Arctia Shipping pelaa uhkapeliä valtion rahoilla

12.10.2013 · Aihe: Eduskuntatyö 

Kiinnostaako ketään itse asia, joka johti Hautalan eroon? Taustalla on suuri erimielisyys Suomen jäänmurtopolitiikasta, monitoimimurtajista vastaan Perämeren murtajat. Kuten lehtiä lukemalla on havaittu, niin tuntematon taho, joka vuosi julkisuuteen tämän 1½ vuotta vanhan asian rikosilmoituksesta, on vuotanut julkisuuteen myös tiedon, että Hautala ja Kyllönen ovat kaksistaan tehneet päätöksen, että seuraava jäänmurtaja makaa kesät toimettomana satamassa.

Mielenkiintoista on, että tästäkin syytetään vuodetussa tiedossa Hautalaa, vaikka  jäänmurtajan tilaus kuuluu liikenneministeri Kyllösen vastuulle. Päätös on tehty valtioneuvostossa yksimielisesti ja sitä ovat liikenneministeriön virkamiehet puoltaneet voimakkaasti.

Monitoimimurtajat, jotka murtavat talvella jäätä Pohjanlahdella ja ovat muut ajat avustamassa öljynporausta Yhdysvalloissa, maksavat noin 150 miljoonaa euroa kappaleelta, kun pelkkä jäänmurtaja maksaa 100 miljoonaa euroa. Kalliin hinnan lisäksi monitoimimurtajilla on se huono piirre, etteivät ne oikein sovellu Pohjanlahden olosuhteisiin, erityisesti eivät ahtojäihin. Suomen olosuhteita ajatellen tavallinen murtaja on siis sekä paljon halvempi että paljon parempi.

Offshore-toiminta on tähän asti kaikki vuodet yhteenlaskettuna ollut tappiollista. Arctia Shipping on peittänyt tappiot ottamalla ylihintaa kotimaisesta jäänmurrosta. Tämä taas on tullut väylämaksujen kautta suomalaisen merenkulun maksettavaksi. Jään murtaminen Perämerellä on selvästi kalliimpaa Suomen kuin Ruotsin puolella.

Liikenneministeriö on vastannut tähän sillä, että seuraava jäänmurtaja tehdään Suomen oloihin sopivaksi ja sen toiminta kilpailutetaan. Näin murretaan Arctia Shippingin monopoliasema ja estetään ainakin osittain sen harjoittama ristisubventio, jossa suomalaisen merenkulun rahoja siirretään öljynporaukasen subventioksi.

Tästä taas Arctia Shippingissä ei pidetä lainkaan.

Tällä hetkellä Arctia Shippingillä on Shellin kanssa sopimus, joka on yhtiön ilmoituksen mukaan jo voitollinen (13,4 M€). Pitäisi päästä yhtiön kirjanpitoon tietääkseen, onko tämä oikein laskettu. Jos laiva on tuon arktisen toiminnan vuoksi 50 miljoonaa euroa kalliimpi ja myös käyttökustannuksiltaan kalliimpi, pitäisi lisähinta tietysti laittaa kokonaan arktisen toiminnan kustannuksiksi eikä vyöryttää senttiäkään siitä talvisen jäänmurron kustannuksiksi. Näistä lisäominaisuuksista on Itämerellä vain haittaa.

Ongelma ei olekaan tässä vaan siinä, mitä Greenpeace on tempauksillaan yrittänyt sanoa: öljyn poraaminen jäiden puristuksissa on kovin riskialtista. Greenpeace on huolissaan ympäristöstä. Tässä saa helposti sen harhakäsityksen, että vastakkain on raha ja ympäristö. Unohdetaan tuo ympäristönäkökohta ja puhutaan vain rahasta, koska on kyseenalaista, onko Suomen osallistumisella tähän toimintaan järkeä edes taloudellisesti.

Yhdysvaltain lain mukaan öljy-yhtiön korvausvelvollisuus onnettomuuden sattuessa on erittäin ankara. British Petroleum joutui maksamaan Meksikonlahden öljyturmasta puhdistuskuluja, korvauksia ja sakkoja yli 30 mrd dollaria. On helposti kuviteltavissa tapahtuma, jossa voidaan ainakin väittää jäänmurtajan tekemän virheen vaikuttaneen onnettomuuteen. Vastuusta päätetään Yhdysvaltalaisessa tuomioistuimessa, ja ne ovat tulkinnoissaan hyvin isänmaallisia. Helsingin Sanominen tietojen mukaan Etla on varoittanut tästä riskistä.

Arctia Shippingillä pitäisi tietysti olla vastuuvakuutus, jotta ei tarvitse pelätä valtion joutuvan korvausvelvolliseksi, mutta kattava vastuuvakuutus tulisi niin kalliiksi, että toiminnalta menisi koko mielekkyys.

Kun perussuomalaiset ovat niin huolestuneita siitä, että joudumme maksamaan eteläisen Euroopan velkoja, pitäisikö heidän olla huolissaan siitäkin, että tämä Arctia Shippingin intohimoinen harrastus voi tulla perin kalliiksi valtiolle. Valtionyhtiön vastuut voivat osakeyhtiömuodosta huolimatta ulottua omistajaan saakka. Siksi olisi Suomen kannalta taloudellisesti turvallisempaa, jos tuota riskibisnestä hoitaisi jokin yksityinen yhtiö. Jos se on niin tavattoman hyvä bisnes, yksityistä pääomaa löytyy varmaan helposti.

Olisin paljon tyytyväisempi, jos yhtiö keskittyisi riskialttiin öljynporauksen sijaan pitämään Koillisväylää auki kesäisin.

Etlan varoitus öljynporauksen avustamiseen liittyvistä vastuukysymyksistä on käytävä huolella läpi.   Jos niistä koituu merkittäviä riskejä myös valtiolle, se ei ole enää yhtiön eikä edes omistajaohjauksen asia, vaan pelaamiseen valtion riskillä on saatava valtioneuvoston tai mahdollisesti jopa eduskunnan suostumus.

Kommentit

177 Vastausta artikkeliin “Arctia Shipping pelaa uhkapeliä valtion rahoilla”

  1. Otto Lehtipuu kirjoitti 12.10.2013 kello 18:54

    Ajatus Liikennevirastosta uuden murtajan omistajana on myös eduskunnan hyväksymä, sehän sisältyy jo tämän kuluvan vuoden budjettiin. Kyse ei siis ole parin ministerin tai edes valtioneuvoston kannasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  2. Tom Pesch kirjoitti 12.10.2013 kello 18:55

    Kiinnostaisi kuulla Vapaavuoren näkemys asiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  3. Sampo Smolander kirjoitti 12.10.2013 kello 19:00

    “Kun perussuomalaiset ovat niin huolestuneita …”

    Oletat ehkä vähän liikaa, että Persut oma-aloitteisesti olisivat perehtyneet tällaisiian asioihin.

    Mutta kun päämääränä on pitää suomalaiset jäänmurtajat murtamassa vain suomalaista jäätä, niin uskoisin että Persuilla ja Vihreillä olisi hyvä pohja tehdä asiassa yhteistyötä, kunhan ensin selittäisitte tämän kuvion heille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 47

  4. Mikko Kiviranta kirjoitti 12.10.2013 kello 19:14

    Jaa. Jos johdolle sattuisi laukeamaan bonukset mikäli Arctic Shipping tekee hyvät voitot (en tiedä onko johdolla bonuksia) niin tässäpä haiskahtaisi Lehman-brothers tyyppinen järjestely jossa voitot ovat yksityisiä mutta tappiot yhteisiä. Semmoinen epäsymmetriahan kannustaa mahdollisimman suureen riskinottoon, koska yleensä suurimmalla riskillä tehdään suurimmat voitot.

    Käytännössä siis jos arktisen öljyonnettomuuden riski ei laukea, ainakaan ennen omaa eläkeellejääntiä tai bonusten nostamista, muhkeasti massia on luvassa. Jos onnettomuusriski laukeaa, johto joutunee vaihtamaan työpaikkaa ja tämänkertainen bisnes nyt vaan sattui tuottamaan nollan – parempi onni seuraavan arpalipun kanssa. Osakeyhtiöllähän yleisesti ottaen on kyllä mahdollisuus hakeutua konkurssiin, ne kun ovat vastuussa vain sijoitettuun pääomaan asti. Mutta jos ainokainen omistaja on Suomen valtio, niin pahasti menisi maine maailmalla jos valtio antaisi yhtiön mennä nurin ja lipeäisi vastuustaan. Eipä semmoisessa tilanteessa varmaan auttaisi kuin pulittaa pyydetyt miljardit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 68

  5. Austrian kirjoitti 12.10.2013 kello 19:15

    Miksi se omaisuus alunperin piti siirtää yhtiömuotoiseen organisaatioon?

    Eikö olisi fiksumpaa nyt purkaa yhtiö ja siirtää alukset LVM:n alaiseen virastoon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  6. az kirjoitti 12.10.2013 kello 19:30

    Tuo riski oli mediassa jo esillä n. puolitoista vuotta sitten. Arctia Shipping useamman henkilön/asiantuntijan suulla vakuutti silloin, ettei tällaista riskiä ole, ja että se on myös sopimuksin varmistettu.

    Pekka Timonen: Kun tieto raportista tuli, on varmistettu, että yhtiö on asiaa valmistellessaan teettänyt riittävät juridiset selvitykset. Niiden selvitysten mukaan tällaista riskiä ei ole.

    Myös silloin vedottiin/verrattiin British Petroleumiin, joka harjoitti Meksikon-lahdella aktiivista poraustoimintaa. Miten tämä BP:n omasta toiminnasta johtunut onnettomuus oikeasti vertautuu jäänmurtamiseen / jäänmurtajien vuokraamiseen?

    Tero Vauraste: Kysymys on normaalista osakeyhtiöiden välisestä sopimuksesta, ja tällaisessa vastuu rajautuu polluter base principlen mukaisesti, jolloin kyseisen päästön aiheuttaja on vastuussa. Sopijaosapuolena on osakeyhtiö, eikä Suomen valtiolla ole vastuita asiassa.

    Tämä väite mahdollisesta korvausvaateiden riskistä on esitetty, mutta en ole löytänyt yhtäkään kuvausta mahdollisesta skenaariosta, jossa riski voisi toteutua. Pystytkö sellaisen esittämään? Tuskin sillä jäänmurtajalla ollaan öljytankkeria murtamassa. Löydätkö vastaavaa, hyvin epäsuoraa, kansainvälistä esimerkkitapausta korvausvaateesta edes mistään muusta yhteydestä, joltakin toiselta teollisuuden alalta? Eli minkä varassa tämä väite oikeasti on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  7. Mikko Kiviranta kirjoitti 12.10.2013 kello 19:54

    Mikko Kiviranta: Jaa. Jos johdolle sattuisi laukeamaan bonukset mikäli Arctic Shipping tekee hyvät voitot…

    Jäi vielä sanomatta: pidän sitäkin mahdollisena että AS:n johto aidosti pitää arktiseen öljynporaustoimintaan osallistumista hyvänä bisneksenä, ja hyödyllisenä Suomen kansantaloudelle. Ei tässä *pakko* ole mitään raadollisia motiiveja olla takana, mutta pirustako sitä koskaan tietää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  8. Juho Heikkilä kirjoitti 12.10.2013 kello 19:59

    Tämä vaikuttaa sinänsä ihan potentiaaliselta ongelmalta jolle ehkä pitäisi tehdä jotain, mutta ei tämä kuvio ole nähdäkseni mitenkään suoraan syynä Hautalan eroon.

    Ongelma on se “luottamusvaje” joka syntyy siitä, että vaikuttaa, että Hautalalle olisi tärkeämpää tukea Greenpeace-kamujaan, kuin edistää Suomen valtion etua.

    Nähdäkseni Hautala erosi siksi, että on toistuvasti joko valehdellut tai säheltänyt harrastamansa politiikan kanssa ja ilmeisesti myöskin kiristänyt yritysjohtoa. Eli siis salamyhkäisestä hämäräperäisestä toiminnasta. Oikeastaan siis hyvin Greenpeacemäistä toimintaa, joka ei mielestäni suoranaisesti ole soveliasta ministerille.

    Sen sijaan avoimen politiikan teko siitä, mitä Suomen jäänmurtajien pitäisi tehdä, olisi täysin sovelista, mutta se olisi sitten hyvin erilaista toimintaa kuin kiristää yritys vetämään rikosilmoitus takaisin. Tällöin asioista vaan pitäisi ilmeisestikin sopia muidenkin kanssa, joten oliko ongelma sitten mahdollisesti se, että konsensusta ei syntynyt ja Hautala rupesi ajamaan omaa henkilökohtaista agendaansa. Siinä mielessä tämä voisi olla syy eroon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2013 kello 20:43

    Tämä vaikuttaa sinänsä ihan potentiaaliselta ongelmalta jolle ehkä pitäisi tehdä jotain, mutta ei tämä kuvio ole nähdäkseni mitenkään suoraan syynä Hautalan eroon.

    Ongelma on se “luottamusvaje” joka syntyy siitä, että vaikuttaa, että Hautalalle olisi tärkeämpää tukea Greenpeace-kamujaan, kuin edistää Suomen valtion etua.

    Mistähän tuo 1½ vuotta vanha asia juuri nyt putkahti julkisuuteen, kun tätä strategiaa oltiin hiomassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. TimoT kirjoitti 12.10.2013 kello 20:25

    Muistuu mieleen aika, jolloin Merimies Unionin johdossa oli Wälläri. Silloin murtajat olivat talvisin lakossa ja elämiseen tarvittava palkka juoksi kesällä satamassa. Ehkä Hautala ja kumppanit juuri tätä haikailevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  11. anonyymi kirjoitti 12.10.2013 kello 20:26

    Sampo Smolander: Persuilla ja Vihreillä olisi hyvä pohja tehdä asiassa yhteistyötä

    Ei voi, koska rasismi ja kalapuikkoviikset.
    Se on jo nähty hallitusneuvotteluista ja ajalta ennen vaaleja.
    Tuota pohjaa olisi varmasti ollut laajemminkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  12. anonyymi kirjoitti 12.10.2013 kello 20:27

    Pitäisi päästä yhtiön kirjanpitoon tietääkseen, onko tämä oikein laskettu.

    Ei luulisi olevan ylivoimainen tehtävä omistajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2013 kello 20:41

    anonyymi
    Olet erehtynyt. En omista Arctia Shippingiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tapio kirjoitti 12.10.2013 kello 20:29

    Hetkinen, minkä takia Arctic Shipping lähti kesätöihin?

    Minkä strategian ja mitkä tavoitteet Arctic Shipingin hallitus on päättänyt ja mitkä tavoitteet se on asettanut AS:n toimitusjohtajalle?

    Oliko AS:n toimitusjohtajalle asetettu jotkut tulostavoitteet, tai oliko hänellä joku vastakkainen agenda, vai oliko kysymys vain epäselvästä ohjailusta?

    Strategia on aina hallituksen asia!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  15. Jaskabk kirjoitti 12.10.2013 kello 20:51

    Vai, että offshore bisneksen tappioita oikein piilotelee 😉 Kannattavin valtionyhtiö ikinä?


    Arctia Offshore Oy 2012/12

    Tilikauden tulos (1000 EUR) 31897
    Liikevoitto% 51.90

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2013 kello 20:53

    Tuosta on satunnaisia eriä 24 miljoonaa. Möivät yhden murtajan Viroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Hartsa kirjoitti 12.10.2013 kello 21:00

    Osmo Soininvaara:
    anonyymi
    Olet erehtynyt. En omista Arctia Shippingiä.

    VTV:llä ainakin lienee edellytykset tarkistaa noiden offshore soppareiden kannattavuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  18. Jaskabk kirjoitti 12.10.2013 kello 21:03

    Osmo Soininvaara:
    Tuosta on satunnaisia eriä 24 miljoonaa. Möivät yhden murtajan Viroon.

    Sithän tuo tarkoittaa, että siellä on tehty aiempina vuosina ylisuuria poistoja, jotka heikentäneet ko. vuosien tulosta tuolla samalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2013 kello 21:06

    Tai merkitty apporttiomaisuutena taseeseen alihintaisena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Mikko Kiviranta kirjoitti 12.10.2013 kello 21:04

    Tapio: Oliko AS:n toimitusjohtajalle asetettu jotkut tulostavoitteet, tai oliko hänellä joku vastakkainen agenda, vai oliko kysymys vain epäselvästä ohjailusta?

    Tavoitteena ylipäänsä positiivinen tulos, josta ropsahtaisi bonuksena 4kk palkka. Ks täältä.

    Ei tuon nyt yksinään mihinkään huimapäisyyksiin pitäisi kannustaa. Liekö ajavana voimana vain eri näkemys arktiseen toimintaan liittyvien riskien vs. hyötyjen suhteen, arvioita kun yksi ravistaa yhdellä MuTulla yhdestä hihasta, joku toinen poikkeavalla MuTulla eri hihasta? Voisin kuvitella että asiasta vallitsee jännitteitä paitsi omistajaohjaajan ja AS:n TJ:n välillä, myös hallituspuolueiden kesken.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  21. Austrian kirjoitti 12.10.2013 kello 21:04

    Miksi tuota infratoimintaa tehdään osakeyhtiömuodossa? Liittyykö siihen että murtajien käyttökustannuksia haluttiin alentaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Timo kirjoitti 12.10.2013 kello 21:05

    Satuitko lukemaan viimeistä tilinpäätöstä ollenkaan? Jäänmurron liikevaihto oli viime vuonna 23,3 M€ ja liikevoitto 5,7 M€, offshoretoiminnan lv 48,7 M€ ja liikevoitto 38 M€. Kun offshoren liikevoitosta vähennetään 24,6 M€ myyntivoitto ja 6,2 M€ kotimaiset operaatiot, pelkästä offshore-toiminnasta tuleva liikevoitto olisi silti vielä 7,2 M€ eli ihan kohtuullisella tasolla.

    On ymmärrettävää että näinä päivinä tunteet on pinnassa mutta kannattaisi silti muistaa, että syytös kirjanpidon vääristelystä on aika raju.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2013 kello 21:17

    Ei ole kyse kirjanpidon vääristyksestä, jos jotkut kustannukset vyörytetään vähän erikoisella tavalla eri kohteille. Firman tuloksee3nshan se ei vaikuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Hartsa kirjoitti 12.10.2013 kello 21:37

    Timo:
    Satuitko lukemaan viimeistä tilinpäätöstä ollenkaan? Jäänmurron liikevaihto oli viime vuonna 23,3 M€ ja liikevoitto 5,7 M€, offshoretoiminnan lv 48,7 M€ ja liikevoitto 38 M€. Kun offshoren liikevoitosta vähennetään 24,6 M€ myyntivoitto ja 6,2 M€ kotimaiset operaatiot, pelkästä offshore-toiminnasta tuleva liikevoitto olisi silti vielä 7,2 M€ eli ihan kohtuullisella tasolla.

    On ymmärrettävää että näinä päivinä tunteet on pinnassa mutta kannattaisi silti muistaa, että syytös kirjanpidon vääristelystä on aika raju.

    Noin kovasta offshoren liikevoitosta herää kyllä just kysymys, onko laivojen suurempia rakennuskustannuksia jyvitetty ollenkaan offshorelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  25. Oikeistodemari kirjoitti 12.10.2013 kello 21:49

    Mielestäni pääasia on, että saadaan Suomeen töitä. Jos teidän vihreiden mielestä suomalaiset työpaikat voidaan uhrata uskontonne alttarilla, niin siitä vaan. Ehkä Suomen älymystökin pikku hiljaa huomaa, että vihreitä siellä Käpylä-Töölä-akselilla ei suomalaisten hyvinvointi kiinnosta pätkänkään vertaa, vaan ainoastaan oma uskonharjoituksenne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  26. xyzzy kirjoitti 12.10.2013 kello 21:52

    Arctic Shippingin offshore-business on ollut ennen Alaska-sopimusta lähinnä katastrofi, joten enpä panisi pahakseni jos Nordica ja Fennica myytäisiin vaikka Venäjälle (muita ostajaehdokkaita tuskin olisi) ja hankittaisi uudet murtajat suomalaisilta telakoilta. Venäjä tosin todennäköisesti käyttäisi aluksia talvella Suomenlahdella saattamassa öljytankkereita ja kesäisin Jäämerellä samoissa hommissa kuin Shell Alaskassa.

    Aiemmin Nordica ja Fennica olivat Pohjanmeren öljykentillä, mutta niiden taloudellinen kilpailukyky on huono oikeisiin offshore aluksiin nähden, joten hinta oli huono tai jopa tappiollinen. Botnica oli pitkään Välimerellä edes käymättä Suomessa ja koska offshore-markkinoilla ei ollut liialti kysyntää ja Suomen jäänmurtoon alus on turhan pieni, myytiin se Viroon.

    Ymmärtääkseni nykyiset monitoimimurtajat eivät ole jäänmurtoon vaikeissa jääolosuhteissa kovinkaan sopivia. Perämeren pohjukan jäänmurrosta vastaavat poikkeuksetta Otso ja Kontio, Urho ja Sisu operoivat yleensä Merenkurkussa ja muualla Perämerellä. Nordica ja Botnica ovat usein Pori/Rauma/Helsinki akselilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  27. Jamppa kirjoitti 12.10.2013 kello 22:03

    Ympäristöä ajatellen, eikö ole parempi, että siellä on ammattitaitoinen porukka sopivilla työvälineillä avustamassa ja kehittämässä tuota toimintaa, kun se luultavasti tulee kuitenkin jatkumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  28. Realisti kirjoitti 12.10.2013 kello 22:09

    Osmo, vaikka sinua kovasti arvostan niin tuo juttusi on aika pitkäli epä-älyllistä huttua.

    En tiedä mitä voittoa tarkoitat (liike vs. netto) mutta vaikka kyseessä olisi liikevoitto niin suuremmat investointikustannukset (plus 50M vrt. perusmurtaja) on nopeasti poistetu mainitsemallasi voitolla (13.4M), tämän jälkeen kaikki on ns. puhdasta voittoa, käyttökustannukset lienevät tuossa voitossa huomioitu. En ihan heti keksi miksi AS harjottaisi tappiollista off-shore toimintaa noin ylipäätänsä joten väite off-shore toimintojen subventoinnista vaatii kyllä lisää perusteluita. Maalaisjärjellä ajateltuna murtajan seisottaminen laiturissa yli puolet vuodesta ei kuulosta kovin kannattavalta pääomakulut huomioiden.

    Eli pyydän Osmo sinulta tarkennuksia ja selvennyksiä väitteisiisi.

    (lainaus)Tällä hetkellä Arctia Shippingillä on sopimus Shellin kanssa, joka on yhtiön ilmoituksen mukaan jo voitollinen (13,4 M€) . Pitäisi päästä yhtiön kirjanpitoon tietääkseen, onko tämä oikein laskettu. Jos laiva on tuon arktisen toiminnan vuoksi 50 miljoonaa euroa kalliimpi ja myös käyttökustannuksiltaan kalliimpi, pitäisi lisähinta tietysti laittaa kokonaan arktisen toiminnan kustannuksiksi eikä vyöryttää senttiäkään siitä talvisen jäänmurron kustannuksiksi.(lainaus loppu)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2013 kello 23:06

    Ja riski kymmenen miljardin korvausvastuusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Ville kirjoitti 12.10.2013 kello 22:27

    Hartsa: Noin kovasta offshoren liikevoitosta herää kyllä just kysymys, onko laivojen suurempia rakennuskustannuksia jyvitetty ollenkaan offshorelle.

    Varmaan se offshore-toiminta myös vaikuttaa laivojen huoltokustannuksiin ja käyttöikään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  31. Seppo S kirjoitti 12.10.2013 kello 22:27

    Jos nykyiset monitoimimurtajat ovat osoittautuneet valtiolle kalliimmiksi kuin tavalliset murtajat, niin siitä pitää syyttää niitä päättäjiä, jotka ovat monitoimimurtajat aikoinaan tilanneet. Olisikohan se tapahtunut eduskunnassa Osmon edustajavuosina? AS:n johdolle nykyiset laivat ilmeisesti ovat annettu tekijä.

    Kun päätetään siitä, kannattaako jo olemassa olevia monitoimimurtajia lähettää kesätöihin, laskelmiin ei saa ottaa mukaan uponneita kustannuksia. Tällaisia ovat muun muassa murtajien hankintahinnat (rahat ovat jo menneet).

    Nykyisten laivojen kesätöiden mielekkyys pitää laskea ottamalla huomioon saatavat lisätulot, joista vähennetään lisäkustannukset. Siis laivojen hankinnoista aiheutuvia poistoja otetaan huomioon vain siltä osin, jos kesätöistä aiheutuu ylimääräistä laivojen ennenaikaista lisäkulumista.

    Jos laivojen kaikki kirjanpidolliset poistot vyörrytetään laskelmissa kesä- ja talvitöille vaikkapa käyttökuukausien perusteella, niin voi olla, että kesätyöt sellaisten laskelmien mukaan ovat tappiollisia, vaikka oikein laskettuna kesätyöt olisivatkin taloudellisesti kannattavia.

    Mutta tietenkin, jos harkitaan uusien laivojen hankintaa ja vertaillaan erilaisia vaihtoehtoja, niin silloinhan uponneita kustannuksia ei vielä ole. Silloin hankintakustannukset tietenkin otetaan kokonaisuudessaan vertailulaskelmiin mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2013 kello 23:00

    Joudutaan tekemään kaksi päätöstä. Upotetaanko kustannuksia lisää. On tehty päätös olla upottamatta vaa tehdä tavanomainen murtaja, joita käyttäen Ruotsissa jäänmurtaminen on edullisempaa ja miten käytää monitoimimurtajia, riskialttiiseen mutta vähän tuotvampaan öljynpoaukseen vai muuhu toimintaan, josta välittömät tuotot ovat pienempi, niin kuin turvallisessa toiminnassa yleensäkn on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. aki kirjoitti 12.10.2013 kello 22:31

    Eikö ole aika poukkoilevaa politiikkaa väittää arctian toimintaa uhkapeliksi kun poliitikot ovat kuitenkin aina yhteen äänen kannattaneet monitoimimurtajia, niitä pidettiin aikanaan erittäinkin hyvänä ideana. Yhtä lailla vihreät tukivat muiden mukana rintamassa jäänmurron yksityistämistä ( jos arctia shippingiä nyt sellaiseksi voidaan sanoa). Jäänmurtotoiminta on hyvä esimerkki siitä kuinka omasta poliittisesta agendasta tulee pitkäjänteistä valtionhoitoa tärkeämpää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  34. Matti Laitinen kirjoitti 12.10.2013 kello 23:18

    az:
    Tuo riski oli mediassa jo esillä n. puolitoista vuotta sitten. Arctia Shipping useamman henkilön/asiantuntijan suulla vakuutti silloin, ettei tällaista riskiä ole, ja että se on myös sopimuksin varmistettu.

    Pekka Timonen: Kun tieto raportista tuli, on varmistettu, että yhtiö on asiaa valmistellessaan teettänyt riittävät juridiset selvitykset. Niiden selvitysten mukaan tällaista riskiä ei ole.

    Myös silloin vedottiin/verrattiin British Petroleumiin, joka harjoitti Meksikon-lahdella aktiivista poraustoimintaa. Miten tämä BP:n omasta toiminnasta johtunut onnettomuus oikeasti vertautuu jäänmurtamiseen / jäänmurtajien vuokraamiseen?

    Tero Vauraste: Kysymys on normaalista osakeyhtiöiden välisestä sopimuksesta, ja tällaisessa vastuu rajautuu polluter base principlen mukaisesti, jolloin kyseisen päästön aiheuttaja on vastuussa. Sopijaosapuolena on osakeyhtiö, eikä Suomen valtiolla ole vastuita asiassa.

    Tämä väite mahdollisesta korvausvaateiden riskistä on esitetty, mutta en ole löytänyt yhtäkään kuvausta mahdollisesta skenaariosta, jossa riski voisi toteutua. Pystytkö sellaisen esittämään? Tuskin sillä jäänmurtajalla ollaan öljytankkeria murtamassa. Löydätkö vastaavaa, hyvin epäsuoraa, kansainvälistä esimerkkitapausta korvausvaateesta edes mistään muusta yhteydestä, joltakin toiselta teollisuuden alalta? Eli minkä varassa tämä väite oikeasti on?

    Ymmärränköhän nyt asian oikein: Arctia Shipping ei ole vuokrannut pelkkää jäänmurtajaa vaan Shell on ostanut kokonaispalvelun (vuokrauksen nimellä)Arctia Shippingiltä. Siis miehistöineen päivineen. Silloinhan laivayhtiö on omista tekemisistään vastuussa siltä osin kuin on sovittu….eri asia taas on onko toimilla suoranaista yhteyttä öljyn poraamiseen ja mahdollisiin vahinkoihin, kun yhtiö vain murtaa jäätä eli on estämässä vahingon riskiä varsinaisessa poraustoiminnassa. Olenko oikeilla jäljillä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  35. Juho Heikkilä kirjoitti 12.10.2013 kello 23:21

    Osmo Soininvaara: Mistähän tuo 1½ vuotta vanha asia juuri nyt putkahti julkisuuteen, kun tätä strategiaa oltiin hiomassa?

    Vaikka joku nyt käyttäisikin niitä hyväkseen, se ei kuitenkaan muuta miksikään sitä, että syy eroon on taakaksi kertynyt oma epämääräinen toiminta. Tokihan jos jättää tuollaisia lyömäaseita vastustajilleen, niin ei liene mitenkään odottamatonta, että niitä joku jossain vaiheessa saattaisi käyttää.

    Ja toisaalta, tilanne olisi ehkä ollut vielä pelastettavissa avoimella virheen myöntämisellä ja rehellisyydellä, mutta sen sijaan ainakin julkisuudessa nähtiin toisto siitä valehtelulta ja kiertelyltä vaikuttavasta toimintatavasta, joka nähtiin aiemmin maksamatta jääneiden verojen tapauksessa.

    Vaikuttaisi melko samantapaiselta tilanteelta kuin aikoinaan Kanervan saadessa potkut Ulkoministerin pallilta, hänelle ne tosin tulivat jo ensimmäisestä sotkusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  36. Ville kirjoitti 12.10.2013 kello 23:34

    Matti Laitinen: yhtiö vain murtaa jäätä eli on estämässä vahingon riskiä varsinaisessa poraustoiminnassa. Olenko oikeilla jäljillä?

    Jos jäänmurtajalla operoidaan öljynporauslauttojen läheisyydessä, ei liene mahdotonta, että jokin jäänmurtajan toiminnassa tapahtunut moka aiheuttaa öljyvahingon. Suomalaisten maailman paras osaaminenhan on virheetöntä, mutta teoreettisesti voisi ajatella näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  37. Jari Mustonen kirjoitti 12.10.2013 kello 23:38

    Osmo Soininvaara:
    Kiinnostaako ketään itse asia, joka johti Hautalan eroon?

    Itseasiassa ei.

    Pidän pöyristyttävänä, että et selvä sanaisesti tuomitse toverisi toimintaa ja jopa tunnut vähättelevän sitä.

    Greenpeacen aktivistit rikkoivat lakia. Hautala esti sen, että he joutuisivat teoistaan oikeudelliseen vastuuseen.

    Tässä oltiin petaamassa kovin vaarallista ennakkotapausta “maan tavasta”, jossa valtaa pitävä poliittinen liike pönkittää tavoitteitaan suoranaisin rikoksin. Käytännössä Hautalan Suomessa vallassa olevat poliittisen liikkeen edustajat pakottavat virkavallan katsomaan läpi sormien liikkeeseen kytköksissä olevan suoraan toimintaan taipuvaisen äärisiiven rikollista toimintaa.

    Osmo, hölöttäisitkö “itse asiasta”, jos kysessä olisi persut, maahanmuutto ja “protesti” olisi toiminnan estäminen hotelleilta jotka majoittavat pakolaisia (tai kenties jotakin vieläkin pahempaa)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 41

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2013 kello 23:41

    Jari Mustonen
    Miten suhtaudut siihen, että kun Greenpeace teki vastaavan iskun kokoomuksen puoluekokoukseen, kokoomus pääätti olla tekemättä asiasta rikosilmoitusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. xyzzy kirjoitti 12.10.2013 kello 23:53

    Onko kukaan viitsinyt selvittää millaisen rangaistuksen Greenpeacen aktivistit saivat iskustaan liikkuvaan alukseen Itämerellä Helsingin tapauksen jälkeen? Aktivistit siis nousivat luvatta liikkuvan jäänmurtajan kannelle keskellä merta. Asia käsiteltiin todennäköisesti Ruotsissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  40. Sami Saarinen kirjoitti 12.10.2013 kello 23:53

    Austrian:
    Miksi se omaisuus alunperin piti siirtää yhtiömuotoiseen organisaatioon?

    Eikö olisi fiksumpaa nyt purkaa yhtiö ja siirtää alukset LVM:n alaiseen virastoon?

    Ennen yhtiöittämis huumaa kaikki merenkulun turvallisuustoiminnot olivat yhden viraston eli Merenkulkuhallituksen (myöhemmin -laitos) alaisuudessa. Jostain salaperäisestä syystä tilaaja-tuottaja malli vei voiton terveestä järjestä ja nykytilanne on “miedosti sanoen” kaaoksen omainen.

    Jäänmurrosta ja väylänhoidosta vastaavat yksiköt taistelevat molemmat kausiluonteisen toiminnan aiheuttamia henkilöstökustannuksien nousua vastaan mm. määräaikaistamalla työsopimuksia, jolloin arvokasta ammattitaitoa katoaa näiltä erityisosaamista vaativilta aloilta. Aikaisemminhan tätä ongelmaa ei ollut kun jäänmurtajilla toimivat pystyivät kesäaikoina tuuraamaan väylänhoidon apuna ja jäätalven tullessa vice versa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  41. Sami Saarinen kirjoitti 12.10.2013 kello 23:59

    Ville: Varmaan se offshore-toiminta myös vaikuttaa laivojen huoltokustannuksiin ja käyttöikään?

    Hyvänä esimerkkinä tästä on juuri Viroon myyty Botnica, joka oli valmistumisvuodellaan 1998 kaikkein tuorein murtaja Arctian laivastossa.

    Alalla pyörivien tarinoiden pohjalta pääsyy myyntiin oli aluksen koneistojen mittava kuluminen ja koska alus nykymittapuun mukaan on jo liian pieni, niin se päätettiin myydä kunnostamisen sijaan.

    Monitoimimurtajat ovat muuten hyviä aluksia, mutta mikäli jäänmurrosta keskustellaan, niin mikään ei päihitä Urho-luokkaa näissä Itämeren jääolosuhteissa. Ts. mikäli halutaan oikeasti jäätä murtava alus, niin perinteinen ratkaisu on ainoa oikea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  42. manu kirjoitti 13.10.2013 kello 0:23

    Melkoista soppaamista se noitten herrojen metkut.
    Ja kaikki läpeensä kieroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  43. Markku af Heurlin kirjoitti 13.10.2013 kello 0:30

    TimoT:
    Muistuu mieleen aika, jolloin Merimies Unionin johdossa oli Wälläri. Silloin murtajat olivat talvisin lakossa ja elämiseen tarvittava palkka juoksi kesällä satamassa. Ehkä Hautala ja kumppanit juuri tätä haikailevat.

    Asiat eivät ole niin ykisnkertaisia: jäänmurtjalakot olivat lyhyitä ja tehokkaita. Työnantaja olisi sopimuksettomasa tilasa voinut turvautua saartoon, so. lomauttaa työäntekijät ja lopettaa palkanmaksu n, mutta ksilloin jätkät olisivat menneet kotiin työehtosopimusken syntyessä, ja heidän haalimisensa takaisin olisi vienyt aikaa. Mitä teet ulkomailla purjehtiville aluksille, jättänyt satamaan?

    Wälläri oli häikäilemätön, mutta myös taitava ja viisas ay-johtaja, joka piti omta joukkonsa kurissa. Juopottelua mm. ei sallittu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  44. Emilia Francois kirjoitti 13.10.2013 kello 0:34

    TimoT: imoT kirjoitti 12.10.2013 kello 20:25
    Muistuu mieleen aika, jolloin Merimies Unionin johdossa oli Wälläri. Silloin murtajat olivat talvisin lakossa ja elämiseen tarvittava palkka juoksi kesällä satamassa. Ehkä Hautala ja kumppanit juuri tätä haikailevat.
      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  45. Emilia Francois kirjoitti 13.10.2013 kello 0:36

    Anteeksi häh? Mitä tämä koskee, ja miten se liittyy tähän asiaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  46. Heidi Karinen kirjoitti 13.10.2013 kello 0:46

    Jamppa:
    Ympäristöä ajatellen, eikö ole parempi, että siellä on ammattitaitoinen porukka sopivilla työvälineillä avustamassa ja kehittämässä tuota toimintaa, kun se luultavasti tulee kuitenkin jatkumaan.

    Olosuhteet Alaskassa olikin kovemmat mitä Shell arvasi. Onko kannattavaa tarjota palveluja sellaiselle asiakkaalle joka aliarvioi olosuhteet ja mihin se pystyy?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  47. Heidi Karinen kirjoitti 13.10.2013 kello 0:54

    Sami Saarinen: Ennen yhtiöittämis huumaa kaikki merenkulun turvallisuustoiminnot olivat yhden viraston eli Merenkulkuhallituksen (myöhemmin -laitos) alaisuudessa. Jostain salaperäisestä syystä tilaaja-tuottaja malli vei voiton terveestä järjestä ja nykytilanne on “miedosti sanoen” kaaoksen omainen.

    Jäänmurrosta ja väylänhoidosta vastaavat yksiköt taistelevat molemmat kausiluonteisen toiminnan aiheuttamia henkilöstökustannuksien nousua vastaan mm. määräaikaistamalla työsopimuksia, jolloin arvokasta ammattitaitoa katoaa näiltä erityisosaamista vaativilta aloilta. Aikaisemminhan tätä ongelmaa ei ollut kun jäänmurtajilla toimivat pystyivät kesäaikoina tuuraamaan väylänhoidon apuna ja jäätalven tullessa vice versa.

    No järki sanois että kohtahan se ammattimainen henkilökunta katoaa muutenkin kokonaan arktisiin hommiin. Iha varmana öljy-yhtiöltä saa enempi liksaa… Eiköhän niitä kiinnosta vakiinnuttaa porukkaa ja tarjota kesäajaksi muuta hommaa tai maksaa liksaa nin paljon että voivat makoilla vaikka Hawajilla. Että miten sen nyt suomalaisen ammattitaidon tarjoamisen kanssa käy kun sitä ei tuu olemaan.

    Minkäslaiset liksat kavereilla on Shellillä Alaskassa.

    Kukaan poliittinen taho ei varmaan estä yksityisen suomalaisen työllistymistä sinne.
    Maksetaan täällä Suomessa koulutus ja ammattitaito valuu muualle ja suomalaiset jäänmurtajat ei liiku.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  48. Jussi kirjoitti 13.10.2013 kello 1:00

    Realisti:
    Osmo, vaikka sinua kovasti arvostan niin tuo juttusi on aika pitkäli epä-älyllistä huttua.

    En tiedä mitä voittoa tarkoitat (liike vs. netto) mutta vaikka kyseessä olisi liikevoitto niin suuremmat investointikustannukset (plus 50M vrt. perusmurtaja) on nopeasti poistetu mainitsemallasi voitolla (13.4M), tämän jälkeen kaikki on ns. puhdasta voittoa, käyttökustannukset lienevät tuossa voitossa huomioitu. En ihan heti keksi miksi AS harjottaisi tappiollista off-shore toimintaa noin ylipäätänsä joten väite off-shore toimintojen subventoinnista vaatii kyllä lisää perusteluita. Maalaisjärjellä ajateltuna murtajan seisottaminen laiturissa yli puolet vuodesta ei kuulosta kovin kannattavalta pääomakulut huomioiden.

    Eli pyydän Osmo sinulta tarkennuksia ja selvennyksiä väitteisiisi.

    (lainaus)Tällä hetkellä Arctia Shippingillä on sopimus Shellin kanssa, joka on yhtiön ilmoituksen mukaan jo voitollinen (13,4 M€) . Pitäisi päästä yhtiön kirjanpitoon tietääkseen, onko tämä oikein laskettu. Jos laiva on tuon arktisen toiminnan vuoksi 50 miljoonaa euroa kalliimpi ja myös käyttökustannuksiltaan kalliimpi, pitäisi lisähinta tietysti laittaa kokonaan arktisen toiminnan kustannuksiksi eikä vyöryttää senttiäkään siitä talvisen jäänmurron kustannuksiksi.(lainaus loppu)

    Ei sillä ole käytännön merkitystä tässä asiassa kumpaa tarkoitetaan. AS voi kohdistaa perus monopolitoiminalleen, joko korkeampi liiketoimintakustannuksia (pienempi liikevaihto) tai rahoituskustannuksia (pienempi netto-/tilikaudenvoitto), jos he pistävät ne yhtäläisiksi kullekin liiketoiminta-alueelle.

    Ja jos AS olisi oikeasti yksityinen oy niin sen toiminta- ja rahoituskustannukset olisivat aivan eri kuin ilman valtion takausta. Se joutuisi ottamaan järjettömän kalliita vakuutuksia ja lainakustannukset olisivat niin kovat, että se tuskin pystyisi koko laivaa edes rakentamaan. Oli voitto kumpaa tahansa niin se on täysin keinotekoinen.

    Realistina varmaan ymmärrät, että AS on valtion virasto, joka yrittää nyt kasvattaa liikevaihtoaan ja johto varmaa tätä kautta toivoo suurempia tuloja tai mahdollista yksityistämistä (vrt. katsastustoiminta).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  49. Tavallinen Teknikko kirjoitti 13.10.2013 kello 1:48

    Dream the dream by the ole chanel :

    http://www.youtube.com/watch?v=-mPraO_sJ7A

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  50. Realisti kirjoitti 13.10.2013 kello 4:30

    Arctia Shippingillä pitäisi tietysti olla vastuuvakuutus, jotta ei tarvitse pelätä valtion joutuvan korvausvelvolliseksi, mutta kattava vastuuvakuutus tulisi niin kalliiksi, että toiminnalta menisi koko mielekkyys.

    Osmo, voitko pistää lukuja kehiin yo. väitteesi suhteen? Paljonko vakuutus maksaisi? Eikö AS:lla ole vakuutusta tällä hetkellä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  51. Jamppa kirjoitti 13.10.2013 kello 7:07

    Heidi Karinen: Olosuhteet Alaskassa olikin kovemmat mitä Shell arvasi. Onko kannattavaa tarjota palveluja sellaiselle asiakkaalle joka aliarvioi olosuhteet ja mihin se pystyy?

    Juurikin niin, kun näitä jäävahvisteisia monitoimivehkeitä on rajoitetusti tarjolla (vielä), niin onhan se kannattavaa ympäristönkin kannalta olla siellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  52. Jamppa kirjoitti 13.10.2013 kello 7:29

    Osmo Soininvaara:
    Jari Mustonen
    Miten suhtaudut siihen, että kun Greenpeace teki vastaavan iskun kokoomuksen puoluekokoukseen, kokoomus pääätti olla tekemättä asiasta rikosilmoitusta?

    Tuota kannattaa kysyä kokoomuksen jäseniltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  53. Juha kirjoitti 13.10.2013 kello 7:48

    Ilmaisia lounaita ei yleensä ole. Jos offshore toiminta tuottaa niin hyvin että aluksen hankintahinta on maksettu hetkessä pois, minkä takia samoilla markkinoilla ei ole paljon muita toimijoita painamassa hintaa alas?

    Realisti pohti vakuutusten hintoja. Valtiollahan ei yleensä ole tapana vakuuttaa omaisuuttaan tai toimintaansa. Tämä perustuu siihen että ulkopuoliselle on turha maksaa provikoita, koska valtio kyllä pystyy itsekin kantamaan riskit. Mahdollisesti tässä onkin yksi syy siihen että toiminta on näennäisesti niin kannattavaa. Kaupalliset toimijat laskevat jonkun hinnan mahdollisille riskeille, mutta ehkäpä Arctialla ei vastaavaa tarvetta ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  54. Juha kirjoitti 13.10.2013 kello 7:56

    Tapio:Oliko AS:n toimitusjohtajalle asetettu jotkut tulostavoitteet, tai oliko hänellä joku vastakkainen agenda, vai oliko kysymys vain epäselvästä ohjailusta?

    Toimitusjohtajan palkkio on sidottu konsernin tulokseen.

    http://valtionomistus.fi/suomi/files/2013/05/Arctia-Shipping-Oy_Palkitsemiskysely-2012.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  55. Markus Heikkinen kirjoitti 13.10.2013 kello 8:01

    Osmo kirjoittaa ” Arctia Shipping on peittänyt tappiot ottamalla ylihintaa kotimaisesta jäänmurrosta. Tämä taas on tullut väylämaksujen kautta suomalaisen merenkulun maksettavaksi. Jään murtaminen Perämerellä on selvästi kalliimpaa Suomen kuin Ruotsin puolella. ”

    Miten onnistunutta on mielestäsi ollut omistajaohjaus, mikäli valtio ei kykene edes 100% omistamansa yhtiön kanssa sopimaan edullisista sopimusehdoista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  56. Markus Heikkinen kirjoitti 13.10.2013 kello 8:12

    Jari Mustonen: Itseasiassa ei.

    Pidän pöyristyttävänä, että et selvä sanaisesti tuomitse toverisi toimintaa ja jopa tunnut vähättelevän sitä.

    Greenpeacen aktivistit rikkoivat lakia. Hautala esti sen, että he joutuisivat teoistaan oikeudelliseen vastuuseen.

    Tämä on yksi erittäin tärkeä syy, miksi itselleni tulee olemaan erittäin vaikeaa äänestää ensi vaaleissa vihreitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  57. Määkin pyöräilen kirjoitti 13.10.2013 kello 8:18

    Osmoa on pidetty Vihreän puolueen ainoana ns. järki-ihmisenä. Ilmeisesti Osmo haluaa näillä bloggauksillaan Hautalasta ja Arctic Shipistä päästä eroon tuosta vihreiden omassa keskuudessa haitallisesta maineesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  58. Katriina Lehtilä-Laine kirjoitti 13.10.2013 kello 8:34

    Kyllä hattuani nostan ja kumarran näille Arctia Shippingin johtoportaan ihmisille. Tuntuu olevan suuri soppa kattilassa ja varmaan siellä yrittävät parhaansa mukaan tanssia liukkailla jäillä. Tsemppiä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  59. uusi kasvo täällä kirjoitti 13.10.2013 kello 8:43

    hyvä, että vihreitten kanta tulee selväksi.

    monitoimimurtajat seisokoon 7kk tyhjän panttina laiturissa-se vasta kannattavaa toimintaa onkin.
    murtakoot vain Suomen vesiä talvella.

    talvivaaraa en edes viitsi ottaa esille sen enempää kuin, että omistajaohjauksesta vastaava ministeri lienee hyväksynyt osakeannin, jossa valtiosta tuli suurin omistaja.

    meiltä suomalaisilta loppuu leipä tällä menolla(on jo loppunut osittain).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  60. Jari Häyrinen kirjoitti 13.10.2013 kello 9:10

    Otto Lehtipuu:
    Ajatus Liikennevirastosta uuden murtajan omistajana on myös eduskunnan hyväksymä, sehän sisältyy jo tämän kuluvan vuoden budjettiin. Kyse ei siis ole parin ministerin tai edes valtioneuvoston kannasta.

    Eikös seosmo ollut hyvä että se rikosilmoitus vuoti julkisuuteen se kertoi että miten käytetään poliittista valtaa väärin menee lain yli tuo valta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  61. Shakeem kirjoitti 13.10.2013 kello 9:10

    Aika selvä tapaus. Vuotajia ovat Virtaala ja Vauraste. He ovat olleet tässä mukana tavalla tai toisella, eikä kenelläkään, toivottavasti, voi olla edes pääsyä valtio-omistajan Vaurasteelle lähettämiin henkilökohtaisiin viesteihin. Oli tapauksesta mitä mieltä tahansa, omistajan on tehtävä tästä luottamuspulaa koskevat johtopäätökset ja toimittava. Näin ei voi jatkua.

    Tero Vaurasteella on tällaista maailmanvalloittajan historiaa jo Finnairin maapalveluiden, Northport Oy:n, toimitusjohtajan roolissa. Finnairistahan tuli maapalveluiden tuottaja oikein Tukholmassa ja Oslossa Vaurasteen aikaan. Ei liene kenellekään yllätys, miten nämä tällaiset maailmanvalloitukset silloin päättyivät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  62. Syltty kirjoitti 13.10.2013 kello 9:13

    Juho Heikkilä: Vaikuttaisi melko samantapaiselta tilanteelta kuin aikoinaan Kanervan saadessa potkut Ulkoministerin pallilta, hänelle ne tosin tulivat jo ensimmäisestä sotkusta.

    Ei tullu tensimmäisestä sotkusta. Ministerinä ehkä, mutta Kanerva oli kyllä törppöillt aikaisemminkin naisten kanssa ja luvannut Kataiselle, että se ei toistu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  63. Syltty kirjoitti 13.10.2013 kello 9:16

    Jussi:Ja jos AS olisi oikeasti yksityinen oy niin sen toiminta- ja rahoituskustannukset olisivat aivan eri kuin ilman valtion takausta.

    Oli voitto kumpaa tahansa niin se on täysin keinotekoinen.

    Jos firman rahoituskulut ovat matalat siksi, että sen omistajalla on pohjattomat taskut, niin kyllä se on ihan oikeaa kustannussäästöä, ei keinotekoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  64. Shakeem kirjoitti 13.10.2013 kello 9:43

    az: Tämä väite mahdollisesta korvausvaateiden riskistä on esitetty, mutta en ole löytänyt yhtäkään kuvausta mahdollisesta skenaariosta, jossa riski voisi toteutua. Pystytkö sellaisen esittämään?

    Yhdysvalloissa oikeudellinen riski on jo pelkkä korvausvaatimuksen mahdollisuus. Sillä ei ole mitään väliä kuinka perusteltu se vaatimus on.

    USA:ssa oikeudenkäynnin osapuolet vastaavat lähtökohtaisesti omista oikeudenkäyntikustannuksistaan. Prosessilainsäädäntö on sellainen, että osapuolella on oikeus ja mahdollisuus käytännössä loputtomiin pitkittää prosessia lukuisilla eri keinoilla. Oikeudenkäynti ei pääty toisen osapuolen niin päättäessä käytännössä koskaan. Tästä seuraa aivan megalomaaniset oikeudelliset kustannukset. Tiedän suomalaisen yrityksen, jonka nimeä en voi mainita, joka lopetti USA:n toimintansa johtuen immateriaalioikeudellisesta vaateesta.

    Minusta tätä USA:n oikeusjärjestelmän oikeudenmukaisuutta ei voisi enää sanoa paremmin, kuin Food Inc:ssä haastateltu viljelijä sen teki. Lady Justice pitelee vaakaa, johon molemmat osapuolet lataavat rahaa omille puolilleen. Enemmän rahaa vaa’alle kasannut voittaa. Linkin takaa löytyy tämä kohtaus kyseisestä dokumentista:

    http://www.youtube.com/watch?v=6HX-uWU5hoU

    Kaiken tämän lisäksi pystyn helposti kuvittelemaan useitakin erilaisia vahingonkorvaudellisia vaateita tai takautumisvaateita korvausvelvolliseksi joutuneelta öljynporaajalta Arctiaa kohtaan. En kuitenkaan ala niitä tässä selostamaan. Pääsääntö on kuitenkin se, ettei USA:n oikeudellinen järjestelmä ole ennustettava eikä sen riskejä voi kattavasti selvittää. Se, joka muuta väittää, valehtelee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  65. Herbert Havu kirjoitti 13.10.2013 kello 9:44

    Osmo,

    Kuten toteat, on kustannusten kohdistaminen AS:n sisällä epärelevanttia arvioitaessa investointivaihtoehtojen kannattavuutta.

    Jos vastakkain ovat 150m€ monitoimimurtaja, joka pystyy tienaamaan rahaa 6 kk vuodessa, ja 100m€ jäänmurtaja, joka pystyy tienaamaan rahaa 3 kk vuodessa, on monitoimimurtajan pääomakustannus jäänmurron kannalta pienempi. Se, miten AS sitten jakaa kulut neuvotellessaan jäänmuurron hinnoittelusta, on toinen kysymys, mutta sen ei pitäisi vaikuttaa investointipäätökseen.

    Tilanne muuttuu tietysti toiseksi, jos monitoimimurtaja ei pärjää Perämerellä. Tällöin koko monitoimimurtaja seisoo hyödyttömänä talvikauden ja jäänmurtaja on parempi investointivaihtoehto.

    Tämä on tietysti pelkistetty laskelma, koska todennäköisesti laivan seisottaminen kesän yli ei ole ilmaista ja tämäkin kustannus pitäisi jyvittää pelkälle talvikaudelle. Tämä ennestään parentaa monitoimimurtajan kannattavuutta jos sen ominaisuudet riittävät meidän talveen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  66. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.10.2013 kello 13:41

    Jos vastakkain ovat 150m€ monitoimimurtaja, joka pystyy tienaamaan rahaa 6 kk vuodessa, ja 100m€ jäänmurtaja, joka pystyy tienaamaan rahaa 3 kk vuodessa, on monitoimimurtajan pääomakustannus jäänmurron kannalta pienempi. Se, miten AS sitten jakaa kulut neuvotellessaan jäänmuurron hinnoittelusta, on toinen kysymys, mutta sen ei pitäisi vaikuttaa investointipäätökseen.

    Ajattelussasi on se vika, että oletat jäänmurtajan pääomakulujen koostuvan pelkistä koroista. En tiedä, millä hinnalla AS saa rahansa, mutta valtio saa lainaa negatiivisella reaalikorolla, jolloin korkomenojen osuus on aika pieni. Jäänmurtajalla on tietty taloudellinen käyttöikä, eikä sitä lasketa vuosissa vaan käyttötunneissa. Jos laiva viettää kesän laiturissa, siitä maksetaan käytännössä vain korkoa, jos se puskee töitä, se kuluu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Risto kirjoitti 13.10.2013 kello 9:48

    Ilman kannanottoa se Etlan raportti (esillä olevan asian kannalta olellisia vain (sivun 5 tiivistelmän ohella) sivut 31-33)
    http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/dp1270.pdf
    ja aikanaan Ylen sivuilla asiasta uutisoinnin yhteydessä annettuja kommentteja: http://yle.fi/uutiset/suomi_voi_joutua_maksumieheksi_arktisen_alueen_oljyonnettomuudessa/6089438

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  68. Määkin pyöräilen kirjoitti 13.10.2013 kello 10:19

    Shakeem: USA:ssa oikeudenkäynnin osapuolet vastaavat lähtökohtaisesti omista oikeudenkäyntikustannuksistaan. Prosessilainsäädäntö on sellainen, että osapuolella on oikeus ja mahdollisuus käytännössä loputtomiin pitkittää prosessia lukuisilla eri keinoilla. Oikeudenkäynti ei pääty toisen osapuolen niin päättäessä käytännössä koskaan. Tästä seuraa aivan megalomaaniset oikeudelliset kustannukset.

    Nämä isot yrityksethän käyvät käytännössä ikuisia oikeudenkäyntejä keskenään. Nokian ansiosta suomalaisetkin ovat näiden oikeuskäyntien uutisoinnista saaneet nauttia.

    Mutu-tuntumalla jenkkimarkkinoille ei edes pysty laajentumaan ellei ole jättiyritys, mikä pystyy laittamaan oikeudessakin hanttiin.

    Ilmeisesti tulot jenkeissä kuitenkin kattavat menot, koska eihän sinne muuten kannattaisi mennä. Muu maailma myös selvästikin hyväksyy jenkkien oikeudenkäyntitavat, koska kyllä kai EU laittaisi sitten vaikkapa jenkkiyrityksille suuret sanktiot, koska sorsivat EU-alueen yrityksiä epäreilusti.

    Ihmettelen suuresti, että miksi koko muu maailma on mennyt jenkkien masinoimaan patentti- ja immateriaalioikeuksiin. Ne eivät ole käytännössä mitään muuta kuin jättifirmojen tapa estää kilpailu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  69. Shakeem kirjoitti 13.10.2013 kello 10:44

    Jari Mustonen: Itseasiassa ei.

    Pidän pöyristyttävänä, että et selvä sanaisesti tuomitse toverisi toimintaa ja jopa tunnut vähättelevän sitä.

    Greenpeacen aktivistit rikkoivat lakia. Hautala esti sen, että he joutuisivat teoistaan oikeudelliseen vastuuseen.

    Hautala ei eronnut, koska käytti hänelle kuuluneita omistajannatsoja, vaan koska tiedottaminen tapahtumien kulusta epäonnistui. Omistajanohjaus koski rikosilmoituksen tekemistä asianomistajarikoksesta, johon Hautalalla oli täysi oikeus puuttua, koska katsoi rikosilmoituksen olevan omistajan ja yhteiskunnan edun vastainen. Toisin ilmaistuna vielä: Hautala ei eronnut, koska esti teoreettisen aktivistien rikosvastuun syntymisen asiassa. Hautala toimi valtuuksiensa mukaisesti ja tästä on käsitykseni mukaan hallituksessa yksimielisyys. Suurista linjoista on ilmeisesti erimielisyyttä, kuten Vapaavuoren ulostulo osoitti.

    Asianomistajarikoksilla suojellaan jotain asianomistajan oikeushyvää, kuten kunniaa. Jos minä, nimimerkki Shakeem, loukkaan nimimerkin Jari Mustonen kunniaa tällä palstalla, silloin Jari sinä voit ensivaiheessa päättää onko sinun mielestäsi kunniaasi loukattu. Jos katsot, ettei näin ole, myöskään poliisilla ei ole oikeutta puuttua sinun asioihisi. Ei voi sanoa, että joku on tehnyt asianomistajarikoksen (rikkonut lakia kuten asian ilmaiset), jos asianomistaja ei ole tehnyt rikosilmoitusta.

    Kuten tällä palstalla on tuotu esiin, Hautalan olisi ehkä kannattanut sallia rikosilmoituksen tekeminen, sillä mitään rikosta asiassa tuskin tapahtui. Minun on vaikea nähdä, että asia olisi edennyt edes tuomioistuinkäsittelyyn asti. Sen jälkeen olisi voitu käydä Arctian johdon kanssa vakavat keskustelut, miten vastuuta yhteiskunnassa kannetaan ja mihin resursseja kannattaisi tehokkaammin käyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  70. Pekka Vaara kirjoitti 13.10.2013 kello 10:57

    Arctia Shippingin omistajaohjauksen ja Greenpeacen iskujen yksityiskohdista voi kinata loputtomiin, mutta tässä on selvästi kysymys hyvin ristiriitaisista tavoitteista jopa hallitusohjelmassa. Toisaalta halutaan edistää suomalaisen meriteollisuuden ja “arktisen osaamisen” kysyntää nopeasti kasvavilla pohjoisten merialueiden markkinoilla. Toisaalta tiedostetaan, että arktisten öljy- ja kaasuvarojen hyödyntäminen on valtava riski meriluonnolle ja edistää ilmastonmuutosta. Kokoomus ja demarit painottavat elinkeinopoliittisia tavoitteita, vihreät ja vasemmistoliitto ympäristöriskejä. Molemmat ovat hyviä tavoitteita, mutta paha kyllä ikävästi keskenään riiteleviä. Kuka nyt sitten sanoo mikä on oikea ja tasapainoinen hallituksen linja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  71. Shakeem kirjoitti 13.10.2013 kello 11:14

    Risto: Ilman kannanottoa se Etlan raportti (esillä olevan asian kannalta olellisia vain (sivun 5 tiivistelmän ohella) sivut 31-33)
    http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/dp1270.pdf

    Hyvä löytö Ristolta. Sallinet, että nostan esiin keskeisen kohdan:

    “Valtion osallistumiseen Yhdysvaltain lainsäädännön alaiseen offshore-toimintaan Yhdysvaltain aluevesillä ja mannerlaatalla sisältyy suuri potentiaalinen riski Yhdysvaltain Oil Pollution Actin takia. Mahdollisen öljyonnettomuuden sattuessa Suomen valtio voi joutua vastaamaan vahingostaan koko Arctia Shippingin omaisuudella (jäänmurtajat ja monitoimimurtajat) sekä viimekädessä valtion kassasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  72. Jari Häyrinen kirjoitti 13.10.2013 kello 11:29

    Osmo Soininvaara: Mistähän tuo 1½ vuotta vanha asia juuri nyt putkahti julkisuuteen, kun tätä strategiaa oltiin hiomassa?

    Osmo kyllä se oli syy

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  73. Sakke kirjoitti 13.10.2013 kello 11:36

    Pitäisikö sitten suurten riskien pelossa antaa muiden hyödyntää mahdollisuudet? Eikö meiltä löydy riittävää juridista osaamista tai riskienhallinnan osaamista sikäläisiin paikallisiin olosuhteisiin liittyen? Jos kaikki riskinotto pelottaa, on syytä jäädä sänkyyn, vetää sängynpeitto korviin ja rajoittaa pelkonsa kotiin iskeviin meteoreihin.

    Suomalaisten ei tulisi rajoittaa arktisen kokemus- ja osaamispohjansa kasvattamista tilanteessa, jossa muut osapuolet etenevät kovaa vauhtia. Me voisimme tuoda mukaan myös harkintakykyä ja malttia, teknisestä osaamisestamme puhumattakaan.

    Kansainväliset sopimukset, jos ne ovat hyväksyttävällä tasolla ja jos kaikki saadaan niihin sitoutumaan, lienevät arktisen ja antarktisen toiminnan säätelykeinoista se järkevinmenettely. Toisaalta, kansallinen ja alueellinen suvereniteetti on myös monille osapuolille (Kanada, USA, Venäjä, Grönlanti, …) varsin tärkeä asia. Keskinäisen kunnioituksen ilmapiiri ja yhteistyö ovat ehkä se hedelmällisin tie eteenpäin, ei “vain minä olen oikeassa”-asenne.

    Toinen asia on se, että käsittääkseni murtajat, oli sitten kyse monitoimijäänmurtajista tai perinteisemmistä malleista, ovat alueella nimenomaan jääkuormien aiheuttamaa onnettomuusriskiä pienentämässä. Onko viisasta antaa toimintaan sopivan jäävahvistetun kaluston maata kesäisin tuottamattomina, tyhjän panttina laiturissa? Jos suomalaista kalustoa ei ole käytettävissä, löytyy sitä kyllä, jos ei muuten nyt, niin ennenpitkää, muualtakin. Jättäydymmekö vain sivustakatsojiksi?

    Shakeem: Yhdysvalloissa oikeudellinen riski on jo pelkkä korvausvaatimuksen mahdollisuus. Sillä ei ole mitään väliä kuinka perusteltu se vaatimus on.


    Kaiken tämän lisäksi pystyn helposti kuvittelemaan useitakin erilaisia vahingonkorvaudellisia vaateita tai takautumisvaateita korvausvelvolliseksi joutuneelta öljynporaajalta Arctiaa kohtaan. En kuitenkaan ala niitä tässä selostamaan. Pääsääntö on kuitenkin se, ettei USA:n oikeudellinen järjestelmä ole ennustettava eikä sen riskejä voi kattavasti selvittää. Se, joka muuta väittää, valehtelee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  74. Jussi kirjoitti 13.10.2013 kello 11:36

    Herbert Havu:
    Osmo,

    Kuten toteat, on kustannusten kohdistaminen AS:n sisällä epärelevanttia arvioitaessa investointivaihtoehtojen kannattavuutta.

    Jos vastakkain ovat 150m€ monitoimimurtaja, joka pystyy tienaamaan rahaa 6 kk vuodessa, ja 100m€ jäänmurtaja, joka pystyy tienaamaan rahaa 3 kk vuodessa, on monitoimimurtajan pääomakustannus jäänmurron kannalta pienempi. Se, miten AS sitten jakaa kulut neuvotellessaan jäänmuurron hinnoittelusta, on toinen kysymys, mutta sen ei pitäisi vaikuttaa investointipäätökseen.

    Tilanne muuttuu tietysti toiseksi, jos monitoimimurtaja ei pärjää Perämerellä. Tällöin koko monitoimimurtaja seisoo hyödyttömänä talvikauden ja jäänmurtaja on parempi investointivaihtoehto.

    Tämä on tietysti pelkistetty laskelma, koska todennäköisesti laivan seisottaminen kesän yli ei ole ilmaista ja tämäkin kustannus pitäisi jyvittää pelkälle talvikaudelle. Tämä ennestään parentaa monitoimimurtajan kannattavuutta jos sen ominaisuudet riittävät meidän talveen.

    Loogista päättelyä kyllä, mutta se ei ole nyt relevanttia, koska kyseessä ei ole yksityinen yritys vaan käytännössä valtion virasto. AS:n tehtävä ei ole voitontuottaminen vaan suomalaisen elinkeinoelämän infran ylläpito. Kannattavuutta ei siis katsota sen kautta, mitä jää viivan alle, vaan sen kautta, kuinka kustannustehokasta toiminta on.

    Ja vaikka ajateltaisiin, että kyseessä olisi yksityinen yritys niin AS:n laskelmien ongelmallisuus kiteytyy kahteen ongelmaan:
    1) Investointipäätöksiä tehdään nyt sen pohjalta, että kasvaneet pääomakustannukset voidaan kuitata hinnan korotuksina myös monopolitoiminnassa. Johto ei varmasti olisi kovin innokkas investoimaan monitoimimurtajaan, jos se tietäisi menettävänsä asiakkaansa Itämerellä kilpailukyvyttömän hinnan takia.
    2) Edelleen, tuo 6kk rahan tienaus -jakso muuttuisi rahan polttamis -jaksoksi, jos riski hinnoitellaan laskelmiin.

    Mielestäni veronmaksajan pitäisi viimeistään silloin herätä, kun virkamiehille Vauraste & Co. ollaan antamassa miljoonia ilmaista pääomaa ja pohjattomia takauksia, että he voivat leikkiä yritystoimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  75. Jones kirjoitti 13.10.2013 kello 11:54

    Osmo Soininvaara:
    Jari Mustonen
    Miten suhtaudut siihen, että kun Greenpeace teki vastaavan iskun kokoomuksen puoluekokoukseen, kokoomus pääätti olla tekemättä asiasta rikosilmoitusta?

    Perinteinen poliitikon vastaus, ei vastata lainkaan kysymykseen vaan aletaan osoitella muita. Voisiko Osmo vastata Jarin kysymykseen eikä vierittää kiviä kokoomuksen suuntaan?

    Oliko kokoomuksen puoluekokouskin järjestetty laivalla? Pitäisi tutustua merenkulkua koskevaan lainsäädäntöön, jotta selviäisi onko rangaistavampaa haitata toimintaa laivoilla kuin kiinteällä maalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  76. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.10.2013 kello 13:49

    Laiva taisi olla laiturissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Raimo K kirjoitti 13.10.2013 kello 11:57

    Jari Häyrinen: Eikös se osmo ollut hyvä että se rikosilmoitus vuoti julkisuuteen se kertoi että miten käytetään poliittista valtaa väärin menee lain yli tuo valta.

    Siis minkä lain?
    Ja kuinka epäpoliittisesti lait säädetäänkään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  78. Lauri Kumpulainen kirjoitti 13.10.2013 kello 12:23

    Olen jotenkin naivisti kuvitellut, että tässä maassa olisi edes yksi puolue, jonka poliitikoihin voisi luottaa.

    Olin väärässä.

    Samaa roskajoukkoa koko sakki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  79. Sakke kirjoitti 13.10.2013 kello 13:02

    Sami Saarinen: Hyvänä esimerkkinä tästä on juuri Viroon myyty Botnica, joka oli valmistumisvuodellaan 1998 kaikkein tuorein murtaja Arctian laivastossa.

    Alalla pyörivien tarinoiden pohjalta pääsyy myyntiin oli aluksen koneistojen mittava kuluminen ja koska alus nykymittapuun mukaan on jo liian pieni, niin se päätettiin myydä kunnostamisen sijaan.

    Monitoimimurtajat ovat muuten hyviä aluksia, mutta mikäli jäänmurrosta keskustellaan, niin mikään ei päihitä Urho-luokkaa näissä Itämeren jääolosuhteissa. Ts. mikäli halutaan oikeasti jäätä murtava alus, niin perinteinen ratkaisu on ainoa oikea.

    Jäänmurtajakaluston ylipitkä huoltoseisokki, silloin, kun Itämeren rahtialusliikenne ei avustusta tarvitse, antaa potentiaalia muuhunkin toimintaan. Arktisilla alueilla on sekä vastaavia tarpeita (=liikkuva avustus) että muitakin tehtäviä (=toimet tietyllä paikalla) tarjolla aluksille, joilla on niitä varten tarvittavaa kapasiteettia (jäänmurtajina ja/tai offshore-toiminnan tukitehtävissä).

    Jos MSV Botnica, Suomenlahden jäihin mitoitettuna, ei lukuisine nopeakäyntisine, ja paljon huoltoa vaativine dieselmoottoreineen kaikissa tehtävissään, varsinkin päätyössään, tarkoituksenmukaiseen kokonaistoimintaan kyennyt, lienee aluksen myyntipäätös ollut tältä osin oikea.

    Käyttäkäämme kaikki aiemmat kokemukset oman kansallisen osaamisemme edelleenkehittämiseksi! Vain yhtä tehtävää varten optimoitu alus ei liene yleensä yleensä se paras ratkaisu. Uskoisin, että kaikkiruokaiset pärjäävät evoluutiossa parhaiten, vaikka on erikoistumisessakin usein omat etunsa. Tämä asia varmaan “saksanmaallakin jo tunnetaan …”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  80. Nicklas B. kirjoitti 13.10.2013 kello 13:08

    Hienosti muotoiltu savuverho. Mitä enemmän Vihreät selittelevät sitä syvempää kuoppaa itselleen kaivavat. Jos olisi vahingoniloista tyyppiä saisi tästä melkoista riemua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  81. Realisti kirjoitti 13.10.2013 kello 13:47

    Typerä kirjoitus Odelta. Virheät tulevat häviämään puoluekartalta, jos jatkavat perusteettomalla uhkailu- ja pelottelulinjalla. Oden väittämät on kumottu jo vuosia sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  82. Laskunmaksaja kirjoitti 13.10.2013 kello 13:54

    Osmo Soininvaara:
    öljyn poraaminen jäiden puristuksissa on kovin riskialtista. Greenpeace on huolissaan ympäristöstä.

    Minusta vaikuttaa siltä, että vihreillä on motiivi liioitella arktisen öljynporauksen riskejä.

    Juurihan tuossa hiljattain kirjoitit siitä, kuinka CO2-päästöjä pitäisi rajoittaa kuristamalla tarjontaa. Tätä tavoitetta tukisi mitä mainioimmin se, että arktiset varannot jätettäisiin hyödyntämättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  83. Viherinssi kirjoitti 13.10.2013 kello 14:05

    Tätä keskustelua on paljon mukavampi seurata kuin tuota Hautala-tarinaa. Juuri tällaiset kysymyksen (lähdetäänkö kansainvälisille markkinoilla, jos lähdetään, millä edellytyksillä ja rajoituksilla lähdetään) ovat yrityksen kokonaisuuden ja pitkän ajan toiminnan kannalta olennaisia ja sen tason asioita, joissa omistajatahdolla on iso merkitys.

    Yleisemmin valtio voi esimerkiksi kirjata sellaisen linjauksen, että valtionyhtiöt eivät saa ulkomailla osallistua toimintaan, jossa on vahingonkorvausriski valtiolle, tai joihin edes liittyy yrityksen olemassaoloa uhkaava vahingonkorvausriski. Tai valtio voi linjata, että valtionyhtiöt eivät saa osallistua sellaiseen kansainväliseen toimintaan, joka on ympäristönsuojelullisesti kiistanalaista.

    Tätä lisää, kiitos. Yksittäistapausten kanssa ei pidä näperrellä, vaan omistajan tehtävä on vetää isoja linjoja. (Ai niin, mutta sitten poliitikkojen tarvitsisi ihan oikeasti löytää konsensus niistä isoista linjoista.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  84. Timo kirjoitti 13.10.2013 kello 14:15

    Osmo Soininvaara:
    Ja riski kymmenen miljardin korvausvastuusta.

    Tuo on toinen kummallinen väite. Onko olemassa näyttöä siitä, että British Petroleum olisi kyennyt sälyttämään korvausvastuunsa jollekin alihankkijalleen? Jos ei ole, en ymmärrä mihin perustuvat heitot kymmenen miljardin korvausvastuusta. Vastuussa on se joka poraustoimintaa harjoittaa, ei se jonka laitteita käytetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  85. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.10.2013 kello 15:17

    Korvausvastuita voi tulla, jos jäänmurtajan virhe on jotenkin ollut osdallisen onnettomuuden syntyyn tai sellainen väite voidaan edes esittää.
    BP onnistui perimään miljardin tai pari kumppaneiltaan, mutta en tiedä niiden osuutta projektissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Timo kirjoitti 13.10.2013 kello 14:31

    Osmo Soininvaara:
    Tai merkitty apporttiomaisuutena taseeseen alihintaisena.

    Alusten arvo tilinpäätöksessä oli 90 M€ joka kuulostaa aika kohtuulliselta ottaen huomioon sen, että monitoimimurtajien käyttöiästä on jo 30-50% mennyt ja vanhat murtajat on poistettu jo aiemmin. Apporttiomaisuuden arvon on yhtiötä muodostettaessa tilintarkastaja hyväksynyt ja verottajakin on aika tarkkana näissä asioissa. Myöskään poistoilla pelaaminen on tehty aika hankalaksi sen jälkeen kun suunnitelmanmukaiset poistot tuli käyttöön. Apporttijärjestely ei vastaanottavalle yritykselle ole mitenkään erityisen edullinen järjestely koska sitä seuraa suurempi poistorasitus eli taseeseen kirjatulla uudella omaisuudella pitäisi olla merkittävä kyky tuottaa uutta tulosta.

    Kritiikkiä voi toki aina esittää mutta silloin kun esitetään syytöksiä että yhtiö olisi vääristellyt tilinpäätöstään tai tilintarkastaja olisi laiminlyönyt velvollisuutensa apporttijärjestelyä tarkastaessaan kannattaisi olla aika vahvaa näyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  87. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.10.2013 kello 15:14

    Alusten arvo tilinpäätöksessä oli 90 M€ joka kuulostaa aika kohtuulliselta ottaen huomioon sen, että monitoimimurtajien käyttöiästä on jo 30-50% mennyt ja vanhat murtajat on poistettu jo aiemmin.

    Hmm.. 50 % x 150 M€ x 2 = 150 M€ > 90 M€
    Ymmärtääkseni Arctian yksityiset kilpailijat ovat olleen vähyän nyreissään siitä, kuinka halvalla Arctia taseisiinsa murtajat sai, mutta en tiedä asiasta enempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Jakke Jäyhä kirjoitti 13.10.2013 kello 15:09

    “Arctia Shipping on peittänyt tappiot ottamalla ylihintaa kotimaisesta jäänmurrosta.”

    Mikä on ylihinta ?

    Mikä olisi oikea hinta ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  89. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.10.2013 kello 15:13

    Ylihinnalta haiskahtaa se, että ruotsalaiset jäänmurtajat pystyvät paljon alempaan hintaan, vaikka makaavat kestä laitureissa – tai ehkä sen takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Ville kirjoitti 13.10.2013 kello 15:23

    Osmo Soininvaara:
    Ylihinnalta haiskahtaa se, että ruotsalaiset jäänmurtajat pystyvät paljon alempaan hintaan, vaikka makaavat kestä laitureissa – tai ehkä sen takia.

    Eikö siis kannattaisi ostaa jäänmurtopalvelut Ruotsista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  91. n.n kirjoitti 13.10.2013 kello 15:36

    Timo: Tuo on toinen kummallinen väite. Onko olemassa näyttöä siitä, että British Petroleum olisi kyennyt sälyttämään korvausvastuunsa jollekin alihankkijalleen? Jos ei ole, en ymmärrä mihin perustuvat heitot kymmenen miljardin korvausvastuusta. Vastuussa on se joka poraustoimintaa harjoittaa, ei se jonka laitteita käytetään.
    BP onnistui perimään miljardin tai pari joiltain kumppaneiltaan, mutta en tiedä näiden osuutta projektissa.

    Kylllä British Pollution lähetti alihankkijoilleen Halliburtonille, Transoceanille ja Cameron inc:lle muutaman miljardin vahingonkorvausvaatimuksen.
    Toi prosessi taitaa olla edelleen kesken.

    Mut heti kättelyssä Hallibuton tunnusti hävittäneensä todistusaineisttoa ja sai siitä tuomion, että kyllä tän jengin kanssa kannattaa tollaseen luottamuskauppaan Arctian lähteä joo.

    Varmasti Arctia pärjailee Shellin kanssa tosi-hyvin jenkkilässä asiaa prosessoitaessa, eiks vaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  92. JTS kirjoitti 13.10.2013 kello 16:00

    Mikä on arkitisen osaamisen ja laivarakennuksen etu?

    Perinteinen moderni jäänmurtaja on mallikappale, jolla haetaan vientimarkkinoita. Luonnollisesti kotimarkkinoillekin vientilaitteen olisi kelvattava. Lisäksi öljyntorjuntavarustettu perinteinen murtaja parantaa avomeren öljyntorjuntaa ympärivuotisesti ja tuo kaivattua öljyntorjuntatehoa jäisiin olosuhteisiin. Öljyntorjuntatekniikkaa tehdään myös Suomessa.

    Suomen jäänmurtokalustolta elinkaari alkaa olla jo ehtoopuolella, mistä tulee aika iso investointitarve.

    Aiemmin monitoimimurtajat siirtelevät öljynporauslauttojen ankkureita Meksikon lahdella kesäisin. Jättimäistä kysyntää monitoimimurtajille maailmalta ei näytä syntyneen.

    Ministeri vaihtui, Arctian omistajaohjaus pysyy VNK:ssa, uuden jäänmurtajan operointi kilpailutetaan. Murtajia pyritään saaman kaupauksi maailmalle. – Tästä kaikesta lienee syvä yksimielisyys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  93. n.n kirjoitti 13.10.2013 kello 16:03

    vielä,

    yksi puoli asiassa on se että Arctian kalusto taitaa olla parasta mitä rahalla saa tähän Shellin käyttöön. Tuon perusteella vois argumentoida että on nimenomaan ympäristön kannalta vastuullinen ja oikea päätös tarjota kalustoa tähän käyttöön.

    Varsinaisesti erittäin mielenkiintoiseksi tämän tekvät väitteet siitä että Shellin toiminta Alaskassa todellakin loppuisi suomalaisen kaluston lähtiessä kotiin, koska vastaavaa ei yksinkertaisesti ole olemassa, ja että Shellillä ei ole tähän varaa koska rahaa on tuohon poltettu jo niin hirveä määrä että toiminta pitää saadaa käyntiin tai muuten.

    Mikäköhän on mahtanut Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilan rooli ollut olla tässä kuviossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  94. sari kirjoitti 13.10.2013 kello 16:41

    vertailtaessa ruotsin ja suomen laivakuluja on oleellinen asia alusten poistopolitiikka. Suuri myyntivoitto botnican tapauksessa indikoi liian nsuuria poistoja/halpaa apporttihintaa. Murtajan oikeä poistoaika lienee 40 vuotta johtuen mainitusta vähäisestä käyttötuntimäärästä. Jos Arctia on poistnut laivat 15 vuodessa ja neuvotellut ko. kustannustason mukaiset vuokrat. Hyvä tulos johtuu ostajan asiantuntemattomuudesta.
    Laivapuolen laskenta ei ole suoraan ekonoomien kaavamaista hommaa sillä kyseesssä on kuluva käytöomaisuus, jolla on huomattava romuarvo. Kirjanpitosäädökset sellaisinaan eivät anna oikeaa kustannuskuvaa varustamojen todellisuudesta. Suuri osa bisnestä on juuri kirjanpidon mahdollistamat myyntivoitot.

    Osaamattomuuden takia pitää mennä valtion omistamiin aluksiin.Tällöin ei tarvitse laskea kirjanpitolain mukaan poistoja jolloin kustannukset ´laskevat´.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  95. n.n kirjoitti 13.10.2013 kello 16:57

    Timo: Tuo on toinen kummallinen väite. Onko olemassa näyttöä siitä, että British Petroleum olisi kyennyt sälyttämään korvausvastuunsa jollekin alihankkijalleen? Jos ei ole, en ymmärrä mihin perustuvat heitot kymmenen miljardin korvausvastuusta. Vastuussa on se joka poraustoimintaa harjoittaa, ei se jonka laitteita käytetään.

    Katos hoksasin vasta nyt että et näytä tietävän kovin paljoa casesta jos epäilet että laitevalmistajille lähtee korvausvaatimuksia.

    British Pollution toimii esim niin että saatuaan porausoikeudet tai lähteen omistuksen se joko vuokraa kaluston tai käyttää omaansa, ja kummassakin tapauksessa varsinainen operointi, siis tuotannollinen toiminta ja sen tuki ostetaan sopivimman tarjouksen tehneeltä “operaattorilta”.
    Tässä roolissa tais olla tällä kerralla Halliburton ja lautan taas omisti Transocean.

    Tästä ketjuttamisesta ja edelleen myynnistä ja ostamisesta ja osittain omista operaatioista on n kappaletta erilaisia variaatioita.

    Arctian asema on suoraan rinnasteinen Halliburtoniin tai Transoceaniin palvelun tuottajana.

    Mun mielestä on aivan päivänselvää että Shelliltä napsahtaa paluupostissa vahingonkorvausvaade jos Arctian kalusto epäonnistuukin mistä tahansa syystä tehtävässään ja jääolosuhteet aiheuttavat suuren vahingon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  96. Sakke kirjoitti 13.10.2013 kello 17:14

    Osmo Soininvaara:
    Korvausvastuita voi tulla, jos jäänmurtajan virhe on jotenkin ollut osdallisen onnettomuuden syntyyn tai sellainen väite voidaan edes esittää.
    BP onnistui perimään miljardin tai pari kumppaneiltaan, mutta en tiedä niiden osuutta projektissa.

    Jos jäänmurtaja hallinnan menetyksen seurauksena (esim. teknisen vian, inhimillisen virheen, tai ulkopuolisen toimijan, kuten Greenpeace’n, toiminnan seurausvaikutuksena) törmää paikallaan seisovaan tai kelluvaan öljynporaus- tai tuotantotasanteeseen, lienee tapauksen vastuuosuudet silti etukäteen määritettävissä ja sopimuksiin kirjattavissa. Eikö tämä ole niiden hyväpalkkaisten (ja fiksujen?) juristien tehtävä (osapuolesta riippumatta)?

    Mikä on yhtiön (ja valtion?) mahdollinen korvausvastuu tuottamuksellisista omaisuus-/ympäristövahingoista esim. Finnairin Atlantin ylittävien lentojen tapauksessa?

    Eikö järkevä juristi (tai siis sellaisen toivottavasti palkannut sopimusosapuoli) pyri rajaamaan korvausvastuun, vaikkapa enimmillään ao. osapuolen sopimuksen ansiosta saaman korvauksen suuruuteen. Rajoittamattomaan (eli äärettömän suureen) vastuuseen velvoittavia sopimuksia ei pitäisi solmia, ellei sitten riski ole liki nolla tai ansiot liki äärettömän suuret (cost vs. benefit). Huom! Puhtaalle ympäristöllekin on annettava riittävä arvo.

    Yksilöiden, yritysten ja valtioiden on huolehdittava siitä, että niiden omaa toimintaa koskevat toimet ovat niin yksilö- kuin organisaatiotasolla vastuullisella ja kestävällä pohjalla (mm. lain ja sopimusten puitteissa). Tämä koskee niin mm. jälkeläisistä, toisistamme ja ympäristöstä huolehtimista, kuin toimeentuloakin (yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan tasolla).

    Käsittääkseni arktisessa offshore-toiminnassa jäänmurtajan päätehtävät ovat: varmistaa aina tarvittaessa kulkemisen sujuvuus ja toisaalta riittävän alhaiset jääkuormat pääsääntöisesti kaupallisen toimijan offshore-toimintaa harjoittavalle alukselle.
    Onko esim. Suomenlahdella tai Perämerellä valtio korvausvastuussa, jos rahtilaivan kylki menee ankarissa jääolosuhteissa jäiden takia ryttyyn esim. jäänmurtajaa odotellessa?

    Juristien luulisi osaavan (jos ovat isojen palkkioittensa arvoisia) kirjoittaa sellaiset sopimustekstit, missä etukäteen kuvataan vastuunrajaukset ja turvallisuuden takaava toimintatapa silloin, jos jäänmurtajan toimintakyky ei riitä tai tilapäisesti menetetään. Jos riskin kannalta esim. liian suuret jääkuormat uhkaavat tällöin kelluvaa tai kiinteää poraus- tai tuotantotasannetta, lienee normaali menettely tällöin toiminnan keskeytys hyvissä ajoin (vrt. hurrikaanit Meksikonlahdella).

    Eräässä viikolla näkemässäni uutispätkässä näkyi Greenpeace’n banderolli, jossa luki: “Less ice, more risk”, tai jotain sinnepäin. Suuret jääkuormat ovat toki vain yksi tekijä vaaran aiheuttajana, mutta ainakin sen osalta tilanne (“less ice”) herättää päinvastaisen mielikuvan olosuhteista, joissa on turvallisempaa toimia.

    Poliitikot (ja eräät muutkin toimijat) saattavat joskus toimia mielikuvien varassa. Asiantuntijat taas pyrkinevät keskittymään faktoihin ja hyvään harkintaan, tieteessä puolestaan haetaan totuutta. Ihan eri asia on sitten se, jos riittävän turvallinen toiminta koetaan, tai pyritään leimaamaan liian riskialttiiksi (tai riskittömäksi!).

    Eräs suurimmista vaaratekijöistä lienee inhimillinen virhe, mutta sen hallintaa on harjoitettava niin alalla jos toisellakin.

    Olisiko meitä suomalaisia Suomessa lainkaan, jos muinaiset esi-isämme olisivat jääkauden jälkeen ali- tai yliarvioineet tänne tulon ja täällä eri vuodenaikoina elämisen riskit? (Esim. turkiksilla ja tarkoitukseen sopivilla asumuksilla voitiin eliminoida paleltumisen riski, metsästystaito auttoi nälkäkuoleman ehkäisyssä.)

    Riittävä riskienhallinta on keskeinen avainkysymys
    myös tapauksessa Arctia Shipping, ja sen (mahdollinen) toiminta arktisilla vesillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  97. Mikko Kiviranta kirjoitti 13.10.2013 kello 17:16

    Osmo Soininvaara: Korvausvastuita voi tulla, jos jäänmurtajan virhe on jotenkin ollut osdallisen onnettomuuden syntyyn tai sellainen väite voidaan edes esittää.
    BP onnistui perimään miljardin tai pari kumppaneiltaan, mutta en tiedä niiden osuutta projektissa.

    BP näkyy vetäneen mukaan Meksikonlahden onnettomuuden oikeusprosessiin ainakin Transoceanin, Cameron Internationalin, ja Halliburtonin. Ovathan nuo tietenkin olleet keskeisemmässä roolissa kuin joku pahainen jäänmurtoyritys. Asia tietenkin riippuu *mikä* sen onnettomuuden aiheuttaa, jos on aiheuttaakseen.

    Ja saattaahan öljynporauksen avustamistoiminta lyödä leivillekin, jos riski kertaa korvaussumma jää pienemmäksi kuin toiminnasta saatava hyöty. Nolla kertaa ääretön on vaan tunnetusti paha laskettava.

    Apropoo, uusi asia minulle oli että vuoden 2008 finanssikriisissä surullisen kuuluisiksi tulleet Credit Default Swapit alunperin keksittiin jotta Exxon Valdez’in öljyvahingon vastuut saatiin katettua. J. P. Morganin rahkeet kun eivät tahtoneet riittää. Ks. Exxon Valdez oil spill.

    CDRt varmaankin ovat periaatteessa hyvä riskien hallinnan ja hajauttamisen väline. Oikein suurista summista kun on kyse, riskiä vaan ei enää arvioi ja hinnoittele ‘markkinat’ (mitä se sitten tarkoittaakin), vaan sen tekee yksi tai muutama treidaaja yhdessä tai muutamassa firmassa, ja treidaajalla voi olla (tai voi olla olematta) bonukset-ovat-yksityisiä-tappiot-ovat-yhteisiä tyyppinen epäsymmetrinen kannuste.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  98. janimh kirjoitti 13.10.2013 kello 17:19

    Se on kokoomuksen oma asia.. Eikö kyse ole myös tasa-arvosta? Miksi ryhmä A saa ministeritason suojelun toimilleen? Miten Osmo veikkaat että reagoidaan jos Persujen (valitettavasti todennäköiseltä näyttävän) vaalivoiton ja hallitusvastuuseen pääsyn jälkeen Halla-Aho päättää että kuulapäiden riehunta pride-kulkueen reunamilla ei ole syyteharkinnan arvoinen asia.

    Voi olla vain YHDET säännöt ja ne on oltava samat kaikille.

    Osmo Soininvaara:
    Jari Mustonen
    Miten suhtaudut siihen, että kun Greenpeace teki vastaavan iskun kokoomuksen puoluekokoukseen, kokoomus pääätti olla tekemättä asiasta rikosilmoitusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  99. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.10.2013 kello 23:23

    On olemassa asianomistajarikoksia ja yleisen syyttäjän alaisia rikoksia. Migen tämäkin on niin vaikea ymmärtää

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Sami Saarinen kirjoitti 13.10.2013 kello 17:32

    Ville: Eikö siis kannattaisi ostaa jäänmurtopalvelut Ruotsista?

    Näinhän tuo Liikennevirasto jo tekeekin eli viime talvena muistaakseni Ymer oli rahdattu suomalaisten toimesta kun Sisu seisoi laiturissa.

    Tässä “kilpailutus” keskeisessä maailmassa täytyisi jonkun hieman terävämmän kynän käydä demonstroimassa virkamiehille mikä on “halpaa” ja mikä ei. Jos Suomen valtio siirtää rahaa momentilta toiselle, niin Suomen valtiolla on edelleen sama verran rahaa käytössään. Jos tämä sama määrä lahjoitetaan ruotsalaisille, kreikkalaisille yms. niin se on suoraan pois valtion taseesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  101. janimh kirjoitti 13.10.2013 kello 17:33

    Aika vähälle huomiolle jää, mitä muuta tapahtui. 2. isku “Törkeän tuhotyön yritys
    Videokuvista paljastui jälkikäteen myös kaikkein vakavin rikosepäily. Aktivistit olivat upottaneet veteen betonipäällysteisiä poijuja, joiden tarkoitus oli estää Nordican liikkeelle lähtö.

    Poijut olisivat poliisin mukaan voineet aiheuttaa vakavaa vahinkoa, jos laiva olisi törmännyt niihin. Asiaa tutkitaan törkeän tuhotyön yrityksenä.”

    Eli on ok “kansalaisvaikuttamisen” nimissä koittaa rikkoa laivan potkurilaitteet?

    Tapahtuiko tuossakaan Shakeemin mielestä mitään rikosta?

    Shakeem: Hautala ei eronnut, koska käytti hänelle kuuluneita omistajannatsoja, vaan koska tiedottaminen tapahtumien kulusta epäonnistui. Omistajanohjaus koski rikosilmoituksen tekemistä asianomistajarikoksesta, johon Hautalalla oli täysi oikeus puuttua, koska katsoi rikosilmoituksen olevan omistajan ja yhteiskunnan edun vastainen. Toisin ilmaistuna vielä: Hautala ei eronnut, koska esti teoreettisen aktivistien rikosvastuun syntymisen asiassa. Hautala toimi valtuuksiensa mukaisesti ja tästä on käsitykseni mukaan hallituksessa yksimielisyys. Suurista linjoista on ilmeisesti erimielisyyttä, kuten Vapaavuoren ulostulo osoitti.

    Asianomistajarikoksilla suojellaan jotain asianomistajan oikeushyvää, kuten kunniaa. Jos minä, nimimerkki Shakeem, loukkaan nimimerkin Jari Mustonen kunniaa tällä palstalla, silloin Jari sinä voit ensivaiheessa päättää onko sinun mielestäsi kunniaasi loukattu. Jos katsot, ettei näin ole, myöskään poliisilla ei ole oikeutta puuttua sinun asioihisi. Ei voi sanoa, että joku on tehnyt asianomistajarikoksen (rikkonut lakia kuten asian ilmaiset), jos asianomistaja ei ole tehnyt rikosilmoitusta.

    Kuten tällä palstalla on tuotu esiin, Hautalan olisi ehkä kannattanut sallia rikosilmoituksen tekeminen, sillä mitään rikosta asiassa tuskin tapahtui. Minun on vaikea nähdä, että asia olisi edennyt edes tuomioistuinkäsittelyyn asti. Sen jälkeen olisi voitu käydä Arctian johdon kanssa vakavat keskustelut, miten vastuuta yhteiskunnassa kannetaan ja mihin resursseja kannattaisi tehokkaammin käyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  102. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.10.2013 kello 23:26

    Tämä jäkimmäinen tapaus oli aivan toista luokkaa kuin se, että mielenosoittajat ensimmäisessa tapauksessa levigtivät panderollnsa väärällä puolelle aitaa, jasiitä tehtiin rikosilmoitus mikä oli perusteltua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Sami Saarinen kirjoitti 13.10.2013 kello 17:40

    Sakke: Vain yhtä tehtävää varten optimoitu alus ei liene yleensä yleensä se paras ratkaisu.

    Valitettavasti se vain on jos ainoastaan jäänmurrosta keskustellaan.

    Jään murtaminen vaatii mahdollisimman pientä kitkaa rungon ja jään välille, joka saadaan taloudellisesti aikaiseksi rungon tekemisellä munanmuotoiseksi. Munanmuotoinen runko vastaavasti taas ei ole “rullaamisen takia” toimiva ratkaisu kovassa merenkäynnissä eli mm. offshore-bisneksessä.

    Arktisen alueen valloituksessa olisi lisäksi syytä muistaa, että monivuotinen jää poikkeaa lujuudeltaan suuresti tästä meidän yksivuotisesta jäästä. Ts. Urho-luokan (ja aikaisempien luokkien) koeteltu keulapotkuriratkaisu ei ole välttämättä kovinkaan kestävä monivuotisen jään alueella operoitaessa. Sama kestävyysongelma tulee esiin myös azimuuttipropulsion kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  104. Masi kirjoitti 13.10.2013 kello 19:06

    Osmo Soininvaara:
    Ylihinnalta haiskahtaa se, että ruotsalaiset jäänmurtajat pystyvät paljon alempaan hintaan, vaikka makaavat kestä laitureissa – tai ehkä sen takia.

    Oletko aivan varma, että makaavat?

    http://en.wikipedia.org/wiki/AHTS_Balder_Viking
    http://en.wikipedia.org/wiki/Tor_Viking
    http://en.wikipedia.org/wiki/Vidar_Viking
    http://en.wikipedia.org/wiki/Oden_%281988_icebreaker%29

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  105. Pienempi paha kirjoitti 13.10.2013 kello 19:26

    Mielummin öljyä arktikselta, kuin mistään päin maailmaa frakkaamalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  106. Liian vanha kirjoitti 13.10.2013 kello 20:10

    Mielenkiintoinen on tuon uuden laivan operoinnin kilpailuttaminen.

    Jäänsärkemiskokemusta on maailmassa rajoitetusti ja operaattorin vaihdoilla taataan, ettei se edes lisäänny

    Ja kun katsoo muita kilpailutuksia niin operaattoriksi voi päätyä joku filippiiniläinne joukko, joka ei ole koskaan jäätä nähnytkään.

    Kun valtio näyttää olevan valmis ottamaan suuria riskejä kotimaassakin, niin miksei se voi ottaa muuallakin ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  107. anonyymi kirjoitti 13.10.2013 kello 21:05

    Määkin pyöräilen: Ihmettelen suuresti, että miksi koko muu maailma on mennyt jenkkien masinoimaan patentti- ja immateriaalioikeuksiin. Ne eivät ole käytännössä mitään muuta kuin jättifirmojen tapa estää kilpailu.

    Niiden ajaminen sopii vallalla olevaan oikeistolaiseen narratiiviin, jossa kaiken on aina oltava liiketoimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  108. Ville kirjoitti 13.10.2013 kello 21:10

    Kansainvälisoikeudellisten perusperiaatteiden vuoksi valtio ei voi joutua vastaajaksi toisen valtion tuomioistuimessa. Tämän vuoksi riski siitä, että valtio voisi joutua yhtiöoikeudellisen korvausvastuun samastuken kautta vahingonkorvausvastuuseen yhtiön velvoitteista ei ole mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  109. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.10.2013 kello 23:40

    Kansainvälisoikeudellisten perusperiaatteiden vuoksi valtio ei voi joutua vastaajaksi toisen valtion tuomioistuimessa. Tämän vuoksi riski siitä, että valtio voisi joutua yhtiöoikeudellisen korvausvastuun samastuken kautta vahingonkorvausvastuuseen yhtiön velvoitteista ei ole mahdollista.

    Ville
    Oletko ihan varma? Miten ETLA voisi erehtyä noin pahasti? Yhdysvaltalaisissa tuomioistuimissa on tapana ulottaa korvausvastuu omistajaan silloinkin, kun on kyse osakeyhtiöstä. Näin tapahtui myös BP:n kohdalla. Konserni ei selvinnyt pälkähästä panemalla konkurssiin pienen tytäryhtiönsä, vaan vastuu ulotettiin koko konserniin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. HuuHaata kirjoitti 13.10.2013 kello 22:39

    Muutamia huomioita asiaan liittyen.

    1) Suomen ja Ruotsin jääolot eivät ole identtiset. Suomen korkeammat jäänmurtokustannukset seuraavat, ainakin osaltaan, Suomen jääolosuhteilla, jotka ovat Ruotsia ikävämpiä jäänmurtoa ajatellen.

    2) Etla: “Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreen raportin mukaan Suomen korvausvastuu
    voi tulla kyseeseen, jos Shellin öljynporauksissa arktisella merialueella sattuu
    öljyonnettomuus.”

    “- Kun tieto raportista tuli, on varmistettu, että yhtiö on asiaa valmistellessaan
    teettänyt riittävät juridiset selvitykset. Niiden selvitysten mukaan tällaista riskiä
    ei ole, sanoo valtion omistajaohjausosaston päällikkö Pekka Timonen.”

    Mikäli valtion omistajaohjausosaston ammattitaitoa kyseenalaistetaan julkisesti (tahi muutenkaan), olisi kohtuullista että aukottomat todisteet ammattitaidottomuudesta lyötäisiin pöytään.

    Jos näin on tapahtunut tulee kyseeseen epäpätevien työsuhteiden irtisanomiset ja mahdolliset oikeustoimet virheellisesti toimineita virkamiehiä vastaan.

    Pallo asiassa on kiistatta ETLAlla ja sen väitteitä komppaavilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  111. Liian vanha kirjoitti 13.10.2013 kello 23:18

    Kun vähän miettii, ketkä olisivat kelvollisia operoimaan tuota uutta alusta niin potentiaalisin ryhmä ovat venäläiset.

    Heidän kokemustaan on vaikea ohittaa edes suomalaisten

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  112. iivari kirjoitti 13.10.2013 kello 23:52

    “Offshore-toiminta on tähän asti kaikki vuodet yhteenlaskettuna ollut tappiollista.”

    …ja tähän kohtaan onkin hyvä lopettaa.

    Osmo, hurmaat talouden ymmärrykselläsi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  113. Mikko Kiviranta kirjoitti 14.10.2013 kello 0:36

    janimh: Poijut olisivat poliisin mukaan voineet aiheuttaa vakavaa vahinkoa, jos laiva olisi törmännyt niihin. Asiaa tutkitaan törkeän tuhotyön yrityksenä.”

    Eli on ok “kansalaisvaikuttamisen” nimissä koittaa rikkoa laivan potkurilaitteet?

    Toi menee toimintana ihen selkeästi sietorajan yli. Hyvä että nostit esille.

    Tiedätkö minä päivänä poijut paljastuivat? Ennen vai jälkeen ‘omistajaohjauksen’? Pikagooglaus paljastaa vain pari blogikommenttia joissa ei kerrota tarkempaa lähdettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  114. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.10.2013 kello 0:38

    Mikko,
    Omistajaohjaus ei koskenut tätä tapausta lainkaan. Koska vahinkoa aiheutettiin, siitä tehtii rikosilmoitus ihan sulassa yksimielisyydessä. Kysymys omistajaohjauksesta koski tapausta, jossa levitettiin banderolli väärällä puolella aitaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Pekka K kirjoitti 14.10.2013 kello 1:15

    Vahinkoskenaarioista vain tuli heti mieleen yksinkertainen tilanne, jossa tuuli tai merivirta painaa jäitä porauslauttaa vastaan ja repii sen irti reijästään. Jos tässä kohtaa on pieninkään epäilys, että auttamassa ollut monitoimimurtaja ei esm tajunnut tulla auttmaan ‘riittävän’ ajoissa, niin siinähän meillä on selvä syyllinen.. Kiitos valaisevasta keskustelusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  116. Sakke kirjoitti 14.10.2013 kello 1:22

    Sami Saarinen: Valitettavasti se vain on jos ainoastaan jäänmurrosta keskustellaan.

    Jään murtaminen vaatii mahdollisimman pientä kitkaa rungon ja jään välille, joka saadaan taloudellisesti aikaiseksi rungon tekemisellä munanmuotoiseksi. Munanmuotoinen runko vastaavasti taas ei ole “rullaamisen takia” toimiva ratkaisu kovassa merenkäynnissä eli mm. offshore-bisneksessä.

    Arktisen alueen valloituksessa olisi lisäksi syytä muistaa, että monivuotinen jää poikkeaa lujuudeltaan suuresti tästä meidän yksivuotisesta jäästä. Ts. Urho-luokan (ja aikaisempien luokkien) koeteltu keulapotkuriratkaisu ei ole välttämättä kovinkaan kestävä monivuotisen jään alueella operoitaessa. Sama kestävyysongelma tulee esiin myös azimuuttipropulsion kanssa.

    Taidat keskittyä nyt tasaisen jään murtamiseen? Jää murretaan tällöin edullisesti sitä alaspäin taivuttamalla, ei murskaamalla. Munan muoto lienee toki varsin kestävä ja taloudellinen, kunhan teräs vain saadaan siihen taipumaan. Muitakin muotoja on arktisilla alueilla testattu.

    Kitka liittyy aluksen liikkeeseen suhteessa jäähän, esim. murtuviin ja murrettuihin jäälauttoihin. Mitä isompi kitka (tai puristus), sen raskaampi liikkua. Välystä ja voitelua tarvitaan polttomoottoreissakin. Ääritapauksissa laivaa ei saada liikkumaan lainkaan, ellei liikkeellepanevaa voimaa (veto/työntö) ole riittävästi tai tukalaa tilannetta saada muutoin purettua.

    Kaikki laivat joutuvat välillä operoimaan myös jäättömissä olosuhteissa, siksi tämän merenkäynti käyttäytymisenkin on oltava siedettävällä tasolla, eikö vain?

    Ei kai kukaan nyt ole lähettämässä yksinomaan Itämeren jäihin suunniteltua kalustoa monivuotisen jään alueelle? Sitä en kyllä suosittelisi (ilman varotoimia), ellei tarkoituksena ole tutkia vaurioiden syntymistä.

    Eiköhän tuo venäläisten polaarimurtajien periaate (=kolme potkuria ison laivan perässä) ole jo riittävän pitkään testattu ja aika hyväksi havaittu ratkaisu. Mitoitus tulee aina toki sovittaa olosuhteiden ja muiden vaatimusten mukaan.

    Eli, jos arktisille alueille ollaan menossa, on laivan ja sen osien myös kestettävä sinne meno/paluu ja siellä operointi. Se tietysti maksaa jonkin verran enemmän, kuin jos laiva tehtäisiin vain Itämeren jäihin. Arktisiin olosuhteisiin mitoitettu laiva kestäisi toisaalta myös Itämeren jäissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  117. Ville kirjoitti 14.10.2013 kello 3:11

    Osmo Soininvaara: Ville
    Oletko ihan varma? Miten ETLA voisi erehtyä noin pahasti? Yhdysvaltalaisissa tuomioistuimissa on tapana ulottaa korvausvastuu omistajaan silloinkin, kun on kyse osakeyhtiöstä. Näin tapahtui myös BP:n kohdalla. Konserni ei selvinnyt pälkähästä panemalla konkurssiin pienen tytäryhtiönsä, vaan vastuu ulotettiin koko konserniin.

    Pitää paikkansa, että myös yhtiön osakkeenomistajat voivat joutua vastuuseen yhtiön velvoitteista. Suomessa tästä käytetään nimitystä vastuun samastus. (Engl. Piercing the corporate veil)

    Valtio ei voi kuitenkaan olla vastaajana muun kuin oman maansa tuomioistuimessa. Tämä johtuu valtion suvereniteetista.

    Syitä siihen miksi ETLA:n selvityksessä tätä ei ole ymmärretty voi vain arvailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  118. Risto kirjoitti 14.10.2013 kello 9:03

    Ville: Pitää paikkansa, että myös yhtiön osakkeenomistajat voivat joutua vastuuseen yhtiön velvoitteista. Suomessa tästä käytetään nimitystä vastuun samastus. (Engl. Piercing the corporate veil)

    Valtio ei voi kuitenkaan olla vastaajana muun kuin oman maansa tuomioistuimessa. Tämä johtuu valtion suvereniteetista.

    Syitä siihen miksi ETLA:n selvityksessä tätä ei ole ymmärretty voi vain arvailla.

    Minä en väitä asiaa ymmärtäväni, mutta ei tuo ainakaan niin selkeältä näytä, kuin itse väität:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Foreign_Sovereign_Immunities_Act#Commercial_Activity_Exception
    Yhdysvaltalaisen lainkäytännössä viime kädessä suuret linjat päättää heidän korkein oikeutensa, eikä niistä tuomioista enää valiteta minnekään kansainvälisille kentille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  119. Shakeem kirjoitti 14.10.2013 kello 9:35

    Vastaan Sakelle,

    Sakke: Pitäisikö sitten suurten riskien pelossa antaa muiden hyödyntää mahdollisuudet? Eikö meiltä löydy riittävää juridista osaamista tai riskienhallinnan osaamista sikäläisiin paikallisiin olosuhteisiin liittyen? Jos kaikki riskinotto pelottaa, on syytä jäädä sänkyyn, vetää sängynpeitto korviin ja rajoittaa pelkonsa kotiin iskeviin meteoreihin.

    Minä vastasin nimimerkille az, joka ei ollut löytänyt ensimmäistäkäään kuvausta niistä riskeistä, jota Arctian offshore-toimintaan voisi liittyä. En sanonut, ettei Yhdysvalloissa pitäisi toimia esille tuomieni seikkojen vuoksi.

    Ihmisillä on vähän naiivi suhtautuminen oikeuteen. Luullaan, että laki antaa tilanteessa kuin tilanteessa yksiselitteisiä vastauksia ja näin ollen oikeudenkäynnin lopputulos (riski) voidaan arvioida ehdottomasti oikein. Näinhän asia ei ole, ja asiat voivat olla hyvinkin tulkinnanvaraisia vähänkin hankalammissa kysymyksissä. Tällaiset kansainvälisliityntäiset tilanteet ne vasta monimutkaisia voivatkin olla. Hankalissa tilanteissa oikeus on myös usein politiikkaa. Tuoreena esimerkkinä jättiyhtiö BP, joka kiljuu Brittihallintoa auttamaan, kun ilkeät amerikkalaiset tuomarit jakelevat paikallisille yrittäjille korvausrahoja vähän liian avokätisesti.

    Minusta Arktisessa toiminnassa voi ja pitää olla mukana. Tavoista, keinoista ja kenen toimesta? Siitä on hyvä keskustella lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  120. Sami Saarinen kirjoitti 14.10.2013 kello 9:56

    Sakke: Taidat keskittyä nyt tasaisen jään murtamiseen? Jää murretaan tällöin edullisesti sitä alaspäin taivuttamalla, ei murskaamalla. Munan muoto lienee toki varsin kestävä ja taloudellinen, kunhan teräs vain saadaan siihen taipumaan. Muitakin muotoja on arktisilla alueilla testattu.

    Kitka liittyy aluksen liikkeeseen suhteessa jäähän, esim. murtuviin ja murrettuihin jäälauttoihin. Mitä isompi kitka (tai puristus), sen raskaampi liikkua. Välystä ja voitelua tarvitaan polttomoottoreissakin. Ääritapauksissa laivaa ei saada liikkumaan lainkaan, ellei liikkeellepanevaa voimaa (veto/työntö) ole riittävästi tai tukalaa tilannetta saada muutoin purettua.

    Kaikki laivat joutuvat välillä operoimaan myös jäättömissä olosuhteissa, siksi tämän merenkäynti käyttäytymisenkin on oltava siedettävällä tasolla, eikö vain?

    Ei kai kukaan nyt ole lähettämässä yksinomaan Itämeren jäihin suunniteltua kalustoa monivuotisen jään alueelle? Sitä en kyllä suosittelisi (ilman varotoimia), ellei tarkoituksena ole tutkia vaurioiden syntymistä.

    Eiköhän tuo venäläisten polaarimurtajien periaate (=kolme potkuria ison laivan perässä) ole jo riittävän pitkään testattu ja aika hyväksi havaittu ratkaisu. Mitoitus tulee aina toki sovittaa olosuhteiden ja muiden vaatimusten mukaan.

    Eli, jos arktisille alueille ollaan menossa, on laivan ja sen osien myös kestettävä sinne meno/paluu ja siellä operointi. Se tietysti maksaa jonkin verran enemmän, kuin jos laiva tehtäisiin vain Itämeren jäihin. Arktisiin olosuhteisiin mitoitettu laiva kestäisi toisaalta myös Itämeren jäissä.

    Itse asiassa juuri päinvastoin eli jäänmurtajissa käytettävät keulapotkurit osoittavat erinomaisuutensa erityisesti ahtaumissa ja jääsohjossa ajettaessa. Sisäänpäin pyörivien keulapotkureiden aikaansaama virtaus huuhtelee aluksen runkoa ja pienentää kitkaa.

    Otso-luokan murtajissa luovuttiin keulassa olevista potkureista ja ne korvattiin ns. pulputus-järjestelmällä, jossa paineilmaa ajetaan rungon ja jään väliin kitkan pienentämiseksi. Ratkaisu ei ole osoittautunut yhtä toimivaksi kuin “nelivetoinen” systeemi.

    Arktiselle alueelle suunniteltua murtajaa saadaan tuskin soveltumaan Suomen rannikon jäänmurtoon yhtä hyvin kuin nykyistä kalustoa. Kolmiruuvinen takatuuppari menettää huomattavan osan ketteryydestään, aluksen syväyttä on vaikea saada riittävän alhaiseksi Suomen väyläverkostolle, jääahtaumat tuottavat ongelmia yms. Tasaisessa jäässä ajettaessa pelkällä konetehon nostamisella voidaan saavuttaa paljonkin, mutta Itämeren olosuhteissa noita tasaisen jään kenttiä ei aina ole saatavissa.

    Hyvänä esimerkkinä on tuo vuoden 2010(?) Ahvenanmeren tapaus, jossa muutama autolauttakin kolhi kylkiään jäiden puristuksessa. Tapahtumapaikalla oli myös ruotsalaisten kaksi Viking-luokan monitoimimurtajaa, mutta ne eivät kumpikaan kyenneet auttamaan autolauttoja. Apu saapui vihdoin Merenkurkusta, josta ruotsalaiset lähettivät Ymer:in leikkaamaan avustettavat irti.

    Summa-summarum. Venäläisten käytössä oleva murtajamalli, jossa on kohtuuttomasti tehoa ja kolme ruuvia toimii kyllä arktisissa olosuhteissa, muttei enää ollenkaan niin hyvin laivojen avustamisessa esimerkiksi Suomenlahdella (Perämerestä puhumattakaan).

    Kysymys lähinnä kuuluukin, että haluammeko hyvin toimivan murtajan omille vesillemme vai arktisiin olosuhteisiin? Molempia on lähes mahdoton saada jos kustannukset yritetään pitää inhimillisinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  121. yksi joka ihmettelee kirjoitti 14.10.2013 kello 10:41

    On hyvä että kaiken moraalijeesustelun keskellä joku puhuu itse asiasta. Jäänmurtaminen on liiketoimintaa siinä missä muukin, voiton mahdollisuudet täytyy punnita riskejä vasten ja Soininvaara toi esille sen että riskit arktiseen öljynporaukseen osallistumisessa ovat suuret.

    Kun valtio on pörssiyhtiön määräävä osakas, valtion pitää huolehtia eduistaan yhtiön päätöksenteossa ja siitähän ei näytä olevan yksimielisyyttä miten tämä pitäisi hoitaa. On vaikea esittää järkeviin analyyseihin perustuvaa omistajaohjausstrategiaa kaiken tunnepohjaisen mölinän keskellä.

    Nähdäkseni järkevin tapa hallita arktiseen jäänmurtamiseen liittyviä vastuuriskejä on hoitaa sopimiset öljy-yhtiöiden kanssa siten, että riskit niiden töppäilyjen seurauksista eivät lankea Suomen valtion omistamalle jäänmurtajayhtiölle. Kun Hautala on tuomittu ja mestattu toimimisesta isänmaan edun vastaisesti jäänmurtaja-asioissa, seuraavaksi pitäisikin kiinnittää huomiota siihen, minkälaisiin kumppanuussuhteisiin öljynporaajien kanssa Arctia Shippingiä ollaan ajamassa. Pitäisikö siis varautua siihen, että Suomen veronmaksajat joutuisivat maksamaan korvauksia arktisesta öljyvahingosta?

    Sitä en ymmärrä, miksi suomalaiset jäänmurtajat eivät voisi toimia arktisella alueella ilman suoraa kumppanuutta öljynporaajien kanssa. Onhan niillä vesillä esimerkiksi rahtiliikennettä joka vaatii jäänmurtajapalveluja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  122. Merimies kirjoitti 14.10.2013 kello 10:59

    Sami Saarinen: Näinhän tuo Liikennevirasto jo tekeekin eli viime talvena muistaakseni Ymer oli rahdattu suomalaisten toimesta kun Sisu seisoi laiturissa.

    Tässä “kilpailutus” keskeisessä maailmassa täytyisi jonkun hieman terävämmän kynän käydä demonstroimassa virkamiehille mikä on “halpaa” ja mikä ei. Jos Suomen valtio siirtää rahaa momentilta toiselle, niin Suomen valtiolla on edelleen sama verran rahaa käytössään. Jos tämä sama määrä lahjoitetaan ruotsalaisille, kreikkalaisille yms. niin se on suoraan pois valtion taseesta.

    Osmo:

    Kun puhutaan ruotsalaisten murtajien edullisemmasta hinnasta, onko huomioitu seuraavat seikat.

    1. Ruotsalaiset murtajat kuuluvat ruotsissa kauppa-alustuen piirin, Arctian alukset eivät tätä etua nauti.

    2. Ruotsalaiset murtajat käyttävät raskasta poltto-öljyä kun taas Arctian murtajat käyttävät kalliimpaa mutta puhtaampaa marine dieseliä.
    Näyttää siltä, että ympäristöarvoilla ei olekaan vaikutusta, ainakaan tässä asiassa.

    3. Kun vuokrataan ruotsalainen murtaja, annetaan koko raha maasta pois kuten jo ennalta mainittiin. Minulla herää kysymys siitä, onko ruotsalaisten murtajien käyttö kokonaistaloudellisesti valtionedun mukaista?

    Uusi jäänmurtaja:

    Uusi murtaja on menossa Liikenneviraston alaisuuten joka aikoo kilpailuttaa uuden murtajan hoitovarustamon. Kysynkin Osmon Soininvaaran / Vihreiden mielipidettä siitä, että mistä säästöä nyt sitten syntyy? Ammattiyhdistysliike pitänee huolen siitä, että uuten murtajaan tulee jäänmurtjien käytössä oleva TES.

    Nythän esim. Joakim Hågans on julkisuudessa uhonnut, että hänen yhtiönsä henkilökunta tekee saman työn halvemmalla. Käytännössä tämä todennäköisesti tarkoittaa virolaisia merihiehä. Jäänmurtokokemusta omaavaa henkilökunta on nyt Arctian palveluksessa. Millä houkuttelette heistä osan siirtymään uuteen murtajaan?

    Kiitos vastauksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  123. Lepotila zZ kirjoitti 14.10.2013 kello 12:07

    Masi: Oletko aivan varma, että makaavat?

    http://en.wikipedia.org/wiki/AHTS_Balder_Viking
    http://en.wikipedia.org/wiki/Tor_Viking
    http://en.wikipedia.org/wiki/Vidar_Viking
    http://en.wikipedia.org/wiki/Oden_%281988_icebreaker%29

    Kolme aluksista on norjalaisen Trans Viking yhtiön omistuksessa ja niitä on käytetty avustamaan öljy-yhtiöitä. Ne on rekisteröity Ruotsiin. Kahta niistä on myös Ruotsin valtio vuokrannut jäänmurtamiseen parina talvena.

    Neljäs alus on Ruotsin valtion omistuksessa ja se on ollut työllistettynä molemmilla napa-alueilla tieteellisissä tutkimusprojekteissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  124. Evert The NeverRest kirjoitti 14.10.2013 kello 12:51

    En ollenkaan ihmettele, vaikka Suomen valtio onnistuisi neuvottelemaan sellaisen sopimuksen, että Suomi korvaisi öljykatastrofin vahingot.

    Onhan Suomi onnistunut neuvottelemaan itsensä EU:n suurimmaksi nettomaksajaksi. Samoin Suomen osuus euro-kriisin hoidosta on suhteellisesti ottaen suurin.

    Suomalaiset ovat maailmanluokan neuvottelijoita ja kauppiaita. Team Finland on sekin tehnyt loistavaa työtä. Suomen vienti on romahtanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  125. Masi kirjoitti 14.10.2013 kello 13:14

    Lepotila zZ: Kolme aluksista on norjalaisen Trans Viking yhtiön omistuksessa ja niitä on käytetty avustamaan öljy-yhtiöitä. Ne on rekisteröity Ruotsiin. Kahta niistä on myös Ruotsin valtio vuokrannut jäänmurtamiseen parina talvena.

    Nämä kaksi eivät ilmeisesti kuitenkaan ole “maanneet kesät laiturissa”, kuten herra Soininvaara väitti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  126. Seurailija kirjoitti 14.10.2013 kello 13:16

    Rikosilmoitusten suhteen Arctian tapauksessa toimittiin järkevästi: kaksi Greenpeacen mielenosoitusta, joista toisessa ei vahingontekoa (ei syytettä), toisessa vahinkoja (nostettu syyte). Vaikuttaa firman ja omistajan kannalta harkitulta ja linjakkaalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  127. Markku af Heurlin kirjoitti 14.10.2013 kello 13:51

    Tässä on aika lailla hyödtöntä kiistelyä aiheesta, jsota tiedämme aivan liian vähän.

    Jos Arctia Shippingin johto ja ertää ministerit ovat niin vakuuttuneita arktisen toiminnan riskittömyydestä suomalaiselle jäänmurtajalle, Siis siinä mielessä, että yhtiölle ei tule kohdistumaan nykyistä liikevoitota ylittävää vahingonkorvausriskiä, he ovat valmiita panttaamaan vuosipalkkaansa vastaavan summan korvausiskin kattamiseen, esin. luovuttamlla pantiksi oman asuntosa tai muita sopiva reaalivakuuksia. Panttausaika olkoon 25 vuotta, joka on näisäs hommissa kvartaali.

    Jos he ovat siihen valmiita, voimme jatkaa keskustelua osallistumisesta arktiseen öljynporaustoimintaan. Jos eivät, unohdamme sen toistaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  128. Lepotila zZ kirjoitti 14.10.2013 kello 14:26

    Masi: Nämä kaksi eivät ilmeisesti kuitenkaan ole “maanneet kesät laiturissa”, kuten herra Soininvaara väitti.

    Eivätkä ne ole Ruotsin valtion omistamia. Ruotsilla on viisi omaa murtajaa. Noita kahta norjalaisen yksityisyrityksen omistamaa alusta vuokrataan tarvittaessa.

    Ehkä Arctian kannattaisi vuokrata talveksi aluksia Shelliltä eikä Shellin kesäksi Arctialta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  129. newyorkista kirjoitti 14.10.2013 kello 14:43

    Sami Saarinen:

    Summa-summarum. Venäläisten käytössä oleva murtajamalli, jossa on kohtuuttomasti tehoa ja kolme ruuvia toimii kyllä arktisissa olosuhteissa, muttei enää ollenkaan niin hyvin laivojen avustamisessa esimerkiksi Suomenlahdella (Perämerestä puhumattakaan).

    Neuvostoliitossa ja Venäjällä suunnittelufilosofia on yleensä ollut sellainen, että nostetaan tehoa ja se tehdään yleensä moottorin kokoa kasvattamalla. Tämä tietenkin toimii sellaisissa oloissa, missä ei tarvitse välittää polttoaineenkulutuksesta tai päästöistä. Tämä on koskenut lentokoneita, vetureita, kuorma-autoja ja laivoja. Näin yleisenä huomiona keskusteluun.

    Polttoainetaloudellinen ja ympäristöasiat huomioon ottava suunnittelu voi olla kilpailutekijä länsimaissa, mutta Venäjällä ei olla ihan niin pitkällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  130. EJM kirjoitti 14.10.2013 kello 14:48

    Terve vaan Osmo,

    Miksi ruotsalainen jäänmurto on halvempaa?

    No katsopas heidän taustaorganisaatiotansa ja sitä mikä taho alusta operoi..

    Mekin päästään samaan kustannustasoon, kun uusi murtaja operoidaan laivaston toimesta kuten Ruotsissa ja omisestetaan valtion toimesta.

    Että terveisiä vaan sinne yksityistämiskiiman jälkiaaltoihin.. Ei ollut halpa kokeilut tämä yksityistäminen!

    Osmo Soininvaara:
    Tuosta on satunnaisia eriä 24 miljoonaa. Möivät yhden murtajan Viroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  131. Vapaa-ajattelija kirjoitti 14.10.2013 kello 18:47

    Katsos vaan – vaikka olenkin asiasisällöstä eri mieltä (eli että totta kai Arctia Shipping on tehnyt juurikin oikein myydessään vapaan kapasiteettinsa Shellille), niin Osmo Soininvaara on sentään perehtynyt asiaan ihan hyvin toisin kuin ministeri Kyllönen, joka on ihan pihalla. Ei kyseisen yrityksen toiminnasta tarvita mitään uutta paperinivaskaa (ulkopuolinen selvitys) synnyttää sen tähden, että ministeri ei ole tehtäviensä tasalla eikä sen puoleen osaa edes lukea yksinkertaista tuloslaskelmaa ja tasetta (ministerin lausunto yle-uutisille on ihan höntti ja paljastaa että hän ei ole lukenut esimerkiksi yhtiön vuosikertomusta lainkaan).
    Sitä paitsi – veronmaksajathan tässä pistettäisiin kumminkin maksajan penkille, jos Arctia Shipping tekiksi edelleen tappiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  132. Janne Kinnunen kirjoitti 14.10.2013 kello 20:03

    Osmo Soininvaara: Tällä hetkellä Arctia Shippingillä on Shellin kanssa sopimus, joka on yhtiön ilmoituksen mukaan jo voitollinen (13,4 M€). Pitäisi päästä yhtiön kirjanpitoon tietääkseen, onko tämä oikein laskettu. Jos laiva on tuon arktisen toiminnan vuoksi 50 miljoonaa euroa kalliimpi ja myös käyttökustannuksiltaan kalliimpi, pitäisi lisähinta tietysti laittaa kokonaan arktisen toiminnan kustannuksiksi eikä vyöryttää senttiäkään siitä talvisen jäänmurron kustannuksiksi. Näistä lisäominaisuuksista on Itämerellä vain haittaa.

    Valtioneuvoston tarkastusvirasto kertoo monitoimurtajien hankinnasta selvityksessään näin:
    “Tarkastusvirasto selvitti, onko valtiolle ollut edullisempaa hankkia monitoimimurtajia kuin perinteisiä murtajia ja onko hankinnat tehty asianmukaisesti. Monitoimimurtajien hankkiminen todettiin edullisemmaksi kuin perinteisten murtajien hankkiminen, joskaan ero ei ole ollut kovin suuri.”
    (Tarkastuskertomus 43/2003: Monitoimimurtajien hankinta ja kaupallinen toiminta)
    http://www.vtv.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2003/monitoimimurtajien_hankinnassa_ja_kaupallisessa_kaytossa_epakohtia.496.news

    On ehkä “hieman” tarkoitushakuista mielestäni väittää, että tuo väitetty 50 miljoonan euron erotus hankitahinnassa tulisi laittaa arktisen toiminnan kustannuksiin. Eikö kannattaisi laskea koko laivan elinkaaren ajalta tulos muusta toiminnasta kuin jäänmurtamisesta? Käytettävät alukset rakennettiin 90-luvun alussa ja ovat toimineet useissa eri offshore operaatioissa ympäri maailmaa ja varmasti ansainneet tuon erotuksen verrattuna perinteiseen murtajaan. Alukset ovat olleet operaatioissa niin Norjassa, Välimerellä, Länsi-Afrikassa, Grönlannissa kuin Brasiliassakin. Nyt annetaan ymmärtää, että ne olisi nimenomaan tehty tätä Shellin operaatiota varten joka alkoi 2012 – 20 vuotta ensimmäisen aluksen kölinlaskun jälkeen.

    Muistettava on myös se että valtio on budjetoinut 125 miljoonaa euroa uuteen murtajaan ja jos mitään laivan rakentamisesta ja merenkulusta tiedän, tuppaa arviot aluksen hinnoista aina pikkasen nousemaan rakennusvaiheessa (olen öljyäkuljettavan toisen valtionyhtiön palveluksessa konepäällikkönä).

    Toinen asia mihin haluaisin kiinnittää huomiota, on tuo väitetty huono jäänmurtokyky näillä aluksilla. Mihin se perustuu? 1998 valmistunut Botnica oli huono jäänmurtaja ja myös verrattain sopimaton offshore työskentelyyn, mutta sehän Arctiassakin tunnustettiin ja alus myytiin virolaisille. Arctian kotisivuilla monitoimimurtajista mainitaan seuraavaa: “Alusten jäänmurto-ominaisuudet ovat loistavat.”

    http://www.arctia.fi/monitoimimurtajat_2011

    Mainittakoon lopuksi vielä että aluksista Nordica on ollut mm. vihreiden niin paljon perääänkuuluttaman tuulivoiman rakennus”talkoissa” Irlanninmerellä 2011. Eiköhän tässä kaikessa tunnekuohussa olisi tärkeää kertoa kaikki faktat eikä vain niitä jotka palvelevat omia tarkoitusperiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  133. Merimies kirjoitti 14.10.2013 kello 20:45

    EJM:
    Terve vaan Osmo,

    Miksi ruotsalainen jäänmurto on halvempaa?

    No katsopas heidän taustaorganisaatiotansa ja sitä mikä taho alusta operoi..

    Mekin päästään samaan kustannustasoon, kun uusi murtaja operoidaan laivaston toimesta kuten Ruotsissa ja omisestetaan valtion toimesta.

    Että terveisiä vaan sinne yksityistämiskiiman jälkiaaltoihin.. Ei ollut halpa kokeilut tämä yksityistäminen!

    Vähän väärin meni, ellei ole taas muuttunut. Ruotsalaisia murtajia ei mielestäni enää operoi ruotsin armeija. Joskus on operoinut. Trans Atlantic operoi jossakin vaiheessa, mutta ei enää. nyt operoi jokin muu, en muista nimeä. Ei ilmeisesti kovin hyvä business ollut. Ja vielä lisäksi, palkkakuluissa ei tule säästöäa vaikka laivasto uuden murtajan ottaisikin hoitaakseen. Laivasto maksaa konemestareille ja jne. parempaa palkkaa kuin mitä kauppalaivastossa maksetaan.

    Kyllä, olen kanssasi samaa mieltä, yksityistämisessä ei ollut mitään järkeä. Nämä Varustaliikelaitos, Finstaship ja Arctia ovat seurausta Eu lainsäädännöstä joka ei salli valtion monopolia, Laki julkisista hankinnoista ja jne. Säästöja yritettiin hakea, muitta kuinkas taas kävikään? Samaan aletaan heräämään kuntapuolellakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  134. Tuomas Romu kirjoitti 14.10.2013 kello 21:27

    Toinen asia mihin haluaisin kiinnittää huomiota, on tuo väitetty huono jäänmurtokyky näillä aluksilla. Mihin se perustuu?

    Suomalaisten monitoimimurtajien väitetty “huono jäänmurtokyky” Itämeren olosuhteissa perustuu käytännössä kahteen asiaan:

    – ei keulapotkureita, jotka auttavat murtajaa jäävallien läpäisyssä; ja
    – suulakepotkurit, jotka saattavat tukkeutua jääkappaleista.

    Propulsiotehoa monitoimimurtajissa on saman verran kuin Otso-luokassa (15,000 kW) ja suulakkeet kasvattavat potkureiden paalutyöntöä huomattavasti (230 tonnia vs. 160 tonnia Otso-luokalla). Runkomuotonsa osalta murtajat vastaavat mitä tahansa nykyaikaista murtajaa.

    Botnican jäänmurtokykyä heikensi huomattavasti se, että alus oli yhtä leveä kuin muut murtajat, mutta akselitehoa oli kolmannes vähemmän (10,000 kW).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  135. Evert The NeverRest kirjoitti 14.10.2013 kello 21:54

    Merimies: Kyllä, olen kanssasi samaa mieltä, yksityistämisessä ei ollut mitään järkeä.

    Seuraavaksi järjettömyydessä on vuorossa rautatiet. Jossain Briteissä sen voi käsittääkin. Olen itsekin matkustanut reitillä, jonka oli aikoja sitten joku yritys rakentanut. Suomen rautatiet ovat valtion rakentamia.

    Suomi taitaa olla Euroopan uusliberalistisin valtio ja innokkain yksityistäjä.

    Vasemmistoliittokin on mukana privatisoimisprojekteissa. Demarien Jukka Kärnä puolestaan arvosteli pontevasti radiossa Suomen telakkapolitiikkaa, mutta kun toimittaja kysyi, pitäisikö valtion olla mukana, kansanedustaja ei tiennyt miten olisi sanansa asettanut. Puoluetoimisto kait kieltänyt.

    Kuvaavaa on, että keskustan Juha Sipilä, joka on vieläpä miljonääri, tekee ehdotuksia ja vetoomuksia, jotta valtio osallistuisi Suomen talouselämän rahoittamiseen ja yritysten omistamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  136. Sakke kirjoitti 14.10.2013 kello 22:41

    No kyllähän tuo tiedetään, että olosuhteet Itämerellä ja Arktikassa ovat erilaiset. Jos halutaan molemmilla alueilla toimiva murtaja, on se aina jonkinlainen kompromissi. Se, halutaanko kompromissi vai ei, on myös poliittinen päätös.

    Taustatietoina poliittisen päätöksen tekoa varten tarvitaan tietoa (tai luotettava arvio) eri vaihtoehtojen teknisestä ja taloudellisesta suorituskyvystä tehtävissä, joista konsensus syntyy (sisällyttäen laskentaan esim. aluksen elinkaari).

    Suomen kaltaisia maita, joissa tarvittaisiin suhteessa yhtä paljon murtajia talvisissa avustustoimissa, ei muita juuri (Venäjän lisäksi) taida olla. Itämerellä kiinnijuuttuvien rahtialusten irrottaminen on ketterälle Urho-luokan murtajalle ns. “helpompi nakki” kuin polaarimurtajille, joissa keulapotkureita ei ole. Itämeren jäissä ketteryys on eduksi (tällöin avustustoiminta on tehokkaampaa), kun taas Arktiksen pahemmissa paikoissa (missä apu on kaukana) on aluksen voima ja kestävyys etusijalla.
    Lisää ketteryyttä ja uusia toimintatapoja mahdollistavien ruoripotkurien kestävyydestä arktisissa olosuhteissa osannevat parhaiten kertoa alan asiantuntijat.

    Ruotsalaiset halusivat aikoinaan tehdä itse kömpelön(?) ja rujon oloisen Oden-murtajansa (Oden, ei Osmo!). Sillä lienee kuulopuheiden mukaan ollut useampi, aika tuottava keikka pohjoisessa. Toisaalta, moni myös ihmetteli ruotsalaisten intoa rakennuttaa noita Viking-luokan “merten kuorma-autoja”, joiden kohdalla ei päätavoitteena tainnut suinkaan olla ketterä ja tehokas, Ruotsin talviliikennettä avustava murtaja. Mikä mahtaa olla niiden käyttötalouden saldo? No, mainitsemasi Ahvenanmeren tapaus taisi kuitenkin osoittaa, mihin nuo Viking-luokan AHTS-murtajat tosipaikan tullen hyytyivät!

    Veikkaisin, että suomalaismurtajat päihittävät tuoreimmat ruotsalaisalukset mennen tullen, jos tarkastellaan pelkästään avustustoiminnan tehokkuutta talvikauden aikana Itämeren jäissä. Teknisesti kyvykkäiden alusten suunnittelussa on Suomi kunnostautunut. On kuitenkin huomattava, että kokonaistalous on myös yllättävän tärkeä seikka, varsinkin, jos rahasta on pulaa (kuten aina Suomessa).

    Jos edes osa murtajistamme voi hankkia kesäisin lisätienestejä pohjoisessa (ja kerätä lisää kokemuspohjaa järkevissä hommissa), ei se varmaan ole pahitteeksi, edellyttäen että riskit (myös ne ennakoimattomat!) ovat hyvässä hallinnassa.

    Toiminta arktisilla ja antarktisilla vesillä on alkanut kiinnostaa yhä useampia. Miksi ihmeessä meidän suomalaisten, joilla jäissäkulkutaito “imetään jo äidinmaidossa”, tulisi jättäytyä sivustakatsojiksi, kun “noviiseja rynnii” kasvaville markkinoille.

    Meillä osataan suunnitella ja rakentaa murtajat tarvittaessa vaikka afrikkalaisille! Älkäämme silti ylenkatsoko muita, sillä esim. Nokia muistuttaa meitä huolehtimaan monin eri tavoin siitä, että kykenemme säilyttämään johtoasemamme. Kilpailu kuitenkin kovenee!

    PS. Toivottavasti Urho-luokan korvaajasta ei silti tehdä liikaa Viking-luokan kaltaista, offshore-toimintaa painottavaa, ahtojäissä hyytyvää kompromissia. Kauppamerenkulkumme ei saa hyytyä kovinakaan talvina, joten perusmurtajille on tarvetta.

    Sami Saarinen: Itse asiassa juuri päinvastoin eli jäänmurtajissa käytettävät keulapotkurit osoittavat erinomaisuutensa erityisesti ahtaumissa ja jääsohjossa ajettaessa. Sisäänpäin pyörivien keulapotkureiden aikaansaama virtaus huuhtelee aluksen runkoa ja pienentää kitkaa.

    Otso-luokan murtajissa luovuttiin keulassa olevista potkureista ja ne korvattiin ns. pulputus-järjestelmällä, jossa paineilmaa ajetaan rungon ja jään väliin kitkan pienentämiseksi. Ratkaisu ei ole osoittautunut yhtä toimivaksi kuin “nelivetoinen” systeemi.

    Arktiselle alueelle suunniteltua murtajaa saadaan tuskin soveltumaan Suomen rannikon jäänmurtoon yhtä hyvin kuin nykyistä kalustoa. Kolmiruuvinen takatuuppari menettää huomattavan osan ketteryydestään, aluksen syväyttä on vaikea saada riittävän alhaiseksi Suomen väyläverkostolle, jääahtaumat tuottavat ongelmia yms. Tasaisessa jäässä ajettaessa pelkällä konetehon nostamisella voidaan saavuttaa paljonkin, mutta Itämeren olosuhteissa noita tasaisen jään kenttiä ei aina ole saatavissa.

    Hyvänä esimerkkinä on tuo vuoden 2010(?) Ahvenanmeren tapaus, jossa muutama autolauttakin kolhi kylkiään jäiden puristuksessa. Tapahtumapaikalla oli myös ruotsalaisten kaksi Viking-luokan monitoimimurtajaa, mutta ne eivät kumpikaan kyenneet auttamaan autolauttoja. Apu saapui vihdoin Merenkurkusta, josta ruotsalaiset lähettivät Ymer:in leikkaamaan avustettavat irti.

    Summa-summarum. Venäläisten käytössä oleva murtajamalli, jossa on kohtuuttomasti tehoa ja kolme ruuvia toimii kyllä arktisissa olosuhteissa, muttei enää ollenkaan niin hyvin laivojen avustamisessa esimerkiksi Suomenlahdella (Perämerestä puhumattakaan).

    Kysymys lähinnä kuuluukin, että haluammeko hyvin toimivan murtajan omille vesillemme vai arktisiin olosuhteisiin? Molempia on lähes mahdoton saada jos kustannukset yritetään pitää inhimillisinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  137. Tuomas Romu kirjoitti 14.10.2013 kello 23:14

    Sakke:

    Lisää ketteryyttä ja uusia toimintatapoja mahdollistavien ruoripotkurien kestävyydestä arktisissa olosuhteissa osannevat parhaiten kertoa alan asiantuntijat.

    En väitä olevani mikään asiantuntija, mutta veli venäläinen se jaksaa ennakkoluulottomasti tilata ruotipotkurilla varustettuja rahtilaivoja ja murtajia arktisille alueilleen. Helsingissä rakennettu Norilskiy Nickel ja sen Saksassa rakennetut sisaralukset ovat pärjänneet menestyksekkäästi jo vuosia, vaikka aluksissa on vain yksi iso ruoripotkuri. Tätä nykyään arktikassa surraa jos jonkinlaista tankkeriakin, ja nyt venäläinen telakka rakentelee Azipodeilla varustettua murtajaa myös Koillisväylän tarpeisiin. Tämä siitä huolimatta, että venäläiset takuulla tietävät, mikä pohjoisessa kestää ja mikä ei. Kertokoot se jotain nykyaikaisten ruoripotkureiden luotettavuudesta.

    Sekä mekaaniset Z-vetolaitteet että Azipodit kärsivät alkujaan lastentaudeista, mutta niistä on jo päästy eroon. Ei siis ole mitään syytä karttaa niitä nykyaikaisissa jäänmurtajissa. Kun on kerran nähnyt suomalaisen monitoimimurtajan leikkaamassa irti kauppalaivaa kauniilla pikku piruetilla, ei halua nähdä peräsimen puolikastakaan…

    Sakke:

    Ruotsalaiset halusivat aikoinaan tehdä itse kömpelön(?) ja rujon oloisen Oden-murtajansa (Oden, ei Osmo!). Sillä lienee kuulopuheiden mukaan ollut useampi, aika tuottava keikka pohjoisessa.

    Odenia on käytetty lähinnä tutkimustoiminnassa, jossa se lienee omiaan yhtenä maailman parhaista tasaisen jään murtajista. Odeniin ovat luottaneet jenkitkin ja laiva on käynyt pohjoisnavalla. Avustustoiminnassa se on kuitenkin auttamattoman kömpelö: Oden ei käänny, vaan kaartaa loivasti kuin venäläinen sotilaskuorma-auto konsanaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  138. toke kirjoitti 15.10.2013 kello 0:45

    Jäänmurtajien käytön yksityistäminen on varsinainen riemuvoitto! Seuraavaksi jäämme kovasti jännittämään toistuuko sama myös poliisin, pelastuslaitoksen, tullin ja erityisesti armeijan kanssa. Skabbareilla onkin nykyään aivan liikaa joutoaikaa, joten niitä voisi vuokrata hyvään käyttöön maailman kriisialueille. Kokemus kartuttaisi myös ammattitaitoa. Tai sitten voishan senki tietty ostaa halvemmalla ruåtsalaisilta. Tai ihan pilkkahintaan Eestistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  139. Lepotila zZ kirjoitti 15.10.2013 kello 1:21

    Sakke: Ruotsalaiset halusivat aikoinaan tehdä itse kömpelön(?) ja rujon oloisen Oden-murtajansa (Oden, ei Osmo!). Sillä lienee kuulopuheiden mukaan ollut useampi, aika tuottava keikka pohjoisessa.

    Wikipedian mukaan Oden on ollut mukana tutkimusprojekteissa molemmilla napa-alueilla. En löytänyt googlaamalla tietoa, että se olisi työskennellyt öljy-yhtiöille. (Statoil tosin oli mukana rahoittamassa yhtä tutkimusretkeä, joka ei kuitenkaan liittynyt öljyyn, vaan jäävuoriin.)

    Sakke:
    Toisaalta, moni myös ihmetteli ruotsalaisten intoa rakennuttaa noita Viking-luokan “merten kuorma-autoja”, joiden kohdalla ei päätavoitteena tainnut suinkaan olla ketterä ja tehokas, Ruotsin talviliikennettä avustava murtaja. Mikä mahtaa olla niiden käyttötalouden saldo? No, mainitsemasi Ahvenanmeren tapaus taisi kuitenkin osoittaa, mihin nuo Viking-luokan AHTS-murtajat tosipaikan tullen hyytyivät!

    Sjöfartsverketin käyttämät Viking luokan AHTS-murtajat Tor Viking II ja Balder Viking eivät ole Ruotsin valtion omistuksessa. Sjöfartsverket vuokraa niitä tarvittaessa norjalaiselta yritykseltä Trans Viking Icebreaking & Offshore.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  140. Jari Häyrinen kirjoitti 15.10.2013 kello 7:20

    Osmo Soininvaara: Hmm.. 50 % x 150 M€ x 2 = 150 M€ > 90 M€
    YmmärtääkseniArctian yksityiset kilpailijat ovat olleen vähyän nyreissään siitä, kuinka halvalla Arctia taseisiinsa murtajat sai, mutta en tiedä asiasta enempää.
    Eikö eilen tullut uutisissa selväksi että tämä hommma on kannattavaa sen voi käydä tarkistamassa
    valtionkonttorista sieltä löytyy tieto eikö kannata lopettaa paskan puhuminen

    Sakke:
    No kyllähän tuo tiedetään, että olosuhteet Itämerellä ja Arktikassa ovat erilaiset. Jos halutaan molemmilla alueilla toimiva murtaja, on se aina jonkinlainen kompromissi. Se, halutaanko kompromissi vai ei, on myös poliittinen päätös.

    Taustatietoina poliittisen päätöksen tekoa varten tarvitaan tietoa (tai luotettava arvio) eri vaihtoehtojen teknisestä ja taloudellisesta suorituskyvystä tehtävissä, joista konsensus syntyy (sisällyttäen laskentaan esim. aluksen elinkaari).

    Suomen kaltaisia maita, joissa tarvittaisiin suhteessa yhtä paljon murtajia talvisissa avustustoimissa, ei muita juuri (Venäjän lisäksi) taida olla. Itämerellä kiinnijuuttuvien rahtialusten irrottaminen on ketterälle Urho-luokan murtajalle ns. “helpompi nakki” kuin polaarimurtajille, joissa keulapotkureita ei ole. Itämeren jäissä ketteryys on eduksi (tällöin avustustoiminta on tehokkaampaa), kun taas Arktiksen pahemmissa paikoissa (missä apu on kaukana) on aluksen voima ja kestävyys etusijalla.
    Lisää ketteryyttä ja uusia toimintatapoja mahdollistavien ruoripotkurien kestävyydestä arktisissa olosuhteissa osannevat parhaiten kertoa alan asiantuntijat.

    Ruotsalaiset halusivat aikoinaan tehdä itse kömpelön(?) ja rujon oloisen Oden-murtajansa (Oden, ei Osmo!). Sillä lienee kuulopuheiden mukaan ollut useampi, aika tuottava keikka pohjoisessa. Toisaalta, moni myös ihmetteli ruotsalaisten intoa rakennuttaa noita Viking-luokan “merten kuorma-autoja”, joiden kohdalla ei päätavoitteena tainnut suinkaan olla ketterä ja tehokas, Ruotsin talviliikennettä avustava murtaja. Mikä mahtaa olla niiden käyttötalouden saldo? No, mainitsemasi Ahvenanmeren tapaus taisi kuitenkin osoittaa, mihin nuo Viking-luokan AHTS-murtajat tosipaikan tullen hyytyivät!

    Veikkaisin, että suomalaismurtajat päihittävät tuoreimmat ruotsalaisalukset mennen tullen, jos tarkastellaan pelkästään avustustoiminnan tehokkuutta talvikauden aikana Itämeren jäissä. Teknisesti kyvykkäiden alusten suunnittelussa on Suomi kunnostautunut. On kuitenkin huomattava, että kokonaistalous on myös yllättävän tärkeä seikka, varsinkin, jos rahasta on pulaa (kuten aina Suomessa).

    Jos edes osa murtajistamme voi hankkia kesäisin lisätienestejä pohjoisessa (ja kerätä lisää kokemuspohjaa järkevissä hommissa), ei se varmaan ole pahitteeksi, edellyttäen että riskit (myös ne ennakoimattomat!) ovat hyvässä hallinnassa.

    Toiminta arktisilla ja antarktisilla vesillä on alkanut kiinnostaa yhä useampia. Miksi ihmeessä meidän suomalaisten, joilla jäissäkulkutaito “imetään jo äidinmaidossa”, tulisi jättäytyä sivustakatsojiksi, kun “noviiseja rynnii” kasvaville markkinoille.

    Meillä osataan suunnitella ja rakentaa murtajat tarvittaessa vaikka afrikkalaisille! Älkäämme silti ylenkatsoko muita, sillä esim. Nokia muistuttaa meitä huolehtimaan monin eri tavoin siitä, että kykenemme säilyttämään johtoasemamme. Kilpailu kuitenkin kovenee!

    PS. Toivottavasti Urho-luokan korvaajasta ei silti tehdä liikaa Viking-luokan kaltaista, offshore-toimintaa painottavaa, ahtojäissä hyytyvää kompromissia. Kauppamerenkulkumme ei saa hyytyä kovinakaan talvina, joten perusmurtajille on tarvetta.

    Sakke:
    No kyllähän tuo tiedetään, että olosuhteet Itämerellä ja Arktikassa ovat erilaiset. Jos halutaan molemmilla alueilla toimiva murtaja, on se aina jonkinlainen kompromissi. Se, halutaanko kompromissi vai ei, on myös poliittinen päätös.

    Taustatietoina poliittisen päätöksen tekoa varten tarvitaan tietoa (tai luotettava arvio) eri vaihtoehtojen teknisestä ja taloudellisesta suorituskyvystä tehtävissä, joista konsensus syntyy (sisällyttäen laskentaan esim. aluksen elinkaari).

    Suomen kaltaisia maita, joissa tarvittaisiin suhteessa yhtä paljon murtajia talvisissa avustustoimissa, ei muita juuri (Venäjän lisäksi) taida olla. Itämerellä kiinnijuuttuvien rahtialusten irrottaminen on ketterälle Urho-luokan murtajalle ns. “helpompi nakki” kuin polaarimurtajille, joissa keulapotkureita ei ole. Itämeren jäissä ketteryys on eduksi (tällöin avustustoiminta on tehokkaampaa), kun taas Arktiksen pahemmissa paikoissa (missä apu on kaukana) on aluksen voima ja kestävyys etusijalla.
    Lisää ketteryyttä ja uusia toimintatapoja mahdollistavien ruoripotkurien kestävyydestä arktisissa olosuhteissa osannevat parhaiten kertoa alan asiantuntijat.

    Ruotsalaiset halusivat aikoinaan tehdä itse kömpelön(?) ja rujon oloisen Oden-murtajansa (Oden, ei Osmo!). Sillä lienee kuulopuheiden mukaan ollut useampi, aika tuottava keikka pohjoisessa. Toisaalta, moni myös ihmetteli ruotsalaisten intoa rakennuttaa noita Viking-luokan “merten kuorma-autoja”, joiden kohdalla ei päätavoitteena tainnut suinkaan olla ketterä ja tehokas, Ruotsin talviliikennettä avustava murtaja. Mikä mahtaa olla niiden käyttötalouden saldo? No, mainitsemasi Ahvenanmeren tapaus taisi kuitenkin osoittaa, mihin nuo Viking-luokan AHTS-murtajat tosipaikan tullen hyytyivät!

    Veikkaisin, että suomalaismurtajat päihittävät tuoreimmat ruotsalaisalukset mennen tullen, jos tarkastellaan pelkästään avustustoiminnan tehokkuutta talvikauden aikana Itämeren jäissä. Teknisesti kyvykkäiden alusten suunnittelussa on Suomi kunnostautunut. On kuitenkin huomattava, että kokonaistalous on myös yllättävän tärkeä seikka, varsinkin, jos rahasta on pulaa (kuten aina Suomessa).

    Jos edes osa murtajistamme voi hankkia kesäisin lisätienestejä pohjoisessa (ja kerätä lisää kokemuspohjaa järkevissä hommissa), ei se varmaan ole pahitteeksi, edellyttäen että riskit (myös ne ennakoimattomat!) ovat hyvässä hallinnassa.

    Toiminta arktisilla ja antarktisilla vesillä on alkanut kiinnostaa yhä useampia. Miksi ihmeessä meidän suomalaisten, joilla jäissäkulkutaito “imetään jo äidinmaidossa”, tulisi jättäytyä sivustakatsojiksi, kun “noviiseja rynnii” kasvaville markkinoille.

    Meillä osataan suunnitella ja rakentaa murtajat tarvittaessa vaikka afrikkalaisille! Älkäämme silti ylenkatsoko muita, sillä esim. Nokia muistuttaa meitä huolehtimaan monin eri tavoin siitä, että kykenemme säilyttämään johtoasemamme. Kilpailu kuitenkin kovenee!

    PS. Toivottavasti Urho-luokan korvaajasta ei silti tehdä liikaa Viking-luokan kaltaista, offshore-toimintaa painottavaa, ahtojäissä hyytyvää kompromissia. Kauppamerenkulkumme ei saa hyytyä kovinakaan talvina, joten perusmurtajille on tarvetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  141. vk kirjoitti 15.10.2013 kello 9:00

    Tämä koko juttu on perin erikoinen.

    Ensiksi 90-luvun alussa todetaan, että perinteiset jäänmurtajat ja niiden seisottaminen laiturissa on kallista.
    Sitten tehdään noita monitoimimurtajia, joita vuokrataan liian halvalla kesäisin. Tuostahan oli myös oikeudenkäyntejäkin.
    Sitten perustetaan valtion 100% omistava yhtiö, jolle siirretään KAIKKi murtajat.
    Saadaan kannattavia sopimuksia.
    Sitten tilataankin vanhan mallinen murtaja liikenneministeriölle ja siirrytään kohtaan yksi.

    En ymmärrä mikä ihme tässä on jujuna? Valtio kilpailee keskenään. Miksi ihmeessä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  142. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.10.2013 kello 9:25

    Monitoimimurtaja ei pärjäää Perämerellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. vk kirjoitti 15.10.2013 kello 9:40

    Osmo Soininvaara:
    Monitoimimurtaja ei pärjäää Perämerellä.

    Miksi murtajaa ei sitten tilattu tuonne juuri sitä varten perustettuun yhtiöön? Vai meneekö se niin, että runko on liikenneministeriön ja operatiivinen porukka sitten jonkun muun yhtiön? Erikoiselta kyllä kuulostaa. Logiikka ei oikein nyt aukene.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  144. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.10.2013 kello 10:52

    Asia kuuluu liikenneministeriölle, mutta kun perusteena in kilpailu ja monopolin murtaminen, taustalla taitaa olla epäily ylihinnoittelusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. hukkaan meni kirjoitti 15.10.2013 kello 10:16

    Shakeem: Ihmisillä on vähän naiivi suhtautuminen oikeuteen.

    Eräs kotimainen entinen suuruus meinasi kaatua tähän ennen kuin menestys pääsi käyntiin. Luennoitsija kertoi kuinka ei oltu varauduttu siihen, että markkinaosuuden ylittäessä 5-10% voi jenkeissä olla lähes varma että pian joku haastaa patenttirikkomuksesta välimiesoikeuteen – ihan riippumatta onko mitään patentteja rikottu vai ei. Pitää olla valmius (juristiarmada) torjua jättimäiset korvaukset ja valmius reagoida aika vikkelästi perusteettomiinkin väitteisiin, eikä siinä auta luotto että “ei oikeus voi meille mitään, kun ollaan tehty kaikki oikein”.

    Vaikka kävisikin niin että oikeus nauraisi ulos murtajan omistajalta vaaditut korvaukset, ei paljon naurata jos suuret jenkkimediat vyöryttää syyn kotimaamme niskoille. “Suuret massat” ei lue otsikkoa pidemmälle, tai vastineita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  146. Tuomas Romu kirjoitti 15.10.2013 kello 10:19

    Osmo Soininvaara:
    Monitoimimurtaja ei pärjäää Perämerellä.

    Kyllä monitoimimurtaja voidaan suunnitella pärjäämään myös vaikeimmissa Itämeren olosuhteissa. Hintalappua vain pitää hieman korjata ylöspäin ja suunnitteluun varata hieman enemmän aikaa.

    Fiksuinta lienee toteuttaa jäänmurron “perustaso” niin sanotuilla perinteisillä jäänmurtajilla, jotka lähtevät liikkeelle ensimmäisinä ja palaavat Katajanokalle viimeisinä, ja luoda jäänmurtotarpeen tasaava “säätövoima” vaikka sitten monitoimimurtajilla, jotka voidaan kutsua hätiin myöhemmin ja lähettää takaisin öljykentille tai minne lie aikaisemmin. Koko Itämeri ei kuitenkaan ole Perämerta, joten kaikkien murtajien ei tarvitse olla “Urho-luokan murtajia”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  147. KariS kirjoitti 15.10.2013 kello 10:47

    vk:
    Tämä koko juttu on perin erikoinen.

    Ensiksi 90-luvun alussa todetaan, että perinteiset jäänmurtajat ja niiden seisottaminen laiturissa on kallista.
    Sitten tehdään noita monitoimimurtajia, joita vuokrataan liian halvalla kesäisin. Tuostahan oli myös oikeudenkäyntejäkin.
    Sitten perustetaan valtion 100% omistava yhtiö, jolle siirretään KAIKKi murtajat.
    Saadaan kannattavia sopimuksia.
    Sitten tilataankin vanhan mallinen murtaja liikenneministeriölle ja siirrytään kohtaan yksi.

    En ymmärrä mikä ihme tässä on jujuna? Valtio kilpailee keskenään. Miksi ihmeessä?

    Poliitikot päättäjinä. Tuollaista se on

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  148. Liian vanha kirjoitti 15.10.2013 kello 11:07

    Arctic teki tappiota noilla offshore jutuilla vuosikausia eli veronmaksajat tukivat öljynporausta.

    Nyt näyttää hetken hyvältä kun on soppari Shellin kanssa.utta se on vain yksi sopimus ja märäaikainne, joten kovin suuria ei voi tämän varaan rakentaa

    Mutta pitää muistaa, että Shellin hallituksen puheenjohtaja on Jorma Ollila

    Hän on varmaan antanut omistajaohjausta tässä asiassa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  149. Viherinssi kirjoitti 15.10.2013 kello 13:37

    Liian vanha: Arctic teki tappiota noilla offshore jutuilla vuosikausia eli veronmaksajat tukivat öljynporausta.

    Tappiota absoluuttisesti vai verrattuna siihen, että murtajat olisivat seisseet kesän laiturissa? Ymmärtääkseni kesäinen jäänmurtaja on tappiollinen kapistus, jolloin tämän tappion vähentäminenkin on suhteellinen voitto, jota voidaan käyttää pääomakulujen kuolettamiseen.

    Jos taas offshore-keikat ovat meillä ja vaikkapa ruotsalaisilla aina tappiollisia verrattuna laiturissa seisottamiseen, niin a) joku hinnoittelee väärin ja b) parempi pysyä poissa alalta. onhan sekin mahdollista, että kapasiteettia vain on tarjolla liikaa. Jos näin on, niin turha sinne on lähteä rahojaan polttamaan.

    Strategisissa päätöksissä ei olisi pahitteeksi tehdä analyysiä kilpailutilanteesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  150. vk kirjoitti 15.10.2013 kello 16:08

    Joku tässä jutussa nyt haisee edelleen.

    Arctic Shipping on perustettu 2010. Silloin siirtyivät KAIKKI murtajat sinne. Shellin kolmivuotinen soppari tehty 2012-2014.

    Ja nyt sitten liikenneministeriö haluaa oman murtajan?!

    Muistetaan nyt kuitenkin, että valtio omistaan tuon yrityksen 100%.

    Haisee vahvasti politiikalta. Kukakohan prosessissa ajaa valtion etuja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  151. Määkin pyöräilen kirjoitti 15.10.2013 kello 19:29

    Osmo Soininvaara:
    Asia kuuluu liikenneministeriölle, mutta kun perusteena in kilpailu ja monopolin murtaminen, taustalla taitaa olla epäily ylihinnoittelusta.

    Onko sinun puolueesi oppositiossa vai hallituksessa? Ihmettelen suuresti, jos hallitus ei muka saa kaikkia haluamiaan tietoja valtion omistamasta yhtiöstä.

    Pidättekö te meitä äänestäjiä umpityhminä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  152. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.10.2013 kello 22:31

    Saadaan tietoja ja siksi toimitaan, mutta ei sada kertoa, koska yrityssalaisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  153. Raimo K kirjoitti 15.10.2013 kello 20:31

    Liian vanha:
    Arctic teki tappiota noilla offshore jutuilla vuosikausia eli veronmaksajat tukivat öljynporausta.
    ‘snip’

    Mikä Arctic?
    Arctia Shipping taas on perustettu vuonna 2010, eli ei se kovin monia vuosikausia ole voinut seikkailla pohjoisilla merillä (ja Shellin sopimus on vuodelta 2012).

    Tappioista taas järjestettäneen erityistilintarkastus, mitä monet paheksuvat, sillä toki ko. firman johto itse pystyy antamaan paremmat tiedot ja selitykset kuin jokin ulkopuolinen tarkastaja 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  154. Evert The NeverRest kirjoitti 15.10.2013 kello 20:43

    Jos öljynporauksen tukihommat Yhdysvalloissa ovat tuottoisaa liiketoimintaa, niin kannattaako sieltä lainkaan tulla pois Pohjanlahdella piipahtamaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  155. Shakeem kirjoitti 15.10.2013 kello 20:46

    Okei, YLE:n mukaan eläkkeellä olevat merimiesunionin kaverit olisivat tämän Hautalan jupakan alullepanijoita.

    En kuitenkaan vielä pyydä anteeksi ja myönnä oleeni väärässä, koska en ymmärrä miten merimiesunionin eläkeläiset olisivat saaneet valtio-omistajan Vaurasteelle ja Virtaalalle lähettäneet henkilökohtaiset viestit haltuunsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  156. Liian vanha kirjoitti 15.10.2013 kello 22:41

    Raimo K: Mikä Arctic?
    Arctia Shipping taas on perustettu vuonna 2010, eli ei se kovin monia vuosikausia ole voinut seikkailla pohjoisilla merillä (ja Shellin sopimus on vuodelta 2012).

    Tappioista taas järjestettäneen erityistilintarkastus, mitä monet paheksuvat, sillä toki ko. firman johto itse pystyy antamaan paremmat tiedot ja selitykset kuin jokin ulkopuolinen tarkastaja

    Ei tuo juridinen muutos liikelaitoksesta yhtiöksi kanattavuutta muuksi muuta.Eikä yhtiön nimen väärinkirjottaminenkaan vaikuta muuhun kuin, että näyttää tulevan typeriä kommentteja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  157. Evert The NeverRest kirjoitti 15.10.2013 kello 22:55

    Osmo Soininvaara:
    Saadaan tietoja ja siksi toimitaan, mutta ei sada kertoa, koska yrityssalaisuus.

    Mikä Suomessa enää on julkista paitsi sankarillisten paljastusten kautta?

    Asiat on päätetty hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, jonka toiminta on päätetty salaiseksi.

    Suomen Pankin virkaa hoitaa EKP, jonka pöytäkirjat ovat salaisia 30 vuotta…

    Yle kertoi, että “EU:n yhteinen pankkivalvonta sai sinetin” ja että valvonta koskee koko EU:a.

    Samaan aikaan Ruotsissa otsikoidaan aivan päin vastaista. Borg säger Sverige ska klara sig själv… (Dagens Industri)

    Katainen lupailee FT:ssa uutta kriisipakettia Irlannille ja Kreikalle ennen kuin kukaan on ehdotanutkaan tai asia olisi ollut edes millään agendalla paitse ehkä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa… jne. jne.

    Jne. jne. Suomen uskottavuus menee. Pankit pakenevat Ruotsiin ja Tanskaan ja yritykset pakkaavat tavaroitaan.

    Suomalaiset luulevat, että kun asioita piilotellaan ja salataan ja vielä mediassa kerrotaan muunnellen, niin kaikki luonnistuu. Näin ehkä vielä 1990 luvulla, mutta ei enää nykypäivänä. Ruusunen pitää herättää unestaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  158. Liian vanha kirjoitti 15.10.2013 kello 23:08

    Viherinssi: Tappiota absoluuttisesti vai verrattuna siihen, että murtajat olisivat seisseet kesän laiturissa? Ymmärtääkseni kesäinen jäänmurtaja on tappiollinen kapistus, jolloin tämän tappion vähentäminenkin on suhteellinen voitto, jota voidaan käyttää pääomakulujen kuolettamiseen.

    Jos taas offshore-keikat ovat meillä ja vaikkapa ruotsalaisilla aina tappiollisia verrattuna laiturissa seisottamiseen, niin a) joku hinnoittelee väärin ja b) parempi pysyä poissa alalta. onhan sekin mahdollista, että kapasiteettia vain on tarjolla liikaa. Jos näin on, niin turha sinne on lähteä rahojaan polttamaan.

    Strategisissa päätöksissä ei olisi pahitteeksi tehdä analyysiä kilpailutilanteesta.

    Noin tarkkoja laskelmia ei ole julkisuuteen vuodettu, joten täytyy turvautua noihin yleisimpiin lukuihin.

    Seisonta ei vaikuta kannattavuuteen , sillä yhtiön on hinnoiteltava palvelunsa siten.
    , että se tuottaa vähintään 0-tuloksen oli vehkellel käyttöä eli ei, muutenhan se kaatuu konkurssiin.

    Jos käyttöä lisätään niin kiinteitä kuluja voidaan jakaa useamman funktion kesken, mikä näkyisi alentuneina yksikkö-ja kokonaiskuluina valtiolle, mutta eipä ole näkyny, päinvastoin

    Jos tulos on kuitenkin miinusmerkkinen eikä veloitushintaa alennettu niin tappio syntyy muusta toiminnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  159. Liian vanha kirjoitti 15.10.2013 kello 23:12

    “Strategisissa päätöksissä ei olisi pahitteeksi tehdä analyysiä kilpailutilanteesta.”

    Sen verran noista lehtijutuista löytyy,että vertailua muihin maihin, että ruotsaliset murtavat halvemmalla ja samoilla alueilla, joissa suomalaisetkin toimivat.

    Ja kun suomalaisten murtajien volyymit ovat suuremmat ja on noita offshorelisätöitä niin periaatteessa suomalisten pitäsi olla halvempia, koska kiinteät kulut per työyksikkö ovat pienempiä.

    Mutta näin ei näytä olevan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  160. Mikko Kiviranta kirjoitti 16.10.2013 kello 0:07

    Liian vanha: Ei tuo juridinen muutos liikelaitoksesta yhtiöksi kanattavuutta muuksi muuta.

    Pistipä silmään juuri terveyskeskusmaksua verkkopankissa maksaessani että Espoon kaupungin nimi oli tällä kertaa muuttunut muotoon “Espoon Talouspalvelut – liikelaitos”. Ei meinannut mahtua tilisiirron vastaanottaja-kenttään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  161. Raimo K kirjoitti 16.10.2013 kello 0:21

    Liian vanha: Ei tuo juridinen muutos liikelaitoksesta yhtiöksi kanattavuutta muuksi muuta.Eikäyhtiön nimen väärinkirjottaminenkaan vaikuta muuhun kuin, että näyttää tulevan typeriä kommentteja

    Niin metsä vastaa, kuin huudetaan, kuten vanha kansa sanoo. Ei liian vanha.
    Jos sinulla on lukuja tappioista, antaa tulla vaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  162. Pohjan Akka kirjoitti 16.10.2013 kello 1:03

    Liian vanha:
    “Strategisissa päätöksissä ei olisi pahitteeksi tehdä analyysiä kilpailutilanteesta.”

    Sen verran noista lehtijutuista löytyy,että vertailua muihin maihin, että ruotsaliset murtavat halvemmalla ja samoilla alueilla, joissa suomalaisetkin toimivat.

    Ja kun suomalaisten murtajien volyymit ovat suuremmat ja on noita offshorelisätöitä niin periaatteessa suomalisten pitäsi olla halvempia, koska kiinteät kulut per työyksikkö ovat pienempiä.

    Mutta näin ei näytä olevan

    Ruotsissahan varsin monet viranomaisluonteiset palvelut ovat halvempia kuin Suomessa: passit, autokoulut ja ajokortit, katsastukset…
    Ja on monet yksityisetkin palvelut, kuten kattoremontit jne.
    Olen usein pohdiskellut, miksi, mutta en ole tarpeeksi pystynyt perehtymään.
    Jotakin perustavanluontoista siinä on, julkisissa jutuissa kohtuus ja yksityisissä kohtuullinen voitontavoittelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  163. Jari Häyrinen kirjoitti 16.10.2013 kello 6:53

    Osmo Soininvaara: Mistähän tuo 1½ vuotta vanha asia juuri nyt putkahti julkisuuteen, kun tätä strategiaa oltiin hiomassa?

    Merimies union entisiltä aktiiveilta. Jos heidän juttunsa pitää paikkansa että Hautala yritti vaikuttaa Shellin sopimukseen törkeää käytöstä ei hallituksen linja ole greenbeacen linja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  164. Jari Häyrinen kirjoitti 16.10.2013 kello 6:58

    Masi: Oletko aivan varma, että makaavat?

    http://en.wikipedia.org/wiki/AHTS_Balder_Viking
    http://en.wikipedia.org/wiki/Tor_Viking
    http://en.wikipedia.org/wiki/Vidar_Viking
    http://en.wikipedia.org/wiki/Oden_%281988_icebreaker%29

    Valtionkonttorista Osmo voit käydä tarkistamassa luvut on kuulemma saatavissa niin ei tarvitse heitellä noita ympäripyöreitä heittoja missä ei ole todellisiä lukuja vaan arvailuja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  165. Jari Häyrinen kirjoitti 16.10.2013 kello 6:59

    Shakeem:
    Okei, YLE:n mukaan eläkkeellä olevat merimiesunionin kaverit olisivat tämän Hautalan jupakan alullepanijoita.

    En kuitenkaan vielä pyydä anteeksi ja myönnä oleeni väärässä, koska en ymmärrä miten merimiesunionin eläkeläiset olisivat saaneet valtio-omistajan Vaurasteelle ja Virtaalalle lähettäneet henkilökohtaiset viestit haltuunsa.

    Oli muuten hieno teko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  166. Sakke kirjoitti 16.10.2013 kello 8:10

    Oma maamme tarvitsee talvisin jäänmurtajia yleensä Ruotsia enemmän. Joskus voi olla tilanne toisinkin päin, siksi yhteistyö kannattaa. Jos töitä, joista joku maksaa, alkaa lopulta löytyä suomalaismurtajille myös muulloin kuin vain talvisin, on se hyvä asia! Keikkahommien tekijän luulisi oppivuosiensa jälkeen lopulta löytävän oikean, järkevän toimintatavan ja hinnoittelun. Jos ei opi, käy huonosti.

    Ajatus aina talvella tarvittaessa käytettävissä olevista perusmurtajista on sinänsä tärkeä juttu. Maamme huoltovarmuus ei saa vaarantua nykyisenä JOT-aikakautena. Varastointikustannukset minimoidaan, jolloin tehtaat pysähtyvät äkkiä, jos kulku väylillä ei suju ja tavara ei kulje. Siitäkään ei hyvää seuraa …

    Suomenlahden perukoilla seisoi jäissä kiinni runsaasti laivoja talvella 2002/2003, kun kova talvi yllätti ja venäläisten murtajakapasiteetti oli kovilla, eikä kaikkia rahtilaivoja kyetty kovin nopeasti avustamaan. Näissä olosuhteissa jopa Nesteen silloin tuore ruoripotkuritankkeri taisi toimia jopa “linjamurtajan roolissa”, kun sen itselleen avaama leveä ränni taisi olla hyödyksi muillekin.

    Mitä taas tulee ruoripotkurien käyttöön ja kestävyyteen Arktikassa operoivilla aluksilla, voidaan todeta, että se on paitsi suunnittelu- ja mitoitus- myös operointikysymys. Romuksi voidaan toki ajaa laiva kuin laiva ( jopa Välimerellä)! Jääolosuhteissa Suomenlahdellakin voi kokematon, taitamaton tai varomaton rikkoa aluksensa (tai sen osia). Operointi jäissä vaatii osaavaa miehistöä, ja olosuhteisiin liittyvää tuntemusta.
    Ruotsalaiset keräsivät kokemusta arktisilla vesillä liikkumisesta jo yli 30 vuotta sitten “Ymer 80 expedition”-retkillä, suomalaisten Itämerelle rakentamalla jäänmurtajalla(!). Ihan ilman kolhuja se ei siellä selvinnyt, mutta ruotsalaiset olivat päättäneet silloin ottaa tuon riskin. Odenista osasivat sitten jo rakentaa tarpeeksi vahvan, vaikkei siitä mikään kaikissa Itämeren jääolosuhteissa erinomainen ja ketterä avustusmurtaja tullutkaan.

    Vast’ikään internetistä löytämieni tietojen mukaan Sjöfartsverketin käyttämistä Viking-luokan AHTS-murtajista Tor Viking II on tällä hetkellä Pohjanmerellä, Balder Viking Landskronassa ja Vidar Viking ilmaisesti jossain Sahalinin saaren liepeillä. Edellisiä selvästi suurempi jäänmurtaja/tutkimuskonttien alusta Oden on puolestaan olla Luulajassa, mahdollisesti tulevaa talvea odottelemassa.

    Jokohan ne Odenin keikat Antarktikaan, silloin kun täällä pohjolassa on talvi, on muuten kokonaan lopetettu talvien 2006/07, 2007/08, 2008/09, 2009/10 ja 2010/11 jälkeen? Vähän kummallistahan se toki olisi, jos laiva ei ole siellä missä sitä perustehtävässään tarvitaan ja tästä syystä kauppalaivaston alukset, vaikkapa sitten Ahvenanmerellä, ilman apua kärsisivät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  167. Liian vanha kirjoitti 16.10.2013 kello 10:01

    Shakeem:
    Okei, YLE:n mukaan eläkkeellä olevat merimiesunionin kaverit olisivat tämän Hautalan jupakan alullepanijoita.

    En kuitenkaan vielä pyydä anteeksi ja myönnä oleeni väärässä, koska en ymmärrä miten merimiesunionin eläkeläiset olisivat saaneet valtio-omistajan Vaurasteelle ja Virtaalalle lähettäneet henkilökohtaiset viestit haltuunsa.

    Enpä enää ihmettele miksi osmo on niin katkera duunareiden ay-liikkeelle….

    Vihreiden politiikan avoimmuus kun on valikoivaa , niin on hyvä kun joku kertoo laajemmin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  168. Antero Alku kirjoitti 16.10.2013 kello 11:38

    Lukematta pitkää kommenttiketjua kysyn, mitä mieltä olette ajatuksista, jotka on esitetty blogissa hvkerho.blogspot.fi ?

    Eikö Hautalan ero nyt asetu vähän omituiseen valoon, kun selvisi, mitä touhun takana oli. Onhan tässä ongelmaa siinäkin, mikä on ylipäätään valtio-omistuksen rooli ja tehtävä, mutta myös siinä, annetaanko parin entisen ay-aktiivin päättää hallituksen kokoonpanosta vai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  169. Pohjan Akka kirjoitti 16.10.2013 kello 11:40

    Liian vanha: Enpä enää ihmettele miksi osmo on niin katkera duunareiden ay-liikkeelle….

    Vihreiden politiikan avoimmuus kun on valikoivaa , niin on hyvä kun joku kertoo laajemmin…

    Ay-porukka on L-tyypin ihmisiä, siis liittymismotivoituneita. Heille on tyypillistä osoittaa omaa pätevyyttään omassa porukassaan niin, että asiat eivät pysy salassa, ja erityisesti pahantahtoisia juoruja levitetään.
    Siksi Hautalankin käytöksestä tiesivät sellaiset, joiden ei kuulunut tietää.
    Toisaalta hyvä, useimmiten kuitenkin pahaa, syrjivää käytöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  170. Määkin pyöräilen kirjoitti 16.10.2013 kello 15:24

    Shakeem:
    Okei, YLE:n mukaan eläkkeellä olevat merimiesunionin kaverit olisivat tämän Hautalan jupakan alullepanijoita.

    En kuitenkaan vielä pyydä anteeksi ja myönnä oleeni väärässä, koska en ymmärrä miten merimiesunionin eläkeläiset olisivat saaneet valtio-omistajan Vaurasteelle ja Virtaalalle lähettäneet henkilökohtaiset viestit haltuunsa.

    Tällä hetkellä näyttää kyllä siltä, että pari huru-ukkoa tuli kertoilemaan satuja ja YLE-nieli siiman koukkuineen.
    Aika ajoin ihmetyttää, että eikö uutistoimituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä ole varmistaa uutisen paikkansapitävyys?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  171. JTS kirjoitti 16.10.2013 kello 16:11

    Perussuomalaisetn Puttonen voisi opettaa asian ja toisenkin Vihreille menestymisestä mediassa.

    Jussi lähteen luonnehdinta “Vihreät ovat sympaattinen puolue, joka tekee kannattamisensa itse mahdollismman vaikeaksi” on kohtuullisen onnistunut. Tässä on tavan takaa tullut väännöissä takkiin, enemmän kuin yelispoliittisesti pitäisi tapahtua.

    Valtion rahoilla edelelen lienee merenkulun mahdollistaminen talvisin tärkeäpää kuin palveluiden myyminen Shellille. Tämä ei paljoa keskustelussa näy.

    Toivotaan, että tolkun ihminen valikoituu kehitysministeriksi, silläkin alueella kun media parjaa vaikka tulokset alkavat olla jo varsin hyviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  172. Antti J.P. kirjoitti 16.10.2013 kello 19:27

    Realisti:
    Arctia Shippingillä pitäisi tietysti olla vastuuvakuutus, jotta ei tarvitse pelätä valtion joutuvan korvausvelvolliseksi, mutta kattava vastuuvakuutus tulisi niin kalliiksi, että toiminnalta menisi koko mielekkyys.

    Osmo, voitko pistää lukuja kehiin yo. väitteesi suhteen? Paljonko vakuutus maksaisi? Eikö AS:lla ole vakuutusta tällä hetkellä?

    Minulla ei ole lukuja laittaa tähän, mutta muutama pointti asiaan liittyen kuitenkin. Mikäli arktisella alueella öljynporauksessa jotain sattuisi, niin jenkkioikeudessa varmaan sovellettaisiin joint and several liability-käytäntöä, jolloin keneltä tahansa vähänkin syylliseltä voi periä koko vahingonkorvauksen. Yleensä se kenellä on varaa maksaa, päätyy maksamaan. Oletan että Deepwater Horizon-casessa BP on maksajana ainakin osittain tästä johtuen. Shellin ohella Suomen valtio olisi varmaan ihan otollinen kohde vaateille mikäli pienintäkään syytä onnettomuudesta voi laskea Arctic Shippingin piikkiin. (tuolla jotain joint and several liabilitystä Deepwater Horizoniin liittyen: http://www.nola.com/news/gulf-oil-spill/index.ssf/2012/02/judge_rules_on_liability_under.html).

    Sitten vakuutuksien kattavuudesta on kirjoitettu jotain täällä: http://oilprice.com/The-Environment/Oil-Spills/BP-Oil-Spill-Damages-To-Stretch-Insurance-Coverage.html

    Artikkeli on suht vanha, mutta siellä on arvioitu, että BP:n ja muiden vakuutukset yhteensä kattaisivat enintään USD2 miljardin vahingot, kun silloinen arvio kokonaisvahingoista oli USD37,6 miljardia–ja siis ilmeisesti sekin oli alakanttiin. En tiedä onko öljynporausalalla siirrytty johonkin unlimited coverage vakuutuksiin, tai onko sellainen tässä kokoluokassa edes mahdollista.

    Joka tapauksessa pistää kyllä miettimään onko Suomen valtion järkevää olla mukana tässä. Toki muihinkin valtion bisneksiin voi liittyä riskejä, mutta yleisesti kai niihin liiketoimintoihin osallistuminen on perusteltu kansallisen turvallisuuden takaamisen kannalta. Minusta ulkomaiden öljynsaannin turvaaminen ei ole ainakaan Suomen kansallisen edun turvaamisen avulla perusteltavissa. Jos kyseessä olisi normaali firma, olisi ainakin minulle ihan sama mihin toimintaan se osallistuu. Siinä tapauksessa minua harmittaisi vain se, että isoissa katastrofeissa vastuu on joka tapauksessa ulkoistettu veronmaksajille. Oli kyseessä pankkikriisi, ydinvoimalaonnettumuus tai öljykatastrofi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  173. Antti J.P. kirjoitti 16.10.2013 kello 19:52

    Ville:
    Kansainvälisoikeudellisten perusperiaatteiden vuoksi valtio ei voi joutua vastaajaksi toisen valtion tuomioistuimessa. Tämän vuoksi riski siitä, että valtio voisi joutua yhtiöoikeudellisen korvausvastuun samastuken kautta vahingonkorvausvastuuseen yhtiön velvoitteista ei ole mahdollista.

    Ainakin Lockerbie-tapauksessa Libya oli haastettuna oikeuteen. Saudi Arabia haastettiin oikeuteen 9/11 iskujen jälkeen. USAssa juurikin kaupallinen toiminta on poikkeus siihen voidaanko valtio haastaa oikeuteen. Mikäli vieras valtio on jollain tavoin syyllinen Amerikan tai amerikkalaisten kärsimään vahinkoon kaupallisessa yhteydessä, vieraan valtion voi haastaa oikeuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  174. Seppo Korppoo kirjoitti 18.10.2013 kello 10:05

    Tätä ja muutakin tietovirtaa seuraamalla saa varmistuksen sille, että koko Suomen idea on nyt pielessä.

    Sen lisäksi, että täällä on ajettu jo alas huippu-tutkimus, IT-, paperi-, teräs-, laivanrakennus- ja kaivosteollisuus, ollaan nyt myös ajamassa alas Suomen arktisen osaamisen klusteria.

    Valtion ns. omistajaohjaus on säälittävässä tilassa ja yksityiset investoivat muihin maihin.

    Samassa rytäkässä myydään kovaa vauhtia ulkomaille upeitten peli-firmojemme enemmistö-osakkuuksia, YT-rumba pyörii ja otetaan isoa julkista velkaa.

    Hallituksen selkärangattomat pelkuripoliitikot pallottelevat pakollisten säästöjen kanssa ja sysäsivät kipeät päätökset kuntien syliin, jolloin koko hanke tietenkin vesittyy.

    Jorma Ollilalta kysyttiin juuri, että mitä hän katuu eniten Nokian romahduksessa. Hän vastasi: “Sitä, että emme onnistuneet 2000-luvulla muuttamaan Nokiaa puhelimentekijästä ohjelmantekijäksi.”

    Kun joskus myöhemmin kysytään, että miten Suomen hyvinvointiyhteiskunta tuhottiin, vastaus kuuluu:

    “Emme onnistuneet muuttamaan Suomea maailmanparantamiseen keskittyvästä maasta oman maan etua ajavaksi maaksi. Sitten huomasimme liian myöhään, että taloutemme olikin jo tuhoutunut.”

    Suomen oikea idea on nyt laittaa kiireesti maan talous kuntoon ja unohtaa kaikki muu haihattelu.

    Tämä tapahtuu ajamalla itsekkäästi omia etujamme, niinkuin kaikki muutikin, ja tekemällä maasta yritys / investointiystävällinen paikka.

    Seppo Korppoo
    Huolestunut vienti-yrittäjä ja isänmaan ystävä

    PS: BPn Mexico-lahden öljykatastrofissa käytetyistä öljynkerääjistä oli 60% suomalaista harja-tekniikkaa, jota joskus olin kehittämässä. Se huippu-tekniikka ei ole romahtanut Nokian lailla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  175. anonyymi kirjoitti 24.10.2013 kello 16:00

    Seppo Korppoo: BPn Mexico-lahden öljykatastrofissa käytetyistä öljynkerääjistä oli 60% suomalaista harja-tekniikkaa, jota joskus olin kehittämässä. Se huippu-tekniikka ei ole romahtanut Nokian lailla…

    Nyt tekee mieli kysyä, koska tuo tekniikka on kehitetty. 80-luvulla?

    Minusta nimittäin tuo (ja itse onnettomuus) kertoo jotain, kuinka paljon öljy-yhtiöiden touhuihin kannattaa mennä mukaan mitenkään edes mahdollisesti vastuullisena tahona. Uutta ja parempaa ei alalla nähtävästi kehitetä tai oteta käyttöön kuin pakon edessä ja julkinen sääntely on lobattu minimiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  176. Oiva Kynä kirjoitti 5.3.2015 kello 17:00

    Austrian:
    Miksi se omaisuus alunperin piti siirtää yhtiömuotoiseen organisaatioon?

    Eikö olisi fiksumpaa nyt purkaa yhtiö ja siirtää alukset LVM:n alaiseen virastoon?

    Alunperin jo jäänmurtoa liikelaitostettaessa (Finstaship), hanketta perusteltiin toiminnan ja kulurakenteen läpinäkyvyydellä ;).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  177. Oiva Kynä kirjoitti 5.3.2015 kello 17:04

    anonyymi: Nyt tekee mieli kysyä, koska tuo tekniikka on kehitetty. 80-luvulla?

    Minusta nimittäin tuo (ja itse onnettomuus) kertoo jotain, kuinka paljon öljy-yhtiöiden touhuihin kannattaa mennä mukaan mitenkään edes mahdollisesti vastuullisena tahona. Uutta ja parempaa ei alalla nähtävästi kehitetä tai oteta käyttöön kuin pakon edessä ja julkinen sääntely on lobattu minimiin.

    Lamour, joka valmistaa harjakeräimiä, hehkuttaa “öljyntorjuntaseminaareissaan dispersanttien käyttöä. Eli hajoitetaan öljylautat kemikaaleilla ja luonto kuulemma hoitaa loput.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus