Autopaikat ja myöhempään kysyntään varautuminen

Anteek­si, että jat­kan jan­kut­ta­mis­ta pysä­köin­ti­po­li­tii­kas­ta. Se joh­tuu sii­tä, että Hel­sin­gis­sä kaa­vail­laan pysä­köin­tiin inves­toin­tia, joka vas­taa suu­ruus­luo­kal­taan län­si­met­ron raken­ta­mis­ta. Sii­tä pitäi­si siis kes­kus­tel­la yhtä pal­jon kuin länsimetrosta.

Kes­kus­te­lus­sa usein käy­tet­ty argu­ment­ti on, että pysä­köin­ti­paik­ko­ja pitää raken­taa nyt kysyn­tää enem­män, kos­ka kysyn­tä ole­tet­ta­vas­ti kas­vaa tule­vai­suu­des­sa. Myös tämä argu­ment­ti edel­lyt­tää pysä­köin­ti­po­li­tii­kan muutosta.

Ole­te­taan, että pysä­köin­ti­pai­kat mak­sa­vat 30 000 euroa kap­pa­le. Talos­sa on 100 asun­toa. Mon­ta­ko paik­kaa pitää raken­taa? For­maa­li talous­tie­de rat­kai­see asian niin, että paik­ko­ja raken­ne­taan niin mon­ta kuin menee kau­pak­si tuo­hon hin­taan tai sii­tä joh­det­tuun vuo­kraan. Sil­lä, joka tämän kiis­tää, on har­teil­laan aika iso todis­tus­taak­ka, sil­lä hänen tuli­si kumo­ta koko talous­jär­jes­tel­mäm­me poh­jal­la ole­va teo­ria. Tai sit­ten pitäi­si tur­vau­tua pysä­köin­nin ulkoi­siin hyö­tyi­hin, mikä sekään ei ole ihan help­poa, kos­ka yleen­sä auton käy­tös­tä tiheäs­ti raken­ne­tuis­sa kau­pun­geis­sa ole­te­taan tule­van ulkois­ta hait­taa eikä hyö­tyä. Autoi­li­jal­le itsel­leen koi­tu­va hyö­ty ilme­nee jo haluk­kuu­des­sa mak­saa pysäköintipaikasta. 

Sit­ten tämä argu­ment­ti kas­va­vas­ta kysyn­näs­tä. Auto­paik­ka­nor­min mukaan tuo­hon pitäi­si raken­taa 70 auto­paik­kaa. Vaik­ka nii­hin ei vie­lä koh­dis­tui­si mak­su­ha­lu­kas­ta kysyn­tää kuin 30 pai­kan ver­ran, kysyn­tä voi nous­ta myö­hem­min ja auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­nen jäl­keen­päin on pal­jon kalliimpaa.

Hyvä, usko­taan tähän.

Nykyi­sin käy­tän­tö­nä on, että kaik­ki pai­kat jae­taan heti ja voi­mak­kaas­ti sub­ven­toi­tuun hin­taan, kos­ka muu­ten ne jäi­si­vät tyh­jil­leen. Yleen­sä käy­tän­tö­nä on, että ker­ran saa­tu paik­ka on ikui­nen ja seu­raa asun­toa myös, kun asu­kas vaih­tuu. Tämä käy­tän­tö nyt aina­kin pitäi­si kiel­tää, kos­ka eihän asu­kas, jol­le ilmaan­tuu auton käyt­tö­tar­ve myö­hem­min, saa paik­kaa kui­ten­kaan. Minä tul­kit­sen asun­to-osa­ke­la­kia niin, että täl­lai­nen menet­te­ly on kiel­let­ty jo nyt, mut­ta kos­ka kiel­toa riko­taan ylei­ses­ti, se tuli­si kir­joit­taa lakiin yksi­se­lit­tei­ses­ti. Pai­kat pitäi­si huu­to­kau­pa­ta ker­ran vuo­des­sa. Myös­kään mitään jono­tus­käy­tän­töä ei tuli­si olla.

Muu­ten olen sitä miel­tä, että tämä myö­hem­min ehkä kas­va­va kysyn­tä tuli­si ottaa mie­luum­min huo­mioon kaa­voi­tuk­ses­sa niin, että teh­dään mah­dol­li­sek­si raken­taa pysä­köin­ti­ta­lo­ja sitä mukaa, kun kysyn­tää ilmenee.

59 vastausta artikkeliin “Autopaikat ja myöhempään kysyntään varautuminen”

  1. Mitä jos Hel­sin­gin kau­pun­gin työn­te­ki­jöi­den park­kee­raus työ­paik­kan­sa luo­na hin­noi­tel­tai­siin vas­taa­maan park­ki­pai­kan todel­li­sia kus­tan­nuk­sia? Eivät­pä aina­kaan voi uha­ta kont­to­rin siir­tä­mi­sel­lä kun­ta­ra­jan toi­sel­le puo­lel­le. Täs­tä aiheu­tu­va jul­ki­sen lii­ken­teen käy­tön kas­vu mah­dol­lis­tai­si paik­ka­nor­min alentamista.

    Entä opis­ke­li­jat — onko heil­le tar­peen tar­jo­ta ilmai­sia park­ki­paik­ko­ja oppi­lai­tos­ten luo­na? Kau­pun­gin kas­sas­ta tämä kaik­ki on pois, joten mie­les­tä­ni ei.

    Käy­tän­töä ehkä voi­si ulot­taa kai­kil­le Hel­sin­gis­sä toi­mi­vil­le jul­ki­sen sek­to­rin työntekijoille.

    Asia kuu­los­tai­si vähem­män ran­gais­tus­luon­toi­sel­ta jos las­ket­tai­siin pal­jon­ko kau­pun­ki säästäisi.

  2. No mihin­kä­hän ne pysä­köin­ti­ta­lot sit­ten jäl­ki­kä­teen sijoi­tet­tai­siin, jos ensin raken­ne­taan tii­vis­tä “kes­kiai­kais­ta” tai muu­ten “enem­män” kau­pun­kia. Aimo

    1. Tuos­sa Slo­ve­nias­sa ne oliv at tuon kes­kiai­kai­sen kau­pun­gin ulko­puo­lel­la. Näin usein muu­al­la­kin Keski-Euroopassa.

  3. Itse olen miet­ti­nyt pal­jon­kin tätä autoi­lua­si­aa blo­gi­si poh­jal­ta. Asun Laut­ta­saa­res­sa ja olen aloit­ta­mas­sa nyt vas­ta aikui­se­na auto­kou­lun. Auton hank­ki­mi­nen on samal­la pyö­ri­nyt mielessä. 

    Kuten suu­rim­mal­la osal­la kan­ta­kau­pun­ki­lai­sis­ta, tar­vit­sen polkupyörää/julkista lii­ken­net­tä päi­vit­täin ja autoa ker­ran kuus­sa. Kos­ka olen har­jaan­tu­nut autot­to­maan elä­mään ja kun vie­lä tas­kus­sa kul­ke­va net­ti antaa kaik­ki jul­ki­sen lii­ken­teen aika­tau­lut heti tie­too­ni, en näe kau­pun­ki­au­toi­lua minään muu­na kuin rasitteena.

    Samal­la vie­tän tie­toi­ses­ti aikaa siel­lä mis­sä on viih­tyi­sää, eli niis­sä kau­pun­gi­no­sis­sa, jois­sa autoi­lua on mah­dol­li­sim­man vähän. Tää koti­saa­ri pää­tie­tä ja Län­si­väy­lää lukuun otta­mat­ta on esi­mer­kik­si sellainen. 

    Muun Suo­men ole­mas­sao­lo pakot­taa autoi­luun aika-ajoin. Pää­kau­pun­ki­seu­dun suh­teen oli­si kui­ten­kin todel­la tär­ke­ää poh­tia avoi­mes­ti sitä, miten pal­jon sii­nä hävi­tään, että kaik­ki teh­dään autoi­lun ehdoilla.

    Kukaan ei halua asua ison tien vie­res­sä. Kukaan ei juo teras­si­kah­via Man­ner­hei­min­tien var­rel­la. Hie­ta­lah­den hie­no ran­ta­kä­ve­ly­tie on päi­vä­sai­kaan käyt­tö­kel­vo­ton hel­ve­til­li­sen auto­me­te­lin takia.

    Tuk­hol­ma ja Lon­too ovat saa­neet tätä kehi­tys­tä hil­lit­tyä tie­tul­leil­la. Bos­to­nis­sa taas val­ta­tie on kai­vet­tu kau­pun­gin alle. Jos ihmi­set yleen­sä pitä­vät kes­kiai­kai­ses­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta ja mene­vät lomal­le Parii­siin kul­keak­seen Citén iki­van­hoil­la kapeil­la muku­la­ki­vi­ka­duil­la haa­veil­len voi­van­sa asua nii­den var­rel­la ole­vis­sa talois­sa, mik­si se on mei­kä­läi­sel­tä polii­ti­kol­ta uskot­ta­vuu­den kuo­le­ma ehdot­taa vas­taa­vaa tännekin? 

    Ei tart­tis ees koko hel­sin­kiä uudel­leen­ra­ken­taa, mut­ta jos nyt vaik­ka kat­so­taan miten epä­viih­tyi­sä Ruo­ho­lah­des­ta tuli kai­kis­ta pon­nis­te­luis­ta huo­li­mat­ta, niin mik­si Jät­kä­saa­res­sa näis­tä vir­heis­tä ei voi­da oppia?

    Suo­ma­lais­ten yli­opis­to­kau­pun­kien viih­tyi­syys pit­käl­ti perus­tuu sii­hen, että kam­pusa­lu­eet ovat mel­kein autot­to­mia ja siel­tä joh­taa mel­kein auto­ton ihmis­vir­ta kes­kus­taan. On penk­kiä ja kah­vi­laa mat­kan var­rel­la ja ihmi­sen kokoi­nen mit­ta­kaa­va. Näin jopa Jyväs­ky­läs­sä, joka on aja­tel­tu, piir­ret­ty ja toteu­tet­tu autoil­le ihmis­ten sijaan.

    Jos ker­ran­kin otet­tai­siin lap­sek­kaas­ti elä­män laa­tu mukaan suun­nit­te­luun. Esteet­tö­myys näkyy jo siel­lä tääl­lä viih­tyi­syyt­tä lisää­vi­nä ratkaisuina.

  4. Jan­kut­ta­mis­ta tuo todel­la on.

    Koet­tai­sit nyt ker­toa meil­le myös sen, mil­lai­sia kei­no­ja tuot vaa­lioh­jel­mas­sa­si mui­den, tosin mie­les­tä­si pie­nien, kau­pun­ki­suun­nit­te­lun ongel­mien rat­kai­suik­si. Miten kau­pun­kiim­me saa­daan asun­to­ja kai­kil­le nii­tä halua­vil­le, niin hyvä­tu­loi­sil­le, kes­ki­tu­loi­sil­le, pie­ni­tu­loi­sil­le kuin ihan käy­hil­le­kin. Nyt­hän asun­to­ja teh­dään vain ja ainoas­taan hyvä­tu­loi­sil­le, kun ARA-tuo­tan­to­kin on nolla.

    Voi­si­han olla niin­kin, että pysä­köin­nin tar­ve vähe­ni­si ihan luon­nos­taan kun asun­to­ja Hel­sin­gis­tä voi­si­vat hank­kia myös sel­lai­sis­sa taval­li­sis­sa amma­teis­sa työs­ken­te­le­vät kuin hoi­ta­jat, opet­ta­jat, kau­pan työn­te­ki­jät, bus­si­kus­kit jne. Ja oli­si­han se kiva, että myös kou­lu­te­tum­mat aka­tee­mi­set pät­kä­työ­läi­set sai­si­vat han­kit­tua asun­non Helsingistä. 

    Kun raken­ne­taan vain hyvä­tu­loi­sil­le tai muu­ten varak­kail­le tar­koit­taa se myös, että raken­ne­taan sel­lai­sel­le poru­kal­le, joka autoi­lee ja tar­vit­see park­ki­paik­ko­ja. Jan­kut­ta­mi­nen itse aiheu­te­tus­ta ongel­mas­ta on mie­les­tä­ni vain huo­mion siir­tä­mis­tä todel­li­sis­ta ongel­mis­ta muu­al­le, saa­mat­to­muu­den ja osaa­mat­to­muu­den peittelyä

  5. Ei kan­na­ta raken­taa lii­kaa auto­paik­ko­ja kan­ta­kau­pun­kiin. Auto­paik­ka-ogel­ma rat­ke­aa luon­nol­li­sel­la taval­la vaik­ka vain n 60% uusis­ta asun­nois­ta on vaki­tui­nen nimet­ty paik­ka jos­ta asuk­kaat ovat mak­sa­neet. Muut saa­vat tyy­tyä aika­ra­joi­tet­tuun kadun­var­si­paik­kaan tai olla ilman. 

    Jät­kä­saa­ren, kala­sa­ta­man ym uusiin asun­toi­hin tus­kin muut­taa nuo­rim­mas­ta ja köy­him­mäs­tä pääs­tä vaan lähin­nä ete­läis­ten kau­pun­gi­no­sien vara­kas­ta väkeä, ja pal­jon elä­ke­läi­siä joil­la ei vält­tä­mät­tä ole omaa autoa enää. Heil­tä vapau­tu­viin asun­toi­hin esim Puna­vuo­res­sa ja Kal­lios­sa muut­taa väkeä muu­al­ta jne jne, ja “ravin­to­ket­jun” lop­pu­pääs­sä ole­vil­le vapau­tuu asun­to­ja Kon­tu­las­ta tai Jako­mäes­tä, sel­lai­sia joi­hon saa autonkin. 

    Ongel­ma Suo­mes­sa on se että ihmi­sen täy­tyy jo asu­mis- ja työ­uran­sa alku­pääs­sä tie­tää sitou­tuu­ko hän autol­li­seen vai auto­to­maan elä­mään. Vaih­to kes­ken kai­ken ei onnis­tu ilman suu­ria kus­ta­nuk­sia tai elämänmuutosta.

  6. Kyl­lä autoi­lu on eni­ten yhteis­kun­nan tukea naut­ti­va har­ras­tus Suo­mes­sa. Autoi­lu ei mak­sa kuin pie­nen osan aiheut­ta­mis­taan kuluis­ta, kun ottaa mukaan myös kak­si suur­ta eli pää­oma­ku­lut ja vai­ku­tus kan­san­ter­vey­teen. Pää­oma­ku­luis­sa pitää olla muka­na yksi­tyi­sau­toi­lun lisä­vaa­ti­muk­set katui­hin ja maan­tei­hin, pysä­köin­ti­pai­kat jne. Kan­san­ter­vey­des­sä pait­si pako­kaa­su­jen suo­rat ter­veys­vai­ku­tuk­set myös autoi­lun CO2-pääs­tö­jen aiheut­ta­mat leik­kauk­set muil­la sek­to­reil­la (ilmas­ton­muu­tok­sel­la on ja var­sin­kin tulee ole­maan ter­veys­vai­ku­tuk­sia) , ihmis­ten liik­ku­mat­to­muu­den aiheut­ta­mat suo­rat ter­veys­vai­ku­tuk­set, yli­pai­no jne. 

    Sik­si mini­mi pitäi­si olla se että jokai­nen mak­saa pysä­köin­tin­sä itse.

    PS. Olen opis­kel­lut TKK:lla auto­tek­niik­kaa, omis­tan kak­si autoa ja olen aja­nut yli 2,5 milj. km. On aika syn­ti­nen olo.

    PS2.Älkää taker­tu­ko sanaan har­ras­tus. Autoi­lu on suu­rim­mak­si osak­si sitä, sil­lä har­va meis­tä asuu jon­kin ulko­puo­li­sen voi­man pakot­ta­ma­na autoi­lua vaa­ti­vas­sa asuin­pai­kas­sa. Kyl­lä sin­ne jär­ven­ran­noil­le on ihan itse muutettu.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuos­sa Slo­ve­nias­sa ne oliv at tuon kes­kiai­kai­sen kau­pun­gin ulko­puo­lel­la. Näin usein muu­al­la­kin Keski-Euroopassa.

    Siis kes­kiai­kais­ten kau­pun­kien. Mil­tä Slo­ve­nias­sa näyt­tää esim. 80-luvul­la raken­net­tu kaupunki.

    1. On erit­täin yleis­tä teh­dä autot­to­mia kort­te­lei­ta ja lait­taa pysä­köin­ti kort­te­lien ulko­puo­lel­le. Auton voi las­taus­ta var­ten ajaa oven eteen, mut­ta se vie­dään säi­löön etäämmälle.

  8. alek­sis salus­jär­vi: Asun Laut­ta­saa­res­sa ja olen aloit­ta­mas­sa nyt vas­ta aikui­se­na auto­kou­lun. Auton hank­ki­mi­nen on samal­la pyö­ri­nyt mielessä.

    Jos aiot autol­la ajaa kor­tin saa­tua­si, sinun on pak­ko ostaa auto. Kukaan ei vuo­kraa autoa, jos vuo­kraa­jan kort­ti on alle vuo­den van­ha. Näin lukee sekä auton­vuo­kraa­ja­lii­ton sopi­mus­pa­pe­reis­sa että City Car Clu­bin vastaavissa. 

    Jou­dut siis osta­maan vuo­dek­si auton ja sit­ten vas­ta saat vuo­kra­ta autoja.

  9. Asun­to­jen hin­nat saaa kuriin lisää­mäl­lä tar­jon­taa. Kes­keis­tä on kaa­voi­tuk­sen mää­rän kas­vat­ta­mi­nen ja eril­lais­ten raken­ta­mis­ta ja kaa­voi­tus­ta hait­taa­vien nor­mien kriit­ti­nen tar­kas­te­lu. Tämä on tuo­ta jälkimmäistä.

  10. No on nii­tä paik­ko­ja lou­hit­tu maan alle ennen­kin jäl­keen­päin, seu­raa­vak­si kai Töölössä.

    Asia kuu­los­tai­si vähem­män ran­gais­tus­luon­toi­sel­ta jos las­ket­tai­siin pal­jon­ko kau­pun­ki säästäisi.

    No äkki­sel­tään ja yksin­ker­tais­taen, jos samas­sa talos­sa on kak­si saman­lais­ta työ­paik­kaa, toi­sen työn­te­ki­jät pysä­köi ilmai­sek­si ja toi­set mak­saa kyn­pin päi­vä, niin työ­nan­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan kym­pin enem­män palk­kaa, jot­ta kysei­nen autoi­le­va työn­te­ki­jä on hänel­lä töis­sä. Ts. sikä­li kun työ­nan­ta­ja tar­jo­aa etu­ja alle oma­kus­tan­ne­hin­nan, sama jut­tu vaik­ka­pa mak­sut­to­maan aamiai­sen kans­sa, niin tämä on ihan sama asia kuin mak­sai­si enem­män palk­kaa, min­kä takia yhtä sun tois­ta luon­tai­se­tua muu­ten sään­nöl­li­ses­ti vaa­di­taan verol­le. Tosin autoi­le­vat työn­te­ki­jät ovat toi­mis­to­työ­pai­kois­sa kuten kau­pun­gin viras­to pie­ni vähem­mis­tö, mikä moni­mut­kais­taa asia.

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa, miten tämä liit­tyy asi­aan? Jos työ­paik­ka­py­sä­köin­ti on hoi­det­tu pie­leen niin asu­kas­py­sä­köin­ti­kin pitää vas­taa­vas­ti tuna­roi­da, kos­ka oikeu­den­mu­kai­suus vaa­tii että kaik­ki asiat teh­dään yhtä huonosti?

  11. Anteek­si, että jat­kan jan­kut­ta­mis­ta pysä­köin­ti­po­li­tii­kas­ta. Se joh­tuu sii­tä, että Hel­sin­gis­sä kaa­vail­laan pysä­köin­tiin inves­toin­tia, joka vas­taa suu­ruus­luo­kal­taan län­si­met­ron raken­ta­mis­ta. Sii­tä pitäi­si siis kes­kus­tel­la yhtä pal­jon kuin länsimetrosta.

    Ulko­mui­sis­ta Hel­sin­ki mak­saa Län­si­met­ros­ta noin 200 mil­joo­naa euroa (60/40 kus­tan­nus­ja­ko Espoon kans­sa ja val­tio mak­saa 30% koko­nais­su­mass­ta). Vuo­si­kus­tan­nuk­sek­si muu­tet­tu­na tämä on noin 10 mil­joo­naa euroa.

    Hel­sin­kiin on tar­koi­tus teh­dä 5 000 asun­toa vuo­des­sa, mikä esim. nor­mil­la 0,7ap/1asunto tar­koit­tai­sin noin 3 500 park­ki­paik­kaa. Jos men­nään sil­lä 30 000 € / paik­ka ole­tuk­sel­la, niin saa­daan 105 mil­joo­naa euroa vuodessa.

    Eli asu­kas­py­sä­köin­nis­tä pitäi­si kes­kus­tel­la 10 ker­taa enenm­män kuin Län­si­met­ros­ta, ja sitä kes­kus­te­lua kym­men­ker­tai­sel­la volyy­mil­la ei kes­tä kukaan. Kau­pun­ki­lais­ten mie­len­ter­vey­den tur­vaa­mi­sek­si asu­kas­py­sä­köin­ti pitää kor­ja­ta sen suu­rem­mit­ta muti­noit­ta. Aja­tel­kaa nyt edes lapsia.

  12. KariS:
    Kun raken­ne­taan vain hyvä­tu­loi­sil­le tai muu­ten varak­kail­le tar­koit­taa se myös, että raken­ne­taan sel­lai­sel­le poru­kal­le, joka autoi­lee ja tar­vit­see park­ki­paik­ko­ja. Jan­kut­ta­mi­nen itse aiheu­te­tus­ta ongel­mas­ta on mie­les­tä­ni vain huo­mion siir­tä­mis­tä todel­li­sis­ta ongel­mis­ta muu­al­le, saa­mat­to­muu­den ja osaa­mat­to­muu­den peittelyä

    Miten tämä “vain hyvä­tu­loi­sil­le tai muu­ten varak­kail­le” raken­ta­mi­nen käy­tän­nös­sä näkyy? Ei Suo­mes­sa raken­ne­ta poik­keuk­sel­li­sen kor­kean varus­te­lu­ta­son tai eri­tyi­sen arvok­kaan ark­ki­teh­tuu­rin asuin­ta­lo­ja juu­ri lainkaan.

    Asu­mi­sen hin­ta joh­tuu täy­sin koko­naan kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­ta­sa­pai­nos­ta. Kysyn­tää on enem­män kuin tar­jon­taa. Ainoa tapa las­kea hin­to­ja on tar­jon­nan lisää­mi­nen, ja esi­mer­kik­si puysä­köin­ti­nor­mis­ta luo­pu­mi­nen oli­si yksi kei­no mil­lä tätä voi­tai­siin edistää.

    Hin­ta­sään­nel­lyt asun­not ovat mark­ki­na­häi­rik­kö, ja aiheut­ta­vat ainoas­taan kah­ta kau­heam­paa hin­to­jen nousua.

  13. alek­sis salus­jär­vi: Kukaan ei halua asua ison tien vie­res­sä. Kukaan ei juo teras­si­kah­via Man­ner­hei­min­tien var­rel­la. Hie­ta­lah­den hie­no ran­ta­kä­ve­ly­tie on päi­vä­sai­kaan käyt­tö­kel­vo­ton hel­ve­til­li­sen auto­me­te­lin takia.

    Näin­hän se on. Mut­ta sit­ten taas pie­ni rea­li­tee­tin tuu­lah­dus tuo sen havain­non, että vaik­ka kaik­ki yksi­tyi­sau­tot hää­det­täi­siin Man­ner­hei­min­tiel­tä, tava­ra­lii­ken­ne, bus­sit ja jopa rai­tio­vau­nut teke­vät tien var­sin epä­viih­tyi­säk­si niin visu­aa­li­ses­ti kuin melu­ra­si­tuk­sen­kin takia. Lii­ken­ne toki sol­jui­si pal­jon liuk­kaam­min, kun ris­teyk­set vetäi­si­vät kai­ken lii­ken­teen, mut­ta eipä tuo Mans­ku kovin viih­tyi­sä ole ruuh­ka-ajan ulkopuolellakaan.

    Osmon kes­kiai­kai­ses­sa kau­pun­gis­sa ei siis ole myös­kään näi­tä toi­min­to­ja aina­kaan laa­jas­sa mer­ki­tyk­ses­sä. Eipä tuon­ne kujil­le mahdukaan.

    Eli ehkä se autot­to­muu­den ide­aa­li kui­ten­kin käy­tän­nös­sä tar­koit­taa sitä, että raken­ne­taan koh­tuul­li­sen kokoi­sia umpi­nai­sia aluei­ta (kort­te­lei­ta, pie­niä kau­pun­gi­no­sia), joi­den sisäl­le raken­ne­taan muka­vam­paa ympä­ris­töä. Nii­tä iso­ja tei­tä on oikeas­ti vai­kea vält­tää, jos ihmi­set liik­ku­vat edes joten­kin saman ver­ran kuin nykyään.

    Mikä­hän muu­ten mah­taa olla kes­kiai­kai­sen kau­pun­gin asu­kas­ti­heys? Tiheä raken­ta­mi­nen viit­tai­si suu­reen luke­maan, mata­la pieneen.

    1. Vihe­rins­si.
      Tätä juu­ri tar­koi­tan. Umpi­nai­sia, autot­to­mia aluei­ta. Auto­ton­ta maa­il­ma me emme halua emme­kä asaa vaik­ka haluai­sim­me. Mut­ta aja­tus, että autol­la pitää pääs­tä kirk­ko­sa­lia lukuu­not­ta­mat­ta joka paik­kaan on mah­do­ton. Kun alue on auto­ton, vähän jou­tuu käve­le­mään. Tie­dän, että tämä tulee kal­lik­si, kos­ka se nos­taa elä­ke­me­no­ja, mut­ta kan­nat­taa silti.

  14. Juu­ri näin.

    Minun puo­les­ta­ni sub­ven­toi­ta­koon vaik­ka auton osta­mis­ta (tai keven­net­tä­köön auto­ve­roa), mut­ta pysä­köin­nin sub­ven­toin­nis­ta nyt vaan on luo­vut­ta­va. Se joh­taa sel­lai­seen kau­pun­kiin, jos­sa ei halua asua kukaan.

    Tai jos nyt ollaan niin huo­lis­saan vähä­va­rais­ten hel­sin­ki­läis­ten kesä- ja vii­kon­lop­puau­to­jen säi­ly­tyk­ses­tä, niin kau­pun­ki­han voi­si ostaa muu­ta­man neliö­kil­san pel­toa jos­tain Lah­den oiko­ra­dan var­rel­ta ja jär­jes­tää sin­ne val­ta­vat park­ki­ken­tät, var­tioin­nin ja jul­ki­set lii­ken­neyh­tey­det. Mak­sai­si kor­kein­taan muu­ta­man mil­joo­nan vuo­des­sa, mut­ta tuot­tai­si mil­jar­di­tol­kul­la hyö­tyä, jos vas­ta­pai­nok­si auto­paik­ka­nor­mi hei­tet­täi­siin romukoppaan.

    Miten­kä­hän tämä auto­paik­ka­nor­min vahin­gol­li­suus saa­tai­siin mene­mään läpi pysä­köin­ti­so­sia­lis­teil­le? Minus­ta aina­kin ratio­naa­li­set argu­men­tit on taot­tu kai­kil­le jo niin mon­ta ker­taa pää­hän, että on sel­vää, että jär­jel­lä ei tätä tais­te­lua voiteta.

    Jokin tun­tei­siin vetoa­va tari­na voi­si olla tehokkaampi.

  15. Las­si Hie­ta­nen:
    Kyl­lä autoi­lu on eni­ten yhteis­kun­nan tukea naut­ti­va har­ras­tus Suo­mes­sa. Autoi­lu ei mak­sa kuin pie­nen osan aiheut­ta­mis­taan kuluis­ta, kun ottaa mukaan myös kak­si suur­ta eli pää­oma­ku­lut ja vai­ku­tus kan­san­ter­vey­teen. Pää­oma­ku­luis­sa pitää olla muka­na yksi­tyi­sau­toi­lun lisä­vaa­ti­muk­set katui­hin ja maan­tei­hin, pysä­köin­ti­pai­kat jne. Kan­san­ter­vey­des­sä pait­si pako­kaa­su­jen suo­rat­ter­veys­vai­ku­tuk­set myös autoi­lun CO2-pääs­tö­jen aiheut­ta­mat leik­kauk­set muil­la sek­to­reil­la (ilmas­ton­muu­tok­sel­la on ja var­sin­kin tulee ole­maan ter­veys­vai­ku­tuk­sia) , ihmis­ten liik­ku­mat­to­muu­den aiheut­ta­mat suo­rat ter­veys­vai­ku­tuk­set, yli­pai­no jne. 

    Väi­te oli­si vakuut­ta­vam­pi, jos se sisäl­täi­si numeroita.

    Ihan esi­merk­ki­nä se, että yksi­tyi­sau­toi­lun ja jul­ki­sen lii­ken­teen mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­rin CO2-vai­ku­tus ovat samas­sa suu­rus­luo­kas­sa, ei sii­nä pil­kun­paik­ka muu­tu. Joten jos me lii­kum­me yhtä pal­jon, liik­ku­mis­ta­val­la ei sii­nä ole isoa­kaan mer­ki­tys­tä. (Eri­tyi­ses­ti kan­nat­taa huo­mioi­da, että jos yksi­tyi­sau­toi­lua kor­va­taan jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä, kor­vaa­va jul­ki­nen lii­ken­ne on nykyis­tä hajanaisempaa.)

    Ter­veys­vai­ku­tuk­sia yksi­tyi­sau­toi­lul­la myös on, mut­ta nekään eivät häviä siir­tä­mäl­lä ihmi­set kata­ly­saat­to­ri­au­tos­ta dieselbussiin.

    Kan­san­ta­lou­den tasol­la yksi­tyi­sau­toi­lu sääs­tää huo­mat­ta­van mää­rän aikaa; sik­si­hän ihmi­set mak­sa­vat itsen­sä kipeik­si pel­ti­leh­män omis­ta­mi­sen ilos­ta. Täs­sä on mah­dol­li­nen tehok­kuus­vai­ku­tus, joka tekee yksi­tyi­sau­toi­lus­ta autuasta.

    En väi­tä, että yksi­tyi­sau­toi­lu oli­si hyvä asia. Voi olla jokin yksi­tyi­sau­to­ton mal­li, joka on nykyis­tä parem­pi. Ihan itses­tään­sel­vää se ei kui­ten­kaan ole, kos­ka takai­sin­kyt­ken­tö­jä on kovin pal­jon. Ver­tai­lus­sa pitäi­si olla jokin rea­lis­ti­nen vaih­toeh­tos­ke­naa­rio, jon­ka jäl­keen kaik­kia vai­ku­tuk­sia voi­si tarkastella.

    Raha-asia­kin on vähän eri­lai­nen eri toi­mi­joi­den osal­ta. Val­tio on ilmei­ses­ti aika rei­lus­ti plus­sal­la autoi­lun suh­teen, vaik­ka hait­ta­vai­ku­tuk­set­kin las­ke­taan rea­lis­ti­sil­la luke­mil­la. Sen sijaan kau­pun­git eivät ole, kos­ka eivät ne autois­ta mitään rahaa saa.

    Eri ongel­miin on vähän eri resep­tit. Jos tavoit­tee­na on ympä­ris­tön­suo­je­lu, kaik­kea kone­voi­mais­ta liik­ku­mis­ta pitää vähen­tää. Jos tavoit­tee­na on suju­va liik­ku­mi­nen kau­pun­gis­sa, pitää tie­lii­ken­net­tä kau­pun­gis­sa vähen­tää. Jos tavoit­tee­na on ter­veel­li­sen pyö­räi­lyn lisää­mi­nen, pitää paran­taa pyö­räi­lyn edel­ly­tyk­siä. Jos tavoit­tee­na on yhteis­kun­nan kas­sa­vir­ran mak­si­moin­ti, se voi tapah­tua edel­lis­ten kustannuksella.

  16. Muu­ten olen sitä miel­tä, että tämä myö­hem­min ehkä kas­va­va kysyn­tä tuli­si ottaa mie­luum­min huo­mioon kaa­voi­tuk­ses­sa niin, että teh­dään mah­dol­li­sek­si raken­taa pysä­köin­ti­ta­lo­ja sitä mukaan, kun kysyn­tää ilmenee.”

    Näin on teh­ty mm Las­si­las­sa, jos­sa 80-luvun alus­sa ton­teil­le toteu­tet­tiin liki­main sen­het­ki­nen tar­ve ja asun­to­yh­tiöi­den yhtei­nen pysä­köin­ti­lai­tos on toteu­tet­tu myö­hem­min. Muis­te­len saman­tyyp­pis­tä toteut­ta­mis­ta tapah­tu­neen monel­la muul­la­kin alu­eel­la Helsingissä.

    Uusil­la alueil­la pitäi­si mini­moi­da tont­ti­koh­tai­nen pysä­köin­ti esim vie­ras­paik­ko­hin ja huol­to­ruu­tui­hin. Jos mui­ta paik­ko­ja teh­dään, ne myy­dään omi­na osak­kei­naan ilman subventointia.

    Val­tao­sa pai­kois­ta toteu­tet­tai­siin muu­ta­maan kes­ki­tet­tyyn pysä­köin­ti­lai­tok­seen, jot­ka sijoit­tu­vat niin, että pääl­lek­käis­käyt­tö saa­daan hyödynnettyä.Nämä kes­ki­te­tyt pai­kat toteu­te­taan vai­heit­tain tar­peen mukaan.

  17. Ihmis­ten elä­män­ta­pa ja ajat­te­lu on niin suu­res­ti muu­tet­tu autoil­la, ettei tai­da ihan heti men­nä peril­le mikä ilo on sii­nä, että kät­tä­ri, las­ten­tar­ha, kou­lu, yli­opis­to, työ­paik­ka, kau­pat, sai­raa­la ja tar­vit­taes­sa van­hain­ko­ti ovat kaik­ki käve­ly­mat­kan tai lyhyen jul­ki­sen kyy­din pääs­sä. Mikään muu kuin auto ei aja noi­ta kaik­kia lii­an kau­ak­si toi­sis­taan. Jos näi­den välil­le ei kaa­voi­tet­tai­si autol­la kul­jet­ta­via väli­mat­ko­ja, niin ei tar­vit­tai­si koko rotis­koa. Lai­na-autol­la sit­ten sin­ne mökil­le ja rankametsälle. 

    Auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­nen beto­noi vain sen, ettei kulu­tus­ta saa­da lei­kat­tua nel­jän­nek­seen. Säh­kö­au­to­verk­ko laa­jaan käyt­töön raken­ne­taan kui­ten­kin ensik­si sin­ne mis­sä sitä ei tar­vi­ta, eli Hel­sin­kiin. Ilmes­ty­vät­kö säh­kö­au­tot tyh­jäs­tä tai edes van­hoi­hin pel­tei­hin, mis­tä ener­gia tulee ja käy­kö niin, että van­ha ben­sa-auto läh­tee Kala­sa­ta­man hiek­ka­ken­til­tä rekas­sa Togoon ja maa­pal­lon tasol­la pääs­töt vain lisään­ty­vät, vaik­ka tääl­lä juh­lit­tai­siin säh­kö­au­toa eko­te­ko­na? Samal­la vie­dään auto­kau­pun­ki sin­ne mis­sä elin­ta­son nousu ei sai­si olla saman­lais­ta resurs­sien huk­kaa kuin täällä. 

    Yksin­ker­tai­sin­ta ja var­min­ta ympä­ris­tön­suo­je­lua on estää uusien auto­kau­pun­gi­no­sien syn­ty, mikä­li siis joku on tosis­saan vähen­tä­mäs­sä luon­nol­le hai­tal­lis­ta kulu­tus­ta, eikä vain voi­vot­te­le asias­ta aina kun on joku kan­sain­vä­li­nen kaik­ki menee perseelleen-päivä. 

    Samal­la sai­si aikaan sel­lais­ta kau­pun­kia, joka syn­nyt­täi­si lisä­ar­voa sil­le, että sul­lo­taan sato­ja tuhan­sia ihmi­siä pie­neh­köl­le alu­eel­le. Kyl­lä se Röö­pe­ri tai vaik­ka­pa Kal­lio eri­lail­la ins­pi­roi­vat, kuin met­sä­lä­hiö osta­ril­la. Met­sä met­sä­nä ilman lähiö­tä onkin sit­ten taas toi­nen jut­tu, mut­ta uha­na­lai­nen Uudel­la­maal­la, jos mikään ei kaa­voi­tuk­ses­sa muutu.

    Nyky­mei­nin­gis­sä, sii­nä kokoo­mus­lais­ten ihan­tees­sa, jos­sa seu­rail­laan tois­ten aja­va­lo­ja omal­ta park­ki­pai­kal­ta kun­nes sukel­le­taan jon­ne­kin park­ki­hal­liin ja nous­taan his­sil­lä ker­rok­seen ja läh­ties­sä teh­dään tämä toi­sin­päin, ei pää­se syn­ty­mään mitään. Ei ihme, että jul­ki­si­vu­tai­de on kuol­lut, kun ark­ki­teh­dit autoi­le­vat perä­pusi­kos­ta kau­pun­kiin. Kai ajat­te­le­vat, että kuka nii­tä jul­ki­si­vu­ja ehti­si kat­se­le­maan, kun pitää varoa edel­lä mene­vän puskuria.

    Sää­li, että ark­ki­teh­dit eivät herää puo­lus­ta­maan ihmis­ten kau­pun­kia, vaan tyy­ty­vät myy­mään itsen­sä hal­val­la raken­nus­fir­moil­le ja kau­pan ket­juil­le ja sit­ten vuo­dat­ta­vat sydän­ver­taan uran­sa koho­koh­taan, joka on joku pik­kui­nen vil­la jos­sa­kin saa­ris­ton kät­köis­sä. Kivaa asu­mis­ta, mut­ta väes­tön­kas­vu levit­tää kau­pun­gin koh­ta jo sin­ne saa­ris­toon, jos auto­kau­pun­gin raken­ta­mi­nen jat­kuu. Sipoon suun­nal­ta voi käy­dä var­maan kyse­le­mäs­sä mie­li­pi­tei­tä tästä.

    Kau­pun­geis­sa tul­laan kui­ten­kin jat­kos­sa käyt­tä­mään pää­osa resurs­seis­ta, joten oli­si hyvä, jos kau­pun­ki ei oli­si raken­net­tu tuh­laa­maan nii­tä. Eli polii­tik­ko­jen lisäk­si myös ark­ki­teh­tien pitäi­si alkaa näh­dä met­sä met­sä­nä ja kau­pun­ki kau­pun­ki­na. Tai sit­ten on pysäy­tet­tä­vä väes­tön ja talou­den kasvaminen.

    Aja­tel­kaa­pa mil­tä näyt­täi­si Fin­lan­dia-talo, Olym­pias­ta­dion ja van­ha kaup­pa­hal­li, jos näi­den ympä­ris­töä ei oli­si varat­tu autoil­le. Kaup­pa­hal­lil­la teras­si­ra­vin­to­lat elä­vöit­täi­si­vät ja työl­lis­täi­si­vät kau­pun­ki­lai­sia, Nur­men Paa­vo pää­si­si pin­ko­maan park­ki­pai­kan nur­kal­ta ros­kien seas­ta arvok­kaa­seen ympä­ris­töön ja ei Fin­lan­dia-talo­kaan ole ollut par­haim­mil­laan kes­kel­lä park­ki- ja kaa­to­pai­kan yhdis­tel­mää. Toki autot voi vie­dä maan alle, kuten nyt osit­tain tapah­tuu, mut­ta muut auton nega­tii­vi­set vai­ku­tuk­set jää­vät jäl­jel­le ja rahaa palaa. 

    Itse jo mie­tin mikä jär­ki on kau­pun­gis­sa asu­mi­ses­sa, jos sil­tä vie­dään se ihmi­sen luo­vuu­den tuo­ma lisä ja vapaan tilan­kin vie auto. Kos­ka vii­mek­si on raken­net­tu viih­tyi­sää ja vapaa­ta kau­pun­ki­ti­laa ihmi­sil­le, kun aluei­ta on raken­net­tu? Joku aurin­gon polt­ta­ma nur­mik­ko ja kal­ja­kas­si ei minul­le kel­paa. Yleen­sä vapaa tila on se mikä jää jäl­jel­le sii­tä luon­nos­ta jol­le raken­ne­taan, raken­net­tu alue eli kau­pun­ki, onkin sit­ten varat­tu auto­ja var­ten. Puis­tois­ta­kin yri­te­tään teh­dä sel­lai­sia, ettei niis­sä viih­dyt­täi­si pit­kään. Pitää­kö aina ensim­mäi­sek­si aja­tel­la hei­tä, joil­le mais­tuu mal­las pit­kin päi­vää? Oli­si kiva jos puis­to­ja raken­net­tai­siin muil­le­kin. Kyl­lä kai rai­vo­rai­tis ja tuu­ri­juop­po sen­tään samaan puis­toon sopii, jos puis­tos­ta ei hauk­kaa park­ki­pai­kat puo­li­kas­ta, kuten Kai­sa­nie­mes­sä. Eikä uusien talo­jen jul­ki­si­vut­kaan aina anna kuvaa, että joku oli­si halun­nut antaa paras­taan. Sää­li Alek­sin nel­jän ukon köö­riä. Pääl­le sata vuot­ta pitä­neet par­ve­ket­ta sei­näl­lä nis­ka pulun kakas­sa ja ihmi­sil­lä lii­an kii­re edes vai­vau­tua katsomaan. 

    Toi­saal­ta maa­seu­tu­kin kato­aa, kun jokai­nen suo­ma­lai­nen kylä­pa­ha­nen­kin pyr­kii kas­va­maan auto­kau­pun­gin lail­la. Autoi­li­jat vie rahan­sa ison tien var­teen polii­tik­ko­jen siu­naa­maan laa­tik­ko­mar­ket­tiin ja kyläl­tä kaa­tuu kaup­pa ja pos­ti­pal­ve­lut. Autot­to­mat ja van­huk­set jää­vät pulaan. Lap­set­kin kul­kee kii­na­lai­sel­la skoot­te­ril­la, joten kou­lu­bus­si­kaan ei lii­ku vie­mäs­sä mum­mo­ja kir­kol­le. Sit­ten vaan kepu ja Soi­ni lait­taa kai­ken Hel­sin­gin syyk­si ja ajaa täl­lä kun­ta­vaa­lei­hin. Kepu itse muut­ti maa­seu­dun, kun halusi teh­dä sii­tä auto­kau­pun­kia. Maa­ti­lo­jen vilk­kaan elä­män­me­non muut­ti koneet. Kum­mal­li­nen pei­li kepul­la, kun sii­tä näkyy aina Helsinki.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Liik­ku­vat­ko auton omis­ta­jat ja jul­ki­sen lii­ken­teen käyt­tä­jät yhtä paljon?

    Olen auto­no­mis­ta­ja. Ikä 50 ja 60 välis­sä. Tänä vuon­na tähän men­nes­sä olen hiih­tä­nyt 800 km, pyö­räil­lyt liki 3000 km, kävel­lyt tai juos­sut noin 1000km ja sen pääl­le käy­nyt ker­ran vii­kos­sa pelaam­sa­sa sulkapalloa. 

    En tie­dä kuin­ka pal­jon jul­ki­sen lii­ken­teen kät­tä­jät liik­ku­vat, mut­ta oma koke­muk­se­ni on, että val­tao­sa auton omis­ta­jis­ta on var­sin aktii­vi­sia myös lii­kun­nan suhteen.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Viherinssi.
    Tätä juu­ri tar­koi­tan. Umpi­nai­sia, autot­to­mia aluei­ta. Auto­ton­ta maa­il­ma me emme halua emme­kä asaa vaik­ka haluai­sim­me. Mut­ta aja­tus, että autol­la pitää pääs­tä kirk­ko­sa­lia lukuu­not­ta­mat­ta joka paik­kaan on mah­do­ton. Kun alue on auto­ton, vähän jou­tuu käve­le­mään. Tie­dän, että tämä tulee kal­lik­si, kos­ka se nos­taa elä­ke­me­no­ja, mut­ta kan­nat­taa silti. 

    Kun­han muis­te­taan, että on eri­tyis­ryh­miä, joi­den mie­les­tä­ni tulee pääs­tä autol­la sin­ne, min­ne muut­kin pää­se­vät ilman autoa. Ilman, että pääl­le syl­je­tään ja näy­tel­lään sormimerkkejä.

  20. teek­ka­ri: Miten tämä “vain hyvä­tu­loi­sil­le tai muu­ten varak­kail­le” raken­ta­mi­nen käy­tän­nös­sä näkyy? Ei Suo­mes­sa raken­ne­ta poik­keuk­sel­li­sen kor­kean varus­te­lu­ta­son tai eri­tyi­sen arvok­kaan ark­ki­teh­tuu­rin asuin­ta­lo­ja juu­ri lainkaan.

    Asu­mi­sen hin­ta joh­tuu täy­sin koko­naan kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­ta­sa­pai­nos­ta. Kysyn­tää on enem­män kuin tar­jon­taa. Ainoa tapa las­kea hin­to­ja on tar­jon­nan lisää­mi­nen, ja esi­mer­kik­si puysä­köin­ti­nor­mis­ta luo­pu­mi­nen oli­si yksi kei­no mil­lä tätä voi­tai­siin edistää.

    Hin­ta­sään­nel­lyt asun­not ovat mark­ki­na­häi­rik­kö, ja aiheut­ta­vat ainoas­taan kah­ta kau­heam­paa hin­to­jen nousua.

    Juu­ri hin­nois­sa tuo vain hyvä­tu­loi­sil­le raken­ta­mi­nen näkyy, ja vain Hel­sin­gis­sä, jos­sa ei teh­dä muu­ta­maa Hitas­ta lukuu­not­ta­mat­ta alle 5000 euron neliö­hin­tai­sia asun­to­ja. Tuol­lai­siin neliö­hin­toi­hin ei ole varaa kuin reip­paas­ti yli 100 000 euron vuo­si­tu­loil­la (per­he) jos sen jou­tuu mak­sa­maan pel­käl­lä ansiotyöllä. 

    Raken­ta­mi­nen ei Hel­sin­gis­sä mak­sa sen enen­pää kuin Klauk­ka­las­sa, mut­ta sil­ti neliö­hin­nois­sa on 2500 euron ero. Maan hin­ta­kaan ei seli­tä asi­aa, kun Hel­sin­ki vuo­kraa tont­te­jaan, joten maan­hin­ta on siir­ret­ty vas­tik­kei­den kaut­ta asuk­kai­den maksettavaksi.

    Polii­tik­ko­jem­me osaa­mat­to­muus ja saa­mat­to­muus on se alkuun­pa­ne­va teke­jä jos­ta hin­to­jen kar­kaa­mi­nen on läh­te­nyt. Gryn­de­rei­den ahneu­del­la ei ole rajaa, ja kun kapun­gin päät­tä­jät vir­ka­ko­meis­ton suo­siol­li­sel­la avus­tuk­sel­la ovat luo­neet gryn­de­reil­le ker­man­kuo­rin­nan mah­dol­li­suu­det, on hin­ta­ta­so se mikä on.

    Nyt kun asun­to­jen hin­ta on alka­nut hie­man las­kea, gryn­de­rit tur­vaa­vat omaa tulos­taan vedät­tä­mäl­lä (=lopet­ta­mal­la aloi­tuk­set) kysyn­tää alas, mani­pu­loi­mal­la näin hin­ta­ta­soa. Jopa vuo­kra-asun­to­tuo­tan­to on ajet­tu alas. Päät­tä­jiem­me pitäi­si pys­tyä löy­tä­mään kei­not asun­to­tuo­tan­non tur­vaa­mi­sek­si myös sil­loin kun gryn­de­reil­le ei raken­ta­mi­nen maita

  21. Mat­ti Kin­nu­nen: Jos aiot autol­la ajaa kor­tin saa­tua­si, sinun on pak­ko ostaa auto. Kukaan ei vuo­kraa autoa, jos vuo­kraa­jan kort­ti on alle vuo­den van­ha. Näin lukee sekä auton­vuo­kraa­ja­lii­ton sopi­mus­pa­pe­reis­sa että City Car Clu­bin vastaavissa. 

    Jou­dut siis osta­maan vuo­dek­si auton ja sit­ten vas­ta saat vuo­kra­ta autoja.

    Auton vuo­kraa­mi­nen on Suo­mes­sa ymmär­tääk­se­ni yli­pää­tään hyvin kal­lis­ta. Mun kal­tai­sel­le satun­nai­sau­ton­tar­vit­si­jal­le käte­vin­tä onkin eri­lai­set yhtei­so­mis­tus- tai ‑käyt­tö­ku­viot tut­tu­jen kesken. 

    Jos ei tar­vit­se autoa työs­sään (aina­kaan sään­nöl­li­ses­ti), on kus­tan­nus­te­hok­kain­ta jakaa sen yllä­pi­to­kus­tan­nuk­sia saman­lai­ses­sa tilan­tees­sa ole­vien kes­ken. Käy­tet­ty kie­si­hän ei pal­joa mak­sa, mut­ta yllä­pi­to mak­saa. Aika jär­jet­tö­mäl­tä tun­tuu sitä pait­si aja­tus hank­kia yksi lisä­ka­dun­var­si­au­to satun­nais­tar­pee­seen. Mul­la on mon­ta kave­ria, jot­ka anta­vat vähäl­lä ajol­la ole­van auton­sa mie­lel­lään käyt­töö­ni, jos osal­lis­tun kului­hin. Hyvä jul­ki­nen lii­ken­ne­hän mah­dol­lis­taa sen, että auton ei tar­vit­se kököt­tää omal­la pihal­la. Espoos­sa ja Van­taal­la on jopa huo­kei­ta tal­li­paik­ko­ja, mikä tekee hom­mas­ta mel­ko stressitöntä.

    Ja tuo Vihe­rins­sin ehdo­tus autot­to­mis­ta muu­ta­man heh­taa­rin alueis­ta tai­taa olla ainoa jär­ke­väs­ti toteu­tet­ta­va mal­li. Autoin­fer­no syn­tyy aina suur­ten kau­pun­kien lähei­syy­teen, mut­ta vii­sas insi­nöö­ri pys­tyy rajaa­maan sen ja esi­mer­kik­si ohjaa­maan val­ta­tie­lii­ken­teen kul­ke­maan muu­al­ta­kin kuin kau­pun­gin läpi (mikä on Suo­mes­sa kiusal­li­sen yleistä).

  22. For­maa­li talous­tie­de rat­kai­see asian niin, että paik­ko­ja raken­ne­taan niin mon­ta kuin menee kau­pak­si tuo­hon hin­taan tai sii­tä joh­det­tuun vuokraan”

    Kuten tois­tu­vat talous­krii­sit todis­ta­vat niin for­maa­li talous­tie­de ei kyke­ne ennus­ta­maan yhtään mitään, ehkä saman ver­ran kuin astrologia

    Jokai­nen ennus­te sisäl­tää vir­heen esim har­va ennus­ti Ipho­nen voit­to­kul­kua, ei aina­kaan yksi­kään Nokian kal­lis­palk­kai­sis­ta johtajista

    Vas­taa­via esi­merk­ke­jä löy­tyy pil­vin pimein

    Tus­kin­pa kukaan osaa ennus­taa park­ki­paik­ko­jen­kaan tar­vet­ta tarkasti/pitemmälle.

  23. Ei mah­dol­li­ses­ti tulea­vai­suu­des­sa ilmaan­tu­vil­le auto­ha­lui­sil­le­kaan tar­vit­se auto­paik­kaa taa­ta. Ei autoi­luoi­keus niin pyhä asia ole.

    Eri asui­na­lueil­la on eri­lai­sia rajoi­tuk­sia. Ymmär­rän sen, että halu­taan estää osta­jien “hui­jaa­mi­nen” jät­tä­mäl­lä pysä­köin­ti kadun­var­si­py­sä­köin­nin varaan. Mut­ta täs­sä­kin pitäi­si riit­tää sel­vä ilmoi­tus sii­tä, min­kä nor­min mukaan auto­paik­ko­ja on kuhun­kin taloon rakennettu.

    Kaa­voit­ta­ja voi­si hyvin kaa­voit­taa jon­kun alu­een vähä­au­toi­sek­si. Jos halu­aa pitää hevos­ta, asu­koon maal­la. Jos halu­aa auton, asu­koon autoil­le suun­ni­tel­lul­la alu­eel­la. Jos halu­aa vene­pai­kan, niin sit­ten rantaan.

  24. Vihe­rins­si: eipä tuo Mans­ku kovin viih­tyi­sä ole ruuh­ka-ajan ulkopuolellakaan.

    Mans­kus­ta voi­tai­siin teh­dä viih­tyi­sä, jos lii­ken­ne­mää­riä saa­tai­siin las­ket­tua. Län­si­met­ron ansios­ta bus­sit saa­daan pois Län­si­väy­läl­tä, mut­ta Man­ner­hei­min­tiel­lä samaa muu­tos­ta kai­vat­tai­siin vie­lä pal­jon enem­män. Ilman bus­si­kais­to­ja riit­täi­si yksi hen­ki­lö­au­to­kais­ta suun­taan­sa, jol­loin saa­tai­siin leveät jal­ka­käy­tä­vät ja puu­ri­vit kadun reu­noil­le. Kes­kus­tas­sa Uuden­maan­ka­dul­ta, Espal­ta (tai Poh­jois­ran­nas­ta) ja Kai­vo­ka­dul­ta läpia­jo­lii­ken­ne pois, niin Man­ner­hei­min­ties­tä tuli­si oikein miel­lyt­tä­vä katu, kos­ka kes­kus­taan ja ete­läi­siin kau­pun­gi­no­siin lii­ken­tees­tä suun­tau­tuu var­sin pie­ni osa.

  25. Uskoi­sin että sano­ma­si ei mene läpi, kos­ka vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sen käsi­te on niin vie­ras suu­rel­le osal­le ihmisistä.

  26. Lii­an van­ha:
    “For­maa­li talous­tie­de rat­kai­see asian niin, että paik­ko­ja raken­ne­taan niin mon­ta kuin menee kau­pak­si tuo­hon hin­taan tai sii­tä joh­det­tuun vuokraan”

    Kuten tois­tu­vat talous­krii­sit todis­ta­vat niin for­maa­li talous­tie­de ei kyke­ne ennus­ta­maan yhtään mitään, ehkä saman ver­ran kuin astrologia

    Kysei­nen for­maa­lin talous­tie­teen tulos itsea­sias­sa olet­taa täy­del­li­set mark­ki­nat, mut­ta voi­daan kyl­lä tul­ki­ta myös opti­maa­li­se­na paik­ko­jen raken­ta­mi­sen mää­rä­nä. Jos paik­ko­ja raken­ne­taan enem­män, kuin ollaan val­mii­ta mak­sa­maan kus­tan­nus­hin­taan -> raken­ta­ja jää enem­män tap­piol­le kuin osta­jat hyö­ty­vät (kos­ka osta­jat eivät arvos­ta paik­ko­ja raken­ta­jan kus­tan­nus­ten ver­ran). Jos paik­ko­ja raken­ne­taan vähem­män, kuin ollaan val­mii­ta mak­sa­maan kus­tan­nus­hin­taan (mut­ta myy­dään kus­tan­nus­hin­nal­la), niin jot­kut haluk­kaat jää­vät ilman paikkoja.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On erit­täin yleis­tä teh­dä autot­to­mia kort­te­lei­ta ja lait­taa pysä­köin­ti kort­te­lien ulko­puo­lel­le. Auton voi las­taus­ta var­ten ajaa oven eteen, mut­ta se vie­dään säi­löön etäämmälle. 

    Tuo on hyvä idea, kos­ka samal­la saa­daan nii­tä hal­vem­pia kes­kus­ta asun­to­ja. Noi­den jäl­leen­myyn­ti­hin­ta ei pää­tä pakota.

    Mie­len­kiin­tois­ta, että Vih­reät pelaa­vat gryn­de­rien pus­siin. Jos raken­nut­ta­ja­na oli­si Suo­mes­sa asun­non tar­vit­si­ja, niin sil­loin Osmo logiik­ka­si toi­mi­si. Mark­ki­nat tuot­tai­si­vat tar­vit­ta­van mää­rän auto­paik­ko­ja. Siis jos… 😉

    Suo­mes­sa raken­nut­ta­ja, gryn­de­ri, halu­aa vain mak­si­moi­da voit­ton­sa. Mik­si raken­taa tar­vit­ta­vaa mää­rää auto­paik­ko­ja, kun parem­man kat­teen saa raken­ta­mal­la vain puo­let tar­vit­ta­vas­ta mää­räs­tä. Raken­ta­mal­la lii­an vähän, voi auto­pai­kas­ta pyy­tää ihan mitä vain. 🙁

  28. Ara­bian­ran­ta antaa mie­len­kiin­toi­sen näky­män­py­sä­köin­tiin: Eityi­ses­ti sen tehottomuuteen

    Ara­bian­ran­nal­la on omat kotisivutkin,jotka sisäl­tä­vät tie­toa alu­ees­ta, tosin epä­tark­kaa ja luvuis­sa­ni voi olla virheitä

    Alu­eel­la asuu/tulee asu­maan n 8000 ihmis­tä ja asun­to­vel­voit­teen mukai­sia park­ki­paik­ko­ja hie­man alle 2000 eli asun­to­ja on jotain 2700–2800 ?

    Park­ki­paik­ko­ja alu­eel­le on suun­ni­tel­tu 3300 eli 1,2 x asun­to­jen määrä ?

    Kui­ten­kin kes­kus­te­lu­pals­toil­la vali­te­taan pysäköintipaikkapulasta ?

    Ja Osmo ker­too paik­ko­jen kumi­se­van tyhjyyttään ?

    Onko niin,että paik­ko­ja kyl­lä on,mutta ne ovat tehot­to­mas­sa käytössä ? 

    Vai onko syy­nä, että hal­vois­ta pai­kois­ta on pulaa ?

    Vai pysä­köi­vät­kö naa­pu­ria­luei­den ihmi­set alueelle ?

    Vai lais­ta­vat­ko yri­tyk­set työntekijä/asiakaspaikoituksessa ?

  29. Pai­kat pitäi­si huu­to­kau­pa­ta ker­ran vuo­des­sa. Myös­kään mitään jono­tus­käy­tän­töä ei tuli­si olla.

    Mihin se edel­li­se­nä vuon­na ostet­tu auto sit­ten lai­te­taan, jos huu­to­kau­pas­sa ei rahat rii­tä? Pitäi­si­kö auto myy­dä ja kat­soa sit­ten taas vuo­den pääs­tä uudel­leen? Entä, jos autoa oikeas­ti tar­vit­see töi­hin pääs­täk­seen? Pie­ni­tu­loi­set lap­si­per­heet eivät sai­si auto­paik­kaa. Rik­kaim­mat pysä­köi­si­vät katu­maas­tu­rin­sa nii­hin. Onko tämä mie­tit­ty ihan lop­puun asti?

  30. Luo­jan kii­tos, että jol­lain on ollut sen ver­ran maa­lais­jär­keä, että auto­paik­ka­nor­mi on saa­tu aikai­sek­si. Ilman nor­mia pää­dyt­täi­siin lähes var­mas­ti tilan­tee­seen, että alueil­le tuli­si aivan lii­an vähän pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Raken­nus­liik­keet jät­täi­si­vät ahneuk­sis­saan raken­ta­mat­ta nii­tä ja samal­la taval­la ahneuk­sis­saan ihmi­set aliar­vioi­si­vat tar­peen. Lop­pu­tu­lok­se­na oli­si vain ongel­mia seu­raa­vak­si sadak­si vuo­dek­si. Jäl­ki­kä­teen vir­heen kor­jaa­mi­nen kun on huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­paa ja vaikeampaa.

    For­maa­li talous­tie­de” vain ei toi­mi käy­tän­nös­sä aina kuten teo­rias­sa. Samal­la logii­kal­la pank­kien sään­te­ly on tur­haa. Har­va tänä päi­vä­nä enää on sitä mieltä.

    Monis­ta Vih­rei­den kom­men­tis­ta myös pais­taa läpi ajat­te­lu­mal­li, että autoi­lua vai­keut­ta­mal­la saa­daan ihmi­set jul­kis­ten käyt­tä­jik­si. Tämä on täyt­tä har­haa. Erit­täin iso osa ihmi­sis­tä oikeas­ti tar­vit­see autoa tai he koke­vat sen niin isok­si elä­män­laa­tua paran­ta­vak­si teki­jäk­si, että aja­vat joka tapauk­ses­sa. Kat­so­taan esi­mer­kik­si kan­ta­kau­pun­kia, jos­sa autoi­lu ja pysä­köin­ti on todel­la hanu­ris­ta. Sii­tä huo­li­mat­ta ihmi­set ovat val­mii­ta kai­va­maan auto­aan lumen alta päi­väs­tä toi­seen ja töis­tä palat­tu­aan aja­maan ympä­ri kort­te­lei­ta park­ki­paik­kaa etsi­mäs­sä. Pois­ta­mal­la auto­paik­ka­nor­mi ei saa­vu­tet­tai­si muu­ta kuin ongel­mia kym­me­nik­si vuo­sik­si ja luo­tai­siin lisää park­ki­paik­ka­ral­lia uusil­le alueil­le. Se taas ei ole kovin vihreää.

  31. OS: “Anteek­si, että jat­kan jan­kut­ta­mis­ta pysä­köin­ti­po­li­tii­kas­ta. Se joh­tuu sii­tä, että Hel­sin­gis­sä kaa­vail­laan pysä­köin­tiin inves­toin­tia, joka vas­taa suu­ruus­luo­kal­taan län­si­met­ron raken­ta­mis­ta. Sii­tä pitäi­si siis kes­kus­tel­la yhtä pal­jon kuin länsimetrosta.”

    Itse asias­sa, mie­les­tä­ni mis­tään asias­ta ei pitäi­si kes­kus­tell­la yhtä pal­jon kuin län­si­met­ros­ta. Yhteis­kun­nan pitäi­si kye­tä teke­mään pää­tök­siä asiois­ta jo alle vii­des­sä vuo­des­sa, eikä roi­kot­taa suun­ni­tel­mia (kuten radat) kym­me­niä vuosia.

    Pahim­mil­laan tämä asioi­den roi­kot­ta­mi­nen tar­koit­taa sitä, että mah­dol­lis­ten rata­lin­jaus­ten (esim. oiko­ra­ta Tur­kuun) koh­dal­la ole­vat asuin­ta­lot ovat omis­ta­jien­sa har­mik­si kym­me­niä vuo­sia myyntikelvottomia.

    Kun­non kes­kus­te­lua, siis, mut­tei vuo­sien keskustelua.

  32. Onko­han tämä auto­paik­ka­nor­mien takai­nen ideo­lo­gia hie­man sama, kuin nykyis­ten asun­to-osa­keyh­tiöit­tem­me muu­ten­kin? Taloon raken­ne­tus­ta his­sis­tä mak­sa­vat osak­kees­saan ja vas­tik­kees­saan myös ensim­mäi­sen ker­rok­sen asuk­kaat. Par­ve­ke­re­mon­teis­ta mak­sa­vat yhtiö­vas­tik­kees­sa niin par­vek­keel­li­set kuin ‑tto­mat.

  33. ij:
    Onko­han tämä auto­paik­ka­nor­mien takai­nen ideo­lo­gia hie­man sama, kuin nykyis­ten asun­to-osa­keyh­tiöit­tem­me muu­ten­kin? Taloon raken­ne­tus­ta his­sis­tä mak­sa­vat osak­kees­saan ja vas­tik­kees­saan myös ensim­mäi­sen ker­rok­sen asuk­kaat. Par­ve­ke­re­mon­teis­ta mak­sa­vat yhtiö­vas­tik­kees­sa niin par­vek­keel­li­set kuin ‑tto­mat.

    Joo, ja lap­set­to­mat mak­sa­vat leik­ki­vä­li­neet ja alu­eet. Eikä 1. ker­rok­ses­sa asu­va tar­vit­si­si edes por­tai­ta ylä­ker­rok­siin. Vesi­ka­ton kus­tan­nuk­set­kin pitäi­si jyvit­tää, ala­ker­ros tar­vit­see sitä vähiten.

    1. Asun­to­ja myy­täes­sä yleen­sä ylem­män ker­rok­sen asun­not ovat kal­liim­pia kuin alem­man ker­rok­sen asunnot.

  34. Vihe­rins­si: Väi­te oli­si vakuut­ta­vam­pi, jos se sisäl­täi­si numeroita. 

    Vihe­rins­sin kans­sa aika lail­la samaa miel­tä. Ote­taan­pa esi­mer­kik­si noi CO2-päästöt:

    Kes­ki­mää­räi­nen uusi hen­ki­lö­au­to, pääs­töt 142 g per kilo­met­ri, kulu­tus 6,2 l/100 km ja ajo­suo­ri­te 18000 km vuo­des­sa. Van­hem­mal­la autol­la pääs­töt voi­vat olla isom­mat, mut­ta niin on bensankulutuskin.

    Pel­kän ben­sa­ve­ron tuot­to on 692 euroa vuo­des­sa (851 euroa mikä­li veron osuu­den alv las­ke­taan mukaan, se tulee­ko noin teh­dä on minus­ta aika­lail­la makua­sia). Lisäk­si vero­ja mak­se­taan ajo­neu­voa han­kit­taes­sa ja omis­tet­taes­sa, nämä verot riip­pu­vat osak­si kysei­sen auton saas­tut­ta­vuu­des­ta, ja ovat vähin­tään sata­sia tai jopa ton­ne­ja mm. auton iäs­tä, pois­toa­jas­ta ja las­ku­ta­vas­ta riip­puen. Jäte­tään suu­ren hajon­tan­sa vuok­si nämä kui­ten­kin koko­naan las­kuis­ta pois.

    Tuon yhden auton vuo­tui­sen pääs­tö­mää­rän neut­ra­loi­mi­sek­si Suo­men val­tio voi­si teo­rias­sa (*) ostaa mark­ki­noil­ta vas­taa­van mää­rän eli 2,6 ton­nia pääs­tö­oi­keuk­sia ja polt­taa ne. Täl­le tuli­si nykyi­sil­lä pääs­tö­kaup­pa­hin­noil­la (spot-hin­nan sel­vit­tä­mi­nen on vai­ke­aa mut­ta ilmei­ses­ti nyky­ään kaup­pa­hin­ta on luok­kaa 7,5 e/tonni?) hin­ta­la­puk­si koko­nai­set 19 euroa vuo­des­sa, eli 673 tai 832 euroa + mui­den vero­jen ver­ran jää lop­pu­jen autoi­lun ulkois­hait­to­jen kompensoimiseen.

    Pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­mää on toki kri­ti­soi­tu oikeuk­sien pol­ku­hin­noit­te­lus­ta, nelin­ker­tais­te­taan rea­lis­ti­sem­mal­le 30 e/tonni ‑tasol­le ja jää­dään plus­sal­le “enää” 615/774 euroa + muut kuin löpö­ve­rot. Tai 436/595 euroa jos tasok­si lai­te­taan var­mas­ti riit­tä­vä 100 euroa/tonni (arviot sekä pääs­tö­ton­nin hai­tas­ta että pois­ta­mis­kus­tan­nuk­sis­ta pyö­ri­vät 10–100$ haa­ru­kas­sa, 20–40$ lie­ne­vät ylei­sim­piä arvioi­ta; äärio­le­tuk­sil­la ja ‑arvoil­la­kin kus­tan­nus on siis _alle_ puo­let _pelkän_ ben­sa­ve­ron tuotosta!)

    * En tie­dä onnis­tuu­ko tämä käy­tän­nös­sä, mah­dol­li­ses­ti ei. Las­kel­ma kuvas­taa kui­ten­kin sitä kuin­ka toden­nä­köi­ses­ti nois­ta ero­tuk­sis­ta riit­täi­si rahaa kor­va­mer­kit­tä­väk­si vähen­tä­mään tuon autoi­lun aiheut­ta­mat pääs­töt jos­tain muu­al­ta. Eli uskon että löy­tyi­si kus­tan­nus­te­hok­kaam­pia tapo­ja, se halu­taan­ko noin teh­dä on poliit­ti­nen pää­tös. Mie­luum­min autoi­lun vero­tuo­toil­la pai­ka­taan val­tion bud­jet­ti­va­jet­ta — sil­loin CO2-pääs­töis­tä on vaan vähän tur­ha syyl­lis­tää autoi­li­jaa kun sor­men kuu­lui­si osoit­taa polii­tik­koi­hin. Kuten ylei­ses­ti ottaen on tehok­kain­ta, hai­tat verol­le ja antaa mark­ki­noi­den eli ihmis­ten mik­ro-opti­moi­da itse käyttäytymisensä.

    Tämän vies­tin tar­koi­tuk­se­na ei ollut itkeä että yhyy, autoi­li­joil­ta ime­tään pai­kat­kin ham­pais­ta, tai argu­men­toi­da että yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajau­tu­mi­nen ei oli­si mikään ongel­ma ympä­ris­tön kan­nal­ta, tai olla yleen­sä­kään mikään puo­lus­tus­pu­he hen­ki­lö­au­toi­lul­le. Soi­nin­vaa­ra on vaan mie­les­tä­ni aivan oikeas­sa tode­tes­saan, että autoi­lu on yli­ve­ro­tet­tua maa­seu­dul­la ja ali­ve­ro­tet­tua kau­pun­geis­sa, ts. CO2-pääs­töt eivät voi olla autoi­lun suu­rin ongel­ma. Tämän takia kan­na­tan itse ruuh­ka­mak­su­ja ja kau­pun­ki­py­sä­köin­nin kus­tan­nus­ten yksi­tyis­tä­mis­tä. Vas­ta­pai­nok­si auton hankinnan/omistuksen vero­tus­ta alas, kuten lähi­vuo­si­na suun­ta on onnek­si ollut­kin. Vaik­ka yllä puhuin­kin lähin­nä muut­tu­vis­ta kuluis­ta (ben­san­ku­lu­tus riip­puu line­aa­ri­ses­ti ajo­suo­rit­tees­ta), nii­den “yli­hin­noit­te­lu” voi olla taval­laan ihan ok ohjaus­vai­ku­tuk­sen­sa vuoksi.

    Las­kel­ma sisäl­tää yksin­ker­tais­tuk­sia, mut­ta on muis­tet­ta­va tuo Vihe­rins­sin huo­mio, että hen­ki­lö­au­toi­lul­le vaih­toeh­toi­nen toi­min­ta kuten jul­ki­sen lii­ken­teen käyt­tö tuot­taa myös pääs­tö­jä (rai­teil­la tosin ainoas­taan kes­ki­mää­rin, pie­nem­mis­sä kul­ku­vä­li­neis­sä eli bus­seis­sa myös mar­gi­naa­lil­la). Eli tuon “itsek­kään valin­nan” aiheut­ta­ma var­si­nai­nen hait­ta on vain noi­den vaih­toeh­to­jen ero­tus — 142 g/km sijas­ta ehkä jotain luok­kaa 50–90 g/km.

    1. Autoi­lun vähä­pääs­töi­syyt­tä edis­te­tään vero­tuk­sel­la­ja vero­tuil­la yhteen­sä on 750 eurol­la hii­li­diok­si­di­ton­nia koh­den. Luu­li­si jo riittävän.

  35. Auto­mää­rä on kuusin­ker­tais­tu­nut vuo­des­ta 1970 ja täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la on tul­lut 800 000 autoa lisää. Olen syn­ty­nyt 50-luvun alus­sa ja siis muis­tan jotain elä­mäs­tä ennen vuot­ta 1970. Sil­loin­kin oli elä­mää. Kun aloi­tin kan­sa­kou­lun ensim­mäi­sen luo­kan Jyväs­ky­län lähel­lä ole­van pie­nen kir­kon­ky­län kou­lus­sa 1960, ei luo­kal­la­ni, 24 oppi­las­ta, ollut kel­lään koto­na autoa. Kuin­ka siis kaik­ki autoi­lu on nyt vält­tä­mä­tön­tä? Kuin­ka jokai­nen auto on täy­sin välttämätön?

    Vas­tus­tan jyr­käs­ti satun­nai­sau­toi­lua eli että auto­ton vuo­kraa muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa autoa, syy­nä lii­ken­ne­tur­val­li­suus. Vaik­ka olen pahim­mil­laan aja­nut 80 000 km vuo­des­sa ja jos­kus jopa yli 10 000 km kuus­sa, niin aina hei­nä­kuun aja­mat­to­muu­den jäl­keen vaa­ti mon­ta viik­koa pääs­tä jous­ta­vaan ja tur­val­li­seen ajo­ryt­miin elo­kuus­sa. Ja pitää ajaa todel­la suu­ria kilo­met­ri­mää­riä, jot­ta voi hypä­tä tur­val­li­ses­ti vie­raan auton rat­tiin ja olla jok­seen­kin heti sinut tämän vie­raan auton kans­sa. Vuo­kraa­ja ajaa aina vie­raal­la autol­la. Ja tilas­to­jen mukaan kola­rei­ta aja­vat yksi­se­lit­tei­ses­ti vähän autoi­le­vat. Eli jos et omis­ta autoa ja aja sil­lä yli 20 000 km vuo­des­sa, luo­vu kor­tis­ta. Turvallisuussyistä.

  36. Tomi: Luo­jan kii­tos, että jol­lain on ollut sen ver­ran maa­lais­jär­keä, että auto­paik­ka­nor­mi on saa­tu aikai­sek­si. Ilman nor­mia pää­dyt­täi­siin lähes var­mas­ti tilan­tee­seen, että alueil­le tuli­si aivan lii­an vähän pysäköintipaikkoja.

    Nor­mien kans­sa ollaan pää­dyt­ty tilan­tee­seen että on joi­den­kin mie­les­tä lii­an vähän pysä­köin­ti­paik­ko­ja, kts. Ara­bia. Pai­kal­li­ses­sa park­ki­hal­lis­sa kyl­lä on tilaa kun se mak­saa perä­ti jotain 70€/kk. Vähem­män­kin for­maa­li talous­tie­de selit­tää mis­tä täs­sä on kysy­mys täy­sin tyy­dyt­tä­väs­ti. Ymmär­tä­mis­tä aut­taa jos tajua että vähän­kin tiheäl­lä raken­ta­mi­sel­la parkkipaikka/aikuinen ei ole käy­tän­nös­sä mah­dol­lis­ta joka tapauksessa.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Muu­ten olen sitä miel­tä, että tämä myö­hem­min ehkä kas­va­va kysyn­tä tuli­si ottaa mie­luum­min huo­mioon kaa­voi­tuk­ses­sa niin, että teh­dään mah­dol­li­sek­si raken­taa pysä­köin­ti­ta­lo­ja sitä mukaa, kun kysyn­tää ilmenee. 

    Hie­noa, että täs­tä löy­tyi yhteisymmärrys.
    Vie­lä pitäi­si tar­ken­taa asi­aa sii­hen suun­taan, että jos kysyn­tä tule­vai­suu­des­sa sit­ten las­kee nykyi­ses­tä, pitäi­si park­ki­ta­lo­ja myös pys­tyä pois­ta­maan. Eli uudel­le alu­eel­le pitää sekä raken­taa park­ki­hal­li jo nyt, että varaus uudelle.

    Ja kun tule­vai­suu­den tar­vet­ta var­ten pitää jät­tää tilaa, pitää kaa­voi­tus siis nyt teh­dä löy­hem­min kuin vetää tukkoon?

    Seu­raa­vak­si voi­daan kai sit­ten sopia, ettei maan tuo­ton mak­si­moin­ti ole kau­pun­ki­suun­ni­te­lun tär­kein päämäärä?

    teek­ka­ri: Asu­mi­sen hin­ta joh­tuu täy­sin koko­naan kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­ta­sa­pai­nos­ta. Kysyn­tää on enem­män kuin tar­jon­taa. Ainoa tapa las­kea hin­to­ja on tar­jon­nan lisää­mi­nen, ja esi­mer­kik­si puysä­köin­ti­nor­mis­ta luo­pu­mi­nen oli­si yksi kei­no mil­lä tätä voi­tai­siin edistää. 

    Gryn­de­ri tekee asun­to­ja sil­loin kun niis­tä saa suu­rim­man tuo­ton, riip­pu­mat­ta parkkinormista.
    Eli niin kau­an kun kysyn­nän ja tar­jon­nan välis­sä on se 2500€/m2 (hki vs. pön­de) ei tilan­ne para­ne. Ainoa mitä kau­pun­ki voi teh­dä on lisä­tä omaa asuntotuotantoaan.

    alek­sis salus­jär­vi:
    Ei tart­tis ees koko hel­sin­kiä uudel­leen­ra­ken­taa, mut­ta jos nyt vaik­ka kat­so­taan miten epä­viih­tyi­sä Ruo­ho­lah­des­ta tuli kai­kis­ta pon­nis­te­luis­ta huo­li­mat­ta, niin mik­si Jät­kä­saa­res­sa näis­tä vir­heis­tä ei voi­da oppia? 

    Kun itse asuin lap­set­to­ma­na Ruo­ho­lah­des­sa, niin en kyl­lä huo­man­nut katu­ver­kos­sa tai park­kee­rauk­ses­sa muu­ta vikaa kuin sen, ettei sil­le toi­ses­ta kau­pun­gin­osas­ta lai­na­tul­le autol­le ollut mis­sään park­ki­paik­kaa. Eli vaik­ka ei ollut omaa autoa, niin park­ki­paik­ka oli­si pitä­nyt vuo­kra­ta satun­nais­käyt­töä varten.
    Kustannustehokasta?

    Sen sijaan täyt­tö­maa on maas­tol­li­ses­ti äärim­mäi­sen tyl­sää, meren­ran­nal­la tuu­lee aina hir­vees­ti ja jul­ki­set ulko­ti­lat oli 90%:sti lap­sil­le, 9%:sti koi­ril­le ja 1%:sti aikuisille.

    Noin ylei­ses­tiot­taen kau­pun­gin­suun­nit­te­lu on kyl­lä kum­mal­li­nen asia: sii­tä tulee koko ajan kal­liim­paa ja viha­tum­paa. Suo­si­tuim­mat alu­eet ovat ne, jot­ka on koko­naan raken­net­tu ennen nykyi­siä sään­tö­jä ja vaa­ti­muk­sia ja jo nyt on huo­li sii­tä, että tule­vat alu­eet ovat entis­tä ongelmallisempia.

    Sama hom­ma ton esteet­tö­myy­den kans­sa, suo­si­tuim­pia ovat käm­pät, jois­sa sii­tä ei ole pitä­nyt välit­tää. Autot­to­mat halua­vat saa­da autot pois ja autol­li­set halua­vat saa­da autot­to­mat pois (“Jos haluat asua autot­to­mak­si kaa­voi­te­tuil­la alueil­la, niin Suo­mes­sa on yli 300 000 neliö­ki­lo­met­riä. On mis­tä vali­ta. Sin­ne vaan uut­ta raken­ta­maan. Tämä kau­pun­ki on jo raken­net­tu autollisille.”)

    Voi­ko kau­pun­ki­suun­nit­te­lu olla jär­ke­vää ja samaan aikaan ylei­sen mie­li­pi­teen mukaista?

  38. Juha­ni Salo­vaa­ra: Toi­saal­ta maa­seu­tu­kin kato­aa, kun jokai­nen suo­ma­lai­nen kylä­pa­ha­nen­kin pyr­kii kas­va­maan auto­kau­pun­gin lail­la. Autoi­li­jat vie rahan­sa ison tien var­teen polii­tik­ko­jen siu­naa­maan laa­tik­ko­mar­ket­tiin ja kyläl­tä kaa­tuu kaup­pa ja postipalvelut.

    Hyviä point­te­ja. Samaa mar­ket­ti­ke­hi­tys­tä ollaan tuo­mas­sa kau­heal­la vim­mal­la myös Hel­sin­kiin ja sii­nä käyt­tö­voi­ma­na ovat auto­jen sijaan alue­kes­kuk­set jul­kis­ten yhteyk­sien solmukohdissa. 

    Esi­merk­ke­jä miten elä­vä kau­pun­ki tuho­taan, autoil­la tai ilman, voi kat­soa Pasi­lan ja Kala­sa­ta­man suun­ni­tel­mis­ta. Aluei­den pal­ve­lun ollaan sul­lo­mas­sa kah­teen, toi­sis­taan n. kilo­met­rin pääs­sä ole­vaan Itik­sen kokoi­seen mar­ket­tiin, kan­sain­vä­lis­ten ket­ju­jen ilok­si ja pien­ten yrit­tä­jien murheeksi.

    Tämän kal­tai­sen kehi­tyk­sen, ja siis oikean elä­vän kau­pun­gin tuhoa­mi­sen estä­mi­seen voi­si käyt­tää hie­man ener­gi­aa myös siel­lä polii­tik­ko­puo­lel­la. Auto/autottomuus ei vali­tet­ta­vas­ti ole vii­sas­ten kivi viih­tyi­sään kau­pun­kiin, kuten ei mikään muu­kaan yksit­täi­nen asia. Pasi­lan ja Kala­sa­ta­man jät­ti­mar­ke­tit sen sijaan ovat pal­jon auto­paik­ka­nor­mia lähem­pä­nä totuut­ta kun myö­hem­min ale­taan miet­tiä mikä meni pieleen.

  39. Jos halu­aa vält­tää mak­sa­mas­ta auto­pai­kas­ta niin kan­nat­taa muut­taa Iva­loon, Siel­lä se on käy­tän­nös­sä ilmainen.

  40. toke:

    Osmo Soininvaara:”..tulisi ottaa mie­luum­min huo­mioon kaa­voi­tuk­ses­sa niin, että teh­dään mah­dol­li­sek­si raken­taa pysä­köin­ti­ta­lo­ja sitä mukaa, kun kysyn­tää ilmenee.” 

    Hie­noa, että täs­tä löy­tyi yhteisymmärrys.

    Löy­tyi yhtei­sym­mär­rys??? Tar­koi­tat että alku­pe­räi­seen pysä­köin­ti­säi­kee­seen kir­joit­ta­mie­si 19 kom­men­tin jäl­keen tulit lopul­ta luke­neek­si myös säi­keen aloit­ta­neen pamfle­tin? Lainaan:

    Esi­täm­me, että Hel­sin­gis­sä siir­ry­tään käy­tän­töön, jos­sa asun­to-osa­keyh­tiöi­tä ei vel­voi­te­ta raken­ta­maan pysä­köin­ti­paik­ko­ja, vaan asia anne­taan mark­ki­noi­den rat­kais­ta­vak­si. … Kaa­voi­tuk­sen tulee kui­ten­kin mah­dol­lis­taa riit­tä­vän park­ki­paik­ka­mää­rän raken­ta­mi­nen joko heti tai myöhemmin.”

  41. Hel­sin­gis­sä kaa­vail­laan pysä­köin­tiin inves­toin­tia, joka vas­taa suu­ruus­luo­kal­taan län­si­met­ron raken­ta­mis­ta. Sii­tä pitäi­si siis kes­kus­tel­la yhtä pal­jon kuin länsimetrosta.

    Onko kes­kus­te­lul­la mitään merkitystä?
    Yhtä vää­rin nimit­täin tun­tuu sil­ti mene­vän: Län­si­met­ros­sa teh­dään rata­lin­jauk­set, jois­sa inves­toin­ti vesi­te­tään lii­an lyhyi­siin lai­tu­rin­pi­tuuk­siin, vaik­ka vir­he voi­tai­siin vie­lä hel­pos­ti korjata.

    Vihe­rins­si: Mut­ta sit­ten taas pie­ni rea­li­tee­tin tuu­lah­dus tuo sen havain­non, että vaik­ka kaik­ki yksi­tyi­sau­tot hää­det­täi­siin Man­ner­hei­min­tiel­tä, tava­ra­lii­ken­ne, bus­sit ja jopa rai­tio­vau­nut teke­vät tien var­sin epä­viih­tyi­säk­si niin visu­aa­li­ses­ti kuin melu­ra­si­tuk­sen­kin takia.

    Jos tuo teh­täi­siin, riit­täi­si tiel­le kais­ta suun­taan­sa ja vapau­tu­nut tila voi­tai­siin käyt­tää jal­ka­käy­tä­vien leven­tä­mi­seen ja ruo­ho­kais­ta­lei­siin puu­is­tu­tuk­si­neen ja pus­ki­neen. Ne absor­boi­si­vat jon­kin ver­ran melua­kin. Kivi­put­ki­han sitä ei tun­ne­tus­ti tee.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun alue on auto­ton, vähän jou­tuu käve­le­mään. Tie­dän, että tämä tulee kal­lik­si, kos­ka se nos­taa elä­ke­me­no­ja, mut­ta kan­nat­taa silti.

    Vas­taa­vas­ti käve­ly las­kee terveysmenoja.

    KariS: Päät­tä­jiem­me pitäi­si pys­tyä löy­tä­mään kei­not asun­to­tuo­tan­non tur­vaa­mi­sek­si myös sil­loin kun gryn­de­reil­le ei raken­ta­mi­nen maita

    Ote­taan vasem­mis­to­lai­set kei­not käyt­töön ja perus­te­taan jul­kis­hal­lin­nol­le voit­toa tuot­ta­mat­to­mia lii­ke­lai­tok­sia teke­mään tar­vit­ta­via asioita.

    Las­si Hie­ta­nen: Vas­tus­tan jyr­käs­ti satun­nai­sau­toi­lua eli että auto­ton vuo­kraa muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa autoa, syy­nä liikenneturvallisuus.

    Jos lii­ken­tees­sä oli­si pelk­kiä satun­nai­sau­toi­li­joi­ta eikä nykyi­sen­kal­tai­sia maan­tei­den­ri­ta­rei­ta, jot­ka päte­mi­sen­ha­lus­saan ulos­mit­taa­vat kai­ken tole­rans­sin ja koven­ta­vat asen­tei­ta sekä tien pääl­lä että sen lähis­töl­lä, lii­ken­ne­tur­val­li­suus paran­tui­si ja stres­si­ta­sot laskisivat.

  42. ano­nyy­mi:

    Ote­taan vasem­mis­to­lai­set kei­not käyt­töön ja perus­te­taan jul­kis­hal­lin­nol­le voit­toa tuot­ta­mat­to­mia lii­ke­lai­tok­sia teke­mään tar­vit­ta­via asioita.

    Nyt­hän puu­hail­laan jär­jes­te­lyä, että jos kun­ta tai kau­pun­ki ei kyke­ne hoi­ta­maan talou­del­li­sia vel­vot­tei­taan, se voi­daan ottaa val­tion ohjauk­seen ja jopa pak­ko­liit­tää toi­seen kuntaan.

    Kaa­voi­tus ja maan­käyt­tö pitäi­si saat­taa saman­lai­seen kont­rol­liin. Siis jos kun­ta tai kau­pun­ki sös­sii kaa­voi­tuk­ses­sa ja tont­ti­po­li­tii­kas­saan niin pahas­ti, että asu­mi­nen kal­lis­tuu huo­mat­ta­vas­ti, tai suo­ras­taa krii­siy­tyy kuten Hel­sin­gis­sä on käy­mäs­sä, kun­nal­ta otet­tai­siin pois kaa­voi­tusoi­keus ja ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö tai joku muu val­tion viran­omai­nen huo­leh­ti­si kaa­voi­tuk­ses­ta ja maan­käy­tös­tä kun­nes tilan­ne on normalisoitunut. 

    Hel­sin­gil­tä joka ei ole osan­nut hoi­taa kaa­voi­tuk­ses­ta alka­vaa tot­ti- ja asun­to­po­li­tiik­kaa asian­mu­kai­ses­ti, tuli­si siis ottaa pois kaa­voi­tus- ja tont­ti­mo­no­po­li ja “pak­ko­toi­min” luo­da edel­ly­tyk­set riit­tä­väl­le asun­to­tuo­tan­nol­le. Tot­ta­kait raken­nut­ta­ji­na voi­si tuol­loin olla myös jul­kis­hal­lin­non liikelaitoksia

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Autoi­lun vähä­pääs­töi­syyt­tä edis­te­tään vero­tuk­sel­la­ja vero­tuil­la yhteen­sä on 750 eurol­la hii­li­diok­si­di­ton­nia koh­den. Luu­li­si jo riittävän.

    Mikä siis tar­koit­taa sitä, että yhden autol­la pääs­te­tyn hii­li­diok­si­di­ton­nin hin­nal­la saa mark­ki­noil­ta 50 ton­nia päästökauppahiilidioksidia.

    Autoi­luun kan­nat­taa kyl­lä vai­kut­taa hii­li­diok­si­di­pääs­tö­läh­tee­nä, kos­ka sii­nä voi­daan rea­lis­ti­sil­la toi­men­pi­teil­lä (pääs­tö­ve­ro­tus) saa­da aikaan koko val­ta­kun­nan pääs­töis­sä mer­kit­tä­viä muu­tok­sia aiheut­ta­mat­ta kovin kum­mois­ta oheis­va­hin­koa mis­sään. Vas­taa­via mui­ta koh­tei­ta on aika vähän.

    Kui­ten­kin siis perus­on­gel­ma on kone­voi­mai­nen liik­ku­mi­nen, ei se kuo­ri sii­nä ympä­ril­lä. Siis CO2-mie­les­sä. Kau­pun­gis­sa tilan­käyt­tö on ongel­ma, ja siis­tein tapa rat­kais­ta se ongel­ma on lait­taa sil­le riit­tä­vä hintalappu.

    Täs­sä ei pidä kui­ten­kaan unoh­taa sitä, että kone­voi­mai­nen liik­ku­mi­nen on aika syväl­le raken­net­tu mei­dän elä­män­ta­paam­me. Sen vähen­tä­mi­nen on jol­lain taval­la vält­tä­mä­tön­tä, mut­ta ihan help­poa sii­tä ei tule.

  44. Mik­ko Kivi­ran­ta: Löy­tyi yhteisymmärrys??? 

    Löy­tyi yhtei­sym­mär­rys sii­tä, että kaa­voi­tuk­seen pitää jät­tää löy­sää tule­vaa park­ki­ta­loa varten
    JA
    että heti alkuun pitää raken­taa park­ki­ta­lo, joka voi­daan tar­vit­taes­sa pur­kaa (eli pamflet­tiin pitää lisä­tä “raken­ta­mi­sen” lisäk­si “pur­ka­mi­nen”)
    JA
    että kun sää­tö­mää­rä hoi­tuu näil­lä park­ki­ta­loil­la, vakaa pai­koi­tus­tar­ve hoi­de­taan talo­jen kel­la­reil­la ja kadun­var­rel­la, jol­loin väl­ty­tään koko­naan jär­jet­tö­män­hin­tai­sil­ta mere­na­lai­sil­ta park­ki­luo­lil­ta täyttömaalla.

    Vai mites se nyt menikään? 🙂
    Joka tapauk­ses­sa lii­an abstrak­teis­ta ideois­ta ei ole mihin­kään ennen kun nii­tä kon­kre­ti­soi­daan riittävästi.

  45. ano­nyy­mi: Jos tuo teh­täi­siin, riit­täi­si tiel­le kais­ta suun­taan­sa ja vapau­tu­nut tila voi­tai­siin käyt­tää jal­ka­käy­tä­vien leven­tä­mi­seen ja ruo­ho­kais­ta­lei­siin puu­is­tu­tuk­si­neen ja pus­ki­neen. Ne absor­boi­si­vat jon­kin ver­ran melua­kin. Kivi­put­ki­han sitä ei tun­ne­tus­ti tee.

    Kyl­lä Man­ner­hei­min­ties­tä­kin sai­si viih­tyi­säm­män ympä­ris­tön, mut­ta aika vai­kea on teras­sia kuvi­tel­la kadul­le, jos­sa kul­kee rai­tio­vau­nu tai pari minuu­tis­sa, ja useam­pi bus­si minuu­tis­sa kiih­dyt­tää pysä­kil­tä. Katu­han muis­tut­tai­si raken­teel­taan Munk­ki­nie­men Puis­to­tie­tä, mut­ta eipä sii­nä­kään ihan teras­sil­la istu­ta, vaik­ka lii­ken­ne on pal­jon vähäi­sem­pää. (Ja tähän siis vie­lä se, että minul­la on mie­les­sä­ni Mans­ku jos­sain Kisik­sen nurkilla.)

    Koko­naan toi­nen jut­tu on se, että mik­si ihmees­sä se teras­si ja viih­tyi­syys pitäi­si änkeä lii­ken­ne­kui­luun, kun sit­ten kort­te­lin toi­sel­la puo­lel­la oli­si jo rau­hal­lis­ta ja vähem­män pölyistä.

    Jos ihmi­set halu­taan liik­ku­maan suu­ris­sa jou­kois­sa, se on joko epäes­teet­tis­tä tai maanalaista.

  46. alek­sis salus­jär­vi: Auton vuo­kraa­mi­nen on Suo­mes­sa ymmär­tääk­se­ni yli­pää­tään hyvin kallista.

    Riip­puu aika pal­jon sii­tä, mitä vuo­kraa, mil­loin vuo­kraa ja mihin ver­taa. Auton­vuo­krauk­ses­sa voi löy­tää tilan­tei­ta, jois­sa auton saa mel­kein mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sil­la, jol­loin se on edul­lis­ta. Jol­lain tie­tyl­lä käyt­tö­ta­val­la (hil­jai­seen aikaan rajoit­ta­mat­to­mat kilo­met­rit ja erit­täin pit­kä mat­ka) auton voi saa­da jopa alle mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ten, mut­ta muut vuo­kraa­jat mak­sa­vat sit­ten sen­kin edestä.

    Ulko­mai­sen vuo­kraa­mi­sen kus­tan­nuk­set riip­pu­vat pai­kas­ta. Yhdys­val­lois­sa vuo­kraa­mi­nen on useim­mi­ten sel­väs­ti hal­vem­paa kuin meil­lä, mut­ta niin ovat autot muu­ten­kin. Loma-alueil­la vuo­kraa­mi­nen voi myös olla var­sin edul­lis­ta, kos­ka vuo­kraa­mot teke­vät vii­kon sopi­muk­sia ja autoil­la on hyvä käyttöaste. 

    Mitään sel­lais­ta suur­ta tren­diä ei ole, että Suo­mes­sa auton­vuo­kraus oli­si joten­kin eri­tyi­sen kal­lis­ta ver­rat­tu­na auton omis­ta­mi­seen. Auton­vuo­kraus ei ole meil­lä kui­ten­kaan ihmeel­li­sen kan­nat­ta­vaa liiketoimintaa.

    Laa­jal­ti liik­ku­mi­sen auton­vuo­krauk­seen perus­ta­va yhteis­kun­ta voi toi­mia ihan hyvin, mut­ta sil­loin nykyi­set käyt­tö­ta­vat eivät toi­mi. Kodin ja työ­pai­kan välis­tä mat­kaa ei vuo­kra-autol­la kan­na­ta tait­taa, ja sama kos­kee mök­ki­mat­ko­ja. Juhan­nuk­se­na per­he­ko­kois­ten vuo­kra-auto­jen hin­nat oli­si­vat aivan jär­jet­tö­miä, kos­ka niil­lä oli­si val­ta­va kysyntä.

    Vuo­kra-autoi­lu sopii siis epä­sään­nöl­li­seen satun­nai­seen käyt­töön hyvin. Jos auton tar­ve on sään­nöl­lis­tä, muil­la on useim­mi­ten samat sään­nöt, jol­loin kysyn­tä jakau­tuu hyvin epätasaisesti.

  47. ano­nyy­mi: Ote­taan vasem­mis­to­lai­set kei­not käyt­töön ja perus­te­taan jul­kis­hal­lin­nol­le voit­toa tuot­ta­mat­to­mia lii­ke­lai­tok­sia teke­mään tar­vit­ta­via asioita.

    Hih. Nimel­li­ses­ti perus­te­taan voit­toa tuot­ta­mat­to­mia lii­ke­lai­tok­sia, käy­tän­nös­sä perus­te­taan lii­ke­lai­tok­sia joil­la pyri­tään teke­mään mono­po­lia­se­man tur­vin mah­dol­li­sim­man pal­jon voit­toa; lop­pu­pe­leis­sä perin­tei­sen vasem­mis­to­lai­ses­ti tosin voi­tot hupe­ne­vat tehot­to­muu­teen, byro­kra­ti­aan ja pöhötautiin.

  48. Pek­ka Tai­pa­le: Hih. Nimel­li­ses­ti perus­te­taan voit­toa tuot­ta­mat­to­mia lii­ke­lai­tok­sia, käy­tän­nös­sä perus­te­taan lii­ke­lai­tok­sia joil­la pyri­tään teke­mään mono­po­lia­se­man tur­vin mah­dol­li­sim­man pal­jon voit­toa; lop­pu­pe­leis­sä perin­tei­sen vasem­mis­to­lai­ses­ti tosin voi­tot hupe­ne­vat tehot­to­muu­teen, byro­kra­ti­aan ja pöhötautiin.

    Se joh­tuu sii­tä, että oikeis­to­lai­set läh­te­vät nii­tä “tehos­ta­maan” ja sit­ten yksi­tyis­tä­vät ja myy­vät pilk­ka­hin­taan kave­reil­leen. En sano, ettei­kö nii­tä pitäi­si myös val­voa. Ja sitä val­von­taa­kaan ei pitäi­si lii­kaa “tehos­taa”.

    KariS: Hel­sin­gil­tä joka ei ole osan­nut hoi­taa kaa­voi­tuk­ses­ta alka­vaa tot­ti- ja asun­to­po­li­tiik­kaa asian­mu­kai­ses­ti, tuli­si siis ottaa pois kaa­voi­tus- ja tont­ti­mo­no­po­li ja “pak­ko­toi­min” luo­da edel­ly­tyk­set riit­tä­väl­le asuntotuotannolle.

    Niin­kö? Erään KariS:n kom­men­tis­ta, johon siis vas­ta­sin, saa ongel­mas­ta hie­man eri­lai­sen kuvan:

    KariS: Nyt kun asun­to­jen hin­ta on alka­nut hie­man las­kea, gryn­de­rit tur­vaa­vat omaa tulos­taan vedät­tä­mäl­lä (=lopet­ta­mal­la aloi­tuk­set) kysyn­tää alas, mani­pu­loi­mal­la näin hin­ta­ta­soa. Jopa vuo­kra-asun­to­tuo­tan­to on ajet­tu alas. Päät­tä­jiem­me pitäi­si pys­tyä löy­tä­mään kei­not asun­to­tuo­tan­non tur­vaa­mi­sek­si myös sil­loin kun gryn­de­reil­le ei raken­ta­mi­nen maita

  49. Auto­jen omis­ta­mi­seen liit­tyy niin pal­jon irra­tio­naa­lis­ta, ettei pel­kil­lä nume­roil­la saa­da ihmi­siä toi­mi­maan rationaalisesti.
    Vähän niin­kuin (kanta)kaupungissa asu­mi­ses­ta pide­tään kos­ka se antaa mah­dol­li­suu­den käte­väs­ti hyö­dyn­tää het­ken mie­li­joh­tees­ta sel­lai­sia pal­ve­lui­ta, joi­ta pön­del­lä ei ole, vaik­ka näi­tä hyvin har­voin todel­li­suu­des­sa käyt­täi­si­kin ja vie­lä har­vem­min ex-tempore.
    Samal­la taval­la auton omis­ta­mi­ses­sa halu­taan sitä valin­nan­va­pau­den tun­net­ta, että voi kos­ka tahan­sa läh­teä min­ne haluaa.
    Jos halu­taan tie­tää todel­li­ses­ta auto­no­mis­ta­mi­sen tar­pees­ta, ei pitäi­si tui­jot­taa sitä kuin­ka pal­jon auto­ja on, vaan sitä kuin­ka moni haluai­si sel­lai­sen omis­taa. Vah­va veik­kaus on, että val­tao­sa kan­ta­kau­pun­ki­lai­sis­ta­kin auton halu­aa, kun sii­hen varaa on, aina­kin heti kesä­mö­kin jäl­keen (jos nyt ei jul­ki­sil­la pää­se mökil­le, kuten vaik­ka Larussa).

    Auto­jen suh­teel­li­nen hin­ta­ta­so tus­kin tulee mer­kit­tä­väs­ti nouse­maan, joten kos­ka yhä useam­mal­la on mah­dol­li­suus sel­lai­sen omis­ta­mi­seen, säi­lyt­tä­mi­sen hinn­an­nousu tai vai­keu­tus koe­taan var­mas­ti nega­tii­vi­se­na asiana.

    Var­sin­kin jos auto ei ole sään­nöl­li­ses­sä käy­tös­sä, se han­ki­taan usein har­vi­nai­sen mak­si­mi­tar­peen mukaan, jol­loin val­tao­sa käy­tös­tä oli­si sel­lais­ta, jos­sa toi­mi­si parem­min tai käte­väm­min joku pie­nem­pi meno­pe­li. Kun rajoit­ta­va teki­jä alkaa kui­ten­kin olla näi­den lii­ken­ne­vä­li­nei­den säi­ly­tys­ti­la, jäte­tään se pie­nem­pi hank­ki­mat­ta ja käy­te­tään aina sitä mah­dol­li­sim­man isoa ja kulut­ta­vaa. Eli peri­aat­tees­sa liik­ku­mi­sen eko­lo­gi­suu­den kan­nal­ta park­ki­paik­kaa pitäi­si mie­lum­min olla enem­män ja hal­vem­mal­la kuin nyky­ään, että sen ison lii­ken­ne­vä­li­neen voi jät­tää käyt­tä­mät­tä sil­loin kun pie­nem­mäl­lä pärjää.

    Jos­ta sit­ten tul­laan­kin sen meno­pe­lin säi­lyt­tä­mi­sen kus­tan­nuk­siin ja kuka sen mak­saa. Mik­si kaik­kien pitää mak­saa esteet­tö­myy­des­tä, kun vain alle 15% sii­tä enem­män tai vähem­män hyö­tyy? Mik­si jokai­seen kämp­pään raken­ne­taan sau­na, vaik­ka kaik­ki eivät sitä halua? Mik­si minä mak­sai­sin naa­pu­rin park­ki­pai­kas­ta, vaik­ka autot­to­muu­teen ei kuo­le? Enkö voi­si kor­va­mer­ki­tä ne park­ki­paik­ka­ku­lut vaik­ka jää­hal­liin, jos­sa lap­se­ni tulee luis­te­le­maan kesähelteillä?

    Peri­aat­tees­sa lii­ken­ne­vä­li­neen pysä­köin­ti­ti­la voi­si olla kau­pun­gin tar­joa­ma pal­ve­lu. Täl­löin se oli­si yhtä epä­oi­keu­den­mu­kai­nen kuin vaik­ka ter­vey­den­hoi­to; toi­set tar­vii, toi­set ei, mut­ta kaik­ki maksaa.
    Täs­sä tulee sit­ten vas­taan kei­no­te­koi­set hal­lin­to­ra­jat; mik­si hel­sin­ki­läis­ten pitäi­si antaa espoo­lai­sel­le park­ki­paik­ka Helsingistä?

    Park­ki­pai­kan hin­nas­ta hei­tel­lään popu­lis­ti­sia nume­roar­vo­ja, vaik­ka se voi olla mitä tahan­sa maan ja tai­vaan välil­tä, ihan vaan riip­puen toteu­tus­ta­vas­ta. Nämä ovat arvo­ky­sy­myk­siä, jois­sa ei edes ole vain sel­kei­tä joko-tai-vaih­toeh­to­ja. Onko edul­li­nen park­ki­ta­lo niin ruma, että halu­taan kal­lis park­ki­luo­la? Voi­ko park­ki­ta­lo olla yhtä kor­kea kuin asuin­ta­lot? Saa­ko park­ki­paik­ka vie­dä kau­pun­gin pin­ta-alaa? Pitää­kö kadun­var­ret jät­tää tal­vel­la lumi­ka­soil­le vai pitää­kö lumet vie­dä pois?

    Jos sano­taan, että park­ki­ti­la tulee yhteis­kun­nal­le kal­liik­si, niin toi­saal­ta voi kysyä pitää­kö yhtei­so­mai­suut­ta myy­dä kvar­taa­li­ta­lou­den ehdoil­la? Jul­kis­ten pal­ve­lui­den yllä­pi­toa ei kui­ten­kaan voi­da pidem­män pääl­le kat­taa ker­ta­sum­mil­la, jot­ka saa­daan jul­ki­sen omai­suu­den myyn­nis­tä ja jos­sain vai­hees­sa se myy­tä­vä tuo­te­kin loppuu.
    Pit­kä­ai­kais- ja välil­li­set seu­rauk­set voi­vat myös jää­dä yhtä­löis­tä pois. Jos autol­li­set aje­taan kau­as asu­maan, lisä­tään tur­haa päivittäisliikennettä.
    Kun uuden asui­na­lu­een maat myy­dään niin kal­liil­la kun mah­dol­lis­ta, var­mis­te­taan se, että alu­eel­le on varaa muut­taa vain sil­lä rik­kaim­mal­la pro­sen­til­la. Miten tämä pal­ve­lee kes­ki­ver­to­kan­sa­lais­ta? Kun sit­ten sekaan hei­te­tään muu­ta­ma pil­kah­dus “sosi­aa­li­ses­ta raken­ta­mi­ses­ta”, jol­la alu­eel­le saa­daan muu­ta­ma jopa alle medi­aa­ni­tu­loil­la sin­nit­te­le­vä, saa­daan­kin aikaan tilan­ne, jos­sa esim. alu­een lap­set kas­va­vat sii­hen, että öky­va­rak­kuus on nor­mi­ti­lan­ne ja tavik­set ovat kum­mal­li­sia friik­ke­jä. Tus­kin halut­tu tilan­ne kenen­kään mielestä?

    Park­ki­kus­tan­nus­ten veloi­tus on myös jää­nyt kivi­kau­ti­sel­le tasol­le. Jos hank­ki­sin pie­nen ja kevyen meno­pe­lin kuten vaik­ka Twi­ke, jou­tui­sin kui­ten­kin mak­sa­maan sen par­kis­ta yhtä pal­jon kuin taval­li­sen auton. Pie­ni Smart mak­saa yhtä pal­jon par­kis­ta kuin mak­si­ko­koi­nen paku, mut­ta moot­to­ri­pyö­rä pää­see ilmai­sek­si. Katet­tu noja­pyö­rä perä­kär­ryl­lä vie tilaa pie­nen auton ver­ran, mut­tei mak­sa pysäköinnistä.
    Ajal­li­ses­ti tak­so­ja on kol­me: koko ajan, het­ken ilmai­sek­si (park­ki­kiek­ko) tai sit­ten x€/h. Jos park­kia tar­vit­see esim. 20 h / viik­ko, tämä mak­saa yleen­sä yhtä pal­jon kuin 168 h / viikko.

    Jos halut­tai­siin, voi­si park­ki­jär­jes­tel­mä nykyi­sel­lä tie­to­tek­nii­kal­la saa­da huo­mat­ta­van pal­jon älyk­kääm­mäk­si. Tilas­ta mak­set­tai­siin todel­li­sen kulu­tuk­sen mukaan sekä spa­ti­aa­li­ses­ti että tem­po­raa­li­ses­ti mark­ki­na­ti­lan­teen mukaan. Park­ki­jär­jes­tel­mä osai­si ker­toa mis­sä on tilaa vaik­ka muu­ta­man kilo­met­rin säteel­lä ja pal­jon­ko park­ki mak­saa. Hin­ta muut­tui­si kysyn­nän mukaan.

    Jos meno­pe­le­jä oli­si suun­ni­tel­tu suur­kau­pun­kien park­kion­gel­man mukaan, meil­lä var­maan jo oli­si jotain modu­laa­ri­sia tai kokoa muut­ta­via auto­ja, jot­ka voi­si park­kee­ra­ta hyvin pie­neen tilaan, mut­ta käy­tet­täes­sa tila­vuut­ta voi­si kas­vat­taa tar­peen mukaan. Sinän­sä ihmeel­lis­tä, ettei täl­lai­sia juu­ri­kaan ole. Eikö park­kion­gel­ma ole glo­baa­lis­ti riit­tä­vän mer­kit­tä­vä? Ois­ko täs­sä taas Suo­mel­le mah­ta­va­na “inno­vaa­tio­yh­teis­kun­ta­na” aikaan­saa­da uusia pikku-Nokioita?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.