Helsingin poliittisesti valitut kaupunginjohtajat

27.11.2013 · Aihe: _ 

Demokratiassa pelkät luottamuselimet eivät pysty tehtäväänsä hoitamaan valtakunnallisella tasolla eivätkä ainakaan suurissa kaupungeissa. Siksi lähinnä kansanedustajien parista valitaan maahan hallitus, joka johtaa asioiden valmistelua ja esimerkiksi Helsingin kaupungissa on ainakin sata vuotta valittu joukko kaupunginjohtajia käytännössä valtuutettujen joukosta. Näiden poliittisuus on tai on ollut yhtä luontevaa kuin se, että valtiota johtava hallitus valitaan kaikissa parlamentaarisissa demokratioissa poliittisin perustein.

Kaupunginjohtajien valinta poliittisin perustein oli erityisen perusteltua niin kauan, kun kaupunginjohtajilla oli myös äänioikeus kaupunginhallituksessa. Näitä äänioikeutettuja virkamiehiä oli seitsemän ja valtuuston voimasuhteiden mukaan valittuja oli kahdeksan. Nuo seitsemän voittivat aina, jos olivat samaa mieltä keskenään.

Helsingin tärkeimmät poliittiset päätökset tehdään kaupunginjohtajiston kokouksessa, jossa kaupunginjohtajat sopivat, mitä asioita ryhdytään viemään eteenpäin. Jos ei ole edustettuna siinä kokouksessa, on vähän syrjässä.

Se, etteivät luottamusmiehet voi hoitaa tehtäväänsä kunnolla vapaa-aikanaan, on johtanut siihen, että esimerkiksi Oulussa kaupunginhallituksen puheenjohtajalla on työhuone kaupungintalolla ja hän saa täysiaikaisen työn palkkaa. Tämä on tavallaan askel takaisin siihen aikaan, että palkatuilla virkamiehillä oli äänioikeus kaupunginhallituksessa. Tämä on vähän ongelmallista, koska kaupunginhallituksessa on tällöin kahdenlaisia jäseniä, harrastelijoita ja ammattilaisia.

Jos ei ole poliittisesti valittuja palkattuja toimijoita, vaaleilla valitut edustajat eivät pysty kaupunkia kunnolla johtamaan. Tätäkin pahempaa on, että nämä ohjaavat, vaikka eivät pysty. Ollessani kuntajakoselvittäjänä Päijät-Hämeessä tutustuin tällaiseenkin tapaukseen, eikä se johtanut onnelliseen lopputulokseen.

Aiemmin oli käytäntönä valita myös virastopäälliköt ja jopa osastopäälliköt (erityisesti liikuntatoimessa) poliittisesti. Tätä vihreät eivät hyväksyneet, mutta käytännön seuraus tästä oli vain, että vihreiksi epäiltyjä ei sitten valittu, olivat nämä kuinka päteviä hyvänsä. Jussi Pajunen on yrittänyt lakkauttaa tämän käytännön ja on siinä osittain onnistunutkin. Tosin kokoomus yrittää yhä politisoida virastopäälliköiden valintaa. Vanhojen aikojen perintönä meillä on edelleen viroissa poliittisesti valittuja henkilöitä, joiden pätevyys on kyseenalainen ja joita valinnan tehnyt puolue syvästi katuu. Sellainen tulee kaupungille hyvin kalliiksi.

Kepulandiassa asiat ovat ilmeisesti toisin tai ovat ainakin olleet. Kun Paavo Väyrynen valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon, hän tuli valtuustoryhmien väliseen järjestäytymisneuvotteluun mukanaan lista 32 valtuustokauden aikana täytettäväksi tulevasta virasta ajatellen, että ne jaetaan samassa kun sovitaan lautakuntapaikoista. Me muut olimme sitä mieltä, ettei tuollaista ole Helsingissä ennen nähty, eikä sitä suvaita nytkään.

Tämä Helsingin käytäntö nostaa ansioituneita valtuutettuja kaupunginjohtajiksi ei ole mitenkään ongelmaton. Ensimmäinen ongelma oli, että heidät valittiin eläkevirkaan, jolloin nämä poliittiset virkamiehet eivät ole aina vastanneet lainkaan valtuuston voimasuhteita. Liberaaleilla oli apulaiskaupunginjohtajan paikka (Välikangas) vielä sen jälkeen, kun puolueella ei ollut yhtään valtuutettua.

Vihreät tekivät aloitteen, että kaupunginjohtajisto valitaan määräajaksi. Saimme sen läpi, mutta pettymykseksemme kaudesta tuli seitsemän vuoden mittainen.

Vaikka nämä poliittiset virkamiehet pitäisi valita voimasuhteiden mukaan, tästä ei ole mitään selviä sääntöjä, eikä niitä siksi noudateta. Vihreillä on yksi painoarvoltaan aika vähäinen paikka ja selvästi pienemmällä ryhmällä, demareilla, kaksi selvästi painavampaa postia.

Sen jälkeen on kuntalakia muutettu siihen suuntaan, että kaupunginjohtajat ovat vähemmän poliitikkoja ja enemmän virkamiehiä. Heidän asemansa toisaalta virkamiehenä ja toisaalta poliitikkona on vähintäänkin ongelmallinen.

Kaupunginjohtajien valitseminen valtuutettujen keskuudesta merkitsee jatkuvasti kapenevaa rekrytointipohjaa – kapenevaa, koska politiikan suosion laskiessa heikkenee myös valtuutettujen taso.

Samalla kaupungin hallitseminen tulee yhä vaikeammaksi. Minua on kaksi kertaa kysytty ehdokkaaksi, mutta olen kieltäytynyt, koska en ole pitänyt itseäni päteväksi esillä olevaan tehtävään. Kaksi kertaa olen pyrkinyt kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajaksi, koska siinä olen taas arvioinut pärjääväni, mutta en ole tullut valituksi.

Lainsäädäntö ja ennen kaikkea sen tulkinta on muuttunut niin, että Helsingin käytäntö poliittisin perustein valittavista kaupunginjohtajista on juridisesti vähintään kyseenalainen. Kunnallislaki tarjoaa tilalle poliittisesti valittavia pormestareita ja apulaispormestareita, jotka valitaan vaalikauden ajaksi joko valtuustossa tai suoralla kansanvaalilla. Tehtävät ja vastuut voivat olla täysin samat kuin apulaiskaupunginjohtajilla on nyt, mutta virka on silloin rehellisesti poliittinen.

Vihreät ovat pitkään vaatineet siirtymistä pormestarimalliin myös Helsingissä. Ilmeisesti tämä on toteutumassa, mutta valitettavasti ei suoran kansanvaalin muodossa. Sitä odoteltaessa vihreillä ei ole tarkoitus kieltäytyä omasta osuudestaan kaupunginjohtajistossa muiden ryhmien hyväksi. Se olisi suorastaan äänestäjien pettämistä.

= = = =

Kirjoitin tämän, koska moni oli Ailusta koskevaan kirjoitukseen lähettänyt kommentin, että ovathan vihreätkin tavoitelleet apulaiskaupunginjohtajan tehtäviä Helsingissä. Julkaisin niistä muutaman, mutta kun ne alkoivat toistaa itseään ja näyttivät suorastaan monistetuilta, lopetin niiden julkaisemisen ja päätin vastata kerralla ja siirtää keskustelun tähän ketjuun.

Kommentit

22 Vastausta artikkeliin “Helsingin poliittisesti valitut kaupunginjohtajat”

  1. Olli Pusa kirjoitti 27.11.2013 kello 18:36

    Asetelma on monimutkainen ja ongelmallinen. Mutta ei kaupunginjohtajien virkojen täyttöä voi irrottaa kaupungin hallinnon kokonaisuudesta. Kuntien teoreettinen hallinto ja tosiasiallinen hallinto ovat pahasti ristiriidassa keskenään.

    Teoriassa valtuusto valvoo hallitusta, hallitus kaupunginjohtajia jne. Mutta todellisuudessa hallinto jakautuu vertikaalisiin blokkeihin. Kokoomuslaiset valtuutetut, hallituksen jäsenet ja virkamiehet ovat yksi yhdessä kokoontuva blokki, muilla suurilla puolueilla on vastaava rakenne. Nuo blokit sopivat asiat.

    Mitä pitemmälle poliittisuus ulottuu virkamieskunnassa, sitä vaarallisempaa se on. Äkkiä ovat virkamiehet valmistelemassa asioita, joilla onkin kytkentöjä puolueiden rahoitukseen. Se virkavastuu unohtuu, kun virka on poliittinen ja palkkio puolueelta. Ja kovin noilla poliittisilla virkanimityksillä on taipumusta valua alaspäin organisaatiossa, vaikka se ehkä tapahtuukin peitellymmin.

    Jos rinnastaa kaupunginjohtajat tasavallan hallitukseen, on useita eroja. Tasavallan hallituksen ministeri voi lentää virastaan milloin vain kesken vaalikauden, mutta kaupunginjohtajilla on virkamiesasema. Vaikka se olisikin määräaikainen, virkamiehen pitkälle menevä erottamattomuus muuttaa asiat. Poliittisesti valitun kaupunginjohtajan asema tulisi olla milloin vain lopetettavissa ilman erillisiä irtisanomiskorvauksia ja virasta erottamiskiemuroita.

    Jos kaupunginjohtajilla on avoin poliittinen tausta ja virkamiehen asema (vaikka määräaikainenkin), ainoa kelvollinen tapa valita kaupunginjohtajat on suora vaali esimerkiksi vaalien yhteydessä. Suoran vaalin paremmuudesta olen samaa mieltä. Silloin virkamies ei ole saanut asemaansa puolueelta vaan äänestäjiltä ja omaa itsenäisemmän aseman puolueeseensakin nähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  2. Juho Laatu kirjoitti 27.11.2013 kello 19:00

    Melkoinen soppa Helsingissä. Suomessa on myös suuri joukko kuntia, joissa valtuutetut eivät valitse toisiaan kunnan virkoihin.

    Näyttää siltä, että Heisingissä valta on jo paennut aika paljon valtuustolta kaikenlaisille hieman epäsuoremmin kuntalaisia edustaville tahoille. Tuskin tulee kovin kansalaisia edustavaa ja kuuntelevaa demokratiaa sillä taktiikalla, että jaetaan suhteellisesti valittujen valtuutettujen valta edelleen heidän suhteellisesti valitsemilleen poliittisille virkamiehille.

    Pormestarijärjestelmässäkin on se ongelma, että ei niitä apupormestareiden paikkoja riitä kaikille pienpuolueille suhteellista määrää.

    Ehkä yksinkertaistaminen ja ja demokratian palauttaminen juurilleen olisi jo paikallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  3. jouni lundqvist kirjoitti 27.11.2013 kello 19:29

    Valta on kunnan virkamiehillä, mitä Ode todisteli. Mihin tässä nyt enää valtuustoja tarvtaan. Helsingin kaupungin budjettiesitys on Jussi Pajusen esitys, joka on lähtöisin Pajusen ja kuuden apulaiskaupunginjohtajan pöydältä. Ainoa mikä muuttuu jatkossa, on joku pyörätie tai päiväkodin aita. Tämä on demokratian irvikuja. Isoimmat herrat pitää valita neljän vuoden välein. Ehkä siitä seuraa, että valta siirtyy pienemmille herroille, mutta sekin parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  4. Tapio kirjoitti 27.11.2013 kello 20:25

    Olli Pusa: Äkkiä ovat virkamiehet valmistelemassa asioita, joilla onkin kytkentöjä puolueiden rahoitukseen.

    Tavallisempaa on, että poliittine virkamies valmistelee päätöksiä sokeasti puolueen ideologian, ei yhteisen edun mukaan.

    Kokonaisuudessaan hyvä analyysi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  5. Tapio kirjoitti 27.11.2013 kello 20:32

    Olli Pusa: Ja kovin noilla poliittisilla virkanimityksillä on taipumusta valua alaspäin organisaatiossa, vaikka se ehkä tapahtuukin peitellymmin.

    No, 80-luvulla näin kävi ainakin julkishallinnon vahtimestareihin ja siivoojiin saakka. Siitä ei kuitenkaan ollut haittaa, hyvin työnsä hoitivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  6. Fidel kirjoitti 27.11.2013 kello 21:07

    Puoluepolitiikalla toki sotkee asian kuin asian, mutta kunnissa järkevän päätöksenteon suurin este taitaa olla kuitenkin kunnan työntekijöiden vahva edustus valtuustoissa (Ode ehkä tietäisi kuinka paljon). Tee siinä nyt sitten säästöpäätöksiä..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  7. Raimo K kirjoitti 27.11.2013 kello 21:46

    Juho Laatu:
    Melkoinen soppa Helsingissä. Suomessa on myös suuri joukko kuntia, joissa valtuutetut eivät valitse toisiaan kunnan virkoihin.
    ‘snip’

    Tämä on aivan totta – ja se johtuu siitä, että ei löydy päteviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  8. Countryboy kirjoitti 27.11.2013 kello 21:50

    Näyttää siltä, että tänä päivänä epäpoliittinen kunnan/kaupungonjohtajan valinta on todennäköisempi hyvin pienessä kunnassa. Tällöin kunta ikäänkuin etsii “pelastajaa” kunnalle, eikä niin välitä mikä on henkilön poliittinen tausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  9. Jouni Martikainen kirjoitti 27.11.2013 kello 22:28

    Meininki vaihtunee viimeistään siinä vaiheessa, kun johonkin avoinna olevaan apulaiskaupunginjohtajan virkaan hakee ammatillisilta meriiteiltään reilusti pätevämpi hakija kuin mitä poliittisen prosessin kautta sitten valitaan, ja tämä ammatillisesti reilusti pätevämpi valittaa ja se valitus menee läpi KHO:ssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  10. Juho Laatu kirjoitti 28.11.2013 kello 0:02

    Raimo K: Tämä on aivan totta – ja se johtuu siitä, että ei löydy päteviä.

    Harrastelijapoliitikoiden pätevyyttä voi toisaan epäillä. Parempi pestata kykynsä jo osoittaneita ammattilaisia, niin ei tule tuollaista soppaa. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  11. Oikeistodemari kirjoitti 28.11.2013 kello 0:05

    “Sitoutumaton virkamies” taitaa olla edelleen synonyymi porvarille, ehkä nykyään myös vihreälle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  12. Liian vanha kirjoitti 28.11.2013 kello 6:01

    Jouni Martikainen:
    Meininki vaihtunee viimeistään siinä vaiheessa, kun johonkin avoinna olevaan apulaiskaupunginjohtajan virkaan hakee ammatillisilta meriiteiltään reilusti pätevämpi hakija kuin mitä poliittisen prosessin kautta sitten valitaan, ja tämä ammatillisesti reilusti pätevämpi valittaa ja se valitus menee läpi KHO:ssa.

    Helppo juttu kiertää, pätevyysvaatimukset voidan asettaa niin, että vain tietyn puolueen tietty henkilö täyttää kriteerit.

    Näinhän noita julkisia hankintojakin junaillaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  13. Liian vanha kirjoitti 28.11.2013 kello 6:10

    Fidel:
    Puoluepolitiikalla toki sotkee asian kuin asian, mutta kunnissa järkevän päätöksenteon suurin este taitaa olla kuitenkin kunnan työntekijöiden vahva edustus valtuustoissa (Ode ehkä tietäisi kuinka paljon). Tee siinä nyt sitten säästöpäätöksiä..

    Eipä löytynyt helposti, mutta tuo antaa viitteitä.
    Kysymys on siis valtuutetuista

    http://www.kaks.fi/sites/default/files/Tutkimusjulkaisu%2057.pdf

    “Julkisen sektorin työpaikoissa toimivien luottamushenkilöiden määrä kasvaa kuntakoon kasvaessa.

    Yli 20 000 asukkaan kuntien ryhmässä osuus on peräti 45 %”

    Kunnanhallitusten osalta tilanne on samanlainen

    Esim Iisalmessa peräti 70 % hallituksen jäsenistä on virkamiestaustaisia

    http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/kunnanhallitusten_jasenet_tyonantajatausta_2009.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  14. Masi kirjoitti 28.11.2013 kello 7:46

    Vihreiden ongelma poliittisten virkanimitysten suhteen taitaaa olla se, etteivät he osaa pelata peliä johdonmukaisesti.

    Peliin nimittäin kuuluu, ettei toisen puolueen poliittista valintaa kyseenalaisteta, kuten Vihreät tekivät Rädyn tapauksessa. Tämä mestarointi kostautui siinä vaiheessa, kun Viljaskan nykyisin hoitama pesti avautui. Poliittisen oikeaoppisesti katsottuna paikka olisi kuulunut Vihreille, mutta Kokoomuspa maksoi Vihreille potut pottuina.

    Vihreiden on turha taivastella poliittisia virkoja hoitavien pätevyydestä, kun ei sillä Vihreiden mandaatilla toimivalla kaupunginjohtajallakaan homman hoito ole läheskään aina mennyt putkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  15. Jorma Nordlin kirjoitti 28.11.2013 kello 8:21

    Ovatko apulaiskaupunginjohtajat enemmän poliittisia johtajia, vaiko sektoreidensa organisaatioiden johtajia?

    Jälkimmäisessä tapauksessa tuskin kellään heistä on ollut riittävää kokemusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  16. Countryboy kirjoitti 28.11.2013 kello 8:50

    En kyllä luottaisi liikaa tähän suomalaiseen versioon pormestarimallista. Sehän on ollut jo pitkään voimassa Tampereella ja poliittiset virkanimitykset eivät ole lakanneet. Kun malli tuli voimaan, pormestarin palkkaa nostettiin huomattavasti verrattuna kaupunginjohtajan palkkaan. Miksi sen pitää olla isompi kuin pääministerin ? Vihreillä on ollut ja on edelleen hyväpalkkainen apulaispormestarin paikka. Edellinen oli näyttelijä ja nykyimen nuori amk-medianomi, joka opiskelee yliopistossa on toimensa ohessa. Taitaa olla löysää kaupunginhallinnossa jos näin ehtii tehdä.

    Ei tietysti suoralla vaalillaaan valittu pormestarimalli liene ongelmaton. Juurihan Torontossa oli ongelmia Rob Fordin kanssa kun hän hyökkäili jopa valtuutettujen kimppuun kaupunginvaltuuston istunnossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  17. Juho Laatu kirjoitti 28.11.2013 kello 10:33

    Countryboy: En kyllä luottaisi liikaa tähän suomalaiseen versioon pormestarimallista. Sehän on ollut jo pitkään voimassa Tampereella ja poliittiset virkanimitykset eivät ole lakanneet.

    Niin, kai poliitikkojen tarkoitus onkin lisätä heille itselleen myönnettävien poliittisten virkojen määrää pormestarimallin myötä. Eikä kansaa kannata päästää valitsemaan suoralla vaalilla, koska se voisi valita toisin kuin poliitikot itse. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  18. Beta kirjoitti 28.11.2013 kello 10:56

    Pormestarimalli suoralla kansanäänestyksellä ok. Tämä poliittisista nimityksistä irtaantuminen täysin pitäisi olla kuntaliitoksien ja varsinkin metropolialueen kärkihanke.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  19. Countryboy kirjoitti 28.11.2013 kello 13:24

    Näin iltapäivan viihteeksi Toronton pormestarimalli .

    Aluksi suurella äänivyöryllä valittu pormestari Rob Ford uhkailee lehdistöä tyyliin varokaa mitä kirjoitatte ja lopuksi toteaa, että “I get enough pussy eating at home”.

    http://www.youtube.com/watch?v=H4siKr6qY8w

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  20. JTS kirjoitti 28.11.2013 kello 14:32

    Kannatan jyrkästi.

    Käytännössä muiden kuin kunninvirkamisten valitseminen vaativiin luottamustehtäviin on tällä mallilla mahdottomuus. Yhdessäkään oikeassa työpaikssa ei pysty olemaan samaan aikaan lähes täysiaikainen luottamushenkilö, vaikka ansionmenetys korvataan.

    Jos “apulaispormestarit” ovat valtuuskauden kokoaikatyössä, yksityinen työnantaja pystyy huolehtimaan järjestelyistä asiallisesti. Samalla ainakin eniten työllistävien lautakuntien puhjenjohtajuudet pystytään hoitamaan asiallisesti.

    Toinen puoli kolikkoa on miten raskaan p+uoluteyön raatajat sitten palkitaan? Kev -valtuuskuntaan? Minisetrin avustajaksi? Eduskunta-avustajaksi? Puolueiden on tässä keksittävä uusia toimintatapoja.

    Puoluevero, jota peritään luottamsuhenkilöiden palkkioista, on ainakin naamioitua kunnallista puoluetukea.

    Pormestarimalli liopettaisi teeskentelyn. Kansalaisille se toki näyttää kallilta, kun oikeat kulut näkyvät. Mutta se on ainakin rehellistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  21. Kalle kirjoitti 29.11.2013 kello 15:57

    Kuntakoon pienentäminen auttaa tässäkin asiassa. Organisaatiot madaltuvat, tehtävät muuttuvat “ihmisen kokoisiksi” ja sopivia johtajia löytyy helpommin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  22. Evert The NeverRest kirjoitti 29.11.2013 kello 22:56

    Lukemiskerroista huolimatta en ole oikein päässyt sisään näihin aatoksiin.

    Olen pitänyt, ja tutkimukset ova todenneet, että ns. city council – city manager mallit olisi paras ainakin tehokkuuden kannalta ja jotkin sanovat sitä myös demokraattisimmaksi.

    Mallissa valtuusto edustaa poliitikoita (maallikoita). City manager puoli edustaa ammatti-ihmisiä.

    Monen, varsinkin pienen kunnan talous on mennyt kuralle, kun poliitikot ovat astuneet aisan väärälle puolelle.

    1990-luvulla lakia muutettiin siten, että kunnanhallitusta ei enää johtanut kunnanjohtaja, vaan poliittisesti valittu henkilö. Operatiivisia asioita alettiin päättää ideologisin perustein. Tyypillisesti pikkukunnatkin alkoivat rakentaa uimahalleja ja kauppakeskuksia ym. kivaa.

    En oikein käsitä, miten poliitikkojen sormet syhyävät tehtäviin, jotka pitäisi kuulua ammattijohtajille.

    Toinen kysymys on, että Suomessa ei ole paikkaa, jossa voisi pätevöityä city-manageriksi. On vain muutettu sosionomin koulutus korkeakoulututkinnoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

Jätä vastaus