Verotyöryhmän kommentointia 5: rikkaiden välinen tulontasaus

5.1.2011 · Aihe: _ 

Verotyöryhmä esittää että

1)      Ylin marginaalivero alennetaan noin 50 prosenttiin (nyt noin 54 %)

2)      Pääomatulojen vero nostetaan 28 prosentista 30 prosenttiin

3)      Yritysten tuloksestaan maksama vero lasketaan 22 prosenttiin

4)      Listaamattomien yritysten 90 000 euron verovapaasta osingosta luovutaan ja se korvataan oikeudella jakaa noin neljä prosenttia ( =normaali tuotto) omasta pääomasta noin 30 prosentin kokonaisverotuksella.

5)      Osinkojen tavanomainen kokonaisverotus nousee 40,5 prosentista 45,4 prosenttiin.

Kuuluu asiaan sanoutua jyrkästi irti ylimmän marginaaliveron alentamisesta. Minusta on hyvä verottaa ansiotuloja (ja samalla osaamista) vähemmän ja pääomatuloja enemmän. Viimeaikainen tuloerojen kasvu on ollut lähimmä pelkkää pääomatulojen kasvua, joten verotyöryhmä on oikealla asialla.

Yritysverotuksen alentaminen 22 prosenttiin on vähän makuasia. Suomen ei pitäisi olla kiihdyttämässä verokilpailua. Toisaalta yrittäjän tuloja kannattaa verottaa siinä vaiheessa, kun hän ottaa ne omaan kulutukseensa eikä siinä vaiheessa kun hän käyttää ne kasvattaakseen yritystään. Kansantaloudellista merkitystä taitaa kuitenkin olla enemmän suurten pörssiyhtiöiden verotuksella. Niiden tuloksesta jää edes jotain Suomessa verotettavaksi, vaikka omistus onkin jo ulkomailla.

Yritysverotus on ollut minulle tuntematonta aluetta, vaikka yrittäjä olenkin, joten seuraavassa selostuksessa voi olla epätarkkuuksia.

Palkkoja ja korkoja verotetaan Suomessa yhteen kertaan, mutta osinkoja kahteen kertaan. Palkkojen ja korkojen osalta vain tulonsaaja maksaa niistä veroa, mutta yritys saa vähentää ne tuloksestaan. Osinkoja ei saa vähentää tuloksesta, joten niistä maksetaan ensin veroa yritysveroa ja toiseen kertaan henkilökohtaisessa verotuksessa.

Niinpä yrittäjän kannattaa mieluummin lainata rahaa yritykselleen ja nostaa siitä korkoa kuin merkitä osakkeita ja saada osinkoja. Tämän välttämiseksi normaalituoton verran saisi maksaa osinkoa niin, että kokonaisvero vastaisi melko tarkkaan esitettyä korkotulojen veroa, 30 prosenttia.  Ymmärrettävä asia, mutta miksi tällä järjestelmällä olisi euromääräinen yläraja, 30 000 euroa. Mitä hyötyä on pakottaa yrittäjä muuttamaan osakepääoma lainaksi?

Teknisesti tämä tehtäisiin niin, että normaalituotosta (=valtion pitkäaikaisten lainojen korko) osinkoja verotettaisiin vain 35 prosentin määrästä ( 22% + 0,35* (1-0,22)*30 % = 30,19 %). Yksinkertaisempaa olisi määrätä, että yritykset saavat vähentää osinkonsa normaalituottoon asti siinä missä maksamansa korot, mutta tämä hyvitys koskisi silloin myös yritysten ulkomaisia omistajia, mitä rahakirstun vartijat eivät tietenkään halua.  Nokiasta ei paljon jäisi Suomeen verotettavaa.

Luopuminen tuosta 90 000 euron verovapaasta osingosta kirpaisee monia saavutettuun etuun sopeutuneita (edellyttää miljoonan euron omaa pääomaa, verotonta osinkoa saa maksaa 9 % omasta pääomasta). Tämä ei ole verotonta, mutta siitä tarvitsee maksaa veroa vain tuon 26 prosentin yhtiöveron verran. Järjestelyn tarkoituksena oli houkutella yrittäjiä kasvattamaan yrityksen omaa pääomaa. Tavoite oli hyvä, mutta nokkelat juristit pilasivat kehittämällä ovelia tapoja käyttää tätä verotuksen porsaanreikää hyväksi.  Jos yritysvero alennetaan 22 prosenttiin, järjestelystä tulee aivan liian edullinen.

Tähän asiaan liittyy ongelma, jota verotyöryhmä ei ole käsitellyt. Miten turvataan suomalaisten perheyritysten pysyminen suomalaisessa omistuksessa? Tästä asiasta myöhemmin.

Tuota 90 000 euron verovapaata osinkoa on opittu käyttämään myös sisarosuuksien lunastamisessa ja yritysostojen rahoittamisessa. Se on nyt kapitalisoitunut hintoihin. Jos järjestelystä luovutaan, kestää tovin, että yrityskauppojen hintataso ymmärtää tulla vastaavasti alas.

Kommentit

105 Vastausta artikkeliin “Verotyöryhmän kommentointia 5: rikkaiden välinen tulontasaus”

  1. juupa juu kirjoitti 5.1.2011 kello 12:06

    Pörssiyhtiöiden osinkojen verotuksessa täytyy tuossa järjestelmässä olla jokin verovapaa osuus, muuten suora sijoittamien osakkeisiin olisi erittäin epäedullista rahastoihin nähden.Ei liene tarkoituksenmukaista, että erinäiset välikädet pääsevät kasvattamaan jo nykyisin suurta palkkiotaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Kari Koskinen kirjoitti 5.1.2011 kello 12:12

    En nyt ole koneen ääressä itse selvittääkseni, mutta jos Osmo tai joku muu viitsisi, niin varmaan kannattaisi listata eri voromuotojen verokertymät. Auttaisi paremmin hahmottamaan asiaa.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Peter kirjoitti 5.1.2011 kello 12:31

    Osingoista maksetaan veroa kerran, sillä yhtiön verottaminen ei ole osinkojen verottamista. Mielenkiintoista muuten kuinka monet osakkeenomistajat suureen ääneen samaistavat itsensä osakeyhtiöön kun puhutaan verotuksesta mutta kun on kyse yhtiön lainoista ja vastuista, ollaan hyvin tietoisia osakkaan rajatusta vastuusta ja yhtiön asemasta itsenäisenä oikeudellisena yksikkönä. Jos kokonaisverorasituksen pitää olla osakkeenomistajilla sama kuin muilla, tulisi samalla osakeenomistajien sijoitettuun pääomaan rajattu vastuu muuttaa rajattomaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Liian vanha kirjoitti 5.1.2011 kello 12:35

    “Palkkoja ja korkoja verotetaan Suomessa yhteen kertaan, mutta osinkoja kahteen kertaan.”

    Tarkkaan ottaen tämä ei pidä paikkaansa, yrittäjä voi valita vapaasti tuleeko yhteen tai kahteen kertaan verotetuksi.
    Valitsemalla ns henkilöyhtiön verotetaan vain kertaalleen eli toiminimi, kommandiitti tai avoin yhtiö.
    Osakeyhtiö on tehty sijoittajille ja taustana on omistuksen ja toiminnan eriyttäminen niin,että omistajille ei synny juridisia eikä moraalisia siteitä yhtiöön.
    Osakeyhtiö vertautuu enemmänkin pankkiin tai sijoitusyhetiöön kuin yrittäjyyteen.
    Malli tulee vielä USA:sta ja Englannista , ei sii edes kotimainen luomus ja noissa maissa todella verotetaan molempia

    Eli kun yrittäjä voi vapaasti valita tuleeko yhteen tai kahteen kertaan verotetuksi niin ei pidä itkeäkään yhden yhtiömuodon epäedullisuutta, voihan hän vapaasti valita toisinkin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Syltty kirjoitti 5.1.2011 kello 12:44

    Ode
    Palkkoja ja korkoja verotetaan Suomessa yhteen kertaan, mutta osinkoja kahteen kertaan.

    Niinpä. Tämä tosiasia ei nyt vaan tunnu mitenkään uppoavan vasemmiston paksuihin kalloihin. Esimerkiksi SDP:n Ilkka Kantola vaatii pääomatulojen ja palkkojen asettamista samalle viivalle. Tarkoittaako hän todellakin että osingoista pitäisi tehdä vähennyskelpoinen erä ja verottaa ainoastaan osingonsaajaa?

    http://www.sdp.fi/politiikka/artikkeli/2262/sdp-tekee-parempaa-maailmaa-tasa-arvon-ihanteen-pohjalta

    “Kantola totesi, että pääomatulot pitäisi laittaa samalle viivalle tavanomaisten palkka- ja eläketulojen kanssa.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Pekka Kaukalo kirjoitti 5.1.2011 kello 13:28

    Yksi tärkeä etu yrittäjille jäi mainitsematta, nimittäin se että yrittäjä voi halutessaan nostaa itselleen palkkaa ilman eläkemaksuja. Työntekijöiltä tämä ei onnistu.

    Eläkemaksu on varsinkin nuorille työntekijöille käytännössä n. 20% lisävero, sillä he saavat nuo rahat takaisin aikaisintaan kymmenien vuosien päästä, jos koskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2011 kello 14:08

    Yksi tärkeä etu yrittäjille jäi mainitsematta, nimittäin se että yrittäjä voi halutessaan nostaa itselleen palkkaa ilman eläkemaksuja

    Yrittäjäeläke on kyllä pakollinen, mutta siinä pitää itse arvioida tulonsa. Jos arvioi ne alas, samaa arviota käytetään vaikkapa äitiysloman t6ai sairausloman päivärahaa määrätessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. anonyymi kirjoitti 5.1.2011 kello 13:28

    Palkkoja ja korkoja verotetaan Suomessa yhteen kertaan, mutta osinkoja kahteen kertaan. Palkkojen ja korkojen osalta vain tulonsaaja maksaa niistä veroa, mutta yritys saa vähentää ne tuloksestaan.

    Eikö tämä ole hyvä asia?
    Palkansaaja lienee yhteiskunnalle parempi asia kuin osingonsaaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2011 kello 14:06

    anonyymi:
    Se ero yhteen ja kahteen kertaan verottamisessa koskeekin lähinnä korkoja sduhteessa osinkoihin. Palkkaa verotetaan rankasti vaikkakin yhteen kertaan. Palkansaajaa kadehtiva yrittäjä voi aina naamioida osingon palkaksi, eikä tätä edes paheksuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Samuli Saarelma kirjoitti 5.1.2011 kello 13:45

    En puutu muuta kuin tuohon tavoitteeseesi:

    Minusta on hyvä verottaa ansiotuloja (ja samalla osaamista) vähemmän ja pääomatuloja enemmän.

    Miksi on parempi, että ihmiset tekevät työt kuin, että koneet tekisivät? Juuri tätähän ansiotuloverojen keventäminen pääomatuloveron kustannuksella suosisi. Ansiotulojen verotuksen keventäminen ei suosi vain osaamista, vaan myös sitä, että paiskii paljon töitä. Toisaalla blogissasi puhut leppoistamisesta, mikä tuntuisi olevan juuri tätä vastaan.

    Jos kulutus on se asia, josta kannattaa ihmiset kannustaa pysymään erossa (tähän viittaat siinä, että yrittäjää pitäisi verottaa siinä vaiheessa, kun hän ottaa rahaa ulos yrityksestä omaan kulutukseensa), niin eikö silloin verotus kannattaisi kohdistaa kulutukseen, eli ALV:hen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. tpyyluoma kirjoitti 5.1.2011 kello 14:16

    Kuuluu asiaan sanoutua jyrkästi irti ylimmän marginaaliveron alentamisesta. Minusta on hyvä verottaa ansiotuloja (ja samalla osaamista) vähemmän ja pääomatuloja enemmän. Viimeaikainen tuloerojen kasvu on ollut lähimmä pelkkää pääomatulojen kasvua, joten verotyöryhmä on oikealla asialla.

    Tietenkin noin. Välistä hiipii mieleen epäilys että paasaaminen palkkatulojen verotuksesta tuloerojen yhteydessä on kätevä sumuverho, jonka takana voi sitten pitää vaikka kansainväliseen verokilpailun tekosyynä pääomatuloina nostettujen palkkojen verotuksen alhaalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Juhana Vartiainen kirjoitti 5.1.2011 kello 14:31

    Hei

    Tuosta ylimmän marginaaliveron alentamisesta voisi mainita Ruotsissa Bertil Holmlundin ja Martin Söderströmin ekonometrisen tutkimuksen (2007). Sen mukaan ylimmän marginaaliveron alentaminen rahoittaa itsensä jokseenkin kokonaan. Estimointien mukaan palkkatulojen jousto marginaalisen nettotuloasteen (1 miinus rajaveroaste) suhteen on jossain välillä 0.1-0.3. Jos jousto on 0.2 ja otetaan huomioon myös työnantajamaksujen kertymä, marginaaliveron alentaminen 5 prosentilla ei juurikaan vähentäisi verotuloja. Tutkimus löytyy linkistä

    http://www.ifau.se/Upload/pdf/se/2008/r08-28.pdf

    Terveisin

    Juhana

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. pekka kirjoitti 5.1.2011 kello 14:36

    Osmo ohittaa suurelta osin ehdotetun suurimman muutoksen eli pörssiyhtiöiden osinkojen rajun veronkorotuksen. Nykyään osingonsaaja maksaa suoraan osingoista 19,6% ja ehdotetussa mallissa 30%! (mainitset kyllä osinkojen kokonaisveroasteen muutoksen, mutta se ei ole ihan koko totuus).

    Tämä muutos on verotyöryhmän ehdotuksista kaikkein “typerin”, koska se ei tule lisäämään valtion verotuloja. Päinvastoin, muutos on niin raju, että erilainen laillinen verosuunnittelu tulee voimakkaasti lisääntymään ja valtion verokertymä osingoista alenee.

    Ehdotus on märkä rätti suoran kotimaisen kasvollisen omistuksen kasvoille ja se tulee tekemään muut tavat omistaa osakkeita suhteellisesti edullisemmaksi (sijoitusrahastot ja sijoitusvakuutukset saavat osingot verotta). Vakuutusyhtiöt ja pankit kyllä kiittävät.

    Yritykset tulevat myös vähentämään osinkojen maksua ja lisäämään muita tapoja omistajien palkitsemiseksi (omien osakkeiden ostot).

    Hetemäen työryhmä ei ole ilmeisesti sisäistänyt 1990-luvun pääomatuloverotuksen suurinta opetusta, lypsävää lehmää ei kannata tappaa äärimmäisen kireäksi kohotetuilla veroprosenteilla. Kun 1993 näennäisesti laskettiin pääomatulojen veroprosenttia, valtion verotulot kasvoivat erittäin merkittävästi, koska verosuunnittelu väheni ja yrityksille tuli houkuttelevaksi maksaa osinkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Raimo K kirjoitti 5.1.2011 kello 14:40

    Kari Koskinen: “varmaan kannattaisi listata eri voromuotojen verokertymät. Auttaisi paremmin hahmottamaan asiaa.”

    Maksavatko vorotkin veroa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Raimo K kirjoitti 5.1.2011 kello 14:45

    pekka: “Ehdotus on märkä rätti suoran kotimaisen kasvollisen omistuksen kasvoille ja se tulee tekemään muut tavat omistaa osakkeita suhteellisesti edullisemmaksi (sijoitusrahastot ja sijoitusvakuutukset saavat osingot verotta).”

    Jo vain, sijoitusrahasto jne. ei maksa veroa. Veron tosin maksaa rahastosijoittaja sitten, kun sijoitus realisoidaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. pekka kirjoitti 5.1.2011 kello 15:07

    Osmo:

    Kuuluu asiaan sanoutua jyrkästi irti ylimmän marginaaliveron alentamisesta. Minusta on hyvä verottaa ansiotuloja (ja samalla osaamista) vähemmän ja pääomatuloja enemmän.

    Ihan vaan, ettei kenellekään jää väärää käsitystä, työryhmä ei ehdota kaikkien ansiotulojen ylimmän marginaaliveroasteen alentamista 50 prosenttiin. Ansiotulojen veronalennusehdotus koskee pelkästään palkkatuloja. Hyvätuloisille eläkeläisille jää edelleen 54% ylin marginaaliveroprosentti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. JTS kirjoitti 5.1.2011 kello 15:09

    Ihan tavallisena osakesäästäjänä – siis ei mitään isoa salkkua ja ajatuksena suojautua inflaatiolta – ehdotus vaikuttaa aika karmaisevalta. Ostamistani osakkeista olen maksanut palkkaveron ja nykyinen pääomatulovero on aika linjassa palkkaveroni kanssa.

    Luontevampaa olisi yhdistää pääomatulot muiden ansiotulojen kanssa, jollakin järkevällä vähennyksellä.

    Isoin osa yrittäjistä on oikeita yrittäjiä, joilla on myös yritystoiminnan riskit mukanaan.
    SDP ilmeisesti ajattelee kaikki jonain Nalle suuromistajina, mutta ihan todellisuudessa tuollaisenaan yritystulojen verotus karkoittaa myös alkavat yrittäjät. Ei hyvä homma.

    Korkeimman marginaaliveron pudottaminen 50% on hyvä asia. Ei kenellekään auta olla sen enempää kateellinen – ja paljon ansaitsevia on silti kovin vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Liian vanha kirjoitti 5.1.2011 kello 15:10

    “Tuosta ylimmän marginaaliveron alentamisesta voisi mainita Ruotsissa Bertil Holmlundin ja Martin Söderströmin ekonometrisen tutkimuksen (2007). Sen mukaan ylimmän marginaaliveron alentaminen rahoittaa itsensä jokseenkin kokonaan.”

    Mihinkähän tuokin perustuu ?? Hyvätuloiset ovat yleensä kokonaispalkkauksella, joten työmäärän lisääminen ei vaikuta tuloihin.

    Ellei sitten ole paljon joutoaikaa, jonka voi käyttää sivutöihin, mutta silloin on taas harhautusta puhua suurituloisten pitkistä työpäivistä eli se onkin vain on vain myytti ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Artturi B kirjoitti 5.1.2011 kello 15:18

    Osmo:

    Tähän asiaan liittyy ongelma, jota verotyöryhmä ei ole käsitellyt. Miten turvataan suomalaisten perheyritysten pysyminen suomalaisessa omistuksessa? Tästä asiasta myöhemmin.

    Miks perheyritysten omistaminen on jotenkin parempaa kuin muiden yritysten tai muun omaisuuden omistaminen?

    Se on nyt kapitalisoitunut hintoihin. Jos järjestelystä luovutaan, kestää tovin, että yrityskauppojen hintataso ymmärtää tulla vastaavasti alas.

    Minä luulen, että markkinat osaa hinnoitella muutoksen nopeemmin ja paremmin kuin sinä.

    anonyymi:

    Palkansaaja lienee yhteiskunnalle parempi asia kuin osingonsaaja.

    Väärin. Molemmat lisää muiden hyvinvointia yhtä paljon.

    Samuli Saarelma:

    Miksi on parempi, että ihmiset tekevät työt kuin, että koneet tekisivät? Juuri tätähän ansiotuloverojen keventäminen pääomatuloveron kustannuksella suosisi.

    Niin tai miksi on parempi, että ihmiset käyttävät varallisuutensa omaksi ilokseen, kun voisivat tuottaa sillä hyvinvointia muille?

    Tai miksi on parempi verottaa niiden työtä enemmän joilla on pitkä aikapreferenssi, eli niitä jotka säästävät suuremman osan palkastaan tulevaisuuden kulutusta varten?

    eikö silloin verotus kannattaisi kohdistaa kulutukseen, eli ALV:hen?

    jeps. Just näin.

    pekka+juhana: luin jotain thinkthankin (oiskohan ollu rand institute…) policy paperia, jossa selitettiin ainakin Ruotsin osalta sitä, että pääomatulojen verotuksen laskeminen nostais valtion verotuloja, eli että pääomatuloja verotettais roimasti yli optimin. Ne tulokset oli kyllä varmasti vedetty jostain suht yksinkertaisista ekonometrisistä malleista tai hatusta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Peter kirjoitti 5.1.2011 kello 15:20

    Osmon kirjoituksesta saa hieman sen kuvan kuin osakkeisiin sijoittaminen olisi verotuksen takia hävinnyt/häviämässä kilpailun suhteessa vieraaseen pääomaan. Eiköhän osakeyhtiömuoto kuitenkin tarjoa omistajalle merkittäviä etujakin (rajattu vastuu, tuottomahdollisuudet, osakeyhtiölain tarjoama institutionaalinen pohja ja sitä kautta pienemmät sopimiskustannukset) suhteessa luotottajaan, jolle taas tuo velallisen rajattu vastuu on rasite ja tuottomahdollisuudet rajoitetummat. En tunne asiaa tarkasti, mutta eikö yrittäjän mahdollisuudet “pelata” lainaamalla omalle yritykselleen törmää aika helposti mm. peiteltyä osingonjakoa koskeviin säännöksiin? Siis jos tarkoituksena on päästä samoille tuotoille alemmalla kokonaisverorasituksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Risto kirjoitti 5.1.2011 kello 15:22

    Soininvaara:

    4) Listaamattomien yritysten 90 000 euron verovapaasta osingosta luovutaan ja se korvataan oikeudella jakaa noin neljä prosenttia ( =normaali tuotto) omasta pääomasta noin 30 prosentin kokonaisverotuksella.

    Normaalituotto Hetemäen raportissa ei suinkaan ole mikään 4% vaan “Normaalituottokorko vahvistetaan vuosittain ja se määräytyy keskipitkänä valtionlainakokona[sic]
    yhteisöveron jälkeen.”

    Tämä keskipitkä valtiolainakorko on ymmärtääkseni(?) on nyt jossain 2% kieppeillä (http://www.treasuryfinland.fi/Public/default.aspx?contentid=35642&nodeid=19345 ) ja näillä talousnäkymillä tullee pysymään matalana hyvin pitkään – ja tuosta vielä vähennetään se 22% päältä pois.

    Niinpä yrittäjän kannattaa mieluummin lainata rahaa yritykselleen ja nostaa siitä korkoa kuin merkitä osakkeita ja saada osinkoja. Tämän välttämiseksi normaalituoton verran saisi maksaa osinkoa niin, että kokonaisvero vastaisi melko tarkkaan esitettyä korkotulojen veroa, 30 prosenttia

    Jos yrittäjä lainaa rahaa omalle yritykselleen, niin kaiketi hänellä pitäisi olla oikeus nostaa sille sama korko, mitä ulkopuolinen rahoittaja vaatisi – ja se on taatusti jotain aivan muuta kuin korko mitä valtion täytyy maksaa omista lainoistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Jaakko Särelä kirjoitti 5.1.2011 kello 15:23

    Liian vanha kirjoitti:

    Eli kun yrittäjä voi vapaasti valita tuleeko yhteen tai kahteen kertaan verotetuksi niin ei pidä itkeäkään yhden yhtiömuodon epäedullisuutta, voihan hän vapaasti valita toisinkin

    Yrittäjä toki voi valita noista vaihtoehdoista, mutta kyse kai on siitä, miten yrittäjä tulonsaajana vertautuu toisen palveluksessa olevaan. Kun toisen palveluksessa olevan oikeudellinen vastuu on hyvinkin rajoitettu, yrittäjä joutuu kärsimään huonommasta asemasta joko vastuun suhteen (kommandiitti, toiminimi, jne.) tai verotuksen suhteen (osakeyhtiö).

    Onko sinusta, Liian vanha, yrittäminen jollain tavalla yhteiskunnalle haitallista, jolloin yrittävää kannattaa kokonaisuuden kannalta kohdella toisen palveluksessa olevaa huonommin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Samuli Saarelma kirjoitti 5.1.2011 kello 16:17

    Olisikohan noiden korkeiden tuloluokkien rankkojen verotuksen perusteluna se, mistä OS tuolla alussa puhuu, eli tuloerojen tasaaminen? Sillä, että rikkaita kyykytetään, vähennetään suhteellista köyhyyttä, vaikka absoluuttinen sen vuoksi jopa pahenisi (jos on siis uskominen tuohon, että verokertymä ja sitä myötä rahamäärä, jota voidaan köyhille jakaa, jopa nousisi veroja laskemalla).

    Periaatteessa sama vaikutus saataisiin tietenkin aikaan silläkin, että käytäisiin säännöllisesti tuikkaamassa se rikkaan mersu tuleen, mutta kai verotuksella efektin aikaansaanti tuntuu jotenkin moraalisesti oikeammalta.

    Sitten vähän realistisempaa. Jos ajatellaan, että kulutus on se paha juttu (ketään ei ketuta se, että rikas kierrättää korkeat tulonsa takaisin yritykseen, mutta se, että hän ostaa mersun, sitten tekeekin naapureista vihreitä kateudesta), niin verotuksen painopisteen pitäisi siirtyä entistä enemmän kulutuksen verotukseen, ALV:ia siis ylöspäin ja kaikkien tulomuotojen verotusta alaspäin.

    Tämä yksinään tietenkin sitten poistaa systeemistä progression, minkä voisi sitten palauttaa kansalaispalkalla. Jos käytössä olisi kansalaispalkka, pieni tasainen tulovero ja korkea ALV, olisi systeemissä progressio, mutta verotus kohdistuisi ennen kaikkea kulutukseen.

    Ehkä suurin ongelma tuossa ehdottamassani on se, että toisin kuin tuloja, kulutusta on paljon vaikeampi estää valumasta rajojen yli. Jos haluat asua Suomessa, on sinun vaikea hankkia tuloja jonkun toisen maan suotuisamman verosysteemin kautta. Voit kuitenkin ostaa postimyynnistä sälää ainakin mistä tahansa EU maasta (tai vaikka matkustaa paikalle ja tuoda sen mukanasi) ja maksaa siitä verot sinne. Jos Suomessa olisi rajusti korkeampi ALV kuin muualla EU:ssa, tuo tulisi yleistymään ja seurauksena olisi suomalaisten kauppiaiden epäreilu asema muihin verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Tapio Peltonen kirjoitti 5.1.2011 kello 16:22

    Minä tällaisena tavallisena tallaajana en ymmärrä vinkumista pääomatuloveron korottamisesta (vaivaisella 2 %-yksiköllä). Etenkin jos yhteisöveroa samanaikaisesti alennetaan.

    Mitä tarkoittaa muuten tuo “korvataan oikeudella jakaa noin neljä prosenttia ( =normaali tuotto) omasta pääomasta noin 30 prosentin kokonaisverotuksella.” Mitä tuohon noin 30 prosenttiin on laskettu mukaan? Kuinka niin “noin neljä prosenttia”, eikä “neljä prosenttia”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2011 kello 18:23

    Tapio Peltonen,
    Yhtiöin maksamasta osingosta siltä osin, kun se on tuon normaalituoton sisällä, ehdotetaan maksettavaksi veroa 30 %:n verokannan mukaan 35 prosentista osinkoa eli 10,5 prosenttia. Voitosta on tätä ennen maksettua yhtiöveroa 22 prosenttia, joten voitosta jää jaettavaksi 78 prosenttia, josta siis maksetaan veroa 10,5 prosenttia. Niinpä osingon vero on tuosta jaetusta voitosta 0,105×78% eli 8,19 %. Yhdessä yritysveron kanssa jaetusta voitosta menee tältä osin veroa 30,19%. Jos se maksettaisiin korkona, siitä menisi kokonaisuudessaan veroa 30 %.
    Tuo “normaali tuotto” on valtion pitkän ajan lainojen korko, joka vahvistetaan verotuksen perusteeksi kerran vuodessa. Jos tuo korko on 5 prosenttia, osinkona voidaan jakaa 0,78 x 5% = 3,9%. Tätä käytettiin mietinnössä laskuesimerkkinä. Jos valtion lainojen korko laskee, myös tuo 3,9 % laskee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Tapio Peltonen kirjoitti 5.1.2011 kello 16:25

    Jaaha, en sitten lukenut kunnolla.

    Aika mutkikas ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Kari Koskinen kirjoitti 5.1.2011 kello 16:31

    Pekka+Juhana+Artturi,

    Ainakin minulle on “tavallisesti luotettavista lähteistä” kerrottu, että 90-luvun alussa omistamisen verotusta laskettiin (en tunne yksityiskohtia) ja sen jälkeen verokertymä kasvoi. Syynä voi toki olla muukin kuin veronlasku, mutta selitys Laffer-käyrän oikealla (sic) puolella olemisesta, tuon verotusmuodon osalta, kuullostaisi kyllä uskottavalta.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2011 kello 18:13

    Ainakin minulle on “tavallisesti luotettavista lähteistä” kerrottu, että 90-luvun alussa omistamisen verotusta laskettiin (en tunne yksityiskohtia) ja sen jälkeen verokertymä kasvoi

    Sitten vielä se kausaliteetti. Jos vertailukohdaksi otetaan 90-luvun laman pohja, kaikki toimet, jotka silloin tehtiin “johtivat” parempaan.
    Jos kärsit tammikuun pakkasista, voin myydä korkeasta hinnasta sinulle salaisen loitsun ja takaan, että puolessa vuodessa lämpenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Kari Koskinen kirjoitti 5.1.2011 kello 16:32

    Raimo K:

    Maksavatko vorotkin veroa?

    Ainakin ne kelmit tietääkseni maksavat, jotka tekivät tuon automaattisen tekstinsyötön iPhoneen 🙂

    Kari

    P.S. Yllättävän hankalaa muuten tuntui olevan löytää tuota jaottelua. Tai sitten en vaan osaa 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Kalle kirjoitti 5.1.2011 kello 17:01

    Kuuluu näemmä asiaan olla ajattelematta seurauksia. Jo nyt kaikki kynnellekkenevä raha liputetaan muualle EU:hun täysin laillisesti. Pääomaverotuksen (jonka prosentit sinulla on muuten ihan hatusta) noustessa, entistä pienempiä pääomia kannattaa ketjutella kilpailuykyisempiin maihin. 🙁

    PS. Pääomatulojen veroprosentti on nykyään vähän laskentatavasta riippuen noin 50%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. pekka kirjoitti 5.1.2011 kello 17:17

    Raimo K:

    Jo vain, sijoitusrahasto jne. ei maksa veroa. Veron tosin maksaa rahastosijoittaja sitten, kun sijoitus realisoidaan.

    Tietysti maksaa, mutta jos on kysymys pitkäaikaissäästämisestä sijoitusrahasto saa Hetemäen ehdotuksessa huomattavan lisäedun, koska osingot uudelleen sijoitetaan yksinkertaisesti verotettuna ja myyntivoiton verotus hyötyy todennäköisesti hankintameno-olettaman kautta alemmasta verokannasta aikaan realisoitaessa.
    Sijoitusrahaston sisällä ei myöskään tietenkään tule veroseuraamuksia salkun koostumuksen vaihtamisesta esimerkiksi suhdanteiden vaihtuessa.

    Rahastojen lisäksi on luonnollisesti paljon muitakin mahdollisuuksia osinkoveron välttämiseen kunnollisella verosuunnittelulla. Valtio tulee häviämään ja verojuristit rikastumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Simo Melenius kirjoitti 5.1.2011 kello 17:59

    Miksei yksityisen ihmisen ansio- ja pääomatuloverotusta (ja miksei lahja- ja perintöverotustakin) voisi yhdistää yhden progressiivisen asteikon alle? Päästäisiin samalla siitä keinottelusta, että joku saa aina tulonsa edullisemmin kuin toinen.

    Pitäisi olla ihan sama, saatko ne tulosi työstä, osakkeista, vuokratuloista, lahjoituksena vai perintönä, kun viime kädessä merkityksellistä on se, paljonko saat vuoden aikana tilillesi rahaa. Se summa on vuotuinen tulosi. Saadusta tulosta maksat sitten veroja ja veroprosentti määräytyy tulojen mukaan niinkuin ansiotulosta nykyisinkin.

    Tasaverokin kävisi, kunhan se olisi kaikille tulonlähteille sama.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Yhden hengen Oy kirjoitti 5.1.2011 kello 18:03

    Hei, “Liian vanha”. Mainitsit, että yrittäjällä olisi vapaus valita joko henkilöyhtiön tai osakeyhtiön välillä.

    Näin ehkä teoriassa, mutta käytännössä maailma ei toimi näin. Minä omistan yhden henkilön osakeyhtiön täysin PR-syistä. Toimin alalla, jossa osakeyhtiöt ovat tottuneet toimimaan osakeyhtiöiden kanssa. Jos minulla olisi Ky tai T:mi, niin palvelujeni myynti uusille asiakkaille olisi käytännössä mahdotonta.

    Minusta on aika järjetöntä, että muutaman sadan hengen (?) verokikkailusta nyt sitten rangaistaan oikein rajulla kädellä tuhansia pienyrittäjiä. Aika raju veto yhteiskunnalta tehdä tilanne sellaiseksi, että yrittäjäriskin alaiselle pääomalle saatu tuotto (eli osinko) tulee ainakin minun tapauksessani täysin kannattamattomaksi, minä kun maksan palkastani veroja alle tuon 4. kohdassa mainitun 30% kokonaisveron. Kaikki yrittäjät eivät tosiaankaan ole niin ökyjä, että palkkaveroprosentti olisi automaattisesti >30.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2011 kello 18:09

    Yhden hengen Oy: maksa itsellesi palkkaa!
    Ymmärtääkseni sen toiminimen verotus vastaan palkansaajan verotusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Timbe kirjoitti 5.1.2011 kello 18:18

    @Simo M “Miksei yksityisen ihmisen ansio- ja pääomatuloverotusta (ja miksei lahja- ja perintöverotustakin) voisi yhdistää yhden progressiivisen asteikon alle? Päästäisiin samalla siitä keinottelusta, että joku saa aina tulonsa edullisemmin kuin toinen.”

    Koska tuo juurikin johtaisi siihen keinotteluun. Maailma on globaali nykyään. Hong Kongiin perustamasi firma saa ihan laillisesti periä Suomesta vuokrarahoja ilman mitään veroja. Hallintarekisteristä toimiminen on ihan helppoa, jolloin tietysti pitää verot ilmoittaa itse. Sitten taas ne jotka ei osaa tai eivät viitsi maksaisivat nuo verot. Rikkaimmilla on kuitenkin varoja hoitamassa ammattilaiset, joten ne isot varat heilahtaisivat pois tästä maasta aika äkkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Juuso Koponen kirjoitti 5.1.2011 kello 18:49

    Miksei yksityisen ihmisen ansio- ja pääomatuloverotusta (ja miksei lahja- ja perintöverotustakin) voisi yhdistää yhden progressiivisen asteikon alle? Päästäisiin samalla siitä keinottelusta, että joku saa aina tulonsa edullisemmin kuin toinen.
    Pitäisi olla ihan sama, saatko ne tulosi työstä, osakkeista, vuokratuloista, lahjoituksena vai perintönä, kun viime kädessä merkityksellistä on se, paljonko saat vuoden aikana tilillesi rahaa. Se summa on vuotuinen tulosi. Saadusta tulosta maksat sitten veroja ja veroprosentti määräytyy tulojen mukaan niinkuin ansiotulosta nykyisinkin.

    Amen. Lisäyksenä vielä, että tästä henkilökohtaisesta verosta pitäisi vielä saada vähentää ao. tuloerään aiemmin kohdistetut verot, esimerkiksi siis yrityksen tuloksestaan maksama yhteisövero. Näin kaikkien eri tulolajien saajat olisivat verotuksellisesti samassa asemassa.

    Lisäehdotus paremmin asiaa tuntevien pureskeltavaksi: Myyntivoiton verotuksessa voisi ehkä myös luopua hankintameno-olettamista ja vastaavista vähennyksistä, jolloin veronalaiseksi tulisi koko saatu kauppahinta. Tämän kompensaatioksi tehdyt sijoitukset olisivat kokonaisuudessaan verovähennyskelpoisia. Näin ollen esimerkiksi suuren tulospalkkion saanut henkilö voisi sijoittaa sen saman verovuoden aikana eikä joutuisi maksamaan välistä veroja, vaan vasta sitä mukaa kun sijoitusta realisoidaan. Ylipäänsä järjestely kannustaisi uskoakseni sijoittamaan pitkäjänteisesti pikavoittojen tavoittelemisen sijaan. Toisaalta todellinen arvonnousu tulisi aina kokonaisuudessaan verotetuksi.

    Rajaisin tämän käytännön ehkäpä arvopapereihin, asuntoihin se ei ehkä sovellu kovin hyvin, ainakaan ilman asuntotulon verottamisen tapaista kansalaisten vihaamaa järjestelyä. Lisäksi ennen vähennysoikeuden voimaanastumista tehdyt arvopaperisijoitukset pitäisi tietysti hoitaa loppuun vanhalla käytännöllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Juuso Koponen kirjoitti 5.1.2011 kello 18:53

    Koska tuo juurikin johtaisi siihen keinotteluun. Maailma on globaali nykyään. Hong Kongiin perustamasi firma saa ihan laillisesti periä Suomesta vuokrarahoja ilman mitään veroja. Hallintarekisteristä toimiminen on ihan helppoa, jolloin tietysti pitää verot ilmoittaa itse.

    Avaatko tätä hieman? Miten se, että kaikkien Suomessa asuvien tuloja verotettaisiin yhden verokannan mukaan olisi globaalissa maailmassa sen huonompi kuin että käytetääneri verokantoja? Eihän se estä esimerkiksi yhteisöveron käyttöä, kunhan tämä maksettu vero on vähennyskelpoinen sitten henkilökohtaisessa verotuksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Shakeem kirjoitti 5.1.2011 kello 18:54

    Tuon listaamattoman yrityksen veroedun (voiton yhdenkertainen verottaminen) taustalla oli ilmeisesti myös, omien pääomien pönkittämisen lisäksi, halu suosia pieniä yhtiöitä. Jako listattuihin ja listaamattomiin yhtiöihin on keino, joka karkeasti toteuttaa tätä ajatusta. Ongelmana on nähty nämä suuret listaamattomat yhtiöt, kuten vaikkapa Fazer.

    Syltty,

    SDP:n Kantola vaatii pääomatulojen ja ansiotulojen saattamista samalla viivalle. Sinä sen sijaan tuomitset ehdotuksen vertaamalla listatun osakeyhtiön maksaman osingon ja ansiotulon verotusta. Listatun osakeyhtiön maksama osinko on vain yksi pääomatulon laji. Niitä on hirmuisesti lisää. Voit tutustua niihin katsomalla tuloverolain 2 luvun 32 §.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. juge kirjoitti 5.1.2011 kello 19:22

    Tuo pörssiosinkojen verotusjuttu on uskomaton ehdotus.

    Kun nyt osakkeenomistaja maksaa itse noin 19 prossaa maksaisi hän jatkossa 30 prossaa, yhteensä kaikkinensa osinkoeurosta menisi veroa 45 prossaa noin.

    Paitsi sijoitusyhtiöiltä.

    Ja paitsi ulkomailla asuvilta suomalaisilta.

    Ja paitsi ulkomaisilta omistajilta.

    Onko tässä yhtään mietitty, mitä tuo tarkoittaisi käytännössä?

    Todennäköisesti osinkotulosta verotettava tulo Suomessa romahtaisi. Osa pörssifirmoista hoitaisi osingonjaon ostamalla omia osakkeitaan ja osasta sitten rikkaampi osa siirtäisi toimintansa muualle.

    Ei ole varmaan Suomen tavoitteena tuhota kotimaista omistusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Yhden hengen Oy kirjoitti 5.1.2011 kello 19:30

    Kiitos Osmo aivan loistavasta vinkistä maksaa itselleni palkkaa. Noudatan sitä tälläkin hetkellä, ilman rahaa kun on vaikea elää.

    Mutta tilanne nyt on kuitenkin niin, että olen pistänyt ns. kaiken peliin oman yrityksen pystyttämisessä. Jos firma menee nurin (esim. viime tilivuosi oli yleisen talouslaman vuoksi tappiollinen), niin minulta loppuu palkanmaksu ja siinä rytäkässä sitten menee myös ne osakepääomaan sijoitetut rahatkin.

    Meinaatko ihan tosissaan, ettei minun pitäisi tuolle osakepääomaan sijoittamalleni rahalle saada minkäänlaista järkevää tuottoa muuten kuin palkkana itselleni?

    Ryhtykää yrittäjiksi, kyllä kannattaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Pekka Puolueeton kirjoitti 5.1.2011 kello 19:32

    Aivan järjettömiä nämä kokoomuksen verotyöryhmän esitykset. Kaikista helpointa olisi palata esim. 2007 budjettiin, silloin menot taisivat olla n. 10 miljardia alemmat ? Eli jokaiselle ministeriölle silloin jaetut rahat käyttöön ja enempää ei tipu. Eli leikataan julkisen sektorin palkankorotukset pois, lopetetaan mamujen elättäminen jne.

    Avoir fiscal on verojärjestelmistä paras, nämä kaksinkertaiset osinkoverohössötykset ovat karmivaa luettavaa. Jo nyt sijoittajat maksavat Europpan ja maailman suurimpia veroja. Onneksi on EU ja voimme siirtää sijoitukset vaikka Viroon.

    Jossain oli kai joskus tehty akateeminen tutkimuskin, että optimi pääomavero on 25% Siitä ylimenevää osaa aletaan kiertämään tavalla jos toisella.

    Muistetaan, että pääoman sijoittajalla on riski sijoituksestaan, palkansaajalla ei ole riskiä lyhyemmällä tähtäimellä, palkka on aina maksettava ja sen päälle ansiosidonnainen jos työ loppuukin. Riskistä pitää palkita pienemmällä veroilla! Erityisesti EU:n kevein ansiotuloverotus pienissä tuloissa on ongelma: kymppitonnin tuloista ei juuri ansiotuloveroa makseta. Sama pitäisi olla myös pääomatuloissa. Taitaa olla nykyiselläänkin, että vasta jossain yli 30 000 euron tuloissa ansiotuloverotus on kireämpää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Ville kirjoitti 5.1.2011 kello 19:38

    Mikähän lienee totuus ristiriitaisten väitteiden takana?

    Pieni osakeyhtiö ei vastuiden kannalta eroa juurikaan henkilöyhtiöstä, jos omistajat ovat myös hallituksessa: käytännössä he vastaavat henkilökohtaisesti taloudellisista vastuista – varsinkin verottajan sellaisista. Ja eläkeyhtiöiden edustajat väittävät, että jos yrittäjäeläkevakuutussumman määrää liian pieneksi, eläketurvakeskus vilpin havaitessaan saa periä erotuksen korkojen kanssa jälkikäteen – “ja tekee ahkerasti tarkastuksia”.

    Tosin kerrotaan myös verotuksen porsaanrei’istä, joiden avulla, sopivin järjestelyin välttyy niin yhtiöverolta kuin osinkoveroltakin… Ja on yrittäjiä, jotka nimeävät vastuuhenkilöiksi ihmisiä, jotka eivät edes tiedä että ovat sellaisiksi nimettyjä. Mutta ei kai näiden asioiden pitäisi johtaa kaikkien yrittäjien rankaisemiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Kalle kirjoitti 5.1.2011 kello 19:50

    Yhden…: “…Minusta on aika järjetöntä, että muutaman sadan hengen (?) verokikkailusta nyt sitten rangaistaan oikein rajulla kädellä tuhansia pienyrittäjiä…”

    EU:ssa pääomat saavat liikkua vapaasti. Kukaan lakutaitoinen ei pidä enää rahojaan Suomessa, jos ne vain ovat likvidissä muodossa. Tavoite on tasa-arvoinen Suomi. Sitten kaikki ovat tasa-arvoisia, kun kaikki rahat ovat muualla.

    Vaikka verotuotto nousisi laskemalla pääoma verotusta ei ole ideologisesti oikein, joten sitä ei voida tehdä. Täällä ei verotusta ohjata järjellä, vaan sitä ohjataan tunteella ja vanhoilla ismeillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Investööri kirjoitti 5.1.2011 kello 19:56

    Sijoitustoiminnalla saadut voittojen verotus on vielä perusteettomampaa kuin perintöveron keruu. Perintöveron keruu voidaan perustella vähävaraisten hautauskuluilla yms. mutta sijoittamisesta ei muodostu valtiolle senttiäkään kuluja eikä haittoja. Sijoittamisesta on valtiolle pelkkää hyötyä, kun sijoittajat käyttävät voittojaan kulutukseen, mistä kertyy veroja monella eri tasolla. Lisäksi pankit maksavat saamistaan välityspalkkioista verot. Sijoittajat maksavat huomattavasti keskimääräistä enemmän tuloveroja sekä arvonlisäveroa ostoksistaan. Jos köyhille ei riitä se 60keur, minkä maksan keskimäärin vuodessa pääomatulosta, niin olkoot sitten ilman. Kyllä sijoitukset voi kierrättää verottomiakin reittejä. On siinä huuli pyöreenä köyhällä, kun verojen nostaminen vähensi verotuloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Jukka Tuominen kirjoitti 5.1.2011 kello 20:24

    “Veroton” ???

    Jos listaamattomien yhtiöiden verotusta/yrittäjien verotusta halutaan uudistaa, niin muutos pitää tehdä siihen, miten osakkeen matemaattinen arvo lasketaan. Nythän pääsääntö on: varat-velat.

    Yhtiön varat voivat kasvaa muutenkin kuin jättämällä yhtiön tuottamat voitot taseeseen. Tämä toinen tapa on suora pääoman sijoittaminen vaikkapa rahana taseeseen, jolloin miljoonan varallisuus voi syntyä puhtaana pääomapanostuksena, josta yhtiö ei itsessään ole maksanut veroja. Tällaista osuutta varoista voi sitten kohdella verotuksellisesti “ankarammin” eli puhtaana markkinarahan sijoituksen tuottona; tosin isommalla riskipreemiolla.

    Voittovarojen osalta tilanne on täysin toisenlainen. Jotta taseeseen syntyisi 90.000 euron “veroton” jakomahdollisuus, on yrityksen itsensä (eli yrittäjän) pitänyt maksaa veroja yhteiskunnalle ennakkoon n. 340.000 ja jotta tuo 90.000 euron jakomahdollisuus säilyisi vastaisuudessa , yrityksen pitää säilyttää tuo veroennakon “talletus” taseessaan tuottamalla yhtiöstä osinkona jaetun varallisuusmäärän + siitä maksettavan veron määrä vuosittain. Jokainen voi laskea tuon väitteeni paikkansapitävyyden prosenttilaskuna 1.340.000 * -26% =

    Valtio taasen hyötyy osaltaan tuosta 340.000 veron ennakon / “talletuksen” määrästä pienemällä valtion velan määrällä ja sitä vastaavien pienempien korkomenojen hyöty “valuu” sitten kaikkien veronmaksajien kukkaroon.

    On älyllistä epärehellisyyttä puhua verottomuudesta, jos veroja on maksettu 340.000 ennen kuin voi nostaa “verottomana” 90.000 euroa. Joka tapauksessa noista kakista yrittäjän tuloista maksetaan aina vähintään se 26 %; ennemmin tai myöhemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. xxx kirjoitti 5.1.2011 kello 20:24

    Osa isoimpien osinkotulojen saajista ei kai maksa tulevan uudistuksen jälkeenkään mitään, koska omistamalla yli 10% firmasta osingot saa verottomasti. En ole kuullut tämän uudistuksen yhteydessä puhuttavan, että nämä rikkaimmat vapaaherrat, säätiöt yms. osallistuisivat mitenkään tähän veronkiristykseen vaan maksajiksi tulevat piensijoittajat joiden salkku on alle puoli milj.e.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2011 kello 21:37

    xxx
    Minä omistan oman yritykseni sataprosenttisesti, mutta en saa osinkoja verovapaasti. Eivätkä saa muutkaan, paitsi sen 9 prosenttia ja korkeintaan 90 000 euroa, mutta tätä juuri esitetään poistettavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. N.N. kirjoitti 5.1.2011 kello 20:49

    Suurin yksittäinen verotuksellinen epäkohta Suomessa on liian jyrkkä tuloveron progressio. Ylimmän marginaalin pitäisi laskea esitettyyn 50 %:in.

    Ylipäätään ei ole mitään järkeä rankaista koko valtakunnan kovimmalla verolla niitä, jotka tekevät arvokkainta työtä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Risto kirjoitti 5.1.2011 kello 21:12

    Soininvaara:

    Tuo “normaali tuotto” on valtion pitkän ajan lainojen korko, joka vahvistetaan verotuksen perusteeksi kerran vuodessa. Jos tuo korko on 5 prosenttia, osinkona voidaan jakaa 0,78 x 5% = 3,9%. Tätä käytettiin mietinnössä laskuesimerkkinä. Jos valtion lainojen korko laskee, myös tuo 3,9 % laskee.

    Mietinnössä normaalituotto määritellään valtion *keskipitkän* ajan lainojen korkojen mukaiseksi yhteisöveroprosentilla vähennettynä.
    (sivu 18: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/075_verotus/20100621Verotu/Verotuksen_kehittaemistyoryhman_valiraportti.pdf )
    En tiedä mikä on *keskipitkän* koron määritelmä tässä tapauksessa, mutta ei se kymmentä vuotta pitempi ainakaan voi olla. Marraskuun lukema koroksi, millä valtio voi lainata 10 vuodeksi oli 2,648%. (http://www.treasuryfinland.fi/Public/default.aspx?nodeid=19345 ) Tästä jos ottaa vielä 22% ehdotetun yhteisöveron pois saadaan tulokseksi n. 2,1%. Tämä on aika tavalla alempi luku kuin tuo 3,9% tai 5%. Jos “keskipitkä” lainakorko onkin 5-vuoden korko, niin tulos olisi vielä matalampi .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. nos kirjoitti 5.1.2011 kello 21:17

    Verotuksella on myös selvä yhteys Suomen jääkiekkomenestykseen. Heti kun vuonna 1993 pääomatulojen verotusta kevennettiin, Suomi alkoi pärjäämään kiekossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Esko Niemi kirjoitti 5.1.2011 kello 21:29

    “Niinpä osingon vero on tuosta jaetusta voitosta 0,105×78% eli 8,19 %.”

    Saivartelua ehkä, mutta pitäisi kai olla esimerkiksi:

    “Niinpä osingon vero on 0,105×78% eli 8,19 % voitosta.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Mikko K kirjoitti 5.1.2011 kello 21:35

    Veikkaan että verokertymä pienenee selvästi osinkoveron noston seurauksena. Malli on (taas) staattinen.

    Listatulla yrityksellä vaihtoehtoja on kaksi 1) Osingon vaihtoehtona ostaa takaisin omia osakkeitaan ja mitätöidä ne. Tällöin yhtiön osakkeiden kokonaismäärä vähenee ja yksittäisen osakkeen osuus yrityksestä ja arvo siis nousee. Nousseesta arvosta maksetaan verot vasta osakkeita myydessä, joten vero saattaa siirtyä vuosia eteenpäin. Vertottajan kannalta verovirran nettonykyarvo pienenee ja lähivuosina saatavat verot vähenevät 2) Maksaa osinkoa. Kun vero nousee, tästä tulee aiempaa kannattamattomampaa ja sitä siis rationaalisesti tehdään vähemmän.

    Sijoittaja voi suojautua osinkoverolta, joko erilaisilla säästövakuutusjärjestelyillä tai säästämällä suorien osakesijoitusten sijasta rahastoihin. Tuossa mielessä siis tulonsiirto verottajalta pankeille ja vakuutusyhtiöille.

    Listaamattomat yritykset maksanevat ennen veron nousua huikeat osingot ja seuraava osingonmaksu siirtyy kauas tulevaisuuteen. Lisäksi taseet heikkenevät ja siis konkurssiriski nousee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Artturi B kirjoitti 5.1.2011 kello 21:47

    Samuli Saarelma:

    Olisikohan noiden korkeiden tuloluokkien rankkojen verotuksen perusteluna se, mistä OS tuolla alussa puhuu, eli tuloerojen tasaaminen?

    Ainakin osalle poliitikkoja se on juurikin se peruste. Just luin Arhnimäen blogipostauksen, jossa se kirjoitti, että verotuksen tehtävä on tulojen tasaaminen ja seuraavaksi valtion menojen kattaminen.

    Hassua kyllä miten eri tavalla maailman voi nähdä suht samoista lähtökohdista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Evert The NeveRest kirjoitti 5.1.2011 kello 22:07

    Ihan hyvää analyysia. Ruotsissa ollaan tosin verotuksessa paljolti eri linjoilla kuin Suomessa. Saapi nähdä kumpi voittaa maaottelun tällä saralla.

    Työurista. Niitä voi helposti pidentää loppupäästä myöntämällä (keikka)töissä käyville eläkeläisille verohelpotuksen. Nyt eläkeläiset eivät verojen takia ja varsinkin jälkiverojen pelossa käydä töissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. juge kirjoitti 5.1.2011 kello 22:56

    @esko niemi

    Mikset ole sallinut kommentointia omassa blogissasi

    http://www.eskoniemi.fi/kirjoituksiani_aluepolitiikasta/

    ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Raimo K kirjoitti 5.1.2011 kello 23:36

    Tästä keskustelusta meikäläinen pääomatuloja nauttimaton pulliainen saa vain yhden käsityksen: pääomatulojen verotus pitäisi olla niin yksinkertainen, että kuka tahansa voisi sen ymmärtää.
    Jos firma (juristien, lääkärien tms.) maksaa osinkoa tehdyn työmäärän mukaan, eihän se mitään pääomatuloa ole, vaan palkkaa.
    Ja pääomatulo on tuottoa sijoitetulle pääomalle ja tässä Viron malli tuntuu järkevältä: tulo verotetaan siinä vaiheessa, kun se maksetaan yrityksestä ulos.
    Jos se jätetään firmaan ja käytetään sen kehittämiseen, veroa ei mene. Yksinkertainen malli, on toiminut Virossa, toimisi varmaan myös Suomessa.
    Ja suuri joukko verosuunnittelijoita jäisi työttömäksi 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. S&S kirjoitti 6.1.2011 kello 0:02

    Kyllä nimimerkki xxx oli jäljillä kommenteissaan. Ei luonnolliset henkilöt, sijoitusyhtiöt ja yli 10%:n Oyj omistajat saavat vapautuksen verotyöryhmän ehdotuksessa. Jotten kirjottaisi ohi totuuden, viittaa toiseen kirjoitukseen aiheesta jonka toivottavasti voit joskus lukea:

    https://www.nordnet.fi/mux/web/analys/experterna/expert/kommentar.html?expert=LINDSTROM&id=3601

    Ulkomaiset sijoittajat maksavat pääomaveronsa kotimaahansa, mutta saavat yhteisöveron alennuksen kokonaan itselleen verrattuna kotimaisiin sijoittajiin. Ja mikäli ulkomaisten sijoittajien suosiminen näin toteutuu, lienee päivänselvää että julkisten osakeyhtiöiden omistuspaino keskittyy vero-ohjauksen mukaisesti ulkomaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. jussi kirjoitti 6.1.2011 kello 0:34

    Aina kai voi myydä yhtiönsä omalle yritykselleen viroon, jonne sitten osingot maksaa verottomina. Tai nostaa voitot vuokrina korkoina myyntivoittoina jne. Ahneella on…

    Pääomaverokeskustelussa aina todetaan tuloerojen kasvu koska ylimmän 2 prosentin tulot ovat nousseet valtavasti tämän suuren verouudistuksen jälkeen. He unohtavat että ennen verouudistusta se yrityksensä myynyt 2 prosenttia ei maksanut myyntivoitosta lainkaan veroa. Hetemäen ryhmän jäsenet palkkakuninkaina selvästi kadehtivat yrittäjiä, mutta saattaa olla että palkkaeliitiltä loppuvat uudistuksen myötä palkanmaksajat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. lasse kirjoitti 6.1.2011 kello 0:57

    Yksi tärkeä ja täysin huomiotta jäävä asia erityisesti pienyritysten verotuksessa on kassavarat. Nykyisessä verotuksessa yrityksen tilillä olevat rahat eivät vaikuta mitenkään verotukseen, vaan verot lasketaan kirjanpidon arvosta. Nykyinen verojärjestelmä onkin juuri siksi hyvä, että taseeseen ei voi piilottaa voittoa vaan tilit tasataan joka vuosi. Ongelma syntyy kun tähän järjestelmään lisätään suomalainen ennakkoverolippujärjestelmä (käsittääkseni vastaavaa ei ole muualla). Verottaja kerää yhteisöverot jo tilikauden aikana , etteivät yrittäjät ehdi tilikauden lopussa livahtaa Thaimaan koneeseen verorahojen kanssa. Tämä aiheuttaa ongelman: kun yritystoiminnan kassavirta pienyrityksillä menee kädestä suuhun , ei kassassa ole löysää rahaa. Nyt verottaja kerää ennakkoverot kassavaroista ja kuinkas sattuikaan: kassassa ei ole rahaa jolla maksaa palkkaa itselle, juokseviin kuluihin ym. vähennyskelpoiseen. Tilikauden lopussa yritys näyttää “teknistä voittoa” ennakkoverojen verran.Jos hakee ennakkoveroja poistettavaksi ne poistetaan tai alennetaan melko automaattisesti. Mutta silloin täytyy pitää huoli ettei voittoa synny, koska silloin yhteisövero täytyy maksaa tulevalla tilikaudella kassavaroista, joka on taas pois seuraavan tilikauden kuluista. Tämän esimerkkini tarkoitus on sanoa että pienyrityksellä verosuunnittelu on useammin taiteilua turhan veronmaksun välttämiseksi kuin verokikkailua. Ja jos kassaa haluaa kerätä tämän välttämiseksi , siitä täytyy maksaa yhteisövero.

    +++

    Yrittäjäeläke eli YEL-maksu perustuu siis todella ilmoitettuun tuloon. Eläkekertymä on todella vaatimaton alle 20000€ ilmoitetulla tulolla , vasta tuon jälkeen se alkaa nousta. Pölhöyden huippu on uusien yrittäjien alennettu YEL-maksu. Kolme ensimmäistä vuotta uusi yrittäjä saa maksaa puolitettua YEL-maksua ( eläkekertymä ja sairaspäivärahat on tietysti myös puolitettu). Tämä tietysti johtaa siihen , että markkinoille puskee jatkuvasti uusia yrittäjiä , joiden kulurakenne ja hinnoittelu perustuu puolikkaaseen maksuun. Kun kolme vuotta täyttyy, on täysi maksu jo melkoinen shokki yritykselle, usein noin kuukauden palkan verran lisäkulua/vuosi. Tässä tilanteessa moni joutuu alentamaan YEL-tuloa tai sitten tinkimään vapaaehtoisista tapaturma- ja sairasvakuutuksista, varsinkin kun koko ajan tulee markkinoille uusia alennetun maksun yrittäjiä. Vakuutusyhtiöitä tämä ei haittaa , koska niiden maksuvelvoitteet ovat minimaalisen pienet mutta “hallinto””kulut” samat kuin isoissa vakuutuksissa. Väitän että jos tämä käytäntö muutettaisiin, kuultaisiin paljon vähemmän marinaa yrittäjien sosiaaliturvasta. Ja jos YEL sidottaisiin todellisiin vuosipalkkoihin, loppuisi marina kokonaan+ n.1/3-osa Suomen yrityksistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Kari Koskinen kirjoitti 6.1.2011 kello 8:19

    Osmo Soininvaara:

    Sitten vielä se kausaliteetti. Jos vertailukohdaksi otetaan 90-luvun laman pohja, kaikki toimet, jotka silloin tehtiin “johtivat” parempaan.

    Niin, jopa sellainen kausaliteetti olisi mahdollisuuksien rajoissa, että se taloudellinen nousu osin _johtui_ siitä veromuutoksesta. Tai sitten ei, mutta sinähän uskot minua enemmän valtion vaikutusmahdollisuuksiin 🙂

    Eihän tuota tietenkään voida tietää, mutta siihen nyt kuitenkin viittaa useampi eri asia, kuten (1) se tosiasia, että näin tapahtui 90-luvun alussa, (2) ekonomistien mallit, joihin täällä on viitattu ja (3) se, että yritys voi poikkeuksellisen helposti vaikuttaa monella tavalla maksamiinsa veroihin (yritys pystyy järjestelemään asioita varsin monella tavalla).

    Ei meidän tarvitse tästä olla samaa mieltä, ja tuskin tulemme olemaankaan. Mutta älä nyt, Osmo hyvä, ohita tätä näkökantaa ihan pelkällä olankohautuksella. Ei tässä ole kyse mistään “verokilpailusta” tai yleensä kiusanteosta, vaan Suomen elämisen edellytyksistä.

    Ja jos sinne “turhien toiveiden tynnyriin” nyt asioita saa heittää, niin minusta jokaisen puolueen ja/tai valtion kannattaisi rakennella jonkinlainen ajatus siitä, miten verotus tulisi järjestää, jos lähdettäisiin puhtaalta pöydältä. Sen jälkeen olisi ehkä helpompaa pohtia yksittäisiä muutoksiakin.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. uusi kasvo täällä kirjoitti 6.1.2011 kello 10:14

    -poistetaan kiinteä pääomavero siten että sitä verotetaan samoin kuin ansiotuloja.

    tämä johtaa siihen että omistajat alkavat investoida kuten ennenkin(ennen90luvun uudistusta)kun se on “kannattavampaa”kuin antaa verottajalle puolet korkeista pääomatuloista.

    ja ne populistiyrittäjät jotka vastustavat ehdotusta ja uhkaavat sen takia jättää suomen,niin tervemenoa.
    Suomi on kuitenkin Suomalaisille se paras maa asua.

    yritysveroa voidaan näin ollen laskea vaikka irlannin tasolle->saadaan pääkonttoreita suomeen?

    ja eikös pääomatulo ole firman voittoa joka vain maksetaan kevyemmin verotettuna?siis tuloksesta on jo maksettu palkat,kulut,korot jne jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. pekka kirjoitti 6.1.2011 kello 10:51

    xxx:

    Osa isoimpien osinkotulojen saajista ei kai maksa tulevan uudistuksen jälkeenkään mitään, koska omistamalla yli 10% firmasta osingot saa verottomasti.

    Listaamaton yritys joka omistaa yli 10% listatun yrityksen osakkeista saa osingot yhdenkertaisesti verotettuina. Kun tuo listaamaton yritys maksaa edelleen osinkoja omistajilleen, heitä verotetaan normaalisti, eli maksimi jota esimerkiksi Herlinit voivat saada sijoitusyhtiön kautta omistamistaan Koneen ja Cargotecin osingoista “verottomasti” (26% verokannalla) on 90000-euroa vuodessa.

    Henkilöomistaja, joka omistaa suoraan yli 10% pörssiyhtiöstä ei saa mitään yhdenkertaisesti verotettuna. Siten Aatos Erkko maksaa suoraan omistamistaan Sanoman osakkeista (yli 10%) osinkoveroa yhteensä 40,6%. Jos epäilet, niin tämän voi helposti tarkastaa Hesarin verokoneen ja Sanoman osakasluettelon avulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Syltty kirjoitti 6.1.2011 kello 10:58

    Voin hyväksyä Hetemäen työryhmän esityksen kokonaisuutena, mutta jos sille linjalle lähdetään että kuritetaan vain yrittäjiä, niin takaan, että en tule maksamaan senttiäkään nykyistä enempää veroja.

    Keinot verosuunnitteluun ja suoraan veronkiertoonkin ovat moninaiset. Esimerkiksi tehtailemalla pari olematonta matkalaskua per kuukausi voi pienyrittäjä alentaa kivasti omaa veroprosenttiaan. Maltillisesti toteutettuna tuosta ei kyllä voi mitenkään jäädä kiinni.

    Pitserioissa verojenkierto on ihan maan tapa, ilmeisesti tämä sama tapa pitää kaikin mahdollisin keinoin saada koskemaan kaikkia yrityksiä.

    Kun verot aletaan tuntemaan epäoikeudenmukaisiksi, niitä kierretään minkä keretään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. tpyyluoma kirjoitti 6.1.2011 kello 11:08

    Tuloverosta vielä. Tuloveroasteikko loppuu 66 400 euron vuosituloihin, sen jälkeen menee pelkkään tuloveroon 30%. Tuo tarkoittaa käytännössä noin 5 000 euron kuukausituloja, joka ei asiantuntija-aloilla ole mitenkään tavatonta. Epäilen vahvasti että tuo on jopa verotuoton kannalta liian kireä veroaste, vaikkapa lääkärin motivaatioon tehdä ylitöitä tuo kyllä osuu. Yksi vaihtoehto olisi nostaa tuota alarajaa esimerkiksi 100 000 vuodessa.

    Toinen mikä tuntuu epäoikeudenmukaiselta on että jos yhteiskunta nyt kerran on sitä mieltä että pariskunnalla on yhteiset tulot esimerkiksi sosiaalietuuksien kannalta, niin miksi niitä sitten verotetaan erikseen? Esimerkki:

    Pariskunta Pekka ja Tiina. Pekalla on hyvät 60 000 euron vuositulot, mikä tarkoittaa noin 35% kokonaisveroastetta. Tiina on työtön eikä puolison tuloharkinnan vuoksi saa lainkaan tukia. Eli nettotulot vuodessa 19 500 euroa per naama ja veroaste 35%. Suomalaisten mediaaninettovuositulot on noin 21 000 euroa.

    Pariskunta Jaska ja Mirja. Kummallakin 30 000 euron vuositulot. Nettovuositulot 22 800 ja veroaste noin 25%. Erona Pekkaan ja Tiinaan yhteensä hilpeät 7 000 euroa vuodessa.

    Tämä on täysin käsittämätöntä ja epäoikeudenmukaista, ja esimerkki ei valitettavasti ole fiktiivinen. Odotin tätä vähän SATA-komitealta, mutta jos nyt vaikka verouudistuksen yhteydessä päätetään että onko se talousyksikkö perhe vai yksilö, ja sitten verot, tuet, ylipäänsä kaikki laitetaan sen mukaan selkeyden ja oikeudenmukaisuuden vuoksi. Se kumpi sen pitäisi olla on toissijaista mutta ei tämä nyt voi mennä niin että veroja maksetaan yksilöinä mutta tukia haetaan perheenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Kalle kirjoitti 6.1.2011 kello 11:09

    N.N: “Suurin yksittäinen verotuksellinen epäkohta Suomessa on liian jyrkkä tuloveron progressio…”

    Kun vertaa muihin maihin, niin kyllä suomessa on varaa kiristää reippaasti tuloveroasteikon alapään verotusta. Se vain ei jostain syystä ole suosittu aihe? 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. pekka kirjoitti 6.1.2011 kello 11:37

    Kommentti Osmon aloitusotsikosta
    “Verotyöryhmän kommentointia 5: rikkaiden välinen tulontasaus”

    On vähän populistista leimata kaikki pääomatuloja saavat rikkaiksi, etenkin jos muistetaan, että pääomatulojen prosentilla verotetaan myös mökin mummojen pankkitilejä (lähdevero).

    Mutta, jos unohdetaan pankkitalletusten lähdevero, niin eivät “oikeat” pääomatulotkaan valtaosaltaan niin kauhean suuria ole.

    Pääomatuloja sai 2008 1,1 miljoonaa suomalaista. Heistä vain 129305 sai pääomatuloja yli 60000 euroa. 60000 euron raja on siksi mielenkiintoinen, että silloin 2011-veroprosenttilaskuri antaa ansiotulojen veroprosentiksi 29 (Espoo, väestörekisteri, ei vähennyksiä). Noin 90% pääomatulojen saajista maksaa siis pääomatuloistaan enemmän veroa, kuin saman kokoisista ansiotuloista menisi.

    Lukuja voi katsella täältä:
    http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/tul/tvt/2008/2008_fi.asp

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. TimoT kirjoitti 6.1.2011 kello 11:42

    Timon veromalli:
    Perustelut: kulutukseen nostettavaa tuloa on syytä verottaa aina samalla tavalla tulolähteestä riippumatta.
    Ratkaisu:
    1. Yhteisöverokanta asetetaan sille tasolle, että se vastaa ansiotulojen tasa-% veroa eli kunnallisveroa ja muita sen perusteella määräytyviä maksuja. Tätä veroa perittäisiin kaikilta yrityksiltä juridisesta muodosta riippumatta.
    2. Palkoista ja muista ansiotuloista menisi vero nykyisen järjestelmän mukaan eli kunnallis- ja valtionvero.
    3. Pääomatuloista perittäisiin valtionveroa saman taulukon mukaan kuin ansiotuloista. Tämä yhdistettynä yrityksen jo maksamaan veroon tekisi pääomatulot täsmälleen samalla tavalla verotetuiksi kuin ansiotulot.
    4. Kaikenlaisen kikkailun estämiseksi omistajien omalle yritykselleen lainaama raha rinnastettaisiin osakepääomaan, joten sille maksettua korkoa yritys ei saisi vähentää verotettasvasta tuloksestaan.
    5. Metsätalouden verotus mietittäisiin kokonaan uusiksi, niin että siitäkin tulosta maksettaisiin saman verran veroa kuin muistakin tuloista. Tämä vaatii lisäpohdintaa, koska se poikkeaa luonteeltaan täysin muusta ansiotoiminnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Liian vanha kirjoitti 6.1.2011 kello 11:49

    Suomessa on jo käytännössä tasavero, jossa on jonkinlainen perusvähennys.Vetoaminen siihen, että hajonta on suuri ei oikein käy, sillä suurin osa ylemmsiiä tuloluokissa oleva voi suunnitela tulorakenteensa.
    Nyt tätä on tarkoitus rukana feidaalisuuntaaan eli köyhät maksavat verot ja rikkaat ovat verovapaa luokka

    Veronalainen tulo vero %

    1 – 4 999 5,8
    5 000 – 9 999 8,0
    10 000 – 14 999 13,5
    15 000 – 19 999 16,9
    20 000 – 24 999 17,7
    25 000 – 34 999 20,9
    35 000 – 54 999 25,8
    55 000 – 74 999 30,0
    75 000 – 99 999 32,6
    100 000 – 149 999 33,6
    150 000 – 299 999 33,4
    300 000 29,0

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Samuli Saarelma kirjoitti 6.1.2011 kello 12:08

    Olen tpyyluoman kanssa täsmälleen samaa mieltä, että perhe on luonnollisempi talousyksikkö kuin yksilö ja tuloverotuksen pitäisikin kohdistua siihen aivan kuten yhteiskunnan tuetkin kohdistuvat. Ei ole edes teknisesti yhtään vaikeampaa järkätä verotusta perhekohtaiseksi siinä, missä tukisysteemit on sellaisiksi tehty.

    Perheverotus voisi johtaa jossain määrin lumeliittoihin, mutta enpä usko tämän olevan erityisen merkittävä asia. Ennemminkin positiivista vaikutusta syntyisi siitä, että ihmiset solmisivat enemmän avioliittoja ja pitäisivät niistä tiukemmin kiinni. Avioliitoilla on selviä positiivisia ulkoisvaikutuksia muulle yhteiskunnalle. Jos perheverotuksen piiriin pääsemisen kriteeri olisi juuri tuo avioliitto, niin ei tarvitsisi sitten edes vehdata sen kanssa, kuka asuu kenen luona ja onko kyseessä avoliitto vai mikä.

    Nyt yhteiskunnan pitää vahdata sitä, onko jonkun yhteiskunnan tukia nostavan kanssa asuva palkkatyöläinen hänen kanssaan samassa taloudessa vai jotain muuta. Tämä vähenisi, jos tuo palkkatyöläinen hyötyisi siitä, että rehellisesti tunnustaisi kyseessä olevan pysyvä liitto sen sijaan, että vehtaa jonkun oman osoitteen tai jopa poste restanten kanssa vain, jottei sen puolison tuet putoaisi.

    Mitä tulee oikeudenmukaisuuteen, niin tuo tpyyluoman esimerkki osoittaa hyvin, että ei voi olla oikein, että korkea- ja matalatuloisen muodostamaa perhettä verotetaan rankemmin kuin kahden keskituloisen.

    Osaako joku sanoa, mikä on nykysysteemin perustelu? Onko se se, että verotulot putoaisivat, kun korkeatuloisten isien verotus laskisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Pekka Taipale kirjoitti 6.1.2011 kello 12:20

    Simo M:
    >Miksei yksityisen ihmisen ansio- ja
    >pääomatuloverotusta (ja miksei lahja- ja
    >perintöverotustakin) voisi yhdistää yhden
    >progressiivisen asteikon alle? Päästäisiin samalla
    >siitä keinottelusta, että joku saa aina tulonsa
    >edullisemmin kuin toinen.

    Herätys ja haloo. Merkittävät yksittäiset pääomatulopotit kertyvät siitä, kun joku myy kasvattamansa yrityksen. Menee kymmenen vuotta ilman mainittavia pääomatuloja, sitten tulee muutama miljoona.

    Jos näitä potteja ryhdytään verottamaan progressiivisesti, seurauksena on vain että firmaansa myyvät muuttavat johonkin veroparatiisiin, vaikkapa Ruotsiin, puoleksi vuodeksi. Valtio jää nuolemana näppejään näiden nykyistenkin veroprosenttien verran, muu ei muutu.

    Pieniä pääomatulopurojen virtoja keräävät taas joutuvat organisoimaan tulonsa rahastoihin tms instrumentteihin, mutta valtio ei silti kyllä kerää sen enempää rahaa.

    Veronkiristäjien maailma on iankaikkisen staattinen nollasummapeli, joka ei siedä silmien avaamista. Tämän sanon, vaikka itselläni ei ole mitään maininnan arvoisia pääomatuloja.

    Miksei muuten kukaan ole vielä keksinyt, että suurituloiset saavat nettotulonsa käteen verottomina? Nettotulot verolle!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. nos kirjoitti 6.1.2011 kello 12:57

    1990-luvun alussa bkt laski parissa vuodessa kymmenkunta prosenttia. Vuonna 2009 bkt taisi laskea sellaisen 8 % edelliseen vuoteen verrattuna. 20 vuoden päästä talouden nousu ja verotulojen kasvu silloin suuren taantuman jälkeen pantaneen ruoan alv-alennuksen ja perintöveronalennuksen piikkiin. Ai niin – onhan ne metsäverotuksen huojennukset ja työnantajamaksuanteeksiannot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Juuso Koponen kirjoitti 6.1.2011 kello 14:36

    Meinaatko ihan tosissaan, ettei minun pitäisi tuolle osakepääomaan sijoittamalleni rahalle saada minkäänlaista järkevää tuottoa muuten kuin palkkana itselleni?

    Mitä merkitystä sillä on, otatko yrityksestäsi rahan ulos palkkana vai osinkona? Jos osinkoa verotetaan liian ankarasti, kannattaa ottaa palkkana ja vastaavasti toisin päin.

    Ja voinee niinkin toimia, että jos Oy on olemassa vain imagosyistä ja oikeasti haluaisi toimia henkilöyhtiönä, voi perustaa vaikka erillisen toiminimen joka myy palveluitaan Oy:lle joka vain laskuttaa ne asiakkailta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Papparainen kirjoitti 6.1.2011 kello 14:56

    Mihin kohtaan Vihreät sijoittuvat poliittisella kartalla? Vaikuttaa siltä, että verotuskysymyksissä Vihreät ovat vauraan (ylemmän) keskiluokan asialla. Niukka, mutta kannustava perusturva yhdistettynä älyttöman kalliiseen elämiseen. Toisinaan jopa kokoomuslaiset kiroilee vihreitä jarruina. Ja vähemmistöjen etujen ajamisessa tiukan vasemmistolainen kuten myös maahanmuuttopolitiikassakin. Tausta on kuitenkin käsittääkseni kokoomuslainen (vähemmistöjen etujen ajaminen ja ympäristökysymykset saaneet myös vasemmistotaustaisia remmiin) ja hyvin kaupunkilainen.

    Ja asiaan…Suomessa käsittääkseni aika vähän ylimpään marginaaliveroasteeseen yltäviä. Lähinnä korkeimmat virkamiehet, lääkärit ja lakimiehet yltävät palkkatuloillaan. Onko olemassa näyttöä, että korkeimman marginaaliveroasteenlasku lisää BKT:tä eli ahkeroittaa näitä kovan tuntipalkan hemmoja, jotka arvostavat myös vapaa-aikaansa? Niihin toiminimi yrittäjiin, jotka nostavat palkkansa rehellisesti palkkatuloina muutoksella on ilman muuta kannustava vaikutus.Kaipaisin kuitenkin lukuja pöytään!

    Terveydenhoitoalalle tulisi ehdottomasti säätää arvonlisäverovelvollisuus! (23% myös kovapalkkaisille lääkäri”yrittäjille”) Eli yksityisiä lääkäreitä tuetaan sekä alvittomuudella että kelakorvauksilla ja lisäksi tavattoman kalliilla koulutuksella. Ja kehtaavat vielä napista korkeasta marginaaliverotuksesta. huhhei…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Kari Koskinen kirjoitti 6.1.2011 kello 15:08

    Kah, Hesarissa on reagoitu kyselemiseeni 🙂

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Kari Koskinen kirjoitti 6.1.2011 kello 16:20

    Tpyyluom ja Samuli,

    Joo, olen samaa mieltä, että asiaa pitäisi katsoa tuosta näkökulmasta. On tullut nähtyä “mielenkiintoisia” asumisjärjestelyjä tämän asian tiimolta, ihan asuinkunnan tai maan optimointia myöden.

    Ratkaisuehdotusta ei tällä kertaa ole, mutta sen sijaan kerron anekdootin. Asuin jonkin aikaa sitten ulkomailla ja keskustelimme auton tuonnista (ilman veroja) juristiystäväni kanssa. Totesin ajatuksen järkeväksi, paitsi ettei minulla ole tarvetta autolle. Juristiystäväni totesi, että “myy se minulle”, johon minä että “ei sillä saa kolmeen vuoteen ajaa kuin perheenjäsen”. “Ei ole ongelma, kunhan vain rekisteeöimme parisuhteemme” 🙂

    Silloiset tyttöystämme eivät arviomme mukaan olisi osanneet arvostaa (vaikka juristeja ovatkin), joten homma jäi. Mikä oli vähän sääli, koska ei niistä silloisista parisuhteistakaan lopulta mitään tullut…

    Että ollaanhan sitten varovaisia näiden juttujen säätämisessä!

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Simo Melenius kirjoitti 6.1.2011 kello 19:10

    @Pekka Taipale: “Herätys ja haloo. Merkittävät yksittäiset pääomatulopotit kertyvät siitä, kun joku myy kasvattamansa yrityksen. Menee kymmenen vuotta ilman mainittavia pääomatuloja, sitten tulee muutama miljoona. Jos näitä potteja ryhdytään verottamaan progressiivisesti, seurauksena on vain että”

    Kuten sanoin, saa verottaa tasaverollakin kaikkea tuloa; Suomessa on vaan jostain syystä tykätty progressiivisesta verosta. Viimeistään tasaveron kanssa pitäisi olla irrelevanttia, tuleeko tulo pienissä erissä vai isona pläjäyksenä yhdellä kertaa.

    @Timbe: “Koska tuo juurikin johtaisi siihen keinotteluun. Maailma on globaali nykyään. Hong Kongiin perustamasi firma saa ihan laillisesti periä Suomesta vuokrarahoja ilman mitään veroja.”

    ja

    @Pekka Taipale: “…firmaansa myyvät muuttavat johonkin veroparatiisiin, vaikkapa Ruotsiin, puoleksi vuodeksi. Valtio jää nuolemana näppejään näiden nykyistenkin veroprosenttien verran, muu ei muutu. Pieniä pääomatulopurojen virtoja keräävät taas joutuvat organisoimaan tulonsa rahastoihin tms instrumentteihin, mutta valtio ei silti kyllä kerää sen enempää rahaa.”

    Saahan niitä vapaasti kerätä mihin vaan haluaa, mutta tässä ajatusmallissa valtio pääsee keräämään verot heti, kun joku siirtää tulojaan sieltä rahastosta itselleen. Se kun on sitä tuloa: harva kun elää vuodesta toiseen ilman tuloja, ja jos elää, niin joku ne varat joskus saa tulona, esimerkiksi joku perillinen. (Eihän esimerkiksi osakkeista nytkään tarvitse maksaa mitään veroja ennen kuin ne myy ja saa myyntivoittoa.)

    Kantava ajatus oli, että siinä vaiheessa kun syntyy henkilökohtaista tuloa, sillä ei nimenomaan tulisi olla merkitystä, mistä ne ovat peräisin (työ, pääoma, muu). Tämä ajatus siis koskee vain sitä loppuvaihetta, missä varat tuloutuvat yksityishenkilölle.

    Yleisesti lisäisin vielä, että ulkomaisten omistusten kautta voi nykyisinkin vähentää tai kiertää veroja. Mutta vaikka henkilöllä olisi minkälainen firma Hong Kongissa, niin jossain vaiheessa hän haluaa niitä rahoja siirtää Suomeen, mistä sitten syntyy sitä tuloa. Jos myy firmansa Ruotsissa ja muuttaa takaisin Suomeen, niin viimeistään silloin Ruotsissa kerätty tulo realisoituu Suomen kansalaisen omistukseen.

    (Tietenkin voi jäädä Ruotsiin asumaan tai pitää jossain veroparatiisissa tiliä ja luottokorttia eikä ikinä tulouttaa omistuksiaan Suomeen, mutta noinhan voi tehdä nykyisinkin, joskin veroviranomainen voi kiinnostua asiasta, jos silti asuu Suomessa. Harva taas lähtee noin radikaaliin touhuun, vaikka osa toisaalta kuitenkin aina lähteekin.)

    P.S. Miten täällä onnistuu lainaaminen tyyliin blockquote? Joillakuilla on nätti pystyviiva lainatun tekstin kohdalla. Miten se tägätään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. tpyyluoma kirjoitti 6.1.2011 kello 19:56

    Saarelma, en halunnut sanoa että pitäisi saada perheverotus, siinä olisi hyvät puolensa mutta myös ongelmansa. Pointti on että se että pitäisi olla joko yksilökohtainen tai perhekohtainen järjestelmä, eikä niin että jotkut etuudet on perhekohtaisia ja toiset sekä verot yksilökohtaisia, tuosta seuraa aivan älyttömiä tilanteita ja kannustimia. Realistisempaa olisi varmaan mennä täysin yksilökohtaiseen järjestelmään.

    Ja demarit muuten päivän uutisen mukaan kannattaa lapsilisien poistamista perheiltä joidenka yhteenlasketut tulot on yli 100 000 euroa. Asiasta sinänsä muuten mitään mieltä, lapsilisä nyt on de facto lapsiperheiden verovähennys, mutta koettakaa nyt päättää että mikä se yksikkö on!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Yhden hengen Oy kirjoitti 6.1.2011 kello 23:27

    Täällä vaikuttaa selkeästi olevan sellainen tunnelma useassakin kommentissa, että vain huijarit saavat osinkoja tai omistavat yrityksiä ja siksipä pääomatuloja pitää verottaa maksimaalisesti ja progressiivisesti.

    Kukaan ei tunnu ymmärtävän sitä yksityiskohtaa, että pääoma ja sen avulla luodut yritykset saavat aikaiseksi valtiontalouteen aika paljon hyvää.

    Esimerkiksi Oy-muotoisena olen omalla toiminnallani tulouttanut valtiolle hyvinä vuosina kasan rahaa yritysveroina. Jos siirtyisin takaisin palkkatyöläiseksi, mikä vastuu-työmäärä-verotus -tekijöiden analyysin jälkeen lienee kohta fiksuinta, tämä yritysveroraha jäisi valtiolta saamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Syltty kirjoitti 7.1.2011 kello 9:03

    Liian vanha
    “Suomessa on jo käytännössä tasavero, jossa on jonkinlainen perusvähennys.”

    Tosin ainakin itselläni on 40% marginaalivero vaikka kokonaan menee veroa vain 25%. Minusta tuo vaikuttaa progressiolta.

    Mutta jos olet tuota mieltä, lienet myös sitä mieltä ettäon aivan sama lopettaa valtionveron progressiivisuus ja muuttaa se kokonaan tasaveroksi, kun se vain sotkee ja monimutkaistaa asioita, eiks niin?

    (sinänsä olet oikeassa siinä, että kyllähän se progressiivisuus saadaan aikaan tasaprosentilla ja könttävähennyksellä)

    Shakeem
    “SDP:n Kantola vaatii pääomatulojen ja ansiotulojen saattamista samalla viivalle. Sinä sen sijaan tuomitset ehdotuksen vertaamalla listatun osakeyhtiön maksaman osingon ja ansiotulon verotusta. “

    Ei, vaan Kantola sumuttaa, vaatimalla tuloja samalle viivalle, vaikka oikeasti vaatiikin palkkatuloille keveämpää verotusta.

    Ne ovat samalla viivalla vasta kun yksityisyrittäjälle on sama, ottaako firmasta osinkoja vai palkkatuloa.

    Samuli Saarelma, perheverotuksesta
    “Osaako joku sanoa, mikä on nykysysteemin perustelu?”

    Perustelu lienee kaksiosainen, jonkinsorttinen vasemmiston ja feministien allianssi. Vasemmistolaiset haluavat tietenkin kyykyttää rikkaita kovilla veroilla ja feministit (ja vasemimstolaiset) haluavat pakottaa naiset töihin. Näin toteutuu tasa-arvo, kun kaikki puristetaan samaan muottiin.

    Juuso Koponen
    Mitä merkitystä sillä on, otatko yrityksestäsi rahan ulos palkkana vai osinkona?

    Sehän riippuu verotuksen detaljeista. Nykyinen verojärjestelmä kannustaa keräämään vahvan taseen. Jos verotusta muutetaan sellaiseksi, ettei firmoihin kannata jättää varoja entiseen malliin, taseet ja samalla taantumankesto ohenee.

    Simo Melenius
    Kantava ajatus oli, että siinä vaiheessa kun syntyy henkilökohtaista tuloa, sillä ei nimenomaan tulisi olla merkitystä, mistä ne ovat peräisin (työ, pääoma, muu).

    Hieno ajatus, joka ei tosin ota huomioon sitä että pääomat ja niiden perässä myös pääomatulot vilistävät ulkomaille helpommin kuin työtulot.

    Ruotsin kaikki rikkaathan asuivat yhteen väliin ulkomailla, eli kyllä se tuloerojen tasaaminen oikeati onnistuu ajamalla tarpeeksi varakkaat ihmiset pois täältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. TimoT kirjoitti 7.1.2011 kello 11:25

    Timon veromalli, osa 2 metsätalouden verotus.
    Peruste: Metsätuloista maksetaan veroja samalla tavalla kuin muistakin tuloista.
    Ratkaisu:
    1. Puunmyyntituloista verotetaan samalla tavalla kuin nykyisinkin.
    2. Tuloihin lisätään myös metsän myyntitulot maapohjineen myytäessä. Tarvittaessa voi käyttää tulontasausta, jos veroasteikko on progressiivinen.
    3. Mikäli metsä on hankittu vastikkeelisesti, vastikkeen saa vähentää edellä 1. ja 2. kohdissa mainituista tuloista.
    4. Vastikkeettomissa metsämaan saannoissa luovutaan saantohetkellä määrättävistä perintö- ja lahjaveroista. Ne verotetaan vasta saantoa realisoitaessa kohtien 1. ja 2. mukaisesti. (Tätä käytäntöä voidaan soveltaa myös muissa nykyisin myyntivoittona verotettavissa perinnöissä, esim. osakkeet ja asuinhuoneistot).
    5. Lakiin tehdään siirtymäsäädökset, joilla saatetaan ennen lain voimaantuloa vastikkeellisesti ja vastikkeettomasti metsänsä hankkineet samaan asemaan kuin lain voimaantulon jälkeen metsänsä hankkineet.
    6. Kiinteistöverotus. Metsän kiinteistövero on nykyinen metsänhoitomaksu. Lakiin 654/1992 3§:ään tehdään maininta, että metsän kiinteistöverosta säädetään erikseen. Laissa 534/1998 sana “metsänhoitomaksu” korvataan sanalla “metsän kiinteistövero”. Muita muutoksia lakeihin ei tämän takia tarvitse tehdä.

    Näillä kahdessa kommentissa esittämilläni muutoksilla kaikkia tuloja verotetaan samalla tavalla. Verotaulukot on sitten tehtävä erikseen poliittista harkintaa käyttäen. Progressiivisissa taulukoissa on oltava tulontasausmahdollisuus, jos useamman vuoden tulot realisoituvat yhtenä vuonna (esim. yritysmyynnit).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Ville_ kirjoitti 7.1.2011 kello 12:36

    Ansiotulojen verotus tulee olla korkeampi, kuin pääomatulon.

    Eli ansiotulovero – työttömyysvakuutusmaksu – eläkevakuutusmaksu = pääomatulovero.

    Toinen vaihtoehto on eläke ja “työttömyysturva” pääomatulosta.

    Verotus olisi mielestäni selkeintä hoitaa kiinteällä veroasteella ja progressio siihen kansalaispalkalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. sari kirjoitti 7.1.2011 kello 13:56

    yritysverotuksen ´kehittämisestä´

    olen huolestuneena seurannut tätä ennen vaaleja käytävää populistista keskustelua yritysten ja niiden verotuksen ´kehittämisestä´.
    Yritystoiminta on pitkäjännitteistä toimintaa johon sisältyy uuri riski oman omaisuuden menettämisestä. Lähes jokainen yrittäjä joutuu antamaan yrityksensä sitoimuksista Finnveralle, pankeille tms. omavelkaisen takauksen yrityksen lainoista. Lainat ylensä maksetaan vasta verotuksen jälkeen johtuen verottajan käytännöstä.

    Valtion riski jääda saamatta ´tsaarin osuutta´on aika alhainen.

    Kun ajatellaan yrittäjäansioita on huomioitava tämä huomattava riski mukaanlukien se, ettei yrityksen mennessä huonosti ole yrittäjälle olemassa mittään turvaverkkoa. Omavelkainen takaus päivastoin saattaa tehdä yrittäjän työllistymisen konkurssin jälkeen mahdottomaksi ulosoton takia.

    Tätä varten käsittääkseni Vanhasen hallitus laittoi tavoitteeksi, että yhtiö kerää itselleen 1M€ turvapuskurin jonka syntymistä tuetaan myös verotuksen ohjauskeinoilla. On välttämätöntä, että yrittäjä saa riskista jonkun hyvityksen. 9% oli edellinen kohtuus – onko siitä mitään jäljellä vaalien alla? Toivottavasti pää pysyy kylmänä eikä nyt lukita harkitsemattomia mielipiteitä. Ei saisi heittää lasta pesuveden mukana. Lääkäri ja juristiongelmaa on käsittääkseni jo lainsäädännöllä korjattu, joten siitä puhuminen nyt on sikkaa populismia.

    Uutta hallitusohjelmaa luotaessa on otettava vakavasti huomioon yrittämisen ennenkaikkea yrittämisen suomen ´lipun´ alla kannattavuus ja kannastavuus.

    Katsokaapa vaikka ympärillenne Helsinkiläiset. Palvelutoiminta, rakennustoiminta, pesulat, osa kuljetuksista yms alkavat olla viron lipun alla. Samalla voidaan säästää arvonlisäverot koska hankinnat tehdään ulkolaisesta yhtiöstä. Ja valtion ja kuntien hankintaehtojen mukaan on ostettava halvimmalta tarjoajalta.Kun virossa palkat on halvemmat, verotus edullempi ja palvelu voidaan laskutta arvonloisäverottomana ei liene varaa vielä huonontaa suomalaisten asemaa.

    Lopputilanteessa tarjoajan omistus saattaa olla supisuomalaista em syiden takia. Näin on pakko toimia jos aikoo helsingin markkinoilla pystyä kilpailemaan aitovirolaisia toimittajia vastaan.

    Toivoisin että poliitikot näkisivät verotyöryhmää laajemmin mistä Eu.kilpailussa aidosti on kyse eivätkä lahtisi kateus yms. syistä kurittamaan suomen lipun alla harjoitettavaa eritystoimintaa ja yrittäjiä.

    Olemme ajamassa itseämme vaikeuksiin lainsäädännöllä toisaalta vaatiessamme halvinta toimitusta ja toisaalta vaatiessamme suomalaisilta toimittajilta raskainta kustannustasoa.

    pidetäänpä tässäkin asiassa jalat maassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Samuli Saarelma kirjoitti 7.1.2011 kello 13:57

    tpyyluoma, itse olisin ennemminkin sen perhe- kuin yksilökohtaisen systeemin kannalla. Minusta perhe on se luonnollinen talousyksikkö valtaosalle ihmisiä ja sen sisällä sitten suunnitellaan tuloja ja menoja. Se, että laki mahdollistaa keinotekoisten perheiden luomisen, ei minusta nyt ole niin suuri ongelma. Tätä systeemiä olisi siis järkevää noudattaa johdonmukaisesti sekä verotuksessa että tukien jakamisessa.

    Kiitokset Syltylle nykysysteemin taustojen valaisusta. Hieman toki epäilyttää se, että feministeillä olisi sellainen kuristusote suomalaiseen poliittiseen systeemiin kuin annat olettaa. Ja miksi feministit haluavat naiset töihin?

    Mitä niihin lapsilisiin tulee, niin Britannia on tekemässä juuri päinvastoin kuin Suomi, eli lapsilisät poistetaan niiltä perheiltä, joissa yhden vanhemman palkka on tiettyä rajaa korkeampi. Tämä johtaa sitten sellaisiin kivoihin tilanteisiin, että £50 000 ansaitsevalta yksinhuoltajalta poistetaan lapsilisät, mutta kahden £40 000 ansaitsevan vanhemman perheellä ne säilyvät. Minusta tuo esittämäsi demarien ehdotus on oikeudenmukaisempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Kari Koskinen kirjoitti 7.1.2011 kello 18:07

    Samuli,

    Ottamatta kantaa siihen, olisiko perheeseen perustuva verotus parempi vai ei, toteaisin yleisen elämänkokemuksen perusteella olevan epätodennäköistä, että verokannustimin saataisiin aikaan enemmän onnellisia parisuhteita/avioliittoja/perheitä.

    Paperilla niitä kyllä saadaan/on saatukin (niinkuin kylllä avioerojakin joissain tilanteissa).

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Juuso Koponen kirjoitti 7.1.2011 kello 18:21

    Herätys ja haloo. Merkittävät yksittäiset pääomatulopotit kertyvät siitä, kun joku myy kasvattamansa yrityksen. Menee kymmenen vuotta ilman mainittavia pääomatuloja, sitten tulee muutama miljoona.
    Jos näitä potteja ryhdytään verottamaan progressiivisesti, seurauksena on vain että firmaansa myyvät muuttavat johonkin veroparatiisiin, vaikkapa Ruotsiin, puoleksi vuodeksi. Valtio jää nuolemana näppejään näiden nykyistenkin veroprosenttien verran, muu ei muutu.

    Tähän ratkaisuksi käy tuossa ylempänä ehdottamani käytäntö, että verotetaan koko myyntihintaa ilman vähennyksiä hankintamenoista, mutta sijoitukset ovat kokonaisuudessaan verovähennyskelpoisia. Eli jos tienaa miljoonan myymällä firmansa, voi laittaa saman verovuoden aikana 900 000 uusiin sijoituksiin ja maksaa verot vain 100 000 eurosta jotka ottaa omaan käyttöönsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Matti Haavikko kirjoitti 8.1.2011 kello 20:27

    Yrittäjien suurin ongelma ei ole että mahdollisia miljoonatuloja verotettaisiin ankarasti, koska sellaiset jäävät suurimmalle osalle haaveeksi. Kuten jo sanottu, yrityksen mennessä huonosti yrittäjällä ei ole turvaverkkoa, ja tämä pitäisi korjata.

    Perustulon käyttöönotto olisi aloitettava yrittäjistä. Yrittäjät tarvitsevat perustuloa enemmän kuin palkansaajat. Olemassaolevia valta- ym rakenteita tarvitsee purkaa paljon vähemmän kuin yleisen perustulon kanssa. Kun huomataan yrittäjien perustulon positiiviset vaikutukset, niin ehkä yleinenkin vastustus perustuloa kohtaan vähenisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Liian vanha kirjoitti 10.1.2011 kello 10:17

    “Kuten jo sanottu, yrityksen mennessä huonosti yrittäjällä ei ole turvaverkkoa, ja tämä pitäisi korjata.”

    Yrittäjällä on aika tarkkaan samanlainen turva kuin palkansaajallakin.
    Yrittäjyyden merkitystäkin liioitellaan sillä suurin osa yrityksistä elättää yrittäjän itsensä eli se on vain palkkatyön toinen muoto

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.1.2011 kello 10:26

    Yrittäjän turvaverkko ei kyllä ole samanlainen kuin palkansaajalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Liian vanha kirjoitti 10.1.2011 kello 10:22

    “Olemme ajamassa itseämme vaikeuksiin lainsäädännöllä toisaalta vaatiessamme halvinta toimitusta ja toisaalta vaatiessamme suomalaisilta toimittajilta raskainta kustannustasoa.”

    Me olemme ajamassa itseämme nurkkaan lähinnä sen vuoksi, että EU ei estä verokilpailua.
    Näyttää siltä, että EU on vain yritysten ja niiden omistajien menestystä varten, ei kaikkien kansalaisten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Liian vanha kirjoitti 10.1.2011 kello 10:26

    “Tosin ainakin itselläni on 40% marginaalivero vaikka kokonaan menee veroa vain 25%. Minusta tuo vaikuttaa progressiolta.

    Mutta jos olet tuota mieltä, lienet myös sitä mieltä ettäon aivan sama lopettaa valtionveron progressiivisuus ja muuttaa se kokonaan tasaveroksi, kun se vain sotkee ja monimutkaistaa ”

    Minä vain kerroin millainen on toteutunut verotus keskimäärin. Se mitä ennakkoverolipussa lukee ei merkitse paljoakaan mitä vero on lopullisessa verotuksessa . Sen vuoski verotusta onkin tarkasteltava toteutuneen valossa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Liian vanha kirjoitti 10.1.2011 kello 10:30

    “Yrittäjän turvaverkko ei kyllä ole samanlainen kuin palkansaajalla.”
    Ei se nyt aivan 1:1 ole, mutta yrittäjällä on työttömyysturva, eläketurva,etc kuten alla olevasta tiivistelmästä näkyy, lisää löytyy
    http://www.yrityssuomi.fi/default.aspx?nodeid=15530

    “Yrittäjän lakisääteinen sosiaaliturva käsittää eläketurvan, jota yrittäjä voi parantaa vapaaehtoisin järjestelyin.

    Yrittäjä ei kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, joten yrittäjäksi ryhtyvän on syytä ottaa tapaturmavakuutus vapaaehtoisesti.

    Yrittäjällä ei myöskään ole samanlaista sopimuspohjaista ryhmähenkivakuutusta kuin palkansaajilla joten yrittäjän on itse järjestettävä henkivakuutusturva.

    Yrittäjän joutuessa työttömäksi hän voi saada Kelan peruspäivärahaa. Yrittäjä voi liittyä vapaaehtoisesti yrittäjien työttömyyskassan jäseneksi halutessaan itselleen ansiosidonnaisen työttömyysturvan.

    Kela voi maksaa myös yrittäjälle äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja osittaista vanhempainrahaa, erityishoitorahaa tai kuntoutusraha sekä sairauspäivärahaa.

    Yrittäjän päivärahan perusteena on YEL-vakuutuksen työtulo. Eli Kela voi maksaa päivärahaa yrittäjälle, jos hänellä on voimassa YEL-vakuutus, vaikka hänellä ei olisi verotuksessa todettuja työtuloja.

    Lisätietoja yrittäjän sosiaaliturvasta saa Suomen Yrittäjien internetsivuilla olevasta Yrittäjän sosiaaliturvaoppaasta.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.1.2011 kello 10:37

    Koetapa vaikka yrittäjänä töiden vähäisyyden vuoksi siirtyä nelipäiväiseen työviikkoon ja nostaa työttömyyskorvausta siitä viidennestä päivästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Liian vanha kirjoitti 10.1.2011 kello 12:04

    “Koetapa vaikka yrittäjänä töiden vähäisyyden vuoksi siirtyä nelipäiväiseen työviikkoon ja nostaa työttömyyskorvausta siitä viidennestä päivästä.”

    Yritäpä samaa palkansaajana, ei tuo onnistu silloinkaan kovin helposti.Jos työntekijä on aloitteellinen kuten yrittäjä ei tuo onnistu työntekijällekään

    Ja ainakin pitää olla lihava pankkitili päivärahoja odotellessa
    .
    Ei se, että byrokratia ja simputus on vähän erilaista merkitse, että sosiaaliturva periaattellisella tasolla olisi erilainen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Liian vanha kirjoitti 10.1.2011 kello 12:06

    “Yrittäjän turvaverkko ei kyllä ole samanlainen kuin palkansaajalla.”

    Eihän turvaverkko ole samanlainen edes työntekijöiden keskenkään

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. nos kirjoitti 10.1.2011 kello 12:55

    Katastrofi on selvä asia. Muut maat laskevat palkkoja, veroja ja etuuksia niin kauan, että palkkoja ei makseta enää lainkaan. Muiden maiden ihmiset ovat yliluonnollisia olentoja, kun kykenevät em. tekemään. Eläkkeitä ei luonnollisesti makseta lainkaan, koska kellään ei ole töitä ja kaikki eläkesäästöt ovat menneet. Verotus on jo nyt niin kovaa, että kukaan ei tee mitään. Väestö vanhenee niin nopeasti, että keskimääräinen ikä on varmaan ainakin 80 vuotta ensi vuodesta lähtien. Terveydenhuollossakaan kukaan ei tee mitään, paitsi silloin kun tulee itse siellä käytyä. Yksityinen on joka tapauksessa parempi, koska se alkaa y:llä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Syltty kirjoitti 10.1.2011 kello 13:13

    Jos yrittäjä tahtoo työttömyyskorvausta, koko firma on ajettava alas. Ei yrittäjät tunne semmoista asiaa kuin pakkoloma. Samaten yrittäjien työttömyyskassan maksut ovat kymmenkertaiset työntekijöihin verrattuna.

    Eli väite, että yrittäjillä olisi sama sosiaaliturva kuin työntekijöillä, on täyttä puppua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Raimo K kirjoitti 10.1.2011 kello 13:17

    Liian vanha: “Yrittäjän joutuessa työttömäksi hän voi saada Kelan peruspäivärahaa.”

    Kyllä, mutta yrittäjä ei voi joutua työttömäksi, hänhän on yrittäjä.
    Päivärahaa saadakseen yrittäjän on osoitettava, että on lopettanut yritystoiminnan – eikä se ole ihan helppoa, ainakin aikaa menee.
    Toki yrittäjällä on kaikki sosiaalietuudet, jos hän on ne itse järjestänyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. lasse kirjoitti 10.1.2011 kello 13:20

    Yrittäjän sosiaaliturvassa suurin ongelma on pitkä odotusaika. Harkinnanvaraisessa sosiaaliturvajärjestelmässä viranomainen tarvitsee tarkan tiedon ihmisen tuloista, joka yrittäjän tarkoituksessa tarkoittaa vahvistettua tilinpäätöstä.
    Käytännössä yrittäjän työttömäksi muuttuminen menee näin: Yritykselläni alkaa nyt tammikuussa menemään huonosti. Yritän muuttaa toimintaa , markkinoida, mutta en saa uusia asiakkaita enkä pysty maaliskuun jälkeen maksamaan itselleni palkkaa.
    Ajaudun kassakriisiin , ja kesäkuussa verottaja ilmoittaa että se alkaa perimään maksamatta jääneitä alveja ja ennakoita(=hakee konkurssiin). Teen lopettamispäätöksen heinäkuussa ja saan haettua tilinpäätöstä aikaisemmaksi, elokuuhun. Tilinpäätös tehdään, mutta verottaja ottaa tilinpäätökset käsittelyyn vasta neljän kuukauden kuluttua , jotta kaikki paperit , käyttöomaisuuden myynnit ja muut asiat on selvitetty lopullisesti. (Sama neljä kuukautta on myös tavallisen tilinpäätöksen odotusaika). Helmikuussa verottaja antaa vahvistetun tilinpäätöksen, jolla voi todistaa sosiaaliviranomaiselle työttömyytensä ja alkaa odottamaan työttömyysturvapäätöstä, joka kestää kolmisen(?) kuukautta. Välissä voi hakea toimeentulotukea, mutta Kela vaatii, että yritys on todella haettu konkurssiin ja omat säästöt ja omaisuus on syöty.

    Lisäksi ansiosidonnaiset tapaturma- ja sairausvakuutukset ovat vapaaehtoisia eli sopimusasioita yrittäjän(henkilönä) ja vakuutusyhtiön välillä. Silloin voi käydä niinkuin minulle: joitain vuosia sitten tuli selkävaivoja ja menin lääkäriin. Sain lääkäriltä lähetteen fysioterapiaan. Yritin hakea korvausta tapaturmavakuutuksesta. En saanut , mutta seuraavana vuonna vakuutusehtoihin ilmestyi lause: Vakuutus ei korvaa x selkänikamaan liityviä sairaspäivärahoja, -hoitoja tai työkyvyttömyyttä. Vakuutusmaksu tosin jokavuotiseen tapaan nousi “yleisten kustannusten nousun” vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Heikki kirjoitti 10.1.2011 kello 17:50

    Pääomatuloja tulee aina verottaa selvästi vähemmän kuin ansiotuloja. Syy on se, että sijoittaja voi myös hävitä, kun palkansaaja saa palkkansa täysin riskittä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Juuso Koponen kirjoitti 10.1.2011 kello 21:48

    Pääomatuloja tulee aina verottaa selvästi vähemmän kuin ansiotuloja. Syy on se, että sijoittaja voi myös hävitä, kun palkansaaja saa palkkansa täysin riskittä.

    Oletko huomannut, että tämä riski on jo hinnoiteltu pääoman tuotto-odotuksiin..? Ei valtion tarvitse millään veroporkkanoilla sitä lähteä tökkimään. Parempi tapa kannustaa yrittäjyyteen on yksinkertaistaa työllistämiseen jne. liittyvää säädöstöä.

    t. Yrittäjä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Liian vanha kirjoitti 11.1.2011 kello 8:38

    “Päivärahaa saadakseen yrittäjän on osoitettava, että on lopettanut yritystoiminnan – eikä se ole ihan helppoa, ainakin aikaa menee.”

    Aivan samoin työntekijän on osoitettava, että työ on päättynyt, byrokratia on vain erilainen.
    Mutta ei se tarkoita, etteikö yrittäjällä ole sosiaaliturvaa.
    Ja yrittäjäystävällisellä hallituksella on ollut neljä vuotta aikaa parantaa asiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.1.2011 kello 11:39

    Työntekijjän ei tarvitse myydä vasaraa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Liian vanha kirjoitti 11.1.2011 kello 8:47

    “Lisäksi ansiosidonnaiset tapaturma- ja sairausvakuutukset ovat vapaaehtoisia eli sopimusasioita yrittäjän(henkilönä) ja vakuutusyhtiön välillä.

    Kyllä yrittäjän sosiaaliturvaoppan mukaan yrittäjä saa ansiosidonnaista sairauspäivärahaakin, alla lainaus oppaasta.
    Tapaturmavakuutus ei ole pakollinen, oletus on ollut, että kun yrittäjä vakuuuttaa työntekijänsä niin hän ottaa ainakin samanehtoisen vapaaehtoisen vakuutuksen ellei paremman.
    Tässä tulee esiin se, että harva on oman sosiaaliturvansa asiantuntija edes yksinkertaisissa asioissa

    “Kela voi maksaa myös yrittäjälle äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja osittaista vanhempainrahaa, erityishoitorahaa tai kuntoutusraha sekä sairauspäivärahaa.”

    Yrittäjän päivärahan perusteena on YEL-vakuutuksen työtulo. Eli Kela voi maksaa päivärahaa yrittäjälle, jos hänellä on voimassa YEL-vakuutus, vaikka hänellä ei olisi verotuksessa todettuja työtuloja.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. lasse kirjoitti 11.1.2011 kello 12:53

    Liian Vanha on siinä oikeassa että teoriassa perusturva on olemassa.Eikä yrittäjiä pidä puolustella. Moni ajattelee säästävänsä itse sosiaaliturvaa aloittaessaan. Kun todellisuus iskee ja yritys muuttuu ensin tavalliseksi työpaikaksi ja sitten tappiolliseksi , pitäisi olla ymmärrystä lopettaa ajoissa. Yrittäjäriskinkin pitää jossain muodossa realisoitua, muutenhan ei asiakkaan kannata maksaa katetta sen ottamisesta.

    Kelan päiväraha on noin 45% Yel-tulosta, eli esim. asumiskulut voivat käydä ylivoimaisiksi ilman vapaaehtoista lisäturvaa. Varsinkin kun vähänkin kilpaillummilla aloilla Yel-tulot on asiakkaiden eduksi ilmoitettu järestään alakanttiin. Lisäksi on vielä tuo uusien yrittäjien alennettu Yel-maksu jolla vielä erikseen kannustetaan yrittäjiä kilpailemaan sosiaalikuluilla. Lisäksi yrittäjät tiedostavat vahvasti työterveyshuollon kulut. Kun lääkärikäynti ja sairauslomalääkärintodistus maksaa esim. 90€+90€, tulee usein halvemmaksi tehdä diagnoosi itse ja potea flunssat omalla kustannuksella.

    Itse olen sitä mieltä, että Yel-tulo pitäisi sitoa jotenkin todellisiin tuloihin, esim. minimi 70%-tasoon. Sain viime viikolla postissa verokortin. Siinä oli päällekkäisillä riveillä toissa vuoden tulot ja ilmoitettu Yel-tulo. Erotus on sentilleen viranomaisten tiedossa. Vastineeksi Yel-tason nostosta ja valtiolle ilmaisena yrittäjyys kannustimena voisi luoda “ys-tilin”, johon ps-tilin tapaan voisi säästää sosiaalipuskuria itse valitsemallaan tavalla vähennyskelpoisena palkkamenona, esim. 10% verotuista palkoista. Varat vapautuisivat kun yrityksen kunniallisesti lopettaa. Näin kannustettaisiin lopettamaan kannattomattomaksi muuttuneet yritykset hyvissä ajoin ennen konkurssia. Nyt tuo sosiaaliturvan pitkästä odotusajasta johtuva “musta aukko” perustoimeentulossa saa monet räpistelemään viimeiseen senttiin asti yrityksensä kanssa.Myös perustulo tietysti helpottaisi tätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Syltty kirjoitti 11.1.2011 kello 15:32

    lasse
    Liian Vanha on siinä oikeassa että teoriassa perusturva on olemassa.Eikä yrittäjiä pidä puolustella. Moni ajattelee säästävänsä itse sosiaaliturvaa aloittaessaan.

    Toki on, mutta on kyllä ihan täyttä hevonpaskaa väittää, että yrittäjällä ja työnetkijällä on yhtäläinen työttömyysturva.

    Ihan hyvin voi väittää että rikkaalla ja työttömällä on yhtä hyvät sairaalapalvelut, kummatkin kun pääsee heti lääkärille, kunhan lyö pätäkkää pöytään.

    Eli kun ei ole, niin sitten ei ole.

    Kun todellisuus iskee ja yritys muuttuu ensin tavalliseksi työpaikaksi ja sitten tappiolliseksi , pitäisi olla ymmärrystä lopettaa ajoissa.

    Strategiset huonot ratkaisut eivät minusta liity yrittäjän työttömyysturvaan.

    Pähkinänkuoressa:
    1. Yrittäjän ansiosidonnainen päiväraha maksaa 10x enemmän kuin työntekijälle
    2. yrittäjä ei voi olla huonoina aikoina pakkolomalla, vaan koko firma tulee ajaa alas.

    YEL-tulot eivät liity tähän mitenkään. Joko maksaa tai ei, päivärahat ovat sen mukaisia. Mutta vaikka maksaisi miljoonan yelliä, se vastaavankokoinen ansiosidonnainen päiväraha maksaa silti enemmän ja yritys on silti ajettava alas sitä saadakseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus