Kaksi kuvaa kertoo enemmän kuin 2000 sanaa

5.9.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Sanallisesti on vaikea esittää, miksi kaupungin rakentaminen auton ehdoin tekee siitä mittakaavaltaan tympeän. Siksi esitän kaksi kuvaa samankokoisista taajamista yhtä kaukana maansa pääkaupungista. Nämä ovat tietysti lajissaan ääriesimerkkejä. Ylemmän kuvan taajamasta olisi pienellä vaivannäöllä saanut paremmankin. Alemman kuvan esimerkistä kannattaa omaksua ainakin mittakaava. Aluetehokkuus on paljon suurempi kuin ylemmän kuvan kerrostalokaavassa.

Auton ehdoin tehty kaavoitus Matti Vanhasen ihailemassa puutarhakaupungissa

 

Kaupunki suunniteltuna ilman autoilun asettamia rajoituksia

Kommentit

40 Vastausta artikkeliin “Kaksi kuvaa kertoo enemmän kuin 2000 sanaa”

  1. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 5.9.2012 kello 12:17

    Tuo mattivahnaseen suunnattu puolihumoristinen piikki vie huomion kokonaan pois itse asiasta – ja on jo aika vanha vitsi koska perheyritysten liitto ei käsittääkseni ole suuresti lobannut Helsingin lähiösuunnittelua haluamaansa suuntaan.

    Ei ne ihmiset muuta nurmijärvelle etsimään viihtyisää oleilukeskustaa jossa voi törmätä toisiin sinkkuihin erikoiskahvin ääressä ennen illan klubikeikkaa.

    70-luvun elementtilähiöiden tehokkuss ja viihtyisyys on samaa tasoa ympäri Suomen. Naapurikuntien arvostelu on kuitenkin vähän hassua kun itse joukkoliikennemyönteisessä kulttuurielämää kihisevässä metropolissakaan ei viime vuosina ole saatu tämän parempaa aikaan:

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/63/Arabianranta.jpg/800px-Arabianranta.jpg
    (kuvaa halkoo diagonaalisesti ratikkakiskot…!)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. mattik kirjoitti 5.9.2012 kello 12:25

    Olen vahvasti samaa mieltä, mutta rehellisyyden nimissä tulisi ottaa myös ilmasto ja sen vaikutus elintapoihin myös huomioon.
    Taas on tulossa myös se aika kun siirrän pientalon lumia paikasta toiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.9.2012 kello 12:51

    Lumi tuli minullekin mieleen ensiksi, mutta eihän kantakaupungissa nytkään ole tilaa lumelle, koska lumelle alunperin suunniteltu tila on otettu kadunvarsipysäköintiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Poro kirjoitti 5.9.2012 kello 13:07

    Umpikorttelien kiellon myötä kaupungin rakentamisesta tuli lähiörakentamista. Tokihan tuohon vaikuttaa myös katujen leveys yms. Mutta on Munkkiniemellä ja Töölöllä vissi ero kumpi tuntuu enemmän kaupunkiympäristöltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Aimo kirjoitti 5.9.2012 kello 13:10

    Oliskohan ero siinä, että edellinen on rakennettu 6-7-80-luvun autohuumassa, jälkimmäinen keskiajan hevosliikennekulttuurissa. Muuta liikennevälinettä ei silloin kaivattu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Rolling Heurlin kirjoitti 5.9.2012 kello 13:12

    Miltähän alempi kuva näyttäisi vähän toisella rajauksella? Voi olla kadulla ruuhkaa. Miten kuljetukset menevät siinä alemman kuvan alueella. Talot ovat varmaan vanhempia kuin autoistuminen. Tässä ei muutenkaan taida olla kyse ihan vertailukelpoisista alueista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 5.9.2012 kello 13:14

    Osmo Soininvaara: lumelle alunperin suunniteltu tila on otettu kadunvarsipysäköintiin.

    Viimeisinä muutamana talvena on kuitenkin käynyt myös niin päin että kadunvarsipysäköintiin tarkoitettu tila on oikeasti otettu lumikasojen varastointiin. Lähiöiden parkkiskenttien vuokratuilla ja merkityillä paikoilla ei näin voi tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. B.J kirjoitti 5.9.2012 kello 13:16

    Tuollaiset alemman kuvan katualueet kannattaisi suomessa sulattaa puhtaiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Pekka Taipale kirjoitti 5.9.2012 kello 13:18

    Osmo Soininvaara: koska lumelle alunperin suunniteltu tila on otettu kadunvarsipysäköintiin.

    Kun katsoo tuota alempaa esimerkkikuvaasi “kaupungista suunniteltuna ilman autoilun asettamia rajoituksia”, niin missä siinä on se lumelle suunniteltu tila?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 5.9.2012 kello 14:01

    Rolling Heurlin: Tässä ei muutenkaan taida olla kyse ihan vertailukelpoisista alueista.

    Keskiaikaisen kaupungin rakentamisen lähtökohdat ovat muutenkin erilaiset tonttijaosta alkaen. Rakentamista säätelee nykyään paljon muitakin normeja kuin pelkkiin parkkipaikkoihin liittyvät.

    Tuon alemman kuvan taloissa ei varmaankaan ole otettu huomioon esteettömyyttä, portaiden jyrkkyyttä ja huonetilojen mitoitusta. Asuinhuoneisiin ei tule normiasukaalle riittävää luonnonvaloa. Ja pihoilta puuttuu alaikäismittaisille käyttäjille varhaiskasvatuksellisten leikkitoimintojen aluevaraus.

    Ihan sama itse niiden autojen suhteen. Kuplavolkkari on edelleenkin monen mielestä sympaattinen, edullinen ja helppo ylläpitää. Mutta sellaista ei saa enää valmistaa ja myydä. Siksi ihmisille myydään uusia beetlejä jotka on halvalla kuorrutettu tavallisen golffin tekniikalle mutta ovat ahtaampia ja kuluttavat enemmän…

    Vanhat talot ovat ihan kivoja mutta niitä ei saa rakentaa lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 5.9.2012 kello 14:09

    Poro: Mutta on Munkkiniemellä ja Töölöllä vissi ero kumpi tuntuu enemmän kaupunkiympäristöltä.

    Munkkiniemen puistotiellä ei kuitenkaan ole hirveästi eroa Töölön suhteen.

    Vaan kun vertaa niitä esimerkiksi hieman uudempaan Munkkivuoren ostariin, tapahtuu se merkittävä aikaloikka ja ollaan parkkipaikkakentän ja metroaseman aikakaudessa.

    Niitä samoja paikallisostarilähiöitä rakennettiinkin sitten 50-luvulta 90-luvulle saakka, kunnes asuinalueen välittömässä yhteydessä olevista kaupan ja palveluiden tiloista luovuttiin kaavoituksessa kokonaan. Keskusliikkeet kiittävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Seppo Honkanen kirjoitti 5.9.2012 kello 14:24

    Blogiketju näyttää juuttuneen kvantitatiiviseen autopaikkojen tariffikeskusteluun. Kuka sitä muistaa kymmenen vuoden päästä.
    Helsingissä pysäköinnin suurin kvalitatiivinen, laadullinen kysymys on Kauppatori. Torin paras osa, merenranta, on vuosikymmeniksi annettu autojen parkkipaikaksi. Helsinkiläiset ovat tulleet asialle sokeiksi, kuitenkin ulkomaalaisille, esim. “desing-vuoden” vieraille tilanteessa on selittämistä. Jokainen ylipormestarikin vuorollaan, nyt Pajunen, on katsellut toria parvekkeeltaan tajuamatta tehdä asialle mitään.

    Ns. “Kirjava satama”- suunnitelma kilpailuineen on Töölönlahden kokoinen projekti, sen toteuttamiseen menee vuosikymmeniä. Kauppatorin ilmettä voi kuitenkin kohentaa pieninkin toimenpitein, vaikka ensi vuonna. Välttämättömät autot, lähinnä torikauppiaiden, pitäisi siirtää pariin riviin Pohjoisespan varrelle, siellä kirskuu nastarenkaat ja tuoksuu bensa. Myyntikojut ja kahvilat pitäisi siirtää meren rannalle, jossa kirkuvat lokit.

    Osan nurkan taakse Pohjoisrantaan parkkeeratuista puukaljaaseista voisi ankkuroida Kauppatorin rantaan, ne olisivat siellä turistienkin ihailtavana. Jossain voisi olla pieni kahvila tai punainen lyhty, rantaan voisi syntyä ihan Nyhavenin tunnelmaa.
    Viime vuosisadan alun valokuvista voi nähdä, miten pittoreski Kauppatorin ranta on joskus ollut!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 5.9.2012 kello 17:15

    Huomauttaisin semmoisesta että lumen määrä kadulla on äkkiseltään kokolailla sidoksissa kyseísen kadun leveyteen. Ja että esimerkiksi Kööpenhaminassa tai Amsterdamissa ei paista aurinko vuoden ympäri.

    Honkasen kanssa samaa mieltä Kauppatorista, virkistävää vaihtelua. Mitäs sille Kanavaterminaalin tontille tehtäisiin seuraavaa megahanketta odotellessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Hehe kirjoitti 5.9.2012 kello 17:55

    “puutarhakaupungissa”
    Mistä lähtien nurmijärvi on ollut kaupunki?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Juho Laatu kirjoitti 5.9.2012 kello 17:58

    Tuossa toisessa kuvassa esitellään tietenkin autottomuuden asettamia rajoituksia. 🙂

    Mutta olen kyllä sitä mieltä, että erityisesti Jätkäsaaren kaltaiset pussinperät (jotka vain puskevat lisää autoja vanhan keskustan kaduille) voisi kokeilumielessä rakentaa autottomastikin. Huotoajo toki sallittaisiin, ja kukaties jopa vapaarahoitteinen pysäköinti, mutta ehdottomasti kellariin piilotettuna. Sitten nähtäisiin mille tasolle tuollaisten alueiden arvostus/hintataso nousisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Poro kirjoitti 5.9.2012 kello 18:29

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Munkkiniemen puistotiellä ei kuitenkaan ole hirveästi eroa Töölön suhteen.

    Kyllä noissa on iso ero, varsinkin kun kävelee sen korttelin verran pois Munkkiniemen puistotieltä. Ja nämä ovat hyvä pari vertailla, koska toinen (Etu-Töölö) on rakennettu 20-luvulla ja toinen 30-luvulla lähtien. No mutta Munkkiniemi jäi muutenkin aivan torsoksi siitä mitä alunperin suunniteltiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Poth1ue1 kirjoitti 5.9.2012 kello 19:55

    Osmo Soininvaara:
    Lumi tuli minullekin mieleen ensiksi, mutta eihän kantakaupungissa nytkään ole tilaa lumelle, koska lumelle alunperin suunniteltu tila on otettu kadunvarsipysäköintiin.

    On kyllä jo vuosia ihmetyttänyt, että eikö sen lumen kanssa todellakaan osata tehdä mitään muuta kuin painaa se tiukaksi valliksi pysäköityjen autojen kylkiin niin ajoradan kuin jalkakäytävänkin puolelta. Kun kaikki lumi harvoin kuitenkaan katoaa ennen kevättä, niin tällä menetelmällä ollaan aina lopulta ajoratojen kaventuessa olemattomiin umpikujassa, josta päästään vain marssitamalla yöaikaan paikalle valtavat pyöräkuormaat, tiekarhut ja kuorma-autokolonat – ja tietysti leegio hinausatoja siirtämään lumeen juuttuneita henkilöautoja muualle parkkiin.

    Jotenkin tuntuisi, että asian voisi hoitaa paljon järkevämmin esim. koittamalla päästä eroon lumesta aina heti kuin sitä tulee jolloin sitä ei ole niin valtavia määriä käsiteltävänä per katumetri. Teknisiä ongelmia tällaiseen ratkaisuun ei pitäisi olla – taisihan jo edesmenneessä Neuvostoliitossa olla tehtävään soveltuvaa kalustoa.

    Katujen käytettävyys tällä tavoin olisi taatusti parempi – eikä kustannuksetkaan välttämättä olisi korkeammat, jos systeemi vain suunniteltaisiin fiksusti.

    Tietysti se, minne lumi viedään olisi edelleen ongelma, mutta ehkä tämänkin voisi ratkaista rakentamalla riittävästi maanalaisia varastosiiloja, joissa lumi sulatettaisiin kaukolämmön paluuvedellä. Tämä tietysti toisi aikamoisia investointikustannuksia alkuvaiheessa.

    Vai onko kyse siitä, ettei ongelmaa vain ole sopiva ratkaista, koska yksityisautoilu? Vai onko kaiken uuden miettiminen kapunginhallinnossa yksinkertaisesti mahdotonta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. tpyyluoma kirjoitti 5.9.2012 kello 20:14

    Munkkiniemen Puistotiessä hämmentävää on se, että talot sen varrella ei itseasiassa ole mitenkään kovin kummallisia, osa on suorastaan ankean näköisiä kun oikein rupeaa tarkastelemaan. Mutta ei tule tarkastelleeksi, koska se katu on vaan niin hyvä mittasuhteiltaan, puukujiltaan, jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. jlbl kirjoitti 5.9.2012 kello 23:48

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/63/Arabianranta.jpg/800px-Arabianranta.jpg
    (kuvaa halkoo diagonaalisesti ratikkakiskot…!)

    Ne on juuri rakentamassa tossa kuvassa näkyvälle tyhjälle tontille taloja, joten kuvan antaminen esimerkkinä miltä Arabianranta näyttää ei ole ihan täysin onnistunut ratkaisu. Onhan siinä tosin kunnon parkkikenttä, kuten määräykset edellyttää jos se oli pointti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Mikko Järvinen kirjoitti 6.9.2012 kello 0:36

    Tässä nyt efektiä tuo aika paljon sekin, että ylemmän kuvan talot nyt vain ovat ihan hirvittävän rumia muutenkin.

    Vaikkei vanhoja taloja sinällään ei saisikaan enää rakentaa, ei kai mikään estä rakentamasta kauniita taloja, joissa on runsaasti yksityiskohtia ja jopa pyöreitä muotoja jossain?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 6.9.2012 kello 9:20

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:

    Vanhat talot ovat ihan kivoja mutta niitä ei saa rakentaa lisää.

    Vanhoja taloja ei enää voi rakentaa lisää, koska nykyrakentaminen ei kestä aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 6.9.2012 kello 9:53

    jlbl: Ne on juuri rakentamassa tossa kuvassa näkyvälle tyhjälle tontille taloja.

    Autot ovat kuvassa noilla paikoilla sen jälkeenkin. Eikä yhtään ihmistä.

    Vaan eipä vastaavasti tuo nurmijärven keskustankaan näyttäminen esimerkkinä ollut onnistunutta. Siellä ihmisten oma piha on se paikka jossa oikeasti viihdytään ja johon voi sentään itse vaikuttaa.

    Helsingissä arkkitehdit yrittävät väkisin tehdä lähiöiden julkiseen tilaan “välimerellisiä piazza-aiheita” ja kuvittelevat että niiden myötä kadut täyttyvät iltaisin idealistissa havainnekuvissa sofistikoituneesti flaneeraavista kosmopoliiteista.

    Todellisuudessa aukiot ovat parkkipaikkoina tai ilmastosta johtuen suuren osan vuotta lumenkaatopaikkoina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 6.9.2012 kello 9:58

    tpyyluoma:
    se katu on vaan niin hyvä mittasuhteiltaan, puukujiltaan, jne.

    Ja etenkin palveluiltaan (mm. rautakauppa)!

    Hidastetöyssyjäkään ei tarvita kun kaista on kapea ja kadunvarsipysäköidystä autosta saattaa aueta ovi koska tahansa eteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. tpyyluoma kirjoitti 6.9.2012 kello 12:25

    Tässä on hyvät kuvat, uusvanha Jakriborg Ruotsissa kontra pysäköintialue, http://blog.smallstreets.org/post/18496915718/turn-this-parking-lot-into-a-village

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Erotuomari kirjoitti 6.9.2012 kello 12:34

    Jälkimmäinen kuva olisi voinut olla myös Porvoon vanhasta kaupungista. Ei sielläkään ole tilaa lumille ja hyvin on pärjätty vuosisadat. Vieläkin ovat kysyttyjä asunnot siellä, ja miljöötä tullaan Japanista asti katsomaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 6.9.2012 kello 13:42

    tpyyluoma:
    Tässä on hyvät kuvat, uusvanha Jakriborg Ruotsissa kontra pysäköintialue.

    Tuon tyyppiset visuaaliset vertailut havainnollistaisivat kaavoitusta pääkaupunkiseudullakin paljon paremmin kuin pöytäkirjoihin piilotetut kerrosneliömetrit.

    Mutta olisiko se sitten kauheaa populismia…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Grejus kirjoitti 6.9.2012 kello 14:18

    Miksi kakkosesimerkki pitää hakea jostain kaukaa, onhan meillä kotoisiakin katualueita ilman autoja:

    http://farm1.staticflickr.com/39/104970148_728810e98a.jpg
    http://www.kylkiviiva.net/wp-content/uploads/2011/04/09-04-23_joona-merihaka.jpg

    Tällaiset blogipostaukset tuhoavat koko järkevän keskustelun asuinalueiden rakentamisesta. Auto on niin vahva pakkomielle monille, että se estää kaiken muun keskustelun siitä miten voidaan rakentaa parempia ja mukavampia elinympäristöjä kaupunkeihin. Olisiko antamillasi esimerkeillä jotain muutakin eroa kuin autojen määrä?

    Pyöräilijäautoilijajalankulkijan linkkaama kuva on kyllä hyvä esimerkki huonosta kaupunkisuunnittelusta. Ehkä kaupunginosan keskeisimpään kohtaan on saatu aikaan vierekkäisillä kadulla ja parkkikentällä erittäin takapihamainen ja ankea kohta. Bonuksena on vielä se, että pyörätie päättyy kohdassa oudosti ja jalkakäytävä on vain tien kauimmaisella puolella. Luonnollinen kevyen liikenteen kulureitti muodostuu siten parkkikenttien keskelle.

    Tosin tässäkin kohdassa on vain osittain kyse parkkipaikkojen lukumäärästä. Kaupunkiympäristön viihtyvyyteen vaikuttaa niin moni muukin asia. Esim. Merisotilaantori Katajanokalla on ihan yhtä ankea paikka ilman autopaikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. tpyyluoma kirjoitti 6.9.2012 kello 14:44

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Helsingissä arkkitehdit yrittävät väkisin tehdä lähiöiden julkiseen tilaan “välimerellisiä piazza-aiheita” ja kuvittelevat että niiden myötä kadut täyttyvät iltaisin idealistissa havainnekuvissa sofistikoituneesti flaneeraavista kosmopoliiteista.

    Tässä on perää, mutta kaksi asiaa mikä tähän vaikuttaa. Mittakaava on se isoin ongelma, jos torit ja kävelyalueet on kokoluokkaa Senaatintori no onhan ne vähän autioita. Kun kaupungista tykkään niin pari kertaa käynyt, Padovasta löytyy Italian isoin plaza, ja se ei nyt oikein toimi ihan samasta syystä sielläkään. Toimiva esimerkkki kävely-ympäristöstä Helsingin keskustassa on Ateneuminkuja.

    Sitten toinen juttu on se että onko ihmisillä mitään mahdollisuutta vaikuttaa siihen ympäristöön. Helsinkiläisiä hyviä esimerkkejä on vaikea keksiä, Karhupuisto tulee mielen. Mutta esimerkiksi Tapanilassa on hyvin kapeat kadut, nykyään tuota kutsuttaisiin shared spaceksi, ja on nättiä koska ihmisten pihat ja istutukset ovat aivan niissä kapeissa kaduissa kiinni ilman mitään viherkaistoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 6.9.2012 kello 16:10

    Grejus: Bonuksena on vielä se, että pyörätie päättyy kohdassa oudosti ja jalkakäytävä on vain tien kauimmaisella puolella. Luonnollinen kevyen liikenteen kulureitti muodostuu siten parkkikenttien keskelle.

    Ajan tuosta säännöllisen epäsäännöllisesti ja kesti kauan ennen kuin edes huomasin sen talojen edustoilla mutkittelevan katkonaisen pyörätien.

    Se ei voi olla tarkoitettu muuhun kuin lasten kortteliajoon kolmipyöräisellä (ja he saisivat alle 12-vuotiaina ajaa jalkakäytävällä muutenkin).

    Joten ajan edelleenkin kadulla (kiskouria varoen), sillä puolen kun ei tuolla välillä ole edes risteyksiä kaupunkiin päin ajaessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 6.9.2012 kello 16:17

    tpyyluoma: Mittakaava on se isoin ongelma, jos torit ja kävelyalueet on kokoluokkaa Senaatintori no onhan ne vähän autioita.

    Paljon pienempikin alue saattaa vaikuttaa tyhjältä ja tarpeettomalta jos aukiolle ei ole mitään syytä pysähtyä. Kunnossapitokalustolla talven aikana rikki ruhjottu kiinteä penkki ei siihen riitä.

    Lisäksi likenneturvallisuuden kannalta kun muodoltaan epämääräinen “aukio” on pyörätien, parkkipaikan, pihan ja kadun liitoskohdassa ei kukaan tiedä missä eri alueiden rajat ovat ja kenen kuuluu väistää. Joten heikoin väistää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. hupsis kirjoitti 6.9.2012 kello 17:25

    Monet vanhoista kaupungeista ja kylistä keski-euroopassa muistuttavat paljon enemmän tuota Vanhasen visiota kuin Vihreiden metropolihaaveita.

    Esimerkisi Sveitsissä asutaan viihtyisissä kylissä ja pikkukaupungeissa, joiden välillä on erinomainen joukkoliikenne, eikä yhdessä valtavassa metropolissa.

    Hyvinvointi ja viihtyisyys täysin eritasoa, tosin tämä johtunee myös hyvinvointivaltion puutteesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Tomi kirjoitti 6.9.2012 kello 23:52

    Toinen on rakennettu 1800 ja toinen 1970 luvulla, lukuunottamatta klaukkalan kuvassa oikealla näkyvää 2000 luvun alussa rakennettua rakennusta. Se että todistetusti 1980 luvun rumimman kylän keskustasta on napattu kuva ehkä nykyisin heikoimmasta lenkistä todistaa mitä?

    Sitä että yhteiskunnan kehitys menee eteenpäin vai sitä että poliitikkojen päätökset huononevat vuosi vuodelta? Anteeksi kun en ymmärrä provon tarkoitusperää.

    Seuraavalla kerralla ei ehkä kannata rinnastaa kylän kehitystä kaupungin metropolisuunnitteluun, koska elämä niissä ei ole verrannollista. Toisessa niistä suunnittelu toimii, toisessa ei.. jokainen päätelköön itse miten asiat ovat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. åke kirjoitti 7.9.2012 kello 0:54

    Vähän kyllä meni pieleen käyttää Klaukkalaa esimerkkinä tuossa ylemmässä kuvassa.

    Eihän se nyt voi olla Klaukkalan maajussien tehtävä rakentaa helsinkiläisille asuntopakolaisille kaikkia hienoja julkisia liikenneverkostoja. Jotain rajaa. Yhtä hyvin helsingin olisi pitänyt rajota niille vähän halvempia asuntoja. Ei olisi “Klaukkalaa”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.9.2012 kello 8:07

    Klaukkalan ottamiseen esimerkiksi ei ollut muuta syytä, kuin että minulla sattui olemaan siitä kuva. Olisin voinut ottaa minkä tahansa sodan jälkeen tuhotun pikkukaupungin keskustan.
    Se, että maanjussit eivät halua tehdä kelvollisia taajamia kuntiinsa, pilaa mahdollisuuden keskiaurooppalaisesta kaupunkirakenteesta, jossa kaupunkiasumisen vaihtoehtona ovat viihtyisät kylät ja pikkukaupungit suurkaupungin ympärillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. åke kirjoitti 7.9.2012 kello 10:23

    Ei Suomeen synny keski-eurooppalaista mallia. Keski-euroopassa maanviljelijät asuvat kylässä peltojensa keskellä. Suomessa jokainen maanviljelijä asuu yksin omien peltojensa keskellä.

    Mutta oleellisin pointti tässä on se, että Helsinki ei ole pystynyt ratkaisemaan ongelmaa kohtuuhintaisesta keskiluokan perheasumisesta helsingissä. Tämä on ainoa syy siihen, että “klaukkaloita” syntyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. anonyymi kirjoitti 7.9.2012 kello 13:30

    Kyllä ykköskuva näyttää viihtyisämmältä. Siellä on sentään hyväkuntoisia taloja, vapaata tilaa ja viherkasvustoa. Toki jos autot ottaisi pois ja korvaisi niiden vaatiman tilan viheralueilla, kuva paranisi entisestään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Countryboy kirjoitti 7.9.2012 kello 16:59

    Kyllä tällaisia Klaukkalaa vastaavia kuvia olisi saanut hyvin monesta Helsingin lähiöstä, varsinkin 1960-1970-luvulla rakennetusta. Kuvavertaus ontuu, eivät Suomessa palmut kasva kuten alemmassa vanhaa kaupunkirakennetta esittävässä kuvassa. On vähän arroganssia ja “rasismia” puhua maanjusseista!
    Mikdsiköhän ihmiset Helsingin keskustassa ovat niin kiireisiä, eivätkä oleskele “piazzoilla”. Myös Helsingin keskustan arkkitehtuuri on sekavaa, on uusklassista natsiarkkitehtuuria (eduskuntatalo), rumaa funktionalismia/modernismia (a la Postitalo) ja ankeaa punatiiltä sekä viime vuosilta lasin taakse kätkeytyvää rahanvaltaa (Sanoma-talo) ja sitten modernismia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Pekka Pessi kirjoitti 8.9.2012 kello 0:18

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:
    Helsingissä arkkitehdit yrittävät väkisin tehdä lähiöiden julkiseen tilaan “välimerellisiä piazza-aiheita” ja kuvittelevat että niiden myötä kadut täyttyvät iltaisin idealistissa havainnekuvissa sofistikoituneesti flaneeraavista kosmopoliiteista.

    Aivan oikein, arkkitehdit epäonnistuvat. Arkkitehtien kannalta ongelmana ovat kuitenkin jälleen kerran “sektoriviranomaiset”, toisin sanoen sääntely, joka kieltää kaupungin tekemisen kaupunkiin.

    Herttoniemenrannassa sofistikoituneesti drymaxeissaan ja goretexeissään flaneeraavien kosmopoliittien piti täyttää Neitojenrannan aukion kesäkahvila. Kahvilaa ei ole eikä tule, koska kahvilassa pitäisi olla käymälä ja sitä varten viemäri. Viereiset ravintolatkaan eivät voi pitää paikalla kahvilaa vaikka niissä toki on vessoja, koska.

    Arkkkitehdit olivat myös kaavailleet Neitojenrannan altaaseen vierasvenesatamaa, mutta sitä ei enimmäkseen toteutettu, koska satamaan yöksi ädläämään ja ördäämään jäävät veneilijät kuitenkin häiritsivät sofistukoituneita flaneeraajia ja muuta tuulipukukansaa.

    Vähän kauemmmas arkkitehdit ovat piirtäneet sillan Herttoniemenrannan ja Killingholman väliin. Sitä ei varmaan koskaan toteuteta, koska sen taakse jää yksi purjevenemarina, ja siltaa käyttäisivät etupäässä – tai ainakin perjantai-iltaisin – mellakkaa maistelevat ja siideriä särpivät nuorisolaumat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Pekka Pessi kirjoitti 8.9.2012 kello 1:17

    Grejus:
    Miksi kakkosesimerkki pitää hakea jostain kaukaa, onhan meillä kotoisiakin katualueita ilman autoja:

    Kakkoskuvassa huomaa tosi selvästi, miten kaupunki suunnitellaan autoilun ehdoilla (siitähän tässä oli kyse, vai mitä?).

    Ykköskuvassa on jo hieman sellaista panttivankimeininkiä, tää Iso-Roba tehdään tälleen, jos vaan kaikki muu voidaan tehdä autoilun ehdoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Jouni Martikainen kirjoitti 9.9.2012 kello 16:11

    Ylemmästä kuvasta puuttuvat minun mieleiseni puutarhakaupungin keskeiset tekijät: täysikokoiset puut. Alempi kuva taas on kivierämaata. Itse viihdyn ihan kivasti väljästi rakennetussa kaupungissa, kunhan siellä on kohtuullisesti isoja puita ja muuta kasvillisuutta. Vaikka autot on hyväksytty osaksi sitä kaupunkia. 30 pokkarikuvaa, jotka kuvaavat mieleistäni puutarhakaupunkia tämän blogin yläkuvaa paremmin löytyy täältä: http://jounimartikainen.wordpress.com/2012/09/09/puut-tekevat-puutarhakaupunkia/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus