”LEX Soininvaara”

18.2.2011 · Aihe: _ 

Olen käsitellyt asiaa blogillani aiemminkin, mutta koska asia näyttää yhä puhututtavan, käyn tämän asian läpi uudestaan. Asia näyttää pääsevän jopa Ryhmäteatterin näytelmään

Paavo Arhinmäki on antanut nimen ”LEX Soininvaara”  lakimuutokselle, jonka mukaan peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta kieltäytyvältä voidaan muiden olosuhteiden sen salliessa alentaa toimeentulotukea enintään 20 prosentilla. Lain ristiminen LEX soininvaaraksi on sikäli erikoista, että eduskunnan valiokuntakuulemisessa esitin, että asia ratkaistaisiin kumoamalla vastaava pykälä työttömyysturvalain puolelta.

Asian taustalla on työttömyysturvalain 8 luvun toinen pykälä, jonka mukaan alle 25-vuotias työtön, joka ei ole edes hakenut toisen asteen koulutukseen, ei ole oikeutettu saamaan työmarkkinatukea. Laki tuli voimaan vuonna 2003 ja sitä kannatti esimerkiksi Vasemmistoliitto.  Kaikissa muissa tapauksissa karenssin hankkiminen työttömyysturvaan merkitsee myös toimeentulotuen leikkausta, toistuvissa tapauksissa jopa 40 prosentilla eli 160 eurolla. Tähän pykälään tuota leikkausmahdollisuutta ei liitetty, mikä johti siihen, että sanktio kohdistui kuntaan eikä koulutuksesta kieltäytyvään nuoreen itseensä. Saman rahan sai sossusta, mutta maksajaksi tuli valtion sijasta kunta.

Tämä epäsymmetria johti aivan nurinkuriseen tilanteeseen. Kun ei saanut työmarkkinatukea, ei päässyt/joutunut myöskään työvoimatoimistojen toimenpiteisiin, työllisyyttä tukeville kursseille tai tullut työllistetyksi palkkatuella. Juuri se joukko, jonka syrjäytymisvaarasta oltiin eniten huolissaan, joutui kaikkien tukitoimien ulkopuolelle ja saattoi jatkaa syrjäytymistä yhteiskunnan varoin.

Esitin eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnassa, että asia ratkaistaisiin kumoamalla tuo työmarkkinatuen epäävä pykälä työttömyysturvalain puolelta. Käsittelyssä oli tullut esille monia tämän pykälän soveltamiseen liittyviä älyttömyyksiä. Monella kohdeporukkaan kuuluvalla on niin suuria oppimisvaikeuksia, ettei tutkintoon tähtäävät toisen asteen koulutus ollut heille lainkaan oikea vaihtoehto.  Jos heiltä ei kättelyssä evättäisi työmarkkinatukea, he pääsivät muuhun työvoimapoliittiseen koulutukseen tai erilaisiin tuettuihin työpaikkoihin. Näistä kieltäytyminen johtaa myös toimeentulotuen leikkaukseen, on johtanut jo pitkään.

Työmarkkinatuen sitominen toisen asteen koulutukseen hakeutumiseen johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin. Vuoden 2003 lain tarkoitus oli hyvä, mutta se toimii väärin. Ongelmissa olevia nuoria ei pidä jättää heitteille, vaan erilaiset tukitoimet on kohdistettava juuri heihin. Päihde- ja mielenterveysongelmiin on myös hyvä puuttua heti. Avun lykkääminen ei ainakaan lisää kuntoutumisen todennäköisyyttä.

Vaille koulutusta jääneisiin nuoriin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, tarjota soveltuvaa koulutusta, työllistää tukitöihin tai työpajoihin ja auttaa terveysongelmissa. Siinä ei ole mitään väärää, että jotain yhteistyöhalukkuutta voidaaan toimeentulotukea nostavalta nuorelta edellyttää.  Toimeentulotuki ei ole tarkoitettu syrjäytymisavutukseksi, jonka turvin voi hengailla elämänsä pilalle.

Kommentit

64 Vastausta artikkeliin “”LEX Soininvaara””

  1. Artturi B kirjoitti 18.2.2011 kello 12:48

    Eiks tässä oo kyse siitä, että mitä tehdään sitten, jos kieltäytyy tukitoimista? Tai siis rajankäyntiä siitä, että miten paljon rahaa annetaan kenellekin riippuen siitä miten paljon ne kieltäytyvät tukitoimista.

    Toisessa laidassa on se, että ei anneta mitään tukia, koska jo pelkästään se, että ei elätä itseään omalla työllään on kieltäytymistä ja toisessa laidassa taas se, että annetaan sama materiaalinen elintaso kuin muillakin on yhteiskunnassa riippumatta siitä mitä tekee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. erc kirjoitti 18.2.2011 kello 13:19

    Kyse ei ole pelkästään toisen asteen koulutukseen hakemisesta vaan ammatilliseen koulutukseen yhteishaussa hakemisesta. Ammattikorkeakoulut ovat siinä mukana.

    http://www.mol.fi/mol/fi/00_tyonhakijat/07_tyottomyys/01_tyottomyysturva/01_edellytykset/03_tmtuki_alle_25-v/index.jsp

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Emma kirjoitti 18.2.2011 kello 13:21

    Ymmärsinkö nyt oikein, rautalangasta vääntäen:
    – Alle 25-vuotiaalta koulutuksesta kieltäytyvältä evätään työmarkkinatuki.
    – Työmarkkinatuen epäämistä käytetään yleensä painostuskeinona siihen, että työtön käyttäisi työllistymistukitoimia.
    – 25-vuotias saa kuitenkin saman rahan toimeentulotukena, joten painostuskeino ei toimi.
    -> jos kieltäytyminen alentaisi myös toimentulotukea, se toimisi painostuskeinona käyttää työllistymistukitoimia.

    Itse kyllä näen, että tuo 20% sossurahan alennus ei toimisi intensiivinä palata tukitoimien piiriin. Tämä ryhmä vain oppisi tulemaan toimeen vähemmällä ja mahdollisesti ottaisi enemmän harmaan talouden töitä. Eron pitäisi olla suurempi. Tulisiko ero siten alentamalla sosiaalituen minimiä vai työllistämiskeinojen työmarkkinatukilisiä (taitaa olla nyt 8eur/päivä), sitä en osaa sanoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. erc kirjoitti 18.2.2011 kello 14:27

    Emma, eihän se toimeentulotuen leikkaus mitenkään painosta käyttämään työllistymistukitoimia. Se on vain rangaistus siitä ettei hakenut määritellyllä tavalla yhteishaussa, oli se sitten järkevää siinä tilanteessa tai ei.

    Oikeus työmarkkinatukeen menee, ja toimeentulotukea leikataan, siinäkin tapauksessa että kyseinen alle 25-vuotias on esim. työharjoittelussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.2.2011 kello 15:49

    Oikeus työmarkkinatukeen menee, ja toimeentulotukea leikataan, siinäkin tapauksessa että kyseinen alle 25-vuotias on esim. työharjoittelussa.

    Tämä esimerkiksi on tuossa vuoden 2003 työttömuusturvalaissa täyusin järjetöntä ja siksi se pitäisi kumota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. aleksis salusjärvi kirjoitti 18.2.2011 kello 14:46

    Rakenteellisen väkivallan byrokratiakieli viljelee “tukitoimia”, “kannustimia”, “sitouttamista”, “huomion kiinnittämistä syrjäytymisvaaraan” ja muita eufemismeja. Kieli keskellä suuta laadittu postaus, jossa on looginen ajatus taustalla – mutta joka rakenteiden ulkopuolella, sille alle 25-v työttömälle, avautuu ihan toisenlaisina käytäntöinä.

    Kirjoittaisit reilusti kepistä ja porkkanasta. Tukien leikkaamisesta keinona motivoida muiden rahoilla eläviä nuoria. Sossun luukulla lakki kourassa ei puhuta saanaakaan mistään motivaatiosta, eikä kyllä työkkärissäkään.

    Porkkana: syrjäytyneet saavat rahaa elämiseensä, etteivät joudu varastamaan ruokaansa.
    Keppi: raha ei ole vastikkeetonta, syrjäytyneen täytyy jatkuvasti hakea koulupaikkaa, käydä kurssia, etsiä työtä ja olla käskystä paikalla.
    Uusi keppi: leikkaukset koskevat myös toimeentulotukea, ettei kukaan hengaile elämäänsä pilalle.
    Tavoite: byrokraattisen kontrollin lisääminen ja oireiden hoitaminen taudin sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Rami kirjoitti 18.2.2011 kello 14:50

    Artturi B: kysymys on siitä että niin tehdään väärässä paikassa. On alle 25-vuotiaita työttömiä joille opiskelu oppilaitoksessa ei ole järkevä vaihtoehto. Miksi siis ajaa heidät sossun luukulle työttömyysajaksi vain siksi että eivät joka kevät ja syksy hae yhteishaussa kolmeen kouluun?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Simo Ruottinen kirjoitti 18.2.2011 kello 15:17

    Symmetrian vuoksi mielestäni paremminkin toimeentulotukea ei pitäisi leikata keneltäkään. Tämä olisi paljon oikeudenmukaisempaa. Jos kerran elämiselle täysin välttämätön minimitaso on toimeentulotukeen normitettu, mitä sillä saavutetaan, että tätä leikataan? Käytännössähän se johtaa selviytymiskeinojen etsimiseen normitetun yhteiskunnan ulkopuolelta, eli syrjäytymiseen ja rikollisuuteen. Miksi hitossa nämä tyypit haluaisivat integroitua yhteiskuntaan, joka kääntää heille selkänsä? Jos se on muutenkin vaikeaa, ei rangaistuksetkaan tilannetta kyllä paranna.

    Epäilemättä, jos koulutuskaan ei kiinnosta, kyseessä on näköalattomuus -ei uskota näistä olevan itselle hyötyä. Olisiko järkevämpää lähteä kehittämään mielummin välittömiä porkkanoita? Jos koulutukseen ym. toimiin osallistumisen hyödyt ovat kaukaisia ja abstrakteja, ne eivät aina kannusta tarpeeksi.

    Olisiko aivan mahdotonta antaa ‘toimenpiteisiin’ osallistumisesta ihan viikottain aktivointiraha, että lyhytjänteisempikin sälli kokisi hyödyn konkreettisena? Varmasti olisi yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

    Minusta se, että ajatuksesi ovat ymmärtääkseni jossakin määrin kääntyneet etuuksien suuremman tarveharkinnan suuntaan voi osittain olla ristiriidassa Vihreiden perustulon kantavan idean kanssa: Tarveharkintaakin tarvitaan, mutta lähtökohtaisesti jokaisen on saatava n. 500 € perustulo ja tarveharkintaiset kannustimet ja tuet tulisivat sen päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Artturi B kirjoitti 18.2.2011 kello 16:34

    Simo Ruottinen:

    Jos kerran elämiselle täysin välttämätön minimitaso on toimeentulotukeen normitettu, mitä sillä saavutetaan, että tätä leikataan?

    No siks, että täysin välttämätöntä minimitasoa ei oo normitettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.2.2011 kello 16:46

    Kannattaa muistaa, että leikattunakin toimeentulotuki on suurempi kuin opintoraha.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tavallinen Teknikko kirjoitti 18.2.2011 kello 16:34

    Taitaa olla mahdollista myös yli 25 vuotiaalle tällainen tapaus, että käy työvoimapoliittista kurssia tai on työharjoittelussa mutta ei saa työttömyysturvaa sekä toimeentulotukea on alennettu 40%.

    Miten tällaiseen voi päätyä? No siten, että käy esim. ammattikorkeakoulun iltakurssia jolle työvoimaviranomainen ei ole antanut lupaa. Siis käy kahta koulutusta päällekäin – pakkoa ja omaa valintaa päällekkäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Tavallinen Teknikko kirjoitti 18.2.2011 kello 17:10

    #
    Tavallinen Teknikko kirjoitti 18.2.2011 kello 16:34
    #

    Tuossa tapauksessa on vaan mielenkiintoinen pointti, että kehoittaisiko viranomain (alle 25 tai yli 25 vuotiasta) lopettamaan iltaopiskelunsa saadakseen toimeentulotukensa 100 prosenttisena. Kun opiskelu on ns. pakkoa kouluttautumattomille alle 25 vuotiaille.

    Toki luvan voi työkkäristä iltaopiskelulleen pyytää, mutta jos opiskelulupaa ei myönnetäkkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Simo Ruottinen kirjoitti 18.2.2011 kello 17:34

    Soininvaara: “Kannattaa muistaa, että leikattunakin toimeentulotuki on suurempi kuin opintoraha.”

    Niin, ja jos ei saa opintolainaa, tätä voi täydentää toimeentulotuella. Oliko joku sitä mieltä, että opiskelijakaan eläisi pelkällä opintorahalla? Eikä tämä muutenkaan kerro mitään sanktioiden toimivuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Riitta kirjoitti 18.2.2011 kello 17:50

    Opintorahan päälle voi tienata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. opiskelija kirjoitti 18.2.2011 kello 18:07

    “toimeentulotuki on suurempi kuin opintoraha.”

    Opiskelijan velvoitetaan lisäksi hankkimaan aina vaan enemmän ja enemmän materiaalia. Aikoinaan pärjäsi kirjoilla ja funktiolaskimella. Aina vaan vaaditaan ostamaan enemmän ja kirjojen hinnat karkaavat käsistä. Juuri mitään ei saa enää kirjastosta, jos se liittyy pakolliseen kurssiin.

    Nyt on pakollisia kursseja myös acp:ssä. Se tarkoittaa pakollista tietokonetta, laajakaistaa, nettikameraa jne. Suuressa kaupungissa voi ehkä olla mahdollista mennä kirjastoon tai jotain, mutta täällä kirjasto ei ole aamuisin auki.

    Materiaalikulujen karkaaminen pitäisi saada kuriin. Ne pitäisi huomioida edes jotenkin edes jossakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. JTS kirjoitti 18.2.2011 kello 18:17

    Yhtään fiksu nuori aikuinen kyllä oppii, että kun sen asumistuen ja toimeentulutuen saa tekemättä mitään, se on leppoisampaa kuin a) opsikella tai b) olla töissä, jolloin vastaan tulee todella jyrkkä progressiivinen kunnalisverko (!) ja tukien menettäminen.

    Paluuta tuolta mukavuusalueelta ei näytä olevan.
    “Ei viitisikkös….” —

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. BRG kirjoitti 18.2.2011 kello 19:16

    Artturi:

    …täysin välttämätöntä minimitasoa ei oo normitettu.

    Se on tosiaan aika mielenkiintoinen määritelmä, “Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa.”

    Eli tukeen oikeuttavat menot voivat teoriassa olla vaikka Halikon kartanon ylläpito (harrastus- ja virkistystoiminta).

    Pitäisikö “viimesijainen toimeentuloturvan” lisäksi määritellä “minimitoimeentuloturva” jolloin poliitikot ei pääsisi sekoittamaan (tarkoituksella tai ymmärtämättömyyttään) näitä asioita.

    Lainaus:

    http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Tavallinen Teknikko kirjoitti 18.2.2011 kello 21:17

    Simo Ruottinen kirjoitti 18.2.2011 kello 17:34

    #
    Soininvaara: “Kannattaa muistaa, että leikattunakin toimeentulotuki on suurempi kuin opintoraha.”

    Niin, ja jos ei saa opintolainaa, tätä voi täydentää toimeentulotuella. Oliko joku sitä mieltä, että opiskelijakaan eläisi pelkällä opintorahalla? Eikä tämä muutenkaan kerro mitään sanktioiden toimivuudesta.
    #

    No saivarrellaan hiukan vielä, mutta tämä voi olla monellekin opiskelijalle täyttä totta, että kun toimeentulotuella ovat joutuneet opintojaan tukemaan, niin jokainen tienattu euro opiskeluajallaan lasketaan toimeentulotuessa tuloksi. Kun taas opintotuella ja opintolainalla opiskelevalla on oikeus tienata rajojen puitteissa ylimääräistä talouteensa tukien alentumatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.2.2011 kello 22:06

    Tavallinen Teknikko puhui juuri perustulon puolesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. BRG kirjoitti 18.2.2011 kello 22:23

    Tavallinen Teknikko

    toimeentulotuella ovat joutuneet opintojaan tukemaan, niin jokainen tienattu euro opiskeluajallaan lasketaan toimeentulotuessa tuloksi. Kun taas opintotuella ja opintolainalla opiskelevalla on oikeus tienata rajojen puitteissa ylimääräistä talouteensa tukien alentumatta.

    No nyt en ymmärrä, siis pahaksut sitä että kun joku ottaa lainaa (joka pitää _itse_ maksaa takaisin), niin se saa vapaammin päättää taloudestaan kuin se kun heittäytyy muiden elätiksi?

    Osmo

    Tavallinen Teknikko puhui juuri perustulon puolesta.

    Eka validi kommentti perustuloa vastaan, täytyy varmaan vielä kerran miettiä tätä, ehkä se ei olekaan niin hyvä idea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. TomiA kirjoitti 19.2.2011 kello 0:01

    Thaimaassa keskipalkka on noin €400, rannan lähellä kolmen makuuhuoneen kämpän vuokra on €600 kuussa.

    Suomessa on alati lisää nuori miehiä, jotka eivät saa. Eivät töitä, eivät naista, eivät perhettä eivät tulevaisuutta.

    Koska rikollisuus riistäytyy käsistä?

    Aasialaiset naiset ja eurooppalaiset miehet.

    Vihreiden perustulo oli muistaakseni €400.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Tavallinen Teknikko kirjoitti 19.2.2011 kello 0:28

    “Suattaahan asia noinkin olla, vuan suattaahan se noinkin olla olematta.

    Riippuu vähän siitä, miten asiat “oikeasti” ovat ja tietenkin siitä, miltä asiat näyttävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Pänttääjä kirjoitti 19.2.2011 kello 13:45

    Aina vaan vaaditaan ostamaan enemmän ja kirjojen hinnat karkaavat käsistä. Juuri mitään ei saa enää kirjastosta, jos se liittyy pakolliseen kurssiin.

    Suuren osan suosituista englanninkielisistä oppikirjoista saa ilmaiseksi netistä. Jos ei halua rikkoa lakia, niin kannattaa hyödyntää lyhytlainoja. Kyllä yhden viikonlopun aikana ehtii tehdä muistiinpanot koko kirjasta. Kirjoja kannattaa lainata myös muulloin kuin kurssien aikana, esim. kesällä, jolloin niistä voi tehdä itselleen tiivistelmät tai ottaa kopiot tulevia kursseja ennakoiden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Simo Ruottinen kirjoitti 19.2.2011 kello 17:03

    Vihreiden laskelmassa 2007 perustulo oli 440 €, mutta kun siitä on jo aikaa mennyt, nyt puhutaan n. 500 € perustulosta. Tähänhän päädytään jo laskemalla suunnilleen indeksikorotus alkuperäiseen laskelmaan.

    Tosiaankin, halusin kysyä Soininvaaralta, oletko alkanut ajattelemaan etuuksien suuremman tarveharkinnan olevan hyväksi? Näin voisi joistakin kohdista Sata-komitea -kirjassasi päätellä, vai olenko tulkinnut väärin? Ja jos, missä määrin tämä voi olla ristiriidassa Vihreiden perustuloajatusten kanssa? Ja edelleen, jos on ristiriidassa, kumman hyvät puolet painavat enemmän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Tiedemies kirjoitti 20.2.2011 kello 6:59

    Koulutus on suomessa maksutonta. Miksi nuorelle ihmiselle, joka ei hakeudu koulutukseen, vaan päättää heittäytyä sossun elätiksi, pitäisi maksaa yhtään mitään? Pikemminkin laitettaisiin leikkuri vaikka 150 prosenttiin niin, että nämä juipit saisivat maksaa siitä, että lorvivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 20.2.2011 kello 7:31

    Olen seurannut sivusta monen nuoren kehittymistä lapsesta aikuiseksi. Nykyään 15-25 -vuotiaan ongelma, on että ellei hän ole kiinnostunut opiskelusta niin vaihtoehtoa ei ole. ‘
    Töihin on mahdoton päästä ellei ole muodollista ammattitutkintoa.
    Yleensäkin parasta lääkettä syrjäytymiseen on työ ja hyväksi se on muillekin nuorille. Teollisen työkulttuurin oppiminen nuorena edesauttaa menestymistä työmarkkinoilla aikuisenakin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Syltty kirjoitti 20.2.2011 kello 9:37

    Kopiokoneiden ja kopioinnin hinta on ollut kokoajan laskussa, joten minun on vaikea ymmärtää, miten materiaali voi kokoajan kallistua. Ilmeisesti opiskelijoiden aika on kallistunut omista opiskelija-ajoistani kovasti, mikä selittäisi prujauskustannusten nousua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Vapaus kirjoitti 20.2.2011 kello 10:25

    Tiedemies:

    Pikemminkin laitettaisiin leikkuri vaikka 150 prosenttiin niin, että nämä juipit saisivat maksaa siitä, että lorvivat.

    Fasismia. Kansalaisella, myös työ- ja opiskelukykyisellä, tulee olla oikeus olla tekemättä mitään. Vaikka sitten ilman tukia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Saara kirjoitti 20.2.2011 kello 10:44

    opiskelija:

    Opiskelijan velvoitetaan lisäksi hankkimaan aina vaan enemmän ja enemmän materiaalia. Aikoinaan pärjäsi kirjoilla ja funktiolaskimella. Aina vaan vaaditaan ostamaan enemmän ja kirjojen hinnat karkaavat käsistä. Juuri mitään ei saa enää kirjastosta, jos se liittyy pakolliseen kurssiin.

    Sitten on toisaalta sellaisiakin aloja, joissa ei markkinahintaisella kirjapinolla, tietokoneella ja laajakaistalla pääse alkua pidemmälle. Mm. taidealoilla opiskelija kustantaa pääsääntöisesti kaikki harjoitustöihin kuluvat materiaalit ja suuren osan tarvittavista työvälineistä itse. Materiaalihankinnoissa ei myöskään voi loputtomiin säästää, sillä halvoilla (ja huonoilla) materiaaleilla töistäkin tulee huonompia. Ohjelmistolisensseihin menee myös osalla pitkä penni.

    En sano tämän välttämättä olevan epäreilua, koska taidealojen koulutus maksaa myös valtiolle tavallista enemmän – on siis tavallaan kohtuullista, joskin ikävän eriarvoistavaa, että opiskelija joutuu opinnoissa menestyäkseen laittamaan omaakin (tai vanhempien..) rahaa siihen kiinni.

    Mutta toisaalta, mitä tuo valituksesi oikein mahtaa tarkoittaa? Toivoisitko, että kirjastot täytettäisiin juuri sinun opiskelualasi uusimmilla kurssikirjoilla, joiden tarjontaa jatkuvasti päivitettäisiin, vai että saisit kirjat digitaalisessa muodossa ilmaiseksi? Eikö noita tarvittavia kirjoja ole mahdollista kopioida omaan käyttöön? Jos minä voisin vain kopioida itselleni tarvitsemani määrän hyviä valmistusmateriaaleja jollakin joka nurkasta löytyvällä masiinalla, kohtuullisin kustannuksin, olisin kyllä onneni kukkuloilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Sampo Smolander kirjoitti 20.2.2011 kello 14:20

    Syltty: En valitettavasti muista menneiden aikojen kopiokorttihintoja, mutta nykyään näemmä 500 kopion kortti maksaa 36 euroa. Jos kopioi aukeaman (2 sivua) per paperi, niin 500-sivuisen kirjan prujaaminen maksaisi 18 euroa, ei tuo nyt ihan halvalta kuulosta. Joitain halpispainoksia joistain oppikirjoista varmaan saa ostaa samaan hintatasoon.

    http://www.yliopistopaino.fi/fi/pikapainon_hinnasto

    Vai vetääkö Yliopistopaino välistä? Saako jostain valokopiointia Yliopistopainon hintoja halvemmalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. erc kirjoitti 20.2.2011 kello 17:29

    Tiedemies:
    Nuori/nuori aikuinen voi jättää menemättä opintoihin esim. siksi että
    1) sai opiskelupaikan, mutta vain sellaiselta alalta joka ei kiinnosta yhtään (pakkohaun takia)
    2) huomaa että ala jota on opiskellut ei sovi itselle ja eroaa voidakseen lukea toisen alan pääsykokeisiin
    3) omaa oppimisvaikeuksia
    4) ei terveydentilansa vuoksi pysty opiskelemaan
    5) ei ole varaa matkustaa toiselle paikkakunnalle pääsykokeisiin ja vielä mahdollisesti maksaa niistä

    Voiko joku perustella miksi sellaisesta pitää rangaista?

    Itse yritin opiskella jotain 5 vuotta amk:ssa ja 2,5 vuotta yliopistossa, eikä tullut valmista, pääasiassa siksi että olen 18-vuotiaasta asti kärsinyt unettomuudesta. Opintolainaa minulla on jotain 18 000 euroa ja maksan sitä nyt takaisin työmarkkina/toimentulotuestani. Olisi pitänyt lopettaa aikaisemmin. Opiskelemallakin voi siis pilata elämänsä.

    Alkuaikoina muuten luulin etten saa mistään mitään tukia jos en valmistu, ja että joudun kadulle josta paluuta ei ole. Kelan ohjeet ovat harhaanjohtavia ja toimeentulotuesta niissä ei edes kerrota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Ksantippa kirjoitti 20.2.2011 kello 19:35

    Mitä tulee itse lainmuutokseen, mistä tässä nyt on kyse, niin se oli ihan turha. Luin ko. pykälän toimeentulotukilaista ja siinä ei mahdollistettu mitään, mikä ei olisi ollut mahdollista ja tapahtunut jo ennen lainmuutosta. Siis paljon porua tyhjästä mitä itse lainmuutokseen tulee.

    Jo ennen muutosta pystyttiin tekemään toimeentulotuen alennus ihan samalla tavalla kuin lainmuutoksen jälkeenkin. Vaan saatiinpahan paljon pahaa mieltä alle 25-v:lle. Ja ennen kaikkea katkeria tunteita.

    työttömyysturvalain 8 luvun toinen pykälä, jonka mukaan alle 25-vuotias työtön, joka ei ole edes hakenut toisen asteen koulutukseen, ei ole oikeutettu saamaan työmarkkinatukea. Laki tuli voimaan vuonna 2003 ja sitä kannatti esimerkiksi Vasemmistoliitto.

    Sekaantumatta millään tavalla poliitikkojen kiistoihin (politiikasta ajattelen, että suo siellä, vetelä täällä), niin itse asiassa vuoden 2003 lainmuutos oli askel parempaan aikaisemmasta. Ennen tuota lainmuutosta homma toimi muistaakseni niin, että kun alle 25-v jätti kerran hakematta yhteishaussa, hän menetti oikeuden työmarkkinatukeen siihen asti, kunnes täytti 25 v. Rautalangasta: jos vaikka 19-v jätti kerran hakematta yhteishaussa, niin hän menetti oikeuden työmarkkinatukeen siihen asti, kunnes täytti 25-v. Hän ei siis päässyt työttömyysturvan piiriin ellei onnistunut hankkimaan päivärahaan oikeuttavaa työssäoloehtoa ja päässyt siten päivärahan piiriin. Vuoden 2003 lainmuutoksella mahdollistettiin paluu työmarkkinatuen piiriin, kunhan täytti saamansa 5 kk:n rangaistusvelvoitteen, jonka sisällön jätän tässä tarkemmin käsittelemättä.

    Sinänsä minä pidän vääränä koko työttömiin kohdistuvaa rangaistusjärjestelmää. Se toimii ihan liian usein sekä kohtuuttomasti että mielivaltaisesti – työvoimatoimikuntien tehtävämuutosten jälkeen vielä mielivaltaisemmin, kun aikaisempaa useammin rangaistuksen voi määrätä yksittäinen TE-toimiston virkailija.

    Minusta koko työttömiin kohdistuva rankaisujärjestelmä on kuvottava, mikä sekin on lievästi ilmaistu. En ole työtön, joten en kirjoita omasta puolestani.

    Olen kai aikaisemminkin laittanut nuo linkit, mutta linkkien takana löytyy viestejä, joissa käy tarkemmin selville se, miten systeemi toimii:

    http://www.tvy.fi/forum/viewtopic.php?t=23

    http://www.tvy.fi/forum/viewtopic.php?t=16

    Vaille koulutusta jääneisiin nuoriin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, tarjota soveltuvaa koulutusta, työllistää tukitöihin tai työpajoihin ja auttaa terveysongelmissa.

    Pakolla tuollainen ei onnistu. He, joiden osalta näyttäisi onnistuvan, olisi onnistunut ilman pakkoakin.

    Ainut ratkaisu minusta olisi tarjota nuorille kunnon ammatillista koulutusta yleisten oppilaitosten yhteydessä, joka voisi olla sellaisille, jotka eivät yleisiin oppilaitoksiin yhteishaussa päässeet, perusopetusta heidän pyrkimiltään ja haluamiltaan aloilta. Perusopetuksen pitäisi sitten tuoda riittäviä lisäpisteitä uudelleen oppilaitokseen pyrittäessä. Tuota puolta pitäisi tietysti kehitellä opetushallituksen virkamiesten kanssa ja tehdä tarvittavat lainmuutokset.

    Sellaisille, joilla ei ole kouluttautumishalukkuutta, tulisi tarjota PALKKAtyötä. Ja heille, joille ei palkkatyötä sitten riitä, voisi olla tarjolla harrastusluonteista ja kiinnostavaa työpajatoimintaa, johon työmarkkinatukea saava nuori voisi VAPAAEHTOISESTI osallistua ja saisi tältä ajalta jotain lisäporkkanaa.

    Eiköhän tuolla nuoret olisi hoidettu.

    Siis kaikenlaiset työnantajille suunnatut tuet sekä mihinkään johtamattomiin koulutuksiin haaskattavat varat pois ja niillä rahoilla luotava valtiolle ja kunnille PALKKAtyöpaikkoja, jotka suunnattava ensisijassa nuorille.

    Tuo olisi minun reseptini tilanteeseen.

    Toimeentulotuki ei ole tarkoitettu syrjäytymisavutukseksi, jonka turvin voi hengailla elämänsä pilalle.

    Ettei kuitenkin tuossa ole käymässä niin, että erilaiset sanktiot ajavat nuoret ja vanhemmatkin syrjäytymään marginaaliin ulkopuolelle kaikkien tukien, myös toimeentulotuen. Ja Luoja varjelkoon tuon aiheuttamasta lopputuloksesta, vaikka taitaa olla jo monen kohdalta liian myöhäistä. En yhtään ihmettelisi, vaikka ennen pitkää saisimme taas lukea Kauhajoen ja Jokelan tapaisista murhenäytelmistä, paikkana vain ei olisi koulu…

    …toimeentulotukea ei pitäisi leikata keneltäkään. Tämä olisi paljon oikeudenmukaisempaa. Jos kerran elämiselle täysin välttämätön minimitaso on toimeentulotukeen normitettu, mitä sillä saavutetaan, että tätä leikataan? Käytännössähän se johtaa selviytymiskeinojen etsimiseen normitetun yhteiskunnan ulkopuolelta, eli syrjäytymiseen ja rikollisuuteen. Miksi hitossa nämä tyypit haluaisivat integroitua yhteiskuntaan, joka kääntää heille selkänsä? Jos se on muutenkin vaikeaa, ei rangaistuksetkaan tilannetta kyllä paranna.

    Epäilemättä, jos koulutuskaan ei kiinnosta, kyseessä on näköalattomuus -ei uskota näistä olevan itselle hyötyä. Olisiko järkevämpää lähteä kehittämään mieluummin välittömiä porkkanoita? Jos koulutukseen ym. toimiin osallistumisen hyödyt ovat kaukaisia ja abstrakteja, ne eivät aina kannusta tarpeeksi.

    TÄYSIN samaa mieltä.

    On todella vastenmielistä, että työttömiä – ei pelkästään nuoria – voidaan rangaista nälällä, sillä toimeentulotukihan on itsessään jo ilman alentamistakin niin pieni, että ilman leipäjonoissa jonottamista tuskin sillä elää, jos yksinasuva on. Ei nälkärangaistusten pitäisi kuulua sivistysvaltion rangaistusarsenaaliin.

    Ja rangaistuksen voi sitten vielä langettaa yksittäinen viranhaltija. Täysin järjenvastaista. Jos rangaistusten tiellä ollaan, niin edes rangaistusten langettaminen pitäisi siirtää oikeuslaitokselle. Nykyisellään virkamiehet/naiset/viranhaltijat loihtivat oikeusmurhia toisensa perään, se kun on monen pikkunilkin mielestä niin kiva rangaista heikommassa asemassa olevaa ja on myös niin, että monen perusbyrokraatin on täysin mahdotonta harjoittaa harkintaa ja päätökset ovat kaavamaisia tilanteesta ja lopputuloksesta riippumatta – tuo on käytännössä monta kertaa nähty, ikävä kyllä. Ja kuinkahan monen kohdalla sitten homma päätyy pahimmillaan todellisuudessa kuolemanrangaistukseen… Ja ääritapauksissa sitten viedään perhe mukana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.2.2011 kello 19:46

    Ennen vuotta 2003 yhteishaussa hakematta jättäminen ei ollut peruste evätä työmarkkinatukea. Piti kieltäytyä työvoimapoliittisesta koulutuksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Ksantippa kirjoitti 20.2.2011 kello 20:07

    Ennen vuotta 2003 yhteishaussa hakematta jättäminen ei ollut peruste evätä työmarkkinatukea. Piti kieltäytyä työvoimapoliittisesta koulutuksesta.

    Olen siirtynyt pois työttömyysturvaan liittyvien työtehtävien parista vähän vuosituhannen vaihteen jälkeen. Tuolloin oli kertomani tilanne voimassa, sillä en ihan niin harhainen ole, että muistaisin jutun väärin ja olin vuosia sellaisissa tehtävissä, joissa jouduin asian kanssa tekemisiin jatkuvasti.

    Olisiko tuossa sitten ollut välillä joku lainmuutos, vaikken sitä oikein usko, koska luullakseni olisin siitä tietoinen, sillä olen seurannut sattuneesta syystä työttömyysturvalainsäädännön kehitystä jatkuvasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Ksantippa kirjoitti 20.2.2011 kello 22:07

    Ennen vuotta 2003 yhteishaussa hakematta jättäminen ei ollut peruste evätä työmarkkinatukea. Piti kieltäytyä työvoimapoliittisesta koulutuksesta.

    Jäipä mietityttämään tuo juttu. Voisiko ratkaisu jutussa olla se, että ennen vuoden 2003 työttömyysturvalainmuutosta (taisi tulla voimaan vuoden 2004 alusta?) oli työmarkkinatuki säännelty omassa laissaan? Siis ennen em. lainmuutosta oli erikseen työmarkkinatukilaki ja työttömyysturvalaki. Lainmuutoksen yhteydessä ne yhdistettiin ja nyt myös työmarkkinatuesta säännellään työttömyysturvalaissa. Tuon vuoksi ei ennen v. 2004 työttömyysturvalaista löydy työmarkkinatuen epäämissäännöksiä.

    Jos noin on, niin kovin huonosti on päättäjät virkamiesten taholta infottu.

    Muistan vain, kun v. 2004 sain työttömyysturvalain hyppysiini, niin totesin, että kappas vain, nyt on mahdollistettu alle 25 v:lle, jotka ovat yhteishaussa hakemattomuuden vuoksi suljettu pois työmarkkinatuen piiristä, annettu jonkinlainen mahdollisuus palata takaisin työmarkkinatuen saajiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Liberaali kirjoitti 21.2.2011 kello 8:35

    Voisiko joku nuorista kiinnostuntu kirjoittaa Ryhmäteatterille fiktion Venäjästä jonka natsit onnistuivat valloittamaan?

    Tuntisinko lämpimän suomalaisen sykähdyksen sydänalassani jos saisin lukea Mannerheimin patsastelevan sankaripelastaja Hitlerin vierellä Pietarin iltapäivälehtien erikoisliitteissä?

    Näkisimme miten kovalla kalliolla Suomi-Finland lepää kaikissa oloissa. Maailman paras maa.

    Lipposen ego olisi nykyistäkin isompi; Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi ajettaisiin kulisseissa Euroopan saksalaisimman talouskurin maan edustajaa; SK:n pastoripäätoimittaja johtaisi poliittisia paneelikeskusteluja parlamenttivaalien alla, mutta olisiko tsaarinvallan aikaan ”ryssitty” kuolemanrangaistus palautettu käyttöön?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. conrad kirjoitti 21.2.2011 kello 22:53

    Hmmm, eikös tämä sama LEX Soininvaara vaikuta yhtälailla ylioppilaisiin, jotka eivät ole päässeet haluamaansa yliopistoon ja ovat jättäneet hakematta ammattikorkeakouluihin? Heillähän ei ole oikeutta työmarkkinatukeen ja ilmeisesti siis toimeentulotukeakin voidaan jatkossa leikata.

    En ymmärrä miksi välivuotta viettävän ja pääsykokeisiin valmistautuvan nuoren pitäisi olla työttömyysturvan ulkopuolella. Toki sanktio on helposti kierrettävissä hakemalla AMK-haussa linjoille joihin ei varmastikaan pääse, mutta moni 18-vuotias on niin naivi ja systeemiä kunnioittava, ettei tuollaista älyä tai viitsi tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Tiedemies kirjoitti 22.2.2011 kello 6:03

    On todella vastenmielistä, että työttömiä – ei pelkästään nuoria – voidaan rangaista nälällä, sillä toimeentulotukihan on itsessään jo ilman alentamistakin niin pieni, että ilman leipäjonoissa jonottamista tuskin sillä elää, jos yksinasuva on. Ei nälkärangaistusten pitäisi kuulua sivistysvaltion rangaistusarsenaaliin.

    Toimeentulotuki on kaikista yhteiskunnan tukimuodoista hirviömäisin. Esitätte täällä ikäänkuin se olisi jokin ihmisen hengen ja terveyden pelastava tuki, kun se tosiasiassa on pelkkä köyhien kyykyttämiskeino. Jos saat sukulaisilta joululahjaksi satasen, niin se vähennetään toimeentulotuesta.

    Tilanne on toimeentulotuen kannalta sellainen, että jokainen leikkaus, joka ennalta siihen tehdään, on suoranainen palvelus tuen nostajalle, koska se alentaa kynnystä mennä koulutukseen tai töihin. Huonotkin valinnat ovat parempia kuin ei valintamahdollisuuksia lainkaan, ja toimeentulotuki poistaa mahdollisuudet.

    Se on laadittu sellaisen harhan vallassa, että tuen nostajan täytyy käytännössä vain odottaa, niin jostain tulee hyväpalkkainen kokopäivätyö. Tämä on käytännössä ainoa mahdollisuus saada penniäkään enempää käteen kuin toimeentulotuella ollessa saa. Tosielämässä ihmisen pitäisi tehdä erinäisiä pieniä valintoja, joista jokainen hieman nostaa ihmistä ylöspäin, mutta kun ensimmäinen rappunen tässä on tehty kannattamattomaksi, niin prosessi ei pääse käyntiin.

    Nuori, vasta peruskoulun penkiltä tuleva, jota ei paljon koulunkäynti kiinnosta, näkee asian näin: menen kouluun ja saan parisataa kuussa tai menen sossuun ja saan neljäsataa. Enemmänkin, koska jos rahat loppuvat, niin sossu maksaa vuokrankin. Valinta on ihan selvä. Minkälainen yhteiskunta tarjoaa tällaisen valinnan ihmiselle?

    Tässä on juuri se ongelma, että ihmiset yleensä, ja nämä nuoret erityisesti, ovat kyllä tyhmiä, mutta eivät niin tyhmiä.

    Minusta vaihtoehtoa, että jäädään kotiin lorvimaan, ei pitäisi tarjota lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Liian vanha kirjoitti 22.2.2011 kello 11:20

    “Minusta vaihtoehtoa, että jäädään kotiin lorvimaan, ei pitäisi tarjota lainkaan.”

    Tämä on kuitenkin hyvin yleinen vaihtoehto ja siihen on vaikea millään pakotteella puuttua.
    Suomessa kun ei ole kielletty elämästä vanhempien rahoilla.
    Suurin osa näistä “kadonneista” nuorista kun ei ole minkään viranomaisen avustuslistalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. tiedemies kirjoitti 22.2.2011 kello 15:21

    Liian Vanha, tietenkään en tarkoittanut sitä, ettei kotiin saisi jäädä jos on omaa tai isukin rahaa. Senkun vaan, ei se ole keneltäkään pois.

    En vain ymmärrä sitä, miksi toimeentulotuki on rakennettu ikäänkuin sen ainoa tarkoitus olisi estää työnteko. Sen tasoa pidetään juuri niin suurena (ja vastikkeellisena), että sitä ensimmäistä askelta, esimerkiksi ottamalla vastaan osa-aikatyötä, ei kannata tuen karsiutumisen takia ottaa. Se on myös rakennettu ikäänkuin tarkoituksella sellaiseksi, että tehdään kaikenlaisia pimeitä ja puolilaillisia hommia siinä sivussa. Kun sanoin yllä, että sukulaisilta joululahjaksi saatu raha vähentää tukea, en vitsaillut. Tämä kävi eräälle sukulaiselleni, joka on toimeentulotuen piirissä: sosiaalitoimisto vähensi tilille joululahjaksi laitetun satasen tulona.

    Mitä muuta tämä “tarveharkinta” on, kuin täydellinen passivoimisen ja suoranaiseen toimettomuuteen pakottamisen väline?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. tcrown kirjoitti 22.2.2011 kello 17:14

    Minusta vaihtoehtoa, että jäädään kotiin lorvimaan, ei pitäisi tarjota lainkaan.

    Minä en sinänsä ole tuosta eri mieltä, mutta silloin myös perustulo puhtaimmillaan joudutaan jättämään työkalupakista pois. Ja jos nyt otetaan tiukasti tuo tarveharkinnanvastaisuutesi, niin silloin ei jää jäljelle mitään sosiaaliturvan muotoa mikä olisi hyväksyttävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.2.2011 kello 19:18

    tcrown
    Perustulo tulisi olemaan niin matala, että se vastaa tuota leikattua toimeentulotukea (joka siis maksaa 100 prosenttia asumismenoista, mihin leikkuri ei kohdistu). Siksi perustulon on myös yhdistettävä syyperusteisia mutta hyvin ehdollisia tukia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Tavallinen Teknikko kirjoitti 22.2.2011 kello 19:46

    Tiedemies kirjoitti 22.2.2011 kello 6:03

    #
    Toimeentulotuki on kaikista yhteiskunnan tukimuodoista hirviömäisin. Esitätte täällä ikäänkuin se olisi jokin ihmisen hengen ja terveyden pelastava tuki, kun se tosiasiassa on pelkkä köyhien kyykyttämiskeino.
    #

    Joo mutta otappa huomioon että Suomessa on selaisiakin, jotka ovat elämässään maistaneet
    “asfalttia”. Heidän kannaltaan toimeentulotuki ei ole mainitsemasi kaltainen – hirviömäinen.
    Ja tuskinpa sosiaalihuoltoa alkujaan on perustettu “hyväosaisille”. Mutta näin ovat ajat muuttuneet, ja ollaankin uudessa tilanteessa, kun suuren laman aloittamana liki asfalttia maistaneita alkaakin löytyä suurin joukoin tässä lamassa.

    Itse uskon vakaasti, että jos ei olisi talvea eikä Ruotsia naapurina (+ muut pohjoismaat),
    me vähäosoiset Suomessa eläisimme kuten Kiinan vähäosaiset tänäänkin elävät. Kiinassa vähäosaisilla ei ole kuin “uikkarit” jalassaan ja lian ja auringon ruskistama kroppa mukanaan. Tekevät töitä tietyömailla riiskikuppipalkalla ja asuvat taivaan alle pystytetyillä katollisilla lavoilla tietyömaan varsilla.

    Mutta ei siinä kauaakaa aikaa mene, kun hyväpalkkaisten postipaikkojen nauttijatkin tottuvat nykyiseen sosiaalitoimeemme ja sen sääntöihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Tiedemies kirjoitti 22.2.2011 kello 20:35

    Kun meillä ei ole luokka- saati sitten sääty-yhteiskuntaa, niin yhteiskuntaluokille ei voi oikein olla eri pelisääntöjä, vaikka kuinka yritetään. Tällä on sitten kaikki sellaiset ominaisuudet, että kun niin ei voi tehdä suoraan pelisääntöjen kautta, niin tehdään ne toisin, esimerkiksi niin että jätetään terveyskeskuksen aula siivoamatta, niin ei tule keskiluokkaiset sinne jonottelemaan. Tai tehdään tällainen sosiaalituen muoto, joka pitää köyhät köyhinä.

    Jos jonkun naama on osunut asfalttiin, niin sen korjaamiseen on muitakin keinoja. Kyllä minä noita tyyppejä olen nähnyt ihan riittävästi. Niistä, jotka minä kouluikäisenä tunsin, ei olisi sosiaalitapauksia tullut, ellei sosiaalitoimisto olisi heistä sellaisia aivan itsetarkoituksellisesti tehnyt. Vedän nyt hatusta arvion, että jokaista “asfalttia maistanutta” kohden, jolle sosiaalitoimi antaa edes jotenkin säädyllisen selviämisenmahdollisuuden, on kolme sellaista, jotka olisivat tulleet omillaan toimeen, jos järjestelmä ei olisi tällainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Tiedemies kirjoitti 22.2.2011 kello 20:37
  46. Artturi B kirjoitti 22.2.2011 kello 21:21

    Tavallinen teknikko:

    Itse uskon vakaasti, että jos ei olisi talvea eikä Ruotsia naapurina (+ muut pohjoismaat),
    me vähäosoiset Suomessa eläisimme kuten Kiinan vähäosaiset tänäänkin elävät.

    Minä en olis ihan noin pessimistinen.

    Jos suomalaiset ei voisi lähteä surkeaa politiikkaa pakoon, niin tuskin suomalaiset poliitikot silti ihan yhtä sosialistisiks rupeis ku poliitikot Kiinassa.

    Varmaan meidän elintaso olis jossain siellä Puolan lieppeillä ilman muuttamisen mahdollisuuden aiheuttamaa rajoitetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Tavallinen Teknikko kirjoitti 22.2.2011 kello 21:45

    Artturi B kirjoitti 22.2.2011 kello 21:21

    #
    Varmaan meidän elintaso olis jossain siellä Puolan lieppeillä ilman muuttamisen mahdollisuuden aiheuttamaa rajoitetta.
    #

    Kannattaisi kaivella dokumenttejä, mitka kertovat Suomen pyrkimyksistä pohjoismaiseen yhteistyöhön aikoinaan. Minulla on sellainen muistikuva, että muut pohjoismaat asettivat Suomelle ehtoja, että jos Suomen kansalaisten oikeusturva ei yllä pohjoismaiselle tasolle (esim. oikeusaputoimistot kansalaisille), niin turha on Suomen pyrkiä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Mitä sitten tarkoittikaan tuo pohjoismainen yhteistyö aikoinaan.

    Muuten Puolan hyvä puoli on se, että siellä eletään liki euroopan keskittymässä. Puolassa ihan oikeasti ollaan nykyisin eurooppalaisia – ainakin verrattuna heidän entiseen asemaansa. Eikä heidän maantieteellinen asemansa ole yhtä lohduton kuin suomalaisten. Meidän ongelmana kun on n. 1600 km hukkarajaa yhdessä suunnassa. Pitkällä rajalle ei ole minkäänlaista kanssakäymistä rajanaapureiden kanssa => tämän takia olemme kuin tynnyrissä kasvaneita muihin keski-euroopan kansalaisiin verrtuna. Meillä ei ole mitään omaa kultturiamme – ei edes sauna ja vodka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Touko Mettinen kirjoitti 22.2.2011 kello 22:54

    Tiedemiehen karut lääkkeet olisivat mielestäni paikallaan, kun esimerkiksi katson omia oppilaitani tai vaikkapa lasteni kavereita. Eli valtaosalle horisontaalihakuista nuorisoa pieni potku persiille tekee vain hyvää.

    Mutta sitten kaiketi on olemassa pieni porukka, joka oikeasti tarvitsee tukea, silkkihansikasta ja hoitoa, että he pääsisivät osaksi tätä yhteiskuntaa. Mielestäni heitä todellakin pitää auttaa – eikä vain taata minimitoimeentuloa.

    Sitäpaitsi vähän mua reaalimaailmassa kummastuttaa sekin, että kouluttamaton ja työtön nuori noin vaan muuttaa lapsuudenkodistaan kunnan järjestämään asuntoon ja rupeaa odottelemaan toimeentulotukea. Jotenkin rinnastaisin tämän muualla mainittuun perheenyhdistämiseen: aikuisten maailmaan sopii tulla, kun on koulutus tai työpaikka kunnossa – sitä ennen keräillään kotosalla voimia. Mutta on tässä toki ylisukupolvinen syrjäytyminen vissiin useinmiten syynä.

    Touko Mettinen
    abin isä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Samuli Saarelma kirjoitti 22.2.2011 kello 23:15

    Siksi perustulon on myös yhdistettävä syyperusteisia mutta hyvin ehdollisia tukia.

    Mitä nämä olisivat? Mitkä olisivat syitä ja mitkä ehtoja ja ennen kaikkea miten estettäisiin se, mitä tiedemies tuolla ylempänä kirjoitti, jos perustuloideaa alettaisiin viilaamaan tällaisella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Liian vanha kirjoitti 22.2.2011 kello 23:58

    “Jos suomalaiset ei voisi lähteä surkeaa politiikkaa pakoon, niin tuskin suomalaiset poliitikot silti ihan yhtä sosialistisiks rupeis ku poliitikot Kiinassa.”

    Suomen oli pakko viiemisenä länsimaan pistää sosiaaliturva pystyyn , kun väki pakeni Ruotsiin

    Lomna jälkieset hiljentyneet tehdassalit pistivät vuorineuvoksiin vauhtia 70-luvulla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. tiedemies kirjoitti 23.2.2011 kello 12:35

    En tietenkään ole sitä mieltä, etteikö ns. kovia kokeneita tulisi auttaa. Ilman muuta tulisi. Mutta sosiaaliturvassa on jotain todella radikaalisti vialla, jos on, kuten vuonna 2009, että liki kolmannes koko maan BKT:sta menee sosiaaliturvaan.

    Se, mitä ihmettelen politiikassa ja poliittisessa retoriikassa on, että usein niihin koplataan jokin sellainen käsitys 80- ja 70-luvuista, että asiat olivat paremmin. Suomi oli kuitenkin silloin merkittävästi köyhempi, ja käytti sosiaaliturvaan suhteessakin alle puolet siitä mitä nykyisin.

    Miten voi olla, ettei tämä kenellekään herätä kysymystä, josko enemmän sosiaaliturvaa itseasiassa johtaisi huonompaan tulokseen myös niiden kannalta, jotka sitä saavat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. tiedemies kirjoitti 23.2.2011 kello 12:48

    Itse kannatan perustulomallia, tai pikemminkin, sellaista mallia, jossa osa-aikaista ja matalapalkkaista työtä subventoidaan negatiivisella verolla. Siis jotenkin niin, että lakisääteisen minimipalkan sijaan aseteaan jonkinlainen negatiivinen työtariffi, joka oikeuttaa subventioon, kunhan työstä maksetaan palkkaa.

    Tämän avulla voidaan yhdistää perustulo, ja mainitsemani versio, jossa ei rahoiteta kotona löhöämistä niin, että työttömyyden sattuessa työuralta “ansaittua” subventiota maksetaan tietty aika. Yhdistäisin tähän jonkinlaisen henkilökohtaisen sosiaaliturvatilin, jonne “talletetaan” työuralta tietty summa, ja maksetaan siitä sitten eläkkeet, ansiosidonnaiset, sairaspäivärahat jne., jos halutaan, niin verovaroista osin subventoituina.

    Tällainen “kansalaispalkka” voi ihan hyvin korvata opintotuen, sovitaan vaan, että opiskelijalle maksetaan virtuaalista “palkkaa” opintojen etenemisestä, ja opiskelija saa “potkut” valmistuessaan tai jos opinnot eivät etene. Olennaista on, että nämä lorvikatarrin tartuttamat kaverit saadaan parannettua.

    Vääristävät tuet, kuten asumistuki pitäisi ensi vaiheessa jäädyttää, ja lopulta lakkauttaa kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Pekka Taipale kirjoitti 23.2.2011 kello 13:16

    >Meillä ei ole mitään omaa kultturiamme

    Höpsis. Suomalaisilla on omaleimaista kulttuuria ja oma elämäntapa. Tietysti vuorovaikutuksessa muiden kanssa, mutta mihinkään tuollaiseen vähättelyyn ei ole aihetta.

    Se on tietysti totta, että Suomi on käytännössä saarivaltio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Samuli Saarelma kirjoitti 23.2.2011 kello 15:02

    Tiedemies, kolmannes sosiaaliturvaan kuulostaa hurjalta, mutta oliko siinä mukana työeläkkeet? Jos oli, niin sitten asia ei vaikuta niin pahalta, koska ne eivät ole vastikkeetonta rahaa toisin kuin valtaosa muista sosiaaliturvan muodoista, vaan toteuttavat jossain määrin sitä ideaasi “sosiaaliturvatilistä”, vaikka eivät tietenkään Suomessa olekaan täysin rahastoivia.

    Jos siinä kolmanneksessa oli mukana eläkkeet, niin osaatko sanoa, kuinka suuri tuo osuus oli ilman eläkkeitä?

    Perustulon toteuttaminen muuten nostaisi varmaan tuon osuuden vielä korkeammaksi, vaikka iso osa siitä “sosiaaliturvasta” olisi tuolloin vain virtuaalista rahan siirtymistä edes takaisin keskituloisten maksaessa samalla korkeampia veroja ja saadessa perustuloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Liian vanha kirjoitti 24.2.2011 kello 5:45

    “lman muuta tulisi. Mutta sosiaaliturvassa on jotain todella radikaalisti vialla, jos on, kuten vuonna 2009, että liki kolmannes koko maan BKT:sta menee sosiaaliturvaan. ”

    Mukana ovat terveysmenot ja eläkkeet, ne tekevät tuosta 52 miljardista suuren osan .

    Noin 13 miljardia kuluu terveydenhoitoon, eläkkeisiin 26 miljardia eli yhteensä 39 miljardia.

    Lopusta 6 miljardia menee perhetukiin ja 4 työttömyyteen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Tiedemies kirjoitti 24.2.2011 kello 6:53

    Perustulon toteuttaminen muuten nostaisi varmaan tuon osuuden vielä korkeammaksi, vaikka iso osa siitä “sosiaaliturvasta” olisi tuolloin vain virtuaalista rahan siirtymistä edes takaisin keskituloisten maksaessa samalla korkeampia veroja ja saadessa perustuloa.

    Tämä on tilinpidollinen makuasia. Itse toteuttaisin asian verotuksen kautta niin, että jos veroprosentti on t, ansiot x ja “perustulon” laskennallinen suuruus , niin verottaja laskisi vain, mitä on tx – y, ja tämä tilitettäisiin; jos se on negatiivinen, verottaja maksaa kansalaiselle, jos se on positiivinen, kansalainen maksaa verottajalle. Makuasia sitten, onko t x:n funktio vai kiinteä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Samuli Saarelma kirjoitti 25.2.2011 kello 13:22

    Tiedemies, minusta yksinkertaisempi tapa toteuttaa perustulo on se, että se maksetaan kaikille samansuuruisena automaattisesti ja sitten niiltä, jotka ansaitsevat palkkaa, verotetaan kiinteällä veroprosentilla (tai ehkä lisättynä yläpäähän progressiolla). Sinun mallisi toimii silloin, kun ihmiset ovat jatkuvassa kokoaikatyössä, koska silloin voidaan se joka kuun tilitys tehdä suunnilleen oikein. Sen sijaan epäsäännöllistä pätkätyötä tekevälle tuo vaatisi paljon enemmän paperisotaa kuin se, että perustulo tulee automaattisesti ja sitten jokaisesta ansaitusta eurosta verotetaan yhtä suuri osa valtiolle.

    Vaikka siis näyttää tilinpidolliselta makuasialta siirretäänkö rahaa edestakaisin vai lasketaanko erotus ja siirretään vain sen mukaisesti rahaa tarvittavaan suuntaan, käytännön toteutuksen kannalta edellinen on helpompi toteuttaa vähemmällä byrokratialla. Itse rahan siirtely taas ei maksa juuri mitään, joten siitä, että joudutaan siirtämään rahaa kahteen kertaan yhden sijasta, ei ole juuri mitään lisäkustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Simo Ruottinen kirjoitti 25.2.2011 kello 14:53

    Osmo Soininvaara kirjoitti: “Perustulo tulisi olemaan niin matala, että se vastaa tuota leikattua toimeentulotukea (joka siis maksaa 100 prosenttia asumismenoista, mihin leikkuri ei kohdistu). Siksi perustulon on myös yhdistettävä syyperusteisia mutta hyvin ehdollisia tukia.”

    Väität siis, että perustulo olisi alle 350 euroa? Tämä poikkeaa kyllä Vihreiden linjasta, jonka mukaan perustulo on n. 500 € /kk. Tämä on hyvin selvästi esillä jo Vihreiden nettisivun etusivulla. Oletko tässä asiassa eri linjoilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.2.2011 kello 15:21

    En ole ollut tekemässä viimeisintä vihreiden mallia, mutta perustulon ei luvata maksaa sataa prosenttia asumiskuluista tuon 500 euron päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Simo Ruottinen kirjoitti 25.2.2011 kello 18:12

    Osmo Soininvaara kirjoitti: “En ole ollut tekemässä viimeisintä vihreiden mallia, mutta perustulon ei luvata maksaa sataa prosenttia asumiskuluista tuon 500 euron päälle.”

    Asumisen tukeminenhan ei sisälly sen enempää perustuloon kuin nykyiseen toimeentulotuen perusosaankaan, eikä Vihreiden perustulomallikaan ota muuta kantaa asumisen tukemiseen, kuin että se on järjestettävä erikseen.

    Alkuperäisestä lauseestasi sain kyllä hyvin vahvasti sen käsityksen, että itse perustulo olisi sinun mukaasi yhtä matala kuin leikattu toimeentulotuki, koska vielä erikseen mainitset tarvittavan “syyperusteisia mutta hyvin ehdollisia tukia”. Varsinkin, kun olet päätynyt tähän tasoon Sata-komitea -kirjassasikin. Kirjoitat siinä, että Keskuskauppakamarin mallista negatiiviseksi tuloveroasteikoksi jatketun mallin johtavan “täsmälleen samaan tulokseen kuin 350 euron perustulo kuussa yhdistettynä 42 prosentin tasaveroon.” Tältä pohjalta esität, että “Jos puhtaassa perustulomallissa halutaan korottaa perustuloa, joudutaan korottamaan myös marginaaliveroa. Se tuottaisi ylivoimaisia poliittisia vaikeuksia, ellei myös taloudellisia”. Ja lisäksi auttaisit pienituloisia perustuloa täydentävällä sosiaaliturvalla.

    Itse väitän, että Vihreiden n. 500 € perustulo on juuri oikea taso, joka kattaa minimietuudet eli saavutamme byrokratian vähentämisen ja nimenomaan turhan tarveharkinnan poistamisen. Toisaalta tällä tasolla ei vielä jäädä pankolle makailemaan, kun jokainen tienattu euro hyödyttää kaikilla tulotasoilla. Tuloveroprosenttikin pystytään pitämään varmasti alle kipurajan, oikeastaan näkisin että 50% marginaalivero vasta olisi sellainen.

    Myönnän, että poliittisesti tämä voi olla vaikeaa, koska tuloveroihin on tehty 2007 jälkeen kovasti kevennyksiä. Taloudellisesti tämän pitäisi olla mahdollista, johan 2007 Vihreiden mallia olisi rahoitettu tuloverojen lisäksi miljardin euron ympäristöveroilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Tavallinen Teknikko kirjoitti 25.2.2011 kello 20:33

    #
    Osmo Soininvaara kirjoitti: “Perustulo tulisi olemaan niin matala, että se vastaa tuota leikattua toimeentulotukea
    #

    No tuossa se on. Eli nykyisin on niin, että nykyisen toimeentulotuen perustasossa maksetaan hieman ekstraa, että toimeentulotukilaisellakin olisi mahdollisuus toimeentulotuellaan ostaan n. 50 eurolla kuukaudesessa sellaista, että on ikäänkuin näppissään ostovaraa ostaa on esim. seuraaviin tuotteisiin :

    -vaatteita
    -keittiökaluja (minulla on vain n. 0.5 litran kattila ja sille kansi – hyvin pärjään tällä mummon perintökalullaa )

    -linja-autolippuja
    -saniteettivälineitä
    -tietotekniikkavälineitä
    -lemmikkien kuluja
    -televisiomaksuja

    Tuosta yo. Osmon perusteella olisin kyllä sitä mieltä, että elisa ja sonera-maksuja että internet-maksuja varten tulisi säätää toimeentulotukeen säännös, että ainakin yhden megan yhteydellä kansalaisille myönnettäisiin toimeentulotuessa tuo “hidas” nettiyhdeys toimeentulotuessa menoksi kansalaisen kannalta katsoen.

    Voittaisihan asiassa esim. Kela valtavasti, kun kansalaiset kuittaisivat tukensa kelan serverille ilman entisen perinteisen kelan tiskivirkailijan leimaamista paperilleen.

    No, joskus Osmo mainitsi, että Kelan tietokoneet tekisivät “ihmeitä” kunhan vaan kansalaiset noihin Kelan värkkeihin saataisiin kytkettyä.

    No nyt olisi kaiketi tilaisuus, kun Nokian heppuja ollaan irtisanomassa posteiltaan.

    Että nythän Nokian insinöörejä alkaakin vapautumaan “kansalaisten tarpeisiin”, kunhan vaan joku poliitikko hoksaa asian ottaa omaksi asiakseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Sittemmin pärjännyt, kaikesta huolimatta kirjoitti 30.3.2011 kello 13:25

    Lainaus Osmo Soininvaaralta: “Ennen vuotta 2003 yhteishaussa hakematta jättäminen ei ollut peruste evätä työmarkkinatukea. Piti kieltäytyä työvoimapoliittisesta koulutuksesta.”

    Höpöhöpö. En vuonna 1999 hakenut yhteishaussa ammattikorkeakouluihin, koska halusin yliopistoon. Luin kaksiin pääsykokeisiin ja en sinä keväänä saanut opiskelupaikkaa, vaan sitä seuraavana keväänä. Koska en ollut hakenut ammatti-ja ammattikorkeakouluihin, minulta evättiin oikeus työmarkkinatukeen 25 ikävuoteen asti. Päätös on vieläkin tallella, sopii tulla katsomaan. Ihmetytti silloin, että miksi aktiivisuudesta hakea ylopistoihin rangaistiin…asia on nyttemmin korjattu ja yliopistot ovat yhteishaussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Tulenheimo » Blog Archive » Parempaa syöttöpeliä, vihreät! kirjoitti 25.4.2011 kello 11:11

  64. Marjanen kirjoitti 8.10.2012 kello 22:37

    Artturi B:
    Simo Ruottinen:

    No siks, että täysin välttämätöntä minimitasoa ei oo normitettu.

    Se on normitettu toimeentulotukilaissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus