Kaksi kuvaa kertoo enemmän kuin 2000 sanaa

Sanal­lis­es­ti on vaikea esit­tää, mik­si kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen auton ehdoin tekee siitä mit­takaaval­taan tym­peän. Sik­si esitän kak­si kuvaa samankokoi­sista taa­jamista yhtä kaukana maansa pääkaupungista. Nämä ovat tietysti lajis­saan ääries­imerkke­jä. Ylem­män kuvan taa­ja­mas­ta olisi pienel­lä vaivan­näöl­lä saanut parem­mankin. Alem­man kuvan esimerk­istä kan­nat­taa omak­sua ainakin mit­takaa­va. Aluete­hokku­us on paljon suurem­pi kuin ylem­män kuvan kerrostalokaavassa.

Auton ehdoin tehty kaavoitus Mat­ti Van­hasen ihaile­mas­sa puutarhakaupungissa

 

Kaupun­ki suun­nitel­tuna ilman autoilun aset­tamia rajoituksia

40 vastausta artikkeliin “Kaksi kuvaa kertoo enemmän kuin 2000 sanaa”

  1. Tuo mat­ti­vah­naseen suun­nat­tu puoli­hu­moristi­nen piik­ki vie huomion kokon­aan pois itse asi­as­ta — ja on jo aika van­ha vit­si kos­ka per­heyri­tys­ten liit­to ei käsit­tääk­seni ole suuresti loban­nut Helsin­gin lähiö­su­un­nit­telua halu­a­maansa suuntaan. 

    Ei ne ihmiset muu­ta nur­mi­järvelle etsimään viihty­isää oleilukeskus­taa jos­sa voi tör­mätä toisi­in sinkkui­hin erikoiskahvin ääressä ennen illan klubikeikkaa.

    70-luvun ele­ment­tilähiöi­den tehokkuss ja viihty­isyys on samaa tasoa ympäri Suomen. Naa­purikun­tien arvostelu on kuitenkin vähän has­sua kun itse joukkoli­iken­nemyön­teisessä kult­tuurielämää kihi­sevässä metrop­o­lis­sakaan ei viime vuosi­na ole saatu tämän parem­paa aikaan:

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/63/Arabianranta.jpg/800px-Arabianranta.jpg
    (kuvaa halkoo diag­o­naalis­es­ti ratikkakiskot…!)

  2. Olen vah­vasti samaa mieltä, mut­ta rehellisyy­den nimis­sä tulisi ottaa myös ilmas­to ja sen vaiku­tus elin­tapoi­hin myös huomioon.
    Taas on tulos­sa myös se aika kun siir­rän pien­talon lumia paikas­ta toiseen.

    1. Lumi tuli min­ullekin mieleen ensik­si, mut­ta eihän kan­takaupungis­sa nytkään ole tilaa lumelle, kos­ka lumelle alun­perin suun­nitel­tu tila on otet­tu kadunvarsipysäköintiin.

  3. Umpiko­rt­telien kiel­lon myötä kaupun­gin rak­en­tamis­es­ta tuli lähiörak­en­tamista. Tok­i­han tuo­hon vaikut­taa myös katu­jen lev­eys yms. Mut­ta on Munkkiniemel­lä ja Töölöl­lä vis­si ero kumpi tun­tuu enem­män kaupunkiympäristöltä.

  4. Olisko­han ero siinä, että edelli­nen on raken­net­tu 6–7‑80-luvun auto­hu­umas­sa, jälkim­mäi­nen keski­a­jan hevosli­iken­nekult­tuuris­sa. Muu­ta liiken­nevä­linet­tä ei sil­loin kaivattu.

  5. Miltähän alem­pi kuva näyt­täisi vähän toisel­la rajauk­sel­la? Voi olla kadul­la ruuhkaa. Miten kul­je­tuk­set menevät siinä alem­man kuvan alueel­la. Talot ovat var­maan van­hempia kuin autois­tu­mi­nen. Tässä ei muutenkaan tai­da olla kyse ihan ver­tailukelpoi­sista alueista.

  6. Osmo Soin­in­vaara: lumelle alun­perin suun­nitel­tu tila on otet­tu kadunvarsipysäköintiin. 

    Viimeis­inä muu­ta­mana tal­ve­na on kuitenkin käynyt myös niin päin että kadun­var­sipysäköin­ti­in tarkoitet­tu tila on oikeasti otet­tu lumika­so­jen varas­toin­ti­in. Lähiöi­den parkkiskent­tien vuokra­tu­il­la ja merk­i­ty­il­lä paikoil­la ei näin voi tehdä.

  7. Tuol­laiset alem­man kuvan kat­u­alueet kan­nat­taisi suomes­sa sulat­taa puhtaiksi.

  8. Osmo Soin­in­vaara: kos­ka lumelle alun­perin suun­nitel­tu tila on otet­tu kadunvarsipysäköintiin.

    Kun kat­soo tuo­ta alem­paa esimerkkiku­vaasi “kaupungista suun­nitel­tuna ilman autoilun aset­tamia rajoituk­sia”, niin mis­sä siinä on se lumelle suun­nitel­tu tila?

  9. Rolling Heurlin: Tässä ei muutenkaan tai­da olla kyse ihan ver­tailukelpoi­sista alueista. 

    Keski­aikaisen kaupun­gin rak­en­tamisen lähtöko­h­dat ovat muutenkin eri­laiset tont­ti­jaos­ta alka­en. Rak­en­tamista säätelee nykyään paljon muitakin norme­ja kuin pelkki­in parkkipaikkoi­hin liittyvät. 

    Tuon alem­man kuvan talois­sa ei var­maankaan ole otet­tu huomioon esteet­tömyyt­tä, por­taiden jyrkkyyt­tä ja huonetilo­jen mitoi­tus­ta. Asuin­huoneisi­in ei tule normi­a­sukaalle riit­tävää luon­non­va­l­oa. Ja pihoil­ta puut­tuu alaikäis­mit­taisille käyt­täjille varhaiskas­vatuk­sel­lis­ten leikki­toim­into­jen aluevaraus.

    Ihan sama itse niiden auto­jen suh­teen. Kuplavolkkari on edelleenkin mon­en mielestä sym­pa­at­ti­nen, edulli­nen ja help­po ylläpitää. Mut­ta sel­l­aista ei saa enää valmis­taa ja myy­dä. Sik­si ihmisille myy­dään uusia beetle­jä jot­ka on hal­val­la kuor­rutet­tu taval­lisen golf­fin tekni­ikalle mut­ta ovat ahtaampia ja kulut­ta­vat enemmän…

    Van­hat talot ovat ihan kivo­ja mut­ta niitä ei saa rak­en­taa lisää.

  10. Poro: Mut­ta on Munkkiniemel­lä ja Töölöl­lä vis­si ero kumpi tun­tuu enem­män kaupunkiympäristöltä. 

    Munkkiniemen puis­totiel­lä ei kuitenkaan ole hirveästi eroa Töölön suhteen. 

    Vaan kun ver­taa niitä esimerkik­si hie­man uudem­paan Munkkivuoren ostari­in, tapah­tuu se merkit­tävä aikaloik­ka ja ollaan parkkipaikkak­en­tän ja metroase­man aikakaudessa. 

    Niitä samo­ja paikallisostar­ilähiöitä raken­net­ti­inkin sit­ten 50-luvul­ta 90-luvulle saak­ka, kunnes asuinalueen välit­tömässä yhtey­dessä ole­vista kau­pan ja palvelu­iden tiloista luovut­ti­in kaavoituk­ses­sa kokon­aan. Keskus­li­ik­keet kiittävät.

  11. Blogiketju näyt­tää juut­tuneen kvan­ti­tati­iviseen autopaikko­jen tar­if­fikeskustelu­un. Kuka sitä muis­taa kymme­nen vuo­den päästä.
    Helsingis­sä pysäköin­nin suurin kval­i­tati­ivi­nen, laadulli­nen kysymys on Kaup­pa­tori. Torin paras osa, meren­ran­ta, on vuosikym­meniksi annet­tu auto­jen parkkipaikak­si. Helsinkiläiset ovat tulleet asialle sokeik­si, kuitenkin ulko­maalaisille, esim. “desing-vuo­den” vieraille tilanteessa on selit­tämistä. Jokainen yli­pormes­tarikin vuorol­laan, nyt Pajunen, on kat­sel­lut toria parvek­keeltaan tajua­mat­ta tehdä asialle mitään.

    Ns. “Kir­ja­va sata­ma”- suun­nitel­ma kil­pailuineen on Töölön­lah­den kokoinen pro­jek­ti, sen toteut­tamiseen menee vuosikym­meniä. Kaup­pa­torin ilmet­tä voi kuitenkin kohen­taa pieninkin toimen­pitein, vaik­ka ensi vuon­na. Vält­tämät­tömät autot, lähin­nä torikaup­pi­aiden, pitäisi siirtää pari­in rivi­in Pohjois­es­pan var­relle, siel­lä kirskuu nastarenkaat ja tuok­suu ben­sa. Myyn­tiko­jut ja kahvi­lat pitäisi siirtää meren ran­nalle, jos­sa kirku­vat lokit.

    Osan nurkan taakse Pohjois­ran­taan park­keer­a­tu­ista puukal­jaa­seista voisi ankkuroi­da Kaup­pa­torin rantaan, ne oli­si­vat siel­lä tur­istienkin ihail­ta­vana. Jos­sain voisi olla pieni kahvi­la tai punainen lyhty, rantaan voisi syn­tyä ihan Nyhavenin tunnelmaa.
    Viime vuo­sisadan alun val­oku­vista voi nähdä, miten pit­tores­ki Kaup­pa­torin ranta on joskus ollut!

  12. Huo­maut­taisin sem­moi­ses­ta että lumen määrä kadul­la on äkkiseltään koko­lail­la sidok­sis­sa kyseísen kadun lev­ey­teen. Ja että esimerkik­si Kööpen­ham­i­nas­sa tai Ams­ter­damis­sa ei paista aurinko vuo­den ympäri.

    Honkasen kanssa samaa mieltä Kaup­pa­torista, virk­istävää vai­htelua. Mitäs sille Kana­vater­mi­naalin ton­tille tehtäisi­in seu­raavaa mega­hanket­ta odotellessa?

  13. “puu­tarhakaupungis­sa”
    Mis­tä läh­tien nur­mi­järvi on ollut kaupunki?

  14. Tuos­sa toises­sa kuvas­sa esitel­lään tietenkin autot­to­muu­den aset­tamia rajoituksia. 🙂

    Mut­ta olen kyl­lä sitä mieltä, että eri­tyis­es­ti Jätkäsaaren kaltaiset puss­in­perät (jot­ka vain puske­vat lisää auto­ja van­han keskus­tan kaduille) voisi kokei­lu­mielessä rak­en­taa autot­tomas­tikin. Huo­toa­jo toki sal­lit­taisi­in, ja kukaties jopa vapaara­hoit­teinen pysäköin­ti, mut­ta ehdot­tomasti kel­lari­in piilotet­tuna. Sit­ten nähtäisi­in mille tasolle tuol­lais­ten aluei­den arvostus/hintataso nousisi.

  15. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Munkkiniemen puis­totiel­lä ei kuitenkaan ole hirveästi eroa Töölön suhteen. 

    Kyl­lä nois­sa on iso ero, varsinkin kun kävelee sen kort­telin ver­ran pois Munkkiniemen puis­totieltä. Ja nämä ovat hyvä pari ver­tail­la, kos­ka toinen (Etu-Töölö) on raken­net­tu 20-luvul­la ja toinen 30-luvul­la läh­tien. No mut­ta Munkkinie­mi jäi muutenkin aivan tor­sok­si siitä mitä alun­perin suunniteltiin.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Lumi tuli min­ullekin mieleen ensik­si, mut­ta eihän kan­takaupungis­sa nytkään ole tilaa lumelle, kos­ka lumelle alun­perin suun­nitel­tu tila on otet­tu kadunvarsipysäköintiin.

    On kyl­lä jo vuosia ihme­tyt­tänyt, että eikö sen lumen kanssa todel­lakaan osa­ta tehdä mitään muu­ta kuin painaa se tiukak­si val­lik­si pysäköi­ty­jen auto­jen kylki­in niin ajo­radan kuin jalka­käytävänkin puolelta. Kun kaik­ki lumi har­voin kuitenkaan katoaa ennen kevät­tä, niin täl­lä menetelmäl­lä ollaan aina lop­ul­ta ajo­ra­to­jen kaventues­sa olemat­tomi­in umpiku­jas­sa, jos­ta päästään vain marssi­ta­mal­la yöaikaan paikalle val­ta­vat pyöräkuor­maat, tiekarhut ja kuor­ma-autokolonat — ja tietysti lee­gio hin­ausato­ja siirtämään lumeen juut­tunei­ta henkilöau­to­ja muualle parkkiin.

    Jotenkin tun­tu­isi, että asian voisi hoitaa paljon järkeväm­min esim. koit­ta­mal­la päästä eroon lumes­ta aina heti kuin sitä tulee jol­loin sitä ei ole niin val­tavia määriä käsiteltävänä per katumetri. Teknisiä ongelmia täl­laiseen ratkaisu­un ei pitäisi olla — taisi­han jo edes­men­neessä Neu­vos­toli­itossa olla tehtävään sovel­tuvaa kalustoa.

    Katu­jen käytet­tävyys täl­lä tavoin olisi taa­tusti parem­pi — eikä kus­tan­nuk­setkaan vält­tämät­tä olisi korkeam­mat, jos sys­tee­mi vain suun­niteltaisi­in fiksusti.

    Tietysti se, minne lumi viedään olisi edelleen ongel­ma, mut­ta ehkä tämänkin voisi ratkaista rak­en­ta­mal­la riit­tävästi maanalaisia varas­tosi­ilo­ja, jois­sa lumi sulatet­taisi­in kaukoläm­mön palu­uvedel­lä. Tämä tietysti toisi aikamoisia investoin­tikus­tan­nuk­sia alkuvaiheessa.

    Vai onko kyse siitä, ettei ongel­maa vain ole sopi­va ratkaista, kos­ka yksi­ty­isautoilu? Vai onko kaiken uuden miet­timi­nen kapung­in­hallinnos­sa yksinker­tais­es­ti mahdotonta?

  17. Munkkiniemen Puis­totiessä häm­men­tävää on se, että talot sen var­rel­la ei itseasi­as­sa ole mitenkään kovin kum­mallisia, osa on suo­ras­taan ankean näköisiä kun oikein rupeaa tarkastele­maan. Mut­ta ei tule tarkastelleek­si, kos­ka se katu on vaan niin hyvä mit­ta­suhteil­taan, puuku­jil­taan, jne.

  18. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/63/Arabianranta.jpg/800px-Arabianranta.jpg
    (kuvaa halkoo diag­o­naalis­es­ti ratikkakiskot…!)

    Ne on juuri rak­en­ta­mas­sa tossa kuvas­sa näkyvälle tyhjälle ton­tille talo­ja, joten kuvan anta­mi­nen esimerkkinä miltä Ara­bi­an­ran­ta näyt­tää ei ole ihan täysin onnis­tunut ratkaisu. Onhan siinä tosin kun­non parkkikent­tä, kuten määräyk­set edel­lyt­tää jos se oli pointti.

  19. Tässä nyt efek­tiä tuo aika paljon sekin, että ylem­män kuvan talot nyt vain ovat ihan hirvit­tävän rumia muutenkin. 

    Vaikkei van­ho­ja talo­ja sinäl­lään ei saisikaan enää rak­en­taa, ei kai mikään estä rak­en­ta­mas­ta kau­ni­ita talo­ja, jois­sa on run­saasti yksi­tyisko­htia ja jopa pyöre­itä muo­to­ja jossain?

  20. jlbl: Ne on juuri rak­en­ta­mas­sa tossa kuvas­sa näkyvälle tyhjälle ton­tille taloja. 

    Autot ovat kuvas­sa noil­la paikoil­la sen jäl­keenkin. Eikä yhtään ihmistä.

    Vaan eipä vas­taavasti tuo nur­mi­jär­ven keskus­tankaan näyt­tämi­nen esimerkkinä ollut onnis­tunut­ta. Siel­lä ihmis­ten oma piha on se paik­ka jos­sa oikeasti viihdytään ja johon voi sen­tään itse vaikuttaa. 

    Helsingis­sä arkkite­hdit yrit­tävät väk­isin tehdä lähiöi­den julkiseen tilaan “välimerel­lisiä piaz­za-aihei­ta” ja kuvit­tel­e­vat että niiden myötä kadut täyt­tyvät iltaisin ide­al­is­tis­sa havain­neku­vis­sa sofistikoituneesti fla­neer­aav­ista kosmopoliiteista. 

    Todel­lisu­udessa aukiot ovat parkkipaikkoina tai ilmas­tos­ta johtuen suuren osan vuot­ta lumenkaatopaikkoina.

  21. tpyy­lu­o­ma:
    se katu on vaan niin hyvä mit­ta­suhteil­taan, puuku­jil­taan, jne. 

    Ja etenkin palveluil­taan (mm. rautakauppa)!

    Hidastetöyssyjäkään ei tarvi­ta kun kaista on kapea ja kadun­var­sipysäköidys­tä autos­ta saat­taa aue­ta ovi kos­ka tahansa eteen.

  22. Jälkim­mäi­nen kuva olisi voin­ut olla myös Por­voon van­has­ta kaupungista. Ei siel­läkään ole tilaa lumille ja hyvin on pär­jät­ty vuo­sisa­dat. Vieläkin ovat kysyt­tyjä asun­not siel­lä, ja miljöötä tul­laan Japanista asti katsomaan.

  23. tpyy­lu­o­ma:
    Tässä on hyvät kuvat, uus­van­ha Jakri­borg Ruot­sis­sa kon­tra pysäköintialue. 

    Tuon tyyp­piset visuaaliset ver­tailut havain­nol­lis­taisi­vat kaavoitus­ta pääkaupunkiseudul­lakin paljon parem­min kuin pöytäkir­joi­hin piilote­tut kerrosneliömetrit. 

    Mut­ta olisiko se sit­ten kauheaa populismia…?

  24. Mik­si kakkos­es­imerk­ki pitää hakea jostain kaukaa, onhan meil­lä kotoisi­akin kat­u­aluei­ta ilman autoja:

    http://farm1.staticflickr.com/39/104970148_728810e98a.jpg
    http://www.kylkiviiva.net/wp-content/uploads/2011/04/09–04-23_joona-merihaka.jpg

    Täl­laiset blogi­postauk­set tuhoa­vat koko järkevän keskustelun asuinaluei­den rak­en­tamis­es­ta. Auto on niin vah­va pakkomielle monille, että se estää kaiken muun keskustelun siitä miten voidaan rak­en­taa parem­pia ja mukavampia elinympäristöjä kaupunkei­hin. Olisiko antamil­lasi esimerkeil­lä jotain muu­takin eroa kuin auto­jen määrä?

    Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­jan linkkaa­ma kuva on kyl­lä hyvä esimerk­ki huonos­ta kaupunkisu­un­nit­telus­ta. Ehkä kaupungi­nosan keskeisim­pään kohtaan on saatu aikaan vierekkäisil­lä kadul­la ja parkkiken­täl­lä erit­täin takapi­hamainen ja ankea koh­ta. Bonuk­se­na on vielä se, että pyörätie päät­tyy kohdas­sa oudosti ja jalka­käytävä on vain tien kauim­maisel­la puolel­la. Luon­nolli­nen kevyen liiken­teen kulure­it­ti muo­dos­tuu siten parkkikent­tien keskelle.

    Tosin tässäkin kohdas­sa on vain osit­tain kyse parkkipaikko­jen lukumäärästä. Kaupunkiym­päristön viihtyvyy­teen vaikut­taa niin moni muukin asia. Esim. Merisoti­laan­tori Kata­janokalla on ihan yhtä ankea paik­ka ilman autopaikkoja.

  25. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Helsingis­sä arkkite­hdit yrit­tävät väk­isin tehdä lähiöi­den julkiseen tilaan “välimerel­lisiä piaz­za-aihei­ta” ja kuvit­tel­e­vat että niiden myötä kadut täyt­tyvät iltaisin ide­al­is­tis­sa havain­neku­vis­sa sofistikoituneesti fla­neer­aav­ista kosmopoliiteista. 

    Tässä on perää, mut­ta kak­si asi­aa mikä tähän vaikut­taa. Mit­takaa­va on se isoin ongel­ma, jos torit ja kävelyalueet on kokolu­okkaa Senaat­in­tori no onhan ne vähän autioi­ta. Kun kaupungista tykkään niin pari ker­taa käynyt, Padovas­ta löy­tyy Ital­ian isoin plaza, ja se ei nyt oikein toi­mi ihan samas­ta syys­tä siel­läkään. Toimi­va esimerkk­ki käve­ly-ympäristöstä Helsin­gin keskus­tas­sa on Ateneuminkuja.

    Sit­ten toinen jut­tu on se että onko ihmisil­lä mitään mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa siihen ympäristöön. Helsinkiläisiä hyviä esimerkke­jä on vaikea kek­siä, Karhupuis­to tulee mie­len. Mut­ta esimerkik­si Tapani­las­sa on hyvin kapeat kadut, nykyään tuo­ta kut­sut­taisi­in shared spacek­si, ja on nät­tiä kos­ka ihmis­ten pihat ja istu­tuk­set ovat aivan niis­sä kapeis­sa kaduis­sa kiin­ni ilman mitään viherkaistoja.

  26. Gre­jus: Bonuk­se­na on vielä se, että pyörätie päät­tyy kohdas­sa oudosti ja jalka­käytävä on vain tien kauim­maisel­la puolel­la. Luon­nolli­nen kevyen liiken­teen kulure­it­ti muo­dos­tuu siten parkkikent­tien keskelle. 

    Ajan tuos­ta sään­nöl­lisen epäsään­nöl­lis­es­ti ja kesti kauan ennen kuin edes huo­masin sen talo­jen edus­toil­la mutkit­tel­e­van katkon­aisen pyörätien. 

    Se ei voi olla tarkoitet­tu muuhun kuin las­ten kort­telia­joon kolmipyöräisel­lä (ja he saisi­vat alle 12-vuo­ti­aina ajaa jalka­käytäväl­lä muutenkin).

    Joten ajan edelleenkin kadul­la (kisk­ouria varoen), sil­lä puolen kun ei tuol­la välil­lä ole edes risteyk­siä kaupunki­in päin ajaessa.

  27. tpyy­lu­o­ma: Mit­takaa­va on se isoin ongel­ma, jos torit ja kävelyalueet on kokolu­okkaa Senaat­in­tori no onhan ne vähän autioita. 

    Paljon pienem­pikin alue saat­taa vaikut­taa tyhjältä ja tarpeet­toma­l­ta jos auki­olle ei ole mitään syytä pysähtyä. Kun­nos­s­api­tokalus­tol­la tal­ven aikana rik­ki ruhjot­tu kiin­teä penk­ki ei siihen riitä. 

    Lisäk­si liken­netur­val­lisu­u­den kannal­ta kun muodoltaan epämääräi­nen “aukio” on pyörä­tien, parkkipaikan, pihan ja kadun liitosko­hdas­sa ei kukaan tiedä mis­sä eri aluei­den rajat ovat ja kenen kuu­luu väistää. Joten heikoin väistää.

  28. Mon­et van­hoista kaupungeista ja kylistä kes­ki-euroopas­sa muis­tut­ta­vat paljon enem­män tuo­ta Van­hasen visio­ta kuin Vihrei­den metropolihaaveita.

    Esimerk­isi Sveit­sis­sä asu­taan viihty­i­sis­sä kylis­sä ja pikkukaupungeis­sa, joiden välil­lä on eri­no­mainen joukkoli­ikenne, eikä yhdessä val­tavas­sa metropolissa. 

    Hyv­in­voin­ti ja viihty­isyys täysin eri­ta­soa, tosin tämä johtunee myös hyv­in­voin­ti­val­tion puutteesta.

  29. Toinen on raken­net­tu 1800 ja toinen 1970 luvul­la, luku­unot­ta­mat­ta klaukkalan kuvas­sa oikeal­la näkyvää 2000 luvun alus­sa raken­net­tua raken­nus­ta. Se että todis­te­tusti 1980 luvun rumim­man kylän keskus­tas­ta on nap­at­tu kuva ehkä nyky­isin heikoim­mas­ta lenkistä todis­taa mitä? 

    Sitä että yhteiskun­nan kehi­tys menee eteen­päin vai sitä että poli­itikko­jen päätök­set huononevat vuosi vuodelta? Anteek­si kun en ymmär­rä provon tarkoitusperää.

    Seu­raaval­la ker­ral­la ei ehkä kan­na­ta rin­nas­taa kylän kehi­tys­tä kaupun­gin metrop­o­lisu­un­nit­telu­un, kos­ka elämä niis­sä ei ole ver­ran­nol­lista. Toises­sa niistä suun­nit­telu toimii, toises­sa ei.. jokainen päätelköön itse miten asi­at ovat.

  30. Vähän kyl­lä meni pieleen käyt­tää Klaukkalaa esimerkkinä tuos­sa ylem­mässä kuvassa.

    Eihän se nyt voi olla Klaukkalan maa­jussien tehtävä rak­en­taa helsinkiläisille asun­topako­laisille kaikkia hieno­ja julk­isia liiken­n­ev­erkos­to­ja. Jotain rajaa. Yhtä hyvin helsin­gin olisi pitänyt rajo­ta niille vähän halvem­pia asun­to­ja. Ei olisi “Klaukkalaa”.

    1. Klaukkalan ottamiseen esimerkik­si ei ollut muu­ta syytä, kuin että min­ul­la sat­tui ole­maan siitä kuva. Olisin voin­ut ottaa minkä tahansa sodan jäl­keen tuho­tun pikkukaupun­gin keskustan.
      Se, että maan­jus­sit eivät halua tehdä kelvol­lisia taa­jamia kun­ti­in­sa, pilaa mah­dol­lisu­u­den keski­au­roop­palais­es­ta kaupunki­rak­en­teesta, jos­sa kaupunki­a­sumisen vai­h­toe­htona ovat viihty­isät kylät ja pikkukaupun­git suurkaupun­gin ympärillä.

  31. Ei Suomeen syn­ny kes­ki-euroop­palaista mallia. Kes­ki-euroopas­sa maanvil­jeli­jät asu­vat kylässä pel­to­jen­sa keskel­lä. Suomes­sa jokainen maanvil­jeli­jä asuu yksin omien pel­to­jen­sa keskellä.

    Mut­ta oleel­lisin point­ti tässä on se, että Helsin­ki ei ole pystynyt ratkaise­maan ongel­maa kohtu­uhin­tais­es­ta keskilu­okan per­hea­sumis­es­ta helsingis­sä. Tämä on ain­oa syy siihen, että “klaukkaloi­ta” syntyy.

  32. Kyl­lä ykkösku­va näyt­tää viihty­isäm­mältä. Siel­lä on sen­tään hyväkun­toisia talo­ja, vapaa­ta tilaa ja viherkasvus­toa. Toki jos autot ottaisi pois ja kor­vaisi niiden vaa­ti­man tilan viher­alueil­la, kuva paranisi entisestään.

  33. Kyl­lä täl­laisia Klaukkalaa vas­taavia kuvia olisi saanut hyvin mon­es­ta Helsin­gin lähiöstä, varsinkin 1960–1970-luvulla raken­netus­ta. Kuvaver­taus ontuu, eivät Suomes­sa pal­mut kas­va kuten alem­mas­sa van­haa kaupunki­raken­net­ta esit­tävässä kuvas­sa. On vähän arro­ganssia ja “rasis­mia” puhua maanjusseista!
    Mikd­siköhän ihmiset Helsin­gin keskus­tas­sa ovat niin kiireisiä, eivätkä oleskele “piaz­zoil­la”. Myös Helsin­gin keskus­tan arkkite­htu­uri on sekavaa, on uusklas­sista nat­siarkkite­htu­uria (eduskun­tat­a­lo), rumaa funktionalismia/modernismia (a la Pos­ti­ta­lo) ja ankeaa punati­iltä sekä viime vuosil­ta lasin taakse kätkey­tyvää rahan­val­taa (Sanoma-talo) ja sit­ten modernismia.

  34. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Helsingis­sä arkkite­hdit yrit­tävät väk­isin tehdä lähiöi­den julkiseen tilaan “välimerel­lisiä piaz­za-aihei­ta” ja kuvit­tel­e­vat että niiden myötä kadut täyt­tyvät iltaisin ide­al­is­tis­sa havain­neku­vis­sa sofistikoituneesti fla­neer­aav­ista kosmopoliiteista. 

    Aivan oikein, arkkite­hdit epäon­nis­tu­vat. Arkkite­htien kannal­ta ongel­mana ovat kuitenkin jälleen ker­ran “sek­torivi­ra­nomaiset”, toisin sanoen sään­te­ly, joka kieltää kaupun­gin tekemisen kaupunkiin. 

    Hert­toniemen­ran­nas­sa sofistikoituneesti dry­max­eis­saan ja gore­tex­eis­sään fla­neer­aavien kos­mopoli­it­tien piti täyt­tää Neito­jen­ran­nan aukion kesäkahvi­la. Kahvi­laa ei ole eikä tule, kos­ka kahvi­las­sa pitäisi olla käymälä ja sitä varten viemäri. Viereiset rav­in­to­latkaan eivät voi pitää paikalla kahvi­laa vaik­ka niis­sä toki on ves­so­ja, koska. 

    Arkkkite­hdit oli­vat myös kaavailleet Neito­jen­ran­nan altaaseen vierasve­ne­sa­ta­maa, mut­ta sitä ei enim­mäk­seen toteutet­tu, kos­ka sata­maan yök­si ädläämään ja ördäämään jäävät veneil­i­jät kuitenkin häir­it­sivät sofis­tukoitunei­ta fla­neer­aa­jia ja muu­ta tuulipukukansaa. 

    Vähän kauem­m­mas arkkite­hdit ovat piirtäneet sil­lan Hert­toniemen­ran­nan ja Killing­hol­man väli­in. Sitä ei var­maan koskaan toteuteta, kos­ka sen taakse jää yksi pur­jeven­e­ma­ri­na, ja sil­taa käyt­täi­sivät etupäässä – tai ainakin per­jan­tai-iltaisin – mel­lakkaa mais­tel­e­vat ja siider­iä sär­pivät nuorisolaumat.

  35. Gre­jus:
    Mik­si kakkos­es­imerk­ki pitää hakea jostain kaukaa, onhan meil­lä kotoisi­akin kat­u­aluei­ta ilman autoja: 

    Kakkosku­vas­sa huo­maa tosi selvästi, miten kaupun­ki suun­nitel­laan autoilun ehdoil­la (siitähän tässä oli kyse, vai mitä?).

    Ykkösku­vas­sa on jo hie­man sel­l­aista pant­ti­vankimeininkiä, tää Iso-Roba tehdään tälleen, jos vaan kaik­ki muu voidaan tehdä autoilun ehdoilla.

  36. Ylem­mästä kuvas­ta puut­tuvat min­un mieleiseni puu­tarhakaupun­gin keskeiset tek­i­jät: täysikokoiset puut. Alem­pi kuva taas on kivierä­maa­ta. Itse viih­dyn ihan kivasti väljästi raken­netus­sa kaupungis­sa, kun­han siel­lä on kohtu­ullis­es­ti iso­ja pui­ta ja muu­ta kasvil­lisu­ut­ta. Vaik­ka autot on hyväksyt­ty osak­si sitä kaupunkia. 30 pokkariku­vaa, jot­ka kuvaa­vat mieleistäni puu­tarhakaupunkia tämän blo­gin yläku­vaa parem­min löy­tyy täältä: http://jounimartikainen.wordpress.com/2012/09/09/puut-tekevat-puutarhakaupunkia/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.