Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.10.2013

25 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.10.2013”

1. Kaupun­ki kaipaa hyvin toteutet­tua ja aitoa tiivistämistä ja vastapain­ona riit­tävät virk­istysalueet. Ehdo­tus Meri-Rasti­lan län­sir­an­nan kaavak­si tulee sik­si hylätä.

   Kun kaupun­gin väkimäärä kas­vaa, tarvi­taan kun­non virk­istysalueet. Helsin­gin kannal­ta lähilu­on­to on paras­ta ter­veyspalvelua. Se toimii, ennen kuin on pakko tava­ta tohto­ria. Sta­di säästää ja kansa voi hyvin.

   Vastaa

2. Helsin­gin Sanomat on aiem­min melko akti­ivis­es­ti sivu­ut­tanut OURCi­ty-suun­nitel­man. Alku­vuodes­ta 2012 tosin saimme toimit­ta­jan ja kuvaa­jan poikkea­maan yhdessä työ­pa­joista, mut­ta kun suun­nitel­ma valmis­tui, sitä ei pyyn­nöistämme huoli­mat­ta uuti­soitu, vaik­ka HS:n toim­intat­apoi­hin kuu­luu lehdessä käsitel­ty­jen aihei­den jatkoseuranta.

   Lau­takun­ta­han palaut­ti kevääl­lä 2011 osayleiskaaval­u­on­nok­sen suun­nit­telu­un. Vuot­ta myöhem­min HS uuti­soi “uud­es­ta” luon­nok­ses­ta viras­ton tiedot­teen poh­jal­ta, että se on “met­sää säästävä”. Kuitenkaan vuo­den 2011 ja 2012 kuvia rin­nakkain kat­so­ma­l­la ainakaan minä en pysty­isi sanomaan, kumpi olisi met­sän kannal­ta se vähem­män paha. 

   KSV onnis­tui luon­nok­sil­laan tekemään silmänkään­tötem­pun, johon niin Hesari kuin viisi lau­takun­ta­laista lanke­si­vat, kos­ka (tämä on tietysti vain oma tulk­in­tani) halu­si­vatkin lange­ta. HS:n “uuti­nen” oli niin harhaan­jo­hta­va, että saimme jopa onnit­telu­ja met­sän säästymisestä. 

   OURCi­ty saati­in kevään 2012 “uutises­sa” kuu­losta­maan amatöörien puuhastelul­ta, sil­lä se mainit­ti­in ikään kuin sivu­lauseessa asukkaiden ja opiske­li­joiden tekemänä vai­h­toe­htona. Ryh­mässä oli kuitenkin mukana use­ampia arkkite­hte­jä, joista kak­si osal­lis­tui akti­ivis­es­ti suunnitteluun.

   Tänä syksynä Helsin­gin Sanomia muis­tutet­ti­in keväästä 2012, joten lehden olisi ollut vaikeaa olla mainit­se­mat­ta arkkite­hte­jä asukkaiden ja opiske­li­joiden ohel­la ja julkaise­mat­ta OURCi­ty-suun­nitel­man kuvaa osayleiskaavae­hdo­tuk­sen rinnalla.

   Vuosia Meri-Rasti­lan osayleiskaavoitus­ta seu­ran­neena olen var­ma, että jos jostain löy­ty­isi media ja toimit­ta­ja, joka olisi valmis pere­htymää aiheeseen, siitä riit­täisi ainek­sia isoonkin sku­up­pi­in tai pari­in pamflettiin.

   Vastaa

3. Kaupun­gin pitäisi sat­sa­ta ter­veysasiois­sa vah­vasti sairauk­sien ennal­taehkäisyyn. Jo taloudenkin kannal­ta ennal­taehkäisy on paljon hoitoa halvempaa.

   Nyky­isin ihmiset liikku­vat vähem­män kuin ennen. Yht­enä syynä on hyötyli­ikun­nan vähen­e­m­i­nen, kun työn­teon luonne on muuttunut.

   Yksi keino liikut­taa ihmisiä on virk­istysaluei­den läheisyys. Toimi­va ulkoilupuis­to on edullista terveydenhoitoa.

   Val­tioneu­vos­ton kanslia on julkaissut opuk­sen “Ter­vey­den­huol­lon meno­jen hillintä: rahoi­tusjär­jestelmän ja ennal­taehkäisyn merk­i­tys”. Val­tioneu­vos­ton kanslian julka­isu on varsin laa­ja. Tiivis­telmästä saa yleisku­van. Liikun­taa koske­va jak­so alkaa sivul­ta 121. Tek­stistä selviää esimerkik­si, että liikun­nan lisäämi­nen ehkäisee jopa noin kah­takym­men­tä kroon­ista sairautta.

   Julka­isun “Ter­vey­den­huol­lon meno­jen hillintä: rahoi­tusjär­jestelmän ja ennal­taehkäisyn merk­i­tys” tek­i­jät ja kir­joit­ta­jat selviävät itse julka­is­us­ta, johon on link­ki seu­raavas­sa: http://vnk.fi/julkaisukansio/2007/j04-terveydenhuollon-menojen-hillinta/pdf/fi.pdf

   Vastaa

4. Han­na-Leena Yli­nen: Helsin­gin Sanomat on aiem­min melko akti­ivis­es­ti sivu­ut­tanut OURCi­ty-suun­nitel­man. Alku­vuodes­ta 2012 tosin saimme toimit­ta­jan ja kuvaa­jan poikkea­maan yhdessä työ­pa­joista, mut­ta kun suun­nitel­ma valmis­tui, sitä ei pyyn­nöistämme huoli­mat­ta uuti­soitu, vaik­ka HS:n toim­intat­apoi­hin kuu­luu lehdessä käsitel­ty­jen aihei­den jatkoseuranta.

   Joitain vuosia sit­ten eräs HS:n toimit­ta­ja oli sitä mieltä, ettei voin­ut kir­joit­taa vai­h­toe­htois­es­ta ratkais­us­ta Töölön­lah­den suun­nit­telus­sa, kos­ka Aatos Erkol­la oli voimakas näke­mys alueesta ja mm. visio ruusu­tarhas­ta Sanomat­alon eteen — vaik­ka viral­lis­es­ti omis­ta­ja ei vaikut­tanutkaan lehden linjaan.

   Vastaa

5. Mikähän yliopis­to on käve­lyetäisyy­del­lä Saukonlaiturista?

   Vastaa

6. Kaupun­ki toimii Vuosaa­res­sa kuin siirtomaaisäntä

   Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to perustelee Meri-Rasti­lan rantamet­sän rak­en­tamista väestörak­en­teen tas­apain­ot­tamisel­la. Viras­ton mielestä alueel­la on liikaa vähä­varaisia vuokralaisia ja maa­han­muut­ta­jia. Met­sään halu­taan sijoit­taa mer­inäköala-asun­to­ja ja varakkai­ta valkoi­hoisia veronmaksajia.

   Tavoite voi toimia tilas­tol­lis­es­ti koko Itä-Helsin­gin tai Vuosaaren mit­takaavas­sa, paikallis­es­ti se aiheut­taa kuitenkin lisää ongelmia. Liian suuren eril­lisen asuinalueen rak­en­t­a­mi­nen siirtää seg­rekaa­tion Meri-Rasti­lan sisälle. Sosioekon­o­mis­ten tutkimusten (kts. Vaat­to­vaara) ja käytän­nön koke­musten val­os­sa luon­te­vaa kanssakäymistä eri väestöryh­mien välil­lä ei syn­ny, jos uusi asuinalue on yksipuo­li­nen ja irral­laan ole­mas­sa olev­as­ta kaupunkirakenteesta..

   Varoit­ta­va esimerk­ki löy­tyy aivan läheltä, Aurinko­lahdes­ta. Olkoonkin maise­mallis­es­ti komea, 2000-luvul­la raken­net­tu kovan rahan alue ei ole koskaan inte­groitunut ympäristöön­sä. Meren­ran­tako­rt­telit on ympäröi­ty panssari­aidoil­la, jois­sa roikkuu susikoirien kuvia. Alueel­la on omat kau­pat ja kapakat, jois­sa Kallah­den vuokra-asukkai­ta ei näe. Aurinko­lahte­laisille ei ole kel­van­nut edes per­in­teinen asukasy­hdis­tys, Vuosaariseu­ra, vaan he ovat perus­ta­neet omansa. Jäseniksi hyväksytään vain seu­ran itsen­sä rajaa­man revi­irin sisäpuolel­la asu­vat osakkeenomistajat.

   Tätäkö Vuosaa­reen halu­taan lisää, toinen kultahammasrannikko? 

   Oikea tapa tas­apain­ot­taa asukas­raken­net­ta on pien­imuo­toinen täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen, jos­sa saman kort­telin pihapi­iris­sä on sekä kaupun­gin vuokra-asun­to­ja, että omis­tusasun­to­ja. Näin eri väestöryh­mät sekoit­tuvat ihan luonnonmenetelmällä. 

   Meri-Rasti­lan met­sän rak­en­t­a­mi­nen huonon­taisi alku­peräisas­ukkaiden elämän­laat­ua, kun kaupun­ki riistää hei­dän parhaat virk­istys­maansa. Myös alueen koulut kär­sivät, lähimet­sä on tärkeä osa luon­to- ja liikun­takas­va­tus­ta. Selitä siinä sit­ten monikansal­lisille lap­siper­heille, että suo­ma­laiset rakas­ta­vat metsiään.

   Osayleiskaa­van peruste­lut ovat piilo­rasis­tisia ja nyky­isiä asukkai­ta halvek­su­via. Kaupun­ki toimii Meri-Rasti­las­sa kuin siir­tomaaisän­tä Kon­gos­sa. Uraanikaivos­ta ei sen­tään ehdoteta.

   Terkku­ja myös Antsalle, siis Varke­maan Antsalle..!

   Vastaa

7. Mis­täköhän on revit­ty toi 50000Eur. Olen ostanut eril­lis­es­tä KOY:sta joka perustet­tu raken­nut­ta­maan ja hallinnoimaan autopaikko­ja. Hin­ta oli 6000EUR Helsingis­sä. Tämä tietysti yksi­tyi­nen yhtiö, tiet­ty jos kaupun­gin kohteis­sa hin­taa tulee 50000Eur, sosial­is­mi maksaa;-).

   Vastaa

   1. Mis­sähän tuo 6000 euroa/autolaikka tuot­tanut Helsingis­sä sijait­si. Oliko kyse markki­nahin­nas­ta vain tuotantokustannushinnasta?

      Vastaa

8. Helsingis­sä useim­mil­la alueil­la autopaikan markki­nahin­ta on alem­pi kuin tuotan­tokus­tan­nush­in­ta sik­si, että kaupun­ki pakot­taa kaavoituk­sel­la rak­en­ta­jat tekemään enem­män autopaikko­ja kuin niille on mak­savia asiakkaita.

   Vastaa

9. Mikähän yliopis­to on käve­lyetäisyy­del­lä Saukonlaiturista?

   Kon­ser­va­to­rio on osa ammat­tiko­rkeak­oulua, sijait­see sil­lan toisel­la puolel­la Ruo­ho­lahdessa. Opiske­li­ja-asuin­nois­sa asuu muitakin kuin yliopisto-opiskelijoita.

   Vastaa

10. Kalle:
    Mikähän yliopis­to on käve­lyetäisyy­del­lä Saukonlaiturista? 

    Ei ihan yliopis­to, mut­ta Metropo­lia ammat­tiko­rkeak­oulun Bule­vardin toimip­is­teeseen näyt­täisi tule­van Saukon­lai­tur­ista noin 2 kilometriä.

    Kaup­pako­rkeak­oul­ulle näyt­täisi matkaa tule­van 2,5 kilometriä.

    Vastaa

11. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­sähän tuo 6000 euroa/autolaikka tuot­tanut Helsingis­sä sijait­si. Oliko kyse markki­nahin­nas­ta vain tuotantokustannushinnasta? 

    Osmo, alatko sinäkin vähitellen ymmärtämään, että nykyisel­lä pysäköi­tipoli­ti­ikalla pelataan vain rahaa asukkail­ta gryn­dereille. 😀 Sitä en tiedä, mihin raha siitä eteen­päin pää­tyy, vaik­ka jotain aav­is­tuk­sia toki on.

    Vastaa

    1. Kalle. Ilmoit­taudut var­maan halukkak­si yrit­täjäriskil­lä tekemään halpona pysäköin­tipaikko­ja niin, ettei kallista raken­nus­maa­ta haaskaudu.

       Vastaa

12. Han­na-Leena Yli­nen: Vuosia Meri-Rasti­lan osayleiskaavoitus­ta seu­ran­neena olen var­ma, että jos jostain löy­ty­isi media ja toimit­ta­ja, joka olisi valmis pere­htymää aiheeseen, siitä riit­täisi ainek­sia isoonkin sku­up­pi­in tai pari­in pamflettiin.

    Mik­set itse kir­joit­taisi, kun osaat..?
    Tässä sulle uusin sku­up­pi, HU-itä­pain­os 5.10.

    http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/258346-asuntoja-rastilan-leirintaalueelle

    Ksv suun­nit­telee siis sit­tenkin myös leir­in­täalueelle rak­en­tamista, vaik­ka on tähän men­nessä kieltänyt sen kol­mesti. Ase­makaavapääl­likkö Olavi Velth­jeim vahvis­taa asian. Vt. pro­jek­tipääl­likkö Antti Varke­maan mukaan asun­to­vaunualueelle ja metroase­man kupeeseen on sovitel­tu 60 000 k‑m2, siis 1500 asukasta.

    Selvi­tys on teetet­ty kesä­teekkar­il­la, mut­ta yhtä kaik­ki, ei kai siel­lä viras­tossa verovaroil­la ihan huvikseen piirrellä.

    Suun­nitel­maa ei ole julk­istet­tu, tuskin useim­mat lau­takun­nan jäsenetkään ovat kuul­let siitä. Asi­as­ta ei ker­rot­tu Vuosaaren asuka­toimikun­nallekaan parin viikon takaises­sa tapaamises­sa, asukkai­ta kyl­läkin pelotelti­in Ram­sin­niemen raitiovaunulla.

    Että sel­l­aista “vuorovaiku­tus­su­un­nit­telua”.

    Anssi Rau­ramol­ta (liikun­tapääll.) ja Mat­ti Visan­nil­ta (ex-proj. pääll.) saadun tiedon tiedon mukaan Öster­sun­domista etsiskel­lään uut­ta paikkaa asun­to­vaunualueelle. Nykyi­nen Öster­sun­domin pro­jek­tipääl­likkö Ilk­ka Laine vahvis­taa asian.

    Vastaa

13. Bradley Snow­den:
    Suun­nitel­maa ei ole julk­istet­tu, tuskin useim­mat lau­takun­nan jäsenetkään ovat kuul­let siitä. 

    ATT on kuitenkin var­maan jo suun­nitel­lut myyn­tiesit­teetkin valmi­ik­si mut­ta onhan se vain hyvä että raken­nu­ta­jan arvokas näke­mys kaupunkisu­un­nit­telus­ta ote­taan huomioon…

    Vastaa

14. Bradley Snow­den: Mik­set itse kir­joit­taisi, kun osaat..?

    Heh, min­ulle ker­tynyt aineis­to on ainakin mittava.

    Hienoa muuten, että Stadileaks näyt­tää alka­neen toimia täl­läkin kanaval­la. Arvostan tämän blo­gin kom­men­toin­timah­dol­lisu­ut­ta, kos­ka luk­i­joi­ta on runsaasti.

    Vastaa

15. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle. Ilmoit­taudut var­maan halukkak­si yrit­täjäriskil­lä tekemään halpona pysäköin­tipaikko­ja niin, ettei kallista raken­nus­maa­ta haaskaudu.

    Tot­ta, jos kuka tahansa ei siinä voi onnis­tua, on se kaikille mahdotonta.

    Ehkä tästä hyvä-veli-gryn­deri-monop­o­li-julki­nen-toteu­tus-saa-mak­saa-ihan-mitä-vaan-noidanke­hästä pää­sisi eroon vain jol­lain crowd-funding-mallilla.

    Kos­ka viimek­si Helsingis­sä on asuinker­rostalon raken­nut­tanut tule­vat osakkaat, eikä välistävetävää gryn­der­iä ole ollenkaan mukana?

    Vai onko suomes­sa rak­en­tamisen laadun uskot­tavu­us sitä tasoa, että taakse tarvi­taan mil­jardin pääo­ma­l­la ruokit­ta­va lakimiesarmei­ja raken­nusvirheistä selviämiseen?

    Vastaa

16. Siil­i­tien — Ket­tutien kaavas­sa vil­lakoiran ydin ei ole kir­jas­tossa, vaik­ka se tärkeä onkin. Olen­naista on, että kyseessä on hyväkun­toinen julki­nen raken­nus, jolle on mon­en­laista käyt­tö­tarvet­ta alueel­la. Jos se saa purku­tuomion kaa­van var­jol­la (löy­de­tään kor­vaa­va paik­ka kir­jas­tolle), menetetään samal­la asukasti­lat, päiväkoti, nuorisoti­lat etc. 

    Kaa­va mah­dol­lis­taa joka tapauk­ses­sa asun­not 500 asukkaalle. Voisiko ajatel­la, että se täl­lä ker­taa riittäisi?

    Vastaa

    1. Kuten san­ot­tu, tästä ei edelleenkään päätetä kaa­van yhtey­dessä vaan kaa­va tekee mah­dol­lisek­si sekä purkamisen että säi­lyt­tämisen. Noid­cen tilo­jen kohta­lo ei kuu­lu kaavoit­ta­jalle vaan tilo­ja hallinnoiville viras­toille ja lautakunnille.

       Vastaa

17. Kris­t­ian:
    Mis­täköhän on revit­ty toi 50000Eur. Olen ostanut eril­lis­es­tä KOY:sta joka perustet­tu raken­nut­ta­maan ja hallinnoimaan autopaikko­ja. Hin­ta oli 6000EUR Helsingis­sä. Tämä tietysti yksi­tyi­nen yhtiö, tiet­ty jos kaupun­gin kohteis­sa hin­taa tulee 50000Eur, sosial­is­mi maksaa;-).

    Usein näis­sä halvois­sa paikois­sa on kyse siitä että sosial­is­min peri­aat­teen mukaises­ti autottomat
    naa­pu­rit mak­saa ali­hin­tais­ten autopaikko­jen kus­tan­nuk­set oman asun­ton­sa neliöhinnoissa.

    Autopaikko­ja on pakko rak­en­taa tiet­ty määrä ja kun eivät mene todel­lisel­la hin­nal­la 35000–60000 kun eivät mene kau­pak­si myy­dään 5000 / kpl ja jyvitetään ero­tus kaikkien asun­to­jen neliöhintaan.

    Tuo onnek­si on jatkos­sa tarkoi­tus kor­ja­ta kun­toon ainakin ARA rahoit­tei­sis­sa kohteis­sa ja asukkail­ta pyritään per­imään oikea vastike autopaikas­ta, has­sua on että eräi­den kaupunkien keskus­tas­ta voi saa­da vuokrat­alon kel­lar­ista hal­li­paikan 20 €/kk. Oikea hin­ta olisi 150–250 €/ kk, pöly­isiä käyt­tämät­tömiä auto­ja hal­lit täynnä.

    Vastaa

18. Elis­a­beth Stock­hill:
    Kaupun­ki toimii Vuosaa­res­sa kuin siirtomaaisäntä

    Hienoa, Elis­a­beth oli saanut kom­ment­tin­sa myös päivän Hesari­in. Tämä yllät­ti, sil­lä yleen­sä lehti ei ole julkaissut Meri-Rasti­laa puo­lus­tavia mielip­iteitä lau­takun­takäsit­te­lyi­den aikoihin.

    Vastaa

19. “Ksv suun­nit­telee siis sit­tenkin myös leir­in­täalueelle rak­en­tamista, vaik­ka on tähän men­nessä kieltänyt sen kol­mesti. Ase­makaavapääl­likkö Olavi Velth­jeim vahvis­taa asian. Vt. pro­jek­tipääl­likkö Antti Varke­maan mukaan asun­to­vaunualueelle ja metroase­man kupeeseen on sovitel­tu 60 000 k‑m2, siis 1500 asukasta.”

    Leir­in­täalue saisikin men­nä. Pöljää maankäyt­töä metroase­man vieressä..Ehkä tässäkin kohteessa rasti­lalaiset voisi­vat olla akti­ivisia, näin hyvis­sä ajoin, ja ehdot­taa jotain mieleistään kaupunki­raken­net­ta leir­in­täalueen tilalle?

    Vastaa

20. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle. Ilmoit­taudut var­maan halukkak­si yrit­täjäriskil­lä tekemään halpona pysäköin­tipaikko­ja niin, ettei kallista raken­nus­maa­ta haaskaudu. 

    Olisi mie­lenki­in­toista nähdä sivuku­lut, joil­la nuo hin­nat on saatu aikaisek­si? Jokin tässä mät­tää todel­la pahasti. Täy­tyy miet­tiä, mitä isona tekee. Kiitän ideas­ta, mut­ta valitet­tavasti pääo­mani eivät tai­da riit­tää. Asi­akaspo­h­jaa ainakin Töölössä on riittävästi.

    Osmo, sin­ul­la on tuos­sa lauseessa kuitenkin yksi kul­ta­jyvä: “ettei kallista raken­nus­maa­ta haaskaudu.” Nykyi­nen keskitet­ty ja sosial­soitu autopaikoi­tus on todel­lista tont­ti­maan haaskaus­ta, jollei paikko­ja saa­da väestö­suo­ji­in. Sen ver­ran asi­aa ymmär­rän, etten pistäisi muu­ta­maa väestö­suo­jaa Töölöön pahitteeksi.

    Vastaa

21. : Miltä tun­tu­isi jos Tei­dän lähikir­jas­tonne ja nuoriso­talonne tont­ti kaavoite­taan asun­noille ihan vaan muuten vaan? 

    No min­un lähikir­jas­toni (ja oliko siinä nuoriso­ta­lo kanssa?) tont­ti kaavoitet­ti­in asun­noille viime kuus­sa vai oliko se eloku­un puolel­la. Ideana oli että metroase­man viereen tulisi kir­jas­to palvele­maan kaikkia Hert­toniemen asukkai­ta, ei vain joitain har­vo­ja hevon­jonkan­peräl­lä Siil­i­tiel­lä asuvia. 

    Mut­ta nyt kun kaava­muu­tok­ses­sa on tuskin muste jäh­mettynyt kun jo ruve­taan han­naa­maan, ei käy, kyl­lä kir­jas­ton pitää olla min­un takapi­hal­la, ei mis­sään tapauk­ses­sa siel­lä mis­tä ihmiset muutenkin kulke­vat. Ihmeel­listä vikinää.

    Tiet­ty Laivalah­den­portin ja tuon Ket­tutien ton­tin kaa­va olisi pitänyt muut­taa samal­la ker­taa, mut­ta nyt kävi näin.

    Vastaa

22. Päivän­selvä jut­tu, että kir­jas­to sijait­see siel­lä mis­sä ihmisetkin. Kulosaarestakin lähti kir­jas­to kun ei tääl­lä kukaan lue muu­ta kuin Man­ner­heimin päiväkäskyä.

    Nyt on jo use­am­mal­ta vuodelta koke­mus­ta kir­jas­toau­tos­ta ja ihan eri taval­la käy jengiä. Sitä saa mitä tilaa ja niin sen pitääkin men­nä. Se nyt vaan on tyh­mä mak­saa tyhjästä. Varsinkin jos rahaa ei ole.

    Hert­toniemen sairaalan, ter­veyskeskuk­sen, kir­jas­ton jne. tilalle on raken­net­ta­va asun­to­ja ihmisille. Em. palvelu­iden saavutet­tavu­us ei tule nykyisessä sijain­nis­saan koskaan muut­tumaan tämän paremmaksi.

    Niille oikeampi paik­ka on Hert­toniemen sekä Kalasa­ta­man keskukset.

    Kulosaari ry:n akti­iv­it (a.k.a. nim­by­il­i­jät) pitävät muuten yhä yllä ideaa jonkin­lais­es­ta kir­jas­ton lite-ver­sios­ta jolle käsit­tääk­seni haetaan tilo­ja jostakin Kulosaaren koulus­ta. Idea on kan­natet­ta­va sikäli mikäli kulis­laiset myös kan­ta­vat kon­septin kus­tan­nuk­set itse.

    Kukaan eikä mikään estä myöskään Itä-Hert­toniemeläisiä lait­ta­mal­la alulle vas­taavaa kon­sep­tia — siis sikäli mikäli lähikir­jas­toa niin kovasti tun­nu­taan kai­vat­ta­van. Veikkaan, että hil­jaista on kun sen aika koit­taa. Niin kävi tääl­läkin päässä…

    Myös kir­jas­toau­ton aje­lut­ta­mi­nen Kulosaa­reen on turha kuluerä viimeistään siinä vai­heessa kun uusi kir­jas­to — toivon mukaan — nousee joko Hert­toniemen uud­is­tet­ta­van metroase­man yhtey­teen tai sit­ten Kalasa­ta­man keskukseen.

    Tul­laan­han Kalasa­ta­ma kuitenkin rak­en­ta­maan Hert­toniemen keskus­taa paljon tiiviimmäksi.

    Espoon Lep­pä­vaaran esimerk­ki on osoit­tanut kiis­tat­tomasti, että kun kir­jas­to (ja muutkin palve­lut) inte­groidaan mah­dol­lisim­man hyvin osak­si raideli­iken­net­tä niille myös löy­tyy käyttäjiä.

    Hert­toniemen kir­jas­to on tehnyt kuole­maa jo vuosikau­sia. On korkea aika antaa wan­huk­selle uusi, parem­pi, elämä jos­sain muualla.

    En kyl­lä ihan ymmärtänyt Roi­hu­vuoren kir­jas­tonkaan saneer­aus­ta. Sekin kun sijait­see aika lail­la väärässä paikassa.

    Sitä sietäisi miet­tiä ker­ran jos toisenkin, että kuin­ka hel­vetin mon­ta kir­jas­toa sitä oikein pitää olla ennen kuin ollaan tyy­tyväisiä? Vas­taan itse: yksi jokaisen kodin vastapäätä…

    Näk­isin itse, että paljon tilaa vievien kir­jas­to­jen aika on aut­ta­mat­tomasti ohi.

    Pidän tärkeänä, että pien­i­t­u­loiset eläkeläiset, van­huk­set ja muut liikun­tara­joit­teiset sekä työt­tömät voivat jatkos­sakin lukea Hesarista mitä hei­dän omas­sa kaupungis­saan sat­tuu ja tapah­tuu ilman, että sitä varten pitäisi joka jan­nul­la olla tai hänelle verovaroin kus­tan­taa tietokone sekä datayhteys.

    Pienelle miehit­tämät­tömälle kir­jastopy­säkille voitaisi­in melko vai­vat­tomasti osoit­taa jokin nurk­ka jokaisen kaupungi­nosan kau­pal­lis­es­ta keskuk­ses­ta tai koulusta.

    Harvem­min asu­tu­il­la asuinalueil­la tar­jon­ta voitaisi­in raja­ta muu­ta­maan päivän lehteen ja vaik­ka ker­ran tai pari ker­taa viikos­sa vai­h­tu­vaan sup­peaan kir­jakokoel­maan. Tiivi­im­mil­lä asuinalueil­la kysymyk­seen voisi tul­la myös ihan oikea kirja-automaatti.

    Nk. täy­den­palvelun kir­jas­to­ja pitäisi jät­tää oikeas­t­aan vain tärkeimpi­in liiken­teen sol­muko­hti­in joi­hin on help­po ja nopea poike­ta käymään vähän kauem­paakin (ja joiden ympäril­lä on jo valmi­ik­si omin silmin havait­tavis­sa ole­vaa merkit­tävää ihmisasutusta).

    Pasi­laankin pitäisi Keskus­takir­jas­ton valmis­tut­tua jät­tää vain jonkin tasoinen sivukir­jas­to (ja sekin toteut­taa uud­is­tu­van ase­man yhteyteen).

    Pääkir­jas­ton pitäisi kuitenkin — luon­nol­lis­es­ti — löy­tyä keskus­tas­ta, ja pidän tärkeänä, että tämä virhe kor­jat­taisi­in lähitulevaisuudessa. 

    Koska­pa Rikhardinkadun kir­jas­toa ei kuitenkaan uskalleta lakkaut­taa — ja onhan se arkite­htonis­es­ti pait­si upea raken­nus myös var­ta vas­ten kir­jas­tok­si alun­perin suun­nitel­tukin — niin tämä kun­nia voitaisi­inkin siirtää aivan hyvin Riksulle.

    Täl­löin olisi myös helpom­pi hyväksyä se, että Keskus­takir­jas­tos­ta tulee akvaar­i­omainen hälyi­nen yleishäs­läämi­s­paik­ka jos­sa teinit hoita­vat peliri­ip­pu­vu­ut­taan, työt­tömät yh-mam­mat taap­er­oikäisiään ja kal­japorukat saunomisvi­et­tiään samal­la kun jotkut esikautiset yrit­tävät siinä sivus­sa saa­da sivun tai pari lue­tuk­si — ja mah­dol­lis­es­ti jopa ymmärretyksi.

    Tämä siis vain sil­lä ehdol­la, että Rik­su kohote­taan aidosti arvon­sa tun­te­vak­si sekä mah­dol­lisim­man äänet­tömäk­si lukukir­jas­tok­si aikuisille (sekä hyvin käyt­täy­tyville lapsiasiakkaille). 

    Kir­joille rai­vat­taisi­in lisää tilaa siirtämäl­lä musi­ikki­aineis­to, sar­jaku­vat, eloku­vat, matkaop­paat yms. tule­vaan Keskustakirjastoon.

    Ja kaikin tavoin pitäisi pyrk­iä siihen suun­taan, että kir­jas­totädin ja ‑sedän ammat­ti olisi mah­dol­lista siirtää his­to­ri­an kan­si­in mah­dol­lisim­man pian.

    Täysin turha kuluerä. Muut kir­jas­tonkäyt­täjät aut­ta­vat kyl­lä tarvit­taes­sa huononäköistä löytämään oikean opuk­sen. Ja friends of the libraryn vapaae­htoiset hoita­vat x‑kertaa vuodessa nekin niteet oikeaan hyl­lyyn joi­ta laiskoil­ta lainaa­jil­ta jää pyörimään kaikkialle muualle pait­si oikeaan paikkaan.

    RFID-tar­rat ja muu teknolo­gia helpot­ta­nee osaltaan pros­essien sujuvuutta. 

    ***

    Vene­hotel­lia ei saisi rak­en­taa mis­sään tapauk­ses­sa lähellekään kan­takaupunkia. Päin vas­toin nyky­i­sistäkin venei­den talvisäi­ly­ty­s­paikoista pitäisi luop­ua ja rak­en­taa niihin kodit uusille kaupunkilaisille.

    6000 m²… Aiom­meko oikeasti maku­ut­taa siinä 200 moot­torivenet­tä joil­la päris­tel­lään muu­ta­man ker­ran kesässä vai asut­taisim­meko sit­tenkin siihen pysyvästi uusia helsinkiläisiä veronmaksajia?

    No-brain­er.

    Muil­la veron­mak­sajil­la ei pidä mak­sat­ut­taa veneil­i­jöi­den nihkeyt­tä mak­saa käypää hin­taa kesäkau­den vapaa-ajan­har­ras­tuk­ses­taan (myös tal­ven osalta).

    Lai­turi­paikko­jen hin­nat ovat jo valmi­ik­si niin nau­ret­ta­van alhaisel­la tasol­la, että tämä tästä nyt vielä puut­tuisikin, että alet­taisi­in verovaroin kus­tan­ta­maan ylälu­okalle venehotelleja.

    Veneil­i­jät saa­vat min­un puolestani raken­nut­taa oma­l­la rahal­laan vene­hotelle­jaan vaik­ka kymme­nen metrin välein jon­nekin skut­si­in mis­sä ne eivät toi­mi esteenä kaupunki­rak­en­tamisen tiivistämisessä.

    Jumalau­ta, eivätkö vihreät oikeasti näe että heitä viedään (taas) niin kuin päs­siä narussa?

    Vai johtuuko se sit­tenkin vain siitä, että vihreissä(kin) on paljon sun­nun­taipur­je­hti­joi­ta eikä sik­si voi käy­dä tämän han­kkeen kimp­pu­un jou­tu­mat­ta myön­tämään, että olisi­han se hem­metin klif­faa kun kaveri voisi 9 kuukau­den talvisäi­ly­tyk­sen jäl­keen laskea muut­toriven­heen­sä veteen jatkos­sa vain soit­ta­mal­la per­jan­tai­lounaal­ta fir­man pojille, että park­keer­aa­vat veneen odot­ta­maan Viron laivan kyl­keen viimeistään klo 16 reikä reikä.

    Yes in my back­yard? Näin päin tämäkin han­ke pitänee taas ker­ran lukea. Vihreys on niin kovin suh­teel­lista — varsinkin vihreille itselleen.

    ***

    Ja tot­ta hel­vetis­sä Rasti­lan leir­in­täalue pitää rak­en­taa asun­noik­si, siinä on jumalau­ta ase­ma vieressä!

    No buts.

    Ratikkay­htey­den toteut­ta­mat­ta jät­tämi­nen Vuosaares­ta Ram­sin­niemen ja Var­tiosaaren kaut­ta keskus­taan olisi puh­das­ta idi­o­tismia mikäli Var­tiosaa­reen päädytään joskus vetämään sillat.

    Pos­ket­toman kallis reit­ti pelkästään kesä­fil­lar­istien nau­tit­tavak­si. Ja jos ne sil­lat tulee niin melkoisen erikoinen tilan­nehan siinä syn­ty­isi mikäli väki kävisi siinä vai­heessa voimaperäis­es­ti vas­tus­ta­maan Var­tiosaaren asuin­rak­en­tamista. Siinä vai­heessa­han se alku­peräi­nen saari-idyl­li on jo menetetty.

    Mun on ilmeis­es­ti pakko elää tuhatvuo­ti­aak­si, että näen sen het­ken kun Helsin­ki-Räävelin kak­soiskaupun­gin pormes­tari muu­raa peruskiv­en San­ta­ham­i­nan asuinrakentamiseksi.

    San­dis, San­dis, tuo näkymätön saaremme. Voi kun­pa kar­tografi­as­sa tapah­tu­isi jokin ällistyt­tävän kum­mas­tut­ta­va mullis­tus joka sal­lisi mei­dän vih­doinkin paikallis­taa tuo myyt­ti­nen Atlantis. 

    Niitä aiko­ja odotellessa…

    Vastaa