Autopaikat ja myöhempään kysyntään varautuminen

Anteek­si, että jatkan jankut­tamista pysäköin­tipoli­ti­ikas­ta. Se johtuu siitä, että Helsingis­sä kaavail­laan pysäköin­ti­in investoin­tia, joka vas­taa suu­ru­us­lu­okaltaan län­simetron rak­en­tamista. Siitä pitäisi siis keskustel­la yhtä paljon kuin länsimetrosta.

Keskustelus­sa usein käytet­ty argu­ment­ti on, että pysäköin­tipaikko­ja pitää rak­en­taa nyt kysyn­tää enem­män, kos­ka kysyn­tä oletet­tavasti kas­vaa tule­vaisu­udessa. Myös tämä argu­ment­ti edel­lyt­tää pysäköin­tipoli­ti­ikan muutosta.

Olete­taan, että pysäköin­tipaikat mak­sa­vat 30 000 euroa kap­pale. Talos­sa on 100 asun­toa. Mon­tako paikkaa pitää rak­en­taa? For­maali taloustiede ratkaisee asian niin, että paikko­ja raken­netaan niin mon­ta kuin menee kau­pak­si tuo­hon hin­taan tai siitä johdet­tuun vuokraan. Sil­lä, joka tämän kiistää, on harteil­laan aika iso todis­tus­taak­ka, sil­lä hänen tulisi kumo­ta koko talousjär­jestelmämme poh­jal­la ole­va teo­ria. Tai sit­ten pitäisi tur­vau­tua pysäköin­nin ulkoisi­in hyö­ty­i­hin, mikä sekään ei ole ihan help­poa, kos­ka yleen­sä auton käytöstä tiheästi raken­ne­tuis­sa kaupungeis­sa olete­taan tule­van ulkoista hait­taa eikä hyö­tyä. Autoil­i­jalle itselleen koitu­va hyö­ty ilme­nee jo halukku­udessa mak­saa pysäköintipaikasta. 

Sit­ten tämä argu­ment­ti kas­vavas­ta kysyn­nästä. Autopaikkanormin mukaan tuo­hon pitäisi rak­en­taa 70 autopaikkaa. Vaik­ka niihin ei vielä kohdis­tu­isi mak­suhalukas­ta kysyn­tää kuin 30 paikan ver­ran, kysyn­tä voi nous­ta myöhem­min ja autopaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen jäl­keen­päin on paljon kalliimpaa.

Hyvä, usko­taan tähän.

Nyky­isin käytän­tönä on, että kaik­ki paikat jae­taan heti ja voimakkaasti sub­ven­toitu­un hin­taan, kos­ka muuten ne jäi­sivät tyhjilleen. Yleen­sä käytän­tönä on, että ker­ran saatu paik­ka on ikuinen ja seu­raa asun­toa myös, kun asukas vai­h­tuu. Tämä käytän­tö nyt ainakin pitäisi kieltää, kos­ka eihän asukas, jolle ilmaan­tuu auton käyt­tö­tarve myöhem­min, saa paikkaa kuitenkaan. Minä tulk­it­sen asun­to-osake­lakia niin, että täl­lainen menet­te­ly on kiel­let­ty jo nyt, mut­ta kos­ka kiel­toa riko­taan yleis­es­ti, se tulisi kir­joit­taa laki­in yksiselit­teis­es­ti. Paikat pitäisi huu­tokau­pa­ta ker­ran vuodessa. Myöskään mitään jono­tuskäytän­töä ei tulisi olla.

Muuten olen sitä mieltä, että tämä myöhem­min ehkä kas­va­va kysyn­tä tulisi ottaa mielu­um­min huomioon kaavoituk­ses­sa niin, että tehdään mah­dol­lisek­si rak­en­taa pysäköin­ti­talo­ja sitä mukaa, kun kysyn­tää ilmenee.

59 vastausta artikkeliin “Autopaikat ja myöhempään kysyntään varautuminen”

  1. Mitä jos Helsin­gin kaupun­gin työn­tek­i­jöi­den park­keer­aus työ­paikkansa luona hin­noiteltaisi­in vas­taa­maan parkkipaikan todel­lisia kus­tan­nuk­sia? Eivät­pä ainakaan voi uha­ta kont­torin siirtämisel­lä kun­tara­jan toiselle puolelle. Tästä aiheutu­va julkisen liiken­teen käytön kasvu mah­dol­lis­taisi paikkanormin alentamista.

    Entä opiske­li­jat — onko heille tarpeen tar­jo­ta ilmaisia parkkipaikko­ja oppi­laitosten luona? Kaupun­gin kas­sas­ta tämä kaik­ki on pois, joten mielestäni ei.

    Käytän­töä ehkä voisi ulot­taa kaikille Helsingis­sä toimiville julkisen sek­torin työntekijoille.

    Asia kuu­lostaisi vähem­män ran­gais­tus­lu­on­toiselta jos las­ket­taisi­in paljonko kaupun­ki säästäisi.

  2. No mihinkähän ne pysäköin­ti­talot sit­ten jälkikä­teen sijoitet­taisi­in, jos ensin raken­netaan tiivistä “keski­aikaista” tai muuten “enem­män” kaupunkia. Aimo

  3. Itse olen miet­tinyt paljonkin tätä autoilu­asi­aa blo­gisi poh­jal­ta. Asun Laut­tasaa­res­sa ja olen aloit­ta­mas­sa nyt vas­ta aikuise­na autok­oulun. Auton han­kkimi­nen on samal­la pyörinyt mielessä. 

    Kuten suurim­mal­la osal­la kan­takaupunki­lai­sista, tarvit­sen polkupyörää/julkista liiken­net­tä päivit­täin ja autoa ker­ran kuus­sa. Kos­ka olen har­jaan­tunut autot­tomaan elämään ja kun vielä taskus­sa kulke­va net­ti antaa kaik­ki julkisen liiken­teen aikataulut heti tietooni, en näe kaupunki­au­toilua minään muu­na kuin rasitteena.

    Samal­la vietän tietois­es­ti aikaa siel­lä mis­sä on viihty­isää, eli niis­sä kaupungi­nosis­sa, jois­sa autoilua on mah­dol­lisim­man vähän. Tää koti­saari pääti­etä ja Län­siväylää luku­un otta­mat­ta on esimerkik­si sellainen. 

    Muun Suomen ole­mas­sao­lo pakot­taa autoilu­un aika-ajoin. Pääkaupunkiseudun suh­teen olisi kuitenkin todel­la tärkeää pohtia avoimesti sitä, miten paljon siinä hävitään, että kaik­ki tehdään autoilun ehdoilla.

    Kukaan ei halua asua ison tien vier­essä. Kukaan ei juo teras­sikahvia Man­ner­heim­intien var­rel­la. Hieta­lah­den hieno rantakäve­lytie on päivä­saikaan käyt­tökelvo­ton hel­vetil­lisen autome­telin takia.

    Tukhol­ma ja Lon­too ovat saa­neet tätä kehi­tys­tä hillit­tyä tietulleil­la. Bostonis­sa taas val­tatie on kaivet­tu kaupun­gin alle. Jos ihmiset yleen­sä pitävät keski­aikaises­ta kaupunkisu­un­nit­telus­ta ja menevät loma­lle Pari­isi­in kulkeak­seen Citén iki­van­hoil­la kapeil­la muku­lakivikaduil­la haaveillen voivansa asua niiden var­rel­la ole­vis­sa talois­sa, mik­si se on meikäläiseltä poli­itikol­ta uskot­tavu­u­den kuole­ma ehdot­taa vas­taavaa tännekin? 

    Ei tart­tis ees koko helsinkiä uudelleen­rak­en­taa, mut­ta jos nyt vaik­ka kat­so­taan miten epävi­ihty­isä Ruo­ho­lahdes­ta tuli kaik­ista pon­nis­teluista huoli­mat­ta, niin mik­si Jätkäsaa­res­sa näistä virheistä ei voi­da oppia?

    Suo­ma­lais­ten yliopis­tokaupunkien viihty­isyys pitkälti perus­tuu siihen, että kam­pusalueet ovat melkein autot­to­mia ja sieltä johtaa melkein auto­ton ihmisvir­ta keskus­taan. On penkkiä ja kahvi­laa matkan var­rel­la ja ihmisen kokoinen mit­takaa­va. Näin jopa Jyväskylässä, joka on ajatel­tu, piir­ret­ty ja toteutet­tu autoille ihmis­ten sijaan.

    Jos ker­rankin otet­taisi­in lapsekkaasti elämän laatu mukaan suun­nit­telu­un. Esteet­tömyys näkyy jo siel­lä tääl­lä viihty­isyyt­tä lisääv­inä ratkaisuina.

  4. Jankut­tamista tuo todel­la on.

    Koet­taisit nyt ker­toa meille myös sen, mil­laisia keino­ja tuot vaalio­hjel­mas­sasi muiden, tosin mielestäsi pie­nien, kaupunkisu­un­nit­telun ongelmien ratkaisuik­si. Miten kaupunki­imme saadaan asun­to­ja kaikille niitä halu­aville, niin hyvä­tu­loisille, keski­t­u­loisille, pien­i­t­u­loisille kuin ihan käy­hillekin. Nythän asun­to­ja tehdään vain ja ain­oas­taan hyvä­tu­loisille, kun ARA-tuotan­tokin on nolla.

    Voisi­han olla niinkin, että pysäköin­nin tarve vähenisi ihan luon­nos­taan kun asun­to­ja Helsingistä voisi­vat han­kkia myös sel­l­ai­sis­sa taval­li­sis­sa ammateis­sa työsken­televät kuin hoita­jat, opet­ta­jat, kau­pan työn­tek­i­jät, bus­sikuskit jne. Ja olisi­han se kiva, että myös koulute­tum­mat aka­teemiset pätkä­työläiset saisi­vat han­kit­tua asun­non Helsingistä. 

    Kun raken­netaan vain hyvä­tu­loisille tai muuten varakkaille tarkoit­taa se myös, että raken­netaan sel­l­aiselle porukalle, joka autoilee ja tarvit­see parkkipaikko­ja. Jankut­ta­mi­nen itse aiheutetus­ta ongel­mas­ta on mielestäni vain huomion siirtämistä todel­li­sista ongelmista muualle, saa­mat­to­muu­den ja osaa­mat­to­muu­den peittelyä

  5. Ei kan­na­ta rak­en­taa liikaa autopaikko­ja kan­takaupunki­in. Autopaik­ka-ogel­ma ratkeaa luon­nol­lisel­la taval­la vaik­ka vain n 60% uusista asun­noista on vak­i­tu­inen nimet­ty paik­ka jos­ta asukkaat ovat mak­sa­neet. Muut saa­vat tyy­tyä aikara­joitet­tuun kadun­var­si­paikkaan tai olla ilman. 

    Jätkäsaaren, kalasa­ta­man ym uusi­in asun­toi­hin tuskin muut­taa nuorim­mas­ta ja köy­him­mästä päästä vaan lähin­nä eteläis­ten kaupungi­nosien varakas­ta väkeä, ja paljon eläkeläisiä joil­la ei vält­tämät­tä ole omaa autoa enää. Heiltä vapau­tu­vi­in asun­toi­hin esim Punavuores­sa ja Kallios­sa muut­taa väkeä muual­ta jne jne, ja “rav­in­toketjun” lop­pupäässä oleville vapau­tuu asun­to­ja Kon­tu­las­ta tai Jakomäestä, sel­l­aisia joi­hon saa autonkin. 

    Ongel­ma Suomes­sa on se että ihmisen täy­tyy jo asum­is- ja työu­ransa alkupäässä tietää sitoutuuko hän autol­liseen vai auto­tomaan elämään. Vai­h­to kesken kaiken ei onnis­tu ilman suuria kus­tanuk­sia tai elämänmuutosta.

  6. Kyl­lä autoilu on eniten yhteiskun­nan tukea naut­ti­va har­ras­tus Suomes­sa. Autoilu ei mak­sa kuin pienen osan aiheut­tamis­taan kuluista, kun ottaa mukaan myös kak­si suur­ta eli pääo­maku­lut ja vaiku­tus kansan­ter­vey­teen. Pääo­maku­luis­sa pitää olla mukana yksi­ty­isautoilun lisä­vaa­timuk­set katu­i­hin ja maan­tei­hin, pysäköin­tipaikat jne. Kansan­ter­vey­dessä pait­si pakokaa­su­jen suo­rat ter­veysvaiku­tuk­set myös autoilun CO2-päästö­jen aiheut­ta­mat leikkauk­set muil­la sek­tor­eil­la (ilmas­ton­muu­tok­sel­la on ja varsinkin tulee ole­maan ter­veysvaiku­tuk­sia) , ihmis­ten liikku­mat­to­muu­den aiheut­ta­mat suo­rat ter­veysvaiku­tuk­set, yli­paino jne. 

    Sik­si min­i­mi pitäisi olla se että jokainen mak­saa pysäköintin­sä itse.

    PS. Olen opiskel­lut TKK:lla autotekni­ikkaa, omis­tan kak­si autoa ja olen ajanut yli 2,5 milj. km. On aika syn­ti­nen olo.

    PS2.Älkää tak­er­tuko sanaan har­ras­tus. Autoilu on suurim­mak­si osak­si sitä, sil­lä har­va meistä asuu jonkin ulkop­uolisen voiman pakot­ta­mana autoilua vaa­ti­vas­sa asuin­paikas­sa. Kyl­lä sinne jär­ven­ran­noille on ihan itse muutettu.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuos­sa Slove­ni­as­sa ne oliv at tuon keski­aikaisen kaupun­gin ulkop­uolel­la. Näin usein muual­lakin Keski-Euroopassa.

    Siis keski­aikaisten kaupunkien. Miltä Slove­ni­as­sa näyt­tää esim. 80-luvul­la raken­net­tu kaupunki.

    1. On erit­täin yleistä tehdä autot­to­mia kort­telei­ta ja lait­taa pysäköin­ti kort­telien ulkop­uolelle. Auton voi las­taus­ta varten ajaa oven eteen, mut­ta se viedään säilöön etäämmälle.

  8. alek­sis salusjärvi: Asun Laut­tasaa­res­sa ja olen aloit­ta­mas­sa nyt vas­ta aikuise­na autok­oulun. Auton han­kkimi­nen on samal­la pyörinyt mielessä.

    Jos aiot autol­la ajaa kortin saat­u­asi, sin­un on pakko ostaa auto. Kukaan ei vuokraa autoa, jos vuokraa­jan kort­ti on alle vuo­den van­ha. Näin lukee sekä auton­vuokraa­jali­iton sopimus­pa­pereis­sa että City Car Clu­bin vastaavissa. 

    Joudut siis osta­maan vuodek­si auton ja sit­ten vas­ta saat vuokra­ta autoja.

  9. Asun­to­jen hin­nat saaa kuri­in lisäämäl­lä tar­jon­taa. Keskeistä on kaavoituk­sen määrän kas­vat­ta­mi­nen ja eril­lais­ten rak­en­tamista ja kaavoitus­ta hait­taavien normien kri­it­ti­nen tarkastelu. Tämä on tuo­ta jälkimmäistä.

  10. No on niitä paikko­ja louhit­tu maan alle ennenkin jäl­keen­päin, seu­raavak­si kai Töölössä.

    Asia kuu­lostaisi vähem­män ran­gais­tus­lu­on­toiselta jos las­ket­taisi­in paljonko kaupun­ki säästäisi.

    No äkkiseltään ja yksinker­tais­taen, jos samas­sa talos­sa on kak­si saman­laista työ­paikkaa, toisen työn­tek­i­jät pysäköi ilmaisek­si ja toiset mak­saa kyn­pin päivä, niin työ­nan­ta­ja joutuu mak­samaan kympin enem­män palkkaa, jot­ta kyseinen autoil­e­va työn­tek­i­jä on hänel­lä töis­sä. Ts. sikäli kun työ­nan­ta­ja tar­joaa etu­ja alle omakus­tan­nehin­nan, sama jut­tu vaikka­pa mak­sut­tomaan aami­aisen kanssa, niin tämä on ihan sama asia kuin mak­saisi enem­män palkkaa, minkä takia yhtä sun toista luon­taise­t­ua muuten sään­nöl­lis­es­ti vaa­di­taan verolle. Tosin autoil­e­vat työn­tek­i­jät ovat toimis­to­työ­paikois­sa kuten kaupun­gin viras­to pieni vähem­mistö, mikä mon­imutkaistaa asia.

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa, miten tämä liit­tyy asi­aan? Jos työ­paikkapysäköin­ti on hoidet­tu pieleen niin asukaspysäköin­tikin pitää vas­taavasti tunaroi­da, kos­ka oikeu­den­mukaisu­us vaatii että kaik­ki asi­at tehdään yhtä huonosti?

  11. Anteek­si, että jatkan jankut­tamista pysäköin­tipoli­ti­ikas­ta. Se johtuu siitä, että Helsingis­sä kaavail­laan pysäköin­ti­in investoin­tia, joka vas­taa suu­ru­us­lu­okaltaan län­simetron rak­en­tamista. Siitä pitäisi siis keskustel­la yhtä paljon kuin länsimetrosta.

    Ulko­mui­sista Helsin­ki mak­saa Län­simet­ros­ta noin 200 miljoon­aa euroa (60/40 kus­tan­nus­jako Espoon kanssa ja val­tio mak­saa 30% kokon­ais­sumass­ta). Vuosikus­tan­nuk­sek­si muutet­tuna tämä on noin 10 miljoon­aa euroa.

    Helsinki­in on tarkoi­tus tehdä 5 000 asun­toa vuodessa, mikä esim. normil­la 0,7ap/1asunto tarkoit­taisin noin 3 500 parkkipaikkaa. Jos men­nään sil­lä 30 000 € / paik­ka ole­tuk­sel­la, niin saadaan 105 miljoon­aa euroa vuodessa.

    Eli asukaspysäköin­nistä pitäisi keskustel­la 10 ker­taa enen­m­män kuin Län­simet­ros­ta, ja sitä keskustelua kym­menker­taisel­la volyymil­la ei kestä kukaan. Kaupunki­lais­ten mie­len­ter­vey­den tur­vaamisek­si asukaspysäköin­ti pitää kor­ja­ta sen suurem­mit­ta muti­noit­ta. Ajatelkaa nyt edes lapsia.

  12. KariS:
    Kun raken­netaan vain hyvä­tu­loisille tai muuten varakkaille tarkoit­taa se myös, että raken­netaan sel­l­aiselle porukalle, joka autoilee ja tarvit­see parkkipaikko­ja. Jankut­ta­mi­nen itse aiheutetus­ta ongel­mas­ta on mielestäni vain huomion siirtämistä todel­li­sista ongelmista muualle, saa­mat­to­muu­den ja osaa­mat­to­muu­den peittelyä

    Miten tämä “vain hyvä­tu­loisille tai muuten varakkaille” rak­en­t­a­mi­nen käytän­nössä näkyy? Ei Suomes­sa raken­neta poikkeuk­sel­lisen korkean varuste­lu­ta­son tai eri­tyisen arvokkaan arkkite­htu­urin asuin­talo­ja juuri lainkaan.

    Asumisen hin­ta johtuu täysin kokon­aan kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­tas­apain­os­ta. Kysyn­tää on enem­män kuin tar­jon­taa. Ain­oa tapa laskea hin­to­ja on tar­jon­nan lisäämi­nen, ja esimerkik­si puysäköinti­normista luop­umi­nen olisi yksi keino mil­lä tätä voitaisi­in edistää.

    Hin­tasään­nel­lyt asun­not ovat markki­nahäirikkö, ja aiheut­ta­vat ain­oas­taan kah­ta kauheam­paa hin­to­jen nousua.

  13. alek­sis salusjärvi: Kukaan ei halua asua ison tien vier­essä. Kukaan ei juo teras­sikahvia Man­ner­heim­intien var­rel­la. Hieta­lah­den hieno rantakäve­lytie on päivä­saikaan käyt­tökelvo­ton hel­vetil­lisen autome­telin takia.

    Näin­hän se on. Mut­ta sit­ten taas pieni reali­teetin tuu­lah­dus tuo sen havain­non, että vaik­ka kaik­ki yksi­ty­isautot häädet­täisi­in Man­ner­heim­intieltä, tavar­ali­ikenne, bus­sit ja jopa raitio­vaunut tekevät tien varsin epävi­ihty­isäk­si niin visuaalis­es­ti kuin melur­a­situk­senkin takia. Liikenne toki soljuisi paljon liukkaam­min, kun risteyk­set vetäi­sivät kaiken liiken­teen, mut­ta eipä tuo Man­sku kovin viihty­isä ole ruuh­ka-ajan ulkopuolellakaan.

    Osmon keski­aikaises­sa kaupungis­sa ei siis ole myöskään näitä toim­into­ja ainakaan laa­jas­sa merk­i­tyk­sessä. Eipä tuonne kujille mahdukaan.

    Eli ehkä se autot­to­muu­den ideaali kuitenkin käytän­nössä tarkoit­taa sitä, että raken­netaan kohtu­ullisen kokoisia ump­inaisia aluei­ta (kort­telei­ta, pieniä kaupungi­nosia), joiden sisälle raken­netaan mukavam­paa ympäristöä. Niitä iso­ja teitä on oikeasti vaikea vält­tää, jos ihmiset liikku­vat edes jotenkin saman ver­ran kuin nykyään.

    Mikähän muuten mah­taa olla keski­aikaisen kaupun­gin asukasti­heys? Tiheä rak­en­t­a­mi­nen viit­taisi suureen luke­maan, mata­la pieneen.

    1. Viherinssi.
      Tätä juuri tarkoi­tan. Ump­inaisia, autot­to­mia aluei­ta. Auto­ton­ta maail­ma me emme halua emmekä asaa vaik­ka halu­aisimme. Mut­ta aja­tus, että autol­la pitää päästä kirkkos­alia luku­unot­ta­mat­ta joka paikkaan on mah­do­ton. Kun alue on auto­ton, vähän joutuu kävelemään. Tiedän, että tämä tulee kallik­si, kos­ka se nos­taa eläke­meno­ja, mut­ta kan­nat­taa silti.

  14. Juuri näin.

    Min­un puolestani sub­ven­toitakoon vaik­ka auton ostamista (tai keven­net­täköön autoveroa), mut­ta pysäköin­nin sub­ven­toin­nista nyt vaan on luovut­ta­va. Se johtaa sel­l­aiseen kaupunki­in, jos­sa ei halua asua kukaan.

    Tai jos nyt ollaan niin huolis­saan vähä­varais­ten helsinkiläis­ten kesä- ja viikon­lop­puau­to­jen säi­ly­tyk­ses­tä, niin kaupunki­han voisi ostaa muu­ta­man neliök­il­san pel­toa jostain Lah­den oiko­radan var­relta ja jär­jestää sinne val­ta­vat parkkiken­tät, var­tioin­nin ja julkiset liiken­ney­htey­det. Mak­saisi korkein­taan muu­ta­man miljoo­nan vuodessa, mut­ta tuot­taisi mil­jardi­tolkul­la hyö­tyä, jos vastapain­ok­si autopaikkanor­mi heit­et­täisi­in romukoppaan.

    Mitenkähän tämä autopaikkanormin vahin­gol­lisu­us saataisi­in men­emään läpi pysäköin­ti­sosial­is­teille? Minus­ta ainakin ratio­naaliset argu­men­tit on taot­tu kaikille jo niin mon­ta ker­taa päähän, että on selvää, että jär­jel­lä ei tätä tais­telua voiteta.

    Jokin tun­teisi­in vetoa­va tari­na voisi olla tehokkaampi.

  15. Las­si Hieta­nen:
    Kyl­lä autoilu on eniten yhteiskun­nan tukea naut­ti­va har­ras­tus Suomes­sa. Autoilu ei mak­sa kuin pienen osan aiheut­tamis­taan kuluista, kun ottaa mukaan myös kak­si suur­ta eli pääo­maku­lut ja vaiku­tus kansan­ter­vey­teen. Pääo­maku­luis­sa pitää olla mukana yksi­ty­isautoilun lisä­vaa­timuk­set katu­i­hin ja maan­tei­hin, pysäköin­tipaikat jne. Kansan­ter­vey­dessä pait­si pakokaa­su­jen suo­rat­ter­veysvaiku­tuk­set myös autoilun CO2-päästö­jen aiheut­ta­mat leikkauk­set muil­la sek­tor­eil­la (ilmas­ton­muu­tok­sel­la on ja varsinkin tulee ole­maan ter­veysvaiku­tuk­sia) , ihmis­ten liikku­mat­to­muu­den aiheut­ta­mat suo­rat ter­veysvaiku­tuk­set, yli­paino jne. 

    Väite olisi vaku­ut­tavampi, jos se sisältäisi numeroita.

    Ihan esimerkkinä se, että yksi­ty­isautoilun ja julkisen liiken­teen matkus­ta­jak­ilo­metrin CO2-vaiku­tus ovat samas­sa suu­rus­lu­okas­sa, ei siinä pilkun­paik­ka muu­tu. Joten jos me liikumme yhtä paljon, liikku­mis­taval­la ei siinä ole isoakaan merk­i­tys­tä. (Eri­tyis­es­ti kan­nat­taa huomioi­da, että jos yksi­ty­isautoilua kor­vataan julkisel­la liiken­teel­lä, kor­vaa­va julki­nen liikenne on nyky­istä hajanaisempaa.)

    Ter­veysvaiku­tuk­sia yksi­ty­isautoilul­la myös on, mut­ta nekään eivät häviä siirtämäl­lä ihmiset katalysaat­to­ri­au­tos­ta dieselbussiin.

    Kansan­talouden tasol­la yksi­ty­isautoilu säästää huo­mat­ta­van määrän aikaa; sik­si­hän ihmiset mak­sa­vat itsen­sä kipeik­si peltilehmän omis­tamisen ilosta. Tässä on mah­dolli­nen tehokku­us­vaiku­tus, joka tekee yksi­ty­isautoilus­ta autuasta.

    En väitä, että yksi­ty­isautoilu olisi hyvä asia. Voi olla jokin yksi­ty­isauto­ton malli, joka on nyky­istä parem­pi. Ihan itses­tään­selvää se ei kuitenkaan ole, kos­ka takaisinkytken­töjä on kovin paljon. Ver­tailus­sa pitäisi olla jokin real­isti­nen vai­h­toe­htoske­naario, jon­ka jäl­keen kaikkia vaiku­tuk­sia voisi tarkastella.

    Raha-asi­akin on vähän eri­lainen eri toim­i­joiden osalta. Val­tio on ilmeis­es­ti aika reilusti plus­sal­la autoilun suh­teen, vaik­ka hait­tavaiku­tuk­setkin las­ke­taan real­is­tisil­la lukemil­la. Sen sijaan kaupun­git eivät ole, kos­ka eivät ne autoista mitään rahaa saa.

    Eri ongelmi­in on vähän eri resep­tit. Jos tavoit­teena on ympäristön­suo­jelu, kaikkea konevoimaista liikku­mista pitää vähen­tää. Jos tavoit­teena on suju­va liikku­mi­nen kaupungis­sa, pitää tieli­iken­net­tä kaupungis­sa vähen­tää. Jos tavoit­teena on ter­veel­lisen pyöräi­lyn lisäämi­nen, pitää paran­taa pyöräi­lyn edel­ly­tyk­siä. Jos tavoit­teena on yhteiskun­nan kas­savir­ran mak­si­moin­ti, se voi tapah­tua edel­lis­ten kustannuksella.

  16. “Muuten olen sitä mieltä, että tämä myöhem­min ehkä kas­va­va kysyn­tä tulisi ottaa mielu­um­min huomioon kaavoituk­ses­sa niin, että tehdään mah­dol­lisek­si rak­en­taa pysäköin­ti­talo­ja sitä mukaan, kun kysyn­tää ilmenee.”

    Näin on tehty mm Las­si­las­sa, jos­sa 80-luvun alus­sa ton­teille toteutet­ti­in liki­main sen­hetki­nen tarve ja asun­toy­htiöi­den yhteinen pysäköin­ti­laitos on toteutet­tu myöhem­min. Muis­te­len saman­tyyp­pistä toteut­tamista tapah­tuneen monel­la muul­lakin alueel­la Helsingissä.

    Uusil­la alueil­la pitäisi min­i­moi­da tont­tiko­htainen pysäköin­ti esim viera­s­paikko­hin ja huoltoru­u­tu­i­hin. Jos mui­ta paikko­ja tehdään, ne myy­dään omi­na osakkeinaan ilman subventointia.

    Val­taosa paikoista toteutet­taisi­in muu­ta­maan keskitet­tyyn pysäköin­ti­laitok­seen, jot­ka sijoit­tuvat niin, että päällekkäiskäyt­tö saadaan hyödynnettyä.Nämä keskite­tyt paikat toteutetaan vai­heit­tain tarpeen mukaan.

  17. Ihmis­ten elämän­ta­pa ja ajat­telu on niin suuresti muutet­tu autoil­la, ettei tai­da ihan heti men­nä per­ille mikä ilo on siinä, että kät­täri, las­ten­tarha, koulu, yliopis­to, työ­paik­ka, kau­pat, sairaala ja tarvit­taes­sa van­hainkoti ovat kaik­ki käve­ly­matkan tai lyhyen julkisen kyy­din päässä. Mikään muu kuin auto ei aja noi­ta kaikkia liian kauak­si toi­sis­taan. Jos näi­den välille ei kaavoitet­taisi autol­la kul­jet­tavia väli­matko­ja, niin ei tarvit­taisi koko rotiskoa. Laina-autol­la sit­ten sinne mökille ja rankametsälle. 

    Autopaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen betonoi vain sen, ettei kulu­tus­ta saa­da leikat­tua neljän­nek­seen. Sähköau­toverkko laa­jaan käyt­töön raken­netaan kuitenkin ensik­si sinne mis­sä sitä ei tarvi­ta, eli Helsinki­in. Ilmestyvätkö sähköau­tot tyhjästä tai edes van­hoi­hin pel­tei­hin, mis­tä ener­gia tulee ja käykö niin, että van­ha ben­sa-auto läh­tee Kalasa­ta­man hiekkak­en­tiltä rekas­sa Togoon ja maa­pal­lon tasol­la päästöt vain lisään­tyvät, vaik­ka tääl­lä juh­lit­taisi­in sähköau­toa ekotekona? Samal­la viedään autokaupun­ki sinne mis­sä elin­ta­son nousu ei saisi olla saman­laista resurssien hukkaa kuin täällä. 

    Yksinker­tais­in­ta ja varminta ympäristön­suo­jelua on estää uusien autokaupungi­nosien syn­ty, mikäli siis joku on tosis­saan vähen­tämässä luon­nolle haitallista kulu­tus­ta, eikä vain voiv­ot­tele asi­as­ta aina kun on joku kan­sain­vä­li­nen kaik­ki menee perseelleen-päivä. 

    Samal­la saisi aikaan sel­l­aista kaupunkia, joka syn­nyt­täisi lisäar­voa sille, että sul­lotaan sato­ja tuhan­sia ihmisiä pienehkölle alueelle. Kyl­lä se Rööperi tai vaikka­pa Kallio eri­lail­la inspiroi­vat, kuin met­sälähiö ostar­il­la. Met­sä met­sänä ilman lähiötä onkin sit­ten taas toinen jut­tu, mut­ta uhanalainen Uudel­la­maal­la, jos mikään ei kaavoituk­ses­sa muutu.

    Nykymeiningis­sä, siinä kokoomus­lais­ten ihanteessa, jos­sa seu­rail­laan tois­t­en ajaval­o­ja oma­l­ta parkkipaikalta kunnes sukel­letaan jon­nekin parkki­hal­li­in ja nous­taan hissil­lä ker­rokseen ja lähtiessä tehdään tämä tois­in­päin, ei pääse syn­tymään mitään. Ei ihme, että julk­i­sivu­taide on kuol­lut, kun arkkite­hdit autoil­e­vat perä­pusikos­ta kaupunki­in. Kai ajat­tel­e­vat, että kuka niitä julk­i­sivu­ja ehtisi kat­se­le­maan, kun pitää varoa edel­lä menevän puskuria.

    Sääli, että arkkite­hdit eivät herää puo­lus­ta­maan ihmis­ten kaupunkia, vaan tyy­tyvät myymään itsen­sä hal­val­la raken­nus­fir­moille ja kau­pan ketjuille ja sit­ten vuo­dat­ta­vat sydän­ver­taan uransa kohoko­htaan, joka on joku pikkuinen vil­la jos­sakin saaris­ton kätköis­sä. Kivaa asum­ista, mut­ta väestönkasvu levit­tää kaupun­gin koh­ta jo sinne saaris­toon, jos autokaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen jatkuu. Sipoon suunnal­ta voi käy­dä var­maan kyse­lemässä mielip­iteitä tästä.

    Kaupungeis­sa tul­laan kuitenkin jatkos­sa käyt­tämään pääosa resurs­seista, joten olisi hyvä, jos kaupun­ki ei olisi raken­net­tu tuh­laa­maan niitä. Eli poli­itikko­jen lisäk­si myös arkkite­htien pitäisi alkaa nähdä met­sä met­sänä ja kaupun­ki kaupunk­i­na. Tai sit­ten on pysäytet­tävä väestön ja talouden kasvaminen.

    Ajatelka­a­pa miltä näyt­täisi Fin­lan­dia-talo, Olympias­ta­dion ja van­ha kaup­pa­hal­li, jos näi­den ympäristöä ei olisi varat­tu autoille. Kaup­pa­hallil­la teras­sir­av­in­to­lat elävöit­täi­sivät ja työl­listäi­sivät kaupunki­laisia, Nur­men Paa­vo pää­sisi pinko­maan parkkipaikan nurkalta roskien seasta arvokkaaseen ympäristöön ja ei Fin­lan­dia-talokaan ole ollut parhaim­mil­laan keskel­lä park­ki- ja kaatopaikan yhdis­telmää. Toki autot voi viedä maan alle, kuten nyt osit­tain tapah­tuu, mut­ta muut auton negati­iviset vaiku­tuk­set jäävät jäl­jelle ja rahaa palaa. 

    Itse jo mietin mikä jär­ki on kaupungis­sa asumises­sa, jos siltä viedään se ihmisen luovu­u­den tuo­ma lisä ja vapaan tilankin vie auto. Kos­ka viimek­si on raken­net­tu viihty­isää ja vapaa­ta kaupunki­ti­laa ihmisille, kun aluei­ta on raken­net­tu? Joku auringon polt­ta­ma nur­mikko ja kal­jakas­si ei min­ulle kel­paa. Yleen­sä vapaa tila on se mikä jää jäl­jelle siitä luon­nos­ta jolle raken­netaan, raken­net­tu alue eli kaupun­ki, onkin sit­ten varat­tu auto­ja varten. Puis­tois­takin yritetään tehdä sel­l­aisia, ettei niis­sä viihdyt­täisi pitkään. Pitääkö aina ensim­mäisek­si ajatel­la heitä, joille mais­tuu mal­las pitkin päivää? Olisi kiva jos puis­to­ja raken­net­taisi­in muillekin. Kyl­lä kai raivo­raitis ja tuuri­juop­po sen­tään samaan puis­toon sopii, jos puis­tos­ta ei haukkaa parkkipaikat puo­likas­ta, kuten Kaisaniemessä. Eikä uusien talo­jen julk­i­sivutkaan aina anna kuvaa, että joku olisi halun­nut antaa paras­taan. Sääli Aleksin neljän ukon kööriä. Päälle sata vuot­ta pitäneet parveket­ta seinäl­lä niska pulun kakas­sa ja ihmisil­lä liian kiire edes vaivau­tua katsomaan. 

    Toisaal­ta maaseu­tukin katoaa, kun jokainen suo­ma­lainen kylä­pa­ha­nenkin pyrkii kas­va­maan autokaupun­gin lail­la. Autoil­i­jat vie rahansa ison tien var­teen poli­itikko­jen siu­naa­maan laatikko­mar­ket­ti­in ja kylältä kaatuu kaup­pa ja posti­palve­lut. Autot­tomat ja van­huk­set jäävät pulaan. Lapsetkin kul­kee kiinalaisel­la skoot­ter­il­la, joten koulubus­sikaan ei liiku viemässä mum­mo­ja kirkolle. Sit­ten vaan kepu ja Soi­ni lait­taa kaiken Helsin­gin syyk­si ja ajaa täl­lä kun­tavaalei­hin. Kepu itse muut­ti maaseudun, kun halusi tehdä siitä autokaupunkia. Maatilo­jen vilkkaan elämän­menon muut­ti koneet. Kum­malli­nen peili kepul­la, kun siitä näkyy aina Helsinki.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Liikku­vatko auton omis­ta­jat ja julkisen liiken­teen käyt­täjät yhtä paljon?

    Olen auton­o­mis­ta­ja. Ikä 50 ja 60 välis­sä. Tänä vuon­na tähän men­nessä olen hiihtänyt 800 km, pyöräil­lyt liki 3000 km, kävel­lyt tai juos­sut noin 1000km ja sen päälle käynyt ker­ran viikos­sa pelaam­sasa sulkapalloa. 

    En tiedä kuin­ka paljon julkisen liiken­teen kät­täjät liikku­vat, mut­ta oma koke­muk­seni on, että val­taosa auton omis­ta­jista on varsin akti­ivisia myös liikun­nan suhteen.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Viherinssi.
    Tätä juuri tarkoi­tan. Ump­inaisia, autot­to­mia aluei­ta. Auto­ton­ta maail­ma me emme halua emmekä asaa vaik­ka halu­aisimme. Mut­ta aja­tus, että autol­la pitää päästä kirkkos­alia luku­unot­ta­mat­ta joka paikkaan on mah­do­ton. Kun alue on auto­ton, vähän joutuu kävelemään. Tiedän, että tämä tulee kallik­si, kos­ka se nos­taa eläke­meno­ja, mut­ta kan­nat­taa silti. 

    Kun­han muis­te­taan, että on eri­ty­is­ryh­miä, joiden mielestäni tulee päästä autol­la sinne, minne muutkin pää­sevät ilman autoa. Ilman, että päälle syl­jetään ja näytel­lään sormimerkkejä.

  20. teekkari: Miten tämä “vain hyvä­tu­loisille tai muuten varakkaille” rak­en­t­a­mi­nen käytän­nössä näkyy? Ei Suomes­sa raken­neta poikkeuk­sel­lisen korkean varuste­lu­ta­son tai eri­tyisen arvokkaan arkkite­htu­urin asuin­talo­ja juuri lainkaan.

    Asumisen hin­ta johtuu täysin kokon­aan kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­tas­apain­os­ta. Kysyn­tää on enem­män kuin tar­jon­taa. Ain­oa tapa laskea hin­to­ja on tar­jon­nan lisäämi­nen, ja esimerkik­si puysäköinti­normista luop­umi­nen olisi yksi keino mil­lä tätä voitaisi­in edistää.

    Hin­tasään­nel­lyt asun­not ovat markki­nahäirikkö, ja aiheut­ta­vat ain­oas­taan kah­ta kauheam­paa hin­to­jen nousua.

    Juuri hin­nois­sa tuo vain hyvä­tu­loisille rak­en­t­a­mi­nen näkyy, ja vain Helsingis­sä, jos­sa ei tehdä muu­ta­maa Hitas­ta luku­unot­ta­mat­ta alle 5000 euron neliöhin­taisia asun­to­ja. Tuol­laisi­in neliöhin­toi­hin ei ole varaa kuin reip­paasti yli 100 000 euron vuosi­t­u­loil­la (per­he) jos sen joutuu mak­samaan pelkäl­lä ansiotyöllä. 

    Rak­en­t­a­mi­nen ei Helsingis­sä mak­sa sen enen­pää kuin Klaukkalas­sa, mut­ta silti neliöhin­nois­sa on 2500 euron ero. Maan hin­takaan ei selitä asi­aa, kun Helsin­ki vuokraa tont­te­jaan, joten maan­hin­ta on siir­ret­ty vastikkei­den kaut­ta asukkaiden maksettavaksi.

    Poli­itikko­jemme osaa­mat­to­muus ja saa­mat­to­muus on se alku­un­pane­va teke­jä jos­ta hin­to­jen karkaami­nen on läht­enyt. Gryn­derei­den ahneudel­la ei ole rajaa, ja kun kapun­gin päät­täjät virkakomeis­ton suo­si­ol­lisel­la avus­tuk­sel­la ovat luoneet gryn­dereille ker­mankuorin­nan mah­dol­lisu­udet, on hin­tata­so se mikä on.

    Nyt kun asun­to­jen hin­ta on alka­nut hie­man laskea, gryn­der­it tur­vaa­vat omaa tulostaan vedät­tämäl­lä (=lopet­ta­mal­la aloituk­set) kysyn­tää alas, manip­u­loimal­la näin hin­tata­soa. Jopa vuokra-asun­to­tuotan­to on ajet­tu alas. Päät­täjiemme pitäisi pystyä löytämään keinot asun­to­tuotan­non tur­vaamisek­si myös sil­loin kun gryn­dereille ei rak­en­t­a­mi­nen maita

  21. Mat­ti Kin­nunen: Jos aiot autol­la ajaa kortin saat­u­asi, sin­un on pakko ostaa auto. Kukaan ei vuokraa autoa, jos vuokraa­jan kort­ti on alle vuo­den van­ha. Näin lukee sekä auton­vuokraa­jali­iton sopimus­pa­pereis­sa että City Car Clu­bin vastaavissa. 

    Joudut siis osta­maan vuodek­si auton ja sit­ten vas­ta saat vuokra­ta autoja.

    Auton vuokraami­nen on Suomes­sa ymmärtääk­seni ylipäätään hyvin kallista. Mun kaltaiselle sat­un­naisau­ton­tarvit­si­jalle kätev­in­tä onkin eri­laiset yhtei­somis­tus- tai ‑käyt­töku­viot tut­tu­jen kesken. 

    Jos ei tarvitse autoa työssään (ainakaan sään­nöl­lis­es­ti), on kus­tan­nuste­hokkain­ta jakaa sen ylläpi­tokus­tan­nuk­sia saman­laises­sa tilanteessa ole­vien kesken. Käytet­ty kiesi­hän ei paljoa mak­sa, mut­ta ylläpi­to mak­saa. Aika jär­jet­tömältä tun­tuu sitä pait­si aja­tus han­kkia yksi lisäkadun­var­si­au­to sat­un­nais­tarpeeseen. Mul­la on mon­ta kave­ria, jot­ka anta­vat vähäl­lä ajol­la ole­van auton­sa mielel­lään käyt­tööni, jos osal­lis­tun kului­hin. Hyvä julki­nen liiken­nehän mah­dol­lis­taa sen, että auton ei tarvitse kököt­tää oma­l­la pihal­la. Espoos­sa ja Van­taal­la on jopa huokei­ta tal­li­paikko­ja, mikä tekee hom­mas­ta melko stressitöntä.

    Ja tuo Viherinssin ehdo­tus autot­tomista muu­ta­man hehtaarin alueista taitaa olla ain­oa järkevästi toteutet­ta­va malli. Autoin­fer­no syn­tyy aina suurten kaupunkien läheisyy­teen, mut­ta viisas insinööri pystyy rajaa­maan sen ja esimerkik­si ohjaa­maan val­tatieli­iken­teen kulke­maan muual­takin kuin kaupun­gin läpi (mikä on Suomes­sa kiusal­lisen yleistä).

  22. “For­maali taloustiede ratkaisee asian niin, että paikko­ja raken­netaan niin mon­ta kuin menee kau­pak­si tuo­hon hin­taan tai siitä johdet­tuun vuokraan”

    Kuten tois­tu­vat talouskri­isit todis­ta­vat niin for­maali taloustiede ei kykene ennus­ta­maan yhtään mitään, ehkä saman ver­ran kuin astrologia

    Jokainen ennuste sisältää virheen esim har­va ennusti Ipho­nen voit­tokulkua, ei ainakaan yksikään Nokian kallispalkkai­sista johtajista

    Vas­taavia esimerkke­jä löy­tyy pil­vin pimein

    Tuskin­pa kukaan osaa ennus­taa parkkipaikko­jenkaan tarvet­ta tarkasti/pitemmälle.

  23. Ei mah­dol­lis­es­ti tuleavaisu­udessa ilmaan­tuville auto­haluisillekaan tarvitse autopaikkaa taa­ta. Ei autoilu­oikeus niin pyhä asia ole.

    Eri asuinalueil­la on eri­laisia rajoituk­sia. Ymmär­rän sen, että halu­taan estää osta­jien “hui­jaami­nen” jät­tämäl­lä pysäköin­ti kadun­var­sipysäköin­nin varaan. Mut­ta tässäkin pitäisi riit­tää selvä ilmoi­tus siitä, minkä normin mukaan autopaikko­ja on kuhunkin taloon rakennettu.

    Kaavoit­ta­ja voisi hyvin kaavoit­taa jonkun alueen vähäau­toisek­si. Jos halu­aa pitää hevos­ta, asukoon maal­la. Jos halu­aa auton, asukoon autoille suun­nitel­lul­la alueel­la. Jos halu­aa vene­paikan, niin sit­ten rantaan.

  24. Viherinssi: eipä tuo Man­sku kovin viihty­isä ole ruuh­ka-ajan ulkopuolellakaan.

    Man­skus­ta voitaisi­in tehdä viihty­isä, jos liiken­nemääriä saataisi­in las­ket­tua. Län­simetron ansios­ta bus­sit saadaan pois Län­siväylältä, mut­ta Man­ner­heim­intiel­lä samaa muu­tos­ta kai­vat­taisi­in vielä paljon enem­män. Ilman bus­sikaisto­ja riit­täisi yksi henkilöau­tokaista suun­taansa, jol­loin saataisi­in lev­eät jalka­käytävät ja puuriv­it kadun reunoille. Keskus­tas­sa Uuden­maankadul­ta, Espal­ta (tai Pohjois­ran­nas­ta) ja Kai­vokadul­ta läpi­a­joli­ikenne pois, niin Man­ner­heim­inti­estä tulisi oikein miel­lyt­tävä katu, kos­ka keskus­taan ja eteläisi­in kaupungi­nosi­in liiken­teestä suun­tau­tuu varsin pieni osa.

  25. Uskoisin että sanomasi ei mene läpi, kos­ka vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sen käsite on niin vieras suurelle osalle ihmisistä.

  26. Liian van­ha:
    “For­maali taloustiede ratkaisee asian niin, että paikko­ja raken­netaan niin mon­ta kuin menee kau­pak­si tuo­hon hin­taan tai siitä johdet­tuun vuokraan”

    Kuten tois­tu­vat talouskri­isit todis­ta­vat niin for­maali taloustiede ei kykene ennus­ta­maan yhtään mitään, ehkä saman ver­ran kuin astrologia

    Kyseinen for­maalin talousti­eteen tulos itseasi­as­sa olet­taa täy­del­liset markki­nat, mut­ta voidaan kyl­lä tulki­ta myös opti­maalise­na paikko­jen rak­en­tamisen määränä. Jos paikko­ja raken­netaan enem­män, kuin ollaan valmi­ita mak­samaan kus­tan­nush­in­taan -> rak­en­ta­ja jää enem­män tap­pi­olle kuin osta­jat hyö­tyvät (kos­ka osta­jat eivät arvos­ta paikko­ja rak­en­ta­jan kus­tan­nusten ver­ran). Jos paikko­ja raken­netaan vähem­män, kuin ollaan valmi­ita mak­samaan kus­tan­nush­in­taan (mut­ta myy­dään kus­tan­nushin­nal­la), niin jotkut halukkaat jäävät ilman paikkoja.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    On erit­täin yleistä tehdä autot­to­mia kort­telei­ta ja lait­taa pysäköin­ti kort­telien ulkop­uolelle. Auton voi las­taus­ta varten ajaa oven eteen, mut­ta se viedään säilöön etäämmälle. 

    Tuo on hyvä idea, kos­ka samal­la saadaan niitä halvem­pia keskus­ta asun­to­ja. Noiden jälleen­myyn­ti­hin­ta ei päätä pakota.

    Mie­lenki­in­toista, että Vihreät pelaa­vat gryn­de­rien pus­si­in. Jos raken­nut­ta­jana olisi Suomes­sa asun­non tarvit­si­ja, niin sil­loin Osmo logi­ikkasi toimisi. Markki­nat tuot­taisi­vat tarvit­ta­van määrän autopaikko­ja. Siis jos… 😉

    Suomes­sa raken­nut­ta­ja, gryn­deri, halu­aa vain mak­si­moi­da voit­ton­sa. Mik­si rak­en­taa tarvit­tavaa määrää autopaikko­ja, kun parem­man kat­teen saa rak­en­ta­mal­la vain puo­let tarvit­tavas­ta määrästä. Rak­en­ta­mal­la liian vähän, voi autopaikas­ta pyytää ihan mitä vain. 🙁

  28. Ara­bi­an­ran­ta antaa mie­lenki­in­toisen näkymän­pysäköin­ti­in: Eityis­es­ti sen tehottomuuteen

    Ara­bi­an­ran­nal­la on omat kotisivutkin,jotka sisältävät tietoa alueesta, tosin epä­tarkkaa ja luvuis­sani voi olla virheitä

    Alueel­la asuu/tulee asumaan n 8000 ihmistä ja asun­tovelvoit­teen mukaisia parkkipaikko­ja hie­man alle 2000 eli asun­to­ja on jotain 2700–2800 ?

    Parkkipaikko­ja alueelle on suun­nitel­tu 3300 eli 1,2 x asun­to­jen määrä ?

    Kuitenkin keskustelu­pal­stoil­la valite­taan pysäköintipaikkapulasta ?

    Ja Osmo ker­too paikko­jen kumi­se­van tyhjyyttään ?

    Onko niin,että paikko­ja kyl­lä on,mutta ne ovat tehot­tomas­sa käytössä ? 

    Vai onko syynä, että halvoista paikoista on pulaa ?

    Vai pysäköivätkö naa­puri­aluei­den ihmiset alueelle ?

    Vai lais­ta­vatko yri­tyk­set työntekijä/asiakaspaikoituksessa ?

  29. Paikat pitäisi huu­tokau­pa­ta ker­ran vuodessa. Myöskään mitään jono­tuskäytän­töä ei tulisi olla.

    Mihin se edel­lisenä vuon­na ostet­tu auto sit­ten laite­taan, jos huu­tokau­pas­sa ei rahat riitä? Pitäisikö auto myy­dä ja kat­soa sit­ten taas vuo­den päästä uudelleen? Entä, jos autoa oikeasti tarvit­see töi­hin päästäk­seen? Pien­i­t­u­loiset lap­siper­heet eivät saisi autopaikkaa. Rikkaim­mat pysäköi­sivät katu­maas­turin­sa niihin. Onko tämä mietit­ty ihan lop­pu­un asti?

  30. Luo­jan kiitos, että jol­lain on ollut sen ver­ran maalaisjärkeä, että autopaikkanor­mi on saatu aikaisek­si. Ilman normia päädyt­täisi­in läh­es var­masti tilanteeseen, että alueille tulisi aivan liian vähän pysäköin­tipaikko­ja. Raken­nus­li­ik­keet jät­täi­sivät ahneuk­sis­saan rak­en­ta­mat­ta niitä ja samal­la taval­la ahneuk­sis­saan ihmiset aliarvioisi­vat tarpeen. Lop­putu­lok­se­na olisi vain ongelmia seu­raavak­si sadak­si vuodek­si. Jälkikä­teen virheen kor­jaami­nen kun on huo­mat­tavasti kalli­im­paa ja vaikeampaa.

    “For­maali taloustiede” vain ei toi­mi käytän­nössä aina kuten teo­ri­as­sa. Samal­la logi­ikalla pankkien sään­te­ly on turhaa. Har­va tänä päivänä enää on sitä mieltä.

    Monista Vihrei­den kom­men­tista myös pais­taa läpi ajat­telumalli, että autoilua vaikeut­ta­mal­la saadaan ihmiset julk­isten käyt­täjik­si. Tämä on täyt­tä harhaa. Erit­täin iso osa ihmi­sistä oikeasti tarvit­see autoa tai he koke­vat sen niin isok­si elämän­laat­ua paran­tavak­si tek­i­jäk­si, että aja­vat joka tapauk­ses­sa. Kat­so­taan esimerkik­si kan­takaupunkia, jos­sa autoilu ja pysäköin­ti on todel­la hanurista. Siitä huoli­mat­ta ihmiset ovat valmi­ita kaiva­maan autoaan lumen alta päivästä toiseen ja töistä palat­tuaan aja­maan ympäri kort­telei­ta parkkipaikkaa etsimässä. Pois­ta­mal­la autopaikkanor­mi ei saavutet­taisi muu­ta kuin ongelmia kym­meniksi vuosik­si ja luo­taisi­in lisää parkkipaikkar­al­lia uusille alueille. Se taas ei ole kovin vihreää.

  31. OS: “Anteek­si, että jatkan jankut­tamista pysäköin­tipoli­ti­ikas­ta. Se johtuu siitä, että Helsingis­sä kaavail­laan pysäköin­ti­in investoin­tia, joka vas­taa suu­ru­us­lu­okaltaan län­simetron rak­en­tamista. Siitä pitäisi siis keskustel­la yhtä paljon kuin länsimetrosta.”

    Itse asi­as­sa, mielestäni mis­tään asi­as­ta ei pitäisi keskustel­l­la yhtä paljon kuin län­simet­ros­ta. Yhteiskun­nan pitäisi kyetä tekemään päätök­siä asioista jo alle viidessä vuodessa, eikä roikot­taa suun­nitelmia (kuten radat) kym­meniä vuosia.

    Pahim­mil­laan tämä asioiden roikot­ta­mi­nen tarkoit­taa sitä, että mah­dol­lis­ten ratal­in­jausten (esim. oiko­ra­ta Turku­un) kohdal­la ole­vat asuin­talot ovat omis­ta­jien­sa harmik­si kym­meniä vuosia myyntikelvottomia.

    Kun­non keskustelua, siis, mut­tei vuosien keskustelua.

  32. Onko­han tämä autopaikkanormien takainen ide­olo­gia hie­man sama, kuin nyky­is­ten asun­to-osakey­htiöit­temme muutenkin? Taloon raken­netus­ta hissistä mak­sa­vat osak­keessaan ja vastik­keessaan myös ensim­mäisen ker­roksen asukkaat. Parvek­er­e­mon­teista mak­sa­vat yhtiö­vastik­keessa niin parvek­keel­liset kuin ‑ttomat.

  33. ij:
    Onko­han tämä autopaikkanormien takainen ide­olo­gia hie­man sama, kuin nyky­is­ten asun­to-osakey­htiöit­temme muutenkin? Taloon raken­netus­ta hissistä mak­sa­vat osak­keessaan ja vastik­keessaan myös ensim­mäisen ker­roksen asukkaat. Parvek­er­e­mon­teista mak­sa­vat yhtiö­vastik­keessa niin parvek­keel­liset kuin ‑ttomat.

    Joo, ja lapset­tomat mak­sa­vat leikkivä­li­neet ja alueet. Eikä 1. ker­rokses­sa asu­va tarvit­sisi edes por­tai­ta yläk­er­roksi­in. Vesika­ton kus­tan­nuk­setkin pitäisi jyvit­tää, alak­er­ros tarvit­see sitä vähiten.

  34. Viherinssi: Väite olisi vaku­ut­tavampi, jos se sisältäisi numeroita. 

    Viherinssin kanssa aika lail­la samaa mieltä. Ote­taan­pa esimerkik­si noi CO2-päästöt:

    Keskimääräi­nen uusi henkilöau­to, päästöt 142 g per kilo­metri, kulu­tus 6,2 l/100 km ja ajo­suorite 18000 km vuodessa. Van­hem­mal­la autol­la päästöt voivat olla isom­mat, mut­ta niin on bensankulutuskin.

    Pelkän ben­saveron tuot­to on 692 euroa vuodessa (851 euroa mikäli veron osu­u­den alv las­ke­taan mukaan, se tuleeko noin tehdä on minus­ta aikalail­la makua­sia). Lisäk­si vero­ja mak­se­taan ajoneu­voa han­kit­taes­sa ja omis­tet­taes­sa, nämä verot riip­pu­vat osak­si kyseisen auton saas­tut­tavu­ud­es­ta, ja ovat vähin­tään sata­sia tai jopa ton­ne­ja mm. auton iästä, pois­toa­jas­ta ja lasku­tavas­ta riip­puen. Jätetään suuren hajon­tansa vuok­si nämä kuitenkin kokon­aan laskuista pois.

    Tuon yhden auton vuo­tuisen päästömäärän neu­traloimisek­si Suomen val­tio voisi teo­ri­as­sa (*) ostaa markki­noil­ta vas­taa­van määrän eli 2,6 ton­nia päästöoikeuk­sia ja polt­taa ne. Tälle tulisi nyky­isil­lä päästökaup­pahin­noil­la (spot-hin­nan selvit­tämi­nen on vaikeaa mut­ta ilmeis­es­ti nykyään kaup­pahin­ta on luokkaa 7,5 e/tonni?) hin­ta­la­puk­si kokon­aiset 19 euroa vuodessa, eli 673 tai 832 euroa + muiden vero­jen ver­ran jää lop­pu­jen autoilun ulkoishait­to­jen kompensoimiseen.

    Päästökaup­pa­jär­jestelmää on toki kri­ti­soitu oikeuk­sien polkuhin­noit­telus­ta, nelink­er­tais­te­taan real­is­tisem­malle 30 e/tonni ‑tasolle ja jäädään plus­salle “enää” 615/774 euroa + muut kuin löpöverot. Tai 436/595 euroa jos tasok­si laite­taan var­masti riit­tävä 100 euroa/tonni (arviot sekä päästö­ton­nin haitas­ta että pois­tamiskus­tan­nuk­sista pyörivät 10–100$ haarukas­sa, 20–40$ lienevät yleisimpiä arvioi­ta; ääri­o­le­tuk­sil­la ja ‑arvoil­lakin kus­tan­nus on siis _alle_ puo­let _pelkän_ ben­saveron tuotosta!)

    * En tiedä onnis­tuuko tämä käytän­nössä, mah­dol­lis­es­ti ei. Laskel­ma kuvas­taa kuitenkin sitä kuin­ka toden­näköis­es­ti noista ero­tuk­sista riit­täisi rahaa kor­vamerkit­täväk­si vähen­tämään tuon autoilun aiheut­ta­mat päästöt jostain muual­ta. Eli uskon että löy­ty­isi kus­tan­nuste­hokkaampia tapo­ja, se halu­taanko noin tehdä on poli­it­ti­nen päätös. Mielu­um­min autoilun vero­tuo­toil­la paikataan val­tion bud­jet­ti­va­jet­ta — sil­loin CO2-päästöistä on vaan vähän turha syyl­listää autoil­i­jaa kun sor­men kuu­luisi osoit­taa poli­itikkoi­hin. Kuten yleis­es­ti ottaen on tehokkain­ta, hai­tat verolle ja antaa markki­noiden eli ihmis­ten mikro-opti­moi­da itse käyttäytymisensä.

    Tämän viestin tarkoituk­se­na ei ollut itkeä että yhyy, autoil­i­joil­ta imetään paikatkin ham­paista, tai argu­men­toi­da että yhdyskun­tarak­en­teen hajau­tu­mi­nen ei olisi mikään ongel­ma ympäristön kannal­ta, tai olla yleen­säkään mikään puo­lus­tus­puhe henkilöau­toilulle. Soin­in­vaara on vaan mielestäni aivan oike­as­sa todetes­saan, että autoilu on yliv­erotet­tua maaseudul­la ja aliv­erotet­tua kaupungeis­sa, ts. CO2-päästöt eivät voi olla autoilun suurin ongel­ma. Tämän takia kan­natan itse ruuhka­mak­su­ja ja kaupunkipysäköin­nin kus­tan­nusten yksi­ty­istämistä. Vastapain­ok­si auton hankinnan/omistuksen vero­tus­ta alas, kuten lähivu­osi­na suun­ta on onnek­si ollutkin. Vaik­ka yllä puhuinkin lähin­nä muut­tuvista kuluista (ben­sanku­lu­tus riip­puu lin­eaaris­es­ti ajo­suorit­teesta), niiden “yli­hin­noit­telu” voi olla taval­laan ihan ok ohjaus­vaiku­tuk­sen­sa vuoksi.

    Laskel­ma sisältää yksinker­tais­tuk­sia, mut­ta on muis­tet­ta­va tuo Viherinssin huomio, että henkilöau­toilulle vai­h­toe­htoinen toim­inta kuten julkisen liiken­teen käyt­tö tuot­taa myös päästöjä (raiteil­la tosin ain­oas­taan keskimäärin, pienem­mis­sä kulku­vä­lineis­sä eli bus­seis­sa myös mar­gin­aalil­la). Eli tuon “itsekkään valin­nan” aiheut­ta­ma varsi­nainen hait­ta on vain noiden vai­h­toe­hto­jen ero­tus — 142 g/km sijas­ta ehkä jotain luokkaa 50–90 g/km.

    1. Autoilun vähäpäästöisyyt­tä edis­tetään vero­tuk­sel­la­ja vero­tu­il­la yhteen­sä on 750 eurol­la hiilid­iok­sidi­ton­nia kohden. Luulisi jo riittävän.

  35. Automäärä on kuusinker­tais­tunut vuodes­ta 1970 ja täl­lä vuosi­tuhan­nel­la on tul­lut 800 000 autoa lisää. Olen syn­tynyt 50-luvun alus­sa ja siis muis­tan jotain elämästä ennen vuot­ta 1970. Sil­loinkin oli elämää. Kun aloitin kansak­oulun ensim­mäisen luokan Jyväskylän lähel­lä ole­van pienen kirkonkylän koulus­sa 1960, ei luokallani, 24 oppi­las­ta, ollut kel­lään kotona autoa. Kuin­ka siis kaik­ki autoilu on nyt vält­tämätön­tä? Kuin­ka jokainen auto on täysin välttämätön?

    Vas­tus­tan jyrkästi sat­un­naisautoilua eli että auto­ton vuokraa muu­ta­man ker­ran vuodessa autoa, syynä liiken­netur­val­lisu­us. Vaik­ka olen pahim­mil­laan ajanut 80 000 km vuodessa ja joskus jopa yli 10 000 km kuus­sa, niin aina heinäku­un aja­mat­to­muu­den jäl­keen vaati mon­ta viikkoa päästä jous­tavaan ja tur­val­liseen ajo­ryt­mi­in eloku­us­sa. Ja pitää ajaa todel­la suuria kilo­metrimääriä, jot­ta voi hypätä tur­val­lis­es­ti vier­aan auton rat­ti­in ja olla jok­seenkin heti sin­ut tämän vier­aan auton kanssa. Vuokraa­ja ajaa aina vier­aal­la autol­la. Ja tilas­to­jen mukaan kolare­i­ta aja­vat yksiselit­teis­es­ti vähän autoil­e­vat. Eli jos et omista autoa ja aja sil­lä yli 20 000 km vuodessa, luovu kortista. Turvallisuussyistä.

  36. Tomi: Luo­jan kiitos, että jol­lain on ollut sen ver­ran maalaisjärkeä, että autopaikkanor­mi on saatu aikaisek­si. Ilman normia päädyt­täisi­in läh­es var­masti tilanteeseen, että alueille tulisi aivan liian vähän pysäköintipaikkoja.

    Normien kanssa ollaan päädyt­ty tilanteeseen että on joidenkin mielestä liian vähän pysäköin­tipaikko­ja, kts. Ara­bia. Paikallises­sa parkki­hal­lis­sa kyl­lä on tilaa kun se mak­saa peräti jotain 70€/kk. Vähem­mänkin for­maali taloustiede selit­tää mis­tä tässä on kysymys täysin tyy­dyt­tävästi. Ymmärtämistä aut­taa jos tajua että vähänkin tiheäl­lä rak­en­tamisel­la parkkipaikka/aikuinen ei ole käytän­nössä mah­dol­lista joka tapauksessa.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Muuten olen sitä mieltä, että tämä myöhem­min ehkä kas­va­va kysyn­tä tulisi ottaa mielu­um­min huomioon kaavoituk­ses­sa niin, että tehdään mah­dol­lisek­si rak­en­taa pysäköin­ti­talo­ja sitä mukaa, kun kysyn­tää ilmenee. 

    Hienoa, että tästä löy­tyi yhteisymmärrys.
    Vielä pitäisi tarken­taa asi­aa siihen suun­taan, että jos kysyn­tä tule­vaisu­udessa sit­ten las­kee nykyis­es­tä, pitäisi parkki­talo­ja myös pystyä pois­ta­maan. Eli uudelle alueelle pitää sekä rak­en­taa parkki­hal­li jo nyt, että varaus uudelle.

    Ja kun tule­vaisu­u­den tarvet­ta varten pitää jät­tää tilaa, pitää kaavoitus siis nyt tehdä löy­hem­min kuin vetää tukkoon?

    Seu­raavak­si voidaan kai sit­ten sopia, ettei maan tuo­ton mak­si­moin­ti ole kaupunkisu­un­nitelun tärkein päämäärä?

    teekkari: Asumisen hin­ta johtuu täysin kokon­aan kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­tas­apain­os­ta. Kysyn­tää on enem­män kuin tar­jon­taa. Ain­oa tapa laskea hin­to­ja on tar­jon­nan lisäämi­nen, ja esimerkik­si puysäköinti­normista luop­umi­nen olisi yksi keino mil­lä tätä voitaisi­in edistää. 

    Gryn­deri tekee asun­to­ja sil­loin kun niistä saa suurim­man tuo­ton, riip­pumat­ta parkkinormista.
    Eli niin kauan kun kysyn­nän ja tar­jon­nan välis­sä on se 2500€/m2 (hki vs. pönde) ei tilanne parane. Ain­oa mitä kaupun­ki voi tehdä on lisätä omaa asuntotuotantoaan.

    alek­sis salusjärvi:
    Ei tart­tis ees koko helsinkiä uudelleen­rak­en­taa, mut­ta jos nyt vaik­ka kat­so­taan miten epävi­ihty­isä Ruo­ho­lahdes­ta tuli kaik­ista pon­nis­teluista huoli­mat­ta, niin mik­si Jätkäsaa­res­sa näistä virheistä ei voi­da oppia? 

    Kun itse asuin lapset­tomana Ruo­ho­lahdessa, niin en kyl­lä huo­man­nut katu­verkos­sa tai park­keer­auk­ses­sa muu­ta vikaa kuin sen, ettei sille tois­es­ta kaupungi­nosas­ta lainat­ulle autolle ollut mis­sään parkkipaikkaa. Eli vaik­ka ei ollut omaa autoa, niin parkkipaik­ka olisi pitänyt vuokra­ta sat­un­naiskäyt­töä varten.
    Kustannustehokasta?

    Sen sijaan täyt­tö­maa on maas­tol­lis­es­ti äärim­mäisen tyl­sää, meren­ran­nal­la tuulee aina hirveesti ja julkiset ulkoti­lat oli 90%:sti lap­sille, 9%:sti koir­ille ja 1%:sti aikuisille.

    Noin yleis­es­tiot­taen kaupun­gin­su­un­nit­telu on kyl­lä kum­malli­nen asia: siitä tulee koko ajan kalli­im­paa ja viha­tumpaa. Suosi­tu­im­mat alueet ovat ne, jot­ka on kokon­aan raken­net­tu ennen nyky­isiä sään­töjä ja vaa­timuk­sia ja jo nyt on huoli siitä, että tule­vat alueet ovat entistä ongelmallisempia.

    Sama hom­ma ton esteet­tömyy­den kanssa, suosi­tu­impia ovat käm­pät, jois­sa siitä ei ole pitänyt välit­tää. Autot­tomat halu­a­vat saa­da autot pois ja autol­liset halu­a­vat saa­da autot­tomat pois (“Jos halu­at asua autot­tomak­si kaavoite­tu­il­la alueil­la, niin Suomes­sa on yli 300 000 neliök­ilo­metriä. On mis­tä vali­ta. Sinne vaan uut­ta rak­en­ta­maan. Tämä kaupun­ki on jo raken­net­tu autollisille.”)

    Voiko kaupunkisu­un­nit­telu olla järkevää ja samaan aikaan yleisen mielip­i­teen mukaista?

  38. Juhani Salo­vaara: Toisaal­ta maaseu­tukin katoaa, kun jokainen suo­ma­lainen kylä­pa­ha­nenkin pyrkii kas­va­maan autokaupun­gin lail­la. Autoil­i­jat vie rahansa ison tien var­teen poli­itikko­jen siu­naa­maan laatikko­mar­ket­ti­in ja kylältä kaatuu kaup­pa ja postipalvelut.

    Hyviä point­te­ja. Samaa mar­ket­tike­hi­tys­tä ollaan tuo­mas­sa kauheal­la vim­mal­la myös Helsinki­in ja siinä käyt­tövoimana ovat auto­jen sijaan aluekeskuk­set julk­isten yhteyk­sien solmukohdissa. 

    Esimerkke­jä miten elävä kaupun­ki tuho­taan, autoil­la tai ilman, voi kat­soa Pasi­lan ja Kalasa­ta­man suun­nitelmista. Aluei­den palvelun ollaan sul­lo­mas­sa kah­teen, toi­sis­taan n. kilo­metrin päässä ole­vaan Itik­sen kokoiseen mar­ket­ti­in, kan­sain­välis­ten ketju­jen ilok­si ja pien­ten yrit­täjien murheeksi.

    Tämän kaltaisen kehi­tyk­sen, ja siis oikean elävän kaupun­gin tuhoamisen estämiseen voisi käyt­tää hie­man ener­giaa myös siel­lä poli­itikkop­uolel­la. Auto/autottomuus ei valitet­tavasti ole viisas­ten kivi viihty­isään kaupunki­in, kuten ei mikään muukaan yksit­täi­nen asia. Pasi­lan ja Kalasa­ta­man jät­ti­mar­ketit sen sijaan ovat paljon autopaikkanormia lähempänä totu­ut­ta kun myöhem­min ale­taan miet­tiä mikä meni pieleen.

  39. Jos halu­aa vält­tää mak­samas­ta autopaikas­ta niin kan­nat­taa muut­taa Ival­oon, Siel­lä se on käytän­nössä ilmainen.

  40. toke:

    Osmo Soininvaara:”..tulisi ottaa mielu­um­min huomioon kaavoituk­ses­sa niin, että tehdään mah­dol­lisek­si rak­en­taa pysäköin­ti­talo­ja sitä mukaa, kun kysyn­tää ilmenee.” 

    Hienoa, että tästä löy­tyi yhteisymmärrys.

    Löy­tyi yhteisym­mär­rys??? Tarkoi­tat että alku­peräiseen pysäköin­tisäi­keeseen kir­joit­tamiesi 19 kom­mentin jäl­keen tulit lop­ul­ta luke­neek­si myös säi­keen aloit­ta­neen pam­fletin? Lainaan:

    “Esitämme, että Helsingis­sä siir­ry­tään käytän­töön, jos­sa asun­to-osakey­htiöitä ei velvoite­ta rak­en­ta­maan pysäköin­tipaikko­ja, vaan asia annetaan markki­noiden ratkaistavak­si. … Kaavoituk­sen tulee kuitenkin mah­dol­lis­taa riit­tävän parkkipaikkamäärän rak­en­t­a­mi­nen joko heti tai myöhemmin.”

  41. Helsingis­sä kaavail­laan pysäköin­ti­in investoin­tia, joka vas­taa suu­ru­us­lu­okaltaan län­simetron rak­en­tamista. Siitä pitäisi siis keskustel­la yhtä paljon kuin länsimetrosta.

    Onko keskustelul­la mitään merkitystä?
    Yhtä väärin nimit­täin tun­tuu silti menevän: Län­simet­rossa tehdään ratal­in­jauk­set, jois­sa investoin­ti vesitetään liian lyhy­isi­in lai­tur­in­pituuk­si­in, vaik­ka virhe voitaisi­in vielä hel­posti korjata.

    Viherinssi: Mut­ta sit­ten taas pieni reali­teetin tuu­lah­dus tuo sen havain­non, että vaik­ka kaik­ki yksi­ty­isautot häädet­täisi­in Man­ner­heim­intieltä, tavar­ali­ikenne, bus­sit ja jopa raitio­vaunut tekevät tien varsin epävi­ihty­isäk­si niin visuaalis­es­ti kuin melur­a­situk­senkin takia.

    Jos tuo tehtäisi­in, riit­täisi tielle kaista suun­taansa ja vapau­tunut tila voitaisi­in käyt­tää jalka­käytävien lev­en­tämiseen ja ruo­hokaistaleisi­in puuis­tu­tuksi­neen ja pusk­i­neen. Ne absorboisi­vat jonkin ver­ran melu­akin. Kiviputk­i­han sitä ei tun­netusti tee.

    Osmo Soin­in­vaara: Kun alue on auto­ton, vähän joutuu kävelemään. Tiedän, että tämä tulee kallik­si, kos­ka se nos­taa eläke­meno­ja, mut­ta kan­nat­taa silti.

    Vas­taavasti käve­ly las­kee terveysmenoja.

    KariS: Päät­täjiemme pitäisi pystyä löytämään keinot asun­to­tuotan­non tur­vaamisek­si myös sil­loin kun gryn­dereille ei rak­en­t­a­mi­nen maita

    Ote­taan vasem­mis­to­laiset keinot käyt­töön ja peruste­taan julk­ishallinnolle voit­toa tuot­ta­mat­to­mia liike­laitok­sia tekemään tarvit­tavia asioita.

    Las­si Hieta­nen: Vas­tus­tan jyrkästi sat­un­naisautoilua eli että auto­ton vuokraa muu­ta­man ker­ran vuodessa autoa, syynä liikenneturvallisuus.

    Jos liiken­teessä olisi pelkkiä sat­un­naisautoil­i­joi­ta eikä nykyisenkaltaisia maan­tei­den­ritare­i­ta, jot­ka pätemisen­halus­saan ulos­mit­taa­vat kaiken tol­er­anssin ja koven­ta­vat asen­tei­ta sekä tien pääl­lä että sen lähistöl­lä, liiken­netur­val­lisu­us paran­tu­isi ja stres­si­ta­sot laskisivat.

  42. anonyy­mi:

    Ote­taan vasem­mis­to­laiset keinot käyt­töön ja peruste­taan julk­ishallinnolle voit­toa tuot­ta­mat­to­mia liike­laitok­sia tekemään tarvit­tavia asioita.

    Nythän puuhail­laan jär­jeste­lyä, että jos kun­ta tai kaupun­ki ei kykene hoita­maan taloudel­lisia velvot­teitaan, se voidaan ottaa val­tion ohjauk­seen ja jopa pakkoli­it­tää toiseen kuntaan.

    Kaavoitus ja maankäyt­tö pitäisi saat­taa saman­laiseen kon­trol­li­in. Siis jos kun­ta tai kaupun­ki sös­sii kaavoituk­ses­sa ja tont­tipoli­ti­ikas­saan niin pahasti, että asum­i­nen kallis­tuu huo­mat­tavasti, tai suo­ras­taa kri­isiy­tyy kuten Helsingis­sä on käymässä, kunnal­ta otet­taisi­in pois kaavoitu­soikeus ja ympäristömin­is­ter­iö tai joku muu val­tion vira­nomainen huole­htisi kaavoituk­ses­ta ja maankäytöstä kunnes tilanne on normalisoitunut. 

    Helsingiltä joka ei ole osan­nut hoitaa kaavoituk­ses­ta alka­vaa tot­ti- ja asun­topoli­ti­ikkaa asian­mukaises­ti, tulisi siis ottaa pois kaavoitus- ja tont­ti­mo­nop­o­li ja “pakko­toimin” luo­da edel­ly­tyk­set riit­tävälle asun­to­tuotan­nolle. Tot­takait raken­nut­ta­ji­na voisi tuol­loin olla myös julk­ishallinnon liikelaitoksia

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Autoilun vähäpäästöisyyt­tä edis­tetään vero­tuk­sel­la­ja vero­tu­il­la yhteen­sä on 750 eurol­la hiilid­iok­sidi­ton­nia kohden. Luulisi jo riittävän.

    Mikä siis tarkoit­taa sitä, että yhden autol­la pääste­tyn hiilid­iok­sidi­ton­nin hin­nal­la saa markki­noil­ta 50 ton­nia päästökauppahiilidioksidia.

    Autoilu­un kan­nat­taa kyl­lä vaikut­taa hiilid­iok­sidipäästöläh­teenä, kos­ka siinä voidaan real­is­tisil­la toimen­piteil­lä (päästövero­tus) saa­da aikaan koko val­takun­nan päästöis­sä merkit­täviä muu­tok­sia aiheut­ta­mat­ta kovin kum­moista oheis­vahinkoa mis­sään. Vas­taavia mui­ta kohtei­ta on aika vähän.

    Kuitenkin siis peru­songel­ma on konevoimainen liikku­mi­nen, ei se kuori siinä ympäril­lä. Siis CO2-mielessä. Kaupungis­sa tilankäyt­tö on ongel­ma, ja siis­tein tapa ratkaista se ongel­ma on lait­taa sille riit­tävä hintalappu.

    Tässä ei pidä kuitenkaan uno­htaa sitä, että konevoimainen liikku­mi­nen on aika syvälle raken­net­tu mei­dän elämän­ta­paamme. Sen vähen­tämi­nen on jol­lain taval­la vält­tämätön­tä, mut­ta ihan help­poa siitä ei tule.

  44. Mikko Kivi­ran­ta: Löy­tyi yhteisymmärrys??? 

    Löy­tyi yhteisym­mär­rys siitä, että kaavoituk­seen pitää jät­tää löysää tule­vaa parkki­taloa varten
    JA
    että heti alku­un pitää rak­en­taa parkki­ta­lo, joka voidaan tarvit­taes­sa purkaa (eli pam­flet­ti­in pitää lisätä “rak­en­tamisen” lisäk­si “purkami­nen”)
    JA
    että kun säätömäärä hoituu näil­lä parkki­taloil­la, vakaa paikoi­tus­tarve hoide­taan talo­jen kel­lareil­la ja kadun­var­rel­la, jol­loin väl­tytään kokon­aan jär­jet­tömän­hin­taisil­ta mer­e­nalaisil­ta parkkilu­o­lil­ta täyttömaalla.

    Vai mites se nyt menikään? 🙂
    Joka tapauk­ses­sa liian abstrak­teista ideoista ei ole mihinkään ennen kun niitä konkreti­soidaan riittävästi.

  45. anonyy­mi: Jos tuo tehtäisi­in, riit­täisi tielle kaista suun­taansa ja vapau­tunut tila voitaisi­in käyt­tää jalka­käytävien lev­en­tämiseen ja ruo­hokaistaleisi­in puuis­tu­tuksi­neen ja pusk­i­neen. Ne absorboisi­vat jonkin ver­ran melu­akin. Kiviputk­i­han sitä ei tun­netusti tee.

    Kyl­lä Man­ner­heim­inti­estäkin saisi viihty­isäm­män ympäristön, mut­ta aika vaikea on teras­sia kuvitel­la kadulle, jos­sa kul­kee raitio­vaunu tai pari min­uutis­sa, ja use­ampi bus­si min­uutis­sa kiihdyt­tää pysäk­iltä. Katuhan muis­tut­taisi rak­en­teeltaan Munkkiniemen Puis­toti­etä, mut­ta eipä siinäkään ihan teras­sil­la istu­ta, vaik­ka liikenne on paljon vähäisem­pää. (Ja tähän siis vielä se, että min­ul­la on mielessäni Man­sku jos­sain Kisik­sen nurkilla.)

    Kokon­aan toinen jut­tu on se, että mik­si ihmeessä se teras­si ja viihty­isyys pitäisi änkeä liiken­nekuilu­un, kun sit­ten kort­telin toisel­la puolel­la olisi jo rauhal­lista ja vähem­män pölyistä.

    Jos ihmiset halu­taan liikku­maan suuris­sa joukois­sa, se on joko epäes­teet­tistä tai maanalaista.

  46. alek­sis salusjärvi: Auton vuokraami­nen on Suomes­sa ymmärtääk­seni ylipäätään hyvin kallista.

    Riip­puu aika paljon siitä, mitä vuokraa, mil­loin vuokraa ja mihin ver­taa. Auton­vuokrauk­ses­sa voi löytää tilantei­ta, jois­sa auton saa melkein mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­la, jol­loin se on edullista. Jol­lain tietyl­lä käyt­tö­taval­la (hil­jaiseen aikaan rajoit­ta­mat­tomat kilo­metrit ja erit­täin pitkä mat­ka) auton voi saa­da jopa alle mar­gin­aa­likus­tan­nusten, mut­ta muut vuokraa­jat mak­sa­vat sit­ten senkin edestä.

    Ulko­maisen vuokraamisen kus­tan­nuk­set riip­pu­vat paikas­ta. Yhdys­val­lois­sa vuokraami­nen on useim­miten selvästi halvem­paa kuin meil­lä, mut­ta niin ovat autot muutenkin. Loma-alueil­la vuokraami­nen voi myös olla varsin edullista, kos­ka vuokraamot tekevät viikon sopimuk­sia ja autoil­la on hyvä käyttöaste. 

    Mitään sel­l­aista suur­ta trendiä ei ole, että Suomes­sa auton­vuokraus olisi jotenkin eri­tyisen kallista ver­rat­tuna auton omis­tamiseen. Auton­vuokraus ei ole meil­lä kuitenkaan ihmeel­lisen kan­nat­tavaa liiketoimintaa.

    Laa­jalti liikku­misen auton­vuokrauk­seen perus­ta­va yhteiskun­ta voi toimia ihan hyvin, mut­ta sil­loin nykyiset käyt­tö­ta­vat eivät toi­mi. Kodin ja työ­paikan välistä matkaa ei vuokra-autol­la kan­na­ta tait­taa, ja sama kos­kee mökki­matko­ja. Juhan­nuk­se­na per­hekokois­t­en vuokra-auto­jen hin­nat oli­si­vat aivan jär­jet­tömiä, kos­ka niil­lä olisi val­ta­va kysyntä.

    Vuokra-autoilu sopii siis epäsään­nöl­liseen sat­un­naiseen käyt­töön hyvin. Jos auton tarve on sään­nöl­listä, muil­la on useim­miten samat sään­nöt, jol­loin kysyn­tä jakau­tuu hyvin epätasaisesti.

  47. anonyy­mi: Ote­taan vasem­mis­to­laiset keinot käyt­töön ja peruste­taan julk­ishallinnolle voit­toa tuot­ta­mat­to­mia liike­laitok­sia tekemään tarvit­tavia asioita.

    Hih. Nimel­lis­es­ti peruste­taan voit­toa tuot­ta­mat­to­mia liike­laitok­sia, käytän­nössä peruste­taan liike­laitok­sia joil­la pyritään tekemään monop­o­liase­man turvin mah­dol­lisim­man paljon voit­toa; lop­pu­peleis­sä per­in­teisen vasem­mis­to­lais­es­ti tosin voitot hupenevat tehot­to­muu­teen, byrokra­ti­aan ja pöhötautiin.

  48. Pekka Taipale: Hih. Nimel­lis­es­ti peruste­taan voit­toa tuot­ta­mat­to­mia liike­laitok­sia, käytän­nössä peruste­taan liike­laitok­sia joil­la pyritään tekemään monop­o­liase­man turvin mah­dol­lisim­man paljon voit­toa; lop­pu­peleis­sä per­in­teisen vasem­mis­to­lais­es­ti tosin voitot hupenevat tehot­to­muu­teen, byrokra­ti­aan ja pöhötautiin.

    Se johtuu siitä, että oikeis­to­laiset lähtevät niitä “tehosta­maan” ja sit­ten yksi­ty­istävät ja myyvät pilkkahin­taan kavereilleen. En sano, etteikö niitä pitäisi myös valvoa. Ja sitä valvon­taakaan ei pitäisi liikaa “tehostaa”.

    KariS: Helsingiltä joka ei ole osan­nut hoitaa kaavoituk­ses­ta alka­vaa tot­ti- ja asun­topoli­ti­ikkaa asian­mukaises­ti, tulisi siis ottaa pois kaavoitus- ja tont­ti­mo­nop­o­li ja “pakko­toimin” luo­da edel­ly­tyk­set riit­tävälle asuntotuotannolle.

    Niinkö? Erään KariS:n kom­men­tista, johon siis vas­tasin, saa ongel­mas­ta hie­man eri­laisen kuvan:

    KariS: Nyt kun asun­to­jen hin­ta on alka­nut hie­man laskea, gryn­der­it tur­vaa­vat omaa tulostaan vedät­tämäl­lä (=lopet­ta­mal­la aloituk­set) kysyn­tää alas, manip­u­loimal­la näin hin­tata­soa. Jopa vuokra-asun­to­tuotan­to on ajet­tu alas. Päät­täjiemme pitäisi pystyä löytämään keinot asun­to­tuotan­non tur­vaamisek­si myös sil­loin kun gryn­dereille ei rak­en­t­a­mi­nen maita

  49. Auto­jen omis­tamiseen liit­tyy niin paljon irra­tionaal­ista, ettei pelkil­lä numeroil­la saa­da ihmisiä toim­i­maan rationaalisesti.
    Vähän niinkuin (kanta)kaupungissa asumis­es­ta pide­tään kos­ka se antaa mah­dol­lisu­u­den kätevästi hyö­dyn­tää het­ken mieli­jo­hteesta sel­l­aisia palvelui­ta, joi­ta pön­del­lä ei ole, vaik­ka näitä hyvin har­voin todel­lisu­udessa käyt­täisikin ja vielä harvem­min ex-tempore.
    Samal­la taval­la auton omis­tamises­sa halu­taan sitä valin­nan­va­pau­den tun­net­ta, että voi kos­ka tahansa lähteä minne haluaa.
    Jos halu­taan tietää todel­lis­es­ta auton­o­mis­tamisen tarpeesta, ei pitäisi tui­jot­taa sitä kuin­ka paljon auto­ja on, vaan sitä kuin­ka moni halu­aisi sel­l­aisen omis­taa. Vah­va veikkaus on, että val­taosa kan­takaupunki­lai­sis­takin auton halu­aa, kun siihen varaa on, ainakin heti kesämökin jäl­keen (jos nyt ei julk­isil­la pääse mökille, kuten vaik­ka Larussa).

    Auto­jen suh­teelli­nen hin­tata­so tuskin tulee merkit­tävästi nouse­maan, joten kos­ka yhä use­am­mal­la on mah­dol­lisu­us sel­l­aisen omis­tamiseen, säi­lyt­tämisen hin­nan­nousu tai vaikeu­tus koetaan var­masti negati­ivise­na asiana.

    Varsinkin jos auto ei ole sään­nöl­lisessä käytössä, se han­ki­taan usein harv­inaisen mak­sim­i­tarpeen mukaan, jol­loin val­taosa käytöstä olisi sel­l­aista, jos­sa toimisi parem­min tai käteväm­min joku pienem­pi menopeli. Kun rajoit­ta­va tek­i­jä alkaa kuitenkin olla näi­den liiken­nevä­linei­den säi­ly­tys­ti­la, jätetään se pienem­pi han­kki­mat­ta ja käytetään aina sitä mah­dol­lisim­man isoa ja kulut­tavaa. Eli peri­aat­teessa liikku­misen ekol­o­gisu­u­den kannal­ta parkkipaikkaa pitäisi mielum­min olla enem­män ja halvem­mal­la kuin nykyään, että sen ison liiken­nevä­li­neen voi jät­tää käyt­tämät­tä sil­loin kun pienem­mäl­lä pärjää.

    Jos­ta sit­ten tul­laankin sen menopelin säi­lyt­tämisen kus­tan­nuk­si­in ja kuka sen mak­saa. Mik­si kaikkien pitää mak­saa esteet­tömyy­destä, kun vain alle 15% siitä enem­män tai vähem­män hyö­tyy? Mik­si jokaiseen kämp­pään raken­netaan sauna, vaik­ka kaik­ki eivät sitä halua? Mik­si minä mak­saisin naa­purin parkkipaikas­ta, vaik­ka autot­to­muu­teen ei kuole? Enkö voisi kor­vamerk­itä ne parkkipaikkaku­lut vaik­ka jäähal­li­in, jos­sa lapseni tulee luis­tele­maan kesähelteillä?

    Peri­aat­teessa liiken­nevä­li­neen pysäköin­ti­ti­la voisi olla kaupun­gin tar­joa­ma palvelu. Täl­löin se olisi yhtä epäoikeu­den­mukainen kuin vaik­ka ter­vey­den­hoito; toiset tarvii, toiset ei, mut­ta kaik­ki maksaa.
    Tässä tulee sit­ten vas­taan keinotekoiset hallintora­jat; mik­si helsinkiläis­ten pitäisi antaa espoolaiselle parkkipaik­ka Helsingistä?

    Parkkipaikan hin­nas­ta heit­el­lään pop­ulis­tisia numeroar­vo­ja, vaik­ka se voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, ihan vaan riip­puen toteu­tus­tavas­ta. Nämä ovat arvokysymyk­siä, jois­sa ei edes ole vain selkeitä joko-tai-vai­h­toe­hto­ja. Onko edulli­nen parkki­ta­lo niin ruma, että halu­taan kallis parkkilu­o­la? Voiko parkki­ta­lo olla yhtä korkea kuin asuin­talot? Saako parkkipaik­ka viedä kaupun­gin pin­ta-alaa? Pitääkö kadun­var­ret jät­tää talvel­la lumika­soille vai pitääkö lumet viedä pois?

    Jos san­o­taan, että parkki­ti­la tulee yhteiskun­nalle kalli­ik­si, niin toisaal­ta voi kysyä pitääkö yhtei­so­maisu­ut­ta myy­dä kvar­taal­i­talouden ehdoil­la? Julk­isten palvelu­iden ylläpi­toa ei kuitenkaan voi­da pidem­män päälle kat­taa ker­ta­sum­mil­la, jot­ka saadaan julkisen omaisu­u­den myyn­nistä ja jos­sain vai­heessa se myytävä tuotekin loppuu.
    Pitkäaikais- ja välil­liset seu­rauk­set voivat myös jäädä yhtälöistä pois. Jos autol­liset aje­taan kauas asumaan, lisätään turhaa päivittäisliikennettä.
    Kun uuden asuinalueen maat myy­dään niin kalli­il­la kun mah­dol­lista, varmis­te­taan se, että alueelle on varaa muut­taa vain sil­lä rikkaim­mal­la pros­en­til­la. Miten tämä palvelee keskiver­tokansalaista? Kun sit­ten sekaan heit­etään muu­ta­ma pilka­h­dus “sosi­aalis­es­ta rak­en­tamis­es­ta”, jol­la alueelle saadaan muu­ta­ma jopa alle medi­aan­i­t­u­loil­la sin­nit­televä, saadaankin aikaan tilanne, jos­sa esim. alueen lapset kas­va­vat siihen, että öky­varakku­us on nor­mi­ti­lanne ja tavikset ovat kum­mallisia fri­ikke­jä. Tuskin halut­tu tilanne kenenkään mielestä?

    Parkkikus­tan­nusten veloi­tus on myös jäänyt kivikautiselle tasolle. Jos han­kkisin pienen ja kevyen menopelin kuten vaik­ka Twike, jou­tu­isin kuitenkin mak­samaan sen park­ista yhtä paljon kuin taval­lisen auton. Pieni Smart mak­saa yhtä paljon park­ista kuin mak­sikokoinen paku, mut­ta moot­toripyörä pääsee ilmaisek­si. Katet­tu nojapyörä peräkär­ryl­lä vie tilaa pienen auton ver­ran, mut­tei mak­sa pysäköinnistä.
    Ajal­lis­es­ti tak­so­ja on kolme: koko ajan, het­ken ilmaisek­si (parkkikiekko) tai sit­ten x€/h. Jos parkkia tarvit­see esim. 20 h / viikko, tämä mak­saa yleen­sä yhtä paljon kuin 168 h / viikko.

    Jos halut­taisi­in, voisi parkki­jär­jestelmä nykyisel­lä tietotekni­ikalla saa­da huo­mat­ta­van paljon älykkääm­mäk­si. Tilas­ta mak­set­taisi­in todel­lisen kulu­tuk­sen mukaan sekä spa­ti­aalis­es­ti että tem­po­raalis­es­ti markki­nati­lanteen mukaan. Parkki­jär­jestelmä osaisi ker­toa mis­sä on tilaa vaik­ka muu­ta­man kilo­metrin säteel­lä ja paljonko park­ki mak­saa. Hin­ta muut­tuisi kysyn­nän mukaan.

    Jos menopele­jä olisi suun­nitel­tu suurkaupunkien parkkion­gel­man mukaan, meil­lä var­maan jo olisi jotain mod­u­laarisia tai kokoa muut­tavia auto­ja, jot­ka voisi park­keer­a­ta hyvin pie­neen tilaan, mut­ta käytet­täes­sa tilavu­ut­ta voisi kas­vat­taa tarpeen mukaan. Sinän­sä ihmeel­listä, ettei täl­laisia juurikaan ole. Eikö parkkion­gel­ma ole globaal­isti riit­tävän merkit­tävä? Oisko tässä taas Suomelle mah­ta­vana “inno­vaa­tioy­hteiskun­tana” aikaansaa­da uusia pikku-Nokioita?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *