Arctia Shipping pelaa uhkapeliä valtion rahoilla

Kiin­nos­taako ketään itse asia, joka johti Hau­ta­lan eroon? Taustal­la on suuri erim­ielisyys Suomen jään­mur­topoli­ti­ikas­ta, moni­toim­imur­ta­jista vas­taan Perämeren mur­ta­jat. Kuten lehtiä luke­mal­la on havait­tu, niin tun­tem­aton taho, joka vuosi julk­isu­u­teen tämän 1½ vuot­ta van­han asian rikosil­moituk­ses­ta, on vuotanut julk­isu­u­teen myös tiedon, että Hau­ta­la ja Kyl­lö­nen ovat kak­sis­taan tehneet päätök­sen, että seu­raa­va jään­mur­ta­ja makaa kesät toimet­tomana satamassa.

Mie­lenki­in­toista on, että tästäkin syytetään vuode­tus­sa tiedos­sa Hau­ta­laa, vaik­ka  jään­mur­ta­jan tilaus kuu­luu liiken­ne­m­i­nis­teri Kyl­lösen vas­tu­ulle. Päätös on tehty val­tioneu­vos­tossa yksimielis­es­ti ja sitä ovat liiken­ne­m­i­nis­ter­iön virkamiehet puolta­ne­et voimakkaasti.

Moni­toim­imur­ta­jat, jot­ka mur­ta­vat talvel­la jäätä Poh­jan­lahdel­la ja ovat muut ajat avus­ta­mas­sa öljyn­po­raus­ta Yhdys­val­lois­sa, mak­sa­vat noin 150 miljoon­aa euroa kap­paleelta, kun pelkkä jään­mur­ta­ja mak­saa 100 miljoon­aa euroa. Kalli­in hin­nan lisäk­si moni­toim­imur­ta­jil­la on se huono piirre, etteivät ne oikein sovel­lu Poh­jan­lah­den olo­suhteisi­in, eri­tyis­es­ti eivät ahto­jäi­hin. Suomen olo­suhtei­ta ajatellen tavalli­nen mur­ta­ja on siis sekä paljon halvem­pi että paljon parempi.

Off­shore-toim­inta on tähän asti kaik­ki vuodet yhteen­las­ket­tuna ollut tap­pi­ol­lista. Arc­tia Ship­ping on peit­tänyt tap­pi­ot otta­mal­la yli­hin­taa koti­mais­es­ta jään­mur­rosta. Tämä taas on tul­lut väylä­mak­su­jen kaut­ta suo­ma­laisen merenku­lun mak­set­tavak­si. Jään mur­t­a­mi­nen Perämerel­lä on selvästi kalli­im­paa Suomen kuin Ruotsin puolella.

Liiken­ne­m­i­nis­ter­iö on vas­tan­nut tähän sil­lä, että seu­raa­va jään­mur­ta­ja tehdään Suomen oloi­hin sopi­vak­si ja sen toim­inta kil­pailute­taan. Näin mur­re­taan Arc­tia Ship­pin­gin monop­o­liase­ma ja estetään ainakin osit­tain sen har­joit­ta­ma ris­tisub­ven­tio, jos­sa suo­ma­laisen merenku­lun raho­ja siir­retään öljyn­po­raukasen subventioksi.

Tästä taas Arc­tia Ship­pingis­sä ei pide­tä lainkaan.

Täl­lä het­kel­lä Arc­tia Ship­pingillä on Shellin kanssa sopimus, joka on yhtiön ilmoituk­sen mukaan jo voitolli­nen (13,4 M€). Pitäisi päästä yhtiön kir­jan­pitoon tietääk­seen, onko tämä oikein las­ket­tu. Jos lai­va on tuon ark­tisen toimin­nan vuok­si 50 miljoon­aa euroa kalli­impi ja myös käyt­tökus­tan­nuk­sil­taan kalli­impi, pitäisi lisähin­ta tietysti lait­taa kokon­aan ark­tisen toimin­nan kus­tan­nuk­sik­si eikä vyöryt­tää sent­tiäkään siitä talvisen jään­mur­ron kus­tan­nuk­sik­si. Näistä lisäom­i­naisuuk­sista on Itämerel­lä vain haittaa.

Ongel­ma ei olekaan tässä vaan siinä, mitä Green­peace on tem­pauk­sil­laan yrit­tänyt sanoa: öljyn poraami­nen jäi­den puris­tuk­sis­sa on kovin riskialtista. Green­peace on huolis­saan ympäristöstä. Tässä saa hel­posti sen harhakäsi­tyk­sen, että vas­takkain on raha ja ympäristö. Uno­hde­taan tuo ympäristönäköko­h­ta ja puhutaan vain rahas­ta, kos­ka on kyseenalaista, onko Suomen osal­lis­tu­misel­la tähän toim­intaan järkeä edes taloudellisesti.

Yhdys­val­tain lain mukaan öljy-yhtiön kor­vausvelvol­lisu­us onnet­to­muu­den sattues­sa on erit­täin ankara. British Petro­le­um jou­tui mak­samaan Mek­sikon­lah­den öljy­tur­mas­ta puhdis­tusku­lu­ja, kor­vauk­sia ja sakko­ja yli 30 mrd dol­lar­ia. On hel­posti kuviteltavis­sa tapah­tu­ma, jos­sa voidaan ainakin väit­tää jään­mur­ta­jan tekemän virheen vaikut­ta­neen onnet­to­muu­teen. Vas­tu­us­ta päätetään Yhdys­val­ta­laises­sa tuomiois­tu­imes­sa, ja ne ovat tulkin­nois­saan hyvin isän­maal­lisia. Helsin­gin Sanomi­nen tieto­jen mukaan Etla on varoit­tanut tästä riskistä.

Arc­tia Ship­pingillä pitäisi tietysti olla vas­tu­u­vaku­u­tus, jot­ta ei tarvitse pelätä val­tion joutu­van kor­vausvelvol­lisek­si, mut­ta kat­ta­va vas­tu­u­vaku­u­tus tulisi niin kalli­ik­si, että toiminnal­ta menisi koko mielekkyys.

Kun perus­suo­ma­laiset ovat niin huolestunei­ta siitä, että joudumme mak­samaan eteläisen Euroopan velko­ja, pitäisikö hei­dän olla huolis­saan siitäkin, että tämä Arc­tia Ship­pin­gin into­hi­moinen har­ras­tus voi tul­la perin kalli­ik­si val­ti­olle. Val­tiony­htiön vas­tu­ut voivat osakey­htiö­muo­dos­ta huoli­mat­ta ulot­tua omis­ta­jaan saak­ka. Sik­si olisi Suomen kannal­ta taloudel­lis­es­ti tur­val­lisem­paa, jos tuo­ta riskibisnestä hoitaisi jokin yksi­tyi­nen yhtiö. Jos se on niin tavat­toman hyvä bisnes, yksi­ty­istä pääo­maa löy­tyy var­maan helposti.

Olisin paljon tyy­tyväisem­pi, jos yhtiö keskit­ty­isi riskialt­ti­in öljyn­po­rauk­sen sijaan pitämään Koil­lisväylää auki kesäisin.

Etlan varoi­tus öljyn­po­rauk­sen avus­tamiseen liit­tyvistä vas­tuukysymyk­sistä on käytävä huolel­la läpi.   Jos niistä koituu merkit­täviä riske­jä myös val­ti­olle, se ei ole enää yhtiön eikä edes omis­ta­jao­h­jauk­sen asia, vaan pelaamiseen val­tion riskil­lä on saata­va val­tioneu­vos­ton tai mah­dol­lis­es­ti jopa eduskun­nan suostumus.

177 vastausta artikkeliin “Arctia Shipping pelaa uhkapeliä valtion rahoilla”

  1. Aja­tus Liiken­nevi­ras­tos­ta uuden mur­ta­jan omis­ta­jana on myös eduskun­nan hyväksymä, sehän sisäl­tyy jo tämän kulu­van vuo­den bud­jet­ti­in. Kyse ei siis ole parin min­is­terin tai edes val­tioneu­vos­ton kannasta.

  2. “Kun perus­suo­ma­laiset ovat niin huolestuneita …”

    Ole­tat ehkä vähän liikaa, että Per­sut oma-aloit­teis­es­ti oli­si­vat pere­htyneet täl­laisi­ian asioihin.

    Mut­ta kun päämääränä on pitää suo­ma­laiset jään­mur­ta­jat mur­ta­mas­sa vain suo­ma­laista jäätä, niin uskoisin että Per­suil­la ja Vihreil­lä olisi hyvä poh­ja tehdä asi­as­sa yhteistyötä, kun­han ensin selit­täisitte tämän kuvion heille.

  3. Jaa. Jos johdolle sat­tuisi laukea­maan bonuk­set mikäli Arc­tic Ship­ping tekee hyvät voitot (en tiedä onko johdol­la bonuk­sia) niin tässäpä haiskah­taisi Lehman-broth­ers tyyp­pinen jär­jeste­ly jos­sa voitot ovat yksi­ty­isiä mut­ta tap­pi­ot yhteisiä. Sem­moinen epäsym­me­tri­a­han kan­nus­taa mah­dol­lisim­man suureen riskinot­toon, kos­ka yleen­sä suurim­mal­la riskil­lä tehdään suurim­mat voitot.

    Käytän­nössä siis jos ark­tisen öljy­on­net­to­muu­den ris­ki ei laukea, ainakaan ennen omaa elä­keelle­jään­tiä tai bonusten nos­tamista, muhkeasti mas­sia on luvas­sa. Jos onnet­to­muus­ris­ki laukeaa, johto joutunee vai­h­ta­maan työ­paikkaa ja tämänker­tainen bisnes nyt vaan sat­tui tuot­ta­maan nol­lan — parem­pi onni seu­raa­van arpalipun kanssa. Osakey­htiöl­lähän yleis­es­ti ottaen on kyl­lä mah­dol­lisu­us hakeu­tua konkurssi­in, ne kun ovat vas­tu­us­sa vain sijoitet­tuun pääo­maan asti. Mut­ta jos ain­okainen omis­ta­ja on Suomen val­tio, niin pahasti menisi maine maail­mal­la jos val­tio antaisi yhtiön men­nä nurin ja lipeäisi vas­tu­us­taan. Eipä sem­moi­ses­sa tilanteessa var­maan aut­taisi kuin pulit­taa pyy­de­tyt miljardit.

  4. Mik­si se omaisu­us alun­perin piti siirtää yhtiö­muo­toiseen organisaatioon?

    Eikö olisi fik­sumpaa nyt purkaa yhtiö ja siirtää aluk­set LVM:n alaiseen virastoon?

  5. Tuo ris­ki oli medi­as­sa jo esil­lä n. puoli­toista vuot­ta sit­ten. Arc­tia Ship­ping use­am­man henkilön/asiantuntijan suul­la vaku­ut­ti sil­loin, ettei täl­laista riskiä ole, ja että se on myös sopimuksin varmistettu.

    Pekka Tim­o­nen: Kun tieto raportista tuli, on varmis­tet­tu, että yhtiö on asi­aa valmis­tel­lessaan teet­tänyt riit­tävät juridis­et selvi­tyk­set. Niiden selvi­tys­ten mukaan täl­laista riskiä ei ole.

    Myös sil­loin vedottiin/verrattiin British Petro­le­u­mi­in, joka har­joit­ti Mek­sikon-lahdel­la akti­ivista poraus­toim­intaa. Miten tämä BP:n omas­ta toimin­nas­ta johtunut onnet­to­muus oikeasti ver­tau­tuu jään­mur­tamiseen / jään­mur­ta­jien vuokraamiseen?

    Tero Vauraste: Kysymys on nor­maal­ista osakey­htiöi­den välis­es­tä sopimuk­ses­ta, ja täl­laises­sa vas­tuu rajau­tuu pol­luter base prin­ci­plen mukaises­ti, jol­loin kyseisen päästön aiheut­ta­ja on vas­tu­us­sa. Sopi­jaos­a­puole­na on osakey­htiö, eikä Suomen val­ti­ol­la ole vas­tui­ta asiassa. 

    Tämä väite mah­dol­lis­es­ta kor­vaus­vaatei­den riskistä on esitet­ty, mut­ta en ole löytänyt yhtäkään kuvaus­ta mah­dol­lis­es­ta ske­naar­ios­ta, jos­sa ris­ki voisi toteu­tua. Pystytkö sel­l­aisen esit­tämään? Tuskin sil­lä jään­mur­ta­jal­la ollaan öljy­tankke­ria mur­ta­mas­sa. Löy­dätkö vas­taavaa, hyvin epä­suo­raa, kan­sain­välistä esimerkki­ta­paus­ta kor­vaus­vaa­teesta edes mis­tään muus­ta yhtey­destä, joltakin toiselta teol­lisu­u­den alal­ta? Eli minkä varas­sa tämä väite oikeasti on?

  6. Mikko Kivi­ran­ta: Jaa. Jos johdolle sat­tuisi laukea­maan bonuk­set mikäli Arc­tic Ship­ping tekee hyvät voitot… 

    Jäi vielä sanomat­ta: pidän sitäkin mah­dol­lise­na että AS:n johto aidosti pitää ark­tiseen öljyn­po­raus­toim­intaan osal­lis­tu­mista hyvänä bis­nek­senä, ja hyödyl­lisenä Suomen kansan­taloudelle. Ei tässä *pakko* ole mitään raadol­lisia moti­ive­ja olla takana, mut­ta pirus­tako sitä koskaan tietää.

  7. Tämä vaikut­taa sinän­sä ihan poten­ti­aaliselta ongel­mal­ta jolle ehkä pitäisi tehdä jotain, mut­ta ei tämä kuvio ole nähdäk­seni mitenkään suo­raan syynä Hau­ta­lan eroon. 

    Ongel­ma on se “luot­ta­mus­va­je” joka syn­tyy siitä, että vaikut­taa, että Hau­ta­lalle olisi tärkeäm­pää tukea Green­peace-kamu­jaan, kuin edis­tää Suomen val­tion etua.

    Nähdäk­seni Hau­ta­la erosi sik­si, että on tois­tu­vasti joko vale­hdel­lut tai säheltänyt har­ras­ta­mansa poli­ti­ikan kanssa ja ilmeis­es­ti myöskin kiristänyt yri­tysjo­htoa. Eli siis salamyhkäis­es­tä hämäräperäis­es­tä toimin­nas­ta. Oikeas­t­aan siis hyvin Green­peacemäistä toim­intaa, joka ei mielestäni suo­ranais­es­ti ole sovelias­ta ministerille.

    Sen sijaan avoimen poli­ti­ikan teko siitä, mitä Suomen jään­mur­ta­jien pitäisi tehdä, olisi täysin sovelista, mut­ta se olisi sit­ten hyvin eri­laista toim­intaa kuin kiristää yri­tys vetämään rikosil­moi­tus takaisin. Täl­löin asioista vaan pitäisi ilmeis­es­tikin sopia muidenkin kanssa, joten oliko ongel­ma sit­ten mah­dol­lis­es­ti se, että kon­sen­sus­ta ei syn­tynyt ja Hau­ta­la rupe­si aja­maan omaa henkilöko­htaista agen­daansa. Siinä mielessä tämä voisi olla syy eroon?

    1. Tämä vaikut­taa sinän­sä ihan poten­ti­aaliselta ongel­mal­ta jolle ehkä pitäisi tehdä jotain, mut­ta ei tämä kuvio ole nähdäk­seni mitenkään suo­raan syynä Hau­ta­lan eroon.

      Ongel­ma on se “luot­ta­mus­va­je” joka syn­tyy siitä, että vaikut­taa, että Hau­ta­lalle olisi tärkeäm­pää tukea Green­peace-kamu­jaan, kuin edis­tää Suomen val­tion etua.

      Mis­tähän tuo 1½ vuot­ta van­ha asia juuri nyt putkahti julk­isu­u­teen, kun tätä strate­giaa olti­in hiomassa?

  8. Muis­tuu mieleen aika, jol­loin Mer­im­ies Union­in joh­dos­sa oli Wäl­läri. Sil­loin mur­ta­jat oli­vat talvisin lakos­sa ja elämiseen tarvit­ta­va palk­ka juok­si kesäl­lä sata­mas­sa. Ehkä Hau­ta­la ja kump­pan­it juuri tätä haikailevat.

  9. Sam­po Smolan­der: Per­suil­la ja Vihreil­lä olisi hyvä poh­ja tehdä asi­as­sa yhteistyötä

    Ei voi, kos­ka rasis­mi ja kalapuikkoviikset.
    Se on jo nähty hal­li­tus­neu­vot­teluista ja ajal­ta ennen vaaleja.
    Tuo­ta poh­jaa olisi var­masti ollut laajemminkin.

  10. Pitäisi päästä yhtiön kir­jan­pitoon tietääk­seen, onko tämä oikein laskettu.

    Ei luulisi ole­van ylivoimainen tehtävä omistajalle.

  11. Het­ki­nen, minkä takia Arc­tic Ship­ping lähti kesätöihin?

    Minkä strate­gian ja mitkä tavoit­teet Arc­tic Shipin­gin hal­li­tus on päät­tänyt ja mitkä tavoit­teet se on aset­tanut AS:n toimitusjohtajalle?

    Oliko AS:n toim­i­tusjo­hta­jalle asetet­tu jotkut tulostavoit­teet, tai oliko hänel­lä joku vas­takkainen agen­da, vai oliko kysymys vain epä­selvästä ohjailusta?

    Strate­gia on aina hal­li­tuk­sen asia!

  12. Vai, että off­shore bis­nek­sen tap­pi­oi­ta oikein piilotelee 😉 Kan­nat­tavin val­tiony­htiö ikinä?


    Arc­tia Off­shore Oy 2012/12

    Tilikau­den tulos (1000 EUR) 31897
    Liikevoit­to% 51.90

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    anonyymi
    Olet ere­htynyt. En omista Arc­tia Shippingiä.

    VTV:llä ainakin lie­nee edel­ly­tyk­set tark­istaa noiden off­shore sop­parei­den kannattavuus.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuos­ta on sat­un­naisia eriä 24 miljoon­aa. Möivät yhden mur­ta­jan Viroon.

    Sithän tuo tarkoit­taa, että siel­lä on tehty aiemp­ina vuosi­na ylisu­uria pois­to­ja, jot­ka heiken­täneet ko. vuosien tulosta tuol­la samalla.

  15. Tapio: Oliko AS:n toim­i­tusjo­hta­jalle asetet­tu jotkut tulostavoit­teet, tai oliko hänel­lä joku vas­takkainen agen­da, vai oliko kysymys vain epä­selvästä ohjailusta?

    Tavoit­teena ylipään­sä posi­ti­ivi­nen tulos, jos­ta rop­sah­taisi bonuk­se­na 4kk palk­ka. Ks täältä.

    Ei tuon nyt yksinään mihinkään huimapäisyyk­si­in pitäisi kan­nus­taa. Liekö aja­vana voimana vain eri näke­mys ark­tiseen toim­intaan liit­tyvien riskien vs. hyö­ty­jen suh­teen, arvioi­ta kun yksi rav­is­taa yhdel­lä MuTul­la yhdestä hihas­ta, joku toinen poikkeaval­la MuTul­la eri hihas­ta? Voisin kuvitel­la että asi­as­ta val­lit­see jän­nit­teitä pait­si omis­ta­jao­h­jaa­jan ja AS:n TJ:n välil­lä, myös hal­li­tus­puoluei­den kesken.

  16. Mik­si tuo­ta infratoim­intaa tehdään osakey­htiö­muo­dos­sa? Liit­tyykö siihen että mur­ta­jien käyt­tökus­tan­nuk­sia halut­ti­in alentaa?

  17. Sat­u­itko luke­maan viimeistä tilin­päätöstä ollenkaan? Jään­mur­ron liike­vai­h­to oli viime vuon­na 23,3 M€ ja liikevoit­to 5,7 M€, off­shore­toimin­nan lv 48,7 M€ ja liikevoit­to 38 M€. Kun off­shoren liikevoitos­ta vähen­netään 24,6 M€ myyn­tivoit­to ja 6,2 M€ koti­maiset oper­aa­tiot, pelkästä off­shore-toimin­nas­ta tule­va liikevoit­to olisi silti vielä 7,2 M€ eli ihan kohtu­ullisel­la tasolla.

    On ymmär­ret­tävää että näinä päiv­inä tun­teet on pin­nas­sa mut­ta kan­nat­taisi silti muis­taa, että syytös kir­jan­pidon vääris­telystä on aika raju.

    1. Ei ole kyse kir­jan­pidon vääristyk­ses­tä, jos jotkut kus­tan­nuk­set vyöry­tetään vähän erikoisel­la taval­la eri kohteille. Fir­man tuloksee3nshan se ei vaikuta.

  18. Timo:
    Sat­u­itko luke­maan viimeistä tilin­päätöstä ollenkaan? Jään­mur­ron liike­vai­h­to oli viime vuon­na 23,3 M€ ja liikevoit­to 5,7 M€, off­shore­toimin­nan lv 48,7 M€ ja liikevoit­to 38 M€. Kun off­shoren liikevoitos­ta vähen­netään 24,6 M€ myyn­tivoit­to ja 6,2 M€ koti­maiset oper­aa­tiot, pelkästä off­shore-toimin­nas­ta tule­va liikevoit­to olisi silti vielä 7,2 M€ eli ihan kohtu­ullisel­la tasolla.

    On ymmär­ret­tävää että näinä päiv­inä tun­teet on pin­nas­sa mut­ta kan­nat­taisi silti muis­taa, että syytös kir­jan­pidon vääris­telystä on aika raju.

    Noin kovas­ta off­shoren liikevoitos­ta herää kyl­lä just kysymys, onko laivo­jen suurem­pia raken­nuskus­tan­nuk­sia jyvitet­ty ollenkaan offshorelle.

  19. Mielestäni pääa­sia on, että saadaan Suomeen töitä. Jos tei­dän vihrei­den mielestä suo­ma­laiset työ­paikat voidaan uhra­ta uskon­tonne alt­tar­il­la, niin siitä vaan. Ehkä Suomen älymys­tökin pikku hil­jaa huo­maa, että vihre­itä siel­lä Käpylä-Töölä-akselil­la ei suo­ma­lais­ten hyv­in­voin­ti kiin­nos­ta pätkänkään ver­taa, vaan ain­oas­taan oma uskonharjoituksenne.

  20. Arc­tic Ship­pin­gin off­shore-busi­ness on ollut ennen Alas­ka-sopimus­ta lähin­nä katas­trofi, joten enpä panisi pahak­seni jos Nordi­ca ja Fen­ni­ca myytäisi­in vaik­ka Venäjälle (mui­ta osta­jae­hdokkai­ta tuskin olisi) ja han­kit­taisi uudet mur­ta­jat suo­ma­laisil­ta telakoil­ta. Venäjä tosin toden­näköis­es­ti käyt­täisi aluk­sia talvel­la Suomen­lahdel­la saat­ta­mas­sa öljy­tankkere­i­ta ja kesäisin Jäämerel­lä samoissa hom­mis­sa kuin Shell Alaskassa.

    Aiem­min Nordi­ca ja Fen­ni­ca oli­vat Poh­jan­meren öljyken­til­lä, mut­ta niiden taloudelli­nen kil­pailukyky on huono oikeisi­in off­shore aluk­si­in näh­den, joten hin­ta oli huono tai jopa tap­pi­olli­nen. Bot­ni­ca oli pitkään Välimerel­lä edes käymät­tä Suomes­sa ja kos­ka off­shore-markki­noil­la ei ollut liialti kysyn­tää ja Suomen jään­mur­toon alus on turhan pieni, myyti­in se Viroon.

    Ymmärtääk­seni nykyiset moni­toim­imur­ta­jat eivät ole jään­mur­toon vaikeis­sa jääolo­suhteis­sa kovinkaan sopivia. Perämeren pohjukan jään­mur­rosta vas­taa­vat poikkeuk­set­ta Otso ja Kon­tio, Urho ja Sisu oper­oi­vat yleen­sä Merenkurkus­sa ja muual­la Perämerel­lä. Nordi­ca ja Bot­ni­ca ovat usein Pori/Rauma/Helsinki akselilla.

  21. Ympäristöä ajatellen, eikö ole parem­pi, että siel­lä on ammat­ti­taitoinen poruk­ka sopivil­la työvä­lineil­lä avus­ta­mas­sa ja kehit­tämässä tuo­ta toim­intaa, kun se luul­tavasti tulee kuitenkin jatkumaan.

  22. Osmo, vaik­ka sin­ua kovasti arvostan niin tuo jut­tusi on aika pitkäli epä-älyl­listä huttua.

    En tiedä mitä voit­toa tarkoi­tat (liike vs. net­to) mut­ta vaik­ka kyseessä olisi liikevoit­to niin suurem­mat investoin­tikus­tan­nuk­set (plus 50M vrt. perus­mur­ta­ja) on nopeasti pois­te­tu mainit­se­mal­lasi voitol­la (13.4M), tämän jäl­keen kaik­ki on ns. puh­das­ta voit­toa, käyt­tökus­tan­nuk­set lienevät tuos­sa voitossa huomioitu. En ihan heti kek­si mik­si AS har­jot­taisi tap­pi­ol­lista off-shore toim­intaa noin ylipäätän­sä joten väite off-shore toim­into­jen sub­ven­toin­nista vaatii kyl­lä lisää perustelui­ta. Maalaisjär­jel­lä ajatel­tuna mur­ta­jan seisot­ta­mi­nen lai­turis­sa yli puo­let vuodes­ta ei kuu­losta kovin kan­nat­taval­ta pääo­maku­lut huomioiden.

    Eli pyy­dän Osmo sin­ul­ta tarken­nuk­sia ja sel­ven­nyk­siä väitteisiisi.

    (lainaus)Tällä het­kel­lä Arc­tia Ship­pingillä on sopimus Shellin kanssa, joka on yhtiön ilmoituk­sen mukaan jo voitolli­nen (13,4 M€) . Pitäisi päästä yhtiön kir­jan­pitoon tietääk­seen, onko tämä oikein las­ket­tu. Jos lai­va on tuon ark­tisen toimin­nan vuok­si 50 miljoon­aa euroa kalli­impi ja myös käyt­tökus­tan­nuk­sil­taan kalli­impi, pitäisi lisähin­ta tietysti lait­taa kokon­aan ark­tisen toimin­nan kus­tan­nuk­sik­si eikä vyöryt­tää sent­tiäkään siitä talvisen jään­mur­ron kustannuksiksi.(lainaus loppu)

  23. Hart­sa: Noin kovas­ta off­shoren liikevoitos­ta herää kyl­lä just kysymys, onko laivo­jen suurem­pia raken­nuskus­tan­nuk­sia jyvitet­ty ollenkaan offshorelle.

    Var­maan se off­shore-toim­inta myös vaikut­taa laivo­jen huoltokus­tan­nuk­si­in ja käyttöikään?

  24. Jos nykyiset moni­toim­imur­ta­jat ovat osoit­tau­tuneet val­ti­olle kalli­im­mik­si kuin taval­liset mur­ta­jat, niin siitä pitää syyt­tää niitä päät­täjiä, jot­ka ovat moni­toim­imur­ta­jat aikoinaan tilan­neet. Olisiko­han se tapah­tunut eduskun­nas­sa Osmon edus­ta­javu­osi­na? AS:n johdolle nykyiset lai­vat ilmeis­es­ti ovat annet­tu tekijä.

    Kun päätetään siitä, kan­nat­taako jo ole­mas­sa ole­via moni­toim­imur­ta­jia lähet­tää kesätöi­hin, laskelmi­in ei saa ottaa mukaan upon­nei­ta kus­tan­nuk­sia. Täl­laisia ovat muun muas­sa mur­ta­jien han­k­in­tahin­nat (rahat ovat jo menneet).

    Nyky­is­ten laivo­jen kesätöi­den mielekkyys pitää laskea otta­mal­la huomioon saata­vat lisä­tu­lot, joista vähen­netään lisäkus­tan­nuk­set. Siis laivo­jen han­k­in­noista aiheutu­via pois­to­ja ote­taan huomioon vain siltä osin, jos kesätöistä aiheutuu ylimääräistä laivo­jen ennenaikaista lisäkulumista.

    Jos laivo­jen kaik­ki kir­jan­pidol­liset pois­tot vyör­ry­tetään laskelmis­sa kesä- ja talvitöille vaikka­pa käyt­tökuukausien perus­teel­la, niin voi olla, että kesä­työt sel­l­ais­ten laskelmien mukaan ovat tap­pi­ol­lisia, vaik­ka oikein las­ket­tuna kesä­työt oli­si­vatkin taloudel­lis­es­ti kannattavia.

    Mut­ta tietenkin, jos hark­i­taan uusien laivo­jen han­k­in­taa ja ver­tail­laan eri­laisia vai­h­toe­hto­ja, niin sil­loin­han upon­nei­ta kus­tan­nuk­sia ei vielä ole. Sil­loin han­k­in­takus­tan­nuk­set tietenkin ote­taan kokon­aisu­udessaan ver­tailu­laskelmi­in mukaan.

    1. Joudu­taan tekemään kak­si päätöstä. Upote­taanko kus­tan­nuk­sia lisää. On tehty päätös olla upot­ta­mat­ta vaa tehdä tavanomainen mur­ta­ja, joi­ta käyt­täen Ruot­sis­sa jään­mur­t­a­mi­nen on edullisem­paa ja miten käytää moni­toim­imur­ta­jia, riskialt­ti­iseen mut­ta vähän tuot­vam­paan öljyn­poauk­seen vai muuhu toim­intaan, jos­ta välit­tömät tuo­tot ovat pienem­pi, niin kuin tur­val­lises­sa toimin­nas­sa yleen­säkn on.

  25. Eikö ole aika poukkoil­e­vaa poli­ti­ikkaa väit­tää arct­ian toim­intaa uhkape­lik­si kun poli­itikot ovat kuitenkin aina yhteen äänen kan­nat­ta­neet moni­toim­imur­ta­jia, niitä pidet­ti­in aikanaan erit­täinkin hyvänä ideana. Yhtä lail­la vihreät tuki­vat muiden mukana rin­ta­mas­sa jään­mur­ron yksi­ty­istämistä ( jos arc­tia ship­pingiä nyt sel­l­aisek­si voidaan sanoa). Jään­mur­to­toim­inta on hyvä esimerk­ki siitä kuin­ka omas­ta poli­it­tis­es­ta agen­das­ta tulee pitkäjän­teistä val­tion­hoitoa tärkeämpää.

  26. az:
    Tuo ris­ki oli medi­as­sa jo esil­lä n. puoli­toista vuot­ta sit­ten. Arc­tia Ship­ping use­am­man henkilön/asiantuntijan suul­la vaku­ut­ti sil­loin, ettei täl­laista riskiä ole, ja että se on myös sopimuksin varmistettu.

    Pekka Tim­o­nen: Kun tieto raportista tuli, on varmis­tet­tu, että yhtiö on asi­aa valmis­tel­lessaan teet­tänyt riit­tävät juridis­et selvi­tyk­set. Niiden selvi­tys­ten mukaan täl­laista riskiä ei ole.

    Myös sil­loin vedottiin/verrattiin British Petro­le­u­mi­in, joka har­joit­ti Mek­sikon-lahdel­la akti­ivista poraus­toim­intaa. Miten tämä BP:n omas­ta toimin­nas­ta johtunut onnet­to­muus oikeasti ver­tau­tuu jään­mur­tamiseen / jään­mur­ta­jien vuokraamiseen?

    Tero Vauraste: Kysymys on nor­maal­ista osakey­htiöi­den välis­es­tä sopimuk­ses­ta, ja täl­laises­sa vas­tuu rajau­tuu pol­luter base prin­ci­plen mukaises­ti, jol­loin kyseisen päästön aiheut­ta­ja on vas­tu­us­sa. Sopi­jaos­a­puole­na on osakey­htiö, eikä Suomen val­ti­ol­la ole vas­tui­ta asiassa. 

    Tämä väite mah­dol­lis­es­ta kor­vaus­vaatei­den riskistä on esitet­ty, mut­ta en ole löytänyt yhtäkään kuvaus­ta mah­dol­lis­es­ta ske­naar­ios­ta, jos­sa ris­ki voisi toteu­tua. Pystytkö sel­l­aisen esit­tämään? Tuskin sil­lä jään­mur­ta­jal­la ollaan öljy­tankke­ria mur­ta­mas­sa. Löy­dätkö vas­taavaa, hyvin epä­suo­raa, kan­sain­välistä esimerkki­ta­paus­ta kor­vaus­vaa­teesta edes mis­tään muus­ta yhtey­destä, joltakin toiselta teol­lisu­u­den alal­ta? Eli minkä varas­sa tämä väite oikeasti on?

    Ymmär­ränköhän nyt asian oikein: Arc­tia Ship­ping ei ole vuokran­nut pelkkää jään­mur­ta­jaa vaan Shell on ostanut kokon­ais­palvelun (vuokrauk­sen nimellä)Arctia Ship­pingiltä. Siis miehistöi­neen päivi­neen. Sil­loin­han laivay­htiö on omista tekemi­sistään vas­tu­us­sa siltä osin kuin on sovittu.…eri asia taas on onko toimil­la suo­ranaista yhteyt­tä öljyn poraamiseen ja mah­dol­lisi­in vahinkoi­hin, kun yhtiö vain mur­taa jäätä eli on estämässä vahin­gon riskiä varsi­naises­sa poraus­toimin­nas­sa. Olenko oikeil­la jäljillä?

  27. Osmo Soin­in­vaara: Mis­tähän tuo 1½ vuot­ta van­ha asia juuri nyt putkahti julk­isu­u­teen, kun tätä strate­giaa olti­in hiomassa? 

    Vaik­ka joku nyt käyt­täisikin niitä hyväk­seen, se ei kuitenkaan muu­ta mik­sikään sitä, että syy eroon on taakak­si ker­tynyt oma epämääräi­nen toim­inta. Tok­i­han jos jät­tää tuol­laisia lyömäa­sei­ta vas­tus­ta­jilleen, niin ei liene mitenkään odot­tam­a­ton­ta, että niitä joku jos­sain vai­heessa saat­taisi käyttää.

    Ja toisaal­ta, tilanne olisi ehkä ollut vielä pelastet­tavis­sa avoimel­la virheen myön­tämisel­lä ja rehellisyy­del­lä, mut­ta sen sijaan ainakin julk­isu­udessa nähti­in tois­to siitä vale­htelul­ta ja kierte­lyltä vaikut­tavas­ta toim­intatavas­ta, joka nähti­in aiem­min mak­samat­ta jäänei­den vero­jen tapauksessa.

    Vaikut­taisi melko saman­ta­paiselta tilanteelta kuin aikoinaan Kan­er­van saadessa potkut Ulko­min­is­terin pallil­ta, hänelle ne tosin tuli­vat jo ensim­mäis­es­tä sotkusta.

  28. Mat­ti Laiti­nen: yhtiö vain mur­taa jäätä eli on estämässä vahin­gon riskiä varsi­naises­sa poraus­toimin­nas­sa. Olenko oikeil­la jäljillä?

    Jos jään­mur­ta­jal­la oper­oidaan öljyn­po­raus­laut­to­jen läheisyy­dessä, ei liene mah­do­ton­ta, että jokin jään­mur­ta­jan toimin­nas­sa tapah­tunut moka aiheut­taa öljy­vahin­gon. Suo­ma­lais­ten maail­man paras osaami­nen­han on virheetön­tä, mut­ta teo­reet­tis­es­ti voisi ajatel­la näin.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­nos­taako ketään itse asia, joka johti Hau­ta­lan eroon?

    Itseasi­as­sa ei.

    Pidän pöyristyt­tävänä, että et selvä sanais­es­ti tuomitse toverisi toim­intaa ja jopa tun­nut vähät­televän sitä.

    Green­pea­cen aktivis­tit rikkoi­vat lakia. Hau­ta­la esti sen, että he jou­tu­isi­vat teois­taan oikeudel­liseen vastuuseen.

    Tässä olti­in petaa­mas­sa kovin vaar­al­lista ennakko­ta­paus­ta “maan tavas­ta”, jos­sa val­taa pitävä poli­it­ti­nen liike pönkit­tää tavoit­teitaan suo­ranaisin rikoksin. Käytän­nössä Hau­ta­lan Suomes­sa val­las­sa ole­vat poli­it­tisen liik­keen edus­ta­jat pakot­ta­vat virkaval­lan kat­so­maan läpi sormien liik­keeseen kytkök­sis­sä ole­van suo­raan toim­intaan taipu­vaisen äärisi­iv­en rikol­lista toimintaa.

    Osmo, hölöt­täisitkö “itse asi­as­ta”, jos kysessä olisi per­sut, maa­han­muut­to ja “protesti” olisi toimin­nan estämi­nen hotelleil­ta jot­ka majoit­ta­vat pako­laisia (tai ken­ties jotakin vieläkin pahempaa)?

    1. Jari Mus­to­nen
      Miten suh­taudut siihen, että kun Green­peace teki vas­taa­van iskun kokoomuk­sen puoluekok­ouk­seen, kokoomus pääät­ti olla tekemät­tä asi­as­ta rikosilmoitusta?

  30. Onko kukaan viitsinyt selvit­tää mil­laisen ran­gais­tuk­sen Green­pea­cen aktivis­tit sai­vat iskus­taan liikku­vaan aluk­seen Itämerel­lä Helsin­gin tapauk­sen jäl­keen? Aktivis­tit siis nousi­vat luvat­ta liikku­van jään­mur­ta­jan kan­nelle keskel­lä mer­ta. Asia käsitelti­in toden­näköis­es­ti Ruotsissa.

  31. Aus­tri­an:
    Mik­si se omaisu­us alun­perin piti siirtää yhtiö­muo­toiseen organisaatioon?

    Eikö olisi fik­sumpaa nyt purkaa yhtiö ja siirtää aluk­set LVM:n alaiseen virastoon? 

    Ennen yhtiöit­tämis huumaa kaik­ki merenku­lun tur­val­lisu­us­toimin­not oli­vat yhden viras­ton eli Merenkulkuhal­li­tuk­sen (myöhem­min ‑laitos) alaisu­udessa. Jostain salaperäis­es­tä syys­tä tilaa­ja-tuot­ta­ja malli vei voiton ter­veestä jär­jestä ja nykyti­lanne on “miedosti sanoen” kaaok­sen omainen.

    Jään­mur­rosta ja väylän­hoi­dos­ta vas­taa­vat yksiköt tais­tel­e­vat molem­mat kausilu­on­teisen toimin­nan aiheut­tamia henkilöstökus­tan­nuk­sien nousua vas­taan mm. määräaikaista­mal­la työ­sopimuk­sia, jol­loin arvokas­ta ammat­ti­taitoa katoaa näiltä eri­ty­isosaamista vaa­tivil­ta aloil­ta. Aikaisem­min­han tätä ongel­maa ei ollut kun jään­mur­ta­jil­la toimi­vat pystyivät kesäaikoina tuu­raa­maan väylän­hoidon apuna ja jää­tal­ven tul­lessa vice versa.

  32. Ville: Var­maan se off­shore-toim­inta myös vaikut­taa laivo­jen huoltokus­tan­nuk­si­in ja käyttöikään? 

    Hyvänä esimerkkinä tästä on juuri Viroon myy­ty Bot­ni­ca, joka oli valmis­tu­misvuodel­laan 1998 kaikkein tuor­ein mur­ta­ja Arct­ian laivastossa.

    Alal­la pyöriv­ien tari­noiden poh­jal­ta pääsyy myyn­ti­in oli aluk­sen koneis­to­jen mit­ta­va kulu­mi­nen ja kos­ka alus nykymit­ta­pu­un mukaan on jo liian pieni, niin se päätet­ti­in myy­dä kun­nos­tamisen sijaan.

    Moni­toim­imur­ta­jat ovat muuten hyviä aluk­sia, mut­ta mikäli jään­mur­rosta keskustel­laan, niin mikään ei päi­hitä Urho-luokkaa näis­sä Itämeren jääolo­suhteis­sa. Ts. mikäli halu­taan oikeasti jäätä mur­ta­va alus, niin per­in­teinen ratkaisu on ain­oa oikea.

  33. Melkoista sop­paamista se noit­ten her­ro­jen metkut.
    Ja kaik­ki läpeen­sä kieroja.

  34. Tim­oT:
    Muis­tuu mieleen aika, jol­loin Mer­im­ies Union­in joh­dos­sa oli Wäl­läri. Sil­loin mur­ta­jat oli­vat talvisin lakos­sa ja elämiseen tarvit­ta­va palk­ka juok­si kesäl­lä sata­mas­sa. Ehkä Hau­ta­la ja kump­pan­it juuri tätä haikailevat.

    Asi­at eivät ole niin ykisnker­taisia: jään­murt­jalakot oli­vat lyhy­itä ja tehokkai­ta. Työ­nan­ta­ja olisi sopimuk­set­tomasa tilasa voin­ut tur­vau­tua saar­toon, so. lomaut­taa työän­tek­i­jät ja lopet­taa palka­n­mak­su n, mut­ta ksil­loin jätkät oli­si­vat men­neet koti­in työe­htosopimusken syn­tyessä, ja hei­dän haal­imisen­sa takaisin olisi vienyt aikaa. Mitä teet ulko­mail­la pur­je­htiville aluk­sille, jät­tänyt satamaan?

    Wäl­läri oli häikäilemätön, mut­ta myös taita­va ja viisas ay-johta­ja, joka piti omta joukkon­sa kuris­sa. Juopot­telua mm. ei sallittu.

  35. Tim­oT: imoT kir­joit­ti 12.10.2013 kel­lo 20:25
    Muis­tuu mieleen aika, jol­loin Mer­im­ies Union­in joh­dos­sa oli Wäl­läri. Sil­loin mur­ta­jat oli­vat talvisin lakos­sa ja elämiseen tarvit­ta­va palk­ka juok­si kesäl­lä sata­mas­sa. Ehkä Hau­ta­la ja kump­pan­it juuri tätä haikailevat.
      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Anteek­si häh? Mitä tämä kos­kee, ja miten se liit­tyy tähän asiaan?

  37. Jamp­pa:
    Ympäristöä ajatellen, eikö ole parem­pi, että siel­lä on ammat­ti­taitoinen poruk­ka sopivil­la työvä­lineil­lä avus­ta­mas­sa ja kehit­tämässä tuo­ta toim­intaa, kun se luul­tavasti tulee kuitenkin jatkumaan.

    Olo­suh­teet Alaskas­sa olikin kovem­mat mitä Shell arvasi. Onko kan­nat­tavaa tar­jo­ta palvelu­ja sel­l­aiselle asi­akkaalle joka aliarvioi olo­suh­teet ja mihin se pystyy?

  38. Sami Saari­nen: Ennen yhtiöit­tämis huumaa kaik­ki merenku­lun tur­val­lisu­us­toimin­not oli­vat yhden viras­ton eli Merenkulkuhal­li­tuk­sen (myöhem­min ‑laitos) alaisu­udessa. Jostain salaperäis­es­tä syys­tä tilaa­ja-tuot­ta­ja malli vei voiton ter­veestä jär­jestä ja nykyti­lanne on “miedosti sanoen” kaaok­sen omainen.

    Jään­mur­rosta ja väylän­hoi­dos­ta vas­taa­vat yksiköt tais­tel­e­vat molem­mat kausilu­on­teisen toimin­nan aiheut­tamia henkilöstökus­tan­nuk­sien nousua vas­taan mm. määräaikaista­mal­la työ­sopimuk­sia, jol­loin arvokas­ta ammat­ti­taitoa katoaa näiltä eri­ty­isosaamista vaa­tivil­ta aloil­ta. Aikaisem­min­han tätä ongel­maa ei ollut kun jään­mur­ta­jil­la toimi­vat pystyivät kesäaikoina tuu­raa­maan väylän­hoidon apuna ja jää­tal­ven tul­lessa vice versa.

    No jär­ki sanois että kohta­han se ammat­ti­mainen henkilökun­ta katoaa muutenkin kokon­aan ark­tisi­in hom­mi­in. Iha var­mana öljy-yhtiöltä saa enem­pi lik­saa… Eiköhän niitä kiin­nos­ta vaki­in­nut­taa porukkaa ja tar­jo­ta kesäa­jak­si muu­ta hom­maa tai mak­saa lik­saa nin paljon että voivat makoil­la vaik­ka Hawa­jil­la. Että miten sen nyt suo­ma­laisen ammat­ti­taidon tar­joamisen kanssa käy kun sitä ei tuu olemaan.

    Minkäs­laiset lik­sat kavereil­la on Shellil­lä Alaskassa.

    Kukaan poli­it­ti­nen taho ei var­maan estä yksi­tyisen suo­ma­laisen työl­listymistä sinne.
    Mak­se­taan tääl­lä Suomes­sa koulu­tus ja ammat­ti­taito val­uu muualle ja suo­ma­laiset jään­mur­ta­jat ei liiku.

  39. Real­isti:
    Osmo, vaik­ka sin­ua kovasti arvostan niin tuo jut­tusi on aika pitkäli epä-älyl­listä huttua.

    En tiedä mitä voit­toa tarkoi­tat (liike vs. net­to) mut­ta vaik­ka kyseessä olisi liikevoit­to niin suurem­mat investoin­tikus­tan­nuk­set (plus 50M vrt. perus­mur­ta­ja) on nopeasti pois­te­tu mainit­se­mal­lasi voitol­la (13.4M), tämän jäl­keen kaik­ki on ns. puh­das­ta voit­toa, käyt­tökus­tan­nuk­set lienevät tuos­sa voitossa huomioitu. En ihan heti kek­si mik­si AS har­jot­taisi tap­pi­ol­lista off-shore toim­intaa noin ylipäätän­sä joten väite off-shore toim­into­jen sub­ven­toin­nista vaatii kyl­lä lisää perustelui­ta. Maalaisjär­jel­lä ajatel­tuna mur­ta­jan seisot­ta­mi­nen lai­turis­sa yli puo­let vuodes­ta ei kuu­losta kovin kan­nat­taval­ta pääo­maku­lut huomioiden.

    Eli pyy­dän Osmo sin­ul­ta tarken­nuk­sia ja sel­ven­nyk­siä väitteisiisi.

    (lainaus)Tällä het­kel­lä Arc­tia Ship­pingillä on sopimus Shellin kanssa, joka on yhtiön ilmoituk­sen mukaan jo voitolli­nen (13,4 M€) . Pitäisi päästä yhtiön kir­jan­pitoon tietääk­seen, onko tämä oikein las­ket­tu. Jos lai­va on tuon ark­tisen toimin­nan vuok­si 50 miljoon­aa euroa kalli­impi ja myös käyt­tökus­tan­nuk­sil­taan kalli­impi, pitäisi lisähin­ta tietysti lait­taa kokon­aan ark­tisen toimin­nan kus­tan­nuk­sik­si eikä vyöryt­tää sent­tiäkään siitä talvisen jään­mur­ron kustannuksiksi.(lainaus loppu)

    Ei sil­lä ole käytän­nön merk­i­tys­tä tässä asi­as­sa kumpaa tarkoite­taan. AS voi kohdis­taa perus monop­o­li­toim­i­nalleen, joko korkeampi liike­toim­intakus­tan­nuk­sia (pienem­pi liike­vai­h­to) tai rahoi­tuskus­tan­nuk­sia (pienem­pi net­to-/ti­likau­den­voit­to), jos he pistävät ne yhtäläisik­si kullekin liiketoiminta-alueelle.

    Ja jos AS olisi oikeasti yksi­tyi­nen oy niin sen toim­inta- ja rahoi­tuskus­tan­nuk­set oli­si­vat aivan eri kuin ilman val­tion takaus­ta. Se jou­tu­isi otta­maan jär­jet­tömän kalli­ita vaku­u­tuk­sia ja lainakus­tan­nuk­set oli­si­vat niin kovat, että se tuskin pysty­isi koko laivaa edes rak­en­ta­maan. Oli voit­to kumpaa tahansa niin se on täysin keinotekoinen. 

    Real­isti­na var­maan ymmär­rät, että AS on val­tion viras­to, joka yrit­tää nyt kas­vat­taa liike­vai­h­toaan ja johto var­maa tätä kaut­ta toivoo suurem­pia tulo­ja tai mah­dol­lista yksi­ty­istämistä (vrt. katsastustoiminta).

  40. Arc­tia Ship­pingillä pitäisi tietysti olla vas­tu­u­vaku­u­tus, jot­ta ei tarvitse pelätä val­tion joutu­van kor­vausvelvol­lisek­si, mut­ta kat­ta­va vas­tu­u­vaku­u­tus tulisi niin kalli­ik­si, että toiminnal­ta menisi koko mielekkyys.

    Osmo, voitko pistää luku­ja kehi­in yo. väit­teesi suh­teen? Paljonko vaku­u­tus mak­saisi? Eikö AS:lla ole vaku­u­tus­ta täl­lä hetkellä?

  41. Hei­di Kari­nen: Olo­suh­teet Alaskas­sa olikin kovem­mat mitä Shell arvasi. Onko kan­nat­tavaa tar­jo­ta palvelu­ja sel­l­aiselle asi­akkaalle joka aliarvioi olo­suh­teet ja mihin se pystyy?

    Juurikin niin, kun näitä jää­vahvis­teisia moni­toimivehkeitä on rajoite­tusti tar­jol­la (vielä), niin onhan se kan­nat­tavaa ympäristönkin kannal­ta olla siellä.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Jari Mustonen
    Miten suh­taudut siihen, että kun Green­peace teki vas­taa­van iskun kokoomuk­sen puoluekok­ouk­seen, kokoomus pääät­ti olla tekemät­tä asi­as­ta rikosilmoitusta?

    Tuo­ta kan­nat­taa kysyä kokoomuk­sen jäseniltä.

  43. Ilmaisia lounai­ta ei yleen­sä ole. Jos off­shore toim­inta tuot­taa niin hyvin että aluk­sen han­k­in­tahin­ta on mak­set­tu het­kessä pois, minkä takia samoil­la markki­noil­la ei ole paljon mui­ta toim­i­joi­ta paina­mas­sa hin­taa alas?

    Real­isti pohti vaku­u­tusten hin­to­ja. Val­ti­ol­la­han ei yleen­sä ole tapana vaku­ut­taa omaisu­ut­taan tai toim­intaansa. Tämä perus­tuu siihen että ulkop­uoliselle on turha mak­saa provikoi­ta, kos­ka val­tio kyl­lä pystyy itsekin kan­ta­maan riskit. Mah­dol­lis­es­ti tässä onkin yksi syy siihen että toim­inta on näen­näis­es­ti niin kan­nat­tavaa. Kau­pal­liset toim­i­jat laske­vat jonkun hin­nan mah­dol­lisille riskeille, mut­ta ehkäpä Arc­tial­la ei vas­taavaa tarvet­ta ole.

  44. Osmo kir­joit­taa ” Arc­tia Ship­ping on peit­tänyt tap­pi­ot otta­mal­la yli­hin­taa koti­mais­es­ta jään­mur­rosta. Tämä taas on tul­lut väylä­mak­su­jen kaut­ta suo­ma­laisen merenku­lun mak­set­tavak­si. Jään mur­t­a­mi­nen Perämerel­lä on selvästi kalli­im­paa Suomen kuin Ruotsin puolella. ”

    Miten onnis­tunut­ta on mielestäsi ollut omis­ta­jao­h­jaus, mikäli val­tio ei kykene edes 100% omis­ta­mansa yhtiön kanssa sopi­maan edulli­sista sopimusehdoista?

  45. Jari Mus­to­nen: Itseasi­as­sa ei.

    Pidän pöyristyt­tävänä, että et selvä sanais­es­ti tuomitse toverisi toim­intaa ja jopa tun­nut vähät­televän sitä.

    Green­pea­cen aktivis­tit rikkoi­vat lakia. Hau­ta­la esti sen, että he jou­tu­isi­vat teois­taan oikeudel­liseen vastuuseen.

    Tämä on yksi erit­täin tärkeä syy, mik­si itsel­leni tulee ole­maan erit­täin vaikeaa äänestää ensi vaaleis­sa vihreitä.

  46. Osmoa on pidet­ty Vihreän puolueen ain­oana ns. jär­ki-ihmisenä. Ilmeis­es­ti Osmo halu­aa näil­lä blog­gauk­sil­laan Hau­ta­las­ta ja Arc­tic Ship­istä päästä eroon tuos­ta vihrei­den omas­sa kesku­udessa haitallis­es­ta maineesta.

  47. Kyl­lä hat­tuani nos­tan ja kumar­ran näille Arc­tia Ship­pin­gin johto­por­taan ihmisille. Tun­tuu ole­van suuri sop­pa kat­ti­las­sa ja var­maan siel­lä yrit­tävät parhaansa mukaan tanssia liukkail­la jäil­lä. Tsemppiä!

  48. hyvä, että vihre­it­ten kan­ta tulee selväksi.

    moni­toim­imur­ta­jat seisokoon 7kk tyhjän pant­ti­na lai­turis­sa-se vas­ta kan­nat­tavaa toim­intaa onkin.
    mur­takoot vain Suomen vesiä talvella.

    tal­vi­vaaraa en edes viit­si ottaa esille sen enem­pää kuin, että omis­ta­jao­h­jauk­ses­ta vas­taa­va min­is­teri lie­nee hyväksynyt osakean­nin, jos­sa val­tios­ta tuli suurin omistaja.

    meiltä suo­ma­laisil­ta lop­puu leipä täl­lä menolla(on jo lop­punut osittain).

  49. Otto Lehtipuu:
    Aja­tus Liiken­nevi­ras­tos­ta uuden mur­ta­jan omis­ta­jana on myös eduskun­nan hyväksymä, sehän sisäl­tyy jo tämän kulu­van vuo­den bud­jet­ti­in. Kyse ei siis ole parin min­is­terin tai edes val­tioneu­vos­ton kannasta.

    Eikös seosmo ollut hyvä että se rikosil­moi­tus vuoti julk­isu­u­teen se ker­toi että miten käytetään poli­it­tista val­taa väärin menee lain yli tuo valta.

  50. Aika selvä tapaus. Vuo­ta­jia ovat Vir­taala ja Vauraste. He ovat olleet tässä mukana taval­la tai toisel­la, eikä kenel­läkään, toiv­ot­tavasti, voi olla edes pääsyä val­tio-omis­ta­jan Vauras­teelle lähet­tämi­in henkilöko­htaisi­in viestei­hin. Oli tapauk­ses­ta mitä mieltä tahansa, omis­ta­jan on tehtävä tästä luot­ta­mus­pu­laa koske­vat johtopäätök­set ja toimit­ta­va. Näin ei voi jatkua. 

    Tero Vauras­teel­la on täl­laista maail­man­val­loit­ta­jan his­to­ri­aa jo Finnairin maa­palvelu­iden, North­port Oy:n, toim­i­tusjo­hta­jan roolis­sa. Finnairis­ta­han tuli maa­palvelu­iden tuot­ta­ja oikein Tukhol­mas­sa ja Oslos­sa Vauras­teen aikaan. Ei liene kenellekään yllä­tys, miten nämä täl­laiset maail­man­val­loituk­set sil­loin päättyivät.

  51. Juho Heikkilä: Vaikut­taisi melko saman­ta­paiselta tilanteelta kuin aikoinaan Kan­er­van saadessa potkut Ulko­min­is­terin pallil­ta, hänelle ne tosin tuli­vat jo ensim­mäis­es­tä sotkusta.

    Ei tul­lu ten­sim­mäis­es­tä sotkus­ta. Min­is­ter­inä ehkä, mut­ta Kan­er­va oli kyl­lä törp­pöillt aikaisem­minkin nais­ten kanssa ja luvan­nut Kataiselle, että se ei toistu.

  52. Jus­si:Ja jos AS olisi oikeasti yksi­tyi­nen oy niin sen toim­inta- ja rahoi­tuskus­tan­nuk­set oli­si­vat aivan eri kuin ilman val­tion takausta.

    Oli voit­to kumpaa tahansa niin se on täysin keinotekoinen. 

    Jos fir­man rahoi­tusku­lut ovat mata­lat sik­si, että sen omis­ta­jal­la on poh­jat­tomat taskut, niin kyl­lä se on ihan oikeaa kus­tan­nussäästöä, ei keinotekoista.

  53. az: Tämä väite mah­dol­lis­es­ta kor­vaus­vaatei­den riskistä on esitet­ty, mut­ta en ole löytänyt yhtäkään kuvaus­ta mah­dol­lis­es­ta ske­naar­ios­ta, jos­sa ris­ki voisi toteu­tua. Pystytkö sel­l­aisen esittämään?

    Yhdys­val­lois­sa oikeudelli­nen ris­ki on jo pelkkä kor­vaus­vaa­timuk­sen mah­dol­lisu­us. Sil­lä ei ole mitään väliä kuin­ka perustel­tu se vaa­timus on.

    USA:ssa oikeu­denkäyn­nin osa­puo­let vas­taa­vat lähtöko­htais­es­ti omista oikeu­denkäyn­tikus­tan­nuk­sis­taan. Pros­es­si­lain­säädän­tö on sel­l­ainen, että osa­puolel­la on oikeus ja mah­dol­lisu­us käytän­nössä lop­ut­tomi­in pitkit­tää pros­es­sia lukuisil­la eri keinoil­la. Oikeu­denkäyn­ti ei pää­ty toisen osa­puolen niin päät­täessä käytän­nössä koskaan. Tästä seu­raa aivan mega­lo­maaniset oikeudel­liset kus­tan­nuk­set. Tiedän suo­ma­laisen yri­tyk­sen, jon­ka nimeä en voi maini­ta, joka lopet­ti USA:n toim­intansa johtuen imma­te­ri­aalioikeudel­lis­es­ta vaateesta.

    Minus­ta tätä USA:n oikeusjär­jestelmän oikeu­den­mukaisu­ut­ta ei voisi enää sanoa parem­min, kuin Food Inc:ssä haas­tatel­tu vil­jeli­jä sen teki. Lady Jus­tice pitelee vaakaa, johon molem­mat osa­puo­let lataa­vat rahaa omille puo­lilleen. Enem­män rahaa vaa’alle kasan­nut voit­taa. Linkin takaa löy­tyy tämä kohtaus kyseis­es­tä dokumentista: 

    http://www.youtube.com/watch?v=6HX-uWU5hoU

    Kaiken tämän lisäk­si pystyn hel­posti kuvit­tele­maan useitakin eri­laisia vahin­gonko­r­vaudel­lisia vaatei­ta tai takau­tu­mis­vaatei­ta kor­vausvelvol­lisek­si joutuneelta öljyn­po­raa­jal­ta Arc­ti­aa kohtaan. En kuitenkaan ala niitä tässä selosta­maan. Pääsään­tö on kuitenkin se, ettei USA:n oikeudelli­nen jär­jestelmä ole ennustet­ta­va eikä sen riske­jä voi kat­tavasti selvit­tää. Se, joka muu­ta väit­tää, valehtelee.

  54. Osmo,

    Kuten toteat, on kus­tan­nusten kohdis­t­a­mi­nen AS:n sisäl­lä epärel­e­vant­tia arvioitaes­sa investoin­ti­vai­h­toe­hto­jen kannattavuutta.

    Jos vas­takkain ovat 150m€ moni­toim­imur­ta­ja, joka pystyy tien­aa­maan rahaa 6 kk vuodessa, ja 100m€ jään­mur­ta­ja, joka pystyy tien­aa­maan rahaa 3 kk vuodessa, on moni­toim­imur­ta­jan pääo­makus­tan­nus jään­mur­ron kannal­ta pienem­pi. Se, miten AS sit­ten jakaa kulut neu­votel­lessaan jään­muur­ron hin­noit­telus­ta, on toinen kysymys, mut­ta sen ei pitäisi vaikut­taa investointipäätökseen.

    Tilanne muut­tuu tietysti toisek­si, jos moni­toim­imur­ta­ja ei pär­jää Perämerel­lä. Täl­löin koko moni­toim­imur­ta­ja seisoo hyödyt­tömänä talvikau­den ja jään­mur­ta­ja on parem­pi investointivaihtoehto.

    Tämä on tietysti pelk­istet­ty laskel­ma, kos­ka toden­näköis­es­ti laivan seisot­ta­mi­nen kesän yli ei ole ilmaista ja tämäkin kus­tan­nus pitäisi jyvit­tää pelkälle talvikaudelle. Tämä ennestään parentaa moni­toim­imur­ta­jan kan­nat­tavu­ut­ta jos sen omi­naisu­udet riit­tävät mei­dän talveen.

    1. Jos vas­takkain ovat 150m€ moni­toim­imur­ta­ja, joka pystyy tien­aa­maan rahaa 6 kk vuodessa, ja 100m€ jään­mur­ta­ja, joka pystyy tien­aa­maan rahaa 3 kk vuodessa, on moni­toim­imur­ta­jan pääo­makus­tan­nus jään­mur­ron kannal­ta pienem­pi. Se, miten AS sit­ten jakaa kulut neu­votel­lessaan jään­muur­ron hin­noit­telus­ta, on toinen kysymys, mut­ta sen ei pitäisi vaikut­taa investointipäätökseen.

      Ajat­telus­sasi on se vika, että ole­tat jään­mur­ta­jan pääo­maku­lu­jen koos­t­u­van pelk­istä koroista. En tiedä, mil­lä hin­nal­la AS saa rahansa, mut­ta val­tio saa lainaa negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la, jol­loin korkomeno­jen osu­us on aika pieni. Jään­mur­ta­jal­la on tiet­ty taloudelli­nen käyt­töikä, eikä sitä las­ke­ta vuo­sis­sa vaan käyt­tö­tun­neis­sa. Jos lai­va viet­tää kesän lai­turis­sa, siitä mak­se­taan käytän­nössä vain korkoa, jos se pus­kee töitä, se kuluu.

  55. Sha­keem: USA:ssa oikeu­denkäyn­nin osa­puo­let vas­taa­vat lähtöko­htais­es­ti omista oikeu­denkäyn­tikus­tan­nuk­sis­taan. Pros­es­si­lain­säädän­tö on sel­l­ainen, että osa­puolel­la on oikeus ja mah­dol­lisu­us käytän­nössä lop­ut­tomi­in pitkit­tää pros­es­sia lukuisil­la eri keinoil­la. Oikeu­denkäyn­ti ei pää­ty toisen osa­puolen niin päät­täessä käytän­nössä koskaan. Tästä seu­raa aivan mega­lo­maaniset oikeudel­liset kustannukset. 

    Nämä isot yri­tyk­sethän käyvät käytän­nössä ikuisia oikeu­denkäyn­te­jä keskenään. Nokian ansios­ta suo­ma­laisetkin ovat näi­den oikeuskäyn­tien uuti­soin­nista saa­neet nauttia.

    Mutu-tun­tu­mal­la jenkki­markki­noille ei edes pysty laa­jen­tu­maan ellei ole jät­tiyri­tys, mikä pystyy lait­ta­maan oikeudessakin hanttiin.

    Ilmeis­es­ti tulot jenkeis­sä kuitenkin kat­ta­vat menot, kos­ka eihän sinne muuten kan­nat­taisi men­nä. Muu maail­ma myös selvästikin hyväksyy jenkkien oikeu­denkäyn­ti­ta­vat, kos­ka kyl­lä kai EU lait­taisi sit­ten vaikka­pa jenkkiyri­tyk­sille suuret sank­tiot, kos­ka sor­si­vat EU-alueen yri­tyk­siä epäreilusti.

    Ihmette­len suuresti, että mik­si koko muu maail­ma on men­nyt jenkkien masi­noimaan patent­ti- ja imma­te­ri­aalioikeuk­si­in. Ne eivät ole käytän­nössä mitään muu­ta kuin jät­ti­fir­mo­jen tapa estää kilpailu.

  56. Jari Mus­to­nen: Itseasi­as­sa ei.

    Pidän pöyristyt­tävänä, että et selvä sanais­es­ti tuomitse toverisi toim­intaa ja jopa tun­nut vähät­televän sitä.

    Green­pea­cen aktivis­tit rikkoi­vat lakia. Hau­ta­la esti sen, että he jou­tu­isi­vat teois­taan oikeudel­liseen vastuuseen.

    Hau­ta­la ei eron­nut, kos­ka käyt­ti hänelle kuu­lunei­ta omis­ta­jan­nat­so­ja, vaan kos­ka tiedot­ta­mi­nen tapah­tu­mien kulus­ta epäon­nis­tui. Omis­ta­janoh­jaus kos­ki rikosil­moituk­sen tekemistä asian­omis­ta­jarikok­ses­ta, johon Hau­ta­lal­la oli täysi oikeus puut­tua, kos­ka kat­soi rikosil­moituk­sen ole­van omis­ta­jan ja yhteiskun­nan edun vas­tainen. Toisin ilmais­tu­na vielä: Hau­ta­la ei eron­nut, kos­ka esti teo­reet­tisen aktivistien rikos­vas­tu­un syn­tymisen asi­as­sa. Hau­ta­la toi­mi val­tuuk­sien­sa mukaises­ti ja tästä on käsi­tyk­seni mukaan hal­li­tuk­ses­sa yksimielisyys. Suurista lin­joista on ilmeis­es­ti erim­ielisyyt­tä, kuten Vapaavuoren ulostu­lo osoitti.

    Asian­omis­ta­jarikok­sil­la suo­jel­laan jotain asian­omis­ta­jan oikeushyvää, kuten kun­ni­aa. Jos minä, nim­imerk­ki Sha­keem, loukkaan nim­imerkin Jari Mus­to­nen kun­ni­aa täl­lä pal­stal­la, sil­loin Jari sinä voit ensi­vai­heessa päät­tää onko sin­un mielestäsi kun­ni­aasi loukat­tu. Jos kat­sot, ettei näin ole, myöskään poli­isil­la ei ole oikeut­ta puut­tua sin­un asioi­hisi. Ei voi sanoa, että joku on tehnyt asian­omis­ta­jarikok­sen (rikkonut lakia kuten asian ilmaiset), jos asian­omis­ta­ja ei ole tehnyt rikosilmoitusta.

    Kuten täl­lä pal­stal­la on tuo­tu esi­in, Hau­ta­lan olisi ehkä kan­nat­tanut sal­lia rikosil­moituk­sen tekem­i­nen, sil­lä mitään rikos­ta asi­as­sa tuskin tapah­tui. Min­un on vaikea nähdä, että asia olisi eden­nyt edes tuomiois­tuinkäsit­te­lyyn asti. Sen jäl­keen olisi voitu käy­dä Arct­ian johdon kanssa vaka­vat keskuste­lut, miten vas­tu­u­ta yhteiskun­nas­sa kan­netaan ja mihin resursse­ja kan­nat­taisi tehokkaam­min käyttää.

  57. Arc­tia Ship­pin­gin omis­ta­jao­h­jauk­sen ja Green­pea­cen isku­jen yksi­tyisko­hdista voi kina­ta lop­ut­tomi­in, mut­ta tässä on selvästi kysymys hyvin ris­tiri­itai­sista tavoit­teista jopa hal­li­tu­so­hjel­mas­sa. Toisaal­ta halu­taan edis­tää suo­ma­laisen meri­te­ol­lisu­u­den ja “ark­tisen osaamisen” kysyn­tää nopeasti kas­vav­il­la pohjois­t­en meri­aluei­den markki­noil­la. Toisaal­ta tiedoste­taan, että ark­tis­ten öljy- ja kaa­su­varo­jen hyö­dyn­tämi­nen on val­ta­va ris­ki mer­ilu­on­nolle ja edis­tää ilmas­ton­muu­tos­ta. Kokoomus ja demar­it pain­ot­ta­vat elinkei­nop­o­li­it­tisia tavoit­tei­ta, vihreät ja vasem­mis­toli­it­to ympäristöriske­jä. Molem­mat ovat hyviä tavoit­tei­ta, mut­ta paha kyl­lä ikävästi keskenään riitele­viä. Kuka nyt sit­ten sanoo mikä on oikea ja tas­apain­oinen hal­li­tuk­sen linja?

  58. Ris­to: Ilman kan­nan­ot­toa se Etlan raport­ti (esil­lä ole­van asian kannal­ta olel­lisia vain (sivun 5 tiivis­telmän ohel­la) sivut 31–33)
    http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/dp1270.pdf

    Hyvä löytö Ris­tol­ta. Sallinet, että nos­tan esi­in keskeisen kohdan: 

    “Val­tion osal­lis­tu­miseen Yhdys­val­tain lain­säädän­nön alaiseen off­shore-toim­intaan Yhdys­val­tain aluevesil­lä ja man­ner­laatal­la sisäl­tyy suuri poten­ti­aa­li­nen ris­ki Yhdys­val­tain Oil Pol­lu­tion Actin takia. Mah­dol­lisen öljy­on­net­to­muu­den sattues­sa Suomen val­tio voi joutua vas­taa­maan vahin­gostaan koko Arc­tia Ship­pin­gin omaisu­udel­la (jään­mur­ta­jat ja moni­toim­imur­ta­jat) sekä viimekädessä val­tion kassasta.

  59. Osmo Soin­in­vaara: Mis­tähän tuo 1½ vuot­ta van­ha asia juuri nyt putkahti julk­isu­u­teen, kun tätä strate­giaa olti­in hiomassa?

    Osmo kyl­lä se oli syy

  60. Pitäisikö sit­ten suurten riskien pelos­sa antaa muiden hyö­dyn­tää mah­dol­lisu­udet? Eikö meiltä löy­dy riit­tävää juridista osaamista tai riskien­hallinnan osaamista sikäläisi­in paikallisi­in olo­suhteisi­in liit­tyen? Jos kaik­ki riskinot­to pelot­taa, on syytä jäädä sänkyyn, vetää säng­y­n­peit­to korvi­in ja rajoit­taa pelkon­sa koti­in iske­vi­in meteoreihin. 

    Suo­ma­lais­ten ei tulisi rajoit­taa ark­tisen koke­mus- ja osaamis­po­h­jansa kas­vat­tamista tilanteessa, jos­sa muut osa­puo­let etenevät kovaa vauh­tia. Me voisimme tuo­da mukaan myös hark­in­takykyä ja malt­tia, teknis­es­tä osaamis­es­tamme puhumattakaan. 

    Kan­sain­väliset sopimuk­set, jos ne ovat hyväksyt­täväl­lä tasol­la ja jos kaik­ki saadaan niihin sitou­tu­maan, lienevät ark­tisen ja antark­tisen toimin­nan sääte­lykeinoista se järkev­in­menet­te­ly. Toisaal­ta, kansalli­nen ja alueelli­nen suv­eren­i­teet­ti on myös monille osa­puo­lille (Kana­da, USA, Venäjä, Grön­lan­ti, …) varsin tärkeä asia. Keskinäisen kun­nioituk­sen ilmapi­iri ja yhteistyö ovat ehkä se hedelmäl­lisin tie eteen­päin, ei “vain minä olen oikeassa”-asenne.

    Toinen asia on se, että käsit­tääk­seni mur­ta­jat, oli sit­ten kyse moni­toim­i­jään­mur­ta­jista tai per­in­teisem­mistä malleista, ovat alueel­la nimeno­maan jääkuormien aiheut­ta­maa onnet­to­muus­riskiä pienen­tämässä. Onko viisas­ta antaa toim­intaan sopi­van jää­vahvis­te­tun kalus­ton maa­ta kesäisin tuot­ta­mat­tom­i­na, tyhjän pant­ti­na lai­turis­sa? Jos suo­ma­laista kalus­toa ei ole käytet­tävis­sä, löy­tyy sitä kyl­lä, jos ei muuten nyt, niin ennen­pitkää, muual­takin. Jät­täy­dym­mekö vain sivustakatsojiksi?

    Sha­keem: Yhdys­val­lois­sa oikeudelli­nen ris­ki on jo pelkkä kor­vaus­vaa­timuk­sen mah­dol­lisu­us. Sil­lä ei ole mitään väliä kuin­ka perustel­tu se vaa­timus on.


    Kaiken tämän lisäk­si pystyn hel­posti kuvit­tele­maan useitakin eri­laisia vahin­gonko­r­vaudel­lisia vaatei­ta tai takau­tu­mis­vaatei­ta kor­vausvelvol­lisek­si joutuneelta öljyn­po­raa­jal­ta Arc­ti­aa kohtaan. En kuitenkaan ala niitä tässä selosta­maan. Pääsään­tö on kuitenkin se, ettei USA:n oikeudelli­nen jär­jestelmä ole ennustet­ta­va eikä sen riske­jä voi kat­tavasti selvit­tää. Se, joka muu­ta väit­tää, valehtelee.

  61. Her­bert Havu:
    Osmo,

    Kuten toteat, on kus­tan­nusten kohdis­t­a­mi­nen AS:n sisäl­lä epärel­e­vant­tia arvioitaes­sa investoin­ti­vai­h­toe­hto­jen kannattavuutta.

    Jos vas­takkain ovat 150m€ moni­toim­imur­ta­ja, joka pystyy tien­aa­maan rahaa 6 kk vuodessa, ja 100m€ jään­mur­ta­ja, joka pystyy tien­aa­maan rahaa 3 kk vuodessa, on moni­toim­imur­ta­jan pääo­makus­tan­nus jään­mur­ron kannal­ta pienem­pi. Se, miten AS sit­ten jakaa kulut neu­votel­lessaan jään­muur­ron hin­noit­telus­ta, on toinen kysymys, mut­ta sen ei pitäisi vaikut­taa investointipäätökseen.

    Tilanne muut­tuu tietysti toisek­si, jos moni­toim­imur­ta­ja ei pär­jää Perämerel­lä. Täl­löin koko moni­toim­imur­ta­ja seisoo hyödyt­tömänä talvikau­den ja jään­mur­ta­ja on parem­pi investointivaihtoehto.

    Tämä on tietysti pelk­istet­ty laskel­ma, kos­ka toden­näköis­es­ti laivan seisot­ta­mi­nen kesän yli ei ole ilmaista ja tämäkin kus­tan­nus pitäisi jyvit­tää pelkälle talvikaudelle. Tämä ennestään parentaa moni­toim­imur­ta­jan kan­nat­tavu­ut­ta jos sen omi­naisu­udet riit­tävät mei­dän talveen.

    Loogista päät­te­lyä kyl­lä, mut­ta se ei ole nyt rel­e­vant­tia, kos­ka kyseessä ei ole yksi­tyi­nen yri­tys vaan käytän­nössä val­tion viras­to. AS:n tehtävä ei ole voiton­tuot­ta­mi­nen vaan suo­ma­laisen elinkei­noelämän infran ylläpi­to. Kan­nat­tavu­ut­ta ei siis kat­so­ta sen kaut­ta, mitä jää viivan alle, vaan sen kaut­ta, kuin­ka kus­tan­nuste­hokas­ta toim­inta on.

    Ja vaik­ka ajateltaisi­in, että kyseessä olisi yksi­tyi­nen yri­tys niin AS:n laskelmien ongel­mallisu­us kitey­tyy kah­teen ongelmaan:
    1) Investoin­tipäätök­siä tehdään nyt sen poh­jal­ta, että kas­va­neet pääo­makus­tan­nuk­set voidaan kui­tata hin­nan koro­tuksi­na myös monop­o­li­toimin­nas­sa. Johto ei var­masti olisi kovin innokkas investoimaan moni­toim­imur­ta­jaan, jos se tietäisi menet­tävän­sä asi­akkaansa Itämerel­lä kil­pailukyvyt­tömän hin­nan takia.
    2) Edelleen, tuo 6kk rahan tien­aus ‑jak­so muut­tuisi rahan polt­tamis ‑jak­sok­si, jos ris­ki hin­noitel­laan laskelmiin.

    Mielestäni veron­mak­sa­jan pitäisi viimeistään sil­loin herätä, kun virkamiehille Vauraste & Co. ollaan anta­mas­sa miljoo­nia ilmaista pääo­maa ja poh­jat­to­mia takauk­sia, että he voivat leikkiä yritystoimintaa.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Jari Mustonen
    Miten suh­taudut siihen, että kun Green­peace teki vas­taa­van iskun kokoomuk­sen puoluekok­ouk­seen, kokoomus pääät­ti olla tekemät­tä asi­as­ta rikosilmoitusta?

    Per­in­teinen poli­itikon vas­taus, ei vas­ta­ta lainkaan kysymyk­seen vaan ale­taan osoitel­la mui­ta. Voisiko Osmo vas­ta­ta Jarin kysymyk­seen eikä vierit­tää kiviä kokoomuk­sen suuntaan?

    Oliko kokoomuk­sen puoluekok­ouskin jär­jestet­ty laival­la? Pitäisi tutus­tua merenkulkua koske­vaan lain­säädän­töön, jot­ta selviäisi onko ran­gais­tavam­paa hai­ta­ta toim­intaa laivoil­la kuin kiin­teäl­lä maalla.

  63. Jari Häyri­nen: Eikös se osmo ollut hyvä että se rikosil­moi­tus vuoti julk­isu­u­teen se ker­toi että miten käytetään poli­it­tista val­taa väärin menee lain yli tuo valta. 

    Siis minkä lain?
    Ja kuin­ka epäpoli­it­tis­es­ti lait säädetäänkään?

  64. Olen jotenkin naivisti kuvitel­lut, että tässä maas­sa olisi edes yksi puolue, jon­ka poli­itikoi­hin voisi luottaa.

    Olin väärässä.

    Samaa roska­joukkoa koko sakki.

  65. Sami Saari­nen: Hyvänä esimerkkinä tästä on juuri Viroon myy­ty Bot­ni­ca, joka oli valmis­tu­misvuodel­laan 1998 kaikkein tuor­ein mur­ta­ja Arct­ian laivastossa.

    Alal­la pyöriv­ien tari­noiden poh­jal­ta pääsyy myyn­ti­in oli aluk­sen koneis­to­jen mit­ta­va kulu­mi­nen ja kos­ka alus nykymit­ta­pu­un mukaan on jo liian pieni, niin se päätet­ti­in myy­dä kun­nos­tamisen sijaan.

    Moni­toim­imur­ta­jat ovat muuten hyviä aluk­sia, mut­ta mikäli jään­mur­rosta keskustel­laan, niin mikään ei päi­hitä Urho-luokkaa näis­sä Itämeren jääolo­suhteis­sa. Ts. mikäli halu­taan oikeasti jäätä mur­ta­va alus, niin per­in­teinen ratkaisu on ain­oa oikea.

    Jään­mur­ta­jakalus­ton ylip­itkä huolto­seisok­ki, sil­loin, kun Itämeren rah­tialus­li­ikenne ei avus­tus­ta tarvitse, antaa poten­ti­aalia muuhunkin toim­intaan. Ark­tisil­la alueil­la on sekä vas­taavia tarpei­ta (=liikku­va avus­tus) että muitakin tehtäviä (=toimet tietyl­lä paikalla) tar­jol­la aluk­sille, joil­la on niitä varten tarvit­tavaa kap­a­siteet­tia (jään­mur­ta­ji­na ja/tai off­shore-toimin­nan tukitehtävissä). 

    Jos MSV Bot­ni­ca, Suomen­lah­den jäi­hin mitoitet­tuna, ei lukui­sine nopeakäyn­ti­sine, ja paljon huoltoa vaa­tivine diesel­moot­tor­ei­neen kaikissa tehtävis­sään, varsinkin pää­työssään, tarkoituk­sen­mukaiseen kokon­ais­toim­intaan kyen­nyt, lie­nee aluk­sen myyn­tipäätös ollut tältä osin oikea.

    Käyt­täkäämme kaik­ki aiem­mat koke­muk­set oman kansal­lisen osaamisemme edelleenke­hit­tämisek­si! Vain yhtä tehtävää varten opti­moitu alus ei liene yleen­sä yleen­sä se paras ratkaisu. Uskoisin, että kaikkiruokaiset pär­jäävät evoluu­tios­sa parhait­en, vaik­ka on erikois­tu­mises­sakin usein omat etun­sa. Tämä asia var­maan “sak­san­maal­lakin jo tunnetaan …”

  66. Hienos­ti muo­toil­tu savu­ver­ho. Mitä enem­män Vihreät selit­televät sitä syvem­pää kuop­paa itselleen kaiva­vat. Jos olisi vahin­go­niloista tyyp­piä saisi tästä melkoista riemua.

  67. Type­rä kir­joi­tus Odelta. Virheät tule­vat häviämään puoluekar­tal­ta, jos jatka­vat perus­teet­toma­l­la uhkailu- ja pelot­telulin­jal­la. Oden väit­tämät on kumot­tu jo vuosia sitten.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    öljyn poraami­nen jäi­den puris­tuk­sis­sa on kovin riskialtista. Green­peace on huolis­saan ympäristöstä. 

    Minus­ta vaikut­taa siltä, että vihreil­lä on moti­ivi liioitel­la ark­tisen öljyn­po­rauk­sen riskejä. 

    Juuri­han tuos­sa hil­jat­tain kir­joitit siitä, kuin­ka CO2-päästöjä pitäisi rajoit­taa kuris­ta­mal­la tar­jon­taa. Tätä tavoitet­ta tuk­isi mitä main­ioim­min se, että ark­tiset varan­not jätet­täisi­in hyödyntämättä.

  69. Tätä keskustelua on paljon mukavampi seu­ra­ta kuin tuo­ta Hau­ta­la-tari­naa. Juuri täl­laiset kysymyk­sen (lähde­täänkö kan­sain­välisille markki­noil­la, jos lähde­tään, mil­lä edel­ly­tyk­sil­lä ja rajoituk­sil­la lähde­tään) ovat yri­tyk­sen kokon­aisu­u­den ja pitkän ajan toimin­nan kannal­ta olen­naisia ja sen tason asioi­ta, jois­sa omis­ta­jatah­dol­la on iso merkitys.

    Yleisem­min val­tio voi esimerkik­si kir­ja­ta sel­l­aisen lin­jauk­sen, että val­tiony­htiöt eivät saa ulko­mail­la osal­lis­tua toim­intaan, jos­sa on vahin­gonko­r­vaus­ris­ki val­ti­olle, tai joi­hin edes liit­tyy yri­tyk­sen ole­mas­saoloa uhkaa­va vahin­gonko­r­vaus­ris­ki. Tai val­tio voi lin­ja­ta, että val­tiony­htiöt eivät saa osal­lis­tua sel­l­aiseen kan­sain­väliseen toim­intaan, joka on ympäristön­suo­jelullis­es­ti kiistanalaista.

    Tätä lisää, kiitos. Yksit­täistapausten kanssa ei pidä näper­rel­lä, vaan omis­ta­jan tehtävä on vetää iso­ja lin­jo­ja. (Ai niin, mut­ta sit­ten poli­itikko­jen tarvit­sisi ihan oikeasti löytää kon­sen­sus niistä isoista linjoista.)

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    Ja ris­ki kymme­nen mil­jardin korvausvastuusta.

    Tuo on toinen kum­malli­nen väite. Onko ole­mas­sa näyt­töä siitä, että British Petro­le­um olisi kyen­nyt sälyt­tämään kor­vaus­vas­tu­un­sa jollekin ali­hankki­jalleen? Jos ei ole, en ymmär­rä mihin perus­tu­vat heitot kymme­nen mil­jardin kor­vaus­vas­tu­us­ta. Vas­tu­us­sa on se joka poraus­toim­intaa har­joit­taa, ei se jon­ka lait­tei­ta käytetään.

    1. Kor­vaus­vas­tui­ta voi tul­la, jos jään­mur­ta­jan virhe on jotenkin ollut osdal­lisen onnet­to­muu­den syn­tyyn tai sel­l­ainen väite voidaan edes esittää.
      BP onnis­tui per­imään mil­jardin tai pari kump­paneil­taan, mut­ta en tiedä niiden osu­ut­ta projektissa. 

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Tai merkit­ty apport­tiomaisuute­na taseeseen alihintaisena. 

    Alus­ten arvo tilin­päätök­sessä oli 90 M€ joka kuu­lostaa aika kohtu­ulliselta ottaen huomioon sen, että moni­toim­imur­ta­jien käyt­töiästä on jo 30–50% men­nyt ja van­hat mur­ta­jat on pois­tet­tu jo aiem­min. Apport­tiomaisu­u­den arvon on yhtiötä muo­dostet­taes­sa tilin­tarkas­ta­ja hyväksynyt ja verot­ta­jakin on aika tarkkana näis­sä asiois­sa. Myöskään pois­toil­la pelaami­nen on tehty aika han­kalak­si sen jäl­keen kun suun­nitel­man­mukaiset pois­tot tuli käyt­töön. Apport­ti­jär­jeste­ly ei vas­taan­ot­tavalle yri­tyk­selle ole mitenkään eri­tyisen edulli­nen jär­jeste­ly kos­ka sitä seu­raa suurem­pi pois­tor­a­situs eli taseeseen kir­jat­ul­la uudel­la omaisu­udel­la pitäisi olla merkit­tävä kyky tuot­taa uut­ta tulosta.

    Kri­ti­ikkiä voi toki aina esit­tää mut­ta sil­loin kun esitetään syytök­siä että yhtiö olisi vääris­tel­lyt tilin­päätöstään tai tilin­tarkas­ta­ja olisi laimin­lyönyt velvol­lisuuten­sa apport­ti­jär­jeste­lyä tarkas­taes­saan kan­nat­taisi olla aika vah­vaa näyttöä.

    1. Alus­ten arvo tilin­päätök­sessä oli 90 M€ joka kuu­lostaa aika kohtu­ulliselta ottaen huomioon sen, että moni­toim­imur­ta­jien käyt­töiästä on jo 30–50% men­nyt ja van­hat mur­ta­jat on pois­tet­tu jo aiemmin.

      Hmm.. 50 % x 150 M€ x 2 = 150 M€ > 90 M€
      Ymmärtääk­seni Arct­ian yksi­tyiset kil­pail­i­jat ovat olleen vähyän nyreis­sään siitä, kuin­ka hal­val­la Arc­tia taseisi­in­sa mur­ta­jat sai, mut­ta en tiedä asi­as­ta enempää.

  72. “Arc­tia Ship­ping on peit­tänyt tap­pi­ot otta­mal­la yli­hin­taa koti­mais­es­ta jäänmurrosta.”

    Mikä on ylihinta ?

    Mikä olisi oikea hinta ?

    1. Yli­hinnal­ta haiskah­taa se, että ruot­salaiset jään­mur­ta­jat pystyvät paljon alem­paan hin­taan, vaik­ka makaa­vat kestä lai­tureis­sa — tai ehkä sen takia.

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    Yli­hinnal­ta haiskah­taa se, että ruot­salaiset jään­mur­ta­jat pystyvät paljon alem­paan hin­taan, vaik­ka makaa­vat kestä lai­tureis­sa – tai ehkä sen takia. 

    Eikö siis kan­nat­taisi ostaa jään­mur­topalve­lut Ruotsista?

  74. Timo: Tuo on toinen kum­malli­nen väite. Onko ole­mas­sa näyt­töä siitä, että British Petro­le­um olisi kyen­nyt sälyt­tämään kor­vaus­vas­tu­un­sa jollekin ali­hankki­jalleen? Jos ei ole, en ymmär­rä mihin perus­tu­vat heitot kymme­nen mil­jardin kor­vaus­vas­tu­us­ta. Vas­tu­us­sa on se joka poraus­toim­intaa har­joit­taa, ei se jon­ka lait­tei­ta käytetään.
    BP onnis­tui per­imään mil­jardin tai pari joil­tain kump­paneil­taan, mut­ta en tiedä näi­den osu­ut­ta projektissa. 

    Kyl­l­lä British Pol­lu­tion lähet­ti ali­hankki­joilleen Hal­libur­tonille, Transoceanille ja Cameron inc:lle muu­ta­man mil­jardin vahingonkorvausvaatimuksen.
    Toi pros­es­si taitaa olla edelleen kesken.

    Mut heti kät­telyssä Hal­lib­u­ton tun­nusti hävit­täneen­sä todis­tu­saineist­toa ja sai siitä tuomion, että kyl­lä tän jen­gin kanssa kan­nat­taa tol­laseen luot­ta­muskaup­paan Arct­ian lähteä joo. 

    Var­masti Arc­tia pär­jailee Shellin kanssa tosi-hyvin jenkkilässä asi­aa pros­es­soitaes­sa, eiks vaan?

  75. Mikä on arki­tisen osaamisen ja laivaraken­nuk­sen etu?

    Per­in­teinen mod­erni jään­mur­ta­ja on mallikap­pale, jol­la haetaan vien­ti­markki­noi­ta. Luon­nol­lis­es­ti koti­markki­noillekin vien­ti­lait­teen olisi kel­vat­ta­va. Lisäk­si öljyn­tor­jun­tavarustet­tu per­in­teinen mur­ta­ja paran­taa avomeren öljyn­tor­jun­taa ympärivuo­tis­es­ti ja tuo kai­vat­tua öljyn­tor­jun­tate­hoa jäisi­in olo­suhteisi­in. Öljyn­tor­jun­tatekni­ikkaa tehdään myös Suomessa.

    Suomen jään­mur­tokalus­tol­ta elinkaari alkaa olla jo ehtoop­uolel­la, mis­tä tulee aika iso investointitarve.

    Aiem­min moni­toim­imur­ta­jat siirtelevät öljyn­po­raus­laut­to­jen ankkure­i­ta Mek­sikon lahdel­la kesäisin. Jät­timäistä kysyn­tää moni­toim­imur­ta­jille maail­mal­ta ei näytä syntyneen.

    Min­is­teri vai­h­tui, Arct­ian omis­ta­jao­h­jaus pysyy VNK:ssa, uuden jään­mur­ta­jan oper­oin­ti kil­pailute­taan. Mur­ta­jia pyritään saa­man kau­pauk­si maail­malle. — Tästä kaikesta lie­nee syvä yksimielisyys.

  76. vielä,

    yksi puoli asi­as­sa on se että Arct­ian kalus­to taitaa olla paras­ta mitä rahal­la saa tähän Shellin käyt­töön. Tuon perus­teel­la vois argu­men­toi­da että on nimeno­maan ympäristön kannal­ta vas­tu­ulli­nen ja oikea päätös tar­jo­ta kalus­toa tähän käyttöön.

    Varsi­nais­es­ti erit­täin mie­lenki­in­toisek­si tämän tekvät väit­teet siitä että Shellin toim­inta Alaskas­sa todel­lakin lop­puisi suo­ma­laisen kalus­ton lähtiessä koti­in, kos­ka vas­taavaa ei yksinker­tais­es­ti ole ole­mas­sa, ja että Shellil­lä ei ole tähän varaa kos­ka rahaa on tuo­hon poltet­tu jo niin hirveä määrä että toim­inta pitää saadaa käyn­ti­in tai muuten.

    Mikäköhän on mah­tanut Shellin hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja Jor­ma Ollilan rooli ollut olla tässä kuviossa?

  77. ver­tail­taes­sa ruotsin ja suomen laivaku­lu­ja on oleelli­nen asia alus­ten poistopoli­ti­ik­ka. Suuri myyn­tivoit­to bot­ni­can tapauk­ses­sa indikoi liian nsu­uria poistoja/halpaa apport­ti­hin­taa. Mur­ta­jan oikeä pois­toai­ka lie­nee 40 vuot­ta johtuen maini­tus­ta vähäis­es­tä käyt­tö­tun­timäärästä. Jos Arc­tia on poist­nut lai­vat 15 vuodessa ja neu­votel­lut ko. kus­tan­nus­ta­son mukaiset vuokrat. Hyvä tulos johtuu osta­jan asiantuntemattomuudesta.
    Laiva­puolen lasken­ta ei ole suo­raan ekonoomien kaava­maista hom­maa sil­lä kyseesssä on kulu­va käytöo­maisu­us, jol­la on huo­mat­ta­va romuar­vo. Kir­jan­pitosäädök­set sel­l­aisi­naan eivät anna oikeaa kus­tan­nusku­vaa varus­ta­mo­jen todel­lisu­ud­es­ta. Suuri osa bisnestä on juuri kir­jan­pidon mah­dol­lis­ta­mat myyntivoitot.

    Osaa­mat­to­muu­den takia pitää men­nä val­tion omis­tami­in aluksiin.Tällöin ei tarvitse laskea kir­jan­pito­lain mukaan pois­to­ja jol­loin kus­tan­nuk­set ´laske­vat´.

  78. Timo: Tuo on toinen kum­malli­nen väite. Onko ole­mas­sa näyt­töä siitä, että British Petro­le­um olisi kyen­nyt sälyt­tämään kor­vaus­vas­tu­un­sa jollekin ali­hankki­jalleen? Jos ei ole, en ymmär­rä mihin perus­tu­vat heitot kymme­nen mil­jardin kor­vaus­vas­tu­us­ta. Vas­tu­us­sa on se joka poraus­toim­intaa har­joit­taa, ei se jon­ka lait­tei­ta käytetään.

    Katos hok­sasin vas­ta nyt että et näytä tietävän kovin paljoa cas­es­ta jos epäilet että laite­valmis­ta­jille läh­tee korvausvaatimuksia.

    British Pol­lu­tion toimii esim niin että saat­u­aan porau­soikeudet tai läh­teen omis­tuk­sen se joko vuokraa kalus­ton tai käyt­tää omaansa, ja kum­mas­sakin tapauk­ses­sa varsi­nainen oper­oin­ti, siis tuotan­nolli­nen toim­inta ja sen tuki oste­taan sopivim­man tar­jouk­sen tehneeltä “oper­aat­to­ril­ta”.
    Tässä roolis­sa tais olla täl­lä ker­ral­la Hal­libur­ton ja lau­tan taas omisti Transocean.

    Tästä ketjut­tamis­es­ta ja edelleen myyn­nistä ja ostamis­es­ta ja osit­tain omista oper­aa­tioista on n kap­palet­ta eri­laisia variaatioita.

    Arct­ian ase­ma on suo­raan rin­nasteinen Hal­libur­toni­in tai Transoceani­in palvelun tuottajana.

    Mun mielestä on aivan päivän­selvää että Shelliltä nap­sah­taa palu­u­postis­sa vahin­gonko­r­vaus­vaade jos Arct­ian kalus­to epäon­nis­tuukin mis­tä tahansa syys­tä tehtävässään ja jääolo­suh­teet aiheut­ta­vat suuren vahingon.

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    Kor­vaus­vas­tui­ta voi tul­la, jos jään­mur­ta­jan virhe on jotenkin ollut osdal­lisen onnet­to­muu­den syn­tyyn tai sel­l­ainen väite voidaan edes esittää.
    BP onnis­tui per­imään mil­jardin tai pari kump­paneil­taan, mut­ta en tiedä niiden osu­ut­ta projektissa. 

    Jos jään­mur­ta­ja hallinnan mene­tyk­sen seu­rauk­se­na (esim. teknisen vian, inhimil­lisen virheen, tai ulkop­uolisen toim­i­jan, kuten Green­peace’n, toimin­nan seu­raus­vaiku­tuk­se­na) tör­mää paikallaan seiso­vaan tai kel­lu­vaan öljyn­po­raus- tai tuotan­to­tas­an­teeseen, lie­nee tapauk­sen vas­tu­u­o­su­udet silti etukä­teen määritet­tävis­sä ja sopimuk­si­in kir­jat­tavis­sa. Eikö tämä ole niiden hyvä­palkkaisten (ja fik­su­jen?) juristien tehtävä (osa­puoles­ta riippumatta)? 

    Mikä on yhtiön (ja val­tion?) mah­dolli­nen kor­vaus­vas­tuu tuot­ta­muk­sel­li­sista omaisu­us-/ym­päristö­vahin­go­ista esim. Finnairin Atlantin ylit­tävien lento­jen tapauksessa?

    Eikö järkevä juristi (tai siis sel­l­aisen toiv­ot­tavasti palkan­nut sopimu­sos­a­puoli) pyri rajaa­maan kor­vaus­vas­tu­un, vaikka­pa enim­mil­lään ao. osa­puolen sopimuk­sen ansios­ta saa­man kor­vauk­sen suu­ru­u­teen. Rajoit­ta­mat­tomaan (eli ääret­tömän suureen) vas­tu­useen velvoit­tavia sopimuk­sia ei pitäisi solmia, ellei sit­ten ris­ki ole liki nol­la tai ansiot liki ääret­tömän suuret (cost vs. ben­e­fit). Huom! Puh­taalle ympäristöllekin on annet­ta­va riit­tävä arvo.

    Yksilöi­den, yri­tys­ten ja val­tioiden on huole­hdit­ta­va siitä, että niiden omaa toim­intaa koske­vat toimet ovat niin yksilö- kuin organ­isaa­tio­ta­sol­la vas­tu­ullisel­la ja kestäväl­lä poh­jal­la (mm. lain ja sopimusten puit­teis­sa). Tämä kos­kee niin mm. jälkeläi­sistä, toi­sis­tamme ja ympäristöstä huole­htimista, kuin toimeen­tu­loakin (yksilön, yri­tyk­sen ja yhteiskun­nan tasolla). 

    Käsit­tääk­seni ark­tises­sa off­shore-toimin­nas­sa jään­mur­ta­jan pääte­htävät ovat: varmis­taa aina tarvit­taes­sa kulkemisen suju­vu­us ja toisaal­ta riit­tävän alhaiset jääkuor­mat pääsään­töis­es­ti kau­pal­lisen toim­i­jan off­shore-toim­intaa har­joit­tavalle alukselle.
    Onko esim. Suomen­lahdel­la tai Perämerel­lä val­tio kor­vaus­vas­tu­us­sa, jos rahti­laivan kyl­ki menee ankaris­sa jääolo­suhteis­sa jäi­den takia ryt­tyyn esim. jään­mur­ta­jaa odotellessa? 

    Juristien luulisi osaa­van (jos ovat iso­jen palkkioit­ten­sa arvoisia) kir­joit­taa sel­l­aiset sopimustek­stit, mis­sä etukä­teen kuvataan vas­tu­un­ra­jauk­set ja tur­val­lisu­u­den takaa­va toim­intat­a­pa sil­loin, jos jään­mur­ta­jan toim­intakyky ei riitä tai tilapäis­es­ti menetetään. Jos riskin kannal­ta esim. liian suuret jääkuor­mat uhkaa­vat täl­löin kel­lu­vaa tai kiin­teää poraus- tai tuotan­to­tasan­net­ta, lie­nee nor­maali menet­te­ly täl­löin toimin­nan keskey­tys hyvis­sä ajoin (vrt. hur­rikaan­it Meksikonlahdella).

    Eräässä viikol­la näkemässäni uutispätkässä näkyi Green­peace’n ban­derol­li, jos­sa luki: “Less ice, more risk”, tai jotain sin­nepäin. Suuret jääkuor­mat ovat toki vain yksi tek­i­jä vaaran aiheut­ta­jana, mut­ta ainakin sen osalta tilanne (“less ice”) herät­tää päin­vas­taisen mieliku­van olo­suhteista, jois­sa on tur­val­lisem­paa toimia. 

    Poli­itikot (ja eräät muutkin toim­i­jat) saat­ta­vat joskus toimia mieliku­vien varas­sa. Asiantun­ti­jat taas pyrkinevät keskit­tymään fak­toi­hin ja hyvään hark­in­taan, tieteessä puolestaan haetaan totu­ut­ta. Ihan eri asia on sit­ten se, jos riit­tävän tur­valli­nen toim­inta koetaan, tai pyritään leimaa­maan liian riskialt­ti­ik­si (tai riskittömäksi!).

    Eräs suurim­mista vaaratek­i­jöistä lie­nee inhimilli­nen virhe, mut­ta sen hallintaa on har­joitet­ta­va niin alal­la jos toisellakin. 

    Olisiko meitä suo­ma­laisia Suomes­sa lainkaan, jos muinaiset esi-isämme oli­si­vat jääkau­den jäl­keen ali- tai yliarvioi­neet tänne tulon ja tääl­lä eri vuo­de­naikoina elämisen riskit? (Esim. turkik­sil­la ja tarkoituk­seen sopivil­la asumuk­sil­la voiti­in elim­i­noi­da palel­tumisen ris­ki, met­sästys­taito aut­toi nälkäkuole­man ehkäisyssä.) 

    Riit­tävä riskien­hallinta on keskeinen avainkysymys
    myös tapauk­ses­sa Arc­tia Ship­ping, ja sen (mah­dolli­nen) toim­inta ark­tisil­la vesillä.

  80. Osmo Soin­in­vaara: Kor­vaus­vas­tui­ta voi tul­la, jos jään­mur­ta­jan virhe on jotenkin ollut osdal­lisen onnet­to­muu­den syn­tyyn tai sel­l­ainen väite voidaan edes esittää.
    BP onnis­tui per­imään mil­jardin tai pari kump­paneil­taan, mut­ta en tiedä niiden osu­ut­ta projektissa. 

    BP näkyy vetäneen mukaan Mek­sikon­lah­den onnet­to­muu­den oikeuspros­es­si­in ainakin Transoceanin, Cameron Inter­na­tion­alin, ja Hal­libur­tonin. Ovathan nuo tietenkin olleet keskeisem­mässä roolis­sa kuin joku pahainen jään­mur­toyri­tys. Asia tietenkin riip­puu *mikä* sen onnet­to­muu­den aiheut­taa, jos on aiheuttaakseen.

    Ja saat­taa­han öljyn­po­rauk­sen avus­tamis­toim­inta lyödä leivillekin, jos ris­ki ker­taa kor­vaus­sum­ma jää pienem­mäk­si kuin toimin­nas­ta saata­va hyö­ty. Nol­la ker­taa ääretön on vaan tun­netusti paha laskettava.

    Apropoo, uusi asia min­ulle oli että vuo­den 2008 finanssikri­i­sis­sä surullisen kuu­luisik­si tulleet Cred­it Default Swapit alun­perin kek­sit­ti­in jot­ta Exxon Valdez’in öljy­vahin­gon vas­tu­ut saati­in katet­tua. J. P. Mor­ganin rah­keet kun eivät tah­toneet riit­tää. Ks. Exxon Valdez oil spill.

    CDRt var­maankin ovat peri­aat­teessa hyvä riskien hallinnan ja hajaut­tamisen väline. Oikein suurista sum­mista kun on kyse, riskiä vaan ei enää arvioi ja hin­noit­tele ‘markki­nat’ (mitä se sit­ten tarkoit­taakin), vaan sen tekee yksi tai muu­ta­ma trei­daa­ja yhdessä tai muu­ta­mas­sa fir­mas­sa, ja trei­daa­jal­la voi olla (tai voi olla olemat­ta) bonuk­set-ovat-yksi­ty­isiä-tap­pi­ot-ovat-yhteisiä tyyp­pinen epäsym­metri­nen kannuste.

  81. Se on kokoomuk­sen oma asia.. Eikö kyse ole myös tasa-arvos­ta? Mik­si ryh­mä A saa min­is­ter­i­ta­son suo­jelun toimilleen? Miten Osmo veikkaat että reagoidaan jos Per­su­jen (valitet­tavasti toden­näköiseltä näyt­tävän) vaalivoiton ja hal­li­tus­vas­tu­useen pääsyn jäl­keen Hal­la-Aho päät­tää että kuu­lapäi­den riehunta pride-kulkueen reunamil­la ei ole syyte­harkin­nan arvoinen asia. 

    Voi olla vain YHDET sään­nöt ja ne on olta­va samat kaikille. 

    Osmo Soin­in­vaara:
    Jari Mustonen
    Miten suh­taudut siihen, että kun Green­peace teki vas­taa­van iskun kokoomuk­sen puoluekok­ouk­seen, kokoomus pääät­ti olla tekemät­tä asi­as­ta rikosilmoitusta?

  82. Ville: Eikö siis kan­nat­taisi ostaa jään­mur­topalve­lut Ruotsista? 

    Näin­hän tuo Liiken­nevi­ras­to jo tekeekin eli viime tal­ve­na muis­taak­seni Ymer oli rah­dat­tu suo­ma­lais­ten toimes­ta kun Sisu seisoi laiturissa.

    Tässä “kil­pailu­tus” keskeisessä maail­mas­sa täy­ty­isi jonkun hie­man teräväm­män kynän käy­dä demon­stroimas­sa virkamiehille mikä on “hal­paa” ja mikä ei. Jos Suomen val­tio siirtää rahaa momen­til­ta toiselle, niin Suomen val­ti­ol­la on edelleen sama ver­ran rahaa käytössään. Jos tämä sama määrä lahjoite­taan ruot­salaisille, kreikkalaisille yms. niin se on suo­raan pois val­tion taseesta.

  83. Aika vähälle huomi­olle jää, mitä muu­ta tapah­tui. 2. isku “Törkeän tuho­työn yritys
    Videoku­vista pal­jas­tui jälkikä­teen myös kaikkein vakavin rikosepäi­ly. Aktivis­tit oli­vat upot­ta­neet veteen betonipäällysteisiä poi­ju­ja, joiden tarkoi­tus oli estää Nordi­can liik­keelle lähtö.

    Poi­jut oli­si­vat poli­isin mukaan voineet aiheut­taa vakavaa vahinkoa, jos lai­va olisi tör­män­nyt niihin. Asi­aa tutk­i­taan törkeän tuho­työn yrityksenä.”

    Eli on ok “kansalais­vaikut­tamisen” nimis­sä koit­taa rikkoa laivan potkurilaitteet? 

    Tapah­tuiko tuos­sakaan Sha­keemin mielestä mitään rikosta? 

    Sha­keem: Hau­ta­la ei eron­nut, kos­ka käyt­ti hänelle kuu­lunei­ta omis­ta­jan­nat­so­ja, vaan kos­ka tiedot­ta­mi­nen tapah­tu­mien kulus­ta epäon­nis­tui. Omis­ta­janoh­jaus kos­ki rikosil­moituk­sen tekemistä asian­omis­ta­jarikok­ses­ta, johon Hau­ta­lal­la oli täysi oikeus puut­tua, kos­ka kat­soi rikosil­moituk­sen ole­van omis­ta­jan ja yhteiskun­nan edun vas­tainen. Toisin ilmais­tu­na vielä: Hau­ta­la ei eron­nut, kos­ka esti teo­reet­tisen aktivistien rikos­vas­tu­un syn­tymisen asi­as­sa. Hau­ta­la toi­mi val­tuuk­sien­sa mukaises­ti ja tästä on käsi­tyk­seni mukaan hal­li­tuk­ses­sa yksimielisyys. Suurista lin­joista on ilmeis­es­ti erim­ielisyyt­tä, kuten Vapaavuoren ulostu­lo osoitti.

    Asian­omis­ta­jarikok­sil­la suo­jel­laan jotain asian­omis­ta­jan oikeushyvää, kuten kun­ni­aa. Jos minä, nim­imerk­ki Sha­keem, loukkaan nim­imerkin Jari Mus­to­nen kun­ni­aa täl­lä pal­stal­la, sil­loin Jari sinä voit ensi­vai­heessa päät­tää onko sin­un mielestäsi kun­ni­aasi loukat­tu. Jos kat­sot, ettei näin ole, myöskään poli­isil­la ei ole oikeut­ta puut­tua sin­un asioi­hisi. Ei voi sanoa, että joku on tehnyt asian­omis­ta­jarikok­sen (rikkonut lakia kuten asian ilmaiset), jos asian­omis­ta­ja ei ole tehnyt rikosilmoitusta.

    Kuten täl­lä pal­stal­la on tuo­tu esi­in, Hau­ta­lan olisi ehkä kan­nat­tanut sal­lia rikosil­moituk­sen tekem­i­nen, sil­lä mitään rikos­ta asi­as­sa tuskin tapah­tui. Min­un on vaikea nähdä, että asia olisi eden­nyt edes tuomiois­tuinkäsit­te­lyyn asti. Sen jäl­keen olisi voitu käy­dä Arct­ian johdon kanssa vaka­vat keskuste­lut, miten vas­tu­u­ta yhteiskun­nas­sa kan­netaan ja mihin resursse­ja kan­nat­taisi tehokkaam­min käyttää.

    1. Tämä jäkim­mäi­nen tapaus oli aivan toista luokkaa kuin se, että mie­lenosoit­ta­jat ensim­mäises­sa tapauk­ses­sa levig­tivät pan­derollnsa vääräl­lä puolelle aitaa, jasi­itä tehti­in rikosil­moi­tus mikä oli perusteltua.

  84. Sakke: Vain yhtä tehtävää varten opti­moitu alus ei liene yleen­sä yleen­sä se paras ratkaisu. 

    Valitet­tavasti se vain on jos ain­oas­taan jään­mur­rosta keskustellaan.

    Jään mur­t­a­mi­nen vaatii mah­dol­lisim­man pien­tä kitkaa run­gon ja jään välille, joka saadaan taloudel­lis­es­ti aikaisek­si run­gon tekemisel­lä munan­muo­toisek­si. Munan­muo­toinen runko vas­taavasti taas ei ole “rul­laamisen takia” toimi­va ratkaisu kovas­sa merenkäyn­nis­sä eli mm. offshore-bisneksessä.

    Ark­tisen alueen val­loituk­ses­sa olisi lisäk­si syytä muis­taa, että monivuoti­nen jää poikkeaa luju­udeltaan suuresti tästä mei­dän yksivuo­tis­es­ta jäästä. Ts. Urho-luokan (ja aikaisem­pi­en luokkien) koetel­tu keu­lapotkuri­ratkaisu ei ole vält­tämät­tä kovinkaan kestävä monivuo­tisen jään alueel­la oper­oitaes­sa. Sama kestävyysongel­ma tulee esi­in myös azimuut­tipropul­sion kanssa.

  85. Mielum­min öljyä ark­tik­selta, kuin mis­tään päin maail­maa frakkaamalla.

  86. Mie­lenki­in­toinen on tuon uuden laivan oper­oin­nin kilpailuttaminen.

    Jään­särkemiskoke­mus­ta on maail­mas­sa rajoite­tusti ja oper­aat­torin vai­h­doil­la taataan, ettei se edes lisäänny

    Ja kun kat­soo mui­ta kil­pailu­tuk­sia niin oper­aat­torik­si voi pää­tyä joku fil­ip­pi­iniläinne joukko, joka ei ole koskaan jäätä nähnytkään.

    Kun val­tio näyt­tää ole­van valmis otta­maan suuria riske­jä koti­maas­sakin, niin mik­sei se voi ottaa muuallakin ?

  87. Määkin pyöräilen: Ihmette­len suuresti, että mik­si koko muu maail­ma on men­nyt jenkkien masi­noimaan patent­ti- ja imma­te­ri­aalioikeuk­si­in. Ne eivät ole käytän­nössä mitään muu­ta kuin jät­ti­fir­mo­jen tapa estää kilpailu.

    Niiden ajami­nen sopii val­lal­la ole­vaan oikeis­to­laiseen nar­rati­ivi­in, jos­sa kaiken on aina olta­va liiketoimintaa.

  88. Kan­sain­välisoikeudel­lis­ten perus­pe­ri­aat­tei­den vuok­si val­tio ei voi joutua vas­taa­jak­si toisen val­tion tuomiois­tu­imes­sa. Tämän vuok­si ris­ki siitä, että val­tio voisi joutua yhtiöoikeudel­lisen kor­vaus­vas­tu­un samas­tuken kaut­ta vahin­gonko­r­vaus­vas­tu­useen yhtiön velvoit­teista ei ole mahdollista.

    1. Kan­sain­välisoikeudel­lis­ten perus­pe­ri­aat­tei­den vuok­si val­tio ei voi joutua vas­taa­jak­si toisen val­tion tuomiois­tu­imes­sa. Tämän vuok­si ris­ki siitä, että val­tio voisi joutua yhtiöoikeudel­lisen kor­vaus­vas­tu­un samas­tuken kaut­ta vahin­gonko­r­vaus­vas­tu­useen yhtiön velvoit­teista ei ole mahdollista.

      Ville
      Oletko ihan var­ma? Miten ETLA voisi ere­htyä noin pahasti? Yhdys­val­ta­lai­sis­sa tuomiois­tu­imis­sa on tapana ulot­taa kor­vaus­vas­tuu omis­ta­jaan sil­loinkin, kun on kyse osakey­htiöstä. Näin tapah­tui myös BP:n kohdal­la. Kon­serni ei selvin­nyt pälkähästä pane­mal­la konkurssi­in pienen tytäry­htiön­sä, vaan vas­tuu ulotet­ti­in koko konserniin.

  89. Muu­tamia huomioi­ta asi­aan liittyen.

    1) Suomen ja Ruotsin jääolot eivät ole ident­tiset. Suomen korkeam­mat jään­mur­tokus­tan­nuk­set seu­raa­vat, ainakin osaltaan, Suomen jääolo­suhteil­la, jot­ka ovat Ruot­sia ikävämpiä jään­mur­toa ajatellen.

    2) Etla: “Elinkei­noelämän tutkimus­laitok­sen Etlan tuoreen raportin mukaan Suomen korvausvastuu
    voi tul­la kyseeseen, jos Shellin öljyn­po­rauk­sis­sa ark­tisel­la meri­alueel­la sattuu
    öljyonnettomuus.”

    “- Kun tieto raportista tuli, on varmis­tet­tu, että yhtiö on asi­aa valmistellessaan
    teet­tänyt riit­tävät juridis­et selvi­tyk­set. Niiden selvi­tys­ten mukaan täl­laista riskiä
    ei ole, sanoo val­tion omis­ta­jao­h­jau­sosas­ton pääl­likkö Pekka Timonen.”

    Mikäli val­tion omis­ta­jao­h­jau­sosas­ton ammat­ti­taitoa kyseenalais­te­taan julkises­ti (tahi muutenkaan), olisi kohtu­ullista että aukot­tomat todis­teet ammat­ti­taidot­to­muud­es­ta lyötäisi­in pöytään.

    Jos näin on tapah­tunut tulee kyseeseen epäpäte­vien työ­suhtei­den irti­sanomiset ja mah­dol­liset oikeustoimet virheel­lis­es­ti toiminei­ta virkamiehiä vastaan.

    Pal­lo asi­as­sa on kiis­tat­ta ETLAl­la ja sen väit­teitä komppaavilla.

  90. Kun vähän miet­tii, ketkä oli­si­vat kelvol­lisia oper­oimaan tuo­ta uut­ta alus­ta niin poten­ti­aal­isin ryh­mä ovat venäläiset.

    Hei­dän koke­mus­taan on vaikea ohit­taa edes suomalaisten

  91. “Off­shore-toim­inta on tähän asti kaik­ki vuodet yhteen­las­ket­tuna ollut tappiollista.”

    …ja tähän kohtaan onkin hyvä lopettaa.

    Osmo, hur­maat talouden ymmärrykselläsi.

  92. jan­imh: Poi­jut oli­si­vat poli­isin mukaan voineet aiheut­taa vakavaa vahinkoa, jos lai­va olisi tör­män­nyt niihin. Asi­aa tutk­i­taan törkeän tuho­työn yrityksenä.”

    Eli on ok “kansalais­vaikut­tamisen” nimis­sä koit­taa rikkoa laivan potkurilaitteet?

    Toi menee toim­intana ihen selkeästi sietora­jan yli. Hyvä että nos­tit esille.

    Tiedätkö minä päivänä poi­jut pal­jas­tu­i­v­at? Ennen vai jäl­keen ‘omis­ta­jao­h­jauk­sen’? Pik­a­googlaus pal­jas­taa vain pari blogikom­ment­tia jois­sa ei ker­ro­ta tarkem­paa lähdettä.

    1. Mikko,
      Omis­ta­jao­h­jaus ei koskenut tätä tapaus­ta lainkaan. Kos­ka vahinkoa aiheutet­ti­in, siitä tehtii rikosil­moi­tus ihan sulas­sa yksimielisyy­dessä. Kysymys omis­ta­jao­h­jauk­ses­ta kos­ki tapaus­ta, jos­sa levitet­ti­in ban­derol­li vääräl­lä puolel­la aitaa.

  93. Vahinkoske­naar­i­oista vain tuli heti mieleen yksinker­tainen tilanne, jos­sa tuuli tai merivir­ta painaa jäitä poraus­laut­taa vas­taan ja repii sen irti rei­jästään. Jos tässä kohtaa on pieninkään epäilys, että aut­ta­mas­sa ollut moni­toim­imur­ta­ja ei esm tajun­nut tul­la auttmaan ‘riit­tävän’ ajois­sa, niin siinähän meil­lä on selvä syylli­nen.. Kiitos valai­sev­as­ta keskustelusta.

  94. Sami Saari­nen: Valitet­tavasti se vain on jos ain­oas­taan jään­mur­rosta keskustellaan.

    Jään mur­t­a­mi­nen vaatii mah­dol­lisim­man pien­tä kitkaa run­gon ja jään välille, joka saadaan taloudel­lis­es­ti aikaisek­si run­gon tekemisel­lä munan­muo­toisek­si. Munan­muo­toinen runko vas­taavasti taas ei ole “rul­laamisen takia” toimi­va ratkaisu kovas­sa merenkäyn­nis­sä eli mm. offshore-bisneksessä.

    Ark­tisen alueen val­loituk­ses­sa olisi lisäk­si syytä muis­taa, että monivuoti­nen jää poikkeaa luju­udeltaan suuresti tästä mei­dän yksivuo­tis­es­ta jäästä. Ts. Urho-luokan (ja aikaisem­pi­en luokkien) koetel­tu keu­lapotkuri­ratkaisu ei ole vält­tämät­tä kovinkaan kestävä monivuo­tisen jään alueel­la oper­oitaes­sa. Sama kestävyysongel­ma tulee esi­in myös azimuut­tipropul­sion kanssa.

    Tai­dat keskit­tyä nyt tasaisen jään mur­tamiseen? Jää mur­re­taan täl­löin edullis­es­ti sitä alaspäin taivut­ta­mal­la, ei murskaa­mal­la. Munan muo­to lie­nee toki varsin kestävä ja taloudelli­nen, kun­han teräs vain saadaan siihen taipumaan. Muitakin muo­to­ja on ark­tisil­la alueil­la testattu.

    Kit­ka liit­tyy aluk­sen liik­keeseen suh­teessa jäähän, esim. mur­tu­vi­in ja mur­ret­tui­hin jäälaut­toi­hin. Mitä isom­pi kit­ka (tai puris­tus), sen raskaampi liikkua. Välystä ja voitelua tarvi­taan polt­to­moot­tor­eis­sakin. Ääri­ta­pauk­sis­sa laivaa ei saa­da liikku­maan lainkaan, ellei liik­keellepanevaa voimaa (veto/työntö) ole riit­tävästi tai tukalaa tilan­net­ta saa­da muu­toin purettua.

    Kaik­ki lai­vat joutu­vat välil­lä oper­oimaan myös jäät­tömis­sä olo­suhteis­sa, sik­si tämän merenkäyn­ti käyt­täy­tymisenkin on olta­va siedet­täväl­lä tasol­la, eikö vain? 

    Ei kai kukaan nyt ole lähet­tämässä yksi­no­maan Itämeren jäi­hin suun­nitel­tua kalus­toa monivuo­tisen jään alueelle? Sitä en kyl­lä suosit­telisi (ilman varo­toimia), ellei tarkoituk­se­na ole tutkia vau­ri­oiden syntymistä.

    Eiköhän tuo venäläis­ten polaarimur­ta­jien peri­aate (=kolme potkuria ison laivan perässä) ole jo riit­tävän pitkään tes­tat­tu ja aika hyväk­si havait­tu ratkaisu. Mitoi­tus tulee aina toki sovit­taa olo­suhtei­den ja muiden vaa­timusten mukaan. 

    Eli, jos ark­tisille alueille ollaan menos­sa, on laivan ja sen osien myös kestet­tävä sinne meno/paluu ja siel­lä oper­oin­ti. Se tietysti mak­saa jonkin ver­ran enem­män, kuin jos lai­va tehtäisi­in vain Itämeren jäi­hin. Ark­tisi­in olo­suhteisi­in mitoitet­tu lai­va kestäisi toisaal­ta myös Itämeren jäissä.

  95. Osmo Soin­in­vaara: Ville
    Oletko ihan var­ma? Miten ETLA voisi ere­htyä noin pahasti? Yhdys­val­ta­lai­sis­sa tuomiois­tu­imis­sa on tapana ulot­taa kor­vaus­vas­tuu omis­ta­jaan sil­loinkin, kun on kyse osakey­htiöstä. Näin tapah­tui myös BP:n kohdal­la. Kon­serni ei selvin­nyt pälkähästä pane­mal­la konkurssi­in pienen tytäry­htiön­sä, vaan vas­tuu ulotet­ti­in koko konserniin.

    Pitää paikkansa, että myös yhtiön osak­keen­o­mis­ta­jat voivat joutua vas­tu­useen yhtiön velvoit­teista. Suomes­sa tästä käytetään nim­i­tys­tä vas­tu­un samas­tus. (Engl. Pierc­ing the cor­po­rate veil)

    Val­tio ei voi kuitenkaan olla vas­taa­jana muun kuin oman maansa tuomiois­tu­imes­sa. Tämä johtuu val­tion suvereniteetista.

    Syitä siihen mik­si ETLA:n selvi­tyk­sessä tätä ei ole ymmär­ret­ty voi vain arvailla.

  96. Ville: Pitää paikkansa, että myös yhtiön osak­keen­o­mis­ta­jat voivat joutua vas­tu­useen yhtiön velvoit­teista. Suomes­sa tästä käytetään nim­i­tys­tä vas­tu­un samas­tus. (Engl. Pierc­ing the cor­po­rate veil)

    Val­tio ei voi kuitenkaan olla vas­taa­jana muun kuin oman maansa tuomiois­tu­imes­sa. Tämä johtuu val­tion suvereniteetista.

    Syitä siihen mik­si ETLA:n selvi­tyk­sessä tätä ei ole ymmär­ret­ty voi vain arvailla. 

    Minä en väitä asi­aa ymmärtäväni, mut­ta ei tuo ainakaan niin selkeältä näytä, kuin itse väität:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Foreign_Sovereign_Immunities_Act#Commercial_Activity_Exception
    Yhdys­val­ta­laisen lainkäytän­nössä viime kädessä suuret lin­jat päät­tää hei­dän korkein oikeuten­sa, eikä niistä tuomioista enää valite­ta min­nekään kan­sain­välisille kentille.

  97. Vas­taan Sakelle, 

    Sakke: Pitäisikö sit­ten suurten riskien pelos­sa antaa muiden hyö­dyn­tää mah­dol­lisu­udet? Eikö meiltä löy­dy riit­tävää juridista osaamista tai riskien­hallinnan osaamista sikäläisi­in paikallisi­in olo­suhteisi­in liit­tyen? Jos kaik­ki riskinot­to pelot­taa, on syytä jäädä sänkyyn, vetää säng­y­n­peit­to korvi­in ja rajoit­taa pelkon­sa koti­in iske­vi­in meteoreihin. 

    Minä vas­tasin nim­imerkille az, joka ei ollut löytänyt ensim­mäistäkäään kuvaus­ta niistä riskeistä, jota Arct­ian off­shore-toim­intaan voisi liit­tyä. En sanonut, ettei Yhdys­val­lois­sa pitäisi toimia esille tuomieni seikko­jen vuoksi. 

    Ihmisil­lä on vähän nai­ivi suh­tau­tu­mi­nen oikeu­teen. Luul­laan, että laki antaa tilanteessa kuin tilanteessa yksiselit­teisiä vas­tauk­sia ja näin ollen oikeu­denkäyn­nin lop­putu­los (ris­ki) voidaan arvioi­da ehdot­tomasti oikein. Näin­hän asia ei ole, ja asi­at voivat olla hyvinkin tulkin­nan­varaisia vähänkin han­kalam­mis­sa kysymyk­sis­sä. Täl­laiset kan­sain­välis­li­ityn­täiset tilanteet ne vas­ta mon­imutkaisia voivatkin olla. Han­kalis­sa tilanteis­sa oikeus on myös usein poli­ti­ikkaa. Tuoreena esimerkkinä jät­tiy­htiö BP, joka kiljuu Brit­ti­hallintoa aut­ta­maan, kun ilkeät amerikkalaiset tuo­mar­it jakel­e­vat paikallisille yrit­täjille kor­vaus­ra­ho­ja vähän liian avokätisesti.

    Minus­ta Ark­tises­sa toimin­nas­sa voi ja pitää olla mukana. Tavoista, keinoista ja kenen toimes­ta? Siitä on hyvä keskustel­la lisää.

  98. Sakke: Tai­dat keskit­tyä nyt tasaisen jään mur­tamiseen? Jää mur­re­taan täl­löin edullis­es­ti sitä alaspäin taivut­ta­mal­la, ei murskaa­mal­la. Munan muo­to lie­nee toki varsin kestävä ja taloudelli­nen, kun­han teräs vain saadaan siihen taipumaan. Muitakin muo­to­ja on ark­tisil­la alueil­la testattu.

    Kit­ka liit­tyy aluk­sen liik­keeseen suh­teessa jäähän, esim. mur­tu­vi­in ja mur­ret­tui­hin jäälaut­toi­hin. Mitä isom­pi kit­ka (tai puris­tus), sen raskaampi liikkua. Välystä ja voitelua tarvi­taan polt­to­moot­tor­eis­sakin. Ääri­ta­pauk­sis­sa laivaa ei saa­da liikku­maan lainkaan, ellei liik­keellepanevaa voimaa (veto/työntö) ole riit­tävästi tai tukalaa tilan­net­ta saa­da muu­toin purettua.

    Kaik­ki lai­vat joutu­vat välil­lä oper­oimaan myös jäät­tömis­sä olo­suhteis­sa, sik­si tämän merenkäyn­ti käyt­täy­tymisenkin on olta­va siedet­täväl­lä tasol­la, eikö vain? 

    Ei kai kukaan nyt ole lähet­tämässä yksi­no­maan Itämeren jäi­hin suun­nitel­tua kalus­toa monivuo­tisen jään alueelle? Sitä en kyl­lä suosit­telisi (ilman varo­toimia), ellei tarkoituk­se­na ole tutkia vau­ri­oiden syntymistä.

    Eiköhän tuo venäläis­ten polaarimur­ta­jien peri­aate (=kolme potkuria ison laivan perässä) ole jo riit­tävän pitkään tes­tat­tu ja aika hyväk­si havait­tu ratkaisu. Mitoi­tus tulee aina toki sovit­taa olo­suhtei­den ja muiden vaa­timusten mukaan. 

    Eli, jos ark­tisille alueille ollaan menos­sa, on laivan ja sen osien myös kestet­tävä sinne meno/paluu ja siel­lä oper­oin­ti. Se tietysti mak­saa jonkin ver­ran enem­män, kuin jos lai­va tehtäisi­in vain Itämeren jäi­hin. Ark­tisi­in olo­suhteisi­in mitoitet­tu lai­va kestäisi toisaal­ta myös Itämeren jäissä. 

    Itse asi­as­sa juuri päin­vas­toin eli jään­mur­ta­jis­sa käytet­tävät keu­lapotku­rit osoit­ta­vat eri­no­maisuuten­sa eri­tyis­es­ti ahtau­mis­sa ja jää­so­hjos­sa ajet­taes­sa. Sisään­päin pyöriv­ien keu­lapotkurei­den aikaansaa­ma vir­taus huuhtelee aluk­sen runk­oa ja pienen­tää kitkaa.

    Otso-luokan mur­ta­jis­sa luovut­ti­in keu­las­sa ole­vista potkureista ja ne kor­vat­ti­in ns. pulpu­tus-jär­jestelmäl­lä, jos­sa paineil­maa aje­taan run­gon ja jään väli­in kitkan pienen­tämisek­si. Ratkaisu ei ole osoit­tau­tunut yhtä toimi­vak­si kuin “neliv­e­toinen” systeemi.

    Ark­tiselle alueelle suun­nitel­tua mur­ta­jaa saadaan tuskin sovel­tumaan Suomen ran­nikon jään­mur­toon yhtä hyvin kuin nyky­istä kalus­toa. Kolmiru­u­vi­nen takatu­up­pari menet­tää huo­mat­ta­van osan ket­teryy­destään, aluk­sen syväyt­tä on vaikea saa­da riit­tävän alhaisek­si Suomen väyläverkos­tolle, jääah­tau­mat tuot­ta­vat ongelmia yms. Tasaises­sa jäässä ajet­taes­sa pelkäl­lä konete­hon nos­tamisel­la voidaan saavut­taa paljonkin, mut­ta Itämeren olo­suhteis­sa noi­ta tasaisen jään kent­tiä ei aina ole saatavissa.

    Hyvänä esimerkkinä on tuo vuo­den 2010(?) Ahve­nan­meren tapaus, jos­sa muu­ta­ma auto­laut­takin kol­hi kylk­iään jäi­den puris­tuk­ses­sa. Tapah­tuma­paikalla oli myös ruot­salais­ten kak­si Viking-luokan moni­toim­imur­ta­jaa, mut­ta ne eivät kumpikaan kyen­neet aut­ta­maan auto­laut­to­ja. Apu saa­pui vih­doin Merenkurkus­ta, jos­ta ruot­salaiset lähet­tivät Ymer:in leikkaa­maan avustet­ta­vat irti.

    Sum­ma-sum­marum. Venäläis­ten käytössä ole­va mur­ta­ja­malli, jos­sa on kohtu­ut­tomasti tehoa ja kolme ruu­via toimii kyl­lä ark­ti­sis­sa olo­suhteis­sa, mut­tei enää ollenkaan niin hyvin laivo­jen avus­tamises­sa esimerkik­si Suomen­lahdel­la (Perämer­estä puhumattakaan).

    Kysymys lähin­nä kuu­luukin, että halu­am­meko hyvin toimi­van mur­ta­jan omille vesillemme vai ark­tisi­in olo­suhteisi­in? Molem­pia on läh­es mah­do­ton saa­da jos kus­tan­nuk­set yritetään pitää inhimillisinä.

  99. On hyvä että kaiken moraal­i­jeesustelun keskel­lä joku puhuu itse asi­as­ta. Jään­mur­t­a­mi­nen on liike­toim­intaa siinä mis­sä muukin, voiton mah­dol­lisu­udet täy­tyy pun­ni­ta riske­jä vas­ten ja Soin­in­vaara toi esille sen että riskit ark­tiseen öljyn­po­rauk­seen osal­lis­tu­mises­sa ovat suuret. 

    Kun val­tio on pörssiy­htiön määräävä osakas, val­tion pitää huole­htia eduis­taan yhtiön päätök­sen­teossa ja siitähän ei näytä ole­van yksimielisyyt­tä miten tämä pitäisi hoitaa. On vaikea esit­tää järke­vi­in ana­lyy­sei­hin perus­tu­vaa omis­ta­jao­h­jausstrate­giaa kaiken tun­nepo­h­jaisen mölinän keskellä. 

    Nähdäk­seni järkevin tapa hal­li­ta ark­tiseen jään­mur­tamiseen liit­tyviä vas­tu­uriske­jä on hoitaa sopimiset öljy-yhtiöi­den kanssa siten, että riskit niiden töp­päi­ly­jen seu­rauk­sista eivät lankea Suomen val­tion omis­ta­malle jään­mur­ta­jay­htiölle. Kun Hau­ta­la on tuomit­tu ja mes­tat­tu toim­imis­es­ta isän­maan edun vas­tais­es­ti jään­mur­ta­ja-asiois­sa, seu­raavak­si pitäisikin kiin­nit­tää huomio­ta siihen, minkälaisi­in kump­panu­us­suhteisi­in öljyn­po­raa­jien kanssa Arc­tia Ship­pingiä ollaan aja­mas­sa. Pitäisikö siis varautua siihen, että Suomen veron­mak­sa­jat jou­tu­isi­vat mak­samaan kor­vauk­sia ark­tis­es­ta öljyvahingosta? 

    Sitä en ymmär­rä, mik­si suo­ma­laiset jään­mur­ta­jat eivät voisi toimia ark­tisel­la alueel­la ilman suo­raa kump­panu­ut­ta öljyn­po­raa­jien kanssa. Onhan niil­lä vesil­lä esimerkik­si rahtili­iken­net­tä joka vaatii jäänmurtajapalveluja.

  100. Sami Saari­nen: Näin­hän tuo Liiken­nevi­ras­to jo tekeekin eli viime tal­ve­na muis­taak­seni Ymer oli rah­dat­tu suo­ma­lais­ten toimes­ta kun Sisu seisoi laiturissa.

    Tässä “kil­pailu­tus” keskeisessä maail­mas­sa täy­ty­isi jonkun hie­man teräväm­män kynän käy­dä demon­stroimas­sa virkamiehille mikä on “hal­paa” ja mikä ei. Jos Suomen val­tio siirtää rahaa momen­til­ta toiselle, niin Suomen val­ti­ol­la on edelleen sama ver­ran rahaa käytössään. Jos tämä sama määrä lahjoite­taan ruot­salaisille, kreikkalaisille yms. niin se on suo­raan pois val­tion taseesta.

    Osmo:

    Kun puhutaan ruot­salais­ten mur­ta­jien edullisem­mas­ta hin­nas­ta, onko huomioitu seu­raa­vat seikat.

    1. Ruot­salaiset mur­ta­jat kuu­lu­vat ruot­sis­sa kaup­pa-alustuen piirin, Arct­ian aluk­set eivät tätä etua nauti.

    2. Ruot­salaiset mur­ta­jat käyt­tävät raskas­ta polt­to-öljyä kun taas Arct­ian mur­ta­jat käyt­tävät kalli­im­paa mut­ta puh­taam­paa marine dieseliä.
    Näyt­tää siltä, että ympäristöar­voil­la ei olekaan vaiku­tus­ta, ainakaan tässä asiassa.

    3. Kun vuokrataan ruot­salainen mur­ta­ja, annetaan koko raha maas­ta pois kuten jo ennal­ta mainit­ti­in. Min­ul­la herää kysymys siitä, onko ruot­salais­ten mur­ta­jien käyt­tö kokon­aistaloudel­lis­es­ti val­tione­dun mukaista?

    Uusi jään­mur­ta­ja:

    Uusi mur­ta­ja on menos­sa Liiken­nevi­ras­ton alaisuuten joka aikoo kil­pailut­taa uuden mur­ta­jan hoito­varus­ta­mon. Kysynkin Osmon Soin­in­vaaran / Vihrei­den mielipi­det­tä siitä, että mis­tä säästöä nyt sit­ten syn­tyy? Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike pitänee huolen siitä, että uuten mur­ta­jaan tulee jään­murtjien käytössä ole­va TES.

    Nythän esim. Joakim Hågans on julk­isu­udessa uhon­nut, että hänen yhtiön­sä henkilökun­ta tekee saman työn halvem­mal­la. Käytän­nössä tämä toden­näköis­es­ti tarkoit­taa viro­laisia mer­i­hiehä. Jään­mur­tokoke­mus­ta omaavaa henkilökun­ta on nyt Arct­ian palveluk­ses­sa. Mil­lä houkut­telette heistä osan siir­tymään uuteen murtajaan?

    Kiitos vas­tauk­sista.

  101. Masi: Oletko aivan var­ma, että makaavat?

    http://en.wikipedia.org/wiki/AHTS_Balder_Viking
    http://en.wikipedia.org/wiki/Tor_Viking
    http://en.wikipedia.org/wiki/Vidar_Viking
    http://en.wikipedia.org/wiki/Oden_%281988_icebreaker%29

    Kolme aluk­sista on nor­jalaisen Trans Viking yhtiön omis­tuk­ses­sa ja niitä on käytet­ty avus­ta­maan öljy-yhtiöitä. Ne on rek­isteröi­ty Ruot­si­in. Kah­ta niistä on myös Ruotsin val­tio vuokran­nut jään­mur­tamiseen pari­na talvena.

    Neljäs alus on Ruotsin val­tion omis­tuk­ses­sa ja se on ollut työl­lis­tet­tynä molem­mil­la napa-alueil­la tieteel­li­sis­sä tutkimus­pro­jek­teis­sa.

  102. En ollenkaan ihmettele, vaik­ka Suomen val­tio onnis­tu­isi neu­vot­tele­maan sel­l­aisen sopimuk­sen, että Suo­mi kor­vaisi öljykatas­trofin vahingot.

    Onhan Suo­mi onnis­tunut neu­vot­tele­maan itsen­sä EU:n suurim­mak­si net­tomak­sa­jak­si. Samoin Suomen osu­us euro-kri­isin hoi­dos­ta on suh­teel­lis­es­ti ottaen suurin.

    Suo­ma­laiset ovat maail­man­lu­okan neu­vot­telijoi­ta ja kaup­pi­ai­ta. Team Fin­land on sekin tehnyt lois­tavaa työtä. Suomen vien­ti on romahtanut.

  103. Lep­oti­la zZ: Kolme aluk­sista on nor­jalaisen Trans Viking yhtiön omis­tuk­ses­sa ja niitä on käytet­ty avus­ta­maan öljy-yhtiöitä. Ne on rek­isteröi­ty Ruot­si­in. Kah­ta niistä on myös Ruotsin val­tio vuokran­nut jään­mur­tamiseen pari­na talvena.

    Nämä kak­si eivät ilmeis­es­ti kuitenkaan ole “maan­neet kesät lai­turis­sa”, kuten her­ra Soin­in­vaara väitti.

  104. Rikosil­moi­tusten suh­teen Arct­ian tapauk­ses­sa toimit­ti­in järkevästi: kak­si Green­pea­cen mie­lenosoi­tus­ta, joista toises­sa ei vahin­gontekoa (ei syytet­tä), toises­sa vahinko­ja (nos­tet­tu syyte). Vaikut­taa fir­man ja omis­ta­jan kannal­ta hark­i­t­ul­ta ja linjakkaalta.

  105. Tässä on aika lail­la hyödtön­tä kiis­te­lyä aiheesta, jso­ta tiedämme aivan liian vähän.

    Jos Arc­tia Ship­pin­gin johto ja ertää min­is­ter­it ovat niin vaku­ut­tunei­ta ark­tisen toimin­nan riskit­tömyy­destä suo­ma­laiselle jään­mur­ta­jalle, Siis siinä mielessä, että yhtiölle ei tule kohdis­tu­maan nyky­istä liikevoito­ta ylit­tävää vahin­gonko­r­vaus­riskiä, he ovat valmi­ita pant­taa­maan vuosi­palkkaansa vas­taa­van sum­man kor­vau­siskin kat­tamiseen, esin. luovut­tam­l­la pan­tik­si oman asun­tosa tai mui­ta sopi­va reaali­vakuuk­sia. Pant­tau­sai­ka olkoon 25 vuot­ta, joka on näisäs hom­mis­sa kvartaali.

    Jos he ovat siihen valmi­ita, voimme jatkaa keskustelua osal­lis­tu­mis­es­ta ark­tiseen öljyn­po­raus­toim­intaan. Jos eivät, uno­hdamme sen toistaiseksi.

  106. Masi: Nämä kak­si eivät ilmeis­es­ti kuitenkaan ole “maan­neet kesät lai­turis­sa”, kuten her­ra Soin­in­vaara väitti.

    Eivätkä ne ole Ruotsin val­tion omis­tamia. Ruot­sil­la on viisi omaa mur­ta­jaa. Noi­ta kah­ta nor­jalaisen yksi­ty­isyri­tyk­sen omis­ta­maa alus­ta vuokrataan tarvittaessa.

    Ehkä Arct­ian kan­nat­taisi vuokra­ta talvek­si aluk­sia Shelliltä eikä Shellin kesäk­si Arctialta?

  107. Sami Saari­nen:

    Sum­ma-sum­marum. Venäläis­ten käytössä ole­va mur­ta­ja­malli, jos­sa on kohtu­ut­tomasti tehoa ja kolme ruu­via toimii kyl­lä ark­ti­sis­sa olo­suhteis­sa, mut­tei enää ollenkaan niin hyvin laivo­jen avus­tamises­sa esimerkik­si Suomen­lahdel­la (Perämer­estä puhumattakaan).

    Neu­vos­toli­itossa ja Venäjäl­lä suun­nit­telu­filosofia on yleen­sä ollut sel­l­ainen, että nos­te­taan tehoa ja se tehdään yleen­sä moot­torin kokoa kas­vat­ta­mal­la. Tämä tietenkin toimii sel­l­ai­sis­sa olois­sa, mis­sä ei tarvitse välit­tää polt­toaineenku­lu­tuk­ses­ta tai päästöistä. Tämä on koskenut lentokonei­ta, veture­i­ta, kuor­ma-auto­ja ja laivo­ja. Näin yleisenä huomiona keskusteluun.

    Polt­toaine­taloudelli­nen ja ympäristöasi­at huomioon otta­va suun­nit­telu voi olla kil­pailutek­i­jä län­si­mais­sa, mut­ta Venäjäl­lä ei olla ihan niin pitkällä.

  108. Ter­ve vaan Osmo,

    Mik­si ruot­salainen jään­mur­to on halvempaa?

    No kat­sopas hei­dän taus­taor­gan­isaa­tiotansa ja sitä mikä taho alus­ta operoi..

    Mekin päästään samaan kus­tan­nus­ta­soon, kun uusi mur­ta­ja oper­oidaan laivas­ton toimes­ta kuten Ruot­sis­sa ja omis­es­te­taan val­tion toimesta.

    Että ter­veisiä vaan sinne yksi­ty­istämiski­iman jälki­aal­toi­hin.. Ei ollut hal­pa kokeilut tämä yksityistäminen!

    Osmo Soin­in­vaara:
    Tuos­ta on sat­un­naisia eriä 24 miljoon­aa. Möivät yhden mur­ta­jan Viroon.

  109. Kat­sos vaan — vaik­ka olenkin asi­a­sisäl­löstä eri mieltä (eli että tot­ta kai Arc­tia Ship­ping on tehnyt juurikin oikein myy­dessään vapaan kap­a­siteet­tin­sa Shellille), niin Osmo Soin­in­vaara on sen­tään pere­htynyt asi­aan ihan hyvin toisin kuin min­is­teri Kyl­lö­nen, joka on ihan pihal­la. Ei kyseisen yri­tyk­sen toimin­nas­ta tarvi­ta mitään uut­ta paperini­vaskaa (ulkop­uo­li­nen selvi­tys) syn­nyt­tää sen täh­den, että min­is­teri ei ole tehtävien­sä tasal­la eikä sen puoleen osaa edes lukea yksinker­taista tuloslaskel­maa ja taset­ta (min­is­terin lausun­to yle-uutisille on ihan hönt­ti ja pal­jas­taa että hän ei ole lukenut esimerkik­si yhtiön vuosik­er­to­mus­ta lainkaan).
    Sitä pait­si — veron­mak­sa­jathan tässä pis­tet­täisi­in kum­minkin mak­sa­jan penkille, jos Arc­tia Ship­ping tekik­si edelleen tappiota.

  110. Osmo Soin­in­vaara: Täl­lä het­kel­lä Arc­tia Ship­pingillä on Shellin kanssa sopimus, joka on yhtiön ilmoituk­sen mukaan jo voitolli­nen (13,4 M€). Pitäisi päästä yhtiön kir­jan­pitoon tietääk­seen, onko tämä oikein las­ket­tu. Jos lai­va on tuon ark­tisen toimin­nan vuok­si 50 miljoon­aa euroa kalli­impi ja myös käyt­tökus­tan­nuk­sil­taan kalli­impi, pitäisi lisähin­ta tietysti lait­taa kokon­aan ark­tisen toimin­nan kus­tan­nuk­sik­si eikä vyöryt­tää sent­tiäkään siitä talvisen jään­mur­ron kus­tan­nuk­sik­si. Näistä lisäom­i­naisuuk­sista on Itämerel­lä vain haittaa.

    Val­tioneu­vos­ton tarkas­tusvi­ras­to ker­too moni­toimur­ta­jien han­k­in­nas­ta selvi­tyk­sessään näin:
    “Tarkas­tusvi­ras­to selvit­ti, onko val­ti­olle ollut edullisem­paa han­kkia moni­toim­imur­ta­jia kuin per­in­teisiä mur­ta­jia ja onko han­k­in­nat tehty asian­mukaises­ti. Moni­toim­imur­ta­jien han­kkimi­nen todet­ti­in edullisem­mak­si kuin per­in­teis­ten mur­ta­jien han­kkimi­nen, joskaan ero ei ole ollut kovin suuri.”
    (Tarkas­tusker­to­mus 43/2003: Moni­toim­imur­ta­jien han­k­in­ta ja kau­palli­nen toiminta)
    http://www.vtv.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2003/monitoimimurtajien_hankinnassa_ja_kaupallisessa_kaytossa_epakohtia.496.news

    On ehkä “hie­man” tarkoi­tushakuista mielestäni väit­tää, että tuo väitet­ty 50 miljoo­nan euron ero­tus han­ki­tahin­nas­sa tulisi lait­taa ark­tisen toimin­nan kus­tan­nuk­si­in. Eikö kan­nat­taisi laskea koko laivan elinkaaren ajal­ta tulos muus­ta toimin­nas­ta kuin jään­mur­tamis­es­ta? Käytet­tävät aluk­set raken­net­ti­in 90-luvun alus­sa ja ovat toim­i­neet useis­sa eri off­shore oper­aa­tiois­sa ympäri maail­maa ja var­masti ansain­neet tuon ero­tuk­sen ver­rat­tuna per­in­teiseen mur­ta­jaan. Aluk­set ovat olleet oper­aa­tiois­sa niin Nor­jas­sa, Välimerel­lä, Län­si-Afrikas­sa, Grön­lan­nis­sa kuin Brasil­ias­sakin. Nyt annetaan ymmärtää, että ne olisi nimeno­maan tehty tätä Shellin oper­aa­tio­ta varten joka alkoi 2012 — 20 vuot­ta ensim­mäisen aluk­sen kölin­laskun jälkeen.

    Muis­tet­ta­va on myös se että val­tio on bud­je­toin­ut 125 miljoon­aa euroa uuteen mur­ta­jaan ja jos mitään laivan rak­en­tamis­es­ta ja merenku­lus­ta tiedän, tup­paa arviot aluk­sen hin­noista aina pikkasen nouse­maan raken­nus­vai­heessa (olen öljyäkul­jet­ta­van toisen val­tiony­htiön palveluk­ses­sa konepäällikkönä).

    Toinen asia mihin halu­aisin kiin­nit­tää huomio­ta, on tuo väitet­ty huono jään­mur­tokyky näil­lä aluk­sil­la. Mihin se perus­tuu? 1998 valmis­tunut Bot­ni­ca oli huono jään­mur­ta­ja ja myös ver­rat­tain sopi­ma­ton off­shore työsken­te­lyyn, mut­ta sehän Arc­ti­as­sakin tun­nustet­ti­in ja alus myyti­in viro­laisille. Arct­ian koti­sivuil­la moni­toim­imur­ta­jista maini­taan seu­raavaa: “Alus­ten jään­mur­to-omi­naisu­udet ovat loistavat.” 

    http://www.arctia.fi/monitoimimurtajat_2011

    Mainit­takoon lopuk­si vielä että aluk­sista Nordi­ca on ollut mm. vihrei­den niin paljon perääänku­u­lut­ta­man tuulivoiman rakennus“talkoissa” Irlan­nin­merel­lä 2011. Eiköhän tässä kaikessa tun­nekuo­hus­sa olisi tärkeää ker­toa kaik­ki fak­tat eikä vain niitä jot­ka palvel­e­vat omia tarkoitusperiä.

  111. EJM:
    Ter­ve vaan Osmo,

    Mik­si ruot­salainen jään­mur­to on halvempaa?

    No kat­sopas hei­dän taus­taor­gan­isaa­tiotansa ja sitä mikä taho alus­ta operoi..

    Mekin päästään samaan kus­tan­nus­ta­soon, kun uusi mur­ta­ja oper­oidaan laivas­ton toimes­ta kuten Ruot­sis­sa ja omis­es­te­taan val­tion toimesta.

    Että ter­veisiä vaan sinne yksi­ty­istämiski­iman jälki­aal­toi­hin.. Ei ollut hal­pa kokeilut tämä yksityistäminen!

    Vähän väärin meni, ellei ole taas muut­tunut. Ruot­salaisia mur­ta­jia ei mielestäni enää oper­oi ruotsin armei­ja. Joskus on oper­oin­ut. Trans Atlantic oper­oi jos­sakin vai­heessa, mut­ta ei enää. nyt oper­oi jokin muu, en muista nimeä. Ei ilmeis­es­ti kovin hyvä busi­ness ollut. Ja vielä lisäk­si, palkkaku­luis­sa ei tule säästöäa vaik­ka laivas­to uuden mur­ta­jan ottaisikin hoitaak­seen. Laivas­to mak­saa konemestareille ja jne. parem­paa palkkaa kuin mitä kaup­palaivas­tossa maksetaan.

    Kyl­lä, olen kanssasi samaa mieltä, yksi­ty­istämisessä ei ollut mitään järkeä. Nämä Varustali­ike­laitos, Fin­sta­ship ja Arc­tia ovat seu­raus­ta Eu lain­säädän­nöstä joka ei sal­li val­tion monop­o­lia, Laki julk­i­sista han­k­in­noista ja jne. Säästö­ja yritet­ti­in hakea, muit­ta kuinkas taas kävikään? Samaan ale­taan heräämään kuntapuolellakin.

  112. Toinen asia mihin halu­aisin kiin­nit­tää huomio­ta, on tuo väitet­ty huono jään­mur­tokyky näil­lä aluk­sil­la. Mihin se perustuu?

    Suo­ma­lais­ten moni­toim­imur­ta­jien väitet­ty “huono jään­mur­tokyky” Itämeren olo­suhteis­sa perus­tuu käytän­nössä kah­teen asiaan:

    - ei keu­lapotkure­i­ta, jot­ka aut­ta­vat mur­ta­jaa jää­val­lien läpäisyssä; ja
    — suu­lake­potku­rit, jot­ka saat­ta­vat tukkeu­tua jääkappaleista.

    Propul­siote­hoa moni­toim­imur­ta­jis­sa on saman ver­ran kuin Otso-luokas­sa (15,000 kW) ja suu­lak­keet kas­vat­ta­vat potkurei­den paa­lu­työn­töä huo­mat­tavasti (230 ton­nia vs. 160 ton­nia Otso-luokalla). Runk­o­muo­ton­sa osalta mur­ta­jat vas­taa­vat mitä tahansa nykyaikaista murtajaa.

    Bot­ni­can jään­mur­tokykyä heiken­si huo­mat­tavasti se, että alus oli yhtä lev­eä kuin muut mur­ta­jat, mut­ta akselite­hoa oli kol­mannes vähem­män (10,000 kW).

  113. Mer­im­ies: Kyl­lä, olen kanssasi samaa mieltä, yksi­ty­istämisessä ei ollut mitään järkeä.

    Seu­raavak­si jär­jet­tömyy­dessä on vuorossa rautati­et. Jos­sain Briteis­sä sen voi käsit­tääkin. Olen itsekin matkus­tanut reit­il­lä, jon­ka oli aiko­ja sit­ten joku yri­tys rak­en­tanut. Suomen rautati­et ovat val­tion rakentamia.

    Suo­mi taitaa olla Euroopan uus­lib­er­al­is­tisin val­tio ja innokkain yksityistäjä.

    Vasem­mis­toli­it­tokin on mukana pri­vati­soimis­pro­jek­teis­sa. Demarien Juk­ka Kärnä puolestaan arvosteli pon­tev­asti radios­sa Suomen telakkapoli­ti­ikkaa, mut­ta kun toimit­ta­ja kysyi, pitäisikö val­tion olla mukana, kansane­dus­ta­ja ei tien­nyt miten olisi sanansa aset­tanut. Puolue­toimis­to kait kieltänyt.

    Kuvaavaa on, että keskus­tan Juha Sip­ilä, joka on vieläpä miljonääri, tekee ehdo­tuk­sia ja vetoomuk­sia, jot­ta val­tio osal­lis­tu­isi Suomen talouselämän rahoit­tamiseen ja yri­tys­ten omistamiseen.

  114. No kyl­lähän tuo tiede­tään, että olo­suh­teet Itämerel­lä ja Ark­tikas­sa ovat eri­laiset. Jos halu­taan molem­mil­la alueil­la toimi­va mur­ta­ja, on se aina jonkin­lainen kom­pro­mis­si. Se, halu­taanko kom­pro­mis­si vai ei, on myös poli­it­ti­nen päätös. 

    Taus­ta­ti­etoina poli­it­tisen päätök­sen tekoa varten tarvi­taan tietoa (tai luotet­ta­va arvio) eri vai­h­toe­hto­jen teknis­es­tä ja taloudel­lis­es­ta suori­tuskyvys­tä tehtävis­sä, joista kon­sen­sus syn­tyy (sisäl­lyt­täen lasken­taan esim. aluk­sen elinkaari). 

    Suomen kaltaisia mai­ta, jois­sa tarvit­taisi­in suh­teessa yhtä paljon mur­ta­jia talvi­sis­sa avus­tus­toimis­sa, ei mui­ta juuri (Venäjän lisäk­si) tai­da olla. Itämerel­lä kiin­ni­ju­ut­tuvien rah­tialus­ten irrot­ta­mi­nen on ket­terälle Urho-luokan mur­ta­jalle ns. “helpom­pi nak­ki” kuin polaarimur­ta­jille, jois­sa keu­lapotkure­i­ta ei ole. Itämeren jäis­sä ket­teryys on eduk­si (täl­löin avus­tus­toim­inta on tehokkaam­paa), kun taas Ark­tik­sen pahem­mis­sa paikois­sa (mis­sä apu on kaukana) on aluk­sen voima ja kestävyys etusijalla.
    Lisää ket­teryyt­tä ja uusia toim­intat­apo­ja mah­dol­lis­tavien ruoripotkurien kestävyy­destä ark­ti­sis­sa olo­suhteis­sa osan­nevat parhait­en ker­toa alan asiantuntijat. 

    Ruot­salaiset halu­si­vat aikoinaan tehdä itse köm­pelön(?) ja rujon oloisen Oden-mur­ta­jansa (Oden, ei Osmo!). Sil­lä lie­nee kuu­lop­uhei­den mukaan ollut use­ampi, aika tuot­ta­va keik­ka pohjoises­sa. Toisaal­ta, moni myös ihmetteli ruot­salais­ten intoa raken­nut­taa noi­ta Viking-luokan “merten kuor­ma-auto­ja”, joiden kohdal­la ei pää­tavoit­teena tain­nut suinkaan olla ket­terä ja tehokas, Ruotsin talvili­iken­net­tä avus­ta­va mur­ta­ja. Mikä mah­taa olla niiden käyt­tö­talouden sal­do? No, mainit­se­masi Ahve­nan­meren tapaus taisi kuitenkin osoit­taa, mihin nuo Viking-luokan AHTS-mur­ta­jat tosi­paikan tullen hyytyivät! 

    Veikkaisin, että suo­ma­lais­mur­ta­jat päi­hit­tävät tuor­eim­mat ruot­salaisaluk­set men­nen tullen, jos tarkastel­laan pelkästään avus­tus­toimin­nan tehokku­ut­ta talvikau­den aikana Itämeren jäis­sä. Teknis­es­ti kyvykkäi­den alus­ten suun­nit­telus­sa on Suo­mi kun­nos­tau­tunut. On kuitenkin huo­mat­ta­va, että kokon­aistalous on myös yllät­tävän tärkeä seik­ka, varsinkin, jos rahas­ta on pulaa (kuten aina Suomessa). 

    Jos edes osa mur­ta­jis­tamme voi han­kkia kesäisin lisä­tien­este­jä pohjoises­sa (ja kerätä lisää koke­mus­po­h­jaa järke­vis­sä hom­mis­sa), ei se var­maan ole pahit­teek­si, edel­lyt­täen että riskit (myös ne ennakoimat­tomat!) ovat hyvässä hallinnassa. 

    Toim­inta ark­tisil­la ja antark­tisil­la vesil­lä on alka­nut kiin­nos­taa yhä use­ampia. Mik­si ihmeessä mei­dän suo­ma­lais­ten, joil­la jäis­säkulku­taito “imetään jo äid­in­mai­d­os­sa”, tulisi jät­täy­tyä sivus­takat­so­jik­si, kun “novi­ise­ja ryn­nii” kas­vav­ille markkinoille. 

    Meil­lä osa­taan suun­nitel­la ja rak­en­taa mur­ta­jat tarvit­taes­sa vaik­ka afrikkalaisille! Älkäämme silti ylenkat­soko mui­ta, sil­lä esim. Nokia muis­tut­taa meitä huole­hti­maan monin eri tavoin siitä, että kyken­emme säi­lyt­tämään johtoase­mamme. Kil­pailu kuitenkin kovenee!

    PS. Toiv­ot­tavasti Urho-luokan kor­vaa­jas­ta ei silti tehdä liikaa Viking-luokan kaltaista, off­shore-toim­intaa pain­ot­tavaa, ahto­jäis­sä hyy­tyvää kom­pro­mis­sia. Kaup­pamerenkulkumme ei saa hyy­tyä kov­inakaan talv­ina, joten perus­mur­ta­jille on tarvetta.

    Sami Saari­nen: Itse asi­as­sa juuri päin­vas­toin eli jään­mur­ta­jis­sa käytet­tävät keu­lapotku­rit osoit­ta­vat eri­no­maisuuten­sa eri­tyis­es­ti ahtau­mis­sa ja jää­so­hjos­sa ajet­taes­sa. Sisään­päin pyöriv­ien keu­lapotkurei­den aikaansaa­ma vir­taus huuhtelee aluk­sen runk­oa ja pienen­tää kitkaa.

    Otso-luokan mur­ta­jis­sa luovut­ti­in keu­las­sa ole­vista potkureista ja ne kor­vat­ti­in ns. pulpu­tus-jär­jestelmäl­lä, jos­sa paineil­maa aje­taan run­gon ja jään väli­in kitkan pienen­tämisek­si. Ratkaisu ei ole osoit­tau­tunut yhtä toimi­vak­si kuin “neliv­e­toinen” systeemi.

    Ark­tiselle alueelle suun­nitel­tua mur­ta­jaa saadaan tuskin sovel­tumaan Suomen ran­nikon jään­mur­toon yhtä hyvin kuin nyky­istä kalus­toa. Kolmiru­u­vi­nen takatu­up­pari menet­tää huo­mat­ta­van osan ket­teryy­destään, aluk­sen syväyt­tä on vaikea saa­da riit­tävän alhaisek­si Suomen väyläverkos­tolle, jääah­tau­mat tuot­ta­vat ongelmia yms. Tasaises­sa jäässä ajet­taes­sa pelkäl­lä konete­hon nos­tamisel­la voidaan saavut­taa paljonkin, mut­ta Itämeren olo­suhteis­sa noi­ta tasaisen jään kent­tiä ei aina ole saatavissa.

    Hyvänä esimerkkinä on tuo vuo­den 2010(?) Ahve­nan­meren tapaus, jos­sa muu­ta­ma auto­laut­takin kol­hi kylk­iään jäi­den puris­tuk­ses­sa. Tapah­tuma­paikalla oli myös ruot­salais­ten kak­si Viking-luokan moni­toim­imur­ta­jaa, mut­ta ne eivät kumpikaan kyen­neet aut­ta­maan auto­laut­to­ja. Apu saa­pui vih­doin Merenkurkus­ta, jos­ta ruot­salaiset lähet­tivät Ymer:in leikkaa­maan avustet­ta­vat irti.

    Sum­ma-sum­marum. Venäläis­ten käytössä ole­va mur­ta­ja­malli, jos­sa on kohtu­ut­tomasti tehoa ja kolme ruu­via toimii kyl­lä ark­ti­sis­sa olo­suhteis­sa, mut­tei enää ollenkaan niin hyvin laivo­jen avus­tamises­sa esimerkik­si Suomen­lahdel­la (Perämer­estä puhumattakaan).

    Kysymys lähin­nä kuu­luukin, että halu­am­meko hyvin toimi­van mur­ta­jan omille vesillemme vai ark­tisi­in olo­suhteisi­in? Molem­pia on läh­es mah­do­ton saa­da jos kus­tan­nuk­set yritetään pitää inhimillisinä.

  115. Sakke:

    Lisää ket­teryyt­tä ja uusia toim­intat­apo­ja mah­dol­lis­tavien ruoripotkurien kestävyy­destä ark­ti­sis­sa olo­suhteis­sa osan­nevat parhait­en ker­toa alan asiantuntijat.

    En väitä ole­vani mikään asiantun­ti­ja, mut­ta veli venäläi­nen se jak­saa ennakkolu­u­lot­tomasti tila­ta ruotipotkuril­la varustet­tu­ja rahti­laivo­ja ja mur­ta­jia ark­tisille alueilleen. Helsingis­sä raken­net­tu Noril­skiy Nick­el ja sen Sak­sas­sa raken­netut sis­ar­aluk­set ovat pär­jän­neet men­estyk­sekkäästi jo vuosia, vaik­ka aluk­sis­sa on vain yksi iso ruoripotkuri. Tätä nykyään ark­tikas­sa sur­raa jos jonkin­laista tankke­ri­akin, ja nyt venäläi­nen telak­ka rak­en­telee Azipodeil­la varustet­tua mur­ta­jaa myös Koil­lisväylän tarpeisi­in. Tämä siitä huoli­mat­ta, että venäläiset taku­ul­la tietävät, mikä pohjoises­sa kestää ja mikä ei. Ker­tokoot se jotain nykyaikaisten ruoripotkurei­den luotettavuudesta.

    Sekä mekaaniset Z‑vetolaitteet että Azipodit kär­sivät alku­jaan las­ten­taudeista, mut­ta niistä on jo päästy eroon. Ei siis ole mitään syytä kart­taa niitä nykyaikai­sis­sa jään­mur­ta­jis­sa. Kun on ker­ran näh­nyt suo­ma­laisen moni­toim­imur­ta­jan leikkaa­mas­sa irti kaup­palaivaa kau­ni­il­la pikku piruetil­la, ei halua nähdä peräsi­men puolikastakaan…

    Sakke:

    Ruot­salaiset halu­si­vat aikoinaan tehdä itse köm­pelön(?) ja rujon oloisen Oden-mur­ta­jansa (Oden, ei Osmo!). Sil­lä lie­nee kuu­lop­uhei­den mukaan ollut use­ampi, aika tuot­ta­va keik­ka pohjoisessa.

    Ode­nia on käytet­ty lähin­nä tutkimus­toimin­nas­sa, jos­sa se lie­nee omi­aan yht­enä maail­man parhaista tasaisen jään mur­ta­jista. Odeni­in ovat luot­ta­neet jenkitkin ja lai­va on käynyt pohjois­naval­la. Avus­tus­toimin­nas­sa se on kuitenkin aut­ta­mat­toman köm­pelö: Oden ei kään­ny, vaan kaar­taa loivasti kuin venäläi­nen soti­laskuor­ma-auto konsanaan.

  116. Jään­mur­ta­jien käytön yksi­ty­istämi­nen on varsi­nainen riemu­voit­to! Seu­raavak­si jäämme kovasti jän­nit­tämään tois­tuuko sama myös poli­isin, pelas­tus­laitok­sen, tullin ja eri­tyis­es­ti armei­jan kanssa. Skab­bareil­la onkin nykyään aivan liikaa joutoaikaa, joten niitä voisi vuokra­ta hyvään käyt­töön maail­man kri­isialueille. Koke­mus kar­tut­taisi myös ammat­ti­taitoa. Tai sit­ten vois­han sen­ki tiet­ty ostaa halvem­mal­la ruåt­salaisil­ta. Tai ihan pilkkahin­taan Eestistä.

  117. Sakke: Ruot­salaiset halu­si­vat aikoinaan tehdä itse köm­pelön(?) ja rujon oloisen Oden-mur­ta­jansa (Oden, ei Osmo!). Sil­lä lie­nee kuu­lop­uhei­den mukaan ollut use­ampi, aika tuot­ta­va keik­ka pohjoisessa.

    Wikipedi­an mukaan Oden on ollut mukana tutkimus­pro­jek­teis­sa molem­mil­la napa-alueil­la. En löytänyt googlaa­mal­la tietoa, että se olisi työsken­nel­lyt öljy-yhtiöille. (Sta­toil tosin oli mukana rahoit­ta­mas­sa yhtä tutkimus­retkeä, joka ei kuitenkaan liit­tynyt öljyyn, vaan jäävuoriin.)

    Sakke:
    Toisaal­ta, moni myös ihmetteli ruot­salais­ten intoa raken­nut­taa noi­ta Viking-luokan “merten kuor­ma-auto­ja”, joiden kohdal­la ei pää­tavoit­teena tain­nut suinkaan olla ket­terä ja tehokas, Ruotsin talvili­iken­net­tä avus­ta­va mur­ta­ja. Mikä mah­taa olla niiden käyt­tö­talouden sal­do? No, mainit­se­masi Ahve­nan­meren tapaus taisi kuitenkin osoit­taa, mihin nuo Viking-luokan AHTS-mur­ta­jat tosi­paikan tullen hyytyivät!

    Sjö­fartsver­ketin käyt­tämät Viking luokan AHTS-mur­ta­jat Tor Viking II ja Balder Viking eivät ole Ruotsin val­tion omis­tuk­ses­sa. Sjö­fartsver­ket vuokraa niitä tarvit­taes­sa nor­jalaiselta yri­tyk­seltä Trans Viking Ice­break­ing & Offshore.

  118. Osmo Soin­in­vaara: Hmm.. 50 % x 150 M€ x 2 = 150 M€ > 90 M€
    Ymmärtääk­se­niArct­ian yksi­tyiset kil­pail­i­jat ovat olleen vähyän nyreis­sään siitä, kuin­ka hal­val­la Arc­tia taseisi­in­sa mur­ta­jat sai, mut­ta en tiedä asi­as­ta enempää.
    Eikö eilen tul­lut uuti­sis­sa selväk­si että tämä hom­m­ma on kan­nat­tavaa sen voi käy­dä tarkistamassa
    val­tionkont­torista sieltä löy­tyy tieto eikö kan­na­ta lopet­taa paskan puhuminen

    Sakke:
    No kyl­lähän tuo tiede­tään, että olo­suh­teet Itämerel­lä ja Ark­tikas­sa ovat eri­laiset. Jos halu­taan molem­mil­la alueil­la toimi­va mur­ta­ja, on se aina jonkin­lainen kom­pro­mis­si. Se, halu­taanko kom­pro­mis­si vai ei, on myös poli­it­ti­nen päätös. 

    Taus­ta­ti­etoina poli­it­tisen päätök­sen tekoa varten tarvi­taan tietoa (tai luotet­ta­va arvio) eri vai­h­toe­hto­jen teknis­es­tä ja taloudel­lis­es­ta suori­tuskyvys­tä tehtävis­sä, joista kon­sen­sus syn­tyy (sisäl­lyt­täen lasken­taan esim. aluk­sen elinkaari). 

    Suomen kaltaisia mai­ta, jois­sa tarvit­taisi­in suh­teessa yhtä paljon mur­ta­jia talvi­sis­sa avus­tus­toimis­sa, ei mui­ta juuri (Venäjän lisäk­si) tai­da olla. Itämerel­lä kiin­ni­ju­ut­tuvien rah­tialus­ten irrot­ta­mi­nen on ket­terälle Urho-luokan mur­ta­jalle ns. “helpom­pi nak­ki” kuin polaarimur­ta­jille, jois­sa keu­lapotkure­i­ta ei ole. Itämeren jäis­sä ket­teryys on eduk­si (täl­löin avus­tus­toim­inta on tehokkaam­paa), kun taas Ark­tik­sen pahem­mis­sa paikois­sa (mis­sä apu on kaukana) on aluk­sen voima ja kestävyys etusijalla.
    Lisää ket­teryyt­tä ja uusia toim­intat­apo­ja mah­dol­lis­tavien ruoripotkurien kestävyy­destä ark­ti­sis­sa olo­suhteis­sa osan­nevat parhait­en ker­toa alan asiantuntijat. 

    Ruot­salaiset halu­si­vat aikoinaan tehdä itse köm­pelön(?) ja rujon oloisen Oden-mur­ta­jansa (Oden, ei Osmo!). Sil­lä lie­nee kuu­lop­uhei­den mukaan ollut use­ampi, aika tuot­ta­va keik­ka pohjoises­sa. Toisaal­ta, moni myös ihmetteli ruot­salais­ten intoa raken­nut­taa noi­ta Viking-luokan “merten kuor­ma-auto­ja”, joiden kohdal­la ei pää­tavoit­teena tain­nut suinkaan olla ket­terä ja tehokas, Ruotsin talvili­iken­net­tä avus­ta­va mur­ta­ja. Mikä mah­taa olla niiden käyt­tö­talouden sal­do? No, mainit­se­masi Ahve­nan­meren tapaus taisi kuitenkin osoit­taa, mihin nuo Viking-luokan AHTS-mur­ta­jat tosi­paikan tullen hyytyivät! 

    Veikkaisin, että suo­ma­lais­mur­ta­jat päi­hit­tävät tuor­eim­mat ruot­salaisaluk­set men­nen tullen, jos tarkastel­laan pelkästään avus­tus­toimin­nan tehokku­ut­ta talvikau­den aikana Itämeren jäis­sä. Teknis­es­ti kyvykkäi­den alus­ten suun­nit­telus­sa on Suo­mi kun­nos­tau­tunut. On kuitenkin huo­mat­ta­va, että kokon­aistalous on myös yllät­tävän tärkeä seik­ka, varsinkin, jos rahas­ta on pulaa (kuten aina Suomessa). 

    Jos edes osa mur­ta­jis­tamme voi han­kkia kesäisin lisä­tien­este­jä pohjoises­sa (ja kerätä lisää koke­mus­po­h­jaa järke­vis­sä hom­mis­sa), ei se var­maan ole pahit­teek­si, edel­lyt­täen että riskit (myös ne ennakoimat­tomat!) ovat hyvässä hallinnassa. 

    Toim­inta ark­tisil­la ja antark­tisil­la vesil­lä on alka­nut kiin­nos­taa yhä use­ampia. Mik­si ihmeessä mei­dän suo­ma­lais­ten, joil­la jäis­säkulku­taito “imetään jo äid­in­mai­d­os­sa”, tulisi jät­täy­tyä sivus­takat­so­jik­si, kun “novi­ise­ja ryn­nii” kas­vav­ille markkinoille. 

    Meil­lä osa­taan suun­nitel­la ja rak­en­taa mur­ta­jat tarvit­taes­sa vaik­ka afrikkalaisille! Älkäämme silti ylenkat­soko mui­ta, sil­lä esim. Nokia muis­tut­taa meitä huole­hti­maan monin eri tavoin siitä, että kyken­emme säi­lyt­tämään johtoase­mamme. Kil­pailu kuitenkin kovenee!

    PS. Toiv­ot­tavasti Urho-luokan kor­vaa­jas­ta ei silti tehdä liikaa Viking-luokan kaltaista, off­shore-toim­intaa pain­ot­tavaa, ahto­jäis­sä hyy­tyvää kom­pro­mis­sia. Kaup­pamerenkulkumme ei saa hyy­tyä kov­inakaan talv­ina, joten perus­mur­ta­jille on tarvetta.

    Sakke:
    No kyl­lähän tuo tiede­tään, että olo­suh­teet Itämerel­lä ja Ark­tikas­sa ovat eri­laiset. Jos halu­taan molem­mil­la alueil­la toimi­va mur­ta­ja, on se aina jonkin­lainen kom­pro­mis­si. Se, halu­taanko kom­pro­mis­si vai ei, on myös poli­it­ti­nen päätös. 

    Taus­ta­ti­etoina poli­it­tisen päätök­sen tekoa varten tarvi­taan tietoa (tai luotet­ta­va arvio) eri vai­h­toe­hto­jen teknis­es­tä ja taloudel­lis­es­ta suori­tuskyvys­tä tehtävis­sä, joista kon­sen­sus syn­tyy (sisäl­lyt­täen lasken­taan esim. aluk­sen elinkaari). 

    Suomen kaltaisia mai­ta, jois­sa tarvit­taisi­in suh­teessa yhtä paljon mur­ta­jia talvi­sis­sa avus­tus­toimis­sa, ei mui­ta juuri (Venäjän lisäk­si) tai­da olla. Itämerel­lä kiin­ni­ju­ut­tuvien rah­tialus­ten irrot­ta­mi­nen on ket­terälle Urho-luokan mur­ta­jalle ns. “helpom­pi nak­ki” kuin polaarimur­ta­jille, jois­sa keu­lapotkure­i­ta ei ole. Itämeren jäis­sä ket­teryys on eduk­si (täl­löin avus­tus­toim­inta on tehokkaam­paa), kun taas Ark­tik­sen pahem­mis­sa paikois­sa (mis­sä apu on kaukana) on aluk­sen voima ja kestävyys etusijalla.
    Lisää ket­teryyt­tä ja uusia toim­intat­apo­ja mah­dol­lis­tavien ruoripotkurien kestävyy­destä ark­ti­sis­sa olo­suhteis­sa osan­nevat parhait­en ker­toa alan asiantuntijat. 

    Ruot­salaiset halu­si­vat aikoinaan tehdä itse köm­pelön(?) ja rujon oloisen Oden-mur­ta­jansa (Oden, ei Osmo!). Sil­lä lie­nee kuu­lop­uhei­den mukaan ollut use­ampi, aika tuot­ta­va keik­ka pohjoises­sa. Toisaal­ta, moni myös ihmetteli ruot­salais­ten intoa raken­nut­taa noi­ta Viking-luokan “merten kuor­ma-auto­ja”, joiden kohdal­la ei pää­tavoit­teena tain­nut suinkaan olla ket­terä ja tehokas, Ruotsin talvili­iken­net­tä avus­ta­va mur­ta­ja. Mikä mah­taa olla niiden käyt­tö­talouden sal­do? No, mainit­se­masi Ahve­nan­meren tapaus taisi kuitenkin osoit­taa, mihin nuo Viking-luokan AHTS-mur­ta­jat tosi­paikan tullen hyytyivät! 

    Veikkaisin, että suo­ma­lais­mur­ta­jat päi­hit­tävät tuor­eim­mat ruot­salaisaluk­set men­nen tullen, jos tarkastel­laan pelkästään avus­tus­toimin­nan tehokku­ut­ta talvikau­den aikana Itämeren jäis­sä. Teknis­es­ti kyvykkäi­den alus­ten suun­nit­telus­sa on Suo­mi kun­nos­tau­tunut. On kuitenkin huo­mat­ta­va, että kokon­aistalous on myös yllät­tävän tärkeä seik­ka, varsinkin, jos rahas­ta on pulaa (kuten aina Suomessa). 

    Jos edes osa mur­ta­jis­tamme voi han­kkia kesäisin lisä­tien­este­jä pohjoises­sa (ja kerätä lisää koke­mus­po­h­jaa järke­vis­sä hom­mis­sa), ei se var­maan ole pahit­teek­si, edel­lyt­täen että riskit (myös ne ennakoimat­tomat!) ovat hyvässä hallinnassa. 

    Toim­inta ark­tisil­la ja antark­tisil­la vesil­lä on alka­nut kiin­nos­taa yhä use­ampia. Mik­si ihmeessä mei­dän suo­ma­lais­ten, joil­la jäis­säkulku­taito “imetään jo äid­in­mai­d­os­sa”, tulisi jät­täy­tyä sivus­takat­so­jik­si, kun “novi­ise­ja ryn­nii” kas­vav­ille markkinoille. 

    Meil­lä osa­taan suun­nitel­la ja rak­en­taa mur­ta­jat tarvit­taes­sa vaik­ka afrikkalaisille! Älkäämme silti ylenkat­soko mui­ta, sil­lä esim. Nokia muis­tut­taa meitä huole­hti­maan monin eri tavoin siitä, että kyken­emme säi­lyt­tämään johtoase­mamme. Kil­pailu kuitenkin kovenee!

    PS. Toiv­ot­tavasti Urho-luokan kor­vaa­jas­ta ei silti tehdä liikaa Viking-luokan kaltaista, off­shore-toim­intaa pain­ot­tavaa, ahto­jäis­sä hyy­tyvää kom­pro­mis­sia. Kaup­pamerenkulkumme ei saa hyy­tyä kov­inakaan talv­ina, joten perus­mur­ta­jille on tarvetta.

  119. Tämä koko jut­tu on perin erikoinen. 

    Ensik­si 90-luvun alus­sa tode­taan, että per­in­teiset jään­mur­ta­jat ja niiden seisot­ta­mi­nen lai­turis­sa on kallista.
    Sit­ten tehdään noi­ta moni­toim­imur­ta­jia, joi­ta vuokrataan liian hal­val­la kesäisin. Tuosta­han oli myös oikeudenkäyntejäkin.
    Sit­ten peruste­taan val­tion 100% omis­ta­va yhtiö, jolle siir­retään KAIK­Ki murtajat.
    Saadaan kan­nat­tavia sopimuksia.
    Sit­ten tilataankin van­han malli­nen mur­ta­ja liiken­ne­m­i­nis­ter­iölle ja siir­ry­tään kohtaan yksi. 

    En ymmär­rä mikä ihme tässä on juju­na? Val­tio kil­pailee keskenään. Mik­si ihmeessä?

  120. Osmo Soin­in­vaara:
    Moni­toim­imur­ta­ja ei pär­jäää Perämerellä.

    Mik­si mur­ta­jaa ei sit­ten tilat­tu tuonne juuri sitä varten perustet­tuun yhtiöön? Vai meneekö se niin, että runko on liiken­ne­m­i­nis­ter­iön ja oper­ati­ivi­nen poruk­ka sit­ten jonkun muun yhtiön? Erikoiselta kyl­lä kuu­lostaa. Logi­ik­ka ei oikein nyt aukene.

    1. Asia kuu­luu liiken­ne­m­i­nis­ter­iölle, mut­ta kun perus­teena in kil­pailu ja monop­o­lin mur­t­a­mi­nen, taustal­la taitaa olla epäi­ly ylihinnoittelusta.

  121. Sha­keem: Ihmisil­lä on vähän nai­ivi suh­tau­tu­mi­nen oikeuteen.

    Eräs koti­mainen enti­nen suu­ru­us meinasi kaat­ua tähän ennen kuin men­estys pääsi käyn­ti­in. Luen­noit­si­ja ker­toi kuin­ka ei oltu varaudut­tu siihen, että markki­nao­su­u­den ylit­täessä 5–10% voi jenkeis­sä olla läh­es var­ma että pian joku haas­taa patent­tirikko­muk­ses­ta välim­iesoikeu­teen — ihan riip­pumat­ta onko mitään patent­te­ja rikot­tu vai ei. Pitää olla valmius (juris­tiar­ma­da) tor­jua jät­timäiset kor­vauk­set ja valmius reagoi­da aika vikkelästi perus­teet­tomi­inkin väit­teisi­in, eikä siinä auta luot­to että “ei oikeus voi meille mitään, kun ollaan tehty kaik­ki oikein”.

    Vaik­ka kävisikin niin että oikeus nau­raisi ulos mur­ta­jan omis­ta­jal­ta vaa­di­tut kor­vauk­set, ei paljon nau­ra­ta jos suuret jenkki­me­di­at vyöryt­tää syyn koti­maamme niskoille. “Suuret mas­sat” ei lue otsikkoa pidem­mälle, tai vastineita.

  122. Osmo Soin­in­vaara:
    Moni­toim­imur­ta­ja ei pär­jäää Perämerellä.

    Kyl­lä moni­toim­imur­ta­ja voidaan suun­nitel­la pär­jäämään myös vaikeim­mis­sa Itämeren olo­suhteis­sa. Hin­ta­lap­pua vain pitää hie­man kor­ja­ta ylöspäin ja suun­nit­telu­un vara­ta hie­man enem­män aikaa. 

    Fik­suin­ta lie­nee toteut­taa jään­mur­ron “perus­ta­so” niin san­o­tu­il­la per­in­teisil­lä jään­mur­ta­jil­la, jot­ka lähtevät liik­keelle ensim­mäis­inä ja palaa­vat Kata­janokalle viimeis­inä, ja luo­da jään­mur­to­tarpeen tasaa­va “säätövoima” vaik­ka sit­ten moni­toim­imur­ta­jil­la, jot­ka voidaan kut­sua häti­in myöhem­min ja lähet­tää takaisin öljyken­tille tai minne lie aikaisem­min. Koko Itämeri ei kuitenkaan ole Perämer­ta, joten kaikkien mur­ta­jien ei tarvitse olla “Urho-luokan murtajia”

  123. vk:
    Tämä koko jut­tu on perin erikoinen. 

    Ensik­si 90-luvun alus­sa tode­taan, että per­in­teiset jään­mur­ta­jat ja niiden seisot­ta­mi­nen lai­turis­sa on kallista.
    Sit­ten tehdään noi­ta moni­toim­imur­ta­jia, joi­ta vuokrataan liian hal­val­la kesäisin. Tuosta­han oli myös oikeudenkäyntejäkin.
    Sit­ten peruste­taan val­tion 100% omis­ta­va yhtiö, jolle siir­retään KAIK­Ki murtajat.
    Saadaan kan­nat­tavia sopimuksia.
    Sit­ten tilataankin van­han malli­nen mur­ta­ja liiken­ne­m­i­nis­ter­iölle ja siir­ry­tään kohtaan yksi. 

    En ymmär­rä mikä ihme tässä on juju­na? Val­tio kil­pailee keskenään. Mik­si ihmeessä?

    Poli­itikot päät­täjinä. Tuol­laista se on

  124. Arc­tic teki tap­pi­o­ta noil­la off­shore jutu­il­la vuosikau­sia eli veron­mak­sa­jat tuki­vat öljynporausta.

    Nyt näyt­tää het­ken hyvältä kun on sop­pari Shellin kanssa.utta se on vain yksi sopimus ja märäaikainne, joten kovin suuria ei voi tämän varaan rakentaa

    Mut­ta pitää muis­taa, että Shellin hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja on Jor­ma Ollila

    Hän on var­maan antanut omis­ta­jao­h­jaus­ta tässä asiassa

  125. Liian van­ha: Arc­tic teki tap­pi­o­ta noil­la off­shore jutu­il­la vuosikau­sia eli veron­mak­sa­jat tuki­vat öljynporausta.

    Tap­pi­o­ta absolu­ut­tis­es­ti vai ver­rat­tuna siihen, että mur­ta­jat oli­si­vat seis­seet kesän lai­turis­sa? Ymmärtääk­seni kesäi­nen jään­mur­ta­ja on tap­pi­olli­nen kapis­tus, jol­loin tämän tap­pi­on vähen­tämi­nenkin on suh­teelli­nen voit­to, jota voidaan käyt­tää pääo­maku­lu­jen kuolettamiseen.

    Jos taas off­shore-keikat ovat meil­lä ja vaikka­pa ruot­salaisil­la aina tap­pi­ol­lisia ver­rat­tuna lai­turis­sa seisot­tamiseen, niin a) joku hin­noit­telee väärin ja b) parem­pi pysyä pois­sa alal­ta. onhan sekin mah­dol­lista, että kap­a­siteet­tia vain on tar­jol­la liikaa. Jos näin on, niin turha sinne on lähteä raho­jaan polttamaan.

    Strate­gi­sis­sa päätök­sis­sä ei olisi pahit­teek­si tehdä ana­lyysiä kilpailutilanteesta.

  126. Joku tässä jutus­sa nyt haisee edelleen. 

    Arc­tic Ship­ping on perustet­tu 2010. Sil­loin siir­tyivät KAIKKI mur­ta­jat sinne. Shellin kolmivuoti­nen sop­pari tehty 2012–2014.

    Ja nyt sit­ten liiken­ne­m­i­nis­ter­iö halu­aa oman murtajan?!

    Muis­te­taan nyt kuitenkin, että val­tio omis­taan tuon yri­tyk­sen 100%. 

    Haisee vah­vasti poli­ti­ikalta. Kukako­han pros­es­sis­sa ajaa val­tion etuja?

  127. Osmo Soin­in­vaara:
    Asia kuu­luu liiken­ne­m­i­nis­ter­iölle, mut­ta kun perus­teena in kil­pailu ja monop­o­lin mur­t­a­mi­nen, taustal­la taitaa olla epäi­ly ylihinnoittelusta. 

    Onko sin­un puolueesi oppo­si­tios­sa vai hal­li­tuk­ses­sa? Ihmette­len suuresti, jos hal­li­tus ei muka saa kaikkia halu­ami­aan tieto­ja val­tion omis­ta­mas­ta yhtiöstä.

    Pidät­tekö te meitä äänestäjiä umpityhminä?

  128. Liian van­ha:
    Arc­tic teki tap­pi­o­ta noil­la off­shore jutu­il­la vuosikau­sia eli veron­mak­sa­jat tuki­vat öljynporausta.
    ‘snip’

    Mikä Arc­tic?
    Arc­tia Ship­ping taas on perustet­tu vuon­na 2010, eli ei se kovin monia vuosikau­sia ole voin­ut seikkail­la pohjoisil­la mer­il­lä (ja Shellin sopimus on vuodelta 2012).

    Tap­pi­oista taas jär­jestet­täneen eri­ty­is­til­in­tarkas­tus, mitä mon­et pahek­su­vat, sil­lä toki ko. fir­man johto itse pystyy anta­maan parem­mat tiedot ja seli­tyk­set kuin jokin ulkop­uo­li­nen tarkastaja 😉

  129. Jos öljyn­po­rauk­sen tuk­i­hom­mat Yhdys­val­lois­sa ovat tuot­toisaa liike­toim­intaa, niin kan­nat­taako sieltä lainkaan tul­la pois Poh­jan­lahdel­la piipahtamaan?

  130. Okei, YLE:n mukaan eläk­keel­lä ole­vat mer­im­iesunion­in kaver­it oli­si­vat tämän Hau­ta­lan jupakan alullepanijoita. 

    En kuitenkaan vielä pyy­dä anteek­si ja myön­nä oleeni väärässä, kos­ka en ymmär­rä miten mer­im­iesunion­in eläkeläiset oli­si­vat saa­neet val­tio-omis­ta­jan Vauras­teelle ja Vir­taalalle lähet­täneet henkilöko­htaiset viestit haltuunsa.

  131. Raimo K: Mikä Arctic?
    Arc­tia Ship­ping taas on perustet­tu vuon­na 2010, eli ei se kovin monia vuosikau­sia ole voin­ut seikkail­la pohjoisil­la mer­il­lä (ja Shellin sopimus on vuodelta 2012).

    Tap­pi­oista taas jär­jestet­täneen eri­ty­is­til­in­tarkas­tus, mitä mon­et pahek­su­vat, sil­lä toki ko. fir­man johto itse pystyy anta­maan parem­mat tiedot ja seli­tyk­set kuin jokin ulkop­uo­li­nen tarkastaja 

    Ei tuo juridi­nen muu­tos liike­laitok­ses­ta yhtiök­si kanat­tavu­ut­ta muuk­si muuta.Eikä yhtiön nimen väärinkir­jot­ta­mi­nenkaan vaiku­ta muuhun kuin, että näyt­tää tule­van type­r­iä kommentteja

  132. Osmo Soin­in­vaara:
    Saadaan tieto­ja ja sik­si toim­i­taan, mut­ta ei sada ker­toa, kos­ka yrityssalaisuus.

    Mikä Suomes­sa enää on julk­ista pait­si sankar­il­lis­ten pal­jas­tusten kautta?

    Asi­at on päätet­ty hal­li­tuk­sen talous­poli­it­tises­sa min­is­terivaliokun­nas­sa, jon­ka toim­inta on päätet­ty salaiseksi. 

    Suomen Pankin virkaa hoitaa EKP, jon­ka pöytäkir­jat ovat salaisia 30 vuotta… 

    Yle ker­toi, että “EU:n yhteinen pankki­valvon­ta sai sinetin” ja että valvon­ta kos­kee koko EU:a.

    Samaan aikaan Ruot­sis­sa otsikoidaan aivan päin vas­taista. Borg säger Sverige ska klara sig själv… (Dagens Industri) 

    Katainen lupailee FT:ssa uut­ta kri­isi­paket­tia Irlan­nille ja Kreikalle ennen kuin kukaan on ehdotanutkaan tai asia olisi ollut edes mil­lään agen­dal­la paitse ehkä talous­poli­it­tises­sa min­is­terivaliokun­nas­sa… jne. jne.

    Jne. jne. Suomen uskot­tavu­us menee. Pankit pak­enevat Ruot­si­in ja Tan­skaan ja yri­tyk­set pakkaa­vat tavaroitaan. 

    Suo­ma­laiset luule­vat, että kun asioi­ta piilotel­laan ja salataan ja vielä medi­as­sa ker­ro­taan muun­nellen, niin kaik­ki luon­nis­tuu. Näin ehkä vielä 1990 luvul­la, mut­ta ei enää nykypäivänä. Ruusunen pitää herät­tää unestaan.

  133. Viherinssi: Tap­pi­o­ta absolu­ut­tis­es­ti vai ver­rat­tuna siihen, että mur­ta­jat oli­si­vat seis­seet kesän lai­turis­sa? Ymmärtääk­seni kesäi­nen jään­mur­ta­ja on tap­pi­olli­nen kapis­tus, jol­loin tämän tap­pi­on vähen­tämi­nenkin on suh­teelli­nen voit­to, jota voidaan käyt­tää pääo­maku­lu­jen kuolettamiseen.

    Jos taas off­shore-keikat ovat meil­lä ja vaikka­pa ruot­salaisil­la aina tap­pi­ol­lisia ver­rat­tuna lai­turis­sa seisot­tamiseen, niin a) joku hin­noit­telee väärin ja b) parem­pi pysyä pois­sa alal­ta. onhan sekin mah­dol­lista, että kap­a­siteet­tia vain on tar­jol­la liikaa. Jos näin on, niin turha sinne on lähteä raho­jaan polttamaan.

    Strate­gi­sis­sa päätök­sis­sä ei olisi pahit­teek­si tehdä ana­lyysiä kilpailutilanteesta.

    Noin tarkko­ja laskelmia ei ole julk­isu­u­teen vuodet­tu, joten täy­tyy tur­vau­tua noi­hin yleisimpi­in lukuihin.

    Seison­ta ei vaiku­ta kan­nat­tavu­u­teen , sil­lä yhtiön on hin­noitelta­va palvelun­sa siten.
    , että se tuot­taa vähin­tään 0‑tuloksen oli vehkel­lel käyt­töä eli ei, muuten­han se kaatuu konkurssiin.

    Jos käyt­töä lisätään niin kiin­teitä kulu­ja voidaan jakaa use­am­man funk­tion kesken, mikä näky­isi alen­tuneina yksikkö-ja kokon­aisku­luina val­ti­olle, mut­ta eipä ole näkyny, päinvastoin

    Jos tulos on kuitenkin mii­nus­merkki­nen eikä veloi­tush­in­taa alen­net­tu niin tap­pio syn­tyy muus­ta toiminnasta.

  134. “Strate­gi­sis­sa päätök­sis­sä ei olisi pahit­teek­si tehdä ana­lyysiä kilpailutilanteesta.”

    Sen ver­ran noista lehti­ju­tu­ista löytyy,että ver­tailua mui­hin mai­hin, että ruot­saliset mur­ta­vat halvem­mal­la ja samoil­la alueil­la, jois­sa suo­ma­laisetkin toimivat.

    Ja kun suo­ma­lais­ten mur­ta­jien volyymit ovat suurem­mat ja on noi­ta off­shorelisätöitä niin peri­aat­teessa suo­ma­l­is­ten pitäsi olla halvem­pia, kos­ka kiin­teät kulut per työyk­sikkö ovat pienempiä.

    Mut­ta näin ei näytä olevan

  135. Liian van­ha: Ei tuo juridi­nen muu­tos liike­laitok­ses­ta yhtiök­si kanat­tavu­ut­ta muuk­si muuta.

    Pis­tipä silmään juuri ter­veyskeskus­mak­sua verkkopankissa mak­saes­sani että Espoon kaupun­gin nimi oli täl­lä ker­taa muut­tunut muo­toon “Espoon Talous­palve­lut — liike­laitos”. Ei meinan­nut mah­tua tilisi­ir­ron vastaanottaja-kenttään.

  136. Liian van­ha: Ei tuo juridi­nen muu­tos liike­laitok­ses­ta yhtiök­si kanat­tavu­ut­ta muuk­si muuta.Eikäyhtiön nimen väärinkir­jot­ta­mi­nenkaan vaiku­ta muuhun kuin, että näyt­tää tule­van type­r­iä kommentteja

    Niin met­sä vas­taa, kuin huude­taan, kuten van­ha kansa sanoo. Ei liian vanha.
    Jos sin­ul­la on luku­ja tap­pi­oista, antaa tul­la vaan!

  137. Liian van­ha:
    “Strate­gi­sis­sa päätök­sis­sä ei olisi pahit­teek­si tehdä ana­lyysiä kilpailutilanteesta.”

    Sen ver­ran noista lehti­ju­tu­ista löytyy,että ver­tailua mui­hin mai­hin, että ruot­saliset mur­ta­vat halvem­mal­la ja samoil­la alueil­la, jois­sa suo­ma­laisetkin toimivat.

    Ja kun suo­ma­lais­ten mur­ta­jien volyymit ovat suurem­mat ja on noi­ta off­shorelisätöitä niin peri­aat­teessa suo­ma­l­is­ten pitäsi olla halvem­pia, kos­ka kiin­teät kulut per työyk­sikkö ovat pienempiä.

    Mut­ta näin ei näytä olevan

    Ruot­sis­sa­han varsin mon­et vira­nomais­lu­on­teiset palve­lut ovat halvem­pia kuin Suomes­sa: pas­sit, autok­oulut ja ajoko­r­tit, katsastukset…
    Ja on mon­et yksi­tyisetkin palve­lut, kuten kat­tore­mon­tit jne.
    Olen usein pohdiskel­lut, mik­si, mut­ta en ole tarpeek­si pystynyt perehtymään.
    Jotakin perus­ta­van­lu­on­toista siinä on, julk­i­sis­sa jutuis­sa kohtu­us ja yksi­ty­i­sis­sä kohtu­ulli­nen voitontavoittelu.

  138. Osmo Soin­in­vaara: Mis­tähän tuo 1½ vuot­ta van­ha asia juuri nyt putkahti julk­isu­u­teen, kun tätä strate­giaa olti­in hiomassa?

    Mer­im­ies union entisiltä akti­iveil­ta. Jos hei­dän jut­tun­sa pitää paikkansa että Hau­ta­la yrit­ti vaikut­taa Shellin sopimuk­seen törkeää käytöstä ei hal­li­tuk­sen lin­ja ole green­bea­cen linja.

  139. Sha­keem:
    Okei, YLE:n mukaan eläk­keel­lä ole­vat mer­im­iesunion­in kaver­it oli­si­vat tämän Hau­ta­lan jupakan alullepanijoita. 

    En kuitenkaan vielä pyy­dä anteek­si ja myön­nä oleeni väärässä, kos­ka en ymmär­rä miten mer­im­iesunion­in eläkeläiset oli­si­vat saa­neet val­tio-omis­ta­jan Vauras­teelle ja Vir­taalalle lähet­täneet henkilöko­htaiset viestit haltuunsa.

    Oli muuten hieno teko

  140. Oma maamme tarvit­see talvisin jään­mur­ta­jia yleen­sä Ruot­sia enem­män. Joskus voi olla tilanne toisinkin päin, sik­si yhteistyö kan­nat­taa. Jos töitä, joista joku mak­saa, alkaa lop­ul­ta löy­tyä suo­ma­lais­mur­ta­jille myös muul­loin kuin vain talvisin, on se hyvä asia! Keikka­hom­mien tek­i­jän luulisi oppivu­osien­sa jäl­keen lop­ul­ta löytävän oikean, järkevän toim­intata­van ja hin­noit­telun. Jos ei opi, käy huonosti.

    Aja­tus aina talvel­la tarvit­taes­sa käytet­tävis­sä ole­vista perus­mur­ta­jista on sinän­sä tärkeä jut­tu. Maamme huolto­var­muus ei saa vaaran­tua nykyisenä JOT-aikakaut­e­na. Varas­toin­tikus­tan­nuk­set min­i­moidaan, jol­loin tehtaat pysähtyvät äkkiä, jos kulku väylil­lä ei suju ja tavara ei kul­je. Siitäkään ei hyvää seuraa …

    Suomen­lah­den perukoil­la seisoi jäis­sä kiin­ni run­saasti laivo­ja talvel­la 2002/2003, kun kova talvi yllät­ti ja venäläis­ten mur­ta­jaka­p­a­siteet­ti oli kovil­la, eikä kaikkia rahti­laivo­ja kyet­ty kovin nopeasti avus­ta­maan. Näis­sä olo­suhteis­sa jopa Nes­teen sil­loin tuore ruoripotku­ri­tankkeri taisi toimia jopa “lin­ja­mur­ta­jan roolis­sa”, kun sen itselleen avaa­ma lev­eä rän­ni taisi olla hyödyk­si muillekin.

    Mitä taas tulee ruoripotkurien käyt­töön ja kestävyy­teen Ark­tikas­sa oper­oivil­la aluk­sil­la, voidaan tode­ta, että se on pait­si suun­nit­telu- ja mitoi­tus- myös oper­oin­tikysymys. Romuk­si voidaan toki ajaa lai­va kuin lai­va ( jopa Välimerel­lä)! Jääolo­suhteis­sa Suomen­lahdel­lakin voi koke­ma­ton, taita­m­a­ton tai varo­ma­ton rikkoa aluk­sen­sa (tai sen osia). Oper­oin­ti jäis­sä vaatii osaavaa miehistöä, ja olo­suhteisi­in liit­tyvää tuntemusta.
    Ruot­salaiset kerä­sivät koke­mus­ta ark­tisil­la vesil­lä liikku­mis­es­ta jo yli 30 vuot­ta sit­ten “Ymer 80 expedition”-retkillä, suo­ma­lais­ten Itämerelle rak­en­ta­mal­la jään­mur­ta­jal­la(!). Ihan ilman kol­hu­ja se ei siel­lä selvin­nyt, mut­ta ruot­salaiset oli­vat päät­täneet sil­loin ottaa tuon riskin. Odenista osasi­vat sit­ten jo rak­en­taa tarpeek­si vah­van, vaikkei siitä mikään kaikissa Itämeren jääolo­suhteis­sa eri­no­mainen ja ket­terä avus­tus­mur­ta­ja tullutkaan. 

    Vast’ikään inter­netistä löytämieni tieto­jen mukaan Sjö­fartsver­ketin käyt­tämistä Viking-luokan AHTS-mur­ta­jista Tor Viking II on täl­lä het­kel­lä Poh­jan­merel­lä, Balder Viking Land­skro­nas­sa ja Vidar Viking ilmais­es­ti jos­sain Sahalin­in saaren liepeil­lä. Edel­lisiä selvästi suurem­pi jäänmurtaja/tutkimuskonttien alus­ta Oden on puolestaan olla Luu­la­jas­sa, mah­dol­lis­es­ti tule­vaa talvea odottelemassa.

    Joko­han ne Odenin keikat Antark­tikaan, sil­loin kun tääl­lä pohjo­las­sa on talvi, on muuten kokon­aan lopetet­tu talvien 2006/07, 2007/08, 2008/09, 2009/10 ja 2010/11 jäl­keen? Vähän kum­mallis­ta­han se toki olisi, jos lai­va ei ole siel­lä mis­sä sitä peruste­htävässään tarvi­taan ja tästä syys­tä kaup­palaivas­ton aluk­set, vaikka­pa sit­ten Ahve­nan­merel­lä, ilman apua kärsisivät.

  141. Sha­keem:
    Okei, YLE:n mukaan eläk­keel­lä ole­vat mer­im­iesunion­in kaver­it oli­si­vat tämän Hau­ta­lan jupakan alullepanijoita. 

    En kuitenkaan vielä pyy­dä anteek­si ja myön­nä oleeni väärässä, kos­ka en ymmär­rä miten mer­im­iesunion­in eläkeläiset oli­si­vat saa­neet val­tio-omis­ta­jan Vauras­teelle ja Vir­taalalle lähet­täneet henkilöko­htaiset viestit haltuunsa.

    Enpä enää ihmettele mik­si osmo on niin katk­era duunarei­den ay-liikkeelle.…

    Vihrei­den poli­ti­ikan avoim­muus kun on valikoivaa , niin on hyvä kun joku ker­too laajemmin…

  142. Luke­mat­ta pitkää kom­ment­tiketjua kysyn, mitä mieltä olette ajatuk­sista, jot­ka on esitet­ty blo­gis­sa hvkerho.blogspot.fi ?

    Eikö Hau­ta­lan ero nyt ase­tu vähän omi­tuiseen val­oon, kun selvisi, mitä touhun takana oli. Onhan tässä ongel­maa siinäkin, mikä on ylipäätään val­tio-omis­tuk­sen rooli ja tehtävä, mut­ta myös siinä, annetaanko parin entisen ay-akti­ivin päät­tää hal­li­tuk­sen kokoon­panos­ta vai ei.

  143. Liian van­ha: Enpä enää ihmettele mik­si osmo on niin katk­era duunarei­den ay-liikkeelle….

    Vihrei­den poli­ti­ikan avoim­muus kun on valikoivaa , niin on hyvä kun joku ker­too laajemmin…

    Ay-poruk­ka on L‑tyypin ihmisiä, siis liit­tymis­mo­tivoitunei­ta. Heille on tyyp­il­listä osoit­taa omaa pätevyyt­tään omas­sa porukas­saan niin, että asi­at eivät pysy salas­sa, ja eri­tyis­es­ti pahan­tah­toisia juoru­ja levitetään.
    Sik­si Hau­ta­lankin käytök­ses­tä tiesivät sel­l­aiset, joiden ei kuu­lunut tietää.
    Toisaal­ta hyvä, useim­miten kuitenkin pahaa, syr­jivää käytöstä.

  144. Sha­keem:
    Okei, YLE:n mukaan eläk­keel­lä ole­vat mer­im­iesunion­in kaver­it oli­si­vat tämän Hau­ta­lan jupakan alullepanijoita. 

    En kuitenkaan vielä pyy­dä anteek­si ja myön­nä oleeni väärässä, kos­ka en ymmär­rä miten mer­im­iesunion­in eläkeläiset oli­si­vat saa­neet val­tio-omis­ta­jan Vauras­teelle ja Vir­taalalle lähet­täneet henkilöko­htaiset viestit haltuunsa. 

    Täl­lä het­kel­lä näyt­tää kyl­lä siltä, että pari huru-ukkoa tuli ker­toile­maan sat­u­ja ja YLE-nieli siiman koukkuineen.
    Aika ajoin ihme­tyt­tää, että eikö uutis­toim­i­tuk­sen yksi tärkeim­mistä tehtävistä ole varmis­taa uutisen paikkansapitävyys?

  145. Perus­suo­ma­laisetn Put­to­nen voisi opet­taa asian ja toisenkin Vihreille men­estymis­es­tä mediassa.

    Jus­si läh­teen luon­nehd­in­ta “Vihreät ovat sym­pa­at­ti­nen puolue, joka tekee kan­nat­tamisen­sa itse mah­dol­lis­m­man vaikeak­si” on kohtu­ullisen onnis­tunut. Tässä on tavan takaa tul­lut vään­nöis­sä takki­in, enem­män kuin yelispoli­it­tis­es­ti pitäisi tapahtua.

    Val­tion rahoil­la edele­len lie­nee merenku­lun mah­dol­lis­t­a­mi­nen talvisin tärkeäpää kuin palvelu­iden myymi­nen Shellille. Tämä ei paljoa keskustelus­sa näy.

    Toiv­otaan, että tolkun ihmi­nen valikoituu kehi­tys­min­is­terik­si, sil­läkin alueel­la kun media par­jaa vaik­ka tulok­set alka­vat olla jo varsin hyviä.

  146. Real­isti:
    Arc­tia Ship­pingillä pitäisi tietysti olla vas­tu­u­vaku­u­tus, jot­ta ei tarvitse pelätä val­tion joutu­van kor­vausvelvol­lisek­si, mut­ta kat­ta­va vas­tu­u­vaku­u­tus tulisi niin kalli­ik­si, että toiminnal­ta menisi koko mielekkyys.

    Osmo, voitko pistää luku­ja kehi­in yo. väit­teesi suh­teen? Paljonko vaku­u­tus mak­saisi? Eikö AS:lla ole vaku­u­tus­ta täl­lä hetkellä?

    Min­ul­la ei ole luku­ja lait­taa tähän, mut­ta muu­ta­ma point­ti asi­aan liit­tyen kuitenkin. Mikäli ark­tisel­la alueel­la öljyn­po­rauk­ses­sa jotain sat­tuisi, niin jenkkioikeudessa var­maan sovel­let­taisi­in joint and sev­er­al lia­bil­i­ty-käytän­töä, jol­loin keneltä tahansa vähänkin syyl­liseltä voi per­iä koko vahin­gonko­r­vauk­sen. Yleen­sä se kenel­lä on varaa mak­saa, pää­tyy mak­samaan. Ole­tan että Deep­wa­ter Hori­zon-cases­sa BP on mak­sa­jana ainakin osit­tain tästä johtuen. Shellin ohel­la Suomen val­tio olisi var­maan ihan otolli­nen kohde vaateille mikäli pien­in­täkään syytä onnet­to­muud­es­ta voi laskea Arc­tic Ship­pin­gin piikki­in. (tuol­la jotain joint and sev­er­al lia­bil­i­tys­tä Deep­wa­ter Hori­zoni­in liit­tyen: http://www.nola.com/news/gulf-oil-spill/index.ssf/2012/02/judge_rules_on_liability_under.html).

    Sit­ten vaku­u­tuk­sien kat­tavu­ud­es­ta on kir­joitet­tu jotain tääl­lä: http://oilprice.com/The-Environment/Oil-Spills/BP-Oil-Spill-Damages-To-Stretch-Insurance-Coverage.html

    Artikke­li on suht van­ha, mut­ta siel­lä on arvioitu, että BP:n ja muiden vaku­u­tuk­set yhteen­sä kat­taisi­vat enin­tään USD2 mil­jardin vahin­got, kun sil­loinen arvio kokon­ais­vahin­go­ista oli USD37,6 miljardia–ja siis ilmeis­es­ti sekin oli alakant­ti­in. En tiedä onko öljyn­po­rausalal­la siir­ryt­ty johonkin unlim­it­ed cov­er­age vaku­u­tuk­si­in, tai onko sel­l­ainen tässä kokolu­okas­sa edes mahdollista.

    Joka tapauk­ses­sa pistää kyl­lä miet­timään onko Suomen val­tion järkevää olla mukana tässä. Toki mui­hinkin val­tion bis­nek­si­in voi liit­tyä riske­jä, mut­ta yleis­es­ti kai niihin liike­toim­intoi­hin osal­lis­tu­mi­nen on perustel­tu kansal­lisen tur­val­lisu­u­den takaamisen kannal­ta. Minus­ta ulko­maid­en öljyn­saan­nin tur­vaami­nen ei ole ainakaan Suomen kansal­lisen edun tur­vaamisen avul­la perusteltavis­sa. Jos kyseessä olisi nor­maali fir­ma, olisi ainakin min­ulle ihan sama mihin toim­intaan se osal­lis­tuu. Siinä tapauk­ses­sa min­ua har­mit­taisi vain se, että isois­sa katas­tro­feis­sa vas­tuu on joka tapauk­ses­sa ulkois­tet­tu veron­mak­sajille. Oli kyseessä pankkikri­isi, ydin­voimalaon­net­tumuus tai öljykatastrofi.

  147. Ville:
    Kan­sain­välisoikeudel­lis­ten perus­pe­ri­aat­tei­den vuok­si val­tio ei voi joutua vas­taa­jak­si toisen val­tion tuomiois­tu­imes­sa. Tämän vuok­si ris­ki siitä, että val­tio voisi joutua yhtiöoikeudel­lisen kor­vaus­vas­tu­un samas­tuken kaut­ta vahin­gonko­r­vaus­vas­tu­useen yhtiön velvoit­teista ei ole mahdollista.

    Ainakin Locker­bie-tapauk­ses­sa Libya oli haastet­tuna oikeu­teen. Sau­di Ara­bia haastet­ti­in oikeu­teen 9/11 isku­jen jäl­keen. USAs­sa juurikin kau­palli­nen toim­inta on poikkeus siihen voidaanko val­tio haas­taa oikeu­teen. Mikäli vieras val­tio on jol­lain tavoin syylli­nen Amerikan tai amerikkalais­ten kär­simään vahinkoon kau­pal­lises­sa yhtey­dessä, vier­aan val­tion voi haas­taa oikeuteen.

  148. Tätä ja muu­takin tietovir­taa seu­raa­mal­la saa varmis­tuk­sen sille, että koko Suomen idea on nyt pielessä.

    Sen lisäk­si, että tääl­lä on ajet­tu jo alas huip­pu-tutkimus, IT‑, paperi‑, teräs‑, laivan­raken­nus- ja kaivos­te­ol­lisu­us, ollaan nyt myös aja­mas­sa alas Suomen ark­tisen osaamisen klusteria.

    Val­tion ns. omis­ta­jao­h­jaus on säälit­tävässä tilas­sa ja yksi­tyiset investoi­vat mui­hin maihin.

    Samas­sa rytäkässä myy­dään kovaa vauh­tia ulko­maille upeit­ten peli-fir­mo­jemme enem­mistö-osakkuuk­sia, YT-rum­ba pyörii ja ote­taan isoa julk­ista velkaa.

    Hal­li­tuk­sen selkäran­gat­tomat pelkuripoli­itikot pal­lot­tel­e­vat pakol­lis­ten säästö­jen kanssa ja sysä­sivät kipeät päätök­set kun­tien syli­in, jol­loin koko han­ke tietenkin vesittyy.

    Jor­ma Ollilal­ta kysyt­ti­in juuri, että mitä hän katuu eniten Nokian rom­ah­duk­ses­sa. Hän vas­tasi: “Sitä, että emme onnis­tuneet 2000-luvul­la muut­ta­maan Noki­aa puhe­li­mentek­i­jästä ohjelmantekijäksi.”

    Kun joskus myöhem­min kysytään, että miten Suomen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta tuhot­ti­in, vas­taus kuuluu:

    “Emme onnis­tuneet muut­ta­maan Suomea maail­man­paran­tamiseen keskit­tyvästä maas­ta oman maan etua ajavak­si maak­si. Sit­ten huo­masimme liian myöhään, että taloutemme olikin jo tuhoutunut.” 

    Suomen oikea idea on nyt lait­taa kiireesti maan talous kun­toon ja uno­htaa kaik­ki muu haihattelu. 

    Tämä tapah­tuu aja­mal­la itsekkäästi omia etu­jamme, niinkuin kaik­ki muu­tikin, ja tekemäl­lä maas­ta yri­tys / investoin­tiys­tävälli­nen paikka.

    Sep­po Korppoo
    Huolestunut vien­ti-yrit­täjä ja isän­maan ystävä

    PS: BPn Mex­i­co-lah­den öljykatas­trofis­sa käyte­ty­istä öljynkerääjistä oli 60% suo­ma­laista har­ja-tekni­ikkaa, jota joskus olin kehit­tämässä. Se huip­pu-tekni­ik­ka ei ole rom­ah­tanut Nokian lailla…

  149. Sep­po Korp­poo: BPn Mex­i­co-lah­den öljykatas­trofis­sa käyte­ty­istä öljynkerääjistä oli 60% suo­ma­laista har­ja-tekni­ikkaa, jota joskus olin kehit­tämässä. Se huip­pu-tekni­ik­ka ei ole rom­ah­tanut Nokian lailla…

    Nyt tekee mieli kysyä, kos­ka tuo tekni­ik­ka on kehitet­ty. 80-luvulla?

    Minus­ta nimit­täin tuo (ja itse onnet­to­muus) ker­too jotain, kuin­ka paljon öljy-yhtiöi­den touhui­hin kan­nat­taa men­nä mukaan mitenkään edes mah­dol­lis­es­ti vas­tu­ullise­na tahona. Uut­ta ja parem­paa ei alal­la nähtävästi kehitetä tai ote­ta käyt­töön kuin pakon edessä ja julki­nen sään­te­ly on lobat­tu minimiin.

  150. Aus­tri­an:
    Mik­si se omaisu­us alun­perin piti siirtää yhtiö­muo­toiseen organisaatioon?

    Eikö olisi fik­sumpaa nyt purkaa yhtiö ja siirtää aluk­set LVM:n alaiseen virastoon?

    Alun­perin jo jään­mur­toa liike­laitostet­taes­sa (Fin­sta­ship), han­ket­ta perustelti­in toimin­nan ja kulu­rak­en­teen läpinäkyvyydellä ;).

  151. anonyy­mi: Nyt tekee mieli kysyä, kos­ka tuo tekni­ik­ka on kehitet­ty. 80-luvulla?

    Minus­ta nimit­täin tuo (ja itse onnet­to­muus) ker­too jotain, kuin­ka paljon öljy-yhtiöi­den touhui­hin kan­nat­taa men­nä mukaan mitenkään edes mah­dol­lis­es­ti vas­tu­ullise­na tahona. Uut­ta ja parem­paa ei alal­la nähtävästi kehitetä tai ote­ta käyt­töön kuin pakon edessä ja julki­nen sään­te­ly on lobat­tu minimiin.

    Lam­our, joka valmis­taa har­jak­eräim­iä, hehkut­taa “öljyn­tor­jun­tasem­i­naareis­saan dis­per­sant­tien käyt­töä. Eli hajoite­taan öljy­lau­tat kemikaaleil­la ja luon­to kuulem­ma hoitaa loput.

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.