä yhtään mitään. Ansioton arvon­nousu kuu­luu kokon­aan tai suurelta osin julk­istaloudelle, kuten olet itsekin mon­een ker­taan toden­nut, ja myyn­tivoiton vero mah­dol­lis­taa julk­ispalvelu­jen rahoituk­sen mukana pysymisen kun var­al­lisu­usar­vot nou­se­vat. Vuokral­la asu­va säästäjä ei lainkaan pääse mukaan saman­laiseen omis­ta­van verorälssi­in, ja asun­notkin raken­netaan viime kädessä työl­lä joka on Suomes­sa ankarasti verotettua.

    Kaikkea vero­tus­ta pitää arvioi­da myös sitä kaut­ta, miten vai­h­toe­htoiset verot vaikut­ta­vat. VATT:n tutk­i­jat ovat laa­jasti sitä mieltä, että Suomes­sa valit­tu poli­it­tis­es­ti “help­po” varain­si­ir­tovero on erit­täin vahin­golli­nen. Oman asun­non myyn­tivoiton verot­ta­mi­nen vaik­ka alhaisem­mal­la verokan­nal­lakin voisi olla järkevä askel Suomessakin.

    1. Juhana. Jos ajat­telemme asun­to­jen hin­to­jen nousua mis­sään päin Suomea hyvän­sä viimeisen neljänkymme­nen vuo­den aikana, 90 % tuos­ta “arvon­nousus­ta” on rahan arvon alen­tu­mista ja häviävän pieni osa todel­lista arvon­nousua. Jos asun­non vai­h­ta­jaa verote­taan inflaa­tios­ta ja väärässä asun­nos­sa sin­nit­televää ei verote­ta, kyl­lä siinä luk­i­tus­ta tapahtuu.
      Edelleen, olkoon inflaa­tio kuin­ka suuri hyvän­sä, se, jol­la on varaa ostaa per­hea­sun­to 18-vuo­ti­aana, eikä joudu muut­ta­maan ker­taakaan, ei joudu mak­samaan siitä koskaa kun taas yksiöstä aloit­tavaa verote­taan inflaa­tios­ta mon­een kertaan.

  35. Hei Osmo.

    Blog­gasin väit­teestä, että per­in­tövero on haitalli­nen yri­tys­toimin­nalle ja kansan­taloudelle (http://jussikiviluoto.blogspot.fi/). Mielestäni tämän näke­myk­sen peruste­lut ovat heikkoja.

    On syytä muis­tut­taa, että luovu­tusvoit­tovero ja per­in­tövero eivät ole toisi­aan pois­sulke­via. Lisäk­si luovu­tusvoit­tovero tulisi per­iä siinä vai­heessa, kun var­al­lisu­us vai­h­taa omis­ta­jaa (esim. korolli­nen verov­el­ka val­ti­olle siir­to­hetkestä läh­tien). Täl­löin myös lukki­u­tu­misongel­mal­ta väl­tytään. Asun­to­var­al­lisu­ut­ta ei ole syytä kohdel­la mitenkään erilailla.

    Lahjo­jen ja per­in­tö­jen kaut­ta on mah­dol­lisu­us saa­da huo­mat­ta­va vero­tuot­to, jol­loin huo­mat­tavasti haitallisem­pia vero­ja voidaan vähentää.

    Mielestäni todel­li­nen per­in­tö­jen ja lahjo­jen verot­tamisen haaste on verokil­pailu muiden maid­en kanssa. Tätä taas ei voi­da ratkaista kuin maid­en välisel­lä yhteistyöl­lä. Näin on toki myös yhteisöverol­lakin, mut­ta pois­ta­mal­la velan korko­jen verovähen­nys­mah­dol­lisu­u­den, voidaan yhteisöverokikkailua rajoitaa. Tämä pois­to olisi vero­tuk­sen neu­traal­isu­u­den näkökul­mas­takin suotavaa.

    1. Blog­gasin väit­teestä, että per­in­tövero on haitalli­nen yri­tys­toimin­nalle ja kansan­taloudelle (http://jussikiviluoto.blogspot.fi/). Mielestäni tämän näke­myk­sen peruste­lut ovat heikkoja.

      Kiitos kir­joituk­ses­ta. On aika raju aja­tus, että kaik­ki perin­nöt aina verotet­taisi­in (yhden vuo­den?) ansio­tu­lona, eli vähänkin isom­mas­ta perin­nöstä menisi veroa läh­es 60 %, mut­ta sulatellaan.
      Sitä väitet­tä en ymmärtänyt lainkaan, ettei myyn­tivoiton vero, eli käytän­nössä vero inflaa­tios­ta, tuot­taisi luk­i­tus­vaiku­tus­ta asun­tomarkki­noille. Jos inflaa­tio on neljä pros­ent­tia ja luovu­tusvoiton vero 30% voitos­ta, tämä merk­it­see 1,2%:n veroa asunon todel­lis­es­ta arvos­ta vuodessa, mut­ta veroa ei tarvitse mak­saa, jos sin­neít­telee samas­sa asun­nos­sa loppuelämänsä.

  36. Lau­ri T. Kumpu­lainen:
    Jos vero­tuk­selle pitäisi jotain tehdä, niin se olisi pien­i­t­u­lois­t­en vapaut­ta­mi­nen tuloverotuksesta.

    Jokainen voi tark­istaa lop­ullisen vero­tuk­sen­sa vero­tus­päätök­ses­tä ja tulovero­jen suu­ru­us ei todel­lakaan ole ongelma(kun ei niitä pien­i­t­u­loinen mak­sa käytän­nössä mitään).

    Ansaitsin v. 2013:
    br.(noin) 42 000€, jos­ta tuloveron osu­us oli n.2300€(siis noin 5%) ja kun­nal­lisveron osu­us 7300€.

  37. Sakke: Kyl­lä kaikkien pitää kan­taa kor­ten­sa yhteiseen kekoon, jo ihan peri­aat­teen vuok­si. Vapaa-matkus­ta­jia ei tarvita. 

    Peri­aat­teen vuok­si siis per­in­töveronkin täy­tyy olla olemassa.

  38. Ei, jokaises­ta jälkeläis­es­tä ei ole yrit­täjäk­si, mut­ta mik­si tap­paa kaik­ki muutkin yri­tys­toimin­nan jatkajat?

    Kan­natan kuitenkin ehdot­tomasti per­in­töveroa siinä mis­sä tieli­iken­teenkin vero­tus­ta. Jostain ne rahat vaan on otettava.

    Mut­ta, mut­ta. Kohtu­us! Itse olen var­al­lisu­u­den osalta tyhjä­tasku, mut­ta tut­tava­pi­iris­säni on ihmisiä, joiden kohdal­la per­hey­htiön per­im­i­nen tarkoit­taa käytän­nössä omis­tuk­sen myymistä. En ole ihan var­ma sen enem­pää oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta kuin kolikon tois­es­ta puolesta,hypoteesi laiskistu­mis­es­ta. Puhumme (emme Her­lin­istä), mut­ta tois­es­ta julkises­ta yhtiöstä, joka työl­listää tuhansia.
    Mihin perus­tuu val­tion vaade saa­da Suomeen vero­ja mak­sa­van yhtiön omis­tus pois sen perustajaperheestä?

  39. Kat­selin sit­ten itse pikaises­ti läpi PPT:n Per­heyri­tys­ten liitolle tekemän paperin perintöverotuksesta.

    PTT:n laskel­mat ovat hyvin karkei­ta ja pitävät sisäl­lään paljon arvauk­sia, mut­ta hei­dän mallinsa on, että per­in­tö- ja lah­javeron pois­to (650 Meur) kor­vat­taisi­in myyn­tivoiton vero­tus­ta kiristämäl­lä (laske­mal­la 10v han­k­in­ta­meno-olet­ta­ma 40->25%).

    PTT:n mallis­sa voit­ta­jia oli­si­vat ne, jot­ka eivät koskaan myy perit­tyä omaisu­ut­ta (eli käytän­nössä ne yrit­täjä­su­vut joisa löy­tyy suvus­ta yri­tyk­sen jatka­ja tai yri­tys on riit­tävän suuri/kannattava palkka­jo­hta­jan pes­taamisek­si. Myös todel­la rikkaat suvut sijoi­tusy­htiöi­neen hyötyisivät).

    Häviäjiä olisi (RAHI-metodil­la, jota PTT:kin käyt­ti 🙂 ) paljon enem­män. Luulisin, että val­taosa taval­li­sista per­i­jöistä myy per­i­tyn omaisu­u­den (asun­to), ja he häviäi­sivät, kos­ka nykyi­nen per­in­tövero­tus on alem­pi kuin myyn­tivoiton verotus.

    Mui­ta häviäjiä oli­si­vat ne yrit­täjät jot­ka halu­a­vat itse myy­dä yri­tyk­sen­sä esim. jäädessään eläkkeelle.

    Ja tietysti kaik­ki pitkäaikaissäästäjät häviäi­sivät merkit­tävästi. Jo nyt (40% han­k­in­ta­meno-olet­ta­mal­la) pitkään omis­te­tun omaisu­u­den myyn­tivoitos­ta val­taosa on inflaa­tio­ta, PTT:n mallis­sa inflaa­tion vero­tus nousisi rajusti).

    Ja lisäk­si he esit­tävät (ilman laskelmia), että oman asun­non myyn­tivoiton verova­paudelle pitäisi tehdä jotain.

    link­ki PTT:n paperiin:
    http://ptt.fi/wp-content/uploads/2014/06/rap246.pdf

  40. Kalle: Pääo­maa voidaan verot­taa kahdel­la tapaa ter­veesti. Euroopas­sa se tehdään yleen­sä tasaise­na, tuot­toon perus­tu­vana verona. Amerikkalainen tapa taas on keskit­tää pääo­man vero­tus juuri sukupol­ven­vai­h­dok­si­in ja pitää yri­tysvero­tus muuten pienenä, jopa olemat­tomana. Suo­ma­lainen viritelmä, jos­sa verote­taan sekä että, on tuhoon tuomit­tu ja johtaa lop­ul­ta tytäryhtiötalouteen.

    Kalle jak­saa levit­tää aika virheel­listä ver­tailua USA:n ja Euroopan vero­jär­jestelmistä. Jenkkien yri­tysvero­tus ei ole olema­ton­ta. Liit­to­val­tion nimel­lisverokan­ta on 35%, selvästi Euroop­palaisen keskiar­von yläpuolella.

    USAn per­in­töverokan­ta on myös nimel­lis­es­ti esim Suomea korkeampi (18–40% vs 7–35%, vero­tuk­sen alara­ja suomea korkeampi).

    Pääo­mat­u­lo­jen vero­tus on yleen­sä Suomea alem­pi (mut­ta kos­ka pääo­mat­u­lot las­ke­taan yhteen ansio­tu­lo­jen kanssa, voi jois­sakin tapauk­sis­sa olla korkeampikin).

    Eli johtopäätök­senä voidaan sanoa, että myös USA verot­taa “sekä että” ja tuhoa ei ole näkyvissä.

  41. Juhana Var­ti­ainen: VATT:n tutk­i­jat ovat laa­jasti sitä mieltä, että Suomes­sa valit­tu poli­it­tis­es­ti “help­po” varain­si­ir­tovero on erit­täin vahin­golli­nen. Oman asun­non myyn­tivoiton verot­ta­mi­nen vaik­ka alhaisem­mal­la verokan­nal­lakin voisi olla järkevä askel Suomessakin.

    Selitätkö Juhana, mil­lä ihmeel­lä oman asun­non myyn­tivoiton vero­tus on vähem­män haitallista kuin varainsiirtovero?
    Molem­mat muo­dosta­vat selkeän kan­nus­teen olla muut­ta­mat­ta asun­nos­ta toiseen. (ja myyn­tivoiton vero­tus olisi toden­näköis­es­ti huo­mat­tavasti varain­si­ir­toveroa korkeampi).

    1. Varain­si­ir­tovero asun­tokau­pas­ta on aivan jär­jen­vas­tainen. Pois­tet­takoon heti ja kor­vat­takoon kiin­teistöverol­la! Myyn­tivoiton vero olisi järkevä, jos osto­hin­taan tehtäisi­in inflaa­tio­tark­istus, mut­ta sit­ten ei oikeas­t­aan olisi mitään verotet­tavaa. Eri­tyis­es­ti, jos se inflaa­tio las­ket­taisi­in paikkakun­nan asun­to­jen hin­noista, kos­ka asun­toa vai­h­ta­va yleen­sä ostaa toisen ja vielä kalli­im­man asunnon.

  42. Osmo Soin­in­vaara: On aika raju aja­tus, että kaik­ki perin­nöt aina verotet­taisi­in (yhden vuo­den?) ansio­tu­lona, eli vähänkin isom­mas­ta perin­nöstä menisi veroa läh­es 60 %, mut­ta sulatellaan.
    Sitä väitet­tä en ymmärtänyt lainkaan, ettei myyn­tivoiton vero, eli käytän­nössä vero inflaa­tios­ta, tuot­taisi luk­i­tus­vaiku­tus­ta asun­tomarkki­noille. Jos inflaa­tio on neljä pros­ent­tia ja luovu­tusvoiton vero 30% voitos­ta, tämä merk­it­see 1,2%:n veroa asunon todel­lis­es­ta arvos­ta vuodessa, mut­ta veroa ei tarvitse mak­saa, jos sin­neít­telee samas­sa asun­nos­sa loppuelämänsä.

    Kireälle per­in­tö­jen verot­tamiselle löy­tyy mielestäni pätevä tehokku­usar­gu­ment­ti. Perin­nön­jät­tö­moti­ive­ja ei tiedet­tä kovin tarkkaan. Jenkki­datal­la tehty­jen tutkimusten mukaan näyt­täisi siltä, että vain pieni osa perin­nöistä on itseasi­as­sa tarkoituk­sen mukaisia. Tämä tarkoit­taisi sitä, että perin­nöt eivät reago­isi juurikaan per­in­töveroas­t­eeseen, joten negati­iviset kan­nustin­vaiku­tuk­set oli­si­vat vähäiset.

    Sanoin epä­selvästi. Tarkoitin, että lukki­u­tu­misongel­maa ei tulisi sel­l­aisi­in perit­ty­i­hin asun­toi­hin, jol­laisia PTT:n mallis­sa tulisi. Toki luovu­tusvoit­tovero yleis­es­ti sen mah­dol­lis­taisi, mut­ta lukki­u­tu­miseen pidän suuremp­ina syinä kuitenkin varain­si­ir­toveroa, nyky­istä 2v sään­töä sekä asun­to­tu­lon verot­to­muut­ta. Olisi mah­dol­lista tehdä jär­jeste­ly, jos­sa osto­hetkestä myyn­ti­het­keen las­ket­taisi­in nor­maal­i­tuot­to, jon­ka saisi verot­tomasti ja sen ylimenevästä tuo­to­s­ta mak­set­taisi­in luovutusvoittoveroa.

  43. Lau­ri T. Kumpu­lainen: Peri­aat­teen vuok­si siis per­in­töveronkin täy­tyy olla olemassa. 

    Eikö jo ker­taalleen verote­tun verot­tamis­es­ta olisi syytä luopua?

    Lisäk­si olisi syytä jo Suomes­sakin pyrk­iä suosi­maan pääo­man muo­dos­tu­mista ja sijoi­tus­toim­intaa yri­tyk­si­in, joil­la on parem­piakin ideoita kuin vain väen vähen­tämi­nen tai muu kyseenalainen toim­inta. Tekesin tuke­ma pelialakin pitäisi ehkä saa­da kehit­tämään koukut­tavien pelien sijaan jotain hyödyl­lisem­pää. Rehellisen työn arvos­tus on palautet­ta­va. (Ei sta­hanovi­laisit­tain, vaan ihan nor­maal­isti. Vaan meil­lä valitet­tavasti media edel­lenkin yliar­vostaa kaiken maail­man “suu­palt­te­ja ja help­po­heikke­jä” luo­den mm. nuorisolle suurelta osin vääristynyt­tä maail­manku­vaa. Olisiko tämäkin helpon rahan ihan­noin­ti seu­raus­ta jonkin­lais­es­ta “kuplas­sa” elämisestä?

    Asioiden muut­tamista varten tarvi­taan aluk­si töitä kaikille. Tekemätön­tä työtä maas­sa aina riit­tää. Nykyi­nen suur­työt­tömyys on häpeäk­si jokaikiselle kansane­dus­ta­jalle ja min­is­ter­ille Suomessa.

  44. Juhana Var­ti­ainen:
    Hei Osmo

    Luk­i­tuse­fek­ti on tun­net­tu jut­tu, mut­ta mielestäni liioit­telet sen vaiku­tus­ta. Ilmaisu “Ruot­sis­sa on alet­tu kat­ua” on myös yliampu­va, kri­it­tistä keskustelua on mut­ta ei mitään val­tavaa tyytymättömyyttä. 

    Jos asun­toni arvo on nous­sut, voin toki lykätä arvon­nousun vero­tus­ta lykkäämäl­lä myymistä, mut­ta en myöskään pääse käsik­si tuo­hon myyn­tivoit­toon, ellen sit­ten käytä asun­toa luot­to­vakuute­na ja kas­va­ta velka­an­tu­mis­tani. Sik­si tuo efek­ti perus­tuu “vain” siihen, että verot­tam­a­ton lisäar­vo kas­vaa korkoa eli arvon­nousu jatkuu.

    Oman asun­non myyn­tivoiton verot­ta­mi­nen ei myöskään ole “täysin kohtu­u­ton­ta” asun­toa säästävälle koti­taloudelle. Tuo tulo­han on joka tapauk­ses­sa pääosin sel­l­aista, joka on saatu tekemät­tä yhtään mitään. Ansioton arvon­nousu kuu­luu kokon­aan tai suurelta osin julk­istaloudelle, kuten olet itsekin mon­een ker­taan toden­nut, ja myyn­tivoiton vero mah­dol­lis­taa julk­ispalvelu­jen rahoituk­sen mukana pysymisen kun var­al­lisu­usar­vot nou­se­vat. Vuokral­la asu­va säästäjä ei lainkaan pääse mukaan saman­laiseen omis­ta­van verorälssi­in, ja asun­notkin raken­netaan viime kädessä työl­lä joka on Suomes­sa ankarasti verotettua.

    Kaikkea vero­tus­ta pitää arvioi­da myös sitä kaut­ta, miten vai­h­toe­htoiset verot vaikut­ta­vat. VATT:n tutk­i­jat ovat laa­jasti sitä mieltä, että Suomes­sa valit­tu poli­it­tis­es­ti “help­po” varain­si­ir­tovero on erit­täin vahin­golli­nen. Oman asun­non myyn­tivoiton verot­ta­mi­nen vaik­ka alhaisem­mal­la verokan­nal­lakin voisi olla järkevä askel Suomessakin. 

    Kiin­nos­taisi tietää onko ole­mas­sa mitään yleis­es­ti hyväksyt­tyä määritelmää, mikä toisi selkeästi ja kiis­tat­tomasti esi­in ns. “ansiot­toman arvon­nousun” ja “ansiokkaan arvon­nousun” eron?

    Jos esim. ostan jonkin arvosta­mani (huom! tämä perus­tuu, siihen että käytän aikaani ottaak­seni asioista selvää) yri­tyk­sen osakean­nis­sa osakkei­ta, antaen sille mah­dol­lisu­u­den tehdä esim. kan­nat­tavia investoin­te­ja, ja kyseis­ten osakkei­den arvo sen myötä sit­ten nousee, onko kyseessä ns. “ansioton arvon­nousu”? Mielestäni ei.

    Entä jos toimil­lani vaiku­tan siihen, että asuinalueeni vähin­tään säi­lyy viihty­isänä, tai para­nee, ja asun­to­jen arvot alueel­la nou­se­vat enem­män kuin muil­la alueil­la, joil­la asukkaat eivät ympäristöstään juuri piit­taa, onko mielestänne täl­löinkin kyse “ansiot­tomas­ta arvonnoususta”?

    1. Jos esim. ostan jonkin arvosta­mani (huom! tämä perus­tuu, siihen että käytän aikaani ottaak­seni asioista selvää) yri­tyk­sen osakean­nis­sa osakkei­ta, antaen sille mah­dol­lisu­u­den tehdä esim. kan­nat­tavia investoin­te­ja, ja kyseis­ten osakkei­den arvo sen myötä sit­ten nousee, onko kyseessä ns. “ansioton arvon­nousu”? Mielestäni ei.

      Ei, se on hyvin ansi­olli­nen arvon­nousu ja sik­si siitä pitäisi oikeas­t­aan per­iä ansiotuloveroa.
      Ansioton arvon­nousu liit­tyy käsit­teenä maan arvoon. Met­sätilkun arvo voi nous­ta tuhatk­er­taisek­si, jos sen viereen tulee metroase­ma ja yhteiskun­ta kaavoit­taa siihen miljoona ker­rosneliötä raken­nuk­sia. Tätä arvon­nousua, toisin kuin oma­l­la työl­lä saat­ua rahaa, por­var­il­lisen talousti­eteen mukaan pitäisi verot­taa lik­si sadan pros­entin verokan­nal­la. Sveit­sis­sä esimerkik­si 90% ja mon­es­sa Sak­san osaval­tios­sa se kon­fiskoidaan yhteiskun­nalle niin, että yksi­tyiselle maalle ei saa kaavoit­taa kaupunki­maista asu­tus­ta. Mitään pakkol­u­nas­tus­takaan ei tarvitse käyt­tää, kun yhteiskun­ta ostaa maa­ta raaka­maan hinnalla.
      Jos asun­non arvo satak­er­tais­tuu vuodes­ta 1940, kyse ei ole mis­tään arvon­nousus­ta vaan inflaa­tios­ta, eikä sitä pitäisi verot­taa lainkaan.

  45. pekka: Liit­to­val­tion nimel­lisverokan­ta on 35%, selvästi Euroop­palaisen keskiar­von yläpuolella. 

    Pienyri­tyk­sistä en tiedä, mut­ta siel­lä on monil­la jät­tiyri­tyk­sil­läkin ollut muu­ta­mana vuon­na sekä ennä­tysvoitot että negati­ivi­nen veroaste. Nimelli­nen verokan­ta siis vale­htelee pahasti ainakin sel­l­ais­ten yri­tys­ten kohdal­la, jot­ka kykenevät har­ras­ta­maan verosuunnittelua.

    Sakke: Eikö jo ker­taalleen verote­tun verot­tamis­es­ta olisi syytä luopua? 

    Ei. Kaikkea tuloa on jo verotet­tu kertaalleen.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Sveit­sis­sä esimerkik­si 90% ja mon­es­sa Sak­san osaval­tios­sa se kon­fiskoidaan yhteiskun­nalle niin, että yksi­tyiselle maalle ei saa kaavoit­taa kaupunki­maista asu­tus­ta. Mitään pakkol­u­nas­tus­takaan ei tarvitse käyt­tää, kun yhteiskun­ta ostaa maa­ta raaka­maan hinnalla.
    ‘snip’

    Tämä on täysin mah­dol­lista Suome­sakin kun­nal­lisen kaavoitus­mo­nop­o­lin ansios­ta ja mon­es­sa kun­nas­sa peri­aat­teenakin: vain raaka­maa­ta oste­taan ja vain kun­nan omia maa-aluei­ta kaavoitetaan.
    Peri­aat­teet eivät aina siir­ry käytäntöön,

  47. Toiv­ot­tavasti osas­sa 2/2 on miet­teitä myös var­al­lisu­usveros­ta, jota Vihreät uudessa poli­it­tises­sa ohjel­mas­saan esit­tävät palautettavaksi.

    Itsel­läni on hie­man vaikeuk­sia ymmärtää, mik­si näin. Var­al­lisu­usveron pois­tolle oli vuon­na 2006 hyvät peruste­lut, miten Vihreis­sä nähdään näi­den perustelu­iden muuttuneen?

  48. Ree-vita­mi­iniä purk­ista: Tässä kohtaa voisikin kysyä kysymyk­sen: Mis­tä _itse_käyttämästäsi,_ veroil­la rahoite­tus­ta tai tuote­tus­ta, olet valmis luop­umaan, jot­ta veror­a­sitet­ta saataisi­in las­ket­tua? Anyone? 

    Olen valmis luop­umaan hyvinkin mon­es­ta asi­as­ta. Jotain mainit­ti­inkin, mut­ta noi­ta ei ainakaan vielä:

    - YLE:n palveluista puo­let pois.
    — Kir­jastopalveluista puo­let pois (polkupyörä­matkan päässä kotoani on 5 kir­jas­toa + kir­jas­toau­to käy kotipihassa).
    — Kun­tien lak­isäätei­sistä velvoit­teista voisi pois­taa kol­man­nek­sen, ja / tai säätää ne maksullisiksi.
    — Puo­let TE/E­LY-keskuk­sista voisi lakkauttaa.
    — Puo­let kansane­dus­ta­jista pois.
    — Eläkeikä 65 vuoteen.
    — Ansiosi­don­naisen päivät puoliksi.
    — Yleinen asum­is­tu­ki pois.

  49. Mis­tä alka­en rikkaam­mat ovat mak­sa­neet val­ti­olle enem­män kuin toiset? Toki muis­tan kirkon kym­menyk­set. Ajat­te­len vaan jotain suur­tu­loista, joka mak­saa vaik­ka miljoo­nia vero­ja. Hän käyt­tää var­maan yhteiskun­nan palvelui­ta kuin nor­maa­likin, ehkä ter­veysjut­tu­ja vähem­män. Kuitenkin heiltä tun­nu­taan vaa­ti­van yhä suurem­pia vero­ja eri tavoil­la. Jos jotkut sit­ten tekevät eri­laisia ratkaisu­ja vähen­tääk­seen tuo­ta taakkaa, heitä pide­tään lähin­nä maan­pet­tureina. Hei­dän tekemän­sä toimen­piteet lienevät mah­dol­lisia kaikille. Jos jol­lain jär­jeste­lyl­lä (lail­lisel­la) vähen­tää verokuor­maa, onko ihmi­nen viisas vai rikollinen?
    Yri­tys­ten johta­jien on pakko pyrk­iä min­i­moimaan kulut, myös verot. Ei ole yri­tys­ten vika, jos käyt­tävät lail­lisia keino­ja. OS:n poruk­ka pankoon lait kun­toon. VAIKEAA!!!

  50. pekka: Kalle jak­saa levit­tää aika virheel­listä ver­tailua USA:n ja …

    On ole­mas­sa kak­si toi­sis­taan ide­ol­o­gis­es­ti poikkeavaa tapaa tehdä pääo­mavero­tus­ta. Myön­nän toki yksinker­tais­ta­vani, jot­ta yksinker­taisem­pikin ihmi­nen ymmärtäisi mis­tä on kyse. Nyky menol­la Suomes­ta tulee tytäry­htiö­talous ja sik­si mei­dän on valit­ta­va suun­ta. Itse pidän euroop­palaista parem­pana kuin amerikkalaista. 

    Siitä kai olemme samaa mieltä, että Suomen ain­oa yhteiskun­nalli­nen ongel­ma on yksi­tyisen pääo­man puute?

  51. Osmo Soin­in­vaara:

    1) Ansioton arvon­nousu liit­tyy käsit­teenä maan arvoon. Met­sätilkun arvo voi nous­ta tuhatk­er­taisek­si, jos sen viereen tulee metroase­ma ja yhteiskun­ta kaavoit­taa siihen miljoona ker­rosneliötä raken­nuk­sia. Tätä arvon­nousua, toisin kuin oma­l­la työl­lä saat­ua rahaa, por­var­il­lisen talousti­eteen mukaan pitäisi verot­taa lik­si sadan pros­entin verokannalla. 

    2) Sveit­sis­sä esimerkik­si 90% ja mon­es­sa Sak­san osaval­tios­sa se kon­fiskoidaan yhteiskun­nalle niin, että yksi­tyiselle maalle ei saa kaavoit­taa kaupunki­maista asu­tus­ta. Mitään pakkol­u­nas­tus­takaan ei tarvitse käyt­tää, kun yhteiskun­ta ostaa maa­ta raaka­maan hinnalla.

    3) Jos asun­non arvo satak­er­tais­tuu vuodes­ta 1940, kyse ei ole mis­tään arvon­nousus­ta vaan inflaa­tios­ta, eikä sitä pitäisi verot­taa lainkaan. 

    1) Jos tarkastel­laan kah­ta sijoit­ta­jaa (A ja B), jot­ka voivat olla (jom­pikumpi tai molem­mat) peri­aat­teessa yksi­ty­ishenkilöitä, yri­tyk­siä tai jopa kun­tia, voivat nuo tehdä ns. erit­täin hyviä kaup­po­ja tai erit­täin huono­ja kaup­po­ja, tai jotakin siltä väliltä. Nyt, kun on kyse maan arvos­ta, on siis kyse kau­pas­ta johon sisäl­tyy tontti. 

    Onko “ansiot­toman arvonnousun”-periaatteen nou­dat­tamisen (eli arvon­nousun leikkauk­sen) tarkoituk­se­na (tai merkit­tävänä oheis­vaiku­tuk­se­na) pyrk­iä saa­maan keskinker­taisen tont­tikau­pan tehneen B:n kau­pas­ta kan­nat­tavampi kuin mah­dol­lis­es­ti selvästi parem­man tont­tikau­pan tehneen A:n kau­pas­ta, vai ain­oas­taan rom­ah­dut­taa kaik­ista tont­tikaupoista yleen­sä arvon­nousun tuot­ta­ma hyöty? 

    Onko mielestäsi OK, että kasvukeskuk­sen vier­estä vaikka­pa omakoti­talon oma­l­la ton­til­la ostanut saisi kunnal­ta vain keho­tuk­sen kor­ja­ta luun­sa ja raaka­maan (= esim. puolen hehtaarin suo­ton­til­la Lapis­sa, jonne tuskin metroase­maa kukaan rak­en­taa?) hin­taan perus­tu­van tar­jouk­sen kiin­teistöstään? Min­un mielestäni ei.

    Jos A käyt­tää (tai on käyt­tänyt) aikaa ja vaivaa selvit­tääk­seen, mis­sä on ton­tin arvon­nousulle (tai fir­man toimin­nalle!) otol­lisia kasvumah­dol­lisuuk­sia, ns. poten­ti­aalia, ja B vain heit­tää tikan kar­talle, päät­tääk­seen, mis­tä maa­ta, eli ton­tin ostaa (tai mihin uuteen han­kkeeseen fir­ma ryhtyy), on tuos­sa nähdäk­seni aika suuri ero. Mielestäni A:n toim­inta on selvästi ansiokkaam­paa kuin B:n toiminta.

    Sama tilanne on mielestäni kyseessä sil­loin, jos A han­kkii omakoti­talon tont­tei­neen, mut­ta B ei edes (laisku­ut­taan?) vaivaudu selvit­tämään onko tont­ti oma vai vuokra­tont­ti. Edelli­nen tapaus antaa enem­män suv­eren­i­teet­tia oman ton­tin suh­teen kuin jälkim­mäi­nen, jos­sa ton­tin­vuokra ei ole sen ‘talol­lisen’ kon­trol­lis­sa kuin osto­hetken tilanteessa. Muut­tuuko tilanne, jos talo on riv­i­ta­lo tai ker­rosta­lo? Mielestäni ei.

    Ton­tis­sa ja ton­tis­sa on usein muutenkin eroa. Jos esim. tont­ti on mäen lael­la tahi etelä- tai län­sir­in­teessä, lie­nee se (keskimäärin) aina arvokkaampi kuin notkel­man poh­jal­la tai vain var­joisam­mal­la koil­lis­rin­teel­lä. Samat­en yhdeltä ton­til­ta avau­tu­vat näkymät (län­teen?) voivat olla kau­ni­im­mat kuin joltakin toiselta (itään?). Olet­taisin että edel­lis­ten (parem­pi­en tont­tien) arvo nousee suh­teessa enem­män kuin jälkim­mäis­ten, myös jo pelkästään inflaa­tion myötä.

    2) Onko mielestäsi oikein, jos kaupun­ki suun­nit­telee rak­en­ta­vansa esim. pyörä­tien omakoti­talon yli ja muualle, oma­l­ta ton­til­taan muut­ta­maan joutu­valle omis­ta­jalle mak­set­tavak­si ajatel­tu kor­vaus olisi siis vain ns. raaka­maan hin­ta? Mielestäni tuol­lainen toim­inta on täysin oikeuskäsi­tyk­sen vastaista! 

    Vuokra­tont­ti on toki ainakin jos­sain määrin selvästi eri asia.

    Eikö yksi­tyiselle maalle saa siis ao. alueil­la Sak­sas­sa ja Sveit­sis­sä rak­en­taa lainkaan ker­rostalo­ja? Eikös tuo ole vähän hölmöä, jos tarvet­ta sel­l­aisille kuitenkin olisi!

    Miten tuon raaka­maan arvo määritetään oikeudenmukaisesti?

    Jär­jestääkö kun­ta jät­timäisen “lot­to­tap­pi­on” viimeisen ton­tin­o­mis­ta­jan käteen? Viimek­si­mainit­tuhan (tai esim. osakas) on jo voin­ut mak­saa tont­tin­sa (tai osak­keen­sa) hin­nas­sa odotusar­voa tulev­as­ta arvon­nousus­ta. Pitääkö Suomes­sa kun­nil­la olla oikeus jär­jestää näitä lot­to­tap­pi­on ‘arvon­to­ja’? Eikö val­tion ja kun­tienkin tule pikem­minkin huole­htia siitä, että oikeusval­tion peri­aat­tei­ta noudatetaan?

    3) Miten erot­telet raken­netul­la ton­til­la ole­van maan ja raken­nuk­sen hin­nan toi­sis­taan? Han­kalak­si menee, sil­lä ton­tit, kuten raken­nuk­setkin voivat olla melkoisen uniikkeja. 

    Korkein­taan kak­si saman­laista maatilkkua ison, tasaisen pel­lon keskel­lä ovat samankaltaisia, mut­ta jo ilman­su­un­nat (ja näkymä naa­pu­ri­ton­tin taakse, tai auringon valo naa­pu­ri­ton­tin yli) voivat vaikut­taa siihen, miten ton­teille raken­net­ta­vat raken­nuk­set (tai raken­nel­mat) vaikut­ta­vat toisiinsa.

    Omis­ta­jalle (tai perikun­nalle) voi raken­nuk­sel­la ja ton­tille olla myös paljonkin tun­n­ear­voa, jota taas kaupun­ki ei uskoak­seni noteer­aa lainkaan. (Per­in­töveroa määrät­täessä tämä on tietysti OK!)

    Tilanne maakaup­po­jen osalta on kuitenkin hel­posti ongel­malli­nen, ja ainakin kovin epäsym­metri­nen, jos ton­tin omis­ta­ja on yksi­tyi­nen ja sen muuhun käyt­töön halu­aisi kun­ta (tai yri­tys), joil­la on molem­mil­la keinonsa.

    Ns. “ansiot­toman arvon­nousun” määrit­te­ly on mielestäni erit­täin vaikea, ellei peräti mah­do­ton tehtävä!

    1. Jos A käyt­tää (tai on käyt­tänyt) aikaa ja vaivaa selvit­tääk­seen, mis­sä on ton­tin arvon­nousulle (tai fir­man toimin­nalle!) otol­lisia kasvumah­dol­lisuuk­sia, ns. poten­ti­aalia, ja B vain heit­tää tikan kar­talle, päät­tääk­seen, mis­tä maa­ta, eli ton­tin ostaa (tai mihin uuteen han­kkeeseen fir­ma ryhtyy), on tuos­sa nähdäk­seni aika suuri ero. Mielestäni A:n toim­inta on selvästi ansiokkaam­paa kuin B:n toiminta.

      Uno­h­dat ehkä, että A on käyt­tänyt myös kostei­ta lounai­ta ja vaali­ra­haa myötä­vaikut­taak­seen asi­aan. Aja­tus, että kaavoitushyödyt (ja hai­tat) koitu­vat suo­raan maan­omis­ta­jan hyödyk­si, on kyh­llä erit­täin kor­rup­tioaltis. 1970-luvun Esapoos­sa kaavoitus­lau­takun­nas­sa kukin puolue edusti omaa raken­nus­li­iket­tään. Täl­lainen nyt vain ei ole tervettä.

      Tai onko se edes oikeu­den­mukaistakaan. Jos jokin alue ote­taan kaavoityuk­sen kohteek­si, alueelle tarvi­taan sekä asun­to­ja että viher­aluei­ta. Kun­nan­hal­li­tuyk­sen puheen­jo­hta­jan ton­tille var­maankin tulee asun­to­ja ja jonkun toisen ton­tista tehdään puis­to. Tämäkö on markkinataloutta?

  52. Vaik­ka luovu­tusvoit­tovero olisi käytössä omis­tusasu­jat saisi­vat enem­män kuin inflaa­tion ver­ran hyvi­tys­tä verot­toman asun­to­tu­lon vuok­si. Kom­pen­saa­tio tulee vaan väärässä paikas­sa. Sik­si asun­to­tu­lo tulisi lait­taa verolle ja inflaa­tiokom­pen­saa­tio antaa vas­ta myyntihetkellä. 

    Maapo­h­jan vero­tuk­sen reilu kiristämi­nen on kaiketi selviö ansiot­tomien arvon­nousu­jen verot­tamisek­si. Van­ho­jen asun­to­jen arvo­jen reaa­li­nen nousu on kuitenkin suurim­mak­si osak­si juuri ansiot­to­mia, niin kuin Juhana aikaisem­min asian ilmaisi.

    Eli suurin osa reaal­i­sista arvon­nousu­ista menisi kiin­teistöveron mukana val­ti­olle, ja inflaa­tio kom­pen­soitaisi­in myyn­ti­hetkel­lä luovu­tusvoit­tovero­tuk­ses­sa, ei lukki­u­tu­misongel­maa esi­in­ty­isi. Tietenkin ehdol­la että myös varain­si­ir­tovero poistettaisiin.

  53. Kalle:
    ‘snip’
    Siitä kai olemme samaa mieltä, että Suomen ain­oa yhteiskun­nalli­nen ongel­ma on yksi­tyisen pääo­man puute? 

    Mis­sähän tuo ilmenisi (pait­si juuri sin­un pankkitililläsi)?
    Siinäkö, että yri­tyk­set jaka­vat mieluim­min osinko­ja kuin investoivat?

  54. Ovela kansane­dus­ta­ja levit­täisi sanaa, että jos per­in­tövero pois­tuu, niin tilalle tulee asun­to­tu­lon verotus…

  55. Jus­si Kivilu­o­to:
    Vaik­ka luovu­tusvoit­tovero olisi käytössä omis­tusasu­jat saisi­vat enem­män kuin inflaa­tion ver­ran hyvi­tys­tä verot­toman asun­to­tu­lon vuok­si. Kom­pen­saa­tio tulee vaan väärässä paikas­sa. Sik­si asun­to­tu­lo tulisi lait­taa verolle ja inflaa­tiokom­pen­saa­tio antaa vas­ta myyntihetkellä. 

    Maapo­h­jan vero­tuk­sen reilu kiristämi­nen on kaiketi selviö ansiot­tomien arvon­nousu­jen verot­tamisek­si. Van­ho­jen asun­to­jen arvo­jen reaa­li­nen nousu on kuitenkin suurim­mak­si osak­si juuri ansiot­to­mia, niin kuin Juhana aikaisem­min asian ilmaisi.

    Eli suurin osa reaal­i­sista arvon­nousu­ista menisi kiin­teistöveron mukana val­ti­olle, ja inflaa­tio kom­pen­soitaisi­in myyn­ti­hetkel­lä luovu­tusvoit­tovero­tuk­ses­sa, ei lukki­u­tu­misongel­maa esi­in­ty­isi. Tietenkin ehdol­la että myös varain­si­ir­tovero poistettaisiin. 

    Ns. “asun­to­tu­lo” on kum­malli­nen, täysin vir­tu­aa­li­nen käsite, joka aika ajoin pul­pahtelee pin­nalle keskustelui­hin. Se on jopa utopis­tisem­pi käsite kuin “kan­net­ta­va reikä”, jon­ka sen­tään teknolo­gia saat­taa ehkä joskus tehdä mahdolliseksi. 

    Ns. “asun­to­tu­loa” ei tietääk­seni kukaan koskaan mak­sa asun­non omis­ta­jalle, joka asun­nos­saan itse asuu, tai asun­toaan esim. remon­tin vuok­si tilapäis­es­ti tyhjil­lään pitää. Sel­l­aista tuloa ei siis ole. 

    Vuokrakin on taas ihan eri asia kuin asun­to­tu­lo, vaik­ka se omis­ta­jalle jopa net­to­tu­loa saat­taa tuot­taa. Vai tarkoite­taanko ao. käsit­teel­lä ken­ties hyviä liike­huoneis­to­ja omis­ta­van asun­to-osakey­htiön omis­ta­jilleen jaka­maa osinkoa (nor­maal­isti kerät­tävien yhtiö­vastikkei­den sijaan)? En usko.

    Saako abso­lutisti ansioton­ta “viinat­u­loa”, kun ei juo, eikä siten saa osak­seen “viinan kirous­ta” ja sen mukana tule­via hait­to­ja, kulut mukaan­lukien? Jokuhan voisi laskea nuokin syn­tymät­tömät kulut (“viina-”) tulok­si. Jos vir­tu­aal­i­sista asioista, kuten ns. “asun­to­tu­losta”, pitäisi alkaa mak­saa veroa, voisi kai myös vähem­mänkin vir­tu­aal­i­sista, siis konkreet­tisem­mista asioista, kuten hyvistä ideoista ja karis­mas­takin sitä per­iä. Miten arvokkaak­si arvioisit idean ns. “asun­to­tu­losta” verotusmielessä ?

    Verot­ta­jan (ja verot­ta­jan kol­le­goiden) mielestä J. Kivilu­odol­la saat­taa olla suuri idea ja iso karis­ma, vai kuin­ka? Yhteiskun­nas­sa on verot­ta­jan sekä J. Kivilu­odonkin, silti hyvä kuul­la ajatuk­sia ja palautet­ta myös “kuplansa” ulkopuolelta.

  56. MIVa: Kuitenkin heiltä tun­nu­taan vaa­ti­van yhä suurem­pia vero­ja eri tavoilla. 

    “Yhä suurem­pia”? Rikkaiden vero­pros­en­tit ovat laske­neet tuntuvasti.

    Jos perustelu­ja kai­vataan, niin kokeile vaik­ka tämmöistä:
    1. Elinkus­tan­nuk­set ovat regres­sivi­inen meno­erä etenkin jol­lain ns. tasa-arvoisel­la tasol­la: Met­sässä asumal­la ja roskia ja vaat­tei­ta dyykkaa­mal­la toki elänee nol­lat­u­loil­lakin, jos sitä voi elämisek­si kut­sua. Vuokrahuoneessa pelkän riisin syömi­nenkään ei ver­taudu mitenkään miljoon­akäm­pässä asumiseen ja ero pros­en­tu­aal­i­sis­sa elinkus­tan­nuk­sis­sa tuloista on usein huima.
    2. Monis­sa yhteiskun­nan palveluis­sa on regres­si­ivi­nen kom­po­nent­ti kuten palvelumak­su. Toisaal­ta mon­et palve­lut myös palk­it­se­vat niitä enem­män käyt­täviä (eli käytän­nössä parem­pit­u­loisia kos­ka muil­ta lop­pu­vat nopeam­min rahat kesken) ja tämä kos­kee myös ei-kulu­tus­palvelu­ja kuten säästämistä ja sijoittamista.
    3. Tulo­jen euromääräi­nen kan­nus­tavu­us las­kee niiden kas­vaes­sa, mikä johtaa ekspo­nen­ti­aal­isi­in palkanko­ro­tuk­si­in ja tulokäyrään.
    4. Pääo­mat­u­lois­sa on mui­ta tulo­ja parem­pi tuot­to ja alhaisem­pi vero­tus. Niin­pä mikä tahansa henkilölle annet­tu rahalli­nen etu ker­taan­tuu myös tätä kautta.
    5. Rahal­la saa ostet­tua oikeuk­sia, etuoikeuk­sia, ter­veyt­tä, vaiku­tus­val­taa, jne. ja mah­dol­lis­taa noiden saamisen jo itsessäänkin ilman sen käyt­tämistä (esim. tapaami­nen pank­in­jo­hta­jan, viran­halti­jan tai muun päät­täjän kanssa on miljonäärille helpom­paa kuin ei-miljonäärille). Raha ei siis ole pelkkää luk­sus­ta vaan merkit­tävä eri­ar­vois­ta­va tekijä.
    6. Yhteiskun­tamme perusar­voihin kuu­luu tasa-arvo sosi­aalises­sa, yhteiskun­nal­lises­sa ja ihmis­ar­voises­sa mielessä, joten asialle pitää tehdä jotain, jot­ta jatkos­sakin pysyt­täisin kohtuudessa.

  57. Raimo K: Mis­sähän tuo ilmenisi (pait­si juuri sin­un pankkitililläsi)?
    Siinäkö, että yri­tyk­set jaka­vat mieluim­min osinko­ja kuin investoivat?

    Vas­takysymys: Mis­tähän johtuu, että kun suo­ma­lainen “hyvä” yri­tys myy­dään, osta­ja on useim­miten ulkomaalainen.

  58. Osmo Soin­in­vaara: Kun­nan­hal­li­tuyk­sen puheen­jo­hta­jan ton­tille var­maankin tulee asun­to­ja ja jonkun toisen ton­tista tehdään puis­to. Tämäkö on markkinataloutta?

    Nythän tuo menee niin, että ykisty­is­ten maa­ta ei kaavoite­ta, mut­ta kun­nan ja iso­jen raken­nus­li­ikkei­den maa­ta kaavoite­taan. Palkkiok­si kun­nan­jo­hta­ja tai hänen tyt­täen­sä saa sit­ten ostaa edullis­es­ti raken­nus­li­ik­keelta asunnon.

    Ansiot­tomas­sa arvon­nousus­sa tulee selkeästi erot­taa kaavoitet­tu maa ja kaavoit­tam­a­ton maa. Kaavoit­ta­mat­toma­l­la maal­la ei ole yleen­sä tont­te­ja. Olen ehdot­tomasti sitä mieltä, että ainakin merkit­tävä osa kaavoituk­sen ja kun­nal­lis­tekni­ikan tuot­ta­mas­ta arvon­nousu­ta on syytä leika­ta. Näin­hän kun­nat tekevätkin. Kaavoitet­tua maa­ta rasit­taa kiin­teistöverot, joten mah­dolli­nen arvon­nousu leikkau­tuu sil­lä tehokkaasti.

    Totean nyt tässä, että olen päässyt osal­lisek­si sekä kaavoite­tus­ta tont­ti­maas­ta, että vielä kaavoit­ta­mat­tomas­ta met­sä­maas­ta. Hyväksyn siis sen, että kavoitus leikkaa arvonnousua. 

    Se mikä har­mit­taa on, että yksi­ty­isiä henkilöitä ja iso­ja raken­nus­li­ikkeitä kohdel­laan eritavalla.

  59. Tapio: Vas­takysymys: Mis­tähän johtuu, että kun suo­ma­lainen “hyvä” yri­tys myy­dään, osta­ja on useim­miten ulkomaalainen. 

    Siis myyjä on useim­miten suomalainen 😉
    Aina ei ole.

    Kysymyk­seesi on kak­sikin vas­taus­ta: 1) suo­ma­laiset yri­tyk­set eivät näytä ole­van kiin­nos­tunei­ta investoin­neista, nopeas­ta rahas­tamis­es­ta kyl­läkin ja 2) tot­ta kai ulko­mail­la on absolu­ut­tis­es­ti enem­män rahaa kuin Suomes­sa, mut­ta se ei tarkoi­ta, että Suomes­sa ei olisi rahaa (kuten mil­jar­diosin­got osoittavat).

  60. Raimo K: Kysymyk­seesi on kak­sikin vas­taus­ta: 1) suo­ma­laiset yri­tyk­set eivät näytä ole­van kiin­nos­tunei­ta investoin­neista, nopeas­ta rahas­tamis­es­ta kyl­läkin ja 2) tot­ta kai ulko­mail­la on absolu­ut­tis­es­ti enem­män rahaa kuin Suomes­sa, mut­ta se ei tarkoi­ta, että Suomes­sa ei olisi rahaa (kuten mil­jar­diosin­got osoittavat).

    Suuri osa tarkoit­tamis­tani kaupoista liit­tyy vai­heeseen, jos­sa PK-yri­tys on saatu lentoon, ja jos­sa yrit­täjät halu­a­vat rahas­taa siihenas­tisen työn­sä tulok­set. Seu­raa­va vai­he vaatisi pait­si investoin­te­ja myös uuden­laista osaamista. 

    Mil­jar­diosinko­ja on mak­set­tu, mut­ta kuinka­han suuri osa niistä on mennnyt yksilöille tai per­heille, joil­la täl­laista osaamista olisi. Mil­jarde­ja on men­nyt ulko­maisille omis­ta­jille ja suo­ma­laisille insti­tuu­tioille, joil­la ei ole mitään intres­siä tai osaamista jonkun yri­tyk­sen pitkäjän­teiseen kehittämiseen.

    Suurten yri­tys­ten investoin­til­a­ma on aivan eri asia kuin yrityskaupat.

  61. Juho Laatu: Niin on ;-).

    Mut­ta sopi­iko teille myös, että Sakke mak­saa abstrak­tin mieliku­vi­tus­tu­lon mielikuvitusrahalla?

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Sakke
    Abstrak­ti ajat­telu on joskus vaikeata. 

    Tuo kyl­lä tiedetään. 🙂

    Asia, jota joskus on kuvat­tu vain käsit­teel­lisenä, on kehi­tyk­sen myötä saat­tanut saa­da ihan konkreet­tisen muodon (esim. robot­ti). Ehkä saatamme jon­akin päivänä jät­tää tämänkinkaltaisen keskustelun robot­tiemme tehtäväk­si, jos meil­lä itsel­lämme sat­tuisi ole­maan jotain tähdel­lisem­pää meneillään.

    Ole­tan myös, että verot­ta­ja perisi jo tänään ns. “asun­to­tu­losta” mieluiten ihan konkreet­tista veroa. Tätä en kan­na­ta, kos­ka mielestäni vir­tu­aalis­es­ta tulosta ei ole syytä mak­saa kuin korkein­taan abstrak­tik­si jäävää veroa. 

    Ainakin abstrak­tin ajat­telun tasol­la luulisi viimek­si­maini­tun tuot­ta­van riit­tävää tyy­dy­tys­tä ‘pro bono publico’.

  63. Osmo Soin­in­vaara: Uno­h­dat ehkä, että A on käyt­tänyt myös kostei­ta lounai­ta ja vaali­ra­haa myötä­vaikut­taak­seen asi­aan. Aja­tus, että kaavoitushyödyt (ja hai­tat) koitu­vat suo­raan maan­omis­ta­jan hyödyk­si, on kyh­llä erit­täin kor­rup­tioaltis. 1970-luvun Esapoos­sa kaavoitus­lau­takun­nas­sa kukin puolue edusti omaa raken­nus­li­iket­tään. Täl­lainen nyt vain ei ole tervettä.

    Tai onko se edes oikeu­den­mukaistakaan. Jos jokin alue ote­taan kaavoityuk­sen kohteek­si, alueelle tarvi­taan sekä asun­to­ja että viher­aluei­ta. Kun­nan­hal­li­tuyk­sen puheen­jo­hta­jan ton­tille var­maankin tulee asun­to­ja ja jonkun toisen ton­tista tehdään puis­to. Tämäkö on markkinataloutta? 

    Enpä tosi­aankaan tul­lut ajatelleek­si tuo­ta kor­rup­tion mah­dol­lisu­ut­ta, vaik­ka olisi­han se tietysti pitänyt ottaa huomioon. Eihän se kor­rup­tio valitet­tavasti mikään olema­ton ilmiö Helsingis­säkään aina ole ollut ja eri­tyis­es­ti kaavoitus- ja raken­nusala taitaa olla sille otol­lista maaperää. Jostain syys­tä min­un mieleeni tulee taas eräs tapaus noin kol­menkymme­nen vuo­den takaa: “http://fi.wikipedia.org/wiki/Naurissaaren_lahjusjupakka”. Olisiko mah­dol­lisu­us rantarak­en­tamiseen (mer­en­täytöil­lä tai ilman) myöskin kor­rup­ti­olle altista­va tekijä?

    1. Tuo­ta maan­omis­ta­jien har­joit­ta­maa kor­rup­tio­ta on vähän han­kala kuvitel­la tilanteessa, jos­sa kaupun­ki omis­taa maan.

  64. Newyork­ista: Mut­ta sopi­iko teille myös, että Sakke mak­saa abstrak­tin mieliku­vi­tus­tu­lon mielikuvitusrahalla?

    Sopii hyvin, jos Osmokin mak­saa omat maksunsa ;-).

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo­ta maan­omis­ta­jien har­joit­ta­maa kor­rup­tio­ta on vähän han­kala kuvitel­la tilanteessa, jos­sa kaupun­ki omis­taa maan. 

    Eikö kor­rup­tios­sa ole yleen­sä kak­si osa­puol­ta. Yksi sitä tar­joaa ja toinen ottaa vas­taan, joskus röyhkeim­mät voivat kaiketi jopa pyytää. Ei maan­omis­ta­jan käsit­tääk­seni aina tarvitse olla tar­joa­vana osapuolena. 

    Ai niin, melkein uno­hdin kol­man­net osa­puo­let. He, jot­ka toimin­nas­ta kärsivät.

  66. Newyork­ista:
    Ovela kansane­dus­ta­ja levit­täisi sanaa, että jos per­in­tövero pois­tuu, niin tilalle tulee asun­to­tu­lon verotus… 

    Hyvä huomio!

    1. Ovela kansane­dus­ta­ja levit­täisi sanaa, että jos per­in­tövero pois­tuu, niin tilalle tulee asun­to­tu­lon verotus… 

      Ruot­sis­sa on taval­laan tul­lut asun­to­tu­lon vero­tus per­in­töveron sijaan. Siel­lä luk­i­tus­vaiku­tuk­sen estämisek­si oman asun­non myyn­tivoit­to ei ole verotet­tavaa tuloa, jos myyn­ti­t­u­loil­la ostaa uuden asun­non, mut­ta tuos­ta odot­ta­maan jääneestä myyn­tivoitos­ta pitää mak­saa 0,5% veroa vuosit­tain. Jos siis perii asun­non, jon­ka isoisä on ostanut 30-luvul­la ja jon­ka han­k­in­tahin­ta on nykyra­has­sa 3000 euroa ja jon­ka myy 300 000 eurol­la, joutuu mak­samaan veroa vuodessa 1485 euroa. Jos han­k­in­ta­meno-olet­ta­ma on 20 %, kuten Peller­vo esit­tää, veroksi tulee 1200 euroa vuodessa eli 100 euroa kuussa.

  67. Tapio:
    ‘snip’
    Mil­jar­diosinko­ja on mak­set­tu, mut­ta kuinka­han suuri osa niistä on mennnyt yksilöille tai per­heille, joil­la täl­laista osaamista olisi. Mil­jarde­ja on men­nyt ulko­maisille omis­ta­jille ja suo­ma­laisille insti­tuu­tioille, joil­la ei ole mitään intres­siä tai osaamista jonkun yri­tyk­sen pitkäjän­teiseen kehittämiseen.
    ‘snip’

    Juuri niin, mut­ta ne osin­got on myös mak­sanut yri­tys, jol­la ei ole intres­siä oman yri­tyk­sen pitkäjän­teiseeen kehit­tämiseen — osaamista kyl­lä väitetään olevan.

  68. “Edelleen, olkoon inflaa­tio kuin­ka suuri hyvän­sä, se, jol­la on varaa ostaa per­hea­sun­to 18-vuo­ti­aana, eikä joudu muut­ta­maan ker­taakaan, ei joudu mak­samaan siitä koskaa kun taas yksiöstä aloit­tavaa verote­taan inflaa­tios­ta mon­een kertaan.”

    Onko se kir­joitet­tu johonkin laki­in, että on pakko mak­saa vaik­ka ei tarvit­sisikaan? Oikeu­den­mukaista kait olisi sit­ten verot­taa “perin­nöt­tömiä” myös jol­lain pikku lah­jal­la, esim. kun täyt­tää 50v, ihan vaik­ka joku sol­i­daarisu­usvero, kun sin­ul­ta ei koskaan tul­la saa­maan mitään per­in­tövero­ja, niin ole hyvä ja mak­sa tämä.

    Suo­ma­lainen keskustelu (ja koko jär­jestelmä) on liiak­si rak­en­tunut keskustelulle mis­tä-saadaan-lisää-vero­ja-ja-veron­mak­sajia eikä siihen miten saataisi­in ole­mas­sa ole­vat eurot riit­tämään ja jopa pystyt­täisi­in AIDOSTI pienen­tämään vero­tus­ta joka taasen lisäisi kulu­tus­ta ja kysyn­tää joka loisi työ­paikko­ja YKSITYISELLE SEKTORILLE.

  69. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos kaupun­ki nos­taa kaavoituk­sel­la oman maansa arvoa, kenen siinä kan­nat­taa lahjoa ketä? 

    En ole kor­rup­tion asiantun­ti­ja, mut­ta voisin olet­taa, että esimerkik­si sen, joka jotain kaavoituk­ses­ta, rak­en­tamis­es­ta, rahoituk­ses­ta, asun­to­jen ja/tai toim­i­tilo­jen myyn­nistä, vuokrauk­ses­ta tai välit­tämis­es­tä voi kat­soa hyö­tyvän­sä, rahal­lis­es­ti tai muu­ta etua saadak­seen. Lahjon­nan kohteen olet­taisin taas pääsään­töis­es­ti istu­van esimerkik­si päätök­sen­tek­i­jöi­den vaa’ankieliryhmässä.

    Kat­san­tokan­to­ja voi toki olla monia, riip­puen myös siitä, kenen silmis­sä ja miten sitä maan arvoa nostetaan.

  70. Asun­to­tu­lon vero­tushan voisi olla pää­navaus laa­jem­mallekin hypo­teet­tis­ten tulo­jen verot­tamiselle. Äkkiäkös val­tion vero­tu­lot räjäytetään taivaisi­in, kun aloite­taan asun­to­tu­lon lisäk­si myös polkupyörat­u­lon (kap­i­tal­is­tis­es­ti polkupyörän­sä omis­ta­vat tien­aa­vat vir­tu­aal­ista tuloa omis­ta­mal­la fil­lar­in­sa vuokraamisen sijas­ta), auto­tu­lon, vene­tu­lon, kesämökki­t­u­lon (siinä sitä vas­ta tuloa tuleekin, kun las­ke­taan 52 irtovi­ikon vuokraa vas­taa­va tulo, eli säästö niitä 52 viikkos­ta, joik­si käytet­tävis­sä ollut­ta mökkiä ei olekkaan vuokrat­tu vuokramökkinä) jne. verottaminen.

    Mut­ta mik­si tyy­tyä vain omis­tamisen verot­tamiseen, kun peri­aate on hel­posti laa­jen­net­tavis­sa myös palvelui­hin. Itse kämp­pän­sä siivoa­va saa siivoo­jat­to­muus­tu­loa ja kotona pyykkäävä saa pesu­la­palvelu­iden käyt­tämät­tömyys­tu­loa. Kotona syövä taas naut­tii rav­in­to­las­sa ruokailemattomuustuloa.

    Siivoo­jat­to­muus­tu­lon määrä olisi aika hel­posti määritet­tävis­sä mod­osta­mal­la kullekin asun­tokun­nalle veroe­hdo­tus­menet­te­lyn kaut­ta sot­taisu­usker­roin, jol­la asun­non pin­ta-alan ja vero­hallinnon vahvis­ta­man paikkakun­tako­htaisen siivous­tu­lon neliöko­htaisen peruste­hin­nan avul­la las­ket­ta­va siivoo­jat­to­muus­tu­lon perus­ta­so kor­jat­taisi­in vas­taa­maan kyseisen asun­tokun­nan sot­taavaisu­u­ta­son mukaista siivoo­jat­to­muus­tu­loa. Mah­dol­lis­es­ti käytet­ty­jen siivous­palvelu­jen kus­tan­nuk­set oli­si­vat luon­nol­lis­es­ti vähen­nyskelpoisia suo­raan siivoojattomuustulosta.

    Pesu­la­palvelu­iden käyt­tämät­tömyys­tu­lon määrit­tämisen osalta olisi hyvin mah­dol­lista jatkaa Ollilan työryh­män viitoit­ta­mal­la tiel­lä mod­ernin teknolo­gian hyö­dyn­tämiseen. Vain käyt­tök­er­rat, pestyn pyykkimäärän ja käyte­tyn pesuo­hjel­man rek­isteröivät ja tiedot vero­hallinnolle toimit­ta­vat pesukone­tyyp­it oli­si­vat vas­taisudessa sal­lit­tu­ja, jol­loin saatu pesu­la­palvelu­iden käyt­tämät­tömyys­tu­lo olisi verot­ta­jan hel­posti määritet­tävis­sä saaduista tiedoista laskemalla.

    Pesu­la­palvelu­iden käyt­tämät­tömyys­tu­lon osalta ove­lim­mat veronkiertäjät toden­näköis­es­ti har­ras­taisi­vat myös tek­sti­ilien käs­in­pe­sua, joka toki tulisi diskrim­i­noi­da tiukasti samoin kuin likaisten vaat­tei­den käyt­tämi­nen. Oma ongel­mako­htansa oli­si­vat myös talo- tai kiin­teistöy­htiöko­htaiset pesu­tu­vat, mut­ta yleen­sähän pesu­tupi­en konei­den käyt­tämi­nen perus­tuu vuorolis­to­jen käyt­tämiseen ja kiin­teistöhoita­jat voisi­vat kerätä vuoroli­s­tat isän­nöit­si­jöille, jot­ka edelleen syöt­täi­sivät kerä­tyt pesukonei­den käyt­täjätiedot verot­ta­jan jär­jestelmään 1.7.2014 voimaan astunei­den lak­isääteis­ten rak­en­tamistyön urak­ka- ja työn­tek­i­jäti­eto­jen poh­jal­ta kuukausit­tain tehtävien rak­en­tamisil­moi­tusten tekemisen yhteydessä.

    Rav­in­to­las­sa ruokailemat­to­muus­tu­lon määrit­tämiseen en nyt tähän hätään esitä mitään yksi­tyisko­htaista menetelmää, vaan trendikkäästi joukkois­tan asian verkkoy­hteisön pohdintaan.

    Ja ei, tämä ei ole vakavasti tehty ehdo­tus vaan sarkasti­nen extrapolointi.

    1. Asun­to on kovin eri­lainen hyöädyke kuin polkupyörä. Ihmiselle, jol­la ei ole omaa asun­toa, mak­se­taan asum­is­tukea vuokran mak­samisek­si, mut­ta polkupyörä­tukea tai muu­ta sel­l­aista ei o0le. Noi­hin mui­hin hyödykkeisi­in, autoista pur­jeveneisi­in, sovel­let­ti­in aikanaan omaisu­usveroa, joka on ihan sama kuin käy­ht­töhyö­dyn vero. Käyt­töhyö­ty on vain las­ket­tu omaisu­u­den arvosta.

  71. Polkupyörän omis­ta­jalle ja käyt­täjälle tulee polkupyörä­tu­loa, kos­ka hän ei käytä julk­isia tai omaa autoaan. Julkises­ta liiken­teestä voi polkupyörä­tu­lon perus­tak­si ottaa yhteiskun­nan joukkoli­iken­netuen. Auton omis­tavalle polkupyöräil­i­jälle taas tulee polkupyörä­tu­loa auton käyt­tämät­tömyy­destä johtu­vista muut­tuvien kulu­jen säästymisestä.

  72. Polkupyörävero taitaisi edel­lyt­tää kaikkien polkupyörien rek­isteröin­tiä, mut­ta tuo­han voisi olla muutenkin tarpeelli­nen asia. Rek­isteröin­ti voisi ehkä paran­taa liiken­nesään­tö­jen nou­dat­tamista, kun ris­ki rikko­muk­sista kiin­ni­jäämis­es­tä kas­vaisi. Se voisi myös paran­taa mah­dol­lisuuk­sia saa­da takaisin varastet­tu pyörä takaisin oikealle omistajalleen. 

    Yhtei­sistä pelisään­nöistä (siis liiken­nesään­nöistä) piit­taa­mat­tomat pyöräil­i­jät aiheut­ta­vat liikaa ongel­ma- ja vaarati­lantei­ta muille kaduil­la, teil­lä ja jopa tor­eil­la ja aukioil­la liikkuville, vaik­ka ole­tan, että mainit­tu joukko on suh­teel­lis­es­ti ottaen vain pieni vähem­mistö kaik­ista pyöräilijöistä.

    Pyöräveron avul­la olisi myös mah­dol­lista paika­ta val­tion vero­tu­lo­ja, jos autoi­hin liit­tyvän vero­tuk­sen tuo­tot vähenevät (kaupungis­tu­misen ja autoilun mah­dol­lisen vähen­e­misen myötä). Jot­ta polkupyörien rek­isteröin­tiä ja vero­tus­ta ylipäätään halu­taan harki­ta, pitäisi ao. veron keräysku­lu­jen (rek­isteröin­ti mukaan­lukien) olla selvästi pienem­mät kuin pyöräveron brut­to­tuo­ton, jot­ta net­to­tuot­toakin jäisi. Hel­poin­ta var­maankin olisi per­iä se ker­talu­on­teise­na, pyörän oston yhtey­dessä. Riit­täisikö esimerkik­si 25 euroa vai­h­teet­tomas­ta pyörästä ja 50 euroa per vai­hde-/sähköpyörä? Tuon sum­man pyöräveroa voisin olla itse valmis omas­ta pyörästäni mak­samaan, jos kaik­ki muutkin sen vas­taavasti mak­saisi­vat. Itse pyöräi­lyä (per kilo­metri) en koe mielekkääksi.

    Mikä sum­ma veroa per polkupyörä mah­taisi tuo­ta posi­ti­ivista net­to­tuot­toa varten sit­ten riit­tää, ollak­seen opti­maa­li­nen net­to­tuo­ton kannal­ta? Vero­han ei saisi myöskään vähen­tää halukku­ut­ta pyöräi­lyyn liikaa. Ainakin sen polkupyöräveron pitäisi olla roimasti pienem­pi kuin esim. vesiskoot­tereista, ja niiden käytöstä, perit­tävät verot, mikäli sel­l­aisia edes on. Viimek­si­maini­tut ovat lait­tei­ta sieltä kaikkein vihe­liäisim­mästä päästä, jos mietitään oman, yksi­tyisen nautin­non tavoit­telun ja laa­jem­malle ympäristölle aiheutetun hai­tan välistä suhdet­ta, esim. tyy­nen veden pin­nal­la temp­puil­e­van vesiskoot­terin aja­jan ja ran­noilleen rauhaa kaipaavien ihmis­ten välillä.

    Yksi idea uud­es­ta hait­taveros­ta voisi olla melu­vero, jon­ka määri­tyk­sessä pitäisi kyl­läkin ottaa huomioon muitakin (lait­teen tai koneen, auton, kuor­ma-auton) käyt­töaluei­ta kuin tyhjäkäyn­ti. Jo alka­isi­vat ympäristöstämme vähetä ikävät ja ennen kaikkea kovin äänekkäät melun­läh­teet, jos melun tuot­tamis­es­ta jou­tu­isi jokainen työkoneen käyt­täjä tai ruo­hon­leikkaa­jakin mak­samaan meluveroa. 

    Melu­vero voisi myös edis­tää nyky­istä parem­pi­en (hil­jaisem­pi­en) konei­den ja lait­tei­den suun­nit­telua ja käyt­tönot­toa. Ehkä pää­sisimme myös eroon ympäristössään meluhäir­iötä aiheut­tavista jäätelöau­toista, joille ilmeis­es­ti kaupun­ki on jostain käsit­tämät­tömästä syys­tä antanut Helsingis­sä luvan.

    Edel­liseen melu­ai­heeseen liit­tyen, toisin esille myös asian, jota olisi syytä pohtia erik­seen. Onko hai­tan aiheut­tamisen muille olta­va ylipäätään sal­lit­tua? Peri­aate, jon­ka mukaan hait­taa saa aiheut­taa, jos siitä mak­saa, ei liene aina kovin oikeudenmukainen. 

    Oikeu­den­mukaisu­u­teen liit­tyvät myös kysymyk­set siitä, kuka mak­saa, miten kalli­ik­si se (suhtel­lis­es­ti ottaen) hai­tan aiheut­ta­jalle muo­dos­tuu, sekä kenelle nuo mah­dol­liset mak­sut maksetaan?

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­to on kovin eri­lainen hyödyke kuin polkupyörä. Ihmiselle, jol­la ei ole omaa asun­toa, mak­se­taan asum­is­tukea vuokran mak­samisek­si, mut­ta polkupyörä­tukea tai muu­ta sel­l­aista ei o0le. Noi­hin mui­hin hyödykkeisi­in, autoista pur­jeveneisi­in, sovel­let­ti­in aikanaan omaisu­usveroa, joka on ihan sama kuin käyt­töhyö­dyn vero. Käyt­töhyö­ty on vain las­ket­tu omaisu­u­den arvosta. 

    No kyl­lä omaisu­usvero oli nimeno­maan omaisu­usvero, ei siitä mitään ‘käyt­töhyö­tyä’ las­ket­tu — ja omaisu­udek­si luet­ti­in myös käteinen raha, laske siitä sit­ten jokin käyttöhyöty!

    Todel­lista tuloa ovat vain asi­at, joista real­isoituu kas­savir­taa eli siis tulee rahaa.

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­to­tu­lo oli verotet­tavaa 1990-luvun alku­vu­osi­in saakka.

    Asun­to­tu­lon vero­tus­ta ei ole koskaan pois­tet­tu, siihen vaan yhdis­tet­ti­in mui­ta vero­ja ja verolu­on­teisia mak­su­ja ja annet­ti­in uusi nimi: kiinteistövero.

    Muu­tami­la poli­itikoil­la näyt­tä ole­van tarve vale­hdel­la tuokin asia.

  75. Osmo Soin­in­vaara: Per­heyri­tys­ten liit­to on (taas) vaat­in­ut per­in­töveron pois­tamista ainakin yri­tys­var­al­lisu­ud­es­ta, ettei yri­tys­var­al­lisu­ut­ta joudu­ta pilkko­maan vero­jen mak­samisek­si. Sinän­sä minäkin kan­natan koti­maista omis­tus­ta. Kun omis­ta­ja­su­vut joutu­vat myymään yri­tyk­sen­sä, osta­ja on melkein aina ulko­mainen, kos­ka sitä kasautunut­ta var­al­lisu­ut­ta on Suomes­sa vielä niin vähän. Kasvo­ton ulko­mainen omis­ta­ja on tyly. Suomen ajau­tu­mi­nen tytäry­htiö­taloudek­si on peräti huono juttu.

    Kyl­lähän suomes­sa lasken­nal­lista var­al­lisu­ut­ta on paljon. Valitet­tavasti se on vaan kiin­teistön­välit­täjien määrit­telemää ja velal­la rahoitet­tua. Tämä on var­al­lisu­ut­ta joka ei tuo­ta mitään. Suo­ma­lais­ten ostovoima käytetään tuot­ta­mat­tomien hyödykkei­den ylläpi­toon ja niiden rahoi­tusku­lu­jen hoitoon. Val­tio se säestää ja tukee tätä tuot­ta­mat­tomien hyödykkei­den han­k­in­taa vero­helpo­tuksin ASPi­en ja korkovähen­nys­ten muo­dos­sa. Se mitä käteis­varoista jäl­jelle jää, jos jää (syömäve­las­ta johtu­vat luot­to­häir­iöt nousus­sa), laite­taan läh­es Euroopan kalleimpi­in elin­tarvikkeisi­in ja mui­hin kulu­tushyödykkei­hin tässä vähit­täiskau­pan tap­pi­in asti sään­nöstellyssä har­vain­val­las­sa (pitäähän sitä tarkas­ta­jil­lakin töitä olla).

    Suurim­man osan ansio­työl­lä han­ki­tus­ta käteis­var­al­lisu­ud­es­ta nap­paa suh­teessa läh­es maail­man suurin julki­nen sek­tori jo heti kät­telyssä, kas­vavaan ja kiihtyvään tahti­in. Tarkoi­tus osit­tain jalo, toteu­tus kokon­aisuute­na ala-arvoinen joskin jotain hyvääkin löy­tyy (hyväk­si en laske rak­en­teel­lista kor­rup­tio­ta). Tehot­to­muus vaivaa tuo­ta sek­to­ria kroonis­es­ti ja mon­imutkaisu­ut­ta sen kun raken­netaan lisää.

    Rikkaim­man 5% per­in­töveroista ei tarvitse val­tionkaan huole­htia, he seu­raa­vat esimerkkiä ja jär­jestelevät asiansa niin, ettei Suomen kirstu­un nap­saht­da killinkiäkään.

    Ulko­mainen omis­ta­ja ei ole kasvo­ton eikä tyly, se on ratio­naa­li­nen. Suo­ma­lais­ten päät­täjien on vain herät­tävä siihen, että kil­pailu on kan­sain­välistä. Suo­jaa ei tar­joa täysin enää mei­dän geopoli­it­ti­nen eristäy­tyneisyys pohjolan per­il­lä (joskin se vielä aut­taa joil­lain sek­tor­eil­la). Te päät­täjät ette ole herän­neet siihen tosi­asi­aan, mihin yri­tyk­set ovat joutuneet heräämään jo kauan aikaa sit­ten. Suo­mi joutuu kil­paile­maan kan­sain­välis­es­ti myös yhteiskun­tarak­en­tei­den houkut­tele­vu­udel­la, aivan kuten yri­tyk­setkin joutu­vat kil­paile­maan liike­toimin­nas­sa asi­akasar­von tuot­tamises­sa. Muut­toli­ike ulos tulee kas­va­maan edelleen veikkaisin.

    Asun­to­var­al­lisu­u­den laiskistavaa vaiku­tus­ta ei tarvitse pelätä toden­näköis­es­ti, kos­ka var­al­lisu­us on ain­oas­taan lasken­nal­lista. Hoitakaa päät­täjät vain kaavoitusasi­at kun­toon ja tar­jon­ta kohdilleen niin kaik­ki voivat asua kohtu­uhin­taan ja rahat jää käytet­täväk­si esimerkik­si suo­ma­laisyri­tys­ten osakkei­den han­k­in­taan. Mut­ta eipä tai­da olla hal­li­tuk­senkaan intres­seis­sä tama suun­ta kun min­is­terei­den asun­to­lainasal­do­ja katselee. 

    Jos laiskistu­mis­es­ta ollaan huolis­saan niin kan­nat­taa miet­tiä sitä arvi­ol­ta yli 700 000:n suo­ma­laisen joukkoa jot­ka nap­si­vat masen­nus­lääk­keen­sä joka aamu jak­saak­seen nous­ta sängys­tä. Suuri osa näistäkin var­maan käy ansiotöis­sä. Ei muu­ta kun kulaus vet­tä päälle ja innovoimaan. Työter­veys ja lääkärit ovat tietenkin ihmisen asial­la, eihän sitä voi­da hyvin ilman kemi­al­lista stim­u­lus­ta. Yksi­ty­is­te­tyn ter­vey­den­huol­lon jär­jestelmä pitää huolen että asi­as­ta ei keskustel­la. Asi­as­ta tietävät sun avates­saan avaa­vat myös portin kilo­metrite­htaalle. En ole salali­it­to­te­o­reetikko, mut­ta poli­it­tista akti­ivi­su­ut­ta tuo nap­pi­en sumut­ta­mas­sa todel­lisu­udessa vaelt­a­mi­nen myös ehkäisee, mikä lie­nee val­lankah­vas­sa kiin­ni ole­vien kannal­ta ihan hyvä juttu.

    Tarkoituk­seni ei ole olla pes­simisti­nen. Toivoisin keskustelua kil­pailukyvys­tä, mitä mikään verot­ta­mi­nen ei lisää. Tämä kaik­ki on vaan osaop­ti­moin­tia ja niin kauan kun focus on mak­si­moi­da ns. topline vero­tuk­sen kaut­ta, ollaan rakkaasti hakoteilla.

  76. Sakke

    “Itse pyöräi­lyä (per kilo­metri) en koe mielekkääk­si VEROTUSKOHTEEKSI,” oli tarkoituk­seni luon­nol­lis­es­ti kir­joit­taa. Tuo 14.7.2014 klo 8:53 kir­joit­ta­mani viesti antoi ikäväl­lä taval­la harhaan­jo­hta­van käsi­tyk­sen, kun tuo yksi sana oli jostain syys­tä jäänyt puuttumaan. 

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo­ta maan­omis­ta­jien har­joit­ta­maa kor­rup­tio­ta on vähän han­kala kuvitel­la tilanteessa, jos­sa kaupun­ki omis­taa maan. 

    Suomes­sa tietoon on tul­lut vähän jäävuoren huip­pua Van­taal­ta ja nyt rah­tunen Helsingistä. Kun­ta maan­omis­ta­jana on erit­täin kor­rup­tio­herkkä. Sen takia kun­tien maan­omis­tus pitää kieltää kokon­aan pl. kun­nalli­nen infra. 

    Ps. Aiheesta on kir­joit­tanut yksi OS oikein hyvin jokunen vuosi sit­ten täällä. 😉

  78. Raimo K: Mis­sähän tuo ilmenisi…

    Työ­paikois­sa, asumiskus­tan­nuk­sis­sa, voit­to­jen jakau­tu­mises­sa jne. Kai sinus­ta on kivaa, kun suo­ma­lais­es­ta työstä vauras­tuu amerikkalainen eläkeläi­nen. Itse pidän nyky­menoa typeränä.

  79. KariS: Asun­to­tu­lon vero­tus­ta ei ole koskaan pois­tet­tu, siihen vaan yhdis­tet­ti­in mui­ta vero­ja ja verolu­on­teisia mak­su­ja ja annet­ti­in uusi nimi: kiinteistövero.
    ‘snip’

    No joo, mut­ta kiin­teistövero perus­tuu kiin­teistön arvoon eikä mihinkään olemat­tomaan tuloon.

  80. Onko­han nuo nyky­hal­li­tuk­sen per­in­tövero­jen nos­tot kuin­ka paljon Jouni B:n ansiota?Hänähän on isoim­paan ääneen aina puhunut per­in­töveros­ta. JB tip­pui vuon­na 2007 eduskun­nas­ta ja pääsi 2011 “kosta­maan por­vareille” tip­pumisen­sa per­in­tövero­jen nostolla.

    Olen aiem­minkin puhunut, ettö per­in­töve­ol­la ei paljoa eri­ar­voisu­ut­ta vähen­netä. Ihmis­ten erot elämässä ovat pitkälti lah­jakku­us­profi­ilis­sa, ei per­i­tyis­sä osakkeis­sa. Kun tähän vielä lisätään, että per­in­töveroa ei rikkaat mak­sa, niin on hyvä kysyä,kuinka hyvä vero on kyseessä. Eikö per­in­tövero nimeno­maan keskitä omaisu­ut­ta lah­jakkaille ja niille, jot­ka pystyvät sen kiertämään?

    Piketyssä on hauskaa se, että hän­hän ei käsit­tääk­seni ole kri­ti­soin­ut sinän­sä suuria omaisuuk­sia, vaan hänen mielestään jät­tiomaisu­udet tulisi men­nä lah­jakkaille. Onko sosi­aal­i­dar­win­is­mi 2000-luvun vasem­mis­to­laisu­ut­ta? On hyve, jos omaisu­udet menevät ter­veille ja kau­ni­ille, mut­ta mum­mo­jen kiin­teistöt tulisi sosial­isoi­da oikeu­den­mukaisu­u­den nimissä?

  81. Sakke: Jo alka­isi­vat ympäristöstämme vähetä ikävät ja ennen kaikkea kovin äänekkäät melun­läh­teet, jos melun tuot­tamis­es­ta jou­tu­isi jokainen työkoneen käyt­täjä tai ruo­hon­leikkaa­jakin mak­samaan meluveroa. 

    Ruo­hon­leikkaa­ja ei ole lähellekään niin paha kuin lehtipuhal­timel­la hiekkaa (tai lehtiäkään) siirtelevä henkilö.

  82. Tuli vielä mieleen. Per­in­töverossa on mie­lenki­in­toista, että mik­si avi­o­li­itossa tien­at­tu omaisu­us ei ole punainen vaate? Avi­o­li­itossa voi tien­ata verot­tomasti jät­tiomaisu­u­den ilman vero­ja. Junaili­vat­pa vihreät samaa avoli­it­toi­hinkin. Miten on mah­dol­lista, että perin­nöistä huolestuneet eivät kom­men­toi mitenkään avioliittoja?

  83. Mik­si verot­taa per­heen asun­to- ja muu­ta var­al­lisu­ut­ta joka 40. vuosi elät­täjän tms. kuol­lessa tuo 8 % tai enem­män? Mik­sei verote­ta 0,2 % joka vuosi? Vas­taavasti korkeampia kan­to­ja enemmän.

    Se olisi paljon oikeu­den­mukaisem­paa ja helpom­paa: kaikkien per­hei­den pääo­ma­lle sama vero, ei vain niiden per­hei­den, jot­ka kär­sivät elät­täjien tms. kuolemista. Sitä ei tarvit­sisi mitenkään jak­sot­taakaan ja siinä verotet­taisi­in oikeaa omaisu­ut­ta eikä inflaa­tio­ta kuten luk­it­se­vis­sa myyntivoittoveroissa.

    Pääo­mavero eli var­al­lisu­usvero ei myöskään aiheuta lukki­u­tu­misia ja kan­nustin­loukku­ja kuten pääo­mat­ulovero ja varain­si­ir­tovero — transak­tioverot tosi­aan pitäisi lopettaa.

    Var­al­lisu­us­muodon perus­teel­la annet­ta­vat alen­nuk­setkin vääristävät val­in­to­ja, esim. per­heyri­tys­ten tai asun­to­jen suosimi­nen siirtää var­al­lisu­u­den niihin sil­loinkin, kun se ei ole järkevää. Miten muka lah­ja- ja per­in­tövero olisi var­al­lisu­usveroa parem­pi vero? Onko moraalisem­paa tehdä työtä itsekkäin moti­ivein kuin työsken­nel­lä lapsen­sa hyväk­si, kun jälkim­mäistä pitää sakot­taa enemmän?

    Jos pääomien kasautu­mi­nen on ongel­ma, oikeampi ratkaisu on tehdä var­al­lisu­usveros­ta vaik­ka pro­gres­si­ivi­nen kuin verot­taa kuolemia kaikkien pääomien sijaan. Jonkun mielestä tosin pääomien kasautu­mi­nen on tähän asti ollut ratkaisu, talouskasvun takana, mut­ta minus­ta tärkein­tä on verot­taa tehokkaasti.

    Asun­toa pitää verot­taa samal­la tavoin riip­pumat­ta siitä, asuuko omis­ta­ja siinä itse. Nyt ei näin tehdä, ja sik­si vuokra-asun­tomarkki­nat ovat surkeat. Omakoti­talon vuokran­nut tan­skalainen mamu­tut­tu oli kum­mis­saan, kun koko pk-seudul­ta löy­tyi vain 5(!) vai­h­toe­htoa. Työ­markki­nat ym. kär­sivät tästä pahasti. Jos asum­is­tuloveroa ei palaute­ta, vuokrat­u­lokin pitää vapaut­taa tuloveros­ta; tyy­dytään sit­ten kiin­teistö- ja var­al­lisu­usveroi­hin asun­to­jen osalta.

  84. Raimo K: No joo, mut­ta kiin­teistövero perus­tuu kiin­teistön arvoon eikä mihinkään olemat­tomaan tuloon. 

    Paljonko se kesämök­ki sit­ten tuot­taa tai rak­en­tam­a­ton maa, jon­ka pin­ta-ala jää sen ver­ran pienek­si, että ei met­säk­si lasketa? 

    Melkoisen olema­ton­ta on ainakin min­ul­la ollut noista tulot. Kyseessä siis puh­das varallisuusvero.

  85. Kat­selin päivän uutissal­doa koti­mai­sis­takin lehdis­tä. Yhden puolueen puheen­jo­hta­ja pitää MS:n temp­pua katas­tro­fi­na. Sama puolue on sata vuot­ta yrit­tänyt kupa­ta = sosial­isoi­da suo­ma­laisia pääo­mia. Itse on tuos­sa tilanteessa kehtaisi sanoa mitään! 

    Hänen pitää kat­soa peili­in ja miet­tiä, onko mitään pelastet­tavis­sa. Joka tapauk­ses­sa syyl­lisen tietävät kaik­ki laskutaitoiset.

  86. Kalle M.: Se olisi paljon oikeu­den­mukaisem­paa ja helpom­paa: kaikkien per­hei­den pääo­ma­lle sama vero, ei vain niiden per­hei­den, jot­ka kär­sivät elät­täjien tms. kuolemista. 

    Jos vero­tus siir­retään yksilöiltä per­heille, myös omaisu­u­den hallinta ja mah­dol­liset tulot myyn­nistä pitää siirtää perheille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.