Kaupunkisuunnittelu

Via Baltica linjattava ohi Helsingin keskustan

Helsingin sataman liikenteestä yhä suurempi osa tulee Virosta. Huomattava osa siitä tulee matkustajalaivojen mukana rekka-autoilla Jätkäsaareen ja Katajanokalle. Helsingin kantakaupungin katuverkko on aivan väärä paikka tälle liikenteelle. Via Balticaa ei pidä linjata Jätkäsaaren ja Katajanokan kautta. Sen sijaan on perusteltua, että matkustajalaivat tulevat kantakaupunkiin.

On halvempaa kuljettaa rekat ja matkustajat samalla laivalla, mutta tätä etua kannattaa verrata siihen haittaan, jonka tuo liikenne aiheuttaa ja niihin maankäytön rajoituksiin, joita se aiheuttaa.

Minusta Helsingin pitäisi ilmoittaa varustamoille, että vaikkapa viiden vuoden kuluttua Helsinki ei ota vastaan rekka-autoja Viron laivoilta keskustaan. Varustamoille jää aikaa vaihtaa kalustoaan ja hankkia välille pelkkiä matkustajalaivoja.

Rekka-autot tuotakoon roro-aluksilla jonnekin kantakaupungin ulkopuolelle. Vuosaareen jos niin halutaan tai jonnekin Kehä III:n länsipäähän Kirkkonummelle tai Espooseen. Satamaa ei tarvita, pelkkä laituri riittää niin kuin riittää Jätkäsaaressakin.

Katajanokkalaisena sanoisin mielelläni samaa Ruotsin laivoista, mutta on myönnettävä, että Ruotsin laivojen osalta synergiaedut ihmisten ja rekkojen välillä ovat paljon suuremmat.

 

34 thoughts on “Via Baltica linjattava ohi Helsingin keskustan

  1. Ennen kuin jatkaa keksutelua, olisi hyvä tietää, kuinka paljon rekkoja kulkee Virosta Helsinkiin a) Ktajanokan ja b) Jätkäsaaren kautta. Kuinka suuri osa siitä on talviliikennettä.

    Ja kuinka paljon tulee ha-liikennettä. Tarkoitus lienee vain lopettaa rekkaliikenne Virosta Helsingin keskustan kautta.

    Kantvikiin tulee syväväylä, ja siellä on kaksi satamaa. Kuinka helppo tai vaikeaa on muuttaa satamat ro-ro-liinkenteelle sopivaksi, olisi hvyä selvittää. Me Kirkkonummelal emme vältämättä ole hirveän innostuneita liikenteen lisääntymisestä kapealla Upinniemen tiellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Hyvä idea – mutta eihän nykyään pelkkiä matkustajalaivoja ole – paitsi risteilyalukset. Onko kannanotto siis Hangon puolesta? 😉
    Katajanokka on kyllä liikenteellisesti varsinainen sumppu.
    Jätkäsaaresta pääsee suhteellisen kivuttomasti Länsiväylälle ja sitä voi varmaankin vielä parantaa.
    Risteilyaluksille Katajanokka olisi varmaan erinomainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Ruotsinlaivayhtiöiden mielestä ei olisi ongelma, että autot käydään purkamassa/lastaamassa jossain muualla, jos näin olisi pakko tehdä – mutta Helsingin Satama sen sijaan on ehdottomasti sitä mieltä, että laivayhtiöt eivät näin tekisi missään tapauksessa. Asiassa lienee vaikea saada neutraalia informaatiota, kun asiantuntijoilla on niin suuria omia intressietuja…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara:
    Maaiulmalla on paljon matkustaja-aluksia eivätkä esimerkiksi Linda Linen kantosiipialukset ota nytkään rekkoja.

    Onhan niitä, esim. Aasiassa, jossa niistä on hyviä kokemuksia väkiluvun rajoittamisessa.

    Nordic Jet Line luopui, vaikka se otti h-autoja ja muutaman bussinkin, Siljalla oli samanlaisia katamaraaneja, mutta ei ole enää.
    Mikä mahtaa olla Linda Linen (katamaraanien) markkinaosuus, aika olematon? Hyvä vaihtoehto silti.

    Jätkäsaaren liikennettä voisi varmaan nykyistä paremmin johtaa kaupungin ohi Länsiväylälle. Yhteys on jo olemassa, mutta ei hyvin käytössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Markku af Heurlin: Ennen kuin jatkaa keksutelua, olisi hyvä tietää, kuinka paljon rekkoja kulkee Virosta Helsinkiin a) Ktajanokan ja b) Jätkäsaaren kautta. Kuinka suuri osa siitä on talviliikennettä.

    Lukumääräisesti a+b-rekkoja on aika vähän, mutta niistä otetaan melko isot kuljetusmaksut, joten niiden kuljettaminen on kannattavaa. Henkilöautojen kuljetus taas on lähinnä palvelutoimintaa: niitä kuljetetaan määrällisesti enemmän, mutta yksikköhinta on alhainen, joten ei niistä isoja voittoja tule. Autolautta-konsepti on syntynyt tiettynä aikana ja tietyissä olosuhteissa; jos maankäytöstä Etelä- tai Länsisatamassa perittäisiin edes lähelle vaihtoehtoiskäytön hinta, nykyinen autojen kuljetus laivoilla loppuisi nopeasti – tai ainakin keksittäisiin nopeasti keinoja, joilla saataisiin maankäyttö tehokkaammaksi 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Voisi hyvin kuvitella, että kauempaa tuleville matkustajille on ihan sama mistä lautat lähtevät, jos siellä olisi kohtuuhintaista pysäköintitilaa tarjolla. Metro jos menisi Vuosaaren satamaan, se olisi ihan yliveto.

    Toisaalta alkoholiveron tuoton kannalta olisi ehkä parempi pistää pysäköintipaikat kortin taakse ja järjestää kilometrin kävely lähimmälle julkisten pysäkille…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ville:
    Ruotsinlaivayhtiöiden mielestä ei olisi ongelma, että autot käydään purkamassa/lastaamassa jossain muualla, jos näin olisi pakko tehdä – mutta Helsingin Satama sen sijaan on ehdottomasti sitä mieltä, että laivayhtiöt eivät näin tekisi missään tapauksessa. Asiassa lienee vaikea saada neutraalia informaatiota, kun asiantuntijoilla on niin suuria omia intressietuja…

    Mile nkiintoinen näkökohta. Jos oikein ymmärsin: laiva pysähtyy ensin satamaa A auotjen purkamista ja lastausta varten ja sen jälkeen siirtyy satamaan B muiden matkustajien purkamista ja lastausta varten…

    Ongelam palautuu siihen, että Helsinki on niemellä. Sinänsähän Sompasaren pitäsi voida sopia matkustajaterminaaliksi, mutta taas menisi arvokasta kaupunkitilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Pekka Pessi:
    Voisi hyvin kuvitella, että kauempaa tuleville matkustajille on ihan sama mistä lautat lähtevät, jos siellä olisi kohtuuhintaista pysäköintitilaa tarjolla. Metro jos menisi Vuosaaren satamaan, se olisi ihan yliveto.

    Toisaalta alkoholiveron tuoton kannalta olisi ehkä parempi pistää pysäköintipaikat kortin taakse ja järjestää kilometrin kävely lähimmälle julkisten pysäkille…

    Ruoholahti ja Jätkäsaari on ilmeisesti ihan tarkoituksella rakennettu liikenteellisiksi
    sumpuiksi autoille. Vähän ihmetyttää, miten Jätkäsaari tulee toimimaan jatkossa, sitten kun se on täyteen/valmiiksi rakennettu (15 000 asukasta + työpaikat muualta tuleville + sataman autoliikenne)?

    “… kilometrin kävely lähimmälle julkisten pysäkille…”
    Aivan, ja lisäksi tärinäraitoja tuolle kilometrille,siten, että maamme verotuloja vähentävien kalja&viinalastien rahtaus vähenisi.

    Eikö keskustatunneli, jos siihen olisi saatavilla liittymät Jätkäsaaren ja Katajannokan satama-alueilta, olisi oiva ratkaisu asuinalueiden rekkaliikenteen vähentämiseksi? (… vai olisiko liian kallis?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ennen Osmon ehdotuksen toteutusta pitäisi selvittää muutoksen kokonaisvaikutukset. Viron raskas liikenne kulkee lähes poikkeuksetta Länsiväylää pitkin, joten rasitus kantakaupungin katuverkolle kohdistuu etupäässä Länsisataman ympäristöön (siellä se tosin on aika paha).
    Helsingin kannalta laivaliikenne on aika hyvin lypsävä lehmä, jonka tappamista kannattaa välttää. Laivayhtiöiden ansaintalogiikka perustuu nimenomaan yhdistelmäliikenteeseen, jossa matkustajalaivat tuovat myös rekkoja.
    Muutoksen yhteydessä metroa pitäisi jatkaa Vuosaaren satamaan, jolloin myös yhdistelmäliikenteellä olisi periaatteessa mahdollisuus jatkua. Tuo metron jatke olisi tarpeen joka tapauksessa.
    Villen ehdottama tuplalastaus muuttaisi koko liikenteen toimintalogiikan ja olisi sen verran kallista, että harkitsisin kyllä tarkkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Minä en ymmärrä tätä kohkausta Länsisataman liikenteestä. Käsitääkseni se on suuruusluokkaa miljoonaa autoa vuodessa jatkossakin, josta noin viidennes on rekkoja. Eli noin kolme-neljä tuhatta ajoneuvoa päivässä. Toi on kantakaupungin ajoneuvoliikenteen mittakaavassa pyöritysvirheen luokkaa, esimerkikiksi Korkeavuorenkadullakin on 3 600 ajoneuvoa päivässä.

    Tilaa vievän lauttaliikenteen siirtoa Vuosaaren tai muualle voi sen sijana hyvinkin perustella sillä, että saataisiin Länsisataman kentät asuinkäyttöön Jätkäsaaressa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kannatan. Jätkäsaaren rekkaralli ei millään tavalla sovi yhteen kasvavan, tiiviin asuinalueen kanssa.

    Tällä hetkellä rekat vieläpä kiemurtelevat koko alueen läpi Välimerenkadun kautta Länsilinkille ja sieltä edelleen Länsiväylälle. Kulkisivat edes lyhyintä mahdollista reittiä eli Crusellin sillan kautta länteen, mutta ei. Asukkaita on kuulemma tuolla liian lähellä. Entäs Välimerenkadulla?

    Mainittakoon myös, että Katajanokalta lähtee päivittäin kolme laivaa, Jätkäsaaresta 9 tai 10.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Ruotsin laivaliikenteestä olen sitä mieltä että rekkoja kuljettavien laivojen tulisi lähteä Turusta eikä Helsingistä, ja osa reittimatkustajiakin pitäisi ohjata käyttämään Turusta lähteviä laivoja. Junalla tai linja-autolla pääsee melkein mistä tahansa pk-seutua Turun satamaan n 2 tunnissa. Varustamot tekivät 1970-luvulla päätöksen ajaa ympärivuotisesti ja joka päivä hienoimmat ja uusimmat laivansa Helsingistä Tukholmaan siksi että rantaradan ja valtatie nro 1:n kunto oli siihen aikaan niin surkea että matkaan Helsingistä Turkuun piti varata puoli päivää.

    Jos palattaisiin vanhaan käytäntöön niin riittäisi että vain yhden varustamon laiva kulkisi kerran päivässä säännöllisesti Helsingin ja Tukholman välillä ns päivä-tai hupiristeilymatkustajia varten ja muu liikenne keskitettäisiin Turkuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Ville:
    ‘snip’
    Autolautta-konsepti on syntynyt tiettynä aikana ja tietyissä olosuhteissa; jos maankäytöstä Etelä- tai Länsisatamassa perittäisiin edes lähelle vaihtoehtoiskäytön hinta, nykyinen autojen kuljetus laivoilla loppuisi nopeasti – tai ainakin keksittäisiin nopeasti keinoja, joilla saataisiin maankäyttö tehokkaammaksi 😉

    Pysäköintihän se tilaa vaatii, autojen lastaus paljon vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Naantali – Kapelskär väillä on autoja ja rekkoja kätevästi palveleva lauttayhteys. Auton kanssa liikkuessa kun ravintolapalvelulle kysyntä on pienempää.

    Tallinna – Vuosaari väiltä tällaista ei ole vielä syntynyt, syitä voi olla monia. Logistiikkakejun osalta uusi linja vaatii aika monta palaa kohdalleen.

    Autoturistin näkökulmasta Vuosaareen olisi helpompaa ajaa, kun matka-aika olisi helpommin ennakoitavissa.

    Jätkänsaaren täydennysrakentamuisen valmistuttua liikenne on aika jumissa, ratikkayhteyskään ei ihan kaikkea ole ratkaissut. Ongelmathan alkavat jo Meilahdesta.

    Luontevinta olisi jos Helsinki perisi Länsisatamaan sapuvalta rekkaliikenteeltä lisämaksun/tiemaksun mutta ei Vuosaareen tulevilta. Vaihtoehtoisesti voisi neuvotella TallinkSiljan kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara: Miksi sen lautan Tallinnaan pitäisi Lähteä Vuosaaresta? Kirkkonummi on lähempänä Tallinnaa.

    No esim. siksi että hyödynnettäisiin jo tehdyt isot investoinnit Vuosaaren satamaan (Kehä III jatke, yhteys pääradalle, väylän ruoppaus)? + mahdollisuus jatkaa metroa 1,5 km satamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Skatan matkustajaliikennettä voisi helpottaa niinkin simppelisti kuin lisäämällä 4T vuoroja ja ajamalla ne matalalattia sporilla. Nyt esim viksun ruotsinlautan tuloaikaan 4T vuoroväli on jotain 20 minuuttia ja ainakin omalle kohdalle osuu aina sellainen keskipalaversio, uudempi kalusto järjestään muilla linjoilla. Jos jotkut haluaa jonottaa rekkojen ja henkilöautojen liikennesumpussa niin elämä on. Lisäksi, vaikka rekat poistuisi lautoilta, varustamot myisi samat kaistametrit henkilöautoille, ei ne ruuhkat rekkakielloista minnekään häviäisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. R.Silfverberg:
    Ruotsin laivaliikenteestä olen sitä mieltä että rekkoja kuljettavien laivojen tulisi lähteä Turusta eikä Helsingistä, ja osa reittimatkustajiakin pitäisi ohjata käyttämään Turusta lähteviä laivoja. Junalla tai linja-autolla pääsee melkein mistä tahansa pk-seutua Turun satamaan n 2 tunnissa. Varustamot tekivät 1970-luvulla päätöksen ajaa ympärivuotisesti ja joka päivä hienoimmat ja uusimmat laivansaHelsingistä Tukholmaan siksi että rantaradan ja valtatie nro 1:n kunto oli siihen aikaan niin surkea että matkaan Helsingistä Turkuun piti varata puoli päivää.

    —————

    Silloin Turun stamaaan taisi junalla kestää 2½ tuntia, bussilla 2 tuntia. Pysähdys Lahnajärvellä.

    Helsniläsien kannalta suora yöyhetys Helsingistä Turkuun on käytännöllinen. – Mentiin oskauntaporukassa 1975 Vårbaleniin Upsalaan; puolet porukasta ylellisesti klo 18 lähteneellä laivalla Tukholman kautta, ja toiset yölautalla Turusta Nortäljeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Markku af Heurlin: Silloin Turun stamaaan taisi junalla kestää 2½ tuntia, bussilla 2 tuntia. Pysähdys Lahnajärvellä.

    Lisää noihin aikoihin tunti. Itse olin Turussa 1980-81 varusmiehenä ja jotkut vuorot kestivät todella 3 tuntia. Junat pysähtyivät monilla pikkuasemilla ja Kirkkonummi-Karjaa välin körötteli 50 km/h, ja kaikki bussit kiemurtelivat Salon keskustan kautta. Nykyään kestää siis 2 tuntia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Kun kaverini keskusteli puhelimessa Helsingin Sataman johtajan kanssa, hän kertoi satamien olevan täynnä. Vuosaaressa kaikki kapasiteetti on käytössä, eli sinne ei sovi Viron laivoja.

    Eckerön toimitusjohtaja kertoi, ettei pelkkä rahtilaiva kannata.

    Jutussa mainittu viiden vuoden siirtymäaika ei oikein toimi.
    Ruotsinlaiva Mariella on 28v vanha, joten samalla logiikalla 2007 valmistunut Viking XPRS on käytössä vielä 2035.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Laivoja voi myös myydä ja ostaa. Yhdistelmäkuljetus on tietysti kannattavampi ja siksi nyt erilliskuljetus ei pärjää sille kilpailussa. Jos rekkoja ei oteta Helsingin kantakaupungin satamissa vastaan, ei kumpikaan lopu, ei matkustajaliikenne eikä tavaraliikenne, vaan tariffit nousevat vähän ja molemmat erilliskuljetukset muuttuvat kannattaviksi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soininvaara:
    Miksi sen lautan Tallinnaan pitäisi Lähteä Vuosaaresta? Kirkkonummi on lähempänä Tallinnaa.

    MH

    Meritie Tallinnasta Helsinkiin on hyvin liki yhtä pitkä kuin Kantvikin pohjukkaan, jossa on Kirkkonummen satamat.

    Olienhieman huolimaton: matka Tallinnasta Vuosaareen taiatakin olla 15 km pidempi kuin Kantvikin pohjukkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara:
    Laivoja voi myös myydä ja ostaa. Yhdistelmäkuljetus on tietysti kannattavampi ja siksi nyt erilliskuljetus ei pärjää sille kilpailussa. Jos rekkoja ei oteta Helsingin kantakaupungin satamissa vastaan, ei kumpikaan lopu, ei matkustajaliikenne eikä tavaraliikenne, vaan tariffit nousevat vähän ja molemmat erilliskuljetukset muuttuvat kannattaviksi.

    Enpä ole ajatellut ostaa omaa laivaa (enkä myydäkään).

    Ajatus siitä, että Helsingin kaupungin toimenpitein laivalipun hintaa nostettaisiin, ei innosta sekään.

    Sinänsä se, että Hanko-Paldiski yhteys tulisi pääyhteydeksi ei haittaa, mikäli kunnolliset maayhteydet järjestyvät. Sitten Helsingin voisi vaikka aidata niin, että sinne pääsisi vain esim. junalla. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. On hyvin kuvaavaa, millaisessa kunnossa kaksi Helsingin ykköspaikkaa ovat.
    Aloitetaan Töölönlahdesta. Luvattu “puisto” ei ole lähtenyt rakentumaan ja Finlandia-talon ja radan välinen osuus on kuin putkinotko. “Puisto” mahtuu jokaiseen kaavoituskatsaukseen, tosin mitään ei tapahdu. Romuautoja, putkenpätkiä ja muuta mukavaa kyllä löytyy.

    Toinen esimerkki: Johtuen poliittikkojen halusta paapoa ruotsalaisia turisteja ja tuoda heidät kävelymatkan päähän keskustasta sekä Skatta että Eteläranta ovat teräsaitojen takana olevaa parkkikenttää. Meren ääreen ei päääse, tosin onhan Kauppatorikin parkkikenttänä, ihan kyltein merkittynä.

    Olisi korkea aika pohtia terminaalin rakentamista Vuosaareen. Sinne, metron jatkeen päähän mahtuisivat niin Viking Line, Silja ja Tallinnan liikennekin. Osmo ei tätä tosin halua, koska rekkaralli kuuluu ilmeisesti keskustaan. Kukakohan tätä lobbaa?

    P.S Niille, jotka väittävät, “että Vuosaareen ei sovi” tiedoksi,että laitureita voidaan meritäytöillä tehdä lisää. Jos Vuosaari on aivan mahdoton, Kantvikiin sopii ainakin. Mutta eivät Helsingin päättäjät sellaista halua, sillä kaupungista voisi vahingossa tulla jopa viihtyisämpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Olen käsitellyt tätä aihepiiriä jonkin verran Uuden Suomen blogissani:

    http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146685-nykyiset-investoinnit-eivat-tue-lansivaylan-muuttamista-kaupunkibulevardiksi

    jossa olen samalla ottanut kantaa mielettömiin suunnitelmiin Länsiväylän muuttamisesta kaupunkibulevardiksi. Vaikuttaa siltä, että Vihreät tai Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto haluavat kaikin tavoin tappaa liiketoimintaa ja Helsingin nykyistä elinvoimaisuutta. Mikään, mikä tukisi ihmisten ja tavarakuljetusten helppoa liikkuvuutta, ei saisi toimia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara:
    Laivoja voi myös myydä ja ostaa. Yhdistelmäkuljetus on tietysti kannattavampi ja siksi nyt erilliskuljetus ei pärjää sille kilpailussa. Jos rekkoja ei oteta Helsingin kantakaupungin satamissa vastaan, ei kumpikaan lopu, ei matkustajaliikenne eikä tavaraliikenne, vaan tariffit nousevat vähän ja molemmat erilliskuljetukset muuttuvat kannattaviksi.

    Yhdistelmäkuljetus on ehkä kannattavampaa nykykalustolla. On vaikea uskoa, että nykyisillä liikennemäärillä kustannuseroa juuri olisi, jos kalusto olisi erikoistunutta. Saattaisi olla halvempaakin. Tähän viittaa sekin, että Linda Line sinnittelee mukana edelleen pienillä laivoillaan.

    Ongelma tässä asiassa on Helsingin satama, jonka johto tuntuu olevan liian hyvää pataa laivayhtiöiden kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.