Kestävyysvaje kuntoon suhdanteiden sen salliessa

10.4.2011 · Aihe: Oden vaaliohjelma 

Julkisen talouden vaje on peitettävä niin pian kuin se suhdanteet huomioon ottaen on mahdollista. Kreikan, Irlannin ja Portugalin jälkeen on ilmeistä, etteivät valtioiden lainapaperit ole enää riskittömiä sijoituksia, minkä vuoksi kaikkien valtioiden, myös parhaimpien, korot nousevat riskilisän vuoksi. Jos valtio velkaantuu, sen korot nousevat entisestään ja voi alkaa syöksykierre, joka ei ole ratkaistavissa.

Tilanteesta tulee uhkaa tulla labiili niin, että odottamaton ulkoinen häiriö ajaa syyttömiäkin maita tuhon tielle.  Jotta maa toisensa jälkeen ei ajautuisi tähän ansaan, tarvitaan jättimäinen vakausrahasto, joka koollaan häivyttää kaikki epäilyt. Koska järjestelyyn tullaan liittämään myös sijoittajan vastuu, ylivelkaantuminen tulee valtiolle hyvin kalliiksi. Siksi Suomen velkaantuminen on pysäytettävä niin pian kuin mahdollista.

Valtion menojen leikkaaminen ja verojen korottaminen eivät huonon suhdannetilanteen oloissa vakauta valtion taloutta, vaan aiheuttavat pelkästään lamaa ja työttömyyttä ja sen myötä voivat suista valtiontalouden yhä pahempaan ahdinkoon. Näin kävi, kun hermot pettivät 1990-luvun laman aikana. Koska emme tiedä tulevaa suhdannekehitystä, kestävyysvajeen umpeen kuromisesta ja toimien ajoituksesta ei kannata päättää yksityiskohtaisesti hallitusneuvotteluissa. Vaalikauden aikana on kuitenkin varauduttava sekä verojen korotuksiin että menojen leikkauksiin.

Kestävyysvajeen suuruudesta on suuria näkemyseroja. Kukaan ei voi tietää oikeata summaa, koska tulevaa talouskehitystä on vaikea ennustaa. Tämä ei vaikuta päätelmääni, että kestävyysvajetta on supistettava niin paljon kuin se suhdannekehitystä vaarantamatta on mahdollista. Jos suhdanteet elpyvät nopeammin kuin on kuviteltu, vaje jää pienemmäksi, mutta silloin toisaalta on perusteita pyrkiä jopa ylijäämäiseen valtiontalouteen, sillä ei tämä tule olemaan viimeinen taloutta kohtaava kriisi.

Menoleikkauksia olisin ehdottamassa puolustusvoimiin, omistusasumisen tukimuotoihin (jotka vain nostavat asuntojen hintoja), yritystukiin ja varovasti maatalouden kansallisiin tukiin, jos ruuan maailmanmarkkinahinnat pysyvät korkeina. Leikkauksissa ei kuitenkaan voida säästää kuntia, koska julkinen sektori on melkein saama asiat kuin kunnat. Tilanne on hankala, koska eduskunta ei voi päättää mitä kunnissa tehdään. Tuottavuuserot kuntien välillä ovat erittäin suuria – joidenkin väitteiden mukaan parhaimpien ja huonoimpien välinen ero on peräti 30 %. Sieltä on säästettävissä, mutta miten se pannaan toimeen?

Veroja on tämän hetkisen tiedon mukaan korotettava noin kahdella miljardilla. Tämä tieto voi myöhemmin muuttua paljonkin.

Olisin valmis

a)      Korottamaan pääomatulojen veroprosentin 30 prosenttiin. (Tästä on maassa suuri yksimielisyys)

b)      Nostamaan yleistä arvonlisäveroa 23 prosentista 24 prosenttiin. Tässä yhteydessä kannattaisi harkita sitä, pitäisikö joitakin henkilökohtaisia palveluja siirtää alempaan arvonlisäveroluokkaan, koska arvonlisävero tuottaa työttömyyttä palvelualoilla.

c)       Nostamaan energia- ja ympäristöveroja noin miljardilla eurolla. Huomattakoon, että kun päästöoikeuksien ilmaisjako loppuu vuonna vaiheittain alkaen vuonna 2013, tästä koituu valtioille huomattavat tulot.

d)      Välillisten verojen regressiivisen luonteen vuoksi alentamaan pieniin ansiotuloihin kohdistuvia tuloveroja.

e)      Kiristämään sääntöjä, jotka koskevat ansiotulojen naamioimista pääomatuloiksi ja tämän kompensaationa alentamaan ansiotulojen ylintä marginaaliveroa eräänlaisena suurituloisten välisenä tulontasauksena.

Verojen osalta tämä ohjelma vastaa vihreiden vaaliohjelmaa lukuun ottamatta tuota kohtaa e). Olen tässä suunnilleen Hetemäen verotyöryhmän linjoilla (jotta edes joku olisi).

Tähän kohtaa perustelut löytyvät artikkelista “Verotyöryhmän kommentointia 5 – rikkaiden välinen tulontasaus”

Julkisen sektorintuottavuudesta olen kirjoittanut raportin “Julkisen sektorin tuottavuus – samalla rahalla enemmän”

Lopuksi haluan huomauttaa siitä, että verotuksen uudistus ei saa vaarantaa perheyritysten omistuksen säilymistä Suomessa. Hetemäen verotyöryhmän esitysten toteuttaminen sellaisenaan tekisi erittäin houkuttelevaksi niiden siirtämisen ulkomaille rekisteröidyn holding-yhtiön nimiin. Se olisi Suomelle taas askel kohti periferiataloutta. Tämä näkökohta jäi Hetemäen verotyöryhmältä tyystin huomioimatta. Veroperusteita tulisi harmonisoida EU:ssa.

Kommentit

55 Vastausta artikkeliin “Kestävyysvaje kuntoon suhdanteiden sen salliessa”

  1. Mikko kirjoitti 10.4.2011 kello 11:56

    “d) Välillisten verojen regressiivisen luonteen vuoksi alentamaan pieniin ansiotuloihin kohdistuvia tuloveroja.”

    Vaihtoehtoisesti voisi ajaa pienikokoista perustuloa kompensaationa välillisten verojen noususta. Ehkäpä siihen sosiaaliturvan uudelleenjärjestelyyn pääsisi näin evoluutiolla revoluution sijasta. Mitä pidät ajatuksesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.4.2011 kello 12:07

    Mikko, näin tehtiin Hollannissa vuonna 2001. Voisin oikeastaan korjata tekstiä tuolta osin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Lauri kirjoitti 10.4.2011 kello 11:57

    Rakentavia ehdotuksia, mutta pari asiaa pistää miettimään oman elämäni kohdalla.

    Olemme nuoripari vauvan kanssa ja ostimme pari vuotta sitten vanhan omakotitalon jota kunnostamme. Lainojen korkojen vähennysoikeus hirvittää mutta jos se tapahtuu maltillisesti niin hyvä on, sen hyväksymme. Energiaverot sen sijaan satuttavat. Vaikka kuinka säästämme sähköä ja poltamme puuta takassa niin kaksi viimeistä kylmää talvea (hinnankorotuksineen, veronkorotuksineen) ovat rokottaneet rankasti talouttamme. Jos ensi talvea vasten mennään vielä näillä lukemilla niin meidän on pakko kenties myydä talo. Paha vain että olemme satsanneet tähän jo aika paljon. Energian ollessa kallista, ei jää rahaa muuhun hoitoon esim. kattopellien uusimiseen. Lämmitysinvestointiinkaan ei ole rahaa. Tässä olisi löydettävä joku ratkaisu jossa asuntovelallinen ei joudu liian tiukille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. tpyyluoma kirjoitti 10.4.2011 kello 12:13

    Menoleikkauksilla voidaan leikata velkaantumista. Jos ongelma on velan määrä eikä sen kasvu sitä voidaan myös leikata myymällä omaisuutta. Eli mitä sellaista valtio tai kunnat omistaa joka voisi olla parempi yksityisessä omistuksessa?

    Pari ehdotusta, ensimmäisestä olen aika vakuuttunut ja toista voisi minusta (taas) pohtia:

    Pienehkö asia julkistalouden mittakaavassa mutta kaupunkirakenteellisesti iso, minusta oikea omistaja juna- ja metroasemille ei ole kaupunki tai valtio. Ja perusteluna tähän se että niiden pitäisi olla oikeastaan liiketiloja, eikä pelkästään asemia. Intressi ja osaaminen kehittää niitä tuohon suuntaan, eli maksimoida niiden arvo, on luultavasti parempi vaikkapa eläkeyhtiön omistuksessa. Jos esimerkiksi Huopalahden vilkas asema olisi kiinteistökehittäjän hallussa niin siellä luultavasti olisi edes joku kiska.

    Toiseksi, onko se nyt ihan loppuun saakka mietitty juttu että Helsingin kaupunki omistaa 43 000 vuokra-asuntoa? En usko että tuo edes juuri laskee keskivuokria, jos nekin olisivat vapaammilla markkinoilla niin tarjonta eli kilpailu olisi suurempi. Tai voitaisiin tehdä niin että tarjottaisiin asukkaille oikeus ostaa vuokra-asunto omaksi, tai osaomistaa. Valtion rahoitussäännökset tämän kai estää, mutta eikö niitä voi muuttaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Mauno kirjoitti 10.4.2011 kello 12:36

    Ei me haluta lisää veroja, vaan vähemmän. Ulkolainen ja kotimainen eliitti ei ole meidän tiimissä, meitä ei kiinnosta heidän tukemisensa, saatiin siitä tarpeeksi-90 luvun laman “hoidossa”.

    Meikäläisten elämä on yhtä kurjaa niin nousu- kuin laskusuhdanteessa, kaikki menee mikä tulee ja kohta joutuu varastamaan tullakseen toimeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Juho Laatu kirjoitti 10.4.2011 kello 12:50

    Kiitos vapaaehtoisesta säästötarpeista kirjoittamisesta näin vaalien alla. Säästettävien rahojen kerääminen pienistä ja isommistakin puroista on tärkeää niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Vain elvytysvaiheet tekevät pienen poikkeuksen siinä, että silloin joillekin aloille syydetään rahaa tilapäisesti oikein tarkoituksella. Kannatan suuria säästöjä velaksi elämisen (ja jatkuvan kasvun velkoja kuittaavan vaikutuksen odottelun) sijaan. Näin myös vihreistä syistä. Lueteltujen säästökohteiden lisäksi on monia muitakin mahdollisia säästökohteita.

    Euroalueen tasolla vakautta tuovien säästöjen tarve on tullut ilmeiseksi. Suomen talous onkin jo ollut ilmeisesti aika riittävällä tasolla. En tiedä onko ongelmaan oikea ratkaisu se, että euroalueen rikkaat keräävät rahaa turvatakseen euroalueen tuhlareiden (ja talouskikkailussaan epäonnistuneiden) valitseman tien. EU on alunperin kieltänyt tällaiset järjestelyt, ja hyvästä syystä.

    Nykyisen kriisin hoidossa on toimittajilta ja poliitikoilta unohtunut yksi melko keskeinen asia. Europoliitikot lipsuivat tietoisesti asettamistaan jäsenmaiden taloutta koskevisra kriteereistään. Näin menettelivät myös isot ja rikkaat, muille esimerkkiä antaen. Joidenkin maiden tarkoituksellisesta tietojen pimittämisestä ei muita euromaita voi silti syyttää, mutta moraalisesta tuesta vinoutumien kasaamiselle kyllä.

    Niin kauan kuin EU ei ole liittovaltio, vaan jäsenmaat vastaavat itse omasta taloudestaan, yleistä keskitettyä rahastoimista (ja sen tuomaa vilunkipelin ja toisten rahoihin tukeutumisen ja suurimpia tuottoja etsivien pankkien entistä isompien konkeloiden mahdollisuutta (hulttiomaat ja niiden rahoittaminenhan muuttuu riskittömämmäksi)) järkevämpi tyyli voisi olla aiemman kaltainen, mutta nyt entistä tiukempi ja valvovampi yksittäisten euromaiden talouskuri.

    Kuntien säästöistä puhuttaessä tässä on sellainen riski, että kun etsitään mahdollisia säästökohteita, monet köyhät kunnat tuottavat palveluja jo nyt minimihinnoin. Suurilla ja mahtavilla kuten ehkä Helsingillä olisi ihan oikeasti varaa kiristyksiin. En tiedä ajoitko takaa tätä.

    Yrityksen verotuksessa nykyään keskeinen tekijä on yritystoiminnan jo tapahtunut kansainvälistyinen ja ylikansallistuminen. Tässä pelissä Suomi voi vain uida muiden mukana vedessä ja pitää yritysten olot riittävän lähellä muiden yrityksistä kilpailevien maiden ja mukavuuslippusatamien tasoa. Jos haetaan yleisiä suunnanmuutoksia, niistä pitää sopia vähintään EU-tasolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Juho Laatu kirjoitti 10.4.2011 kello 13:01

    Lauri, jos polttopuiden saaminen ei ole ongelma, suosittelen varaavaa luukullista takkaa niin suurella kivimäärällä kuin takan tilaan mahtuu. Meillä pakkaset eivät kiusanneet lompakkoa. Ja puukantamus kerran, tai pahimmillaan kaksi kertaa päivässä ei sekään vielä moraalia nakertanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Liian vanha kirjoitti 10.4.2011 kello 13:10

    “Veroperusteita tulisi harmonisoida EU:ssa.”

    Veronkantoakin pitäisi yhtenäistää EU:ssa. EU:ssa on yleistynyt veroton työntekokin , sillä harmaa talous on kukoistanut pitkään turismista riippuvissa maissa, Portugalissa, Espanjassa , Kreikassa , Ranskassa mutta myös Italiassa ja Englnnissa.
    Kun verottajilla ei ole yhteistyötä niin on helppo kiertää veroja.

    Tämä näkyy siinä ristiriidassa, joka vallitsee esim rakennusalalla , jossa vain 1-2 % lähetetyistä työntekijöistä on rekisteröitynyt veronmaksajiksi tänne.

    Luin aikaisemmin EK:n laajempaa selvitystä ja siinä arvioitiin lähetettyjä työntekijöitä olevan Suomessa 50000-70000, tarkkaa lukua ei tiedetä. Näistä n 3000 oli rekisteröitynyt tänne veronmaksajiksi.

    Tämä merkitsee matalalla palkkatasollakin n 500 miljoonan vero-ja sosiaaliturvamaksujen menetystä, todennäköiseti paljon enemmän.

    Kun näihin työsuhteisin liittyy myös palkkojen ja etuuksien polkeminen niin suomalainen työvoima, joka tuntee oikeutensa ja joiden veronmaksua kontrolloidaan tarkasti, ei käy kaupaksi.

    Tämä taas tuplaa tappion

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Jaakko Särelä kirjoitti 10.4.2011 kello 14:13

    “b)      Nostamaan yleistä arvonlisäveroa 23 prosentista 24 prosenttiin. Tässä yhteydessä kannattaisi harkita sitä, pitäisikö joitakin henkilökohtaisia palveluja siirtää alempaan arvonlisäveroluokkaan, koska arvonlisävero tuottaa työttömyyttä palvelualoilla.”

    Tämä lisäys palvelualoista on erittäin tärkeä. Luulen, että useat nykyiset työttömät voisivat työllistyä palvelualoilla, jos niiden verotus olisi järkevämpää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Heikki Korpela kirjoitti 10.4.2011 kello 14:16

    Lauri: ei energialaskun nousemisesta sinänsä tietenkään iloitse kukaan eikä se ole Vihreillekään itseisarvo. Valitettavasti kaikki muutkin verovaihtoehdot koituvat nekin aina jonkun maksettavaksi. Siksi pitää valita ikävistä vaihtoehdoista vähiten huono ja miettiä, voisiko osan sen ikävimmistä vaikutuksista jotenkin kompensoida.

    Kun oikeasti suurituloisia on Suomessa melko vähän, joudutaan riittävien verotulojen saamiseksi korottamaan myös ainakin keskiluokkaan kohdistuvia veroja nettomääräisesti; joko ne kohdistuvat heihin suoraan tai hintojen kautta. (Pienituloisille kulutusverojen kompensointi tapahtuisi kolmea kautta: sosiaaliturvan indeksikorotuksina, koska hintojen nousu nostaa indeksiä; tasokorotuksina perusturvaan; sekä pienituloisimpien ansioverojen alentamisena.)

    Itse pyörittelin taannoin hallituksen energiaveronkorotusten vaikutuksia eri esimerkkikotitalouksissa aika tavalla, ja kyllä niiden tulitikkulaatikon taakse tehtyjen laskelmien tulos oli selvä: ihan missä tahansa keksimässäni esimerkkitapauksessa ansiotulojen verotuksen alentaminen (+köyhillä takuueläke ja pienimpien päivärahojen korotukset) toivat vaalikauden aikana reaalituloihin selvästi enemmän plussaa kuin energiaverotus miinusta. Saman tuloksen sai myös Tilastokeskuksen tilastoista.

    Energiaverojen korotus ehkä korostui rasituksena siksi, että monet keski- ja pienituloisten asemaa parantaneista uudistuksista tehtiin selvästi ennen energiaverojen korotuksia, ihan tarkoituksella suhdanteiden vuoksi.

    Energiaveroissa on sentään se hyvä puoli, että se vähentää energiantuotannosta koituvia haittoja (myös terveydellisiä), ja pitkällä aikavälillä energiaa säästävästi käyttävä yhteiskunta on myös paremmin suojautunut energiaan kohdistuvia ulkoisia hintapaineita vastaan. Valtio ei nyt sentään Suomessakaan ole ihan ainoa sähkön ja energian hintaan vaikuttava taho. 🙂 (Kivihiilen *veroton* hinta Suomessa on 2000-luvulla vaihdellut 5 ja 16 euron välillä, maakaasun 11 ja 30 euron välillä.)

    Pienituloiset voivat saada avustusta lämmitystapavaihdoksiin. Lisäksi kotitalousvähennystä voi käyttää lämmitysremonteissa työn osuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Elina kirjoitti 10.4.2011 kello 14:53

    Entä pääomatulojen verotuksen jonkinlainen progressivisuus?

    Aina nuivalta tuntuu, jos kovalla työllä on esimerkiksi hankkinut sijoitusyksiön ja vaikkapa vähän hyvää hyvyyttään vuokraa sitä opiskelijalle ja maksaa suhteellisesti saman kuin viidenkymmenen miljoonan perijä omasta tuotostaan.

    Tällaistakin sosiaalista vastuuntuntoa omaavia ihmisiä vielä on, jotka eivät ole repimässä suurinta mahdollista voittoa joka asiasta.

    Onko progressio aivan poissuljettua ja jos, niin miksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. pekka kirjoitti 10.4.2011 kello 15:41

    Osmo:

    e) Kiristämään sääntöjä, jotka koskevat ansiotulojen naamioimista pääomatuloiksi ja tämän kompensaationa alentamaan ansiotulojen alinta marginaaliveroa eräänlaisena suurituloisten välisenä tulontasauksena.

    Verojen osalta tämä ohjelma vastaa vihreiden vaaliohjelmaa lukuun ottamatta tuota kohtaa e). Olen tässä suunnilleen Hetemäen verotyöryhmän linjoilla (jotta edes joku olisi).

    Pitäisikö tuossa lukea “ylintä marginaaliveroa”, kuten Hetemäki ehdotti? Ei kai muuten voi puhua suurituloisten keskinäisestä tulontasauksesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.4.2011 kello 16:27

    Anteeksi. Siinä piti lukea ylintä. Kiitos, käyn muuttamassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. pekka kirjoitti 10.4.2011 kello 16:11

    Osmo:

    a) Korottamaan pääomatulojen veroprosentin 30 prosenttiin. (Tästä on maassa suuri yksimielisyys)

    Niinpä. Toisaalta hieman pelottavalta tuntuu yksimielisyys jolla kaikki poliittiset ryhmät kokoomuksesta kommunisteihin ovat yksimielisiä säästäjien ja yrittäjien kurittamisesta. Kun poliitikot yksimielisesti ovat korottamassa pääomatulojen veroa, kenellekään ei tule mieleen, että 30% on tasaveroksi erittäin korkea.

    Ansiotuloissa 30% veroprosenttiin vaaditaan tänä vuonna 62000€ tulot (Helsinki, kirkkoon kuulumaton). Ylivoimainen valtaosa pääomatulojen saajista saa pääomatuloja merkittävästi vähemmän, kuin 62000€ vuodessa.

    Oikeudenmukaisuuslähtökohdista voitaisiin tietysti ajatella progressiivista pääomatulojen verotusta. Valitettavasti reaalimaailmassa se kuitenkin aikaansaisi niin merkittävää (laillista) verosuunnittelua, että valtion verotulot laskisivat ja elinkeinoelämää pyörittävä pääoma pakenisi maasta.

    Pekka
    p.s. Niin absurdilta, kuin se kuulostaakin tässä maassa lienee vain yksi merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka vastustaa pääomatuloveron nostoa: MTK

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.4.2011 kello 16:26

    Usein henkilö, joka saa pääomatuloja saa myhös muita tuloja. Niinpä pääomatulojen 30 prosentin vero on kyllä paljon alempi kuin mitä se olisi, jos pääomatulot yhdistettäisiin ansiotuloihin ja verotettaisiin kokonaistuloja kuten nyt ansiotuloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Liian vanha kirjoitti 10.4.2011 kello 16:47

    Yksi syy ulkoamisen työvoiman verottamisen on suomalaisen byrokratian asettamet esteet .Tämä kirjautumisen byrokratiaongelma on tullut esille monissa yleisnosastokirjoituksissa ja ummikolle este on ylivoimainen.

    Jopa Indnesian kaltaisessa byrokratiassa ymmärrettiin veronmaksun helppouden tärkeys ja kun marssin paikalliseen verotoimistoon niin sain oitis i ohjeet paljonko pitää maksaa per pää ja milloin ja miten.
    Kävin siis kerran kuussa maksamassa ryhmäni verot ilman suuria muodollisuuksia ja viranomaisten pallottelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.4.2011 kello 17:06

    Kävin siis kerran kuussa maksamassa ryhmäni verot ilman suuria muodollisuuksia ja viranomaisten pallottelua

    Saitko kuitin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. pekka kirjoitti 10.4.2011 kello 17:07

    Usein henkilö, joka saa pääomatuloja saa myhös muita tuloja. Niinpä pääomatulojen 30 prosentin vero on kyllä paljon alempi kuin mitä se olisi, jos pääomatulot yhdistettäisiin ansiotuloihin ja verotettaisiin kokonaistuloja kuten nyt ansiotuloja.

    Ennen 1990-luvun suurta verouudistustahan meillä oli voimassa käytäntö, jossa oli vain yksi yhteinen progressiivinen verokanta. Valitettavasti vain verokertymä pääomatuloista oli aivan surkea…

    Vielä yksi muistettava asia, kun verrataan Suomen pääomaverotusta kilpailijamaiden verotukseen. Vaikka nimellinen verokanta ei poikkea kovin rajusti ylöspäin verrokkimaista, efektiivinen verotus on jo nyt (28%-kannalla) aivan huippua. Melkein kaikkialla muualla on iso joukko lievennyksiä: myyntivoittojen verotus pitkään omistetuista osakkeista lievempää. Osinkojen verokanta lievempi ja osingoissa ja myyntivoitoissa merkittäviä verovapaita alarajoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Ville kirjoitti 10.4.2011 kello 17:17

    Verotuksessa voitaisiin hyvin käyttää logiikkaa, että osakeyhtiön osakas on sijoituksellaan “työntekijä” siinä kuin oikeat työntekijät – sijoittajan kohdalla sijoitettu pääoma tekee työtä. Näin yrityksen maksama osinko olisi tuloa siinä kuin mikä tahansa muu tulo – tämä tietenkin tarkoittaisi sitä, että tuota tuloa ei voitaisi verottaa kahteen kertaan eli ensin yritysverona ja sitten osingonsaajan verona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Evert The NeveRest kirjoitti 10.4.2011 kello 21:18

    Kestävyysvaje saadaan hallintaan poistamalla työttömyys. Miten työttömyys poistetaan?

    Otetaan takaisin 1950-60 lukujen työllisyystyöt, joilla silloin rakennettiin mm. Suomen tieverkkoa.

    Suomen valtio voi perustaa työllisyysyrityksiä eri aloille ja palkata työttömät työllisyystöihin. Töitä olisi tieverkon parantamisesta aina tietoliikenteeseen ja julkishallinnon tietojärjestelmiin.

    1950/60 luvulta muistan, miten työtön naapurin isäntä ei käynyt työvoimatoimistossa täyttämässä lomakkeita – hän kävi töissä tekemässä THL:n tietöitä!

    Naapuri ei leimautunut työttömäksi, vaan sai pian paikan sementtivalimossa työnjohtajana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Liian vanha kirjoitti 10.4.2011 kello 21:56

    “Saitko kuitin?”

    Totta kai, sehän tarvittiin kirjanpitoon, ei sielläkään eletä kuin pellossa ja firma vaatii sen joka tapauksessa.
    Ja veroilmoituskin piti tehdä,ja kun kyselin asiantuntijaa tekemään niin hän kertoi tuntevansa ainakin yhden:Itsensä.
    Ja siitäkin palvelusta sai kuitin.
    Joka viidakkohökkelist kuittia ei tietenkään saanut ja niistä tehtiin kahden henkilön varmentama tosite kirjanpitoon

    Indonesiassa paikalliset olivat konsortion paikallisen osakkaan palveluksessa, joten hoidin vain oman yhtiön henkilöiden veronmaksua, mutta Malesiassa jouudin hoitamaan verot ja vakuutusmaksut myös paikallisten osalta .
    Mutta paikalliset työntekijät olivat tarkkoja ja vaativat myös nähdä kuitit, että olin maksanut eläkevakuutusmaksut,

    Samoja asioita hoidetaan kaikkialla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Seppo S kirjoitti 10.4.2011 kello 22:04

    Vaikka Suomessa pankkisektori on ollut hyvässä kunnossa, niin kannattaa kuitenkin pitää mielessä USA:n, Irlannin ja Islannin esimerkit. Ne osoittavat, että taantuman aiheuttamissa kriiseissä suuret yksityiset velat siirtyvät helposti pankkien kautta julkisiksi veloiksi.

    Finanssisektorilla osataan nykyisin johdannaisten ja muiden uusien tuotteiden avulla tehdä suuria pikavoittoja siten, että riskit siirretään seuraavaan taantumaan. Tämän vuoksi pankkiirit tienaavat hyvin ja ala paisuu. Pyöritettävät rahamäärät ja velkavivut kasvavat.

    Siksi poliitikkojen kannattaa olla varuillaan. Jos finanssisektorin toiminnassa ei tapahdu muutoksia, niin pelkkä julkisen talouden hyvä huolenpito ei välttämättä pelasta meitä seuraavassa taantumassa katastrofilta.

    Jos yksityistä velkaa joudutaan ottamaan pankkien pelastusoperaatioissa julkiseksi Irlannin tyyliin, niin kestävyysvajelaskelmat heittävät heti häränpyllyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. tcrown kirjoitti 10.4.2011 kello 22:18

    Kreikan, Irlannin ja Portugalin jälkeen on ilmeistä, etteivät valtioiden lainapaperit ole enää riskittömiä sijoituksia, minkä vuoksi kaikkien valtioiden, myös parhaimpien, korot nousevat riskilisän vuoksi.

    Tämä logiikka karkaa minulta. Jos jotakin, niin Kreikka, Irlanti ja Portugali ovat osoittaneet, että muu eurooppa tulee juoksujalkaa takaamaan eu-maiden velat yksityisille sijoittajille, eikä velkajärjestelyihin ole minkäänlaista poliittista kykyä tai halua.

    Minä en ymmärrä millä logiikalla “sijoittajavastuu” on helpompi implementoida vuonna 2013 kun nämä maat ovat ensin kasvattaneet pari vuotta lisää velkataakkaansa kaksinumeroisilla korkoluvuilla. Tai ymmärrän. Seuraavaan kahteen vuoteen kukaan tervejärkinen ei osta PIGSien velkakirjoja, vaan Katainen&co. kertoo uskottavaan äänensävyyn että “vaihtoehtoja ei ole” ja vuonna 2013 käytännössä kaikki näiden maiden velka on muilla EU-valtioilla. Sen jälkeen pyytämättä ja yllättäen “vaihtoehtoja ei ole” ja velkajärjestelyjen kautta muiden maiden veronmaksajat maksavat laskun.

    Jos euro valuuttana haluaa pitää pitkällä aikavälillä jonkunlaisen uskottavuuden ja halutaan, että joskus tulevaisuudessa markkinat painostavat korkeammilla koroilla huonoja maita budjettikuriin, ainoa vaihtoehto on välitön velkajärjestely (joka olisi pitänyt tehdä jo vuonna 2008) niin ongelmamaille kuin pankeille. On täysin kestämätöntä että talouden epävarmuus jatkuu vielä vuosikausia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Evert The NeveRest kirjoitti 10.4.2011 kello 22:36

    Jyrki Katainen lopetti puhumisen eläkeiän nostosta. Miksi? Siksi että EVM-sopimuksen mukaan siitä päätetää Brysselissä. Tanska, Britannia, Tsekki, Unkari, ja Ruotsi irtautuivat Euro-Plus sopimuksesta. Ruotsissa halutaan päättää mm. eläkeasioista itse. Suomessa EK, EVA ja sitä myöten Kokoomus poksauttavat shampanjapullot EVM:n takia.

    EVM-sopimuksen jälkeen nämä hallitusohjelma-suunnitelmat ovat aivan turhia. Suomen hallitusohjelmat kirjoitetaan Brysselissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. tcrown kirjoitti 10.4.2011 kello 22:46

    Jatketaan vielä vähän. Sampsa Kataja (kok.) verkkolehti Uusi Suomessa:

    “Katajan mukaan hallittu velkajärjestely ei ole mahdollinen: on vain hallitsematon.”

    Jos tätä lukee joku, joka pääsee esittämään kasvotusten kysymyksiä Katajalle, Kataiselle tai Rehnille, niin voisiko tämä esittää minun puolestani kysymyksen, mitä tapahtuu kahdessa vuodessa, jotta hallittu velkajärjestely muuttuu mahdolliseksi? Olisin todella kiinnostunut kuulemaan vastauksen.

    (Uskoni Urpilaisen todelliseen haluun velkajärjestelyyn on samaa suuruusluokkaa joulupukin kanssa, mutta ääni Kokoomukselle ja muutamalle muulle puolueelle on ääni tappioiden sosialisoimiselle. Toivottavasti tämä vaalimainos menee sensuurista läpi.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 10.4.2011 kello 23:10

    Noissa johdannaisiisa on sitoumukisa 600 biljoonan arvosta. Maailman bkt on 60 biljoonaa
    Tuo mittasuhde ero on kasvanut viiemisen 10 vuode aikana.
    Johdananaistan perusperiaate on yksinkertainen: Lyödään vetoa jonkun taloudellisen tekjän arvosta jonakin päivänäLopputulema on toinen voittaa, toinen häviää.Johdannaisia voidaan suojata toisilla, mutta se vain siirtää tappion näkymisen eteenpäin
    Mutta jonain päivänä tappio realisoituu . Kun pankkien taseet ovat murto-osan luokkaa noista vastuista suurimmillaankin niin pankit keikahtavat aina kun riskejä realisoituu ja vahingot joudutaan paikkaamaan reaalitalouden tuotoilla.

    Tätä mekanismia ei ole haluttu paljon mainostaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. tcrown kirjoitti 10.4.2011 kello 23:13

    Ja vielä kommentti varsinaiseen listaan, mihin jäi asuntolainojen verovähennysksen poisto? Unohdus, liian mitätön asia listalle vai poliittisesti liian herkkä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.4.2011 kello 7:51

    tcrown, asuntolainojen verovähennysoikeuden asteittainen poisto on siellä menosäästöjen puolella, omistusasumisen tukimuotojen karsinnassa. Tällä vaalikaudella siitä ei tule säästöjä vaan arvatenkin lisää menoja, sillä vaikka vähennysoikeutta asteittain lievennetään, korot noussevat nopeammin. Olisi ollut paljon parempi ryhtyä tähän savottaan silloin, kun korot olivat hyvin alhaalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Juuso Koponen kirjoitti 10.4.2011 kello 23:34

    Hieman arveluttaa tuo eri arvonlisäverokantojen kanssa vekslaaminen. Eikö olisi jotain läpinäkyvämpää mekanismia? Muuten tullaan aina siihen ikuiseen ongelmaan että mikä nyt kuuluu mihinkäkin koriin jne. Jos halutaan tukea työvoimaisia aloja, niin yksinkertaisinta kai olisi vain laskea työn verotusta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Mauno kirjoitti 11.4.2011 kello 8:42

    Omistus-asumisen siirtyminen vuokra-asumiseksi on hyvä asia vain kiinteistösijoittajille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Liian vanha kirjoitti 11.4.2011 kello 9:13

    “vaan Katainen&co. kertoo uskottavaan äänensävyyn että “vaihtoehtoja ei ole” ja vuonna 2013 käytännössä kaikki näiden maiden velka on muilla EU-valtioilla. Sen jälkeen pyytämättä ja yllättäen “vaihtoehtoja ei ole” ja velkajärjestelyjen kautta muiden maiden veronmaksajat maksavat laskun. ”

    Näin se varmaan tulee menemään eli 2014 mennssä Kreikan, Irlannin ja Portugalin lainat on vaihdettu yksityisen sektorin pankkilainoista EU:n ja IMF:n tukilainoiksi ja silloin voidaan mennä velkasaneeraukseen ja toteuttaa sijoittajan riski. Valitettavasti silloin sijoittaja on euroalueen veronmaksaja, joka taas maksaa tappiot.

    Ruotsi on taas kerran ollut viisaampi eikä ole mukana esim Portugalipaketissa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Artturi B kirjoitti 11.4.2011 kello 9:23

    tcrown:

    Tämä logiikka karkaa minulta.

    Siinä on kai logiikkana se, että oletetaan, että markkinat uskoo, että yksityiset lainoittajat kantaa osavastuun, jos joku valtio menee konkurssiin ja siks markkinakorot reagoi nykyistä enemmän konkurssin todennäköisyyden muuttumiseen ja valtio menee konkurssiin aikaisemmin kuin mitä se menis nykytilanteessa.

    Mä en itte pidä kovin uskottavana, että markkinat olettais, että konkurssin sattuessa niiden riskit olis nyt hirveesti suurentuneet, mutta en kyllä tunne asiaa läheskään riittävän hyvin, että olisin kovin luottavainen omaan arvaukseeni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. happosai kirjoitti 11.4.2011 kello 9:46

    Kestävyysvaje on syntynyt siitä että valtion ja kuntien menoja on kasvatettu koko 2000-luvun nousukauden ajan. Jostain syystä vastaavastin menojen leikkaaminen laskukauden aikana on kuitenkin täysin mahdotonta?

    Eduskunta on säätänyt viimeisellä kaudella ennätystahtia lakeja, joiden kaikkien seurauksena on uusia vastuita, lisää byrokratiaa ja menoja valtiolle ja kunnille. Puhumattakaan yrityksille syntyneistä uusista suorista (uudet maksut) ja epäsuorista kuluista (lisää lakimiespalveluita).

    Esimerkkinä Tuija Brax ajoi läpi Ihmisoikeuskeskuksen perustamisen. Suomessahan on ihmisoikeuden niin retuperällä että sellainen kannattaa ehdottomasti perustaa keskellä taantumaa. Eikä se, että ihmisoikeuskeskusta joudotaan pyörittämään velkarahalla, ole mikään ongelma.

    Kysyn vain, KUN sitten säästöistä päätetään, leikataanko kouluilta ja päiväkodeilta vai suljetaanko pari vuotta auki ollut ihmisoikeuskeskus jota ilman oli pärjätty koko itsenäisyytemme aika?

    Itsessään ihmisoikeuskeskus on tietenkin vain pieni puro valtion menoissa, mutta juuri noista uusista pienistä puroista tämä kestävyysvajeemme on syntynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. pekka kirjoitti 11.4.2011 kello 10:48

    tcrown:

    Kreikan, Irlannin ja Portugalin jälkeen on ilmeistä, etteivät valtioiden lainapaperit ole enää riskittömiä sijoituksia, minkä vuoksi kaikkien valtioiden, myös parhaimpien, korot nousevat riskilisän vuoksi.

    Tämä logiikka karkaa minulta. Jos jotakin, niin Kreikka, Irlanti ja Portugali ovat osoittaneet, että muu eurooppa tulee juoksujalkaa takaamaan eu-maiden velat yksityisille sijoittajille, eikä velkajärjestelyihin ole minkäänlaista poliittista kykyä tai halua.

    Logiikka on kai, että vuodesta 2013 eteenpäin (pysyvän vakausrahaston EMV aloitettua) Eurooppalaisten valtioiden lainapapereiden ehdoissa on maininta kuinka mahdolliset velkajärjestelyt toteutetaan ja lisäksi, että EMV:n saatavat ovat etuoikeutettuja.

    Tämä luonnollisesti tulee nostamaan valtionlainojen korkotasoa. Itselleni ei ole ihan valjennut, kuinka rapakunnossa olevat maat sitten pystyvät niitä korkeita korkoja maksamaan (kun jo nyt on hirveä valitus, että mikä tahansa yli viiden prosentin korko on aivan mahdoton).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Samuli Saarelma kirjoitti 11.4.2011 kello 12:34

    Heikki Korpela:

    Energiaveroissa on sentään se hyvä puoli, että se vähentää energiantuotannosta koituvia haittoja (myös terveydellisiä)

    Tai sitten ei. Jos käy kuten tuolla ylempänä Laurin esimerkkitaloudessa eli ryhdytään korkean energiaveron nostaman sähkön hinnan vuoksi pienpolttamaan puuta, seurauksena on juuri haittaa ihmisten terveydelle etenkin, jos tuo tapahtuu taajamassa. Haja-asutusalueella puun pienpoltto voi ehkä vielä mennäkin, mutta taajamissa palataan smog-aikakauteen, jos matalat yksityistalojen savupiiput alkavat enemmälti tupruttaa likaisesti poltettua puusavua ilman suodattimia. Verrattuna kaukana uraania halkovassa ydinvoimalassa tuotettuun sähkölämmitykseen tai edes korkeiden piippujen ja suodattimien kaukolämpöön tuo pienpoltto on paljon pahempi asia ihmisten terveydelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Timo Hosia kirjoitti 11.4.2011 kello 13:16

    Pääomaverotulojen verotuksen tuotto käsittääkseni romuttuisi jos valmisteilla oleva hallintarekisterilaki mene läpi.

    http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2011/numero-3/veronkiertotemppu-kuinka-se-tehdaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. tcrown kirjoitti 11.4.2011 kello 14:19

    Logiikka on kai, että vuodesta 2013 eteenpäin (pysyvän vakausrahaston EMV aloitettua) Eurooppalaisten valtioiden lainapapereiden ehdoissa on maininta kuinka mahdolliset velkajärjestelyt toteutetaan ja lisäksi, että EMV:n saatavat ovat etuoikeutettuja.

    Minä en oikein ymmärrä miten se, että velkakirjassa lukee, että jos velallinen ei halua/pysty rahoja maksamaan, se ei niitä maksa, kasvattaisi velkajärjestelyn hallittavuutta. Se, että velkakirjan ominaisuuksiin kuuluu jonkin muun tahon (EMV) kermankuorinta velkajärjestelytapauksessa, vähentää, ei kasvata velkajärjestelyn hallittavuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Jari S. kirjoitti 11.4.2011 kello 14:46

    Kiitos hyvästä blogauksesta, Osmo.

    Olisin mielelläni lukenut ajatuksiasi myös tästä kestävyysvajeen suuruutta koskevasta keskustelusta. Nyt tämä kokonaisvaje ei ollut oikein läsnä blogauksessasi, vaikka se kai ratkaisee pitkälle sen, kuinka tiukkaa politiikkaa pitää tehdä.

    Valtiovarainminiseriö (VM) arvioi kestävyysvajeen tuohon 10 miljardiin kun taas ETLA:lla summa on käsittääkseni liki puolet pienempi.

    Vihreät on laitettu ymmärtääkseni keskustelussa Kokoomuksen kanssa siihen kastiin, joka ottaa VM:n laskelmat vakavasti (toisaalta Persuissakin on kai väläytelty aika hulppeita leikkauksia, tosin en ole varma heidän todellisesta linjastaan). Tällöin olisi kiva kuulla Vihreiltä keskustelua myös tästä vajeen suuruudesta, että miksi juuri VM on oikeassa.

    Mielenkiintoisesti Heikki Hiilamo uudessa kirjassaan kuvaa VM:n jonkinlaisena ideologisen tiukkuusopin epädemokraattisena kannattajana.

    Kansantaloustieteen professori arvostelee rajusti VM:n laskelmia 17 sivua pitkässä artikkelissaan:
    http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK12011/kak12011haaparanta.pdf

    Vasemmistoliittolaiset toki myös pitävät vajetta liioiteltuna:
    http://blogit.iltalehti.fi/paavo-arhinmaki/2011/04/09/kestavyysvaje-on-vaalien-suurin-kupla/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.4.2011 kello 15:56

    Tarkoitukseni bloggauksessa oli sanoa, että emme oikein tiedä tulevaa kehitystä, ja siksi toimenpiteiden suuruutta ei voida lyödä kiinni. VM:n laskelmat ovat tendenssimäisen pessimistisiä. Tilanne on myös sikäli nurinkurinen, että mitä suuremmaksi tuo vaje osoittautuu, sitä varovaisempi pitää olla sen kiinnikuromisessa, jotta lamaa ei syvennettäisi. Jos taas alkaa ennennäkemätön nousukausi, joka sulattaa koko vajeen, silloin pitäisi säästää tosi rajusti ja tähdätä voimakkaaseen ylijäämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Turkka Louekari kirjoitti 11.4.2011 kello 15:55

    Pyyluoma, kaupungin vuokra-asuntojärjestelmällä on todella suuri vaikutus pienituloisten ihmisten talouteen, enkä jaksa uskoa, että sen purkaminen kompensoitaisiin. Tämä olisi minulle ehdottomasti riittävä syy vaihtaa puoluetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.4.2011 kello 15:57

    Minusta kaupungin vuokra-asuntoja ei pidä myydä. Nuo yksityiset sijoittajat haluavat investoinneilleen niin suolasta tuottoa, että sitä on mahdoton yhdistää kohtuuhintaiseen asumiseen. Päin vastoin, kohtuuhintaista tuotantoa tulisi rakentaa lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. pekka kirjoitti 11.4.2011 kello 18:14

    Timo Hosia:

    Pääomaverotulojen verotuksen tuotto käsittääkseni romuttuisi jos valmisteilla oleva hallintarekisterilaki mene läpi.

    http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2011/numero-3/veronkiertotemppu-kuinka-se-tehdaan

    Älä usko ihan kaikkea mitä vasemmistolehdet kirjoittavat, kun kyse on pääomatulojen verotuksesta.

    Hallintarekisterilaki ei vaikuta mitään lakia noudattavien sijoittajien verotukseen.

    Heillä, jotka eivät verolakeja noudata, on aina ollut ihan riittävästi tapoja halutessaan piilottaa omistukset Suomen verottajalta, suomalainen hallintarekisteri ei muutenkaan ole heidän kannaltaan ihan ensimmäinen kohde.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Heikki kirjoitti 11.4.2011 kello 18:19

    Kysymys kuuluu, että miten tämä vakausrahasto kasataan? Sain tässä äsken päähäni aivan hölmön ehdotuksen, että kasataan se kokoon painamalla rahaa.

    Mikäli velat kuitataan painamalla rahaa niin hinnat nousevat valtavasti, mikäli kuitenkin painetaan rahaa pelkästään vakausrahastoon lojumaan, niin se tuo vakautta, mutta ei luo valtavaa ylikysyntää nostamaan hintoja.

    Sitten tarvitaan enää tiukat säännöt että millä perusteella vakausrahastoon kosketaan, ja tämä täysin hölmö ehdotus voikin olla parempi kuin mikään muu, tai sitten ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.4.2011 kello 19:07

    Heikki, niin se juuri tehdään, mutta ei julkisesti. Jos takaukset laukeaisivat, se kuitattaisiin painamalla rahaa. Onhan tavallaan rahan painamista sekin, että tuossa satojen miljardien eurojen kassassa ei ole kuin takauslupauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. tpyyluoma kirjoitti 11.4.2011 kello 19:45

    No mitä jos ne keskituloiset joita niitäkin asuu tuhansittain kaupungin vuokra-asunnoissa saisi edes, jos niin haluavat, ostaa ne omakseen? Kerätyillä pääomilla voi vaikka rakentaa vuokra-asuntoja mun puolesta.

    Ongelmani julkisten vuokra-asuntojen kanssa ei ole se että julkinen sektori rakentaa asuntoja, vaan se että tuo tukimuotona huonosti kohdistuva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Artturi B kirjoitti 11.4.2011 kello 20:25

    tcrown:

    Minä en oikein ymmärrä miten se, että velkakirjassa lukee, että jos velallinen ei halua/pysty rahoja maksamaan, se ei niitä maksa, kasvattaisi velkajärjestelyn hallittavuutta.

    Kai siinä on pointtina se, että niissä lukis tarkemmin kuin nyt, että mihin ne rahat menee jos konkurssi tulee ja tämän pitäs teoriassa sit vaikuttaa poliitikkoihin silleen, että ne ei pelkäis mitään systeemin jämähtämistä niin paljoo vaan antas valtioiden mennä konkurssiin sit ku se on aiheellista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. kse kirjoitti 11.4.2011 kello 21:31

    Kyllä kai kirveen heiluttelu pitäisi etupääässä kohdistaa kuntapuolelle, koska 2/3 julkisista menoista syntyy kunnissa. Jos kuntien itsehallinnostas ei Suomessa helposti pääse eroon, niin sitten varmaankin pitäisi ottaa kunnan minimikooksi maakunta eli olisiko sellainen 20 kuntaa sopiva tavoite? Samalla voitaisiin siirtyä aidosti kaksiportaiseen hallintoon, jonka pitäisi kyllä ihan hyvin riittää 5 miljoonaiselle kansalle.

    Kepuleiden idea siirtää terveydenhoitovastuista yms. maakuntatasolle tarkoittaisi käytännössä vain kolmiportaisen hallinnon vankistamista ja lisää kähmittäviä palkkiovirkoja “maan tapa” -kepuleille.

    Viime perjantain Talouseläimessä toimittaja Hanna Säntti luetteli faktat, joista selviää miten kunnat ovat eläneet kuin siat vatukossa:

    – Kuntasektorin kokonaistuottavuus on vuosina 2000-2008 heikentynyt 11,4% (Tilastokeskus)

    – Perusterveydenhuollon tuottavuus aleni 13,5% vuosina 2000-2006 (VATT)

    – Perusopetuksen tuottavuus vuosina 2000-2005 laski 7% (VATT)

    Ja tämä kaikki aikaan, jolloin yksityisen sektorin tuottavuus kasvaa 2-3% vuosittain…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. tcrown kirjoitti 11.4.2011 kello 21:50

    Kysymys kuuluu, että miten tämä vakausrahasto kasataan? Sain tässä äsken päähäni aivan hölmön ehdotuksen, että kasataan se kokoon painamalla rahaa.

    Rahan painaminen eli inflaation luominen on yksi keino saada tavallinen veronmaksaja lystin maksajaksi. Todettakoon, että tavallinen veronmaksaja maksaa lystin joka tapauksessa, kysymys on lähinnä siitä maksaako se suoraan valtion budjetissa, inflaatioon piilotettuna vai eläkesäästöjensä tai talletustensa kutistumisen kautta. Markkinoiden toimivuuden vuoksi sen pitäisi olla viimeinen.

    Kai siinä on pointtina se, että niissä lukis tarkemmin kuin nyt, että mihin ne rahat menee jos konkurssi tulee ja tämän pitäs teoriassa sit vaikuttaa poliitikkoihin silleen, että ne ei pelkäis mitään systeemin jämähtämistä niin paljoo vaan antas valtioiden mennä konkurssiin sit ku se on aiheellista.

    Tiedän kyllä että poliitikot ja sijoittajat ovat tyhmiä, mutta kai niidenkin typeryydellä jokin raja on. Onko sillä jollekin edes etäisesti rationaaliselle sijoittajalle oikeasti jotakin merkitystä, lukeeko jossain paperilapussa että jos emme päätä maksaa, niin tämä on tarkalleen prosessi mitä aiomme noudattaa? Kun ei maksa, niin ei maksa, mitäs väliä sille sijoittajalle on mihin ja miten ne rahat eivät mene? Ja joka tapauksessa suvereeni valtio ei mene yrityksen tavoin konkurssiin vaan lähinnä päättää, että ei enää vähään aikaan viitsikään noudattaa omia sopimusvelvoitteitaan, niin miksi sijoittajan pitäisi odottaa, että nuo etukäteen päätetyt proseduurit olisivat minkään arvoisia tositilanteessa?

    Ja jos tuollaisella ei ole mitään vaikutusta sijoittajien toimintaan, miksi sillä pitäisi olla mitään vaikutusta poliitikkojen näkemykseen velkajärjestelyjen pelottavuudesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. kse kirjoitti 12.4.2011 kello 0:34

    Selvitysmies Tarja Cronberg (virh.) esittää samaan aikaan:

    Taiteilijat pitää rinnastaa eläkeratkaisuissa maatalousyrittäjiin eikä yrittäjiin. Taiteilijoiden apurahoja on nostettava kymmenellä prosentilla vuosittain seuraavien viiden vuoden aikana. Työttömille taiteilijoille on saatava työllisyysraha.

    Että justiinsa. Määkin haluaisin, että valtiovalta perustaisi lääninohjelmoijan virkoja, koska kaikki tämä nykyinen johtaminen, suunnittelu ja speksaaminen on tosi tylsää. Mielummin sitä vääntäisi päivät pitkät mahdollisimman esoteerisia koodinpätkiä, joiden ensisijainen tarkoitus olisi olla estettisesti kauniita, mahdollisimman pelkistettyjä ja ohjata lähdekoodin lukija kohti ohjelmoinin zeniä.

    Lisäksi tulevien lääninohjelmoijien apurahoja olisi täysin välttämätöntä korottaa 20% vuosittain seuraavan 50 vuoden ajan ja rinnastaa lääninohjelmoijat eläkeissään tasavallan persidentiin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. tpyyluoma kirjoitti 12.4.2011 kello 9:23

    kse, mainio idea! Rahoitan mielihyvin verovaroillani lääninohjelmoijaa joka tuottaa esteettisistä lähtökohdista koodia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Heikki kirjoitti 12.4.2011 kello 11:17

    Mikäli jokin maa ajautuu velkasaneeraukseen tuhoaa se ostovoiman, ja aiheuttaa todennäköisemmin laman kuin Lehman Brotherssin kaatuminen (valtio on isompi kuin pankki). Valtioiden joukkovelkakirjoista otetaan tyyliin 3-kertainen korko pankkitalletuksiin verrattuna, eli ainakaan markkinat eivät usko varmaan sijoitukseen.

    Jos nyt pohditaan vielä mahdollisuutta painaa tuntuva vakausrahasto kasaan, eli esimerkiksi Itävaltaan sijoitetaan 25 biljoonan vakausrahasto, josta 1 biljoona painetaan fyysisesti suoraan. Tämä vakauttaa markkinat heti, toisin kuin yhä-enenevän-euromaamäärän parlamentaarisilla prosesseilla kokoonkasaamat takuut. (1 vastustaja kaataa koko prosessin) Lisäksi on poliittisesti paljon helpompaa saada enemmistö hyväksymään rahan painamisen, kuin takuiden antamisen.

    Väitän että nykyisellä mekanismilla ja tällä vakausrahaston painamalla kokoonkasaamisella on huikea ero. Vielä kun demarit jatkuvasti pelottelevat valtiosaneerauksella, josta on tiedossa varma dominoefekti, niin jotain tälläistä pitäisi ainakin pohtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. kse kirjoitti 12.4.2011 kello 12:58

    kse, mainio idea! Rahoitan mielihyvin verovaroillani lääninohjelmoijaa joka tuottaa esteettisistä lähtökohdista koodia.

    Haluaisitko tutustua funktionaalisen kauteni python-koodiin, jossa pyrin vapautumaan imperatiivisen paradigman pakkopaidasta ja osoittamaan miten vähemmän on huomattavasti paljon enemmän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. pekka kirjoitti 12.4.2011 kello 13:49

    Heikki:

    Valtioiden joukkovelkakirjoista otetaan tyyliin 3-kertainen korko pankkitalletuksiin verrattuna, eli ainakaan markkinat eivät usko varmaan sijoitukseen.

    Ei toki, unohdat laina-ajan. Et voi verrata 10-vuoden valtionlainan ja 1-vuoden pankkitalletuksen korkoa keskenään.
    Jos verrataan suurin piirtein samanlaisia talletusaikoja, pankkitalletusten korko on selvästi korkeampi, kuin valtionlainan.

    Esimerkiksi Suomen valtion 2013 heinäkuussa erääntyvän sarjaobligaation (juoksuaika n. 2v3kk, minimitalletus 100000 euroa) korko on 2,11%.

    Suomalaisten pankkien korkotarjoukset 2 vuoden talletukselle (10000 euroa) ovat useimmat yli 2,5%. (jos kysyisi tarjousta täysin verrannolliselle 100000 euroa ja 2v3kk, luonnollisesti vielä korkeampi).

    Lähde:http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/korot/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Heikki kirjoitti 12.4.2011 kello 15:48

    Tämähän käy mielenkiintoiseksi. Kun nopeasti googlailin Portugalin ja Espanjan vuoden joukkovelkakirjoja, näkyi vitosella alkavia prosentteja. Tämän voi joku innostuneempi tarkistaa, sillä itse en perehdy asiaan syystä että pidän rahaa mieluummin nollakorolla patjan alla, kuin sijoitan julkiseen valtioon millään korolla.

    Tärkein kysymys on tietenkin, että minkä takia nykyinen systeemi olisi parempi kuin vakausrahasto joka on luotu painamalla rahaa, ja/tai antaa lupaus painaa rahaa? Mainitsen nyt vielä yhdeksi hyväksi syyksi painamisen puolesta, että jokainen maksaisi tässä tasaisemmin, eikä esimerkiksi niin että Suomi maksaa väestöönsä nähden tuplasti enemmän kuin joku muu.

    Suomalainen äänestäjä kannattaa taatusti mieluummin sitä, että rahat painetaan jossain ulkomaalla, kuin taataan suomalaisten veroista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Helena kirjoitti 12.4.2011 kello 17:09

    Heikki, kirjoitat: “demarit pelottelevat valtiosaneerauksella, josta seuraa varma dominoefekti..” Valistapa vähän: miksi pidät tällaista seurausta varmana? Aika moni ekonomisti,jolla takuulla ei ole meidän demarien kanssa mitään tekemistä, ainakaan muunmaalaisillla – ei ole ainoastaan puhunut valtiosaneerauksista, vaan sanonut, että esim. Kreikan osalta se olisi pitänyt tehdä heti tai pitäisi tehdä nyt. Tätä on luettu meillä mm. Korkmannilta. Entäs sitten se Jan Hurrin selostus Deutsche Bankin etc. näkemyksistä, että suunnitteilla olevista vakauspaketeista on haittaa eikä hyötyä? Bloombergin sivuilta lötyy samanlainen tyrmäys ja EU-observerin sivuilla hollantilainen kansantalousprofessori (emer.) puhuu kaikkien aikojen bailout-huijauksesta ja yllyttää veronmaksajia kapinaan.
    Tulin sivuille nyt pyytääkseni Osmon kommentteja näihin kannanottoihin.

    Ja Osmo: Miten äänestäjä tekee hyvin informoituja rationaalisia valintoja vaaleissa, jos ehdokkaiden ja puolueiden pitää toimia “ei-julkisten” perusteiden varassa? Mitä ihmeen sokeaa luottamusta meiltä odotetaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus