Mietteitä verotuksesta (1/2) Perintöverotus

Kävin ykkö­saa­mus­sa puhu­mas­sa vero­tuk­ses­ta yhdes­sä vero­jaos­ton puheen­joh­ta­ja Samp­sa Kata­jan (kok.) ja jaos­ton dema­ri­jä­se­nen Sir­pa Paa­te­ron kanssa.

Kes­kus­te­lus­ta todet­ta­koon, että vero­jaos­ton jäse­net ovat vero­tuk­ses­ta kes­ke­nään huo­mat­ta­van samaa miel­tä – siis ver­rat­tu­na sii­hen, kuin­ka pal­jon vero­tuk­seen liit­ty­vät kysy­myk­set kan­sa­lai­sia yleen­sä jaka­vat. Jos tämä kol­mik­ko sai­si päät­tää vero­tuk­ses­ta, tulos oli­si var­maan­kin parem­pi kuin mitä demo­kraat­ti­sem­mas­sa pro­ses­sis­sa tulisi. 🙂

Joi­ta­kin irral­li­sia aja­tuk­sia kes­kus­te­lun poh­jal­ta. Aloi­tan perintöverotuksesta.

Nos­tan hat­tua Samp­sa Kata­jal­le sii­tä, että täs­sä vai­hees­sa ei ole syy­tä pois­taa perin­tö­ve­roa, kos­ka on pal­jon kes­kei­sem­pää alen­taa työn vero­tus­ta. Pie­ne­nä myön­ny­tyk­se­nä puo­lu­een­sa viral­li­sel­le kan­nal­le hän tie­tys­ti jou­tui totea­maan, että jos­sain kau­kai­ses­sa tule­vai­suu­des­sa on aika pois­taa perin­tö­ve­ro. Kau­kai­nen tule­vai­suus on vähän sama asia kuin hori­sont­ti: ete­nee, kun sitä koh­ti kuljetaan.

Perin­tö­ve­ros­ta luo­vu­tus­voit­to­ve­roon: lukitusvaikutus

Ruot­sis­sa perin­tö­ve­ro on pois­tet­tu ja kor­vat­tu omai­suu­den luo­vu­tus­voi­ton vero­tuk­sel­la. Jos perit yri­tyk­sen tai asun­non, et mak­sa sii­tä veroa, mut­ta jos myyt, verot­ta­ja iskee myyn­ti­voit­toon. Tätä on Ruot­sis­sa alet­ta katua, kos­ka se tuot­taa suu­ren luki­tus­vai­ku­tuk­sen. Asun­toa ei kan­na­ta myy­dä, vaik­ka se on peri­jän tar­pei­siin sopi­ma­ton sekä koon että sijain­nin vuoksi.

Lisäk­si tämä käy­tän­tö toi­si luo­vu­tus­voit­to­jen veron myös itse han­kit­tuun asun­to­va­ral­li­suu­teen, mikä oli­si aivan koh­tuu­ton nouse­vien asun­to­hin­to­jen aika­na niil­le, jot­ka aloit­ta­vat yksiös­tä ja ete­ne­vät koh­ti per­hea­sun­toa. Kai­kil­la ei ole varaa ostaa sadan neliön asun­toa ensiasunnoksi.

Entä jos peri­jäs­tä ei ole yrittäjäksi?

Yri­tys­va­ral­li­suu­den osal­ta tuo luki­tus­vai­ku­tus on vie­lä vaa­ral­li­sem­pi. Ei ole miten­kään har­vi­nais­ta, että yri­tyk­sen luo­neen isän poi­ka tai tytär on kovin sopi­ma­ton yrit­tä­jäk­si. Perin­tö­ve­ron vaih­ta­mi­nen luo­vu­tus­voit­to­ve­roon jar­rut­taa huo­mat­ta­vas­ti sitä, että kel­vo­ton peri­jä ymmär­tää myy­dä yri­tyk­sen. Sitä pait­si eri­lai­set yri­tys­jär­jes­te­lyt ovat arki­päi­vää nyky­maa­il­mas­sa. Her­käs­ti käy niin, että Ruot­sin mal­li estää nekin.

Kasau­tu­va varal­li­suus ei ongel­ma Suo­mes­sa — vielä

Yhteis­kun­nal­lis­ta oikeu­den­mu­kai­suut­ta pai­not­ta­vat varoit­ta­vat perin­tö­ve­ron pois­tos­ta, kos­ka omai­suuk­sien kasau­tu­mi­nen on talou­del­li­sen eriar­voi­suuk­sien läh­teis­tä suu­rin. (Piket­tyn kir­ja puo­lik­si luet­tu­na yöpöy­däl­lä.) Jos kat­soo Yhdys­val­tain tilan­net­ta, varoi­tuk­seen on aihet­ta. Suo­men ongel­ma­na tois­tai­sek­si on pikem­min­kin se, ettei meil­lä ole riit­tä­väs­ti yksi­tyis­tä varal­li­suut­ta sijoit­ta­maan kas­va­viin yri­tyk­siin – siis toistaiseksi.

Veron lyk­käys, kun yri­tyk­sel­lä menee huonosti? 

Per­hey­ri­tys­ten liit­to on (taas) vaa­ti­nut perin­tö­ve­ron pois­ta­mis­ta aina­kin yri­tys­va­ral­li­suu­des­ta, ettei yri­tys­va­ral­li­suut­ta jou­du­ta pilk­ko­maan vero­jen mak­sa­mi­sek­si. Sinän­sä minä­kin kan­na­tan koti­mais­ta omis­tus­ta. Kun omis­ta­ja­su­vut jou­tu­vat myy­mään yri­tyk­sen­sä, osta­ja on mel­kein aina ulko­mai­nen, kos­ka sitä kasau­tu­nut­ta varal­li­suut­ta on Suo­mes­sa vie­lä niin vähän. Kas­vo­ton ulko­mai­nen omis­ta­ja on tyly. Suo­men ajau­tu­mi­nen tytä­ryh­tiö­ta­lou­dek­si on perä­ti huo­no juttu.

On aika vai­ke­aa pois­taa perin­tö­ve­ro suu­ris­ta omai­suuk­sis­ta ja jät­tää se pie­niin omai­suuk­siin. Täl­lais­ta yri­tet­tiin pari hal­li­tus­ta sit­ten, mut­ta perus­tus­lain tas­a­puo­li­suus­vaa­ti­mus­ta tämä ei täyt­tä­nyt. Per­hey­ri­tys­ten osal­ta asia on kyl­lä kun­nos­sa noin nor­maa­le­ja talou­del­li­sia aiko­ja aja­tel­len. Jos omis­tuso­suus on yli 10 %, perin­tö­ve­ros­ta saa 60 %:n huo­jen­nuk­sen ja mak­suai­kaa muis­taak­se­ni (?) vii­si vuot­ta. Tuo vero on mak­set­ta­vis­sa aivan tavan­omai­suis­ta osin­gois­ta, vaik­ka sii­tä pur­je­ve­nees­tä onkin ehkä tin­git­tä­vä. Mut­ta täl­lai­si­na aikoi­na, kun monil­la yri­tyk­sil­lä menee huo­nos­ti eikä mitään osin­koa kye­tä mak­sa­maan, perin­tö­ve­ro voi vahin­goit­taa suu­res­ti yri­tyk­siä. Voi­tai­siin sää­tää lyk­käys­lause­ke, jos­sa perin­tö­ve­ron mak­su sidot­tai­siin peri­tyn yri­tyk­sen tulok­seen tai osin­gon­ja­koon. Jos yri­tys ei tuo­ta mitään, perin­tö­ve­ro siir­tyy tulevaisuuteen.

Per­hey­ri­tys­ten lii­ton huo­li suur­ten omis­ta­ja­su­ku­jen kol­man­sis­ta ser­kuis­ta, joi­den omis­tuso­suus ei yli­tä kym­men­tä pro­sent­tia, on aihee­ton. Näi­tä kol­man­sia serk­ku­ja ei tar­vi­ta yri­tyk­sen toiminnassa.

Koh­tuul­li­sen asun­non peri­mi­nen verot­to­mak­si – tai veroon lykkäystä

Taval­li­set ihmi­set peri­vät van­hem­mil­taan käy­tän­nös­sä vain asun­to­va­ral­li­suut­ta. Perus­tu­lon kan­nat­ta­ja ei voi vas­tus­taa koti­ta­louk­sien asun­to­va­ral­li­suu­den kart­tu­mis­ta, sil­lä vas­taa­han vela­ton asun­to huo­mat­ta­vaa perus­tu­loa. (Jos­tain syy­tä perus­tu­lon lais­kis­ta­vaa vai­ku­tus­ta pel­kää­vät eivät pel­kää asun­to­va­ral­li­suu­den lais­kis­ta­vaa vai­ku­tus­ta.) Voi­si har­ki­ta perin­tö­ve­ron ala­ra­jan nos­ta­mis­ta nor­maa­lin asun­non tasol­le. Toi­saal­ta ihmi­set peri­vät van­hem­pan­sa yleen­sä olles­saan itse 50 – 70 ‑vuo­tiai­ta, jol­loin kovim­paan hätään tämä perit­ty asun­to­va­ral­li­suus ei enää tule. (Perin­nön voi toki siir­tää lap­sil­leen). Voi­si aja­tel­la peri­tyn asun­non osal­ta veron lyk­kää­mis­tä sii­hen, kun peri­jä täyt­tää vaik­ka 40 vuot­ta, jot­ta asun­no­no­mis­tusu­ran alus­sa ole­va nuo­ri ei jou­tui­si perin­nös­tä veroa maksamaan.

 

 

103 vastausta artikkeliin “Mietteitä verotuksesta (1/2) Perintöverotus”

  1. luo­vu­tus­voit­to­jen veron myös itse han­kit­tuun asun­to­va­ral­li­suu­teen, mikä oli­si aivan koh­tuu­ton nouse­vai­en asun­to­hin­to­jen aika­na niil­le, jot­ka aloit­ta­vat yksiös­tä ja ete­ne­vät koh­ti perheasuntoa.”

    Mitä jos oman asun­non myyn­ti­voi­ton veros­ta voi­si edel­leen vapau­tua, mikä­li ostaa tilal­le uuden asun­non, johon itse muut­taa. Muus­sa tapauk­ses­sa mak­set­tai­siin myyn­ti­voi­ton vero. Asun­non vaih­ta­mi­sen mah­dol­lis­ta­mi­sek­si sään­nös lie­nee teh­ty? Mikä­li vaih­taa hal­vem­paan, niin veroe­tua ei sai­si täysimääräisesti.

    Perin­tö­ve­ro­jen suu­ri ongel­ma taval­li­sen tal­laa­jan kan­nal­ta on se, että veron jou­tuu mak­sa­maan, vaik­ka omai­suut­ta ei sai­si hal­tuun. Pahim­mil­laan tuo joh­taa tupla­ve­roi­hin, kun heni­löt kuo­le­vat “vää­räs­sä jär­jes­tyk­ses­sä”. Tämä epä­koh­ta tuli­si kor­ja­ta ja mini­mis­sään mak­su­vel­vol­li­suus siir­tää vas­ta haltuunsaantiajankohtaan.

  2. Artik­ke­lin asun­to­va­ral­li­suu­den ker­ty­mi­sen ver­tai­lut perus­tu­loon ovat vir­heel­li­siä. Perus­tu­lo oli­si uni­ver­saa­li ja varal­li­suus­pe­rus­tei­nen sosi­aa­li­tu­ki, joka hyö­dyt­täi­si ihmi­siä suh­teel­li­ses­ti sitä enem­män, mitä pie­ni­tu­loi­sem­pia ovat. Sen sijaan asun­to­va­ral­li­suu­den kart­tu­mi­nen kos­kee vain kes­ki­luok­kaa ja ylem­piä tulo­luok­kia ja pie­ni­tu­loi­sim­mat suvut jää­vät sii­tä pait­si. Myös ne, jot­ka kar­tut­ta­vat omaa asun­to­va­ral­li­suut­taan, jou­tu­vat teke­mään sen kan­ta­mal­la asun­to­ve­lan ris­kit, jot­ka lau­kea­vat esi­mer­kik­si työt­tö­myy­den pitkittyessä.

  3. Yli 1meur perin­nöt tuot­ti­vat vii­me vuon­na n 50 meur. Eli nii­tä oli max. Muu­ta­ma sata. Eikös nyt voi­si sel­vit­tää ihan perin­tö perin­nöl­tä oli­ko veros­ta hait­taa yri­tys­toi­min­nal­le vai ei. Uskal­lan epäil­lä että eipä juuri.
    Toi­nen asia on että suur­ten varal­li­suuk­sien per­heet osaa­vat kyl­lä perin­tö­ve­rot vält­tää, lie­kö Her­li­nit mak­sa­neet euroakaan…
    Ja myyn­ti­voi­ton kier­tä­mi­nen voi olla vaikeampaa.
    Muu­toin olen sitä miel­tä että kiin­teis­tö­ve­ro ylös ja kat­ta­vak­si. Vain kivi­jal­ka pysyy.

  4. Perin­tö­ve­ron voi­si jakaa kym­me­neen tasa­suu­reen osaan, jon­ka ensim­mäi­nen erä meni­si mak­suun perin­nön­ja­koa seu­raa­va­na vuon­na ja vii­mei­nen erä oli­si mak­set­ta­va 11 vuo­den kuluttua. 

    Näin “taval­li­set perin­nön­saa­jat” vält­tyi­si­vät lai­na­no­tos­ta ja pys­tyi­si­vät mak­sa­maan perin­tö­ve­ron (koro­tet­tu­na ansio­tu­lo­ve­ro­na) vähi­tel­len. Yri­ty­so­mai­suu­den peri­jät taa­sen kuit­tai­si­vat perin­tö­ve­ron osingoilla.

    Perin­tö­ve­roa voi­si alen­taa anta­mal­la ko. veros­ta vähen­ny­soi­keus. Ensi­si­jai­ses­ti mak­se­tun perin­tö­ve­ron voi­si vähen­tää pää­oma­tu­lois­ta ja tois­si­jai­ses­ti ali­jää­mä­hy­vi­tyk­se­nä ansio­tu­lois­ta. Samal­la voi­tai­siin pois­taa eri­lai­set perin­tö­ve­ro­huo­jen­nuk­set yri­tys­ten ja maa­ta­lou­den perijöiltä.

  5. Pois, pois ja pois. Jot­ta jul­ki­sen talou­den saa kun­toon on pois­tet­ta­va niin pal­jon tukia ja pal­ve­lui­ta sen har­teil­ta, että parem­pi vain antaa ihmis­ten vau­ras­tua ja lait­taa mak­sa­maan itse tar­vit­se­man­sa. Perin­tö­ve­ro heti pois ja sit­ten vähi­tel­len tukia pois niil­tä jot­ka pysy­vät itse pys­tys­sä, jot­ta nii­tä riit­tää kompasteleville.

    Muu­ten­kin tuo­ta talou­del­lis­ta oikeu­den­mu­kai­suut­ta tuli­si kat­soa työl­li­syy­den näkö­kul­mas­ta, eikä muu­ta­man mil­jo­nää­rin huo­nol­la maul­la kalus­tet­tu­jen lukaa­lien. Parem­pi kai että tulo­ja tulee palk­koi­na kuin tuki­na, ei vain pidä pääs­tää palk­ko­ja aivan poh­jiin, ettei käy kuin USA:ssa, jos­sa työs­sä­käy­vät asu­vat pahim­mil­laan tel­tois­sa pal­kan riit­tä­mät­tö­myy­den takia. Mitä enem­män val­tio ryös­tää kuol­leil­ta, niin sitä vähem­män elä­vät pys­ty­vät sitä työ­tä luo­maan joko itse yrit­tä­mäl­lä tai sit­ten kulut­ta­mal­la. Val­tio vain tuho­aa tuon vau­rau­den. Talou­del­li­sen epä­ta­sa-arvon tuo­mat sosi­aa­li- ja ter­vey­son­gel­mat vähe­ne­vät sil­lä kes­tä­väm­min, että köy­him­mät nos­te­taan ylös­päin riit­tä­vil­le pal­koil­le (perus­tu­lo + pie­ni palk­ka), eikä siten että muu­ta­man tosi­rik­kaan takia nui­ji­taan koko kes­ki­luok­ka alaspäin.

    Kun teol­li­nen inves­toin­ti nyky­ään tar­koit­taa enem­män sitä, että työ­pai­kat vähe­ne­vät tuo­tan­non kas­vaes­sa, niin joten­kin pitäi­si näh­dä myös tämä yhteis­kun­nal­li­nen aspek­ti, eli mik­si nii­tä konei­ta ei tosi­aan voi antaa teh­dä nii­tä töi­tä? Vähi­tel­len vau­ras­tu­va kan­sa voi siir­tyä kat­se­le­maan konei­den työn­te­koa ja itse kek­siä bis­nes­tä lisään­ty­vän vapaa-ajan täyt­tä­mi­seen. Sitä­hän kas­vua­lat, var­sin­kin työl­lis­tä­vät, pal­jol­ti ovat. Useam­mal­la fyrk­kaa tar­koit­taa sitä, että useam­pi läh­tee roh­keam­min yrit­tä­mään jota­kin. Val­tio raken­tai­si rau­ta­tien kes­kel­le met­sää, jota ei käytettäisi. 

    Vih­reä aspek­ti täs­sä on kai se, että loput­to­miin jat­ku­va talou­del­li­nen kas­vu on sulaa hul­luut­ta, joten jon­kin­lai­nen lep­pois­ta­mi­nen tai suo­ra­nai­nen yhteis­kun­nal­li­nen val­lan­ku­mous tulee teh­dä. Jos ihmi­nen ei rasi­ta jul­kis­ta talout­ta, niin sehän on ide­aa­li tilan­ne. Velat­to­mat asun­not kier­toon perin­töi­nä, ja sit­ten ihmi­set teke­vät työk­seen tar­peek­si mak­saak­seen loput tar­vit­ta­vat. Ei tar­vi­ta pak­ko­kas­vua, jos ihmi­sil­lä on vau­raut­ta huo­leh­tia itses­tään (ja rem­pa­ta velat­to­mia asun­to­jaan). Tus­kin kukaan jak­saa lais­kis­tua niin pal­joa, että heit­täy­tyy koko hom­man ulko­puo­lel­le sen takia, että löy­tyy vela­ton kämppä.

    Mitä asun­to­mark­ki­noi­hin tulee, niin kaa­voi­tus­ta muut­ta­mal­la syn­tyy enem­män tar­jon­taa (tii­vis­kor­kea) ja mer­kit­tä­vä mää­rä asun­nois­ta on ihan eri luo­kan pul­juil­la kuin kuin mum­mon­sa perivillä. 

    Niin ja kyl­lä­hän se vitut­taa lai­naa ottaa kuo­le­man­ta­pauk­sen joh­dos­ta, var­sin­kin jos on itse ollut teke­mäs­sä tuo­ta perin­töä, ja eipä hyvä jut­tu sekään, että raha­mie­het läh­te­vät Tuk­hol­maan, eli parem­pi tei­dän oli­si tai­pua hyväl­lä siel­lä edus­kun­nas­sa. Aina­kin tämä pois­to­pyr­ki­mys on etu kokoo­muk­sel­le vaa­leis­sa suh­tees­sa vih­rei­siin, kun on kyse kui­ten­kin viha­tuim­mas­ta veros­ta tut­ki­mus­ten­kin mukaan.

    Mie­len­kiin­tois­ta tuol­la Ruot­sis­sa tuo­kin, että mak­se­taan vain kor­ko­ja asun­to­lai­nois­ta — vai­kut­ta­nee koti­mai­seen kulu­tuk­seen posi­tii­vi­ses­ti, mut­ta onko niin mer­kit­tä­vää että tulee jokin romah­dus, jos pakot­ta­vat koh­ta lyhen­nyk­siin. Lie­kö tuo­kin osal­taan saa­nut Ruot­sin näyt­tä­mään parem­mal­ta suh­tees­sa Suo­meen. Jos pal­ve­lui­hin ei ole­kaan enää rahaa samaan mal­liin, niin voi tuo ihail­tu työ­paik­ka­ke­hi­tys sukeltaa.

  6. Nimerk­ki Mik­ko tuos­sa arvuut­te­li: lie­kö Her­lin mak­sa­neet (perin­tö­ve­roa) ollen­kaan. Ker­ron­pa Mikol­le: lie. Siis tämän kir­joi­tan omal­ta osal­ta­ni, kos­ka Her­li­nit­kin ovat yksit­täi­siä luon­nol­li­sia hen­ki­löi­tä (itse asias­sa kyl­lä tie­dän että suku­lai­se­ni­kin ovat mak­sa­neet mel­koi­sia sum­mia perin­tö- ja lah­ja­ve­ro­ja, mut­ta vas­taan vain omis­ta teke­mi­sis­tä­ni tässä).

    Niko Her­lin

  7. Taval­li­sel­le pal­kan­saa­jal­le les­ken oikeus jää­dä asu­maan yhtei­seen kotiin tuo perin­tö­ve­ron muo­dos­sa käy­tän­nös­sä pakol­li­sen lai­nan­o­ton. Kos­ka kotia ei voi rea­li­soi­da ennen les­ken kuo­le­maa, käy­tän­nös­sä se tar­koit­taa perin­nön sito­mis­ta usein jopa kym­me­nik­si vuo­sik­si “kiin­ni”. Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa perin­tö­ve­ro tulee mie­les­tä­ni voi­da mak­saa jak­so­tet­tu­na, edel­lä ehdo­tet­tu 10 vuo­den aika on koh­tuul­li­nen. Toki jos omai­suus rea­li­soi­daan, vero tulee mak­saa heti.

  8. Yksin­ker­tai­sin tapa väliai­kai­ses­ti pois­taa perin­tö­ve­ron hai­tal­li­sia vai­ku­tuk­sia on alen­taa veron määrää.

    Näin peri­aa­te säi­lyy mut­ta hai­tat vähe­ne­vät. Jos­kus tule­vai­suu­des­sa voi sit­ten taas nos­taa veron mää­rää jos talous yllät­täen alkaa­kin parantua.

  9. Se, että yli mil­joo­nan perin­nöis­tä kerät­ty vero oli yhteen­sä alle 50 mil­joo­naa, ker­too sii­tä, miten perin­tö­ve­ro koh­dis­tuu: Se on kes­ki­luo­kan vero, jota on sitä hel­pom­pi kier­tää kuta rik­kaam­pi on. 

    Mitä jos esi­mer­kik­si alen­net­tai­siin perin­tö­ve­roa ja lai­tet­tai­siin se mak­suun vaik­ka vas­ta sit­ten kun pesä jae­taan ja lai­tet­tai­siin pesän jaka­mi­sel­le ajal­li­nen takaraja?

    Tai mitä jos pois­tet­tai­siin koko­naan perin­tö­ve­ro esi­mer­kik­si alle 200 000 omaisuuksilta?

  10. Voi­tai­siin sää­tää lyk­käys­lause­ke, jos­sa perin­tö­ve­ron mak­su sidot­tai­siin peri­tyn yri­tyk­sen tulok­seen tai osin­gon­ja­koon. Jos yri­tys ei tuo­ta mitään, perin­tö­ve­ro siir­tyy tulevaisuuteen.”

    Ja ajat­te­lit, ettei tuo aiheut­tai­si saman­kal­tais­ta kan­nus­tin­luok­kua yri­tyk­sil­le kuin sos­su pitkäaikaistyöttömälle.

    1. Ja ajat­te­lit, ettei tuo aiheut­tai­si saman­kal­tais­ta kan­nus­tin­luok­kua yri­tyk­sil­le kuin sos­su pitkäaikaistyöttömälle.

      No ei aiheu­ta. Perin­tö­ve­ro on täl­lai­si­sa tapauk­sis­sa noin kah­dek­san pro­sent­tia yri­tyk­sen arvos­ta, siis jos kyse on rin­ta­pe­ril­li­sis­tä. Yri­tyk­sen tuot­toa ei sen takia kan­na­ta pudot­taa pysy­väs­ti nollaan.

  11. Hyvä kir­joi­tus ja ennen muu­ta hyvin huo­mioi­tu Suo­men eri­lai­suus, siis pää­omien puut­tu­mi­nen ja asuntovarallisuus.

    Hal­lin­non ja vero­tuk­sen kan­nal­ta oli­si jär­ke­vää nos­taa perin­tö­ve­ron ala­ra­ja­na ole­van perin­nön mää­rää. Nykyi­nen ala­ra­ja on 20 000 eru­roa, sen nos­ta­mi­nen 40 000 euroon (vai­ku­tus n 1 500 eur/saaja) ei luul­ta­vas­ti kaa­tai­si val­tion taloutta.

    Mah­dol­li­ses­ti myös perin­nön­jät­tä­jän omas­sa käy­tös­sä olleen asun­non perin­tö­ve­roa voi­si keven­tää, I vero­luo­kan osal­ta esim 10 pro­sent­tiin asun­non arvos­ta riip­pu­mat­ta. Tämä pois­tai­si mak­suon­gel­man, kun les­ki jää asu­maan asun­toon, jota ei voi­da myy­dä vero­jen maksamiseksi.

    Luul­ta­vas­ti suo­ma­lai­set eivät noin Van­ha­sen tavoin halua pääs­tä eroon perin­tö­ve­ros­ta koko­naan vaan muut­taa se sel­lai­sek­si, joka oli­si koh­tuul­li­nen nor­maa­lin elä­män kannalta.

  12. Tie­de­mies:
    Se, että yli mil­joo­nan perin­nöis­tä kerät­ty vero oli yhteen­sä alle 50 mil­joo­naa, ker­too sii­tä, miten perin­tö­ve­ro koh­dis­tuu: Se on kes­ki­luo­kan vero, jota on sitä hel­pom­pi kier­tää kuta rik­kaam­pi on. 

    Kes­ki­luok­ka kyl­lä tyk­kää kulut­taa pal­jon ilmai­sia pal­ve­lui­ta, mut­ta jon­kun toi­sen pitäi­si mak­saa verot.

  13. En ole näh­nyt täs­sä vii­me­ai­ko­jen perin­tö­ve­ro­kes­kus­te­lus­sa mis­sään yksi­tyis­koh­tia, kuin­ka tuo 650 Meur vuo­sit­tai­nen auk­ko paikattaisiin.

    Perin­tö­ve­ron pois­to kuu­los­taa “kival­ta”, mut­ta ei enää sen jäl­keen, kun sel­vi­ää mitä vero­ja pitäi­si korot­taa. Myyn­ti­voi­ton vero­tus­ta kiris­tä­mäl­lä vain perin­tö­omai­suu­den osal­ta ei lovea täy­tet­täi­si. Onko joku luke­nut läpi Perheyritysten/Pellervon pape­rin, mitä vero­ja he ehdot­ta­vat nostettavaksi?

    Täs­sä säi­kees­sä vali­te­taan les­ken asu­mi­soi­keut­ta ja sitä, että perin­tö­ve­ro mak­se­taan ehkä vuo­si­kausia ennen kuin asun­toa pääs­tään myymään.
    Tämä vali­tus on vähän lii­oit­te­lua, perin­tö­ve­roa pie­nen­ne­tään hal­lin­ta­oi­keu­den arvioi­dun kes­ton mukaan (eli les­ken iän perusteella).

  14. Ostin 1000kpl Met­son osak­kei­ta, kun hin­ta oli 7,50€. Nyt nii­den arvo on n.27,50€(+Valmetit pääl­le). Jos möi­sin osak­keet, jou­tui­sin mak­sa­maan myyn­ti­voit­to­ve­roa n.6.000euroa.

    Jos minul­la ei oli­si muu­ta omai­suut­ta ja kuo­li­sin, lap­se­ni sai­si­vat Met­sot ja Val­me­tit ihan ilmai­sek­si, kos­ka nii­den arvo jää alle tuon 20.000 euron per perijä.

    Ruot­sin mal­lis­sa myös peri­jä mak­sai­si saman suu­rui­sen veron rea­li­soi­des­saan osakkeet.

  15. Tilan­tees­sa, jos­sa yksi­ty­sen pää­oman puu­te on Suo­men pahin yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma 🙁 , ei tuo selit­te­ly­si nyt oikein mene läpi. Kaik­ki yksi­tyi­nen pää­oma, niin iso kuin pie­ni, oli­si täs­sä tilan­tees­sa tervetullutta. 

    Mitä Ruot­siin tulee, niin tie­tääk­se­ni kukaan var­tee­no­tet­ta­va taho ei kri­ti­soi perin­tö­ve­ron pois­toa. Kri­ti­soi­jat ovat kai­ke­ti jotain puna­vih­rei­tä ääri­liik­keen edus­ta­jia? Ruot­sis­sa on aina ymmär­ret­ty ruot­sa­lai­sen pää­oman tär­keys, oli hal­li­tus­vas­tuus­sa kuka tahansa.

    Pää­omaa voi­daan verot­taa kah­del­la tapaa ter­vees­ti. Euroo­pas­sa se teh­dään yleen­sä tasai­se­na, tuot­toon perus­tu­va­na vero­na. Ame­rik­ka­lai­nen tapa taas on kes­kit­tää pää­oman vero­tus juu­ri suku­pol­ven­vaih­dok­siin ja pitää yri­tys­ve­ro­tus muu­ten pie­ne­nä, jopa ole­mat­to­ma­na. Suo­ma­lai­nen viri­tel­mä, jos­sa vero­te­taan sekä että, on tuhoon tuo­mit­tu ja joh­taa lopul­ta tytäryhtiötalouteen.

    Euroop­pa­lai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä idea­na on kas­vat­taa kan­sal­lis­va­ral­li­suut­ta pit­kä­jän­tei­ses­ti. USA:ssa taas idea­na on, että jokai­nen suku­pol­vi tekee oman rik­kau­ten­sa. Jäl­kim­mäi­nen vaa­tii toi­miak­seen mm. pal­jon jous­ta­vam­mat työ­mark­ki­nat sekä pal­jon hal­pa­työ­voi­maa. Haluam­me­ko luo­da sellaiset?

    Suo­meen tar­vi­taan sekä iso­ja että pie­niä koti­mai­sia pää­omia. On parem­pi, että tule­vai­suu­den nokioi­ta omis­ta­vat ame­rik­ka­lais­ten elä­ke­läis­ten sijas­ta suo­ma­lai­set suur- ja pien­si­joit­ta­jat. On pal­jon parem­pi, että PKT-sek­to­ril­la on enem­män kas­vol­lis­ta suo­ma­lais­ta omis­tus­ta kuin kii­na­lai­sia, jot­ka vain kup­paa­vat teknologiat.

    Nyky­me­nol­la Suo­mes­ta tulee tytä­ryh­tiö­ta­lous, jon­ka pää­tök­set teh­dääm New Yor­kis­sa ja Shang­hais­sa. Samoi­hin kau­pun­kei­hin vir­taa koko yhteis­kun­tam­me tuot­to. Kaik­ki vain sen takia, että jot­kut type­rät suo­ma­lai­set ovat niin pirun kateellisia.

    1. Mitä Ruot­siin tulee, niin tie­tääk­se­ni kukaan var­tee­no­tet­ta­va taho ei kri­ti­soi perin­tö­ve­ron pois­toa. Kri­ti­soi­jat ovat kai­ke­ti jotain puna­vih­rei­tä ääri­liik­keen edus­ta­jia? Ruot­sis­sa on aina ymmär­ret­ty ruot­sa­lai­sen pää­oman tär­keys, oli hal­li­tus­vas­tuus­sa kuka tahansa.

      Vero­jaos­to osal­lis­tui kesä­kuun alus­sa Hana­saa­res­sa jär­jes­tet­tyyn semi­naa­riin, jos­sa käsi­tel­tiin Ruot­sin vero­tus­ta. Alus­ta­ji­na oli joh­ta­via veroa­sien­tun­ti­joi­ta Ruot­sis­ta. He kri­ti­soi­vat perin­tö­ve­ron pois­toa juu­ri tuon luki­tus­vai­ku­tuk­sen takia, joka myyn­ti­voi­ton vero­tuk­ses­ta tulee.

  16. vas­taa­han vela­ton asun­to huo­mat­ta­vaa perustuloa”

    No eihän nyt sen­tään, kuten Mik­ko Num­me­lin jo ehti hyvin perus­tel­la. Perus­tu­lon idea oli­si että sen saa­vat kaik­ki saman­suu­rui­se­na. Kaik­ki “taval­li­set­kaan” ihmi­set eivät peri asun­toa, saa­ti velatonta. 

    Perin­tö­ve­ron pois­ta­mi­nen jyr­ken­täi­si varal­li­suuse­ro­ja, koos­tui­pa perin­tö asun­nos­ta tai mis­tä tahan­sa. Se oli­si taval­laan suo­ras­taan tulon­siir­to vähä­va­rai­sil­ta ja asun­ton­sa omal­la työl­lään hank­ki­neil­ta niil­le, jot­ka ovat sat­tu­neet syn­ty­mään varak­kaam­mil­le vanhemmille. 

    Toki varal­li­suuse­ro­jen jyrk­ke­ne­mis­tä voi joku pitää posi­tii­vi­se­na­kin asia­na, jos näkee ongel­mak­si sen ettei maas­sa ole tar­peek­si varak­kai­ta pitä­mään fir­mat koti­mai­ses­sa omis­tuk­ses­sa. Mut­ta ei tämä nyt perus­tu­loon lii­ty mitenkään.

    1. Yhteis­kun­nal­li­sen tasa-arvon kan­nal­ta asun­to­va­ral­li­suus ei toki vas­taa perus­tu­loa, mut­ta hen­ki­lön mik­roe­ko­no­mi­seen tilan­tee­seen se vai­kut­taa samal­la tavalla.

  17. pek­ka:
    En ole näh­nyt täs­sä vii­me­ai­ko­jen perin­tö­ve­ro­kes­kus­te­lus­sa mis­sään yksi­tyis­koh­tia, kuin­ka tuo 650 Meur vuo­sit­tai­nen auk­ko paikattaisiin… 

    Tulee­ko joku auk­ko ja jos tulee, niin kuin­ka suu­ri? Vero­tus ei kos­kaan ole nol­la­sum­ma­pe­liä, vaan eri verot vai­kut­ta­vat eri taval­la kokonaiskertymään.

    Se tie­de­tään, että lisään­ty­neet myyn­ti­voit­to­ve­rot, jos ne pys­tyt­täi­siin pitä­mään nykyi­sel­lä tasol­la, kuit­tai­si pää­osan. Useam­pi jat­ka­va yri­tys pitäi­si las­kea mukaan, sitä kaut­ta parem­pi työl­li­syys jne. Olet täy­sin oikeas­sa kui­ten­kin sii­nä, ettei yhtään edes alkeel­lis­ta las­kel­maa ole näky­nyt, tuot­tai­si­ko perin­tö­ve­ron pois­to lisää vero­tu­lo­ja vai vähen­täi­si­kö se niitä? 😀

    Jotain voi­tai­siin ehkä arvioi­da Ruot­sin perus­teel­la. Perin­tö- tai auto­ve­ron pois­tot eivät teh­neet not­kah­dus­ta vero­tu­loi­hin. Se sopii hyvin vero­tuk­sen teo­ri­aan­kin, jon­ka mukaan pis­te­ve­rot har­voin tuot­ta­vat mitään. Oleel­lis­ta on tasai­nen ja kat­ta­va veropohja.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra: No ei aiheu­ta. Perin­tö­ve­ro on täl­lai­si­sa tapauk­sis­sa noin kah­dek­san pro­sent­tia yri­tyk­sen arvos­ta, siis jos kyse on rin­ta­pe­ril­li­sis­tä. Yri­tyk­sen tuot­toa ei sen takia kan­na­ta pudot­taa pysy­väs­ti nollaan.

    Onko var­maa, ettei omis­ta­ja saa raho­ja yri­tyk­ses­tä irti jon­kin­lai­sil­la jär­jes­te­lyil­lä siten, että yri­tyk­sen tuot­to on pysy­väs­ti näen­näi­ses­ti nol­la? En tie­dä, kysyn vaan.

  19. Sylt­ty: Kes­ki­luok­ka kyl­lä tyk­kää kulut­taa pal­jon ilmai­sia pal­ve­lui­ta, mut­ta jon­kun toi­sen pitäi­si mak­saa verot.

    Täs­sä koh­taa voi­si­kin kysyä kysy­myk­sen: Mis­tä _itse_käyttämästäsi,_ veroil­la rahoi­te­tus­ta tai tuo­te­tus­ta, olet val­mis luo­pu­maan, jot­ta vero­ra­si­tet­ta saa­tai­siin las­ket­tua? Anyone?

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vero­jaos­to osal­lis­tui kesä­kuun alussa…

    No onhan joku sitä miel­tä, että Piket­ty­kin on asian­tun­ti­ja! 😀 Mies on rans­ka­lai­nen, joten hänen talous­op­pe­jaan pitää kat­soa sitä, ei kovin onnis­tu­nut­ta talous­his­to­ri­aa vasten.

    Mikään ei ole ongel­ma­ton­ta, mut­ta Ruot­sin poli­tiik­ka, jon­ka tavoi­te on jo sato­ja vuo­sia ollut ruot­sa­lai­sen pää­oman kerää­mi­nen 🙂 , on oleel­li­ses­ti fik­sum­paa kuin vii­me­vuo­sien suo­ma­lai­nen vero­po­li­tiik­ka, jon­ka joh­ta­va idea on kateus. 🙁

  21. Ree-vita­mii­niä pur­kis­ta: Täs­sä koh­taa voi­si­kin kysyä kysy­myk­sen: Mis­tä _itse_käyttämästäsi,_ veroil­la rahoi­te­tus­ta tai tuo­te­tus­ta, olet val­mis luo­pu­maan, jot­ta vero­ra­si­tet­ta saa­tai­siin las­ket­tua? Anyone?

    Ansio­si­don­nai­nen sosi­aa­li­tur­va (no, en vie­lä ole var­si­nai­ses­ti käyt­tä­nyt, mut­ta eikö­hän oikeus sii­hen ole myös käyt­tä­mis­tä), Kela-kor­vauk­set käyt­tä­mis­tä­ni yksi­tyi­sen sai­raan­hoi­don pal­ve­luis­ta, ja voi­sin myös har­ki­ta jon­kun­lais­ta ekspli­siit­ti­sem­pää kor­keam­paa vero­kan­taa niil­le, jot­ka kou­lun penk­kiä pidem­pään kulut­ta­vat (impli­siit­ti­ses­ti­hän noin on jo). Nämä nyt tuli­vat mie­leen yhteis­kun­nan kol­mes­ta isos­ta, kou­lu­tus, sosi­aa­li­tur­va ja ter­vey­den­huol­to. Sit­ten nau­tin maa­ta­ö­lous­tu­kien muka­naan tuo­mis­ta edul­li­sis­ta elin­tar­vik­keis­ta, joi­ta en kai­pai­si, enkä asun­to­lai­nan vero­vä­hen­nyk­ses­tä­kään niin välit­täi­si. Riit­tää­kö alkuun vai jatkanko?

  22. Jos vero­tuk­sel­le pitäi­si jotain teh­dä, niin se oli­si pie­ni­tu­lois­ten vapaut­ta­mi­nen tuloverotuksesta.

    On aivan yks hai­lee miten per­hey­ri­tyk­sil­le käy. Jään­tei­tä men­nei­syy­des­tä sii­nä mis­sä valtionyhtiötkin.

  23. Tie­de­mies: Se, että yli mil­joo­nan perin­nöis­tä kerät­ty vero oli yhteen­sä alle 50 mil­joo­naa, ker­too sii­tä, miten perin­tö­ve­ro koh­dis­tuu: Se on kes­ki­luo­kan vero, jota on sitä hel­pom­pi kier­tää kuta rik­kaam­pi on.
    Mitä jos esi­mer­kik­si alen­net­tai­siin perin­tö­ve­roa ja lai­tet­tai­siin se mak­suun vaik­ka vas­ta sit­ten kun pesä jae­taan ja lai­tet­tai­siin pesän jaka­mi­sel­le ajal­li­nen takaraja?

    No ei se nyt ihan mität­tö­mäl­tä kuu­los­ta, että yli mil­joo­nan perin­nöt tuot­ta­vat lähes 10% veron tuotosta.

    Mitä jos koro­tet­tai­siin perin­tö­ve­roa samaan aikaan kun sen mak­sa­mi­nen teh­tä­siin vähän vähem­män ongel­mal­li­sek­si ja mie­ti­tään miten isom­pien perin­tö­ve­ro­jen kier­tä­mis­tä vai­keu­te­taan? On ikä­vää, että asial­li­sen perin­tö­ve­ro­kes­kus­te­lun tilan vie täy­sin vään­tö sii­tä pitäi­si­kö perin­tö­ve­roa yli­pää­tään olla.

    Kuvaa­vaa on se, että kun vero-oikeu­den pro­fes­so­ri esit­tää fak­to­ja (tai aina­kin perus­tel­tu­ja mie­li­pi­tei­tä), niin miten vas­taa Van­ha­nen? Ei fak­toil­la (tai edes perus­tel­luil­la mie­li­pi­teil­lä) vaan louk­kaan­tu­mal­la. Miten tuol­lai­sen voi kukaan ottaa tosissaan?

  24. Ree-vita­mii­niä pur­kis­ta: Täs­sä koh­taa voi­si­kin kysyä kysy­myk­sen: Mis­tä _itse_käyttämästäsi,_ veroil­la rahoi­te­tus­ta tai tuo­te­tus­ta, olet val­mis luo­pu­maan, jot­ta vero­ra­si­tet­ta saa­tai­siin las­ket­tua? Anyone? 

    Lap­si­li­sien yh-koro­tuk­set ja les­ken eläk­keet tule­vat ensim­mäi­se­nä mie­leen. Toi­se­na omis­tusa­sun­non kor­ko­tuet, jot­ka ovat ihan yhtä idioot­ti­mai­sia kuin vuo­kra-asu­mi­sen­kin tuet. Vain täy­del­li­nen idioot­ti tukee asu­mis­ta, kos­ka kaik­ki tuet valu­vat tut­ki­tus­ti hintoihin.

    Kol­man­nek­si voi­si sanoa ter­veys­kes­kuk­set. Yksi­tyis­lää­kä­ri­jär­jes­tel­mä on hal­vem­pi ja se voi­daan rahoit­taa samal­la taval­la vakuu­tuk­sil­la kuten nykyi­nen­kin DDR-jär­jes­tel­mä, mut­ta halvemmalla.

    En otta­nut lis­tal­le yhtään kult­tuu­ri pal­ve­lua, kos­ka nii­den kus­tan­nuk­set ovat mini­maa­li­sia ver­rat­tu­na sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­siin. Sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­to vie rei­lus­ti yli 70 % yhteis­kun­nan varois­ta, joten vain nii­hin teh­dyt leik­kauk­set pelas­ta­vat talouden.

    Poh­jim­mil­taan ongel­ma on juu­ri lii­an kor­kea veroas­te, jon­ka kuk­ka­hat­tu­tä­dit loi­vat pelas­ta­maan huo­no-osai­sia. Nyt se rokot­taa pahi­ten pie­ni­tu­loi­sia. Kus­tan­nus­ra­ken­ne on kestämätön.

    1. Kal­la. Kysy­mys oli, mis­tä ITSE käyt­tä­miä­si vero­ra­hoin tuet­tu­ja asioi­ta oli­sit val­mis luo­pu­maan. Olet­ko todel­la saa­nut sekä les­ke­ne­lä­ket­tä että lap­si­li­sien YH-koro­tus­ta ja oikeas­ti käy­nyt jos­kus terveyskeskuksessa?

  25. Kun nyt Van­ha­nen tuli puheek­si, niin pää­mi­nis­te­ri­nä olles­saan hän sanoi perin­tö­ve­ron ole­van hyvä fis­kaa­li­nen vero.

    Van­ha­sen hal­li­tus­ta muo­dos­tet­taes­sa innok­kaa­na lob­ba­ri­na muu­ten hää­ri Anders Blom, sil­loi­nen Per­hey­ri­tys­ten lii­ton toimitusjohtaja.

  26. Ree-vita­mii­niä pur­kis­ta: Täs­sä koh­taa voi­si­kin kysyä kysy­myk­sen: Mis­tä _itse_käyttämästäsi,_ veroil­la rahoi­te­tus­ta tai tuo­te­tus­ta, olet val­mis luo­pu­maan, jot­ta vero­ra­si­tet­ta saa­tai­siin las­ket­tua? Anyone?

    Niin pal­jos­ta että koko­nais­ve­roas­te tipah­tai­si 35%iin, pois­lu­kien sisäi­nen ja ulkoi­nen tuval­li­suus. Eli vas­taus on “mel­kein kai­kes­ta pait­si maanpuolustuksesta”. 

    Kaik­kein tär­kein­tä oli­si yhdis­tää kun­non leik­kauk­set & veron­alen­nuk­set raken­teel­li­siin uudis­tuk­siin uudis­tuk­sia. Ansio­si­don­nai­nen pois, elä­kei­kää ylös, jäy­kät työ­mark­ki­nat täys­re­mont­tiin ja samaan aikaan kun­non leik­kauk­set tulon­siir­toi­hin, ilmai­set pal­ve­lut mak­sul­li­sik­si jne. Ja jot­ta vasem­mis­ton leik­ki­key­ne­si­läi­set eivät pää­si­si huu­ta­maan että kovat sääs­töt sak­kaut­tai­si­vat talou­den, niin ne kom­pen­soi­tai­siin vas­taa­vil­la veron­alen­nuk­sil­la. Raha siir­tyi­si vain sii­tä tas­kus­ta, joka ei tee mitään, nii­den taw­kuutn, jot­ka teke­vät jotain. Tai tisea­sias­sa siis rahaa ei enää siir­tyi­si sii­tä työ­tä­te­ke­vien tas­kus­ta teke­mät­tö­mien taskuun.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­la. Kysy­mys oli, mis­tä IOTSE käyt­tä­miä­si vero­ra­hoin tuet­tu­ja asioi­ta oli­sit val­mis luopumaan.

    Miten luo­vut jos et käy­tä mitään? 😉

  28. Pää­oma­ve­ron ja perin­tö­ve­ron­kin voi­si muut­taa progressiiviseksi.

    Val­tion täy­tyi­si muut­taa vero­tus­ta yksin­ker­tai­ses­ti sel­lai­sek­si, että se rasit­taa vähi­ten pie­ni­tu­loi­sia ja eni­ten suurituloisia.

    Täl­lä het­kel­lä palk­ka­tu­lo­ja lukuu­not­ta­mat­ta tämä ei toteu­du, vaan kei­no­ja riit­tää rut­kas­ti lail­li­seen veronkiertoon.

    Itse käyt­täi­sin yhteis­kun­nan onnis­tu­mi­sen mit­ta­ri­na sitä, miten hyvin huo­no-osai­sim­mil­la menee ja miten ter­vei­tä he ovat.

    Siis­pä sii­nä ei para­hin Kal­le ole mitään vikaa, että vaik­ka sosi­aa­li- ja ter­veys­me­not vei­si­vät yhteis­kun­nan menois­ta enem­män­kin kuin 70 prosenttia.

  29. Mak­su­ton kor­kea­kou­lu­tus on suu­rin sub­ven­tio, jon­ka olen saa­nut ja joka on nos­ta­nut omat kes­kian­sio­ni 40% suo­ma­lai­sen kes­kian­sio­ta korkeammalle.

    Tie­tys­ti aina voi aja­tel­la että kou­lu­tus vain mah­dol­lis­taa ole­mas­sao­le­van kyvyn käy­tön eikä vet­tä voi kan­taa poh­jat­to­maan saaviin.

    Jopa täl­löin voi per­heen tulo­ta­so rajoit­taa opis­ke­lu­mah­dol­li­suuk­sia, kos­ka lai­naa ei voi saa­da ilman vakuuk­sia. Joku val­tion lai­na­jär­jes­tel­mä siis tarvitaan. 

    Nykyi­nen kor­kea­kou­lu­tuk­sen mak­sut­to­muus sub­ven­toi suu­rim­mak­si osak­si ko muu­ten­kin hyväosaisia!

  30. Yhdys­val­lois­sa on tie­tääk­se­ni suh­teel­li­sen kor­kea perin­tö­ve­ro­tus, mut­ta se ei sil­ti ole estä­nyt omai­suu­den kasaan­tu­mis­ta har­voil­le rik­kail­le suvuil­le. Ehkä täs­sä­kin asias­sa vuo­tui­nen tulo­ve­ro­tus on kui­ten­kin perin­tö­ve­ro­tus­ta tehok­kaam­pi kei­no tasa­ta tulon­ja­koa ja omai­suu­den kertymistä.
    Perin­tö­ve­ro­tuk­sel­la on puo­len­sa. Tär­kein­tä on poh­tia koko vero­tus­ta yhte­nä koko­nai­suu­te­na ja teh­dä pää­tök­set sii­tä­kin koko­nai­suu­den osa­na. Ei erilliskysymyksenä.

  31. Kal­le: No onhan joku sitä miel­tä, että Piket­ty­kin on asian­tun­ti­ja! Mies on rans­ka­lai­nen, joten hänen talous­op­pe­jaan pitää kat­soa sitä, ei kovin onnis­tu­nut­ta talous­his­to­ri­aa vasten. 

    Ei kovin onnis­tu­nut­ta” tar­kal­leen mil­lä mit­ta­puul­la? Tai vie­lä parem­min: mihin ver­rat­tu­na?

    For­be­sin tuo­reim­mal­la lis­tal­la maa­il­man 500 suu­rim­mas­ta yhtiös­tä on niis­tä 31 rans­ka­lai­sia. Esi­mer­kik­si sak­sa­lai­sia on vain 28, vaik­ka Sak­san väki­lu­ku on 20 % suu­rem­pi. Brit­ti­läi­siä samoin 28, väki­lu­ku lähes sama kuin Ranskan.

  32. Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen:
    Jos vero­tuk­sel­le pitäi­si jotain teh­dä, niin se oli­si pie­ni­tu­lois­ten vapaut­ta­mi­nen tuloverotuksesta.

    On aivan yks hai­lee miten per­hey­ri­tyk­sil­le käy. Jään­tei­tä men­nei­syy­des­tä sii­nä mis­sä valtionyhtiötkin. 

    Kyl­lä kaik­kien pitää kan­taa kor­ten­sa yhtei­seen kekoon, jo ihan peri­aat­teen vuok­si. Vapaa-mat­kus­ta­jia ei tarvita.

    Per­hey­ri­tyk­siä ja val­tio­nyh­tiöi­tä­kin sen sijaan tar­vi­taan, kuten yri­tyk­siä yleensäkin.

    Tulo­ve­ro on sii­tä käy­tän­nöl­li­nen vero, että kun tuloa saa, voi sii­tä osan kana­voi­da myös yhtei­sek­si hyväk­si. Sen sijaan esim. perin­tö­ve­ro, peri­aat­teel­la “nyt­pä mak­sat, oli sinul­la sitä rahaa sit­ten tai ei” on suo­ras­taan hiton­moi­nen vää­ryys. Jos tuol­lais­ta ker­ta­luon­teis­ta veron­mak­sua var­ten pitää ottaa esim. lai­naa, pitäi­si kaik­ki ao. lai­nan­hank­ki­mis- ja pito­ku­lut voi­da vähen­tää vero­tuk­ses­sa täysimääräisesti.

  33. Kal­le: No onhan joku sitä miel­tä, että Piket­ty­kin on asiantuntija! 

    Ja sinul­la on jota­kin perus­tei­ta­kin väit­tää, ettei olisi?

    Mies on rans­ka­lai­nen, joten hänen talous­op­pe­jaan pitää kat­soa sitä, ei kovin onnis­tu­nut­ta talous­his­to­ri­aa vasten.

    Rans­kan pit­kän tai kes­ki­pit­kän aika­vä­lin talous­ke­hi­tys ei ole olut edes miten­kään eri­tyi­sem­min huonoa.

    Mikään ei ole ongel­ma­ton­ta, mut­ta Ruot­sin poli­tiik­ka, jon­ka tavoi­te on jo sato­ja vuo­sia ollut ruot­sa­lai­sen pää­oman kerääminen

    Sodis­ta eros­sa pysy­mi­nen on kiis­tat­ta fik­sua ja suo­si­tel­ta­vaa. Nyky­ään voi lisä­tä vie­lä lis­taan ihmis­ko­keet valuuttaunioneilla.

  34. Hei Osmo

    Luki­tuse­fek­ti on tun­net­tu jut­tu, mut­ta mie­les­tä­ni lii­oit­te­let sen vai­ku­tus­ta. Ilmai­su “Ruot­sis­sa on alet­tu katua” on myös yliam­pu­va, kriit­tis­tä kes­kus­te­lua on mut­ta ei mitään val­ta­vaa tyytymättömyyttä. 

    Jos asun­to­ni arvo on nous­sut, voin toki lykä­tä arvon­nousun vero­tus­ta lyk­kää­mäl­lä myy­mis­tä, mut­ta en myös­kään pää­se käsik­si tuo­hon myyn­ti­voit­toon, ellen sit­ten käy­tä asun­toa luot­to­va­kuu­te­na ja kas­va­ta vel­kaan­tu­mis­ta­ni. Sik­si tuo efek­ti perus­tuu “vain” sii­hen, että verot­ta­ma­ton lisä­ar­vo kas­vaa kor­koa eli arvon­nousu jatkuu.

    Oman asun­non myyn­ti­voi­ton verot­ta­mi­nen ei myös­kään ole “täy­sin koh­tuu­ton­ta” asun­toa sääs­tä­väl­le koti­ta­lou­del­le. Tuo tulo­han on joka tapauk­ses­sa pää­osin sel­lais­ta, joka on saa­tu teke­mät­tä yhtään mitään. Ansio­ton arvon­nousu kuu­luu koko­naan tai suu­rel­ta osin jul­kis­ta­lou­del­le, kuten olet itse­kin moneen ker­taan toden­nut, ja myyn­ti­voi­ton vero mah­dol­lis­taa jul­kis­pal­ve­lu­jen rahoi­tuk­sen muka­na pysy­mi­sen kun varal­li­suusar­vot nouse­vat. Vuo­kral­la asu­va sääs­tä­jä ei lain­kaan pää­se mukaan saman­lai­seen omis­ta­van vero­räls­siin, ja asun­not­kin raken­ne­taan vii­me kädes­sä työl­lä joka on Suo­mes­sa anka­ras­ti verotettua.

    Kaik­kea vero­tus­ta pitää arvioi­da myös sitä kaut­ta, miten vaih­toeh­toi­set verot vai­kut­ta­vat. VATT:n tut­ki­jat ovat laa­jas­ti sitä miel­tä, että Suo­mes­sa valit­tu poliit­ti­ses­ti “help­po” varain­siir­to­ve­ro on erit­täin vahin­gol­li­nen. Oman asun­non myyn­ti­voi­ton verot­ta­mi­nen vaik­ka alhai­sem­mal­la vero­kan­nal­la­kin voi­si olla jär­ke­vä askel Suomessakin.

    1. Juha­na. Jos ajat­te­lem­me asun­to­jen hin­to­jen nousua mis­sään päin Suo­mea hyvän­sä vii­mei­sen nel­jän­kym­me­nen vuo­den aika­na, 90 % tuos­ta “arvon­nousus­ta” on rahan arvon alen­tu­mis­ta ja häviä­vän pie­ni osa todel­lis­ta arvon­nousua. Jos asun­non vaih­ta­jaa vero­te­taan inflaa­tios­ta ja vää­räs­sä asun­nos­sa sin­nit­te­le­vää ei vero­te­ta, kyl­lä sii­nä luki­tus­ta tapahtuu.
      Edel­leen, olkoon inflaa­tio kuin­ka suu­ri hyvän­sä, se, jol­la on varaa ostaa per­hea­sun­to 18-vuo­ti­aa­na, eikä jou­du muut­ta­maan ker­taa­kaan, ei jou­du mak­sa­maan sii­tä kos­kaa kun taas yksiös­tä aloit­ta­vaa vero­te­taan inflaa­tios­ta moneen kertaan.

  35. Hei Osmo.

    Blog­ga­sin väit­tees­tä, että perin­tö­ve­ro on hai­tal­li­nen yri­tys­toi­min­nal­le ja kan­san­ta­lou­del­le (http://jussikiviluoto.blogspot.fi/). Mie­les­tä­ni tämän näke­myk­sen perus­te­lut ovat heikkoja.

    On syy­tä muis­tut­taa, että luo­vu­tus­voit­to­ve­ro ja perin­tö­ve­ro eivät ole toi­si­aan pois­sul­ke­via. Lisäk­si luo­vu­tus­voit­to­ve­ro tuli­si periä sii­nä vai­hees­sa, kun varal­li­suus vaih­taa omis­ta­jaa (esim. korol­li­nen vero­vel­ka val­tiol­le siir­to­het­kes­tä läh­tien). Täl­löin myös luk­kiu­tu­mi­son­gel­mal­ta väl­ty­tään. Asun­to­va­ral­li­suut­ta ei ole syy­tä koh­del­la miten­kään erilailla.

    Lah­jo­jen ja perin­tö­jen kaut­ta on mah­dol­li­suus saa­da huo­mat­ta­va vero­tuot­to, jol­loin huo­mat­ta­vas­ti hai­tal­li­sem­pia vero­ja voi­daan vähentää.

    Mie­les­tä­ni todel­li­nen perin­tö­jen ja lah­jo­jen verot­ta­mi­sen haas­te on vero­kil­pai­lu mui­den mai­den kans­sa. Tätä taas ei voi­da rat­kais­ta kuin mai­den väli­sel­lä yhteis­työl­lä. Näin on toki myös yhtei­sö­ve­rol­la­kin, mut­ta pois­ta­mal­la velan kor­ko­jen vero­vä­hen­nys­mah­dol­li­suu­den, voi­daan yhtei­sö­ve­ro­kik­kai­lua rajoi­taa. Tämä pois­to oli­si vero­tuk­sen neut­raa­li­suu­den näkö­kul­mas­ta­kin suotavaa.

    1. Blog­ga­sin väit­tees­tä, että perin­tö­ve­ro on hai­tal­li­nen yri­tys­toi­min­nal­le ja kan­san­ta­lou­del­le (http://jussikiviluoto.blogspot.fi/). Mie­les­tä­ni tämän näke­myk­sen perus­te­lut ovat heikkoja.

      Kii­tos kir­joi­tuk­ses­ta. On aika raju aja­tus, että kaik­ki perin­nöt aina vero­tet­tai­siin (yhden vuo­den?) ansio­tu­lo­na, eli vähän­kin isom­mas­ta perin­nös­tä meni­si veroa lähes 60 %, mut­ta sulatellaan.
      Sitä väi­tet­tä en ymmär­tä­nyt lain­kaan, ettei myyn­ti­voi­ton vero, eli käy­tän­nös­sä vero inflaa­tios­ta, tuot­tai­si luki­tus­vai­ku­tus­ta asun­to­mark­ki­noil­le. Jos inflaa­tio on nel­jä pro­sent­tia ja luo­vu­tus­voi­ton vero 30% voi­tos­ta, tämä mer­kit­see 1,2%:n veroa asu­non todel­li­ses­ta arvos­ta vuo­des­sa, mut­ta veroa ei tar­vit­se mak­saa, jos sin­neít­te­lee samas­sa asun­nos­sa loppuelämänsä.

  36. Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen:
    Jos vero­tuk­sel­le pitäi­si jotain teh­dä, niin se oli­si pie­ni­tu­lois­ten vapaut­ta­mi­nen tuloverotuksesta.

    Jokai­nen voi tar­kis­taa lopul­li­sen vero­tuk­sen­sa vero­tus­pää­tök­ses­tä ja tulo­ve­ro­jen suu­ruus ei todel­la­kaan ole ongelma(kun ei nii­tä pie­ni­tu­loi­nen mak­sa käy­tän­nös­sä mitään).

    Ansait­sin v. 2013:
    br.(noin) 42 000€, jos­ta tulo­ve­ron osuus oli n.2300€(siis noin 5%) ja kun­nal­lis­ve­ron osuus 7300€.

  37. Sak­ke: Kyl­lä kaik­kien pitää kan­taa kor­ten­sa yhtei­seen kekoon, jo ihan peri­aat­teen vuok­si. Vapaa-mat­kus­ta­jia ei tarvita. 

    Peri­aat­teen vuok­si siis perin­tö­ve­ron­kin täy­tyy olla olemassa.

  38. Ei, jokai­ses­ta jäl­ke­läi­ses­tä ei ole yrit­tä­jäk­si, mut­ta mik­si tap­paa kaik­ki muut­kin yri­tys­toi­min­nan jatkajat?

    Kan­na­tan kui­ten­kin ehdot­to­mas­ti perin­tö­ve­roa sii­nä mis­sä tie­lii­ken­teen­kin vero­tus­ta. Jos­tain ne rahat vaan on otettava.

    Mut­ta, mut­ta. Koh­tuus! Itse olen varal­li­suu­den osal­ta tyh­jä­tas­ku, mut­ta tut­ta­va­pii­ris­sä­ni on ihmi­siä, joi­den koh­dal­la per­heyh­tiön peri­mi­nen tar­koit­taa käy­tän­nös­sä omis­tuk­sen myy­mis­tä. En ole ihan var­ma sen enem­pää oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta kuin koli­kon toi­ses­ta puolesta,hypoteesi lais­kis­tu­mi­ses­ta. Puhum­me (emme Her­li­nis­tä), mut­ta toi­ses­ta jul­ki­ses­ta yhtiös­tä, joka työl­lis­tää tuhansia.
    Mihin perus­tuu val­tion vaa­de saa­da Suo­meen vero­ja mak­sa­van yhtiön omis­tus pois sen perustajaperheestä?

  39. Kat­se­lin sit­ten itse pikai­ses­ti läpi PPT:n Per­hey­ri­tys­ten lii­tol­le teke­män pape­rin perintöverotuksesta.

    PTT:n las­kel­mat ovat hyvin kar­kei­ta ja pitä­vät sisäl­lään pal­jon arvauk­sia, mut­ta hei­dän mal­lin­sa on, että perin­tö- ja lah­ja­ve­ron pois­to (650 Meur) kor­vat­tai­siin myyn­ti­voi­ton vero­tus­ta kiris­tä­mäl­lä (las­ke­mal­la 10v han­kin­ta­me­no-olet­ta­ma 40->25%).

    PTT:n mal­lis­sa voit­ta­jia oli­si­vat ne, jot­ka eivät kos­kaan myy perit­tyä omai­suut­ta (eli käy­tän­nös­sä ne yrit­tä­jä­su­vut joi­sa löy­tyy suvus­ta yri­tyk­sen jat­ka­ja tai yri­tys on riit­tä­vän suuri/kannattava palk­ka­joh­ta­jan pes­taa­mi­sek­si. Myös todel­la rik­kaat suvut sijoi­tus­yh­tiöi­neen hyötyisivät).

    Häviä­jiä oli­si (RAHI-meto­dil­la, jota PTT:kin käyt­ti 🙂 ) pal­jon enem­män. Luu­li­sin, että val­tao­sa taval­li­sis­ta peri­jöis­tä myy peri­tyn omai­suu­den (asun­to), ja he häviäi­si­vät, kos­ka nykyi­nen perin­tö­ve­ro­tus on alem­pi kuin myyn­ti­voi­ton verotus.

    Mui­ta häviä­jiä oli­si­vat ne yrit­tä­jät jot­ka halua­vat itse myy­dä yri­tyk­sen­sä esim. jää­des­sään eläkkeelle.

    Ja tie­tys­ti kaik­ki pit­kä­ai­kais­sääs­tä­jät häviäi­si­vät mer­kit­tä­väs­ti. Jo nyt (40% han­kin­ta­me­no-olet­ta­mal­la) pit­kään omis­te­tun omai­suu­den myyn­ti­voi­tos­ta val­tao­sa on inflaa­tio­ta, PTT:n mal­lis­sa inflaa­tion vero­tus nousi­si rajusti).

    Ja lisäk­si he esit­tä­vät (ilman las­kel­mia), että oman asun­non myyn­ti­voi­ton vero­va­pau­del­le pitäi­si teh­dä jotain.

    link­ki PTT:n paperiin:
    http://ptt.fi/wp-content/uploads/2014/06/rap246.pdf

  40. Kal­le: Pää­omaa voi­daan verot­taa kah­del­la tapaa ter­vees­ti. Euroo­pas­sa se teh­dään yleen­sä tasai­se­na, tuot­toon perus­tu­va­na vero­na. Ame­rik­ka­lai­nen tapa taas on kes­kit­tää pää­oman vero­tus juu­ri suku­pol­ven­vaih­dok­siin ja pitää yri­tys­ve­ro­tus muu­ten pie­ne­nä, jopa ole­mat­to­ma­na. Suo­ma­lai­nen viri­tel­mä, jos­sa vero­te­taan sekä että, on tuhoon tuo­mit­tu ja joh­taa lopul­ta tytäryhtiötalouteen.

    Kal­le jak­saa levit­tää aika vir­heel­lis­tä ver­tai­lua USA:n ja Euroo­pan vero­jär­jes­tel­mis­tä. Jenk­kien yri­tys­ve­ro­tus ei ole ole­ma­ton­ta. Liit­to­val­tion nimel­lis­ve­ro­kan­ta on 35%, sel­väs­ti Euroop­pa­lai­sen kes­kiar­von yläpuolella.

    USAn perin­tö­ve­ro­kan­ta on myös nimel­li­ses­ti esim Suo­mea kor­keam­pi (18–40% vs 7–35%, vero­tuk­sen ala­ra­ja suo­mea korkeampi).

    Pää­oma­tu­lo­jen vero­tus on yleen­sä Suo­mea alem­pi (mut­ta kos­ka pää­oma­tu­lot las­ke­taan yhteen ansio­tu­lo­jen kans­sa, voi jois­sa­kin tapauk­sis­sa olla korkeampikin).

    Eli joh­to­pää­tök­se­nä voi­daan sanoa, että myös USA verot­taa “sekä että” ja tuhoa ei ole näkyvissä.

  41. Juha­na Var­tiai­nen: VATT:n tut­ki­jat ovat laa­jas­ti sitä miel­tä, että Suo­mes­sa valit­tu poliit­ti­ses­ti “help­po” varain­siir­to­ve­ro on erit­täin vahin­gol­li­nen. Oman asun­non myyn­ti­voi­ton verot­ta­mi­nen vaik­ka alhai­sem­mal­la vero­kan­nal­la­kin voi­si olla jär­ke­vä askel Suomessakin.

    Seli­tät­kö Juha­na, mil­lä ihmeel­lä oman asun­non myyn­ti­voi­ton vero­tus on vähem­män hai­tal­lis­ta kuin varainsiirtovero?
    Molem­mat muo­dos­ta­vat sel­keän kan­nus­teen olla muut­ta­mat­ta asun­nos­ta toi­seen. (ja myyn­ti­voi­ton vero­tus oli­si toden­nä­köi­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti varain­siir­to­ve­roa korkeampi).

    1. Varain­siir­to­ve­ro asun­to­kau­pas­ta on aivan jär­jen­vas­tai­nen. Pois­tet­ta­koon heti ja kor­vat­ta­koon kiin­teis­tö­ve­rol­la! Myyn­ti­voi­ton vero oli­si jär­ke­vä, jos osto­hin­taan teh­täi­siin inflaa­tio­tar­kis­tus, mut­ta sit­ten ei oikeas­taan oli­si mitään vero­tet­ta­vaa. Eri­tyi­ses­ti, jos se inflaa­tio las­ket­tai­siin paik­ka­kun­nan asun­to­jen hin­nois­ta, kos­ka asun­toa vaih­ta­va yleen­sä ostaa toi­sen ja vie­lä kal­liim­man asunnon.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra: On aika raju aja­tus, että kaik­ki perin­nöt aina vero­tet­tai­siin (yhden vuo­den?) ansio­tu­lo­na, eli vähän­kin isom­mas­ta perin­nös­tä meni­si veroa lähes 60 %, mut­ta sulatellaan.
    Sitä väi­tet­tä en ymmär­tä­nyt lain­kaan, ettei myyn­ti­voi­ton vero, eli käy­tän­nös­sä vero inflaa­tios­ta, tuot­tai­si luki­tus­vai­ku­tus­ta asun­to­mark­ki­noil­le. Jos inflaa­tio on nel­jä pro­sent­tia ja luo­vu­tus­voi­ton vero 30% voi­tos­ta, tämä mer­kit­see 1,2%:n veroa asu­non todel­li­ses­ta arvos­ta vuo­des­sa, mut­ta veroa ei tar­vit­se mak­saa, jos sin­neít­te­lee samas­sa asun­nos­sa loppuelämänsä.

    Kireäl­le perin­tö­jen verot­ta­mi­sel­le löy­tyy mie­les­tä­ni päte­vä tehok­kuusar­gu­ment­ti. Perin­nön­jät­tö­mo­tii­ve­ja ei tie­det­tä kovin tark­kaan. Jenk­ki­da­tal­la teh­ty­jen tut­ki­mus­ten mukaan näyt­täi­si sil­tä, että vain pie­ni osa perin­nöis­tä on itsea­sias­sa tar­koi­tuk­sen mukai­sia. Tämä tar­koit­tai­si sitä, että perin­nöt eivät rea­goi­si juu­ri­kaan perin­tö­ve­roas­tee­seen, joten nega­tii­vi­set kan­nus­tin­vai­ku­tuk­set oli­si­vat vähäiset.

    Sanoin epä­sel­väs­ti. Tar­koi­tin, että luk­kiu­tu­mi­son­gel­maa ei tuli­si sel­lai­siin perit­tyi­hin asun­toi­hin, jol­lai­sia PTT:n mal­lis­sa tuli­si. Toki luo­vu­tus­voit­to­ve­ro ylei­ses­ti sen mah­dol­lis­tai­si, mut­ta luk­kiu­tu­mi­seen pidän suu­rem­pi­na syi­nä kui­ten­kin varain­siir­to­ve­roa, nykyis­tä 2v sään­töä sekä asun­to­tu­lon verot­to­muut­ta. Oli­si mah­dol­lis­ta teh­dä jär­jes­te­ly, jos­sa osto­het­kes­tä myyn­ti­het­keen las­ket­tai­siin nor­maa­li­tuot­to, jon­ka sai­si verot­to­mas­ti ja sen yli­me­ne­väs­tä tuo­tos­ta mak­set­tai­siin luovutusvoittoveroa.

  43. Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen: Peri­aat­teen vuok­si siis perin­tö­ve­ron­kin täy­tyy olla olemassa. 

    Eikö jo ker­taal­leen vero­te­tun verot­ta­mi­ses­ta oli­si syy­tä luopua?

    Lisäk­si oli­si syy­tä jo Suo­mes­sa­kin pyr­kiä suo­si­maan pää­oman muo­dos­tu­mis­ta ja sijoi­tus­toi­min­taa yri­tyk­siin, joil­la on parem­pia­kin ideoi­ta kuin vain väen vähen­tä­mi­nen tai muu kysee­na­lai­nen toi­min­ta. Teke­sin tuke­ma pelia­la­kin pitäi­si ehkä saa­da kehit­tä­mään kou­kut­ta­vien pelien sijaan jotain hyö­dyl­li­sem­pää. Rehel­li­sen työn arvos­tus on palau­tet­ta­va. (Ei sta­ha­no­vi­lai­sit­tain, vaan ihan nor­maa­lis­ti. Vaan meil­lä vali­tet­ta­vas­ti media edel­len­kin yliar­vos­taa kai­ken maa­il­man “suu­palt­te­ja ja help­po­heik­ke­jä” luo­den mm. nuo­ri­sol­le suu­rel­ta osin vää­ris­ty­nyt­tä maa­il­man­ku­vaa. Oli­si­ko tämä­kin hel­pon rahan ihan­noin­ti seu­raus­ta jon­kin­lai­ses­ta “kuplas­sa” elämisestä?

    Asioi­den muut­ta­mis­ta var­ten tar­vi­taan aluk­si töi­tä kai­kil­le. Teke­mä­tön­tä työ­tä maas­sa aina riit­tää. Nykyi­nen suur­työt­tö­myys on häpeäk­si jokai­ki­sel­le kan­san­edus­ta­jal­le ja minis­te­ril­le Suomessa.

  44. Juha­na Var­tiai­nen:
    Hei Osmo

    Luki­tuse­fek­ti on tun­net­tu jut­tu, mut­ta mie­les­tä­ni lii­oit­te­let sen vai­ku­tus­ta. Ilmai­su “Ruot­sis­sa on alet­tu katua” on myös yliam­pu­va, kriit­tis­tä kes­kus­te­lua on mut­ta ei mitään val­ta­vaa tyytymättömyyttä. 

    Jos asun­to­ni arvo on nous­sut, voin toki lykä­tä arvon­nousun vero­tus­ta lyk­kää­mäl­lä myy­mis­tä, mut­ta en myös­kään pää­se käsik­si tuo­hon myyn­ti­voit­toon, ellen sit­ten käy­tä asun­toa luot­to­va­kuu­te­na ja kas­va­ta vel­kaan­tu­mis­ta­ni. Sik­si tuo efek­ti perus­tuu “vain” sii­hen, että verot­ta­ma­ton lisä­ar­vo kas­vaa kor­koa eli arvon­nousu jatkuu.

    Oman asun­non myyn­ti­voi­ton verot­ta­mi­nen ei myös­kään ole “täy­sin koh­tuu­ton­ta” asun­toa sääs­tä­väl­le koti­ta­lou­del­le. Tuo tulo­han on joka tapauk­ses­sa pää­osin sel­lais­ta, joka on saa­tu teke­mät­tä yhtään mitään. Ansio­ton arvon­nousu kuu­luu koko­naan tai suu­rel­ta osin jul­kis­ta­lou­del­le, kuten olet itse­kin moneen ker­taan toden­nut, ja myyn­ti­voi­ton vero mah­dol­lis­taa jul­kis­pal­ve­lu­jen rahoi­tuk­sen muka­na pysy­mi­sen kun varal­li­suusar­vot nouse­vat. Vuo­kral­la asu­va sääs­tä­jä ei lain­kaan pää­se mukaan saman­lai­seen omis­ta­van vero­räls­siin, ja asun­not­kin raken­ne­taan vii­me kädes­sä työl­lä joka on Suo­mes­sa anka­ras­ti verotettua.

    Kaik­kea vero­tus­ta pitää arvioi­da myös sitä kaut­ta, miten vaih­toeh­toi­set verot vai­kut­ta­vat. VATT:n tut­ki­jat ovat laa­jas­ti sitä miel­tä, että Suo­mes­sa valit­tu poliit­ti­ses­ti “help­po” varain­siir­to­ve­ro on erit­täin vahin­gol­li­nen. Oman asun­non myyn­ti­voi­ton verot­ta­mi­nen vaik­ka alhai­sem­mal­la vero­kan­nal­la­kin voi­si olla jär­ke­vä askel Suomessakin. 

    Kiin­nos­tai­si tie­tää onko ole­mas­sa mitään ylei­ses­ti hyväk­syt­tyä mää­ri­tel­mää, mikä toi­si sel­keäs­ti ja kiis­tat­to­mas­ti esiin ns. “ansiot­to­man arvon­nousun” ja “ansiok­kaan arvon­nousun” eron?

    Jos esim. ostan jon­kin arvos­ta­ma­ni (huom! tämä perus­tuu, sii­hen että käy­tän aikaa­ni ottaak­se­ni asiois­ta sel­vää) yri­tyk­sen osa­kean­nis­sa osak­kei­ta, antaen sil­le mah­dol­li­suu­den teh­dä esim. kan­nat­ta­via inves­toin­te­ja, ja kyseis­ten osak­kei­den arvo sen myö­tä sit­ten nousee, onko kysees­sä ns. “ansio­ton arvon­nousu”? Mie­les­tä­ni ei.

    Entä jos toi­mil­la­ni vai­ku­tan sii­hen, että asui­na­lu­ee­ni vähin­tään säi­lyy viih­tyi­sä­nä, tai para­nee, ja asun­to­jen arvot alu­eel­la nouse­vat enem­män kuin muil­la alueil­la, joil­la asuk­kaat eivät ympä­ris­tös­tään juu­ri piit­taa, onko mie­les­tän­ne täl­löin­kin kyse “ansiot­to­mas­ta arvonnoususta”?

    1. Jos esim. ostan jon­kin arvos­ta­ma­ni (huom! tämä perus­tuu, sii­hen että käy­tän aikaa­ni ottaak­se­ni asiois­ta sel­vää) yri­tyk­sen osa­kean­nis­sa osak­kei­ta, antaen sil­le mah­dol­li­suu­den teh­dä esim. kan­nat­ta­via inves­toin­te­ja, ja kyseis­ten osak­kei­den arvo sen myö­tä sit­ten nousee, onko kysees­sä ns. “ansio­ton arvon­nousu”? Mie­les­tä­ni ei.

      Ei, se on hyvin ansiol­li­nen arvon­nousu ja sik­si sii­tä pitäi­si oikeas­taan periä ansiotuloveroa.
      Ansio­ton arvon­nousu liit­tyy käsit­tee­nä maan arvoon. Met­sä­til­kun arvo voi nous­ta tuhat­ker­tai­sek­si, jos sen vie­reen tulee met­roa­se­ma ja yhteis­kun­ta kaa­voit­taa sii­hen mil­joo­na ker­ros­ne­liö­tä raken­nuk­sia. Tätä arvon­nousua, toi­sin kuin omal­la työl­lä saa­tua rahaa, por­va­ril­li­sen talous­tie­teen mukaan pitäi­si verot­taa lik­si sadan pro­sen­tin vero­kan­nal­la. Sveit­sis­sä esi­mer­kik­si 90% ja mones­sa Sak­san osa­val­tios­sa se kon­fis­koi­daan yhteis­kun­nal­le niin, että yksi­tyi­sel­le maal­le ei saa kaa­voit­taa kau­pun­ki­mais­ta asu­tus­ta. Mitään pak­ko­lu­nas­tus­ta­kaan ei tar­vit­se käyt­tää, kun yhteis­kun­ta ostaa maa­ta raa­ka­maan hinnalla.
      Jos asun­non arvo sata­ker­tais­tuu vuo­des­ta 1940, kyse ei ole mis­tään arvon­nousus­ta vaan inflaa­tios­ta, eikä sitä pitäi­si verot­taa lainkaan.

  45. pek­ka: Liit­to­val­tion nimel­lis­ve­ro­kan­ta on 35%, sel­väs­ti Euroop­pa­lai­sen kes­kiar­von yläpuolella. 

    Pie­ny­ri­tyk­sis­tä en tie­dä, mut­ta siel­lä on monil­la jät­tiy­ri­tyk­sil­lä­kin ollut muu­ta­ma­na vuon­na sekä ennä­tys­voi­tot että nega­tii­vi­nen veroas­te. Nimel­li­nen vero­kan­ta siis valeh­te­lee pahas­ti aina­kin sel­lais­ten yri­tys­ten koh­dal­la, jot­ka kyke­ne­vät har­ras­ta­maan verosuunnittelua.

    Sak­ke: Eikö jo ker­taal­leen vero­te­tun verot­ta­mi­ses­ta oli­si syy­tä luopua? 

    Ei. Kaik­kea tuloa on jo vero­tet­tu kertaalleen.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ‘snip’
    Sveit­sis­sä esi­mer­kik­si 90% ja mones­sa Sak­san osa­val­tios­sa se kon­fis­koi­daan yhteis­kun­nal­le niin, että yksi­tyi­sel­le maal­le ei saa kaa­voit­taa kau­pun­ki­mais­ta asu­tus­ta. Mitään pak­ko­lu­nas­tus­ta­kaan ei tar­vit­se käyt­tää, kun yhteis­kun­ta ostaa maa­ta raa­ka­maan hinnalla.
    ‘snip’

    Tämä on täy­sin mah­dol­lis­ta Suo­me­sa­kin kun­nal­li­sen kaa­voi­tus­mo­no­po­lin ansios­ta ja mones­sa kun­nas­sa peri­aat­tee­na­kin: vain raa­ka­maa­ta oste­taan ja vain kun­nan omia maa-aluei­ta kaavoitetaan.
    Peri­aat­teet eivät aina siir­ry käytäntöön,

  47. Toi­vot­ta­vas­ti osas­sa 2/2 on miet­tei­tä myös varal­li­suus­ve­ros­ta, jota Vih­reät uudes­sa poliit­ti­ses­sa ohjel­mas­saan esit­tä­vät palautettavaksi.

    Itsel­lä­ni on hie­man vai­keuk­sia ymmär­tää, mik­si näin. Varal­li­suus­ve­ron pois­tol­le oli vuon­na 2006 hyvät perus­te­lut, miten Vih­reis­sä näh­dään näi­den perus­te­lui­den muuttuneen?

  48. Ree-vita­mii­niä pur­kis­ta: Täs­sä koh­taa voi­si­kin kysyä kysy­myk­sen: Mis­tä _itse_käyttämästäsi,_ veroil­la rahoi­te­tus­ta tai tuo­te­tus­ta, olet val­mis luo­pu­maan, jot­ta vero­ra­si­tet­ta saa­tai­siin las­ket­tua? Anyone? 

    Olen val­mis luo­pu­maan hyvin­kin mones­ta asias­ta. Jotain mai­nit­tiin­kin, mut­ta noi­ta ei aina­kaan vielä:

    - YLE:n pal­ve­luis­ta puo­let pois.
    — Kir­jas­to­pal­ve­luis­ta puo­let pois (pol­ku­pyö­rä­mat­kan pääs­sä kotoa­ni on 5 kir­jas­toa + kir­jas­toau­to käy kotipihassa).
    — Kun­tien laki­sää­tei­sis­tä vel­voit­teis­ta voi­si pois­taa kol­man­nek­sen, ja / tai sää­tää ne maksullisiksi.
    — Puo­let TE/E­LY-kes­kuk­sis­ta voi­si lakkauttaa.
    — Puo­let kan­san­edus­ta­jis­ta pois.
    — Elä­kei­kä 65 vuoteen.
    — Ansio­si­don­nai­sen päi­vät puoliksi.
    — Ylei­nen asu­mis­tu­ki pois.

  49. Mis­tä alkaen rik­kaam­mat ovat mak­sa­neet val­tiol­le enem­män kuin toi­set? Toki muis­tan kir­kon kym­me­nyk­set. Ajat­te­len vaan jotain suur­tu­lois­ta, joka mak­saa vaik­ka mil­joo­nia vero­ja. Hän käyt­tää var­maan yhteis­kun­nan pal­ve­lui­ta kuin nor­maa­li­kin, ehkä ter­veys­jut­tu­ja vähem­män. Kui­ten­kin heil­tä tun­nu­taan vaa­ti­van yhä suu­rem­pia vero­ja eri tavoil­la. Jos jot­kut sit­ten teke­vät eri­lai­sia rat­kai­su­ja vähen­tääk­seen tuo­ta taak­kaa, hei­tä pide­tään lähin­nä maan­pet­tu­rei­na. Hei­dän teke­män­sä toi­men­pi­teet lie­ne­vät mah­dol­li­sia kai­kil­le. Jos jol­lain jär­jes­te­lyl­lä (lail­li­sel­la) vähen­tää vero­kuor­maa, onko ihmi­nen vii­sas vai rikollinen?
    Yri­tys­ten joh­ta­jien on pak­ko pyr­kiä mini­moi­maan kulut, myös verot. Ei ole yri­tys­ten vika, jos käyt­tä­vät lail­li­sia kei­no­ja. OS:n poruk­ka pan­koon lait kun­toon. VAIKEAA!!!

  50. pek­ka: Kal­le jak­saa levit­tää aika vir­heel­lis­tä ver­tai­lua USA:n ja …

    On ole­mas­sa kak­si toi­sis­taan ideo­lo­gi­ses­ti poik­kea­vaa tapaa teh­dä pää­oma­ve­ro­tus­ta. Myön­nän toki yksin­ker­tais­ta­va­ni, jot­ta yksin­ker­tai­sem­pi­kin ihmi­nen ymmär­täi­si mis­tä on kyse. Nyky menol­la Suo­mes­ta tulee tytä­ryh­tiö­ta­lous ja sik­si mei­dän on valit­ta­va suun­ta. Itse pidän euroop­pa­lais­ta parem­pa­na kuin amerikkalaista. 

    Sii­tä kai olem­me samaa miel­tä, että Suo­men ainoa yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma on yksi­tyi­sen pää­oman puute?

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    1) Ansio­ton arvon­nousu liit­tyy käsit­tee­nä maan arvoon. Met­sä­til­kun arvo voi nous­ta tuhat­ker­tai­sek­si, jos sen vie­reen tulee met­roa­se­ma ja yhteis­kun­ta kaa­voit­taa sii­hen mil­joo­na ker­ros­ne­liö­tä raken­nuk­sia. Tätä arvon­nousua, toi­sin kuin omal­la työl­lä saa­tua rahaa, por­va­ril­li­sen talous­tie­teen mukaan pitäi­si verot­taa lik­si sadan pro­sen­tin verokannalla. 

    2) Sveit­sis­sä esi­mer­kik­si 90% ja mones­sa Sak­san osa­val­tios­sa se kon­fis­koi­daan yhteis­kun­nal­le niin, että yksi­tyi­sel­le maal­le ei saa kaa­voit­taa kau­pun­ki­mais­ta asu­tus­ta. Mitään pak­ko­lu­nas­tus­ta­kaan ei tar­vit­se käyt­tää, kun yhteis­kun­ta ostaa maa­ta raa­ka­maan hinnalla.

    3) Jos asun­non arvo sata­ker­tais­tuu vuo­des­ta 1940, kyse ei ole mis­tään arvon­nousus­ta vaan inflaa­tios­ta, eikä sitä pitäi­si verot­taa lainkaan. 

    1) Jos tar­kas­tel­laan kah­ta sijoit­ta­jaa (A ja B), jot­ka voi­vat olla (jom­pi­kum­pi tai molem­mat) peri­aat­tees­sa yksi­tyis­hen­ki­löi­tä, yri­tyk­siä tai jopa kun­tia, voi­vat nuo teh­dä ns. erit­täin hyviä kaup­po­ja tai erit­täin huo­no­ja kaup­po­ja, tai jota­kin sil­tä välil­tä. Nyt, kun on kyse maan arvos­ta, on siis kyse kau­pas­ta johon sisäl­tyy tontti. 

    Onko “ansiot­to­man arvonnousun”-periaatteen nou­dat­ta­mi­sen (eli arvon­nousun leik­kauk­sen) tar­koi­tuk­se­na (tai mer­kit­tä­vä­nä oheis­vai­ku­tuk­se­na) pyr­kiä saa­maan kes­kin­ker­tai­sen tont­ti­kau­pan teh­neen B:n kau­pas­ta kan­nat­ta­vam­pi kuin mah­dol­li­ses­ti sel­väs­ti parem­man tont­ti­kau­pan teh­neen A:n kau­pas­ta, vai ainoas­taan romah­dut­taa kai­kis­ta tont­ti­kau­pois­ta yleen­sä arvon­nousun tuot­ta­ma hyöty? 

    Onko mie­les­tä­si OK, että kas­vu­kes­kuk­sen vie­res­tä vaik­ka­pa oma­ko­ti­ta­lon omal­la ton­til­la osta­nut sai­si kun­nal­ta vain keho­tuk­sen kor­ja­ta luun­sa ja raa­ka­maan (= esim. puo­len heh­taa­rin suo­ton­til­la Lapis­sa, jon­ne tus­kin met­roa­se­maa kukaan raken­taa?) hin­taan perus­tu­van tar­jouk­sen kiin­teis­tös­tään? Minun mie­les­tä­ni ei.

    Jos A käyt­tää (tai on käyt­tä­nyt) aikaa ja vai­vaa sel­vit­tääk­seen, mis­sä on ton­tin arvon­nousul­le (tai fir­man toi­min­nal­le!) otol­li­sia kas­vu­mah­dol­li­suuk­sia, ns. poten­ti­aa­lia, ja B vain heit­tää tikan kar­tal­le, päät­tääk­seen, mis­tä maa­ta, eli ton­tin ostaa (tai mihin uuteen hank­kee­seen fir­ma ryh­tyy), on tuos­sa näh­däk­se­ni aika suu­ri ero. Mie­les­tä­ni A:n toi­min­ta on sel­väs­ti ansiok­kaam­paa kuin B:n toiminta.

    Sama tilan­ne on mie­les­tä­ni kysees­sä sil­loin, jos A hank­kii oma­ko­ti­ta­lon tont­tei­neen, mut­ta B ei edes (lais­kuut­taan?) vai­vau­du sel­vit­tä­mään onko tont­ti oma vai vuo­kra­tont­ti. Edel­li­nen tapaus antaa enem­män suve­re­ni­teet­tia oman ton­tin suh­teen kuin jäl­kim­mäi­nen, jos­sa ton­tin­vuo­kra ei ole sen ‘talol­li­sen’ kont­rol­lis­sa kuin osto­het­ken tilan­tees­sa. Muut­tuu­ko tilan­ne, jos talo on rivi­ta­lo tai ker­ros­ta­lo? Mie­les­tä­ni ei.

    Ton­tis­sa ja ton­tis­sa on usein muu­ten­kin eroa. Jos esim. tont­ti on mäen lael­la tahi ete­lä- tai län­si­rin­tees­sä, lie­nee se (kes­ki­mää­rin) aina arvok­kaam­pi kuin not­kel­man poh­jal­la tai vain var­joi­sam­mal­la koil­lis­rin­teel­lä. Sama­ten yhdel­tä ton­til­ta avau­tu­vat näky­mät (län­teen?) voi­vat olla kau­niim­mat kuin jol­ta­kin toi­sel­ta (itään?). Olet­tai­sin että edel­lis­ten (parem­pien tont­tien) arvo nousee suh­tees­sa enem­män kuin jäl­kim­mäis­ten, myös jo pel­käs­tään inflaa­tion myötä.

    2) Onko mie­les­tä­si oikein, jos kau­pun­ki suun­nit­te­lee raken­ta­van­sa esim. pyö­rä­tien oma­ko­ti­ta­lon yli ja muu­al­le, omal­ta ton­til­taan muut­ta­maan jou­tu­val­le omis­ta­jal­le mak­set­ta­vak­si aja­tel­tu kor­vaus oli­si siis vain ns. raa­ka­maan hin­ta? Mie­les­tä­ni tuol­lai­nen toi­min­ta on täy­sin oikeus­kä­si­tyk­sen vastaista! 

    Vuo­kra­tont­ti on toki aina­kin jos­sain mää­rin sel­väs­ti eri asia.

    Eikö yksi­tyi­sel­le maal­le saa siis ao. alueil­la Sak­sas­sa ja Sveit­sis­sä raken­taa lain­kaan ker­ros­ta­lo­ja? Eikös tuo ole vähän höl­möä, jos tar­vet­ta sel­lai­sil­le kui­ten­kin olisi!

    Miten tuon raa­ka­maan arvo mää­ri­te­tään oikeudenmukaisesti?

    Jär­jes­tää­kö kun­ta jät­ti­mäi­sen “lot­to­tap­pion” vii­mei­sen ton­ti­no­mis­ta­jan käteen? Vii­mek­si­mai­nit­tu­han (tai esim. osa­kas) on jo voi­nut mak­saa tont­tin­sa (tai osak­keen­sa) hin­nas­sa odo­tusar­voa tule­vas­ta arvon­nousus­ta. Pitää­kö Suo­mes­sa kun­nil­la olla oikeus jär­jes­tää näi­tä lot­to­tap­pion ‘arvon­to­ja’? Eikö val­tion ja kun­tien­kin tule pikem­min­kin huo­leh­tia sii­tä, että oikeus­val­tion peri­aat­tei­ta noudatetaan?

    3) Miten erot­te­let raken­ne­tul­la ton­til­la ole­van maan ja raken­nuk­sen hin­nan toi­sis­taan? Han­ka­lak­si menee, sil­lä ton­tit, kuten raken­nuk­set­kin voi­vat olla mel­koi­sen uniikkeja. 

    Kor­kein­taan kak­si saman­lais­ta maa­tilk­kua ison, tasai­sen pel­lon kes­kel­lä ovat saman­kal­tai­sia, mut­ta jo ilman­suun­nat (ja näky­mä naa­pu­ri­ton­tin taak­se, tai aurin­gon valo naa­pu­ri­ton­tin yli) voi­vat vai­kut­taa sii­hen, miten ton­teil­le raken­net­ta­vat raken­nuk­set (tai raken­nel­mat) vai­kut­ta­vat toisiinsa.

    Omis­ta­jal­le (tai peri­kun­nal­le) voi raken­nuk­sel­la ja ton­til­le olla myös pal­jon­kin tun­near­voa, jota taas kau­pun­ki ei uskoak­se­ni notee­raa lain­kaan. (Perin­tö­ve­roa mää­rät­täes­sä tämä on tie­tys­ti OK!)

    Tilan­ne maa­kaup­po­jen osal­ta on kui­ten­kin hel­pos­ti ongel­mal­li­nen, ja aina­kin kovin epä­sym­met­ri­nen, jos ton­tin omis­ta­ja on yksi­tyi­nen ja sen muu­hun käyt­töön haluai­si kun­ta (tai yri­tys), joil­la on molem­mil­la keinonsa.

    Ns. “ansiot­to­man arvon­nousun” mää­rit­te­ly on mie­les­tä­ni erit­täin vai­kea, ellei perä­ti mah­do­ton tehtävä!

    1. Jos A käyt­tää (tai on käyt­tä­nyt) aikaa ja vai­vaa sel­vit­tääk­seen, mis­sä on ton­tin arvon­nousul­le (tai fir­man toi­min­nal­le!) otol­li­sia kas­vu­mah­dol­li­suuk­sia, ns. poten­ti­aa­lia, ja B vain heit­tää tikan kar­tal­le, päät­tääk­seen, mis­tä maa­ta, eli ton­tin ostaa (tai mihin uuteen hank­kee­seen fir­ma ryh­tyy), on tuos­sa näh­däk­se­ni aika suu­ri ero. Mie­les­tä­ni A:n toi­min­ta on sel­väs­ti ansiok­kaam­paa kuin B:n toiminta.

      Unoh­dat ehkä, että A on käyt­tä­nyt myös kos­tei­ta lou­nai­ta ja vaa­li­ra­haa myö­tä­vai­kut­taak­seen asi­aan. Aja­tus, että kaa­voi­tus­hyö­dyt (ja hai­tat) koi­tu­vat suo­raan maa­no­mis­ta­jan hyö­dyk­si, on kyhl­lä erit­täin kor­rup­tio­al­tis. 1970-luvun Esa­poos­sa kaa­voi­tus­lau­ta­kun­nas­sa kukin puo­lue edus­ti omaa raken­nus­lii­ket­tään. Täl­lai­nen nyt vain ei ole tervettä.

      Tai onko se edes oikeu­den­mu­kais­ta­kaan. Jos jokin alue ote­taan kaa­voi­ty­uk­sen koh­teek­si, alu­eel­le tar­vi­taan sekä asun­to­ja että vihe­ra­luei­ta. Kun­nan­hal­li­tu­yk­sen puheen­joh­ta­jan ton­til­le var­maan­kin tulee asun­to­ja ja jon­kun toi­sen ton­tis­ta teh­dään puis­to. Tämä­kö on markkinataloutta?

  52. Vaik­ka luo­vu­tus­voit­to­ve­ro oli­si käy­tös­sä omis­tusa­su­jat sai­si­vat enem­män kuin inflaa­tion ver­ran hyvi­tys­tä verot­to­man asun­to­tu­lon vuok­si. Kom­pen­saa­tio tulee vaan vää­räs­sä pai­kas­sa. Sik­si asun­to­tu­lo tuli­si lait­taa verol­le ja inflaa­tio­kom­pen­saa­tio antaa vas­ta myyntihetkellä. 

    Maa­poh­jan vero­tuk­sen rei­lu kiris­tä­mi­nen on kai­ke­ti sel­viö ansiot­to­mien arvon­nousu­jen verot­ta­mi­sek­si. Van­ho­jen asun­to­jen arvo­jen reaa­li­nen nousu on kui­ten­kin suu­rim­mak­si osak­si juu­ri ansiot­to­mia, niin kuin Juha­na aikai­sem­min asian ilmaisi.

    Eli suu­rin osa reaa­li­sis­ta arvon­nousuis­ta meni­si kiin­teis­tö­ve­ron muka­na val­tiol­le, ja inflaa­tio kom­pen­soi­tai­siin myyn­ti­het­kel­lä luo­vu­tus­voit­to­ve­ro­tuk­ses­sa, ei luk­kiu­tu­mi­son­gel­maa esiin­tyi­si. Tie­ten­kin ehdol­la että myös varain­siir­to­ve­ro poistettaisiin.

  53. Kal­le:
    ‘snip’
    Sii­tä kai olem­me samaa miel­tä, että Suo­men ainoa yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma on yksi­tyi­sen pää­oman puute? 

    Mis­sä­hän tuo ilme­ni­si (pait­si juu­ri sinun pankkitililläsi)?
    Sii­nä­kö, että yri­tyk­set jaka­vat mie­luim­min osin­ko­ja kuin investoivat?

  54. Ove­la kan­san­edus­ta­ja levit­täi­si sanaa, että jos perin­tö­ve­ro pois­tuu, niin tilal­le tulee asun­to­tu­lon verotus…

  55. Jus­si Kivi­luo­to:
    Vaik­ka luo­vu­tus­voit­to­ve­ro oli­si käy­tös­sä omis­tusa­su­jat sai­si­vat enem­män kuin inflaa­tion ver­ran hyvi­tys­tä verot­to­man asun­to­tu­lon vuok­si. Kom­pen­saa­tio tulee vaan vää­räs­sä pai­kas­sa. Sik­si asun­to­tu­lo tuli­si lait­taa verol­le ja inflaa­tio­kom­pen­saa­tio antaa vas­ta myyntihetkellä. 

    Maa­poh­jan vero­tuk­sen rei­lu kiris­tä­mi­nen on kai­ke­ti sel­viö ansiot­to­mien arvon­nousu­jen verot­ta­mi­sek­si. Van­ho­jen asun­to­jen arvo­jen reaa­li­nen nousu on kui­ten­kin suu­rim­mak­si osak­si juu­ri ansiot­to­mia, niin kuin Juha­na aikai­sem­min asian ilmaisi.

    Eli suu­rin osa reaa­li­sis­ta arvon­nousuis­ta meni­si kiin­teis­tö­ve­ron muka­na val­tiol­le, ja inflaa­tio kom­pen­soi­tai­siin myyn­ti­het­kel­lä luo­vu­tus­voit­to­ve­ro­tuk­ses­sa, ei luk­kiu­tu­mi­son­gel­maa esiin­tyi­si. Tie­ten­kin ehdol­la että myös varain­siir­to­ve­ro poistettaisiin. 

    Ns. “asun­to­tu­lo” on kum­mal­li­nen, täy­sin vir­tu­aa­li­nen käsi­te, joka aika ajoin pul­pah­te­lee pin­nal­le kes­kus­te­lui­hin. Se on jopa uto­pis­ti­sem­pi käsi­te kuin “kan­net­ta­va rei­kä”, jon­ka sen­tään tek­no­lo­gia saat­taa ehkä jos­kus teh­dä mahdolliseksi. 

    Ns. “asun­to­tu­loa” ei tie­tääk­se­ni kukaan kos­kaan mak­sa asun­non omis­ta­jal­le, joka asun­nos­saan itse asuu, tai asun­to­aan esim. remon­tin vuok­si tila­päi­ses­ti tyh­jil­lään pitää. Sel­lais­ta tuloa ei siis ole. 

    Vuo­kra­kin on taas ihan eri asia kuin asun­to­tu­lo, vaik­ka se omis­ta­jal­le jopa net­to­tu­loa saat­taa tuot­taa. Vai tar­koi­te­taan­ko ao. käsit­teel­lä ken­ties hyviä lii­ke­huo­neis­to­ja omis­ta­van asun­to-osa­keyh­tiön omis­ta­jil­leen jaka­maa osin­koa (nor­maa­lis­ti kerät­tä­vien yhtiö­vas­tik­kei­den sijaan)? En usko.

    Saa­ko abso­lu­tis­ti ansio­ton­ta “vii­na­tu­loa”, kun ei juo, eikä siten saa osak­seen “vii­nan kirous­ta” ja sen muka­na tule­via hait­to­ja, kulut mukaan­lu­kien? Joku­han voi­si las­kea nuo­kin syn­ty­mät­tö­mät kulut (“vii­na-”) tulok­si. Jos vir­tu­aa­li­sis­ta asiois­ta, kuten ns. “asun­to­tu­los­ta”, pitäi­si alkaa mak­saa veroa, voi­si kai myös vähem­män­kin vir­tu­aa­li­sis­ta, siis kon­kreet­ti­sem­mis­ta asiois­ta, kuten hyvis­tä ideois­ta ja karis­mas­ta­kin sitä periä. Miten arvok­kaak­si arvioi­sit idean ns. “asun­to­tu­los­ta” verotusmielessä ?

    Verot­ta­jan (ja verot­ta­jan kol­le­goi­den) mie­les­tä J. Kivi­luo­dol­la saat­taa olla suu­ri idea ja iso karis­ma, vai kuin­ka? Yhteis­kun­nas­sa on verot­ta­jan sekä J. Kivi­luo­don­kin, sil­ti hyvä kuul­la aja­tuk­sia ja palau­tet­ta myös “kuplan­sa” ulkopuolelta.

  56. MIVa: Kui­ten­kin heil­tä tun­nu­taan vaa­ti­van yhä suu­rem­pia vero­ja eri tavoilla. 

    Yhä suu­rem­pia”? Rik­kai­den vero­pro­sen­tit ovat las­ke­neet tuntuvasti.

    Jos perus­te­lu­ja kai­va­taan, niin kokei­le vaik­ka tämmöistä:
    1. Elin­kus­tan­nuk­set ovat regres­si­vii­nen menoe­rä eten­kin jol­lain ns. tasa-arvoi­sel­la tasol­la: Met­säs­sä asu­mal­la ja ros­kia ja vaat­tei­ta dyyk­kaa­mal­la toki elä­nee nol­la­tu­loil­la­kin, jos sitä voi elä­mi­sek­si kut­sua. Vuo­kra­huo­nees­sa pel­kän rii­sin syö­mi­nen­kään ei ver­tau­du miten­kään mil­joo­na­käm­päs­sä asu­mi­seen ja ero pro­sen­tu­aa­li­sis­sa elin­kus­tan­nuk­sis­sa tulois­ta on usein huima.
    2. Monis­sa yhteis­kun­nan pal­ve­luis­sa on regres­sii­vi­nen kom­po­nent­ti kuten pal­ve­lu­mak­su. Toi­saal­ta monet pal­ve­lut myös pal­kit­se­vat nii­tä enem­män käyt­tä­viä (eli käy­tän­nös­sä parem­pi­tu­loi­sia kos­ka muil­ta lop­pu­vat nopeam­min rahat kes­ken) ja tämä kos­kee myös ei-kulu­tus­pal­ve­lu­ja kuten sääs­tä­mis­tä ja sijoittamista.
    3. Tulo­jen euro­mää­räi­nen kan­nus­ta­vuus las­kee nii­den kas­vaes­sa, mikä joh­taa eks­po­nen­ti­aa­li­siin pal­kan­ko­ro­tuk­siin ja tulokäyrään.
    4. Pää­oma­tu­lois­sa on mui­ta tulo­ja parem­pi tuot­to ja alhai­sem­pi vero­tus. Niin­pä mikä tahan­sa hen­ki­löl­le annet­tu rahal­li­nen etu ker­taan­tuu myös tätä kautta.
    5. Rahal­la saa ostet­tua oikeuk­sia, etuoi­keuk­sia, ter­veyt­tä, vai­ku­tus­val­taa, jne. ja mah­dol­lis­taa noi­den saa­mi­sen jo itses­sään­kin ilman sen käyt­tä­mis­tä (esim. tapaa­mi­nen pan­kin­joh­ta­jan, viran­hal­ti­jan tai muun päät­tä­jän kans­sa on mil­jo­nää­ril­le hel­pom­paa kuin ei-mil­jo­nää­ril­le). Raha ei siis ole pelk­kää luk­sus­ta vaan mer­kit­tä­vä eriar­vois­ta­va tekijä.
    6. Yhteis­kun­tam­me perus­ar­voi­hin kuu­luu tasa-arvo sosi­aa­li­ses­sa, yhteis­kun­nal­li­ses­sa ja ihmi­sar­voi­ses­sa mie­les­sä, joten asial­le pitää teh­dä jotain, jot­ta jat­kos­sa­kin pysyt­täi­sin kohtuudessa.

  57. Rai­mo K: Mis­sä­hän tuo ilme­ni­si (pait­si juu­ri sinun pankkitililläsi)?
    Sii­nä­kö, että yri­tyk­set jaka­vat mie­luim­min osin­ko­ja kuin investoivat?

    Vas­ta­ky­sy­mys: Mis­tä­hän joh­tuu, että kun suo­ma­lai­nen “hyvä” yri­tys myy­dään, osta­ja on useim­mi­ten ulkomaalainen.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun­nan­hal­li­tu­yk­sen puheen­joh­ta­jan ton­til­le var­maan­kin tulee asun­to­ja ja jon­kun toi­sen ton­tis­ta teh­dään puis­to. Tämä­kö on markkinataloutta?

    Nyt­hän tuo menee niin, että ykis­tyis­ten maa­ta ei kaa­voi­te­ta, mut­ta kun­nan ja iso­jen raken­nus­liik­kei­den maa­ta kaa­voi­te­taan. Palk­kiok­si kun­nan­joh­ta­ja tai hänen tyt­täen­sä saa sit­ten ostaa edul­li­ses­ti raken­nus­liik­keel­ta asunnon.

    Ansiot­to­mas­sa arvon­nousus­sa tulee sel­keäs­ti erot­taa kaa­voi­tet­tu maa ja kaa­voit­ta­ma­ton maa. Kaa­voit­ta­mat­to­mal­la maal­la ei ole yleen­sä tont­te­ja. Olen ehdot­to­mas­ti sitä miel­tä, että aina­kin mer­kit­tä­vä osa kaa­voi­tuk­sen ja kun­nal­lis­tek­nii­kan tuot­ta­mas­ta arvon­nousu­ta on syy­tä lei­ka­ta. Näin­hän kun­nat teke­vät­kin. Kaa­voi­tet­tua maa­ta rasit­taa kiin­teis­tö­ve­rot, joten mah­dol­li­nen arvon­nousu leik­kau­tuu sil­lä tehokkaasti.

    Totean nyt täs­sä, että olen pääs­syt osal­li­sek­si sekä kaa­voi­te­tus­ta tont­ti­maas­ta, että vie­lä kaa­voit­ta­mat­to­mas­ta met­sä­maas­ta. Hyväk­syn siis sen, että kavoi­tus leik­kaa arvonnousua. 

    Se mikä har­mit­taa on, että yksi­tyi­siä hen­ki­löi­tä ja iso­ja raken­nus­liik­kei­tä koh­del­laan eritavalla.

  59. Tapio: Vas­ta­ky­sy­mys: Mis­tä­hän joh­tuu, että kun suo­ma­lai­nen “hyvä” yri­tys myy­dään, osta­ja on useim­mi­ten ulkomaalainen. 

    Siis myy­jä on useim­mi­ten suomalainen 😉
    Aina ei ole.

    Kysy­myk­see­si on kak­si­kin vas­taus­ta: 1) suo­ma­lai­set yri­tyk­set eivät näy­tä ole­van kiin­nos­tu­nei­ta inves­toin­neis­ta, nopeas­ta rahas­ta­mi­ses­ta kyl­lä­kin ja 2) tot­ta kai ulko­mail­la on abso­luut­ti­ses­ti enem­män rahaa kuin Suo­mes­sa, mut­ta se ei tar­koi­ta, että Suo­mes­sa ei oli­si rahaa (kuten mil­jar­dio­sin­got osoittavat).

  60. Rai­mo K: Kysy­myk­see­si on kak­si­kin vas­taus­ta: 1) suo­ma­lai­set yri­tyk­set eivät näy­tä ole­van kiin­nos­tu­nei­ta inves­toin­neis­ta, nopeas­ta rahas­ta­mi­ses­ta kyl­lä­kin ja 2) tot­ta kai ulko­mail­la on abso­luut­ti­ses­ti enem­män rahaa kuin Suo­mes­sa, mut­ta se ei tar­koi­ta, että Suo­mes­sa ei oli­si rahaa (kuten mil­jar­dio­sin­got osoittavat).

    Suu­ri osa tar­koit­ta­mis­ta­ni kau­pois­ta liit­tyy vai­hee­seen, jos­sa PK-yri­tys on saa­tu len­toon, ja jos­sa yrit­tä­jät halua­vat rahas­taa sii­he­nas­ti­sen työn­sä tulok­set. Seu­raa­va vai­he vaa­ti­si pait­si inves­toin­te­ja myös uuden­lais­ta osaamista. 

    Mil­jar­dio­sin­ko­ja on mak­set­tu, mut­ta kuin­ka­han suu­ri osa niis­tä on menn­nyt yksi­löil­le tai per­heil­le, joil­la täl­lais­ta osaa­mis­ta oli­si. Mil­jar­de­ja on men­nyt ulko­mai­sil­le omis­ta­jil­le ja suo­ma­lai­sil­le ins­ti­tuu­tioil­le, joil­la ei ole mitään int­res­siä tai osaa­mis­ta jon­kun yri­tyk­sen pit­kä­jän­tei­seen kehittämiseen.

    Suur­ten yri­tys­ten inves­toin­ti­la­ma on aivan eri asia kuin yrityskaupat.

  61. Juho Laa­tu: Niin on ;-).

    Mut­ta sopii­ko teil­le myös, että Sak­ke mak­saa abstrak­tin mie­li­ku­vi­tus­tu­lon mielikuvitusrahalla?

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sakke
    Abstrak­ti ajat­te­lu on jos­kus vaikeata. 

    Tuo kyl­lä tiedetään. 🙂

    Asia, jota jos­kus on kuvat­tu vain käsit­teel­li­se­nä, on kehi­tyk­sen myö­tä saat­ta­nut saa­da ihan kon­kreet­ti­sen muo­don (esim. robot­ti). Ehkä saa­tam­me jona­kin päi­vä­nä jät­tää tämän­kin­kal­tai­sen kes­kus­te­lun robot­tiem­me teh­tä­väk­si, jos meil­lä itsel­läm­me sat­tui­si ole­maan jotain täh­del­li­sem­pää meneillään.

    Ole­tan myös, että verot­ta­ja peri­si jo tänään ns. “asun­to­tu­los­ta” mie­lui­ten ihan kon­kreet­tis­ta veroa. Tätä en kan­na­ta, kos­ka mie­les­tä­ni vir­tu­aa­li­ses­ta tulos­ta ei ole syy­tä mak­saa kuin kor­kein­taan abstrak­tik­si jää­vää veroa. 

    Aina­kin abstrak­tin ajat­te­lun tasol­la luu­li­si vii­mek­si­mai­ni­tun tuot­ta­van riit­tä­vää tyy­dy­tys­tä ‘pro bono publico’.

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Unoh­dat ehkä, että A on käyt­tä­nyt myös kos­tei­ta lou­nai­ta ja vaa­li­ra­haa myö­tä­vai­kut­taak­seen asi­aan. Aja­tus, että kaa­voi­tus­hyö­dyt (ja hai­tat) koi­tu­vat suo­raan maa­no­mis­ta­jan hyö­dyk­si, on kyhl­lä erit­täin kor­rup­tio­al­tis. 1970-luvun Esa­poos­sa kaa­voi­tus­lau­ta­kun­nas­sa kukin puo­lue edus­ti omaa raken­nus­lii­ket­tään. Täl­lai­nen nyt vain ei ole tervettä.

    Tai onko se edes oikeu­den­mu­kais­ta­kaan. Jos jokin alue ote­taan kaa­voi­ty­uk­sen koh­teek­si, alu­eel­le tar­vi­taan sekä asun­to­ja että vihe­ra­luei­ta. Kun­nan­hal­li­tu­yk­sen puheen­joh­ta­jan ton­til­le var­maan­kin tulee asun­to­ja ja jon­kun toi­sen ton­tis­ta teh­dään puis­to. Tämä­kö on markkinataloutta? 

    Enpä tosi­aan­kaan tul­lut aja­tel­leek­si tuo­ta kor­rup­tion mah­dol­li­suut­ta, vaik­ka oli­si­han se tie­tys­ti pitä­nyt ottaa huo­mioon. Eihän se kor­rup­tio vali­tet­ta­vas­ti mikään ole­ma­ton ilmiö Hel­sin­gis­sä­kään aina ole ollut ja eri­tyi­ses­ti kaa­voi­tus- ja raken­nusa­la tai­taa olla sil­le otol­lis­ta maa­pe­rää. Jos­tain syys­tä minun mie­lee­ni tulee taas eräs tapaus noin kol­men­kym­me­nen vuo­den takaa: “http://fi.wikipedia.org/wiki/Naurissaaren_lahjusjupakka”. Oli­si­ko mah­dol­li­suus ran­ta­ra­ken­ta­mi­seen (meren­täy­töil­lä tai ilman) myös­kin kor­rup­tiol­le altis­ta­va tekijä?

    1. Tuo­ta maa­no­mis­ta­jien har­joit­ta­maa kor­rup­tio­ta on vähän han­ka­la kuvi­tel­la tilan­tees­sa, jos­sa kau­pun­ki omis­taa maan.

  64. Newy­or­kis­ta: Mut­ta sopii­ko teil­le myös, että Sak­ke mak­saa abstrak­tin mie­li­ku­vi­tus­tu­lon mielikuvitusrahalla?

    Sopii hyvin, jos Osmo­kin mak­saa omat maksunsa ;-).

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo­ta maa­no­mis­ta­jien har­joit­ta­maa kor­rup­tio­ta on vähän han­ka­la kuvi­tel­la tilan­tees­sa, jos­sa kau­pun­ki omis­taa maan. 

    Eikö kor­rup­tios­sa ole yleen­sä kak­si osa­puol­ta. Yksi sitä tar­jo­aa ja toi­nen ottaa vas­taan, jos­kus röyh­keim­mät voi­vat kai­ke­ti jopa pyy­tää. Ei maa­no­mis­ta­jan käsit­tääk­se­ni aina tar­vit­se olla tar­joa­va­na osapuolena. 

    Ai niin, mel­kein unoh­din kol­man­net osa­puo­let. He, jot­ka toi­min­nas­ta kärsivät.

  66. Newy­or­kis­ta:
    Ove­la kan­san­edus­ta­ja levit­täi­si sanaa, että jos perin­tö­ve­ro pois­tuu, niin tilal­le tulee asun­to­tu­lon verotus… 

    Hyvä huo­mio!

    1. Ove­la kan­san­edus­ta­ja levit­täi­si sanaa, että jos perin­tö­ve­ro pois­tuu, niin tilal­le tulee asun­to­tu­lon verotus… 

      Ruot­sis­sa on taval­laan tul­lut asun­to­tu­lon vero­tus perin­tö­ve­ron sijaan. Siel­lä luki­tus­vai­ku­tuk­sen estä­mi­sek­si oman asun­non myyn­ti­voit­to ei ole vero­tet­ta­vaa tuloa, jos myyn­ti­tu­loil­la ostaa uuden asun­non, mut­ta tuos­ta odot­ta­maan jää­nees­tä myyn­ti­voi­tos­ta pitää mak­saa 0,5% veroa vuo­sit­tain. Jos siis perii asun­non, jon­ka isoi­sä on osta­nut 30-luvul­la ja jon­ka han­kin­ta­hin­ta on nyky­ra­has­sa 3000 euroa ja jon­ka myy 300 000 eurol­la, jou­tuu mak­sa­maan veroa vuo­des­sa 1485 euroa. Jos han­kin­ta­me­no-olet­ta­ma on 20 %, kuten Pel­ler­vo esit­tää, verok­si tulee 1200 euroa vuo­des­sa eli 100 euroa kuussa.

  67. Tapio:
    ‘snip’
    Mil­jar­dio­sin­ko­ja on mak­set­tu, mut­ta kuin­ka­han suu­ri osa niis­tä on menn­nyt yksi­löil­le tai per­heil­le, joil­la täl­lais­ta osaa­mis­ta oli­si. Mil­jar­de­ja on men­nyt ulko­mai­sil­le omis­ta­jil­le ja suo­ma­lai­sil­le ins­ti­tuu­tioil­le, joil­la ei ole mitään int­res­siä tai osaa­mis­ta jon­kun yri­tyk­sen pit­kä­jän­tei­seen kehittämiseen.
    ‘snip’

    Juu­ri niin, mut­ta ne osin­got on myös mak­sa­nut yri­tys, jol­la ei ole int­res­siä oman yri­tyk­sen pit­kä­jän­tei­seeen kehit­tä­mi­seen — osaa­mis­ta kyl­lä väi­te­tään olevan.

  68. Edel­leen, olkoon inflaa­tio kuin­ka suu­ri hyvän­sä, se, jol­la on varaa ostaa per­hea­sun­to 18-vuo­ti­aa­na, eikä jou­du muut­ta­maan ker­taa­kaan, ei jou­du mak­sa­maan sii­tä kos­kaa kun taas yksiös­tä aloit­ta­vaa vero­te­taan inflaa­tios­ta moneen kertaan.”

    Onko se kir­joi­tet­tu johon­kin lakiin, että on pak­ko mak­saa vaik­ka ei tar­vit­si­si­kaan? Oikeu­den­mu­kais­ta kait oli­si sit­ten verot­taa “perin­nöt­tö­miä” myös jol­lain pik­ku lah­jal­la, esim. kun täyt­tää 50v, ihan vaik­ka joku soli­daa­ri­suus­ve­ro, kun sinul­ta ei kos­kaan tul­la saa­maan mitään perin­tö­ve­ro­ja, niin ole hyvä ja mak­sa tämä.

    Suo­ma­lai­nen kes­kus­te­lu (ja koko jär­jes­tel­mä) on lii­ak­si raken­tu­nut kes­kus­te­lul­le mis­tä-saa­daan-lisää-vero­ja-ja-veron­mak­sa­jia eikä sii­hen miten saa­tai­siin ole­mas­sa ole­vat eurot riit­tä­mään ja jopa pys­tyt­täi­siin AIDOSTI pie­nen­tä­mään vero­tus­ta joka taa­sen lisäi­si kulu­tus­ta ja kysyn­tää joka loi­si työ­paik­ko­ja YKSITYISELLE SEKTORILLE.

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos kau­pun­ki nos­taa kaa­voi­tuk­sel­la oman maan­sa arvoa, kenen sii­nä kan­nat­taa lah­joa ketä? 

    En ole kor­rup­tion asian­tun­ti­ja, mut­ta voi­sin olet­taa, että esi­mer­kik­si sen, joka jotain kaa­voi­tuk­ses­ta, raken­ta­mi­ses­ta, rahoi­tuk­ses­ta, asun­to­jen ja/tai toi­mi­ti­lo­jen myyn­nis­tä, vuo­krauk­ses­ta tai välit­tä­mi­ses­tä voi kat­soa hyö­ty­vän­sä, rahal­li­ses­ti tai muu­ta etua saa­dak­seen. Lah­jon­nan koh­teen olet­tai­sin taas pää­sään­töi­ses­ti istu­van esi­mer­kik­si pää­tök­sen­te­ki­jöi­den vaa’ankieliryhmässä.

    Kat­san­to­kan­to­ja voi toki olla monia, riip­puen myös sii­tä, kenen sil­mis­sä ja miten sitä maan arvoa nostetaan.

  70. Asun­to­tu­lon vero­tus­han voi­si olla pää­na­vaus laa­jem­mal­le­kin hypo­teet­tis­ten tulo­jen verot­ta­mi­sel­le. Äkkiä­kös val­tion vero­tu­lot räjäy­te­tään tai­vai­siin, kun aloi­te­taan asun­to­tu­lon lisäk­si myös pol­ku­pyö­ra­tu­lon (kapi­ta­lis­ti­ses­ti pol­ku­pyö­rän­sä omis­ta­vat tie­naa­vat vir­tu­aa­lis­ta tuloa omis­ta­mal­la fil­la­rin­sa vuo­kraa­mi­sen sijas­ta), auto­tu­lon, vene­tu­lon, kesä­mök­ki­tu­lon (sii­nä sitä vas­ta tuloa tulee­kin, kun las­ke­taan 52 irto­vii­kon vuo­kraa vas­taa­va tulo, eli sääs­tö nii­tä 52 viik­kos­ta, joik­si käy­tet­tä­vis­sä ollut­ta mök­kiä ei olek­kaan vuo­krat­tu vuo­kra­mök­ki­nä) jne. verottaminen.

    Mut­ta mik­si tyy­tyä vain omis­ta­mi­sen verot­ta­mi­seen, kun peri­aa­te on hel­pos­ti laa­jen­net­ta­vis­sa myös pal­ve­lui­hin. Itse kämp­pän­sä sii­voa­va saa sii­voo­jat­to­muus­tu­loa ja koto­na pyyk­kää­vä saa pesu­la­pal­ve­lui­den käyt­tä­mät­tö­myys­tu­loa. Koto­na syö­vä taas naut­tii ravin­to­las­sa ruokailemattomuustuloa.

    Sii­voo­jat­to­muus­tu­lon mää­rä oli­si aika hel­pos­ti mää­ri­tet­tä­vis­sä modos­ta­mal­la kul­le­kin asun­to­kun­nal­le veroeh­do­tus­me­net­te­lyn kaut­ta sot­tai­suus­ker­roin, jol­la asun­non pin­ta-alan ja vero­hal­lin­non vah­vis­ta­man paik­ka­kun­ta­koh­tai­sen sii­vous­tu­lon neliö­koh­tai­sen perus­te­hin­nan avul­la las­ket­ta­va sii­voo­jat­to­muus­tu­lon perus­ta­so kor­jat­tai­siin vas­taa­maan kysei­sen asun­to­kun­nan sot­taa­vai­suu­ta­son mukais­ta sii­voo­jat­to­muus­tu­loa. Mah­dol­li­ses­ti käy­tet­ty­jen sii­vous­pal­ve­lu­jen kus­tan­nuk­set oli­si­vat luon­nol­li­ses­ti vähen­nys­kel­poi­sia suo­raan siivoojattomuustulosta.

    Pesu­la­pal­ve­lui­den käyt­tä­mät­tö­myys­tu­lon mää­rit­tä­mi­sen osal­ta oli­si hyvin mah­dol­lis­ta jat­kaa Olli­lan työ­ryh­män vii­toit­ta­mal­la tiel­lä moder­nin tek­no­lo­gian hyö­dyn­tä­mi­seen. Vain käyt­tö­ker­rat, pes­tyn pyyk­ki­mää­rän ja käy­te­tyn pesuoh­jel­man rekis­te­röi­vät ja tie­dot vero­hal­lin­nol­le toi­mit­ta­vat pesu­ko­ne­tyy­pit oli­si­vat vas­tai­su­des­sa sal­lit­tu­ja, jol­loin saa­tu pesu­la­pal­ve­lui­den käyt­tä­mät­tö­myys­tu­lo oli­si verot­ta­jan hel­pos­ti mää­ri­tet­tä­vis­sä saa­duis­ta tie­dois­ta laskemalla.

    Pesu­la­pal­ve­lui­den käyt­tä­mät­tö­myys­tu­lon osal­ta ove­lim­mat veron­kier­tä­jät toden­nä­köi­ses­ti har­ras­tai­si­vat myös teks­tii­lien käsin­pe­sua, joka toki tuli­si dis­kri­mi­noi­da tiu­kas­ti samoin kuin likais­ten vaat­tei­den käyt­tä­mi­nen. Oma ongel­ma­koh­tan­sa oli­si­vat myös talo- tai kiin­teis­töyh­tiö­koh­tai­set pesu­tu­vat, mut­ta yleen­sä­hän pesu­tu­pien konei­den käyt­tä­mi­nen perus­tuu vuo­ro­lis­to­jen käyt­tä­mi­seen ja kiin­teis­tö­hoi­ta­jat voi­si­vat kerä­tä vuo­ro­lis­tat isän­nöit­si­jöil­le, jot­ka edel­leen syöt­täi­si­vät kerä­tyt pesu­ko­nei­den käyt­tä­jä­tie­dot verot­ta­jan jär­jes­tel­mään 1.7.2014 voi­maan astu­nei­den laki­sää­teis­ten raken­ta­mis­työn urak­ka- ja työn­te­ki­jä­tie­to­jen poh­jal­ta kuu­kausit­tain teh­tä­vien raken­ta­mi­sil­moi­tus­ten teke­mi­sen yhteydessä.

    Ravin­to­las­sa ruo­kai­le­mat­to­muus­tu­lon mää­rit­tä­mi­seen en nyt tähän hätään esi­tä mitään yksi­tyis­koh­tais­ta mene­tel­mää, vaan tren­dik­kääs­ti jouk­kois­tan asian verk­ko­yh­tei­sön pohdintaan.

    Ja ei, tämä ei ole vaka­vas­ti teh­ty ehdo­tus vaan sar­kas­ti­nen extrapolointi.

    1. Asun­to on kovin eri­lai­nen hyöä­dy­ke kuin pol­ku­pyö­rä. Ihmi­sel­le, jol­la ei ole omaa asun­toa, mak­se­taan asu­mis­tu­kea vuo­kran mak­sa­mi­sek­si, mut­ta pol­ku­pyö­rä­tu­kea tai muu­ta sel­lais­ta ei o0le. Noi­hin mui­hin hyö­dyk­kei­siin, autois­ta pur­je­ve­nei­siin, sovel­let­tiin aika­naan omai­suus­ve­roa, joka on ihan sama kuin käyht­tö­hyö­dyn vero. Käyt­tö­hyö­ty on vain las­ket­tu omai­suu­den arvosta.

  71. Pol­ku­pyö­rän omis­ta­jal­le ja käyt­tä­jäl­le tulee pol­ku­pyö­rä­tu­loa, kos­ka hän ei käy­tä jul­ki­sia tai omaa auto­aan. Jul­ki­ses­ta lii­ken­tees­tä voi pol­ku­pyö­rä­tu­lon perus­tak­si ottaa yhteis­kun­nan jouk­ko­lii­ken­ne­tuen. Auton omis­ta­val­le pol­ku­pyö­räi­li­jäl­le taas tulee pol­ku­pyö­rä­tu­loa auton käyt­tä­mät­tö­myy­des­tä joh­tu­vis­ta muut­tu­vien kulu­jen säästymisestä.

  72. Pol­ku­pyö­rä­ve­ro tai­tai­si edel­lyt­tää kaik­kien pol­ku­pyö­rien rekis­te­röin­tiä, mut­ta tuo­han voi­si olla muu­ten­kin tar­peel­li­nen asia. Rekis­te­röin­ti voi­si ehkä paran­taa lii­ken­ne­sään­tö­jen nou­dat­ta­mis­ta, kun ris­ki rik­ko­muk­sis­ta kiin­ni­jää­mi­ses­tä kas­vai­si. Se voi­si myös paran­taa mah­dol­li­suuk­sia saa­da takai­sin varas­tet­tu pyö­rä takai­sin oikeal­le omistajalleen. 

    Yhtei­sis­tä peli­sään­nöis­tä (siis lii­ken­ne­sään­nöis­tä) piit­taa­mat­to­mat pyö­räi­li­jät aiheut­ta­vat lii­kaa ongel­ma- ja vaa­ra­ti­lan­tei­ta muil­le kaduil­la, teil­lä ja jopa toreil­la ja aukioil­la liik­ku­vil­le, vaik­ka ole­tan, että mai­nit­tu jouk­ko on suh­teel­li­ses­ti ottaen vain pie­ni vähem­mis­tö kai­kis­ta pyöräilijöistä.

    Pyö­rä­ve­ron avul­la oli­si myös mah­dol­lis­ta pai­ka­ta val­tion vero­tu­lo­ja, jos autoi­hin liit­ty­vän vero­tuk­sen tuo­tot vähe­ne­vät (kau­pun­gis­tu­mi­sen ja autoi­lun mah­dol­li­sen vähe­ne­mi­sen myö­tä). Jot­ta pol­ku­pyö­rien rekis­te­röin­tiä ja vero­tus­ta yli­pää­tään halu­taan har­ki­ta, pitäi­si ao. veron keräys­ku­lu­jen (rekis­te­röin­ti mukaan­lu­kien) olla sel­väs­ti pie­nem­mät kuin pyö­rä­ve­ron brut­to­tuo­ton, jot­ta net­to­tuot­toa­kin jäi­si. Hel­poin­ta var­maan­kin oli­si periä se ker­ta­luon­tei­se­na, pyö­rän oston yhtey­des­sä. Riit­täi­si­kö esi­mer­kik­si 25 euroa vaih­teet­to­mas­ta pyö­räs­tä ja 50 euroa per vaih­de-/säh­kö­pyö­rä? Tuon sum­man pyö­rä­ve­roa voi­sin olla itse val­mis omas­ta pyö­räs­tä­ni mak­sa­maan, jos kaik­ki muut­kin sen vas­taa­vas­ti mak­sai­si­vat. Itse pyö­räi­lyä (per kilo­met­ri) en koe mielekkääksi.

    Mikä sum­ma veroa per pol­ku­pyö­rä mah­tai­si tuo­ta posi­tii­vis­ta net­to­tuot­toa var­ten sit­ten riit­tää, ollak­seen opti­maa­li­nen net­to­tuo­ton kan­nal­ta? Vero­han ei sai­si myös­kään vähen­tää haluk­kuut­ta pyö­räi­lyyn lii­kaa. Aina­kin sen pol­ku­pyö­rä­ve­ron pitäi­si olla roi­mas­ti pie­nem­pi kuin esim. vesis­koot­te­reis­ta, ja nii­den käy­tös­tä, perit­tä­vät verot, mikä­li sel­lai­sia edes on. Vii­mek­si­mai­ni­tut ovat lait­tei­ta siel­tä kaik­kein vihe­liäi­sim­mäs­tä pääs­tä, jos mie­ti­tään oman, yksi­tyi­sen nau­tin­non tavoit­te­lun ja laa­jem­mal­le ympä­ris­töl­le aiheu­te­tun hai­tan välis­tä suh­det­ta, esim. tyy­nen veden pin­nal­la temp­pui­le­van vesis­koot­te­rin aja­jan ja ran­noil­leen rau­haa kai­paa­vien ihmis­ten välillä.

    Yksi idea uudes­ta hait­ta­ve­ros­ta voi­si olla melu­ve­ro, jon­ka mää­ri­tyk­ses­sä pitäi­si kyl­lä­kin ottaa huo­mioon mui­ta­kin (lait­teen tai koneen, auton, kuor­ma-auton) käyt­tö­aluei­ta kuin tyh­jä­käyn­ti. Jo alkai­si­vat ympä­ris­tös­täm­me vähe­tä ikä­vät ja ennen kaik­kea kovin äänek­käät melun­läh­teet, jos melun tuot­ta­mi­ses­ta jou­tui­si jokai­nen työ­ko­neen käyt­tä­jä tai ruo­hon­leik­kaa­ja­kin mak­sa­maan meluveroa. 

    Melu­ve­ro voi­si myös edis­tää nykyis­tä parem­pien (hil­jai­sem­pien) konei­den ja lait­tei­den suun­nit­te­lua ja käyt­tön­ot­toa. Ehkä pää­si­sim­me myös eroon ympä­ris­tös­sään melu­häi­riö­tä aiheut­ta­vis­ta jää­te­lö­au­tois­ta, joil­le ilmei­ses­ti kau­pun­ki on jos­tain käsit­tä­mät­tö­mäs­tä syys­tä anta­nut Hel­sin­gis­sä luvan.

    Edel­li­seen meluai­hee­seen liit­tyen, toi­sin esil­le myös asian, jota oli­si syy­tä poh­tia erik­seen. Onko hai­tan aiheut­ta­mi­sen muil­le olta­va yli­pää­tään sal­lit­tua? Peri­aa­te, jon­ka mukaan hait­taa saa aiheut­taa, jos sii­tä mak­saa, ei lie­ne aina kovin oikeudenmukainen. 

    Oikeu­den­mu­kai­suu­teen liit­ty­vät myös kysy­myk­set sii­tä, kuka mak­saa, miten kal­liik­si se (suh­tel­li­ses­ti ottaen) hai­tan aiheut­ta­jal­le muo­dos­tuu, sekä kenel­le nuo mah­dol­li­set mak­sut maksetaan?

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­to on kovin eri­lai­nen hyö­dy­ke kuin pol­ku­pyö­rä. Ihmi­sel­le, jol­la ei ole omaa asun­toa, mak­se­taan asu­mis­tu­kea vuo­kran mak­sa­mi­sek­si, mut­ta pol­ku­pyö­rä­tu­kea tai muu­ta sel­lais­ta ei o0le. Noi­hin mui­hin hyö­dyk­kei­siin, autois­ta pur­je­ve­nei­siin, sovel­let­tiin aika­naan omai­suus­ve­roa, joka on ihan sama kuin käyt­tö­hyö­dyn vero. Käyt­tö­hyö­ty on vain las­ket­tu omai­suu­den arvosta. 

    No kyl­lä omai­suus­ve­ro oli nime­no­maan omai­suus­ve­ro, ei sii­tä mitään ‘käyt­tö­hyö­tyä’ las­ket­tu — ja omai­suu­dek­si luet­tiin myös kätei­nen raha, las­ke sii­tä sit­ten jokin käyttöhyöty!

    Todel­lis­ta tuloa ovat vain asiat, jois­ta rea­li­soi­tuu kas­sa­vir­taa eli siis tulee rahaa.

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­to­tu­lo oli vero­tet­ta­vaa 1990-luvun alku­vuo­siin saakka.

    Asun­to­tu­lon vero­tus­ta ei ole kos­kaan pois­tet­tu, sii­hen vaan yhdis­tet­tiin mui­ta vero­ja ja vero­luon­tei­sia mak­su­ja ja annet­tiin uusi nimi: kiinteistövero.

    Muu­ta­mi­la polii­ti­koil­la näyt­tä ole­van tar­ve valeh­del­la tuo­kin asia.

  75. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Per­hey­ri­tys­ten liit­to on (taas) vaa­ti­nut perin­tö­ve­ron pois­ta­mis­ta aina­kin yri­tys­va­ral­li­suu­des­ta, ettei yri­tys­va­ral­li­suut­ta jou­du­ta pilk­ko­maan vero­jen mak­sa­mi­sek­si. Sinän­sä minä­kin kan­na­tan koti­mais­ta omis­tus­ta. Kun omis­ta­ja­su­vut jou­tu­vat myy­mään yri­tyk­sen­sä, osta­ja on mel­kein aina ulko­mai­nen, kos­ka sitä kasau­tu­nut­ta varal­li­suut­ta on Suo­mes­sa vie­lä niin vähän. Kas­vo­ton ulko­mai­nen omis­ta­ja on tyly. Suo­men ajau­tu­mi­nen tytä­ryh­tiö­ta­lou­dek­si on perä­ti huo­no juttu.

    Kyl­lä­hän suo­mes­sa las­ken­nal­lis­ta varal­li­suut­ta on pal­jon. Vali­tet­ta­vas­ti se on vaan kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jien mää­rit­te­le­mää ja velal­la rahoi­tet­tua. Tämä on varal­li­suut­ta joka ei tuo­ta mitään. Suo­ma­lais­ten osto­voi­ma käy­te­tään tuot­ta­mat­to­mien hyö­dyk­kei­den yllä­pi­toon ja nii­den rahoi­tus­ku­lu­jen hoi­toon. Val­tio se säes­tää ja tukee tätä tuot­ta­mat­to­mien hyö­dyk­kei­den han­kin­taa vero­hel­po­tuk­sin ASPien ja kor­ko­vä­hen­nys­ten muo­dos­sa. Se mitä käteis­va­rois­ta jäl­jel­le jää, jos jää (syö­mä­ve­las­ta joh­tu­vat luot­to­häi­riöt nousus­sa), lai­te­taan lähes Euroo­pan kal­leim­piin elin­tar­vik­kei­siin ja mui­hin kulu­tus­hyö­dyk­kei­hin täs­sä vähit­täis­kau­pan tap­piin asti sään­nös­tel­lys­sä har­vain­val­las­sa (pitää­hän sitä tar­kas­ta­jil­la­kin töi­tä olla).

    Suu­rim­man osan ansio­työl­lä han­ki­tus­ta käteis­va­ral­li­suu­des­ta nap­paa suh­tees­sa lähes maa­il­man suu­rin jul­ki­nen sek­to­ri jo heti kät­te­lys­sä, kas­va­vaan ja kiih­ty­vään tah­tiin. Tar­koi­tus osit­tain jalo, toteu­tus koko­nai­suu­te­na ala-arvoi­nen jos­kin jotain hyvää­kin löy­tyy (hyväk­si en las­ke raken­teel­lis­ta kor­rup­tio­ta). Tehot­to­muus vai­vaa tuo­ta sek­to­ria kroo­ni­ses­ti ja moni­mut­kai­suut­ta sen kun raken­ne­taan lisää.

    Rik­kaim­man 5% perin­tö­ve­rois­ta ei tar­vit­se val­tion­kaan huo­leh­tia, he seu­raa­vat esi­merk­kiä ja jär­jes­te­le­vät asian­sa niin, ettei Suo­men kirs­tuun nap­saht­da killinkiäkään.

    Ulko­mai­nen omis­ta­ja ei ole kas­vo­ton eikä tyly, se on ratio­naa­li­nen. Suo­ma­lais­ten päät­tä­jien on vain herät­tä­vä sii­hen, että kil­pai­lu on kan­sain­vä­lis­tä. Suo­jaa ei tar­joa täy­sin enää mei­dän geo­po­liit­ti­nen eris­täy­ty­nei­syys poh­jo­lan peril­lä (jos­kin se vie­lä aut­taa joil­lain sek­to­reil­la). Te päät­tä­jät ette ole herän­neet sii­hen tosia­si­aan, mihin yri­tyk­set ovat jou­tu­neet herää­mään jo kau­an aikaa sit­ten. Suo­mi jou­tuu kil­pai­le­maan kan­sain­vä­li­ses­ti myös yhteis­kun­ta­ra­ken­tei­den hou­kut­te­le­vuu­del­la, aivan kuten yri­tyk­set­kin jou­tu­vat kil­pai­le­maan lii­ke­toi­min­nas­sa asia­kas­ar­von tuot­ta­mi­ses­sa. Muut­to­lii­ke ulos tulee kas­va­maan edel­leen veikkaisin.

    Asun­to­va­ral­li­suu­den lais­kis­ta­vaa vai­ku­tus­ta ei tar­vit­se pelä­tä toden­nä­köi­ses­ti, kos­ka varal­li­suus on ainoas­taan las­ken­nal­lis­ta. Hoi­ta­kaa päät­tä­jät vain kaa­voi­tus­asiat kun­toon ja tar­jon­ta koh­dil­leen niin kaik­ki voi­vat asua koh­tuu­hin­taan ja rahat jää käy­tet­tä­väk­si esi­mer­kik­si suo­ma­lais­yri­tys­ten osak­kei­den han­kin­taan. Mut­ta eipä tai­da olla hal­li­tuk­sen­kaan int­res­seis­sä tama suun­ta kun minis­te­rei­den asun­to­lai­na­sal­do­ja katselee. 

    Jos lais­kis­tu­mi­ses­ta ollaan huo­lis­saan niin kan­nat­taa miet­tiä sitä arviol­ta yli 700 000:n suo­ma­lai­sen jouk­koa jot­ka nap­si­vat masen­nus­lääk­keen­sä joka aamu jak­saak­seen nous­ta sän­gys­tä. Suu­ri osa näis­tä­kin var­maan käy ansio­töis­sä. Ei muu­ta kun kulaus vet­tä pääl­le ja inno­voi­maan. Työ­ter­veys ja lää­kä­rit ovat tie­ten­kin ihmi­sen asial­la, eihän sitä voi­da hyvin ilman kemial­lis­ta sti­mu­lus­ta. Yksi­tyis­te­tyn ter­vey­den­huol­lon jär­jes­tel­mä pitää huo­len että asias­ta ei kes­kus­tel­la. Asias­ta tie­tä­vät sun ava­tes­saan avaa­vat myös por­tin kilo­met­ri­teh­taal­le. En ole sala­liit­to­teo­ree­tik­ko, mut­ta poliit­tis­ta aktii­vi­suut­ta tuo nap­pien sumut­ta­mas­sa todel­li­suu­des­sa vael­ta­mi­nen myös ehkäi­see, mikä lie­nee val­lan­kah­vas­sa kiin­ni ole­vien kan­nal­ta ihan hyvä juttu.

    Tar­koi­tuk­se­ni ei ole olla pes­si­mis­ti­nen. Toi­voi­sin kes­kus­te­lua kil­pai­lu­ky­vys­tä, mitä mikään verot­ta­mi­nen ei lisää. Tämä kaik­ki on vaan osaop­ti­moin­tia ja niin kau­an kun focus on mak­si­moi­da ns. topli­ne vero­tuk­sen kaut­ta, ollaan rak­kaas­ti hakoteilla.

  76. Sak­ke

    “Itse pyö­räi­lyä (per kilo­met­ri) en koe mie­lek­kääk­si VEROTUSKOHTEEKSI,” oli tar­koi­tuk­se­ni luon­nol­li­ses­ti kir­joit­taa. Tuo 14.7.2014 klo 8:53 kir­joit­ta­ma­ni vies­ti antoi ikä­väl­lä taval­la har­haan­joh­ta­van käsi­tyk­sen, kun tuo yksi sana oli jos­tain syys­tä jää­nyt puuttumaan. 

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo­ta maa­no­mis­ta­jien har­joit­ta­maa kor­rup­tio­ta on vähän han­ka­la kuvi­tel­la tilan­tees­sa, jos­sa kau­pun­ki omis­taa maan. 

    Suo­mes­sa tie­toon on tul­lut vähän jää­vuo­ren huip­pua Van­taal­ta ja nyt rah­tu­nen Hel­sin­gis­tä. Kun­ta maa­no­mis­ta­ja­na on erit­täin kor­rup­tio­herk­kä. Sen takia kun­tien maa­no­mis­tus pitää kiel­tää koko­naan pl. kun­nal­li­nen infra. 

    Ps. Aihees­ta on kir­joit­ta­nut yksi OS oikein hyvin joku­nen vuo­si sit­ten täällä. 😉

  78. Rai­mo K: Mis­sä­hän tuo ilmenisi…

    Työ­pai­kois­sa, asu­mis­kus­tan­nuk­sis­sa, voit­to­jen jakau­tu­mi­ses­sa jne. Kai sinus­ta on kivaa, kun suo­ma­lai­ses­ta työs­tä vau­ras­tuu ame­rik­ka­lai­nen elä­ke­läi­nen. Itse pidän nyky­me­noa typeränä.

  79. KariS: Asun­to­tu­lon vero­tus­ta ei ole kos­kaan pois­tet­tu, sii­hen vaan yhdis­tet­tiin mui­ta vero­ja ja vero­luon­tei­sia mak­su­ja ja annet­tiin uusi nimi: kiinteistövero.
    ‘snip’

    No joo, mut­ta kiin­teis­tö­ve­ro perus­tuu kiin­teis­tön arvoon eikä mihin­kään ole­mat­to­maan tuloon.

  80. Onko­han nuo nyky­hal­li­tuk­sen perin­tö­ve­ro­jen nos­tot kuin­ka pal­jon Jou­ni B:n ansiota?Hänähän on isoim­paan ääneen aina puhu­nut perin­tö­ve­ros­ta. JB tip­pui vuon­na 2007 edus­kun­nas­ta ja pää­si 2011 “kos­ta­maan por­va­reil­le” tip­pu­mi­sen­sa perin­tö­ve­ro­jen nostolla.

    Olen aiem­min­kin puhu­nut, ettö perin­tö­veol­la ei pal­joa eriar­voi­suut­ta vähen­ne­tä. Ihmis­ten erot elä­mäs­sä ovat pit­käl­ti lah­jak­kuus­pro­fii­lis­sa, ei peri­tyis­sä osak­keis­sa. Kun tähän vie­lä lisä­tään, että perin­tö­ve­roa ei rik­kaat mak­sa, niin on hyvä kysyä,kuinka hyvä vero on kysees­sä. Eikö perin­tö­ve­ro nime­no­maan kes­ki­tä omai­suut­ta lah­jak­kail­le ja niil­le, jot­ka pys­ty­vät sen kiertämään?

    Pike­tys­sä on haus­kaa se, että hän­hän ei käsit­tääk­se­ni ole kri­ti­soi­nut sinän­sä suu­ria omai­suuk­sia, vaan hänen mie­les­tään jät­tio­mai­suu­det tuli­si men­nä lah­jak­kail­le. Onko sosi­aa­li­darwi­nis­mi 2000-luvun vasem­mis­to­lai­suut­ta? On hyve, jos omai­suu­det mene­vät ter­veil­le ja kau­niil­le, mut­ta mum­mo­jen kiin­teis­töt tuli­si sosia­li­soi­da oikeu­den­mu­kai­suu­den nimissä?

  81. Sak­ke: Jo alkai­si­vat ympä­ris­tös­täm­me vähe­tä ikä­vät ja ennen kaik­kea kovin äänek­käät melun­läh­teet, jos melun tuot­ta­mi­ses­ta jou­tui­si jokai­nen työ­ko­neen käyt­tä­jä tai ruo­hon­leik­kaa­ja­kin mak­sa­maan meluveroa. 

    Ruo­hon­leik­kaa­ja ei ole lähel­le­kään niin paha kuin leh­ti­pu­hal­ti­mel­la hiek­kaa (tai leh­tiä­kään) siir­te­le­vä henkilö.

  82. Tuli vie­lä mie­leen. Perin­tö­ve­ros­sa on mie­len­kiin­tois­ta, että mik­si avio­lii­tos­sa tie­nat­tu omai­suus ei ole punai­nen vaa­te? Avio­lii­tos­sa voi tie­na­ta verot­to­mas­ti jät­tio­mai­suu­den ilman vero­ja. Junai­li­vat­pa vih­reät samaa avo­liit­toi­hin­kin. Miten on mah­dol­lis­ta, että perin­nöis­tä huo­les­tu­neet eivät kom­men­toi miten­kään avioliittoja?

  83. Mik­si verot­taa per­heen asun­to- ja muu­ta varal­li­suut­ta joka 40. vuo­si elät­tä­jän tms. kuol­les­sa tuo 8 % tai enem­män? Mik­sei vero­te­ta 0,2 % joka vuo­si? Vas­taa­vas­ti kor­keam­pia kan­to­ja enemmän.

    Se oli­si pal­jon oikeu­den­mu­kai­sem­paa ja hel­pom­paa: kaik­kien per­hei­den pää­omal­le sama vero, ei vain nii­den per­hei­den, jot­ka kär­si­vät elät­tä­jien tms. kuo­le­mis­ta. Sitä ei tar­vit­si­si miten­kään jak­sot­taa­kaan ja sii­nä vero­tet­tai­siin oike­aa omai­suut­ta eikä inflaa­tio­ta kuten lukit­se­vis­sa myyntivoittoveroissa.

    Pää­oma­ve­ro eli varal­li­suus­ve­ro ei myös­kään aiheu­ta luk­kiu­tu­mi­sia ja kan­nus­tin­louk­ku­ja kuten pää­oma­tu­lo­ve­ro ja varain­siir­to­ve­ro — tran­sak­tio­ve­rot tosi­aan pitäi­si lopettaa.

    Varal­li­suus­muo­don perus­teel­la annet­ta­vat alen­nuk­set­kin vää­ris­tä­vät valin­to­ja, esim. per­hey­ri­tys­ten tai asun­to­jen suo­si­mi­nen siir­tää varal­li­suu­den nii­hin sil­loin­kin, kun se ei ole jär­ke­vää. Miten muka lah­ja- ja perin­tö­ve­ro oli­si varal­li­suus­ve­roa parem­pi vero? Onko moraa­li­sem­paa teh­dä työ­tä itsek­käin motii­vein kuin työs­ken­nel­lä lap­sen­sa hyväk­si, kun jäl­kim­mäis­tä pitää sakot­taa enemmän?

    Jos pää­omien kasau­tu­mi­nen on ongel­ma, oikeam­pi rat­kai­su on teh­dä varal­li­suus­ve­ros­ta vaik­ka progres­sii­vi­nen kuin verot­taa kuo­le­mia kaik­kien pää­omien sijaan. Jon­kun mie­les­tä tosin pää­omien kasau­tu­mi­nen on tähän asti ollut rat­kai­su, talous­kas­vun taka­na, mut­ta minus­ta tär­kein­tä on verot­taa tehokkaasti.

    Asun­toa pitää verot­taa samal­la tavoin riip­pu­mat­ta sii­tä, asuu­ko omis­ta­ja sii­nä itse. Nyt ei näin teh­dä, ja sik­si vuo­kra-asun­to­mark­ki­nat ovat sur­keat. Oma­ko­ti­ta­lon vuo­kran­nut tans­ka­lai­nen mamu­tut­tu oli kum­mis­saan, kun koko pk-seu­dul­ta löy­tyi vain 5(!) vaih­toeh­toa. Työ­mark­ki­nat ym. kär­si­vät täs­tä pahas­ti. Jos asu­mis­tu­lo­ve­roa ei palau­te­ta, vuo­kra­tu­lo­kin pitää vapaut­taa tulo­ve­ros­ta; tyy­dy­tään sit­ten kiin­teis­tö- ja varal­li­suus­ve­roi­hin asun­to­jen osalta.

  84. Rai­mo K: No joo, mut­ta kiin­teis­tö­ve­ro perus­tuu kiin­teis­tön arvoon eikä mihin­kään ole­mat­to­maan tuloon. 

    Pal­jon­ko se kesä­mök­ki sit­ten tuot­taa tai raken­ta­ma­ton maa, jon­ka pin­ta-ala jää sen ver­ran pie­nek­si, että ei met­säk­si lasketa? 

    Mel­koi­sen ole­ma­ton­ta on aina­kin minul­la ollut nois­ta tulot. Kysees­sä siis puh­das varallisuusvero.

  85. Kat­se­lin päi­vän uutis­sal­doa koti­mai­sis­ta­kin leh­dis­tä. Yhden puo­lu­een puheen­joh­ta­ja pitää MS:n temp­pua kata­stro­fi­na. Sama puo­lue on sata vuot­ta yrit­tä­nyt kupa­ta = sosia­li­soi­da suo­ma­lai­sia pää­omia. Itse on tuos­sa tilan­tees­sa keh­tai­si sanoa mitään! 

    Hänen pitää kat­soa pei­liin ja miet­tiä, onko mitään pelas­tet­ta­vis­sa. Joka tapauk­ses­sa syyl­li­sen tie­tä­vät kaik­ki laskutaitoiset.

  86. Kal­le M.: Se oli­si pal­jon oikeu­den­mu­kai­sem­paa ja hel­pom­paa: kaik­kien per­hei­den pää­omal­le sama vero, ei vain nii­den per­hei­den, jot­ka kär­si­vät elät­tä­jien tms. kuolemista. 

    Jos vero­tus siir­re­tään yksi­löil­tä per­heil­le, myös omai­suu­den hal­lin­ta ja mah­dol­li­set tulot myyn­nis­tä pitää siir­tää perheille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.