Verotyöryhmän kommentointia 2: kiinteistövero

28.12.2010 · Aihe: _ 

Työryhmä toistaa sen, että suurin osa ekonomisteista pitää maapohjan kiinteistöveroa hyvänä verona, koska se ei vaikuta käyttäytymiseen eikä nosta maanvuokria.  Rakennusten kiinteistövero sen sijaan alentaa kannustinta rakentaa ja siten nostaa rakennusten hintoja/vuokria. En pysty väittämään vastaan: juuri näin olen itsekin kirjoittanut.

Työryhmä esittää, että maapohjalle tulee oma liike-rakennuksia korkeampi kiinteistöveroprosentti. Nyt molempien kohdalla alaraja on 0,6 prosenttia, tästä eteenpäin maapohjan alaraja olisi 0,8 prosenttia. Rakentamattomien asumiseen kaavoitettujen tonttien kiinteistöveron tulee Helsingin seudulla vähintään prosenttiyksikön verran korkeampi kuin muun maapohjan, minimissään siis 1,8. Mietinnöstä ei käynyt ilmi, tarkoitetaanko tällä Helsingin seudun 14 kuntaa kuten nyt vai koko maata. Nurmeksessa tämä voisi olla kohtuutonta.  Muuten kiinteistöveroihin ei esitetä muutoksia.

Raikuvat aplodit tuosta spekulatiivisen tonttimaan veronkorotuksesta. Jotain kertoo kunnallispolitiikan tilasta, etteivät pääkaupunkiseudun kunnat saa perityksi veroa rakennusliikkeiden panttaamista tyhjistä tonteista kuin valtion pakottamina samalla, kun ne valittavat tonttipulaa ja asumisen korkeaa hintaa. Korotettua veroa ei tarvitse periä tonteista, joiden omistaja asuu naapuritontilla. Eikä sitä siis peritä myöskään vajaasti rakennetuista rintamamiestonteista.

Kiinteistövero olisi erinomainen vero, jos se olisi ollut käytössä historian aluista alkaen. Maapohjaan kohdistuessaan se ei nosta asumiskustannuksia, koska vero kapitalisoituu maan arvoon. Jos verotusarvot seuraavat todellista maan arvoa, kiinteistövero verottaa yhteiskunnalle osan siitä hyödystä, joka esimerkiksi liikenneinvestoinneista koituu maanomistajille. Espanjassa on kohdistettu kiinteistövero, jossa voidaan rahoittaa esimerkiksi metroinvestoinnit.

Ongelma syntyy, kun kiinteistövero otetaan käyttöön tai sitä korotetaan.  Sen hetkinen omistaja joutuu maksamaan myös kiinteistöveron vaikka on maksanut maasta aikanaan täyden hinnan, jota vero ei ole alentanut. Tavallaan kiinteistövero on kertavero sen hetkiselle omistajille, vaikka itse vero maksetaankin osamaksuerinä. Seuraavan omistajan kannalta verosta ei ole mitään haittaa, koska hän saa maan vastaavasti halvemmalla.

(Jos reaalikorkokanta on p ja kiinteistöön kohdistuva vero nousee C euroa/vuosi, kiinteistön arvonalennus on C/p)

Niinpä kiinteistöveroa tulee korottaa maltillisesti ja ennalta ilmoitetun aikataulun mukaisesti.

Kiinteistövero pitäisi ulottaa myös metsämaahan. Metsänomistajat on vapautettu tästä(kin) verosta kai siksi, että kepulaiset kuvittelevat metsänomistuksen liittyvän jotenkin maaseutuun ja maatalouteen. Kun tila jaetaan ja yksi sisaruksista jää viljelemään peltoja, hän saa pellot ja kaupunkiin muuttavat sisaret metsän. Monessa muussa maassa valtio verottaa luonnonvarojen omistajia (kaivokset nyt esimerkiksi tai öljylähteet) muuta omaisuutta ankarammin. Ulotettakoon siis kiinteistövero myös metsämaahan, mutta ei viljelyksessä olevaan peltomaahan, koska mitä ideaa olisi maksaa yhtäaikaisesti pinta-alatukia ja verottaa pinta-alaa? Poikkeuksen tästä peltomaan verovapaudesta tulisi koskea vain peltoja, joiden arvo sijaintinsa vuoksi ylittää selvästi peltojen arvon viljelysmaana. Verotettakoon tällöin erotuksesta.

Suurten maaomaisuuksien haltijat piiloutuvat kiinteistöverosta puhuttaessa raukkamaisesti rintamamiesmökissä asuvan köyhän eläkeläismummon selän taakse. Tämä ongelma on helppo ratkaista. Vero voidaan anomuksesta jättää perimättä ja merkitä kiinteistöön kohdistuvaksi velaksi, joka aikanaan peritään perikunnalta.

Kiinteistövero osallistuu myös kuntien väliseen verotulojen tasaukseen, ei tosin kokonaisuudessaan. Tasauksen ulkopuolelle on jätetty vesivoimalaitosten kiinteistövero, koska muuten voimalaitos kunnat eivät hyötyisi vesivoimaloita mitään.  Työryhmä spekuloi sillä, vääristääkö kiinteistöveron mukana olo verotulojen tasauksessa kuntien kaavoitusta. Minusta kiinteistövero pitäisi poistaa siitä kokonaisuudessaan. pelkästään oikeudenmukaisuussyistä.

Verotulojen tasaus tuloverosta on paikallaan, jotta hyväosaiset kunnat tukisivat huono-osaisia.  Kiinteistöveron kohdalla asia on päinvastoin. Jos kiinteistöjen verotusarvot ovat korkeita, se kielii siitä, että asuminen on kallista eli että on paljon menoja.   Kun on paljon tuloja, pitää auttaa niitä, joilla on vähän tuloja, mutta miksi silloinkin, kun on paljon menoja, pitää auttaa niitä, joiden menot ovat pienemmät!!!?

Vaikka moni poliitikko lyhyen tutustumisen jälkeen julistikin, ettei verotyöryhmän paperista ole miltään osin edes keskustelun pohjaksi, kiinteistöveroa koskeva kohta oli hyvä.

Kommentit

151 Vastausta artikkeliin “Verotyöryhmän kommentointia 2: kiinteistövero”

  1. Ilpo Pernaa kirjoitti 28.12.2010 kello 19:29

    O.S:”Kiinteistövero pitäisi ulottaa myös metsämaahan.”

    Muistakaa tuoda tämä selvästi esille vaalien alla. Metsiin kohdistuu veroluonteinen metsänhoitomaksu, metsän myyntivero ja arvonlisävero. Ja tulevaisuudessa vielä metsien kiinteistövero.

    Metsän myynnin menekinedistämismaksu, ojitusmaksut , metsäteiden perustamis- ja hoitokustannukset, lakiin perustuvat uudistuskustannukset, löytyyhän näitä ja lisää pukkaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Paavo Häikiö kirjoitti 28.12.2010 kello 19:35

    Niin ja mitenkäs ne yhtiöt, jotka ovat sattuneet asettumaan kuntiin jotka eivät myy tonttejaan vaan vuokraavat?

    Siellä kiinteistöveroa menee vain rakennuksesta, koska kunta ei tietenkään itselleen maksa kiinteistöveroa maapohjasta.

    Olisikin aika erikoinen tilanne jos vierekkäisissä kunnissa syntyisi tilanne jossa maansa ostaneet joutuisivatkin maksumiehiksi ja naapurikunnassa vuokratontilla olevat yrittäjät olisivat vapaaherrana tästä maksun korotuksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Paavo Häikiö kirjoitti 28.12.2010 kello 19:44

    “Kiinteistövero pitäisi ulottaa myös metsämaahan. Metsänomistajat on vapautettu tästä(kin) verosta kai siksi, että kepulaiset kuvittelevat metsänomistuksen liittyvän jotenkin maaseutuun ja maatalouteen. Kun tila jaetaan ja yksi sisaruksista jää viljelemään peltoja, hän saa pellot ja kaupunkiin muuttavat sisaret metsän. Monessa muussa maassa valtio verottaa luonnonvarojen omistajia (kaivokset nyt esimerkiksi tai öljylähteet) muuta omaisuutta ankarammin.”

    Metsämaalla oli aikaisemmin pinta-alavero, joka muutettiin myynnin verotukseksi.

    Minustakin pinta-alavero oli parempi luonnonvarojen käytön kannalta, mutta ei näitä veroja voi säätää ees-taas huvikseen. Sama juttu asuntotulon verotuksen kanssa.

    Veropäätökset pitää olla pitkäkestoisia jos ne koskevat pitkäkestoisia sijoituksia/omistuksia.

    Ei noita voi vaan säätää hallituskausittain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. pekka kirjoitti 28.12.2010 kello 19:47

    Osmo:

    Niinpä kiinteistöveroa tulee korottaa maltillisesti ja ennalta ilmoitetun aikataulun mukaisesti.

    Ja työryhmän esittämä 50% korotus on mielestäsi tällainen maltillinen korotus?

    Lainaus Hetemäen työryhmän loppuraportista:
    “Tavoiteltavana pidetään
    kiinteistöveron tuoton 50 prosentin korotusta nykyiseen 1,2 mrd euron verotuottoon,
    mikä merkitsisi noin 600 milj. euron verotuoton lisäystä”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kalle kirjoitti 28.12.2010 kello 20:00

    Kun katsotaan kokonaisuutta, niin kiinteistövero on ainoa vero, joka tulevaisuudessa nousee. Kaikesta muusta EU:n sisäinen verokilpailu pitää huolen. 😀

    Toimivat kiinteistömarkkinat ovat asumiskustannusten kannalta kuitenkin suurempi tekijä kuin verotus. Siinä keskeisin asia on kuntien kaavoitusmonilpolin purkaminen tavalla tai toisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. nos kirjoitti 28.12.2010 kello 20:25

    Onko varma, että hinnat ei nouse, kun maapohjan kiinteistövero nousee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ville_ kirjoitti 28.12.2010 kello 20:57

    Kiinteistöveron tulee olla korkeampi taajama-alueella, missä kunta vetää tiet tontille ja vastaavasti vedenpoiston yms. metsätontilta nämä yhteydet valtion tielle saa rahoittaa aivan itse. Toinen vaihtoehto tietenkin olisi, että kunta ottaisi nämä pikkkutiet hoitoonsa.

    Metsämaalta pitäisi kyllä poistaa tuo metsänhoitomaksu nimellä kulkeva pakkotuki turhille organisaatioille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Evert The NeveRest kirjoitti 28.12.2010 kello 22:27

    Mielestäni city-maastureilta pitää periä “kiinteistövero”, koska ne vievät tilaa niin, etteivät parkkiruudut riitä.

    Turun saariston lautoilla ja losseilla ylisuuret henkilöautot ovat pidentäneet jonoja.

    Citymaasturin omistaja on tyypillisesti sellainen henkilö, joka on hyötynyt “työllistävästä” ja “kulutusta” lisäävästä veropoliitikasta. Sen ansiosta hänen tilipussinsa on paisunut ja on ostanut ulkomailla valmistetun ison tuontiauton.

    Citymaasturin omistaja on jo auton ostaessaan tehnyt valinnan. Hänen kukkarossaan ei bensan korkea hinta eikä korkeampi co-perustein ajoneuvovero tunnu.

    Mitäpä jos auton verotukseen lisättäisiin “kiinteistövero”. Massaltaan yli vaikkapa yli 1300 kg ja tilavuudeltaan ylisuurille henkilöautoille laitettaisiin tuntuva autokiinteistövero, jota ei perittäisi auton hinnassa vaan käyttömaksuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Eurooppalainen kirjoitti 28.12.2010 kello 22:50

    Osmolle tiedoksi, että kiinteistövero on erittäin laajalla tulkintavapaudella vielä perusteltavissa sillä, että kunnat investoivat kiinteistöjä palvelevaan infrastruktuuriin. On oltava välttämättä 1:1 kytkös kunnan suorittamiin kiinteistön arvoa nostaviin kuluihin.

    Tätä ei ole enää Hetemäen työryhmän mietinnössä löydettävissä. Onkin selvää, ettei esitetyn kaltainen “kiinteistövero” ole lainkaan kiinteistövero vaan Suomen oikeusjärjestyksen ja perustuslain omaisuuden suojan vastainen konfiskatorinen pakko-otto valtiolle.
    Sellainen edllyttäisi erittäin painavat kriisiin, kuten sotatilaan tai erittäin tärkeisiin lunastusperusteisiin verrattava perusteet, sen olisi oltava tilapäinen ja kertaluontoinen.
    perustuslain säätämisjärejetystä ei voida ohittaa.

    Sen sijaan ilman edellämainittua käsittelyä em. kiinteistövero ei voi olla maassa laki, sitä ei saa viranomaisissa tai tuomioistuimissa noudattaa ja sen mukaan toimiminen asettaa kaikki henkilöt vaaraan syyllistyä rikoslain sanktioimiin omaisuus- ja virkarikoksiin.

    Kiinteistöjen verottaminen on sitäpaitsi degeneroituneen varhaiskeskiaikaisen feodaaliyhteiskunnan tunnuspiirre. En usko että Soininvaarakaan on näin täysin menettänyt elämänuskonsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Ville kirjoitti 28.12.2010 kello 22:52

    Ville_:”Kiinteistöveron tulee olla korkeampi taajama-alueella, missä kunta vetää tiet tontille…”

    Kiinteistövero on korkeampi taajama-alueilla (samaa veroprosenttia käyttäen), koska kiinteistön arvo on korkeampi – osin kunnan rakentaman infrastruktuurin ansiosta.
    Sikäli kiinteistöveropainotteinen verotus olisi hyvä asia, että kuntien pitäisi miettiä kaavoituksen kannattavuutta kiinteistöjen arvon suhteen eikä sen suhteen, saadaanko mahdollisesti hyviä veronmaksajia houkuteltua vai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kalle kirjoitti 28.12.2010 kello 23:12

    Evertin kannattaisi käydä katsomassa Helsingin keskustaa. 😉 Kukaan järkevä helsinkiläinen ei osta mitään muuta autoa kuin “citymaasturin”. Millään muulla autolla, kuin SUV:lla, oikealla maasturilla, suurella Volvolla tai SAAB’lla, ei siellä tee taaskaan mitään.

    Pienet autot on kehitetty taajamaliikenteeseen. Eli Suomessa niiden käyttöaluetta on Espalta etelään. 😀 😀 😀 Talvi vain tekee sen, ettei niistä ole täällä edes kaupunkiautoiksi. 😉 Minua kyllä kiinostaa kuulla takemmin, miten Evert nääkee typerän autoveron liittyvän kiinteistöveroon?

    Henkilöauton verotus kaikissa nykymuodoissaan on tullut tiensä päähän. Henkilöauto on hyvinvointimme tärkeimpiä peruspilareita. Se on yksi veromuodoista, joka poistuu ja jonka poistumista on osin kyettävä korvaamaan kiinteistöverolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Turusen pappa kirjoitti 29.12.2010 kello 1:16

    Minulla on kiinteistöveroa koskeva laskentamalliehdotus. Eli säädetään asuinkiinteistöillekin hyvin korkea kiinteistövero. Asunnon sijainti hyvin keskeinen veron määräytymisessä. Ja annetaan siitä talouden maksukyvyn mukainen alennus. Lähtöarvona olisi täysi vero talouden 100 000 euron tuloilla. Ja sitten alennusta 1 % per 1000 euron alentuma talouden tuloissa. 35000 euron tuloilla alennus olisi jo 65 %. Tilastotieteilijä voisi luoda validimman matemaattisen kaavan. Pääomatulot laskettaisiin kuitenkin kotitalouden tuloihin täydellä painollaan. Yksin asuvan tulot (maksukyky )kerrottaisiin kahdella, sillä on erittäin epäekologista asuttaa isoa kallista kiinteistöa yksin.

    Kiinteistövero on hyvin neutraali vero ja siihen ei tavallisesti liity kannustinloukkuja. Maailmalla monissa alhaisen tuloveron maissa on käytössä kiinteistövero (myös korkea perintövero).

    “Kiinteistövero on monien arvioiden mukaan yksi vähiten talouden toimintaa ja resurssien allokointia vääristävistä veromuodoista. Näin ollen kiinteistöveron osuuden kasvat- taminen verojärjestelmässä tukisi tavoitetta, jonka mukaan verorakenteen kehittämisessä tulisi minimoida talouskasvulle haitallisia tekijöitä”(edellinen on lainaus Hetemäen verotyöryhmän loppuraportista).

    Tällä hetkellä vakituisia asuntoja koskeva kiinteistövero on minimissään 0.32 % ja maksimissaan 0.75 %. Mielestäni oikea taso olisi koko Suomessa 1-1.5 %. Tällä saataisiin takaisin myös asuntolainojen korkovähennyksien tappioita. Käytännössä myös näin verotettaisiin eräällä tavalla “asuntotuloa” , mikä monille käsitteenä hämärä (omistusasumisesta saatava nettohyöty verrattuna vuokra-asumiseen siis).

    kiinteistöveron verotusarvojen tulisi vastata täydelleen kiinteistön todellista markkina-arvoa ja sen tulisi elää kiinteistön arvon “eläessä”.

    Käytännössä kiinteistövero on ainoa vero, jota Suomessa kannattaisi todenteolla korottaa. Ja tuloveroa alas kohtuullisesti.

    Ehkäpä voimalaitoksille voisi laittaa oikein tuntuva vero. Ydinvoimalaonnettomuus maksaisi pahimmillaan satoja miljardeja niin miksipä ei voisi verottaa valtion kassaan sitä vaikka 3 % ( windfall veron toinen muoto ) kiinteistöverolla laitoksen todellisesta arvosta. (toimisiko kuitenkaan kun valtio omistaa ne suurelta osin…)

    Esimerkkejä veron suuruudesta vuonna 2010:
    Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kirkkonummi, Oulu, Turku, Vantaa 0,32 %
    Tampere 0,40 %, Kuopio 0,43 %, Kouvola 0,45 %
    Heinola, Jyväskylä, Lahti, Sipoo, Sysmä 0,50 %
    Ylivieska 0,55 %%
    Haukipudas, Inari, Suonenjoki, Vihti 0,60 %
    Juankoski 0,65 %, Pyhtää 0,67%
    Nummi-Pusula, Haapajärvi 0,75 %.

    (lähteenä mainittava Wikipedia!)

    Vero halvin siellä missä sen tulisi olla kallein. Ilmeisesti alhaisella kiinteistöverolla houkutellaan asukkaita kasvukeskuksiin. Kasvukeskuksissa on paljon myös maksukykyisiä talouksia. Maksukykyporrastus koko homman juju.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2010 kello 10:25

    Vero halvin siellä missä sen tulisi olla kallein. Ilmeisesti alhaisella kiinteistöverolla houkutellaan asukkaita kasvukeskuksiin. Kasvukeskuksissa on paljon myös maksukykyisiä talouksia.

    Kuten moneen kertaan on sanottu, kiinteistövero ei vaikuta asumiskuluihin sisään muuttavien osalta. Alhaisella kiinteistöverolla tuetaan sitä, joka omistaa kiinteistö, asunnon tai maapohjan. Tämä ei anna kovin hyvää kuvaa paikallisista päättäjistä ja siitä, mitä tahoja he suojelevat. Erityisen arveluttavaa on, että valtion pitää pakottaa nostamaan kiinteistöveroa tonteista, joita rakennusliikkeet panttaavat hinnannousun toivossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Turusen pappa kirjoitti 29.12.2010 kello 1:29

    Esimerkkejä veron suuruudesta vuonna 2010:
    Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kirkkonummi, Oulu, Turku, Vantaa 0,32 %
    Tampere 0,40 %, Kuopio 0,43 %, Kouvola 0,45 %
    Heinola, Jyväskylä, Lahti, Sipoo, Sysmä 0,50 %
    Ylivieska 0,55 %%
    Haukipudas, Inari, Suonenjoki, Vihti 0,60 %
    Juankoski 0,65 %, Pyhtää 0,67%
    Nummi-Pusula, Haapajärvi 0,75 %.

    (lähteenä mainittava Wikipedia!)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. jussi Laari kirjoitti 29.12.2010 kello 5:34

    Kalle kirjoitti 28.12.2010 kello 20:00 ja vaatii kuntien kaavoitusmonopolin purkamista.

    Jos kunnilta viedään kaavoitusmonopoli, niin niiltä pitää viedä myös velvollisuus rakentaa katuverkko ja vesi- ja viemäriverkko kaavoitetuille alueille.Samoin tietysti katujen kunnossapitovelvoite.

    Tällöin voitaisiin uusi asuntoalue toteuttaa täysin yksityisenä projektina alusta loppuun. Tietenkin uuden asuntoalueen asukkaat joutuisivat osallistumaan myös asuntoalueellensa vievien liikenneväylien parantamiseen lisääntyneen liikenteen vaaatimusten tasolle.

    Asunnoista ja liiketiloista maksetaan aina pääkaupunkiseudulla markkinahinta. Sitä eivät kiinteistö- tai muut verot hetkauta suuntaan eivätkä toiseen. Siihen ei myöskään vaikuta kuntien kaavoitusmonopoli, koska pääkaupunkiseudulla on valmiiksi kaavoitettua tonttimaata 10 vuoden tarpeisiin varastossa. Jos nykyinen kaavoitusvauhti otetaan huomioon, niin tontteja on 20 vuodeksi.

    Tämä sitkeä myytti siitä, että kaavoitus olisi pullonkaula asuntotuotannossa, on ihmeellinen asia. Sille kun ei löydy mitään perustetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Tiedemies kirjoitti 29.12.2010 kello 7:49

    Pinta-alaperustainen vero metsämaalle on parempi, jos ajatellaan, että metsämaan pitää tuottaa mahdollisimman paljon tuloja. Tuloperustainen vero taas ohjaa jättämään metsämaata enemmän jouten.

    En mene sanomaan, mikä tässä on hyvä ja mikä huono, mutta ei minusta ole mitenkään sanottua, että metsän verotus pitää olla kaikkialla samanlaista. Ainoastaan ns. puupellot saattaa olla mielekästä pistää pinta-alaperustaiselle verolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2010 kello 10:14

    Kiinteistövero (pinta-alavero) ja tuoton verottaminen eivät ole toistensa vaihtoehtoja. Kuten verotyöryhmä huomauttaa, muusta tuottavasta maa-alasta maksetaan veroa sekä kiinteistöveron että tuloveron muodossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Liian vanha kirjoitti 29.12.2010 kello 8:31

    Kiinteistövero tuplaa eläkeläisnaisen veroasteen eli 13000 eläkkeestä tulovero on n 11 % mutta lisättynä 1,2 % kiinteistöverolla se onkin jo liki 21 % eikä siihen tarvita palatseja vaan yksiö.

    Ja jos veron jättää velaksi niin 20 vuodessa se on syönyt mummon pääomasta 60 %.

    Se jakaa kansan varallisuutta entistä epätasaisemmin ja estää köyhimmän luokan vaurastumista, koska pääosa yli sukupolvien siirtyvästä varallisuudesta sosialisoidaan köyhältä.
    Aikaisemminhan tämä kohdistui suuriin varallisuuksiin, mutta nyt halutaan rokottaa köyhimpiä.

    Ja jos mummolla sattuu jäämään mökki niin veroaste nousee 30 %:iin tai mökki menee vasaran alle .

    Näitä mummoja on kuitenkin satoja tuhansia, sillä naiset elävät n 10 vuotta pitempään kuin miehet ja naisen eläke on vain 1100 euroa kuussa. Taitettu indeksi yö vielä lisää tätä, sillä indeksi toimii vain keskimääräisten tulojen kohdalla.
    Esim pienituloisella asumiskulutus on 60 % luokkaa kun se keskimääräisillä tuloilla on 30 % luokkaa.

    Kyllä Osmo on machiavellinsä lukenut, tällainen tuloveroasteen nosto ei olisi mahdollista ilman kapinaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2010 kello 10:10

    Liian vanha jaksaa tuota katkeruuden täyttämää liioittelua, joka alkaa minua vähän kyllästyttää. Puretaan nyt tämäkin.
    Kiinteistöverossa verotusafrvo on korkeintaan 70 % käyvästä arvosta, joten 1,2 prosentin vero on tosiasiassa 0,84 prosenttia. Mistä tuo 1,2 prosenttia sitten on peräisin?
    Esityksen minimi rakennukselle on 0,32 prosenttia eikä sitä esitetä korotettavaksi. Verolla ei ole kylläkään ylärajaa, mutta missään kunnanvaltuustossa asuinrakennuksen 1,2 prosentin vero ei mene läpi.
    20 x 1,2 prosenttia ei ole 60 prosenttia vaan 48 prosenttia. Esityksessäni ei mainittu sanaa korko lainkaan.
    Kiinteistöveron korotuksen varsinaiset maksajat ovat kasvukeskusten tyhjillä tonteilla keinottelijat ja neliökilometrteittäin maata omistavat perijäsuvut. Kyllä se köyhä mummukin hyötyy välillisesti siitä, että nämä pannaan kuriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Syltty kirjoitti 29.12.2010 kello 8:49

    Evert The NeveRest
    “Mitäpä jos auton verotukseen lisättäisiin “kiinteistövero”. Massaltaan yli vaikkapa yli 1300 kg ja tilavuudeltaan ylisuurille henkilöautoille laitettaisiin tuntuva autokiinteistövero, jota ei perittäisi auton hinnassa vaan käyttömaksuna.”

    Evert ei ole selvästikään oikein ajan hermolla, koska autoista kerätään jo nyt CO2-päästöjen mukaan sekä kertamaksullista autoveroa että vuotuista ajoneuvoveroa. Suuri auto -> paljon massaa -> korkeat päästöt -> korkeammat verot.

    Suuri auto on myös aina kalliimpi kuin pieni ja koska autovero on prosenttipohjainen, kalliista autosta maksetaan jo nyt paljon enemmän veroja kuin halvasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. juupa juu kirjoitti 29.12.2010 kello 8:50

    Sillä metsämaalla ilman puustoa ei kyllä paljon arvoa ole, itseasiassa se on negatiivinen, koska uusi metsä on aina istutettava. Mutta kai sitten metsämaalle vaan päätetään joku arvo, jos tähän mennään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Liian vanha kirjoitti 29.12.2010 kello 10:10

    “Sillä metsämaalla ilman puustoa ei kyllä paljon arvoa ole, itseasiassa se on negatiivinen, koska uusi metsä on aina istutettava. Mutta kai sitten metsämaalle vaan päätetään joku arvo, jos tähän mennään.”

    Ei kukaan jaa ilmaiseksi puutonta ja istuttamatonta maata, silläkin on oma arvonsa.
    Päällä voi sitten kasvaa vehnää tai puuta ja se on eri liiketoimintaa, jota kohdellan myös eri liiketoimintana

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Pekka Taipale kirjoitti 29.12.2010 kello 10:28

    Evert, mistä citymaasturi tähän aiheeseen pomppasi?

    Todettakoon kuitenkin, että citymaasturi on leimallisesti auto, jota tarvitaan Helsingissä liikkumiseen. Muuallahan voi ajaa ja pysäköidä tavallisella pikkuautolla, mutta Helsingin talvikunnossapidetyille kaduille nelivetomaasturi riittävällä maavaralla on oikea työkalu.

    Noin muutoin on tietysti selvää, että Suomessa pitäisi verottaa kiinteistöjä, koska kaikki muu verotettava pakenee maasta, jos veroja korotetaan. Voi kuitenkin olla, että kiinteistöverotuksen aiheuttama kiinteistöjen hinnan lasku astuu niin merkittävien intressiryhmien varpaille, että ei tule onnistumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Seppo S kirjoitti 29.12.2010 kello 10:34

    Mykyinen metsänhoitoyhdistyksille kerättävä pakollinen metsänhoitomaksu on EU-säädösten vastainen. Tämä laittomuus, jota ylläpidetään vuodesta toiseen kepun intressien vuoksi, pitäisi vihdoinkin poistaa.

    Samalla tuottavuus kasvaa, kun kepun kaadereilta poistuu suojatyöpaikkoja. Lisäksi valtion tuottavuusohjelman nimissä pitäisi myös metsäkeskukset siivota turhista toiminnoista ja henkilöistä. Eli joku muu kuin kepulainen on saatava seuraavaksi maatalousministeriksi.

    Metsämaan kiinteistöveron varmaan sitten saa vähentää tuotannon kuluina verotuksessa vai saisiko?

    Metsätalouden kannalta kiinteistöveron hyvänä puolena olisi se, että metsätilojen pirstoutuminen saataisiin ehkä loppumaan. Toisaalta metsien suojelulle vero saattaisi olla heikennys, koska se pakottaisi hakkaamaan metsiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Luomuviljelijä kirjoitti 29.12.2010 kello 10:39

    Kiinteistövero olisi maasta ja metsästä toimeentulonsa saavalle yrittäjälle vain uusi kustannuserä. Metsän kiinteistövero pitäisi saada takaisin puun hinnassa ja pellon vero tuotettujen kilojen myynnissä, mutta ei se näin mene. Tuottajat eivät voi itse hinnoitella juuri mitään, ostajat maksavat minkä maksavat ja siihen on tyytyminen. Veroraha revitään maan ja metsän omistajan selkänahasta.

    Tuottajajärjestö vetää metsän kiinteistöverosta puhuttaessa aina esiin jokamiehen oikeuden. Metsien vapaata virkistyskäyttöä on yhä vaikeampi perustella, jos metsille asetetaan vielä uusi vero. Mitä maksaisitte marjastus- tai sienestysluvasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 29.12.2010 kello 10:42

    “Verolla ei ole kylläkään ylärajaa, mutta missään kunnanvaltuustossa asuinrakennuksen 1,2 prosentin vero ei mene läpi.”

    Oli korotus tahansa niin se nostaa pienituloisten veroastetta suhteettomasti eikä indeksi korvaa nousua johtuen indeksin keskituloisia suosivasta rakenteesta.

    Nytkin alaraja määrätään lailla, joten ei ole välttämättä kysymys kunnallisesta harkinnasta.
    Lain avulla kunnallinen päättäjä voi piiloutua Eduskunnan selän taakse kuten tekevät nämä kahdella jakkaralla istuvat kansanedustajat.

    Kun hallitus on lupauksillaan ajanut itsensä umpikujaan eli tuloveroja pitää alentaa ja välillisiä veroja ei voida rajattomasti korottaa ulkomaisen tuonnin vuoksi eikä virkapalkkoihin ja palveluihin uskalleta puuttua äänestäjäkadon pelossa niin valitaan se pienin paha eli kiinteistöverot.

    Kun ne ovat pilkottu kahteen osaan niin alarajoja voidaan hivuttaa pikku hiljaa ylöspäin

    “20 x 1,2 prosenttia ei ole 60 prosenttia vaan 48 prosenttia. Esityksessäni ei mainittu sanaa korko lainkaan.”

    Nykyään julkisessa hallinnossakin noudatetaan liiketoiminnan malleja joten velan korottomuus on vain hurskastelua, ei realismia

    On helppo esittää malleja populistisesti yksisilmäisestä näkökulmasta unohtaen osan vaikuttavista tekijöistä välittämättä siitä mikä on lopputulos.Esittelijänkin pitää miettiä mihin voidaan päätyä.

    Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, kuten Paasikivi totesi.
    Katkeruudesta syyttäminen on primitiivireaktio , kun asiaperusteet eivät riitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Ville_ kirjoitti 29.12.2010 kello 10:50

    Jos kiinteistöveroa aletaan perimään kaikelta maalta, niin kyllä se joutomaan tapauksessa menee aika lähelle nollaa. Nykyisellä 1000e/ha se olisi tuolla 0,84% verolla sen 8,4 e/ha/a, joka luultavasti laskisi joutomaan hintaa.

    Metsän pohjan arvo on myös hyvin alhainen, ja metsän arvo on käytännössä kokonaan päällä oleva puusto. Eli jos pelkästään pohjaa verotetaan, niin ei siitäkään mitään valtiolle jää. Sinänsä tuon päällä oelvan puuston arvon verottaminen on aika kyseenalaista kiinteistöverolla.

    Pellon verottamisessa suurin kysymys on miten pinta-alatuet suhtautuvat siihen, nehän ovat suurin arvo ja ne on taas pyritty irroittamaan varsinaisesta pellosta. Eli jos pinta-alatuki oikeuksilla ei ole veroa, niin en näkisi pellon pohjan verottamisessa ongelmaa. Lisäksi kasvukeskusten keskellä olevan pellon maan arvo olisi huomattavasti korkeampi ja sitä verotteattaisiin, motivoisi käyttämään pinta-alan rakentamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Ilpo Pernaa kirjoitti 29.12.2010 kello 10:56

    O.S:”Kuten verotyöryhmä huomauttaa, muusta tuottavasta maa-alasta maksetaan veroa sekä kiinteistöveron että tuloveron muodossa.”

    Maa-ja metsätalous eivät maksa kiinteistöveroa tuotantomaasta (pellot, metsät), mutta eivät maksa muutkaan yritykset tuotantopääomastaan. Pasi Holm, PTT:n ekonomisti , Maaseudun Tulevaisuus, 27.12.2010.

    On myös huomattava sekin, että maatalous maksaa kiinteistöveroa kuten muutkin yritykset tuotanto- ja asuin rakennuksistaan sekä tonteistaan. Useinkaan ko. kiinteistöverokohteet eivät sijaitse kunnallistekniikan piirissä.

    Hetemäen verotyöryhmän esitys on ristiriitainen peltojen ja metsien kiinteistöverojen kohdalla. Työryhmän mukaan verotuksella ei pitäisi ohjata tuotantopanosten käyttöä. Maa- ja metsätalousmaa ovat maatalouden keskeisiä tuotantopanoksia (Pasi Holm, PTT)

    Maa- ja metsätalousmaan moninkertainen verotus asettaa jo nyt kyseenalaiseksi maailman mittakaavassa poikkeuksellisen vapaan jokamiehenoikeuden. Toivottavasti MTK ottaa kovan asenteen ko. kysymyksessä. Jostakin on saatava rahat metsien kiinteistöveroihin.

    Viherpiipertäjät ovat viheliäinen veropuolue demarien ohella. Maaseutua kyykytetään mennen tullen vaikka kaupungit aiheuttavat maaseutua suuremman hiilijalanjäljen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2010 kello 11:01

    Millä perusteella Ilpo Pernaa väittää, ettei esimerkiksi Stockmann maksa kiinteistövertoa myymälästään? Se on kai sen keskeinen tuotantopääoma. Onko tehtaat vapautettu kiinteistöverosta? Ainakaan voimalaitokset ei ole vaan niillä on korotettu kiinteistövero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. uusi kasvo täällä kirjoitti 29.12.2010 kello 10:58

    “osmo:Kiinteistöveron korotuksen varsinaiset maksajat ovat kasvukeskusten tyhjillä tonteilla keinottelijat ja neliökilometrteittäin maata omistavat perijäsuvut. Kyllä se köyhä mummukin hyötyy välillisesti siitä, että nämä pannaan kuriin.”

    ja sitten palataan tosielämään:meille tuli tän vuoden kiinteistövero(n.850e),okt+tontti.

    naapurin mummulle tuli vähän hiukan isompi kiinteistövero,kun on isompi tontti.hän oli järkyttynyt kun kuukauden eläke ei riittänyt veron maksuun.

    -en ymmärrä miten tosielämässä se köyhä mummu hyötyy(edes välillisesti)kiinteistöveron korotuksesta?
    muuten kuin köyhtymällä entisestään.

    -mutta tämä on hyvä että ehdokkailla(toivottavasti myös puolueilla) on selvä kanta ennen vaaleja.niin tietää ketä äänestää

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Kalle kirjoitti 29.12.2010 kello 11:02

    Osmo, nuo kiinteistöjen verotusarvot eivät ole korkeintaan 70% käyvästä arvosta. Ne ovat paikoitellen olleet jopa yli käyvän arvon!

    Ongelma muodostuu siitä, että hallinnollisella päätöksellä yritetään ilman siihen tarvittavaa ammattitaitoa seurailla markkinoiden liikkeitä. Joskus mukana on varmasti jopa silkkaa kateutta. Tulos on joka tapauksessa hatusta.

    Jos halutaan oikeudenmukainen verotusarvo, niin sen on synnyttävä ilman voranomaisharkintaa. Miten se taas tehdään, en tiedä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2010 kello 12:51

    Jos halutaan oikeudenmukainen verotusarvo, niin sen on synnyttävä ilman voranomaisharkintaa. Miten se taas tehdään, en tiedä.

    Asuntojen osalta tämä on hankalaa, mutta tyhjien tonttien osalta helppoa: ilmoittakoon jokainen itse, minkäarvoisena maapalaansa pitää ja määrätään kiinteistövero sen perusteella. Samallahan maanomistaja tulee3 ilmoittaneeksi sen hinnan, jolla kunta voi tuon maapalan lunastaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. nos kirjoitti 29.12.2010 kello 11:08

    Mikä on se painovoima, joka vetää maapohjan verottoman arvon kiinteistöveron korotuksen verran alas päin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. KariS kirjoitti 29.12.2010 kello 11:16

    Ei nyt ihan veroasiaa, mutta maan hintaa sivuavaa kuitenkin.

    Tuon tonttimaan hinnanvedätyksen purkamisen voisi aloittaa Helsingin kaupunki ihan itse, jos halua olisi. Kaupunki on itse yksi suurimmista tonttimaan haltijoista myyjistä, ja vedättää jatkuvasti hintoja ylöspäin jakamalla niukkuutta ja hinnoittelemalla (pahimmillaan huutokauppaamalla) rakennusoikeuden tolkuttomaksi, jopa 2000 euroon asuinneliöltä.

    Päättäjänä Osmo voisit tuota asiaa pitää esillä, ja vaatia tokkua kaupungin hinnoitteluun, vaikka toki gryndereiden rakentamattoman maan verotusta tulee myös kiristää.

    Helsingin niinsanottu tonttipula on hyvin pitkälle Vihreiden ja vihreitä sympatiseeranneiden tahjojen aiheuttamaa. Vuosaaren sataman rakentamisen jarruttaminen mm. Satu Hassin toimin loi tilanteen, jossa kaupungin suunnittelemat isojen asuinalueiden (Kalasatama/sompasaari, Jätkäsaari jne) aloitukset viivästyivät vuosikausia, seurauksena kaavoitetun tonttimaan pula ja hintojen jatkuva nousu. Sen nousun kustantavat tavalliset ihmiset, veronmaksajat, asuntojen hinnoissa. Eipä taida tässä maassa olla veronmaksajille yhtä kalliiksi käynyttä puoluetta kuin Vihreät, vaikka kepulaisia morkkaatkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2010 kello 12:46

    Kari S:
    Helsinki luovuttaa puolet asuntotonteista histasäännösteltynä alehintaan. On tietysti selvää, että jos saa tänään ostaa asunnon alle markkinahinnan, sitä ei saa seuraavana päivänä myydä eteenpäin mar5kkinahintaan. Niinpä nämä Hitas-asunnot ovat sitten hintasäännöstelt6yhjä. Alunperin piti olla ikuisesti, mutta päättäjien kantti petti. Omat ongelmansa tässäkin on.
    Rakennusyhtiöt yrittävät lobata valtuute4ttuja, että saisivat tontit puoli-ilmaiseksi ja ei sitten mitään asukkaita haittaavia hintasäännöstelyjä. Onneksi vain salin vasemmalla laidalla ollaan tyhmiä. Kokoomuksessakin tälle ajatukselle löytyy kannatusta, mutta se ei johdu tyhmyydestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. uusi kasvo täällä kirjoitti 29.12.2010 kello 11:22

    “osmo:Kiinteistöveron korotuksen varsinaiset maksajat ovat kasvukeskusten tyhjillä tonteilla keinottelijat ja neliökilometrteittäin maata omistavat perijäsuvut. Kyllä se köyhä mummukin hyötyy välillisesti siitä, että nämä pannaan kuriin.”

    vielä palataan tuohon lauseeseen:Suomessa oli ennen varallisuusvero joka kohdistui juuri niihin joilla oli sitä maata(neliökilometrittäin) ja mammonaa.

    me kansalaiset äänestimme semmoiset edustajat että varallisuusvero poistettiin ja se korvattiin(osin) kiinteistöverolla.

    kohdistuuhan se nytkin näihin “perijäsukuihin”,mutta heidän taakkaansa vain vähän kevennettiin,ns.tavis-kansalaisten kustannuksella.

    progressiosta siirryttiin taas kohti tasaveroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Kari Koskinen kirjoitti 29.12.2010 kello 11:25

    uusi kasvo täällä:

    ja sitten palataan tosielämään:meille tuli tän vuoden kiinteistövero(n.850e),okt+tontti.

    naapurin mummulle tuli vähän hiukan isompi kiinteistövero,kun on isompi tontti.hän oli järkyttynyt kun kuukauden eläke ei riittänyt veron maksuun.

    Samaan aikaan toisaalla: nuoripari ihmettelee, kun rahat eivät tahdo riittää tarkoituksenmukaiseen asuntoon.

    Sitäkin voisi edes vähän pohtia, että onko se nyt yhteiskunnan kannalta kovinkaan järkevää resurssien allokointia, että mummot asuvat suurissa asunnoissa, joille heille ei varsinaisesti ole käyttöä, eikä tämän valittamisen perusteella “varaakaan”.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Tapio Peltonen kirjoitti 29.12.2010 kello 11:50

    Muistan lukeneeni, että verottajan tavoite olisi, että maapohjan verotusarvo olisi 73,5 prosenttia todellisesta käyvästä arvosta. En nyt yhtäkkiä löydä lähdettä tälle.

    Maapohjan verotusarvon määrityksessä käytettävään indeksiin vaikuttavat toteutuneet myyntihinnat, ja tämä saattaa aiheuttaa hyvin nopeita heilahduksia ainakin mökkitonttien kiinteistöveroihin. Veroprosentin nousu yhdistettynä indeksin nousuun nosti oman mökkitonttini kiinteistöveron tänä vuonna 1,8 -kertaiseksi verrattuna vuoteen 2009. Veikkaan, että nousu jatkuu vielä, koska trendi on se, että maapohjan kiinteistöveroprosentit nousevat, ja toisaalta verotusarvo ei vieläkään ole edes tuon oman plänttini osalta lähelläkään 70 prosenttia siitä, mitä uskoisin tontin käyväksi arvoksi.

    Valitettavasti niin suuria korotuksia kiinteistöveroon on kuitenkin vaikea nähdä, että ne kompensoisivat alhaisen korkotason maan hintoja paisuttavan vaikutuksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Ville_ kirjoitti 29.12.2010 kello 11:53

    Sinänsä pellon verotusta ja jokamiehen oikeutta on aivan turha sotkea keskennään. Pellolla tulee helposti aiheuttaneeksi satovahingon, joka pitäisi korvata. Kun taas metsässä ja joutomaassa tuo on jo ihan oikea peruste.

    Metsässä puiden verotus on ongelmallista, koska silloin on syytä verottaa myös kasvihuoneessa olevia kasveja yms. Metsäpohjan verottaminen on ihan aiheellsita, mutta tuo jokamiehenoikeus on kyllä ihan perusteltu syy pitää alempaa veroa, kuin esim. pihamaalla.

    Sinänsä kiinteistövero maapohjalle, mihin kunta ei tarjoa palveluita on kyseenalainen, mielummin pitäisi olla varallisuusvero, joka koskisi kaikkea varallisuutta ei vain kiinteistöjä. Sama idea sittten tuohon varainsiirtoveroon.

    Vahinko vaan, että tuo varallisuusvero poistettiin. Ja nyt sen tilalle keksitään kaikkia pisteveroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2010 kello 12:42

    Kyllä kasavihuoneessa kasvavia kasveja verotetaan tuoton mukaan. Kiinteistövero kohdistuu maapohjaan ja sitäkin kasvihuone maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Ville_ kirjoitti 29.12.2010 kello 11:55

    Yksi tapa olisi tietenkin siirtää metsäutotiet yms. kunnan ylläpidettäviksi, niin silloin tulisi ainakin laajempi peruste yhtenäistää kiinteistöverotusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2010 kello 12:41

    Kyllä niistä yksityisteistä on asukasta kohden julkinen valta maksanut enemmän kuin kaupunkien kaduista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Artturi B kirjoitti 29.12.2010 kello 11:56

    Osmo:

    Sen hetkinen omistaja joutuu maksamaan myös kiinteistöveron vaikka on maksanut maasta aikanaan täyden hinnan, jota vero ei ole alentanut. Tavallaan kiinteistövero on kertavero sen hetkiselle omistajille, vaikka itse vero maksetaankin osamaksuerinä. Seuraavan omistajan kannalta verosta ei ole mitään haittaa, koska hän saa maan vastaavasti halvemmalla.
    (Jos reaalikorkokanta on p ja kiinteistöön kohdistuva vero nousee C euroa/vuosi, kiinteistön arvonalennus on C/p)
    Niinpä kiinteistöveroa tulee korottaa maltillisesti ja ennalta ilmoitetun aikataulun mukaisesti.

    Eihän tuo ennalta ilmoitettu aikataulu siinä auta yhtään. Sille omistajalle jää joka tapauksessa mustapekka käteen.

    Ratkaisu tähän ongelmaan olis tietysti kompensoida nykyisille omistajille kiinteistön arvon aleneminen. Lätkäistään vaikka jokaiselle kiinteistölle vero, joka tekee maapohjasta arvottoman ja sit annetaan omistajalle saman verran rahaa kuin mitä menetys on. Ei tartte siirtymäaikoja eikä mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2010 kello 12:40

    Artturi: eikä tule tuloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. uusi kasvo täällä kirjoitti 29.12.2010 kello 12:05

    ja millä perusteella nurmeksessa veroprosentti olisi matalampi kuin täällä e-suomessa?

    -lopullinen kiinteistöverohan muodostuu tontin verotusarvosta,joka luonnollisesti on täysin eriarvoinen nurmeksessa kuin vaikkapa vantaalla.

    seuraavassa keksitty esimerkki,joka lukujensa puolesta voi olla lähellä totuutta:
    -vantaalla olevan tontin verotusarvo olisi 100000euroa josta maksetaan täysi vero(1,8%)=1800e

    ja nurmeksessa vastaavan tontin verotusarvo olisi 10000euroa josta maksetaan täysi vero=180euroa.

    eli veroprosentti olisi ihan sama mutta summat ihan erilaisia,miten tämä on kohtuutonta?

    ei taida kansalaisten yhdenveroinen kohtelu toteutua tässä veromallissa.

    kunpa joku olisi niin aktiivinen ja tekisi oikeusasiamiehelle selvityspyynnön tästä etelä-suomen kiinteistöverokohtelusta vs. muu suomi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Ilpo Pernaa kirjoitti 29.12.2010 kello 12:43

    O.S:”Stockmann maksa kiinteistövertoa myymälästään? ”

    Maksaahan se samoin kuin maatalous tuotanto ja asuinrakennuksistaan sekä tontistaan. Voiko yksityisen ihmisen omistamaa metsää ja peltoa verrata suuryrityksen pääomiin ? Voiko verokohtelu olla samanlaista?

    Luulen , että pelto- ja metsämaan verotusta halutaan nyt rinnastaa vääriin asioihin kuten suuryritysten pääomiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Riku Österman kirjoitti 29.12.2010 kello 12:44

    Melkein kaikki verokeskustelu on teini-ikäisen kypsymätöntä, koska 90% argumentoinnista on mun-veroja-pitää-keventää-ja-mun-verojen-nostaminen-on-hulluutta -tyyppistä. Mielestäni Kreikan ja Irlannin vaikeudet ovat syntyneet tällaisessa ilmastossa, jossa ainoastaan hyvinvoinnin rakentaminen velaksi onnistuu poliittisesti. Toki, lamasta toipuessa tällainen velanotto olikin järkevää elvytystä. Mutta se ei ole pitkällä tähtäimellä kestävää.

    Se on vaan niin, että ne verot on kerättävä jostain, jotta homma saadaan tasapainoon. Julkisen talouden menoja täytyy pitää aisoissa kovallakin kädellä, mutta väestön ikääntyminen tuottaa nousupaineita. Kaikista veroista koituu ongelmia, toisista enemmän, toisista vähemmän. Mielestäni parhaita (eli vähiten huonoja) veroja ovat haittaverot ja kiinteistövero. Syitä on ansiokkaasti esitetty tässä mm. tässä blogissa.

    Soininvaaran pointit vähittäin nostettavasta kiinteistöverosta ovat oikein hyviä.

    Onhan se niin, että talossa omalla tontilla asuva mummo joutuu hankalaan tilanteeseen, mutta eikö olekin oikein, että mummolla on kannuste vuokrata talonsa, ja asustella kerrostalossa vuokratuloilla? Kasvukeskuksissahan on puutetta isommista vuokra-asunnoista. Tästä päästäänkin sitten Soininvaaran edellisen verotusaiheisen blogimerkinnän aihepiiriin…

    Olisiko hyvä, että kaikki, jotka tyrmäävät kiinteistöveron noston, esittäisivät oman suosikkinsa nostettavasta verosta? Tai muusta realistisesta keinosta saada julkinen talous tasapainoon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Ville_ kirjoitti 29.12.2010 kello 12:56

    Osmo:
    Metsässä olevia puita ei pidä laskea kiinteistöverossa metsän arvoon. Puut ovat kuitenkin suurin osuus metsän arvosta. Kun puut myydään, niin myyntivoitosta maksetaan vero. Niinhän tapahtuu jo nyt.

    Kyse ei ole siitä mitä asukasta kohti on teistä maksettu, vaan mitä maksetaan per hehtaari tai kiinteistöveroeuro. Jos “katumaksu” ulotetaan metsämaahan, niin kait sillä voi odottaa saavansa “kadun”. Jos kiinteistövero kohdistuu tasan kaikkeen maahan, niin myös palvelut on oltava vastaavia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2010 kello 13:41

    Kiinteistöveroa ei makseta hehtaarien perusteella vaan tontin arvon perusteella. Kruununhaassa ei selviä samalla kun Tohmajärvellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Ville_ kirjoitti 29.12.2010 kello 13:00

    Lisäksi metsäautoteiden tuki tulee Valtiolta, joten jos kiinteistövero maksetaan kunnille, tämä tuki tulisi siirtää kunnille ja ottaa se tuosta metsän kiinteistöveron tuotosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Ville_ kirjoitti 29.12.2010 kello 13:06

    Lisäksi tuo metsänhoitomaksu tulee siirtää kunnille, tai mieluiten lopettaa kokonaan (Muuttaa vapaaehtoiseksi). Silloin metsäverotus olisi oikein kiinteistöveron piirissä, ja ei aiheuttaisi mitään ihme poikkeuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Evert The NeveRest kirjoitti 29.12.2010 kello 13:08

    Kiinteistövero koostuu maapohjasta ja rakennuksista. Jos maa on vuokralla, niin vero määräytyy rakennuksen JÄLLEENHANKINTA-ARVOSTA: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091701

    Olen kauhistellut, miten Turun arvokkaaseen keskustaan nousee vanhojen arvotalojen tilalle ja rinnalle halpoja, sementtivalimosta tuotuja pistetaloja parkkialueineen. Naantalintien alkuun tuli, siis tuli, rakentamisesta ei voi puhua, keskelle kaupunkia jopa ABC-asema parkkikenttineen!

    Mielestäni tällaisille roskarakennuksille pitäisi laittaa haittavero ja maisemointipakko. Verotuksella ei tulisi suosia halpaa ja kaupunkirakennetta pirstovaa rakentamista.

    Kiinteistöveron rakennusosuuden pitäisi kaupunkikeskuksissa olla käänteinen suhteessa rakennuksen jälleenhakinta-arvoon.

    Olisipa mielenkiintoista saada Turusta kiinteistöveron perusteella väritetty kartta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Artturi B kirjoitti 29.12.2010 kello 13:35

    Osmo:

    Artturi: eikä tule tuloja.

    No jopas sitä nyt ruvetaan halkomaan hiuksia. Sanotaan sit niin, että nostetaan vero niin korkeeks, että maapohjan arvosta jää jäljelle 1%.

    Onneksi vain salin vasemmalla laidalla ollaan tyhmiä. Kokoomuksessakin tälle ajatukselle löytyy kannatusta, mutta se ei johdu tyhmyydestä.

    burrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrn!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Kalle kirjoitti 29.12.2010 kello 13:46

    Osmo: “…Samallahan maanomistaja tulee3 ilmoittaneeksi sen hinnan, jolla kunta voi tuon maapalan lunastaa.”

    Itse asiassa tärkeintä kuluttajan kannalta on saada kunnat pois tonttimarkkinoilta. Vain murtamalla kuntien monopoli, saadaan asumisesta kohtuuhintaista.

    Tuo heittohan itseasiassa toimisi kahdella edellytyksellä: 1) kaikki maa on aina myynnissä ja 2) kuntien kaavoitusmonopoli on täysin murrettu, joten omistaja voi päättää kuinka suurella rakennusoikeudella tonttia ollaan myymässä. Kohta yksi on hankala, koska joku voi käyttää maata muuhunkin kuin rakentamiseen. Kohta kaksi on selvä, se joudutaan jollakin tavalla joka tapauksessa toteuttamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Ville_ kirjoitti 29.12.2010 kello 13:50

    Ilpo Pernaa kirjoitti:
    “Voiko yksityisen ihmisen omistamaa metsää ja peltoa verrata suuryrityksen pääomiin? Voiko verokohtelu olla samanlaista?”

    Kyllä ja Kyllä.

    Esimerkiksi suuryritysten pörssiosakkeilla pitäisi olla sama varainsiirtovero, kuin muillakin osakkelilla tai kiinteistöillä. Samoin suuryrityksen, maatilan ja mummonmökin kuuluu maksaa samaa kiinteistöveroa. Varallisuusveron osan kiinteistöverosta pitäisi kohdistua aivan kakkeen varallisuuteen. Katumaksut yms. osuudet kaikkiin kiinteistöihin ja tarjota vastaavat palvelut.

    Lisäksi kaikilla tulee olla oikeudet tehdä vastaavat vähennykset voitosta ja velvollisuus maksaa vastaava vero siitä riippumatta omistaako hehtaarin metsään vai 100 000 ha metsää osakeyhtiöiden kautta, missä on viritelty kaikki verosuunnittelut kohdilleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. psalmi kirjoitti 29.12.2010 kello 14:02

    Tervehdys kaikki viisaat.
    Miten oikeudenmukaista on se että hartiapankkirakentaja tai rakentaja yleensä, repii selkänahastaan voimat talonrakentamiseen, rakentaa vuosia, käy sen lisäksi työssä hankkiakseen rahaa perheelle, autoveroihin, kulutukseen yleensäkin joista taas maksaa kovat verot, ostaa rakennustarvikkeet joista maksaa kovat verot, käyttää urakoitsijoita joista maksetaan verot, jne. Pankit saavat korkonsa ja maksumies vaan maksaa. Sitten kun aikaa kuluu niin miten joku älypää voi tulla sanomaan että asut liian isossa talossa, ja että siitä pitää maksaa kovempi vero kun se on epäekologista. Mielestäni koko suomen verojärjestelmää pitäisi tarkastella uusin silmin, ja tehdä siihen muutoksia niin että ihmisten olisi mielekäs käydä työssä, ja yrittäjien mielekäs työllistää, eikä niin että se kotona oleva “lusmu” saa saman elintason kuin yrittäjä joka kantaa riskit ja tekee pitkiä päiviä for nothing. Kiinteistöveron mielivaltainen nosto lisää ahdinkoa ja on perheiden, ennenkaikkea mm lasten harrastuksista suoraan pois. Sillä lisätään taas hivenen lasten ja ihmisten mielipahaa ja pahoinvointi ja vastarintamieliala lisääntyy. rajansa kaikella, myös riistoveroihin. lopetan yrittämisen varmasti jos verot tiukkenee miltään osin hivenenkin. hinnankorottajia on tässä maassa muitakin aivan tarpeeksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Ville_ kirjoitti 29.12.2010 kello 14:24

    En ole ihan varma kannattaako niitä rakennuksia edes verottaa kiinteistöverossa. Jos tavoitteena on saada maa mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, niin verotettaisiin vain maan arvosta.

    Jos on mummonmökki tontilla, jossa on paljon rakennusoikeutta ja alueella pulaa tonteista, eli maa on kallista niin sitten vero on korkea. Sama pätee siihen keskellä kaupunkia olevaan peltoon, tai kaavoitettuun tonttiin, jonka rakentamista lykätään odotellessa parempia aikoja.

    Jos verotuksen tavoitteena on ohjata maankäyttöä, niin totta kait se aiheuttaa joillekin tappioita. Muutenhan tässä verossa ei taas ole mitään järkeä.
    Mielestäni yksi kiinteistöveron tavoitteista on hillitä asunnon hintoja ja silloin verotuksen pitäisi aiheuttaa niille tappioita, jotka esim. panttaavat asuinrakentamisessa arvokasta maata vajaalla käytöllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. uusi kasvo täällä kirjoitti 29.12.2010 kello 15:32

    voisitko Soininvaara valtakunnallisena poliitikkona kertoa/perustella sen syyn miksi täällä e-suomessa(14kehyskuntaa)pitää maksaa korotettua kiinteistöveroa?(tontista ainakin)

    kuten mainitsit yllä,niin veroa ei makseta hehtaarien perusteella vaan tontin arvon perusteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2010 kello 21:57

    voisitko Soininvaara valtakunnallisena poliitikkona kertoa/perustella sen syyn miksi täällä e-suomessa(14kehyskuntaa)pitää maksaa korotettua kiinteistöveroa?

    Tarkoittanet tyhjille kaavoitetuille asuintonteille valtion määräämää korkeampaa kiinteistöveroa. Tarkoituksena on torjua tonttipulaa ja painaa näin asumisen hintaa alas. Tontinomisatajat yritetään tavallaan pakottaa rakentamaan tai myymään maansa rakennettavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Ville_ kirjoitti 29.12.2010 kello 16:32

    psalmi:
    Ei tässä mikään verojärjestelmän tarkastelu auta. Tällä hetkellä veroa kerätään niin paljon kuin pystytään ja kaikilta joilta voisi edes kuvitella voitavan nyhtää lisää verotusta tullaan kiristämään.

    Oleellista olisi pienentää julkishallinon täysin karanneita menoja.

    Mistä itse aloittaisin:
    – Lainsäädännön yksinkertaistaminen. Vähemmän tulkittavaa ja tulkitsijoita.
    – Kuntien lukumäärä kahden sadan paikkeille työssäkäyntialueittain.
    – Valtion ja kuntien virkasopimusten rinnastaminen normaaliin yksityiseen työhön. Irtisanomisen edellytykset, työaika, lomat, jne.
    – Armeijan pienentäminen ja asevelvollisuusajan lyhentäminen.
    – Keskittyminen ydinpalveluihin. Antaa ooppera fanien pyörittää oopperaa ja sinfona orkestereiden ystävien niitä.Salit ja muut rakennukset pitää toimia pääsylipputuloilla rakentamisesta lähtien tai lopettaa käyttö. Listataan kaikki pakolliset palvelut ja tuet, tämän jälkeen lopetetaan muut.

    Ongelma on vaan kun BKT:stä on suurin osa julkishallinon puolella, niin sinne on muodostunut niin vahva mafia, että se pystyy kaatamaan kaikki uudistukset.

    Itse kyllä haluaisin jokaiselta puoluejohtajalta ja mielummin vielä edustaja ehdokkailta vastaukseen “helppoon” tehtävään. Annetaan valtion 2011 budjetti käteen ja ohje tasapainottaa se, eli poistaa velanotto.

    Saisivat vähän käsitystä kuinka hyvin homma menee, ja joutuisivat oikeasti vastaamaan kysymykseen mitä verotetaan lisää ja mitä karsitaan. Tuosta voi aloittaa:
    http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2011/vm_2011.html

    nimimerkillä,
    Ei niin tyytyväinen veronmaksaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. KariS kirjoitti 29.12.2010 kello 18:30

    Osmo: Hitas on toki hintasääntelyä, mutta nuo säännellyt tontit ovat vapailta markkinoilta pois ja siten osaltaan lisäämässä sitä niukkuutta, joka nostaa muiden tonttien hintaa.

    Hitas on tavallaan lääke joka lievittää tuskaa paikallisesti muttei paranna sairautta. Tosi haluttu lääke, minkä hitas jonot selvästi osoittavat. Pitäisiköhän tuokin jono lakisääteisesti purkaa, kuten hoitojonot terveydenhoidon puolella, siis määritellä takuuaika jonka kuluessa halukkaat saavat hitas asunnon.

    Itse sen sairauden, tonttien ylihinnan, yksi iso aiheuttaja on kaupungin omat tonttikaupat ja tonttien niukkuuden ylläpitäminen kaupunkisuunnittelussa. Siihen olisi päättäjien helppo puuttua, kyllä virkamiehistä saa enemmän irti kun poliittinen ohjaus on riittävän vahva. Siis reilusti lisää vapaarahoitteisia tontteja kohtuuhintaan, niin asuntojen hinnat ei ainakaan jatka mieletöntä nousuaan. Sehän heijastuisi myös vuokra-asumisen hintaan, alentavasti siihenkin.

    Tottakait rakentamattomien tonttien verotuskin on työkaluna OK, mutta eiköhän parempi olisi vähentää niukkuutta ja saada sitä kautta tarjontaa lisää ihan pysyvästi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2010 kello 21:54

    KariS
    Me kaupunkisuunnittelulautakunnassa kaavoitamme niska limassa, tavoitteena 10 000 asukkaan kaupunki joka vuosi. Kaupungin talous ei kestä kovempaa kasvuvauhtia. Tosin asukkailta ei tule tiivistämisestä mitenkään ylenpalttisia hurraahuutoja. Toki saisimme hinnat alas kaavoittamalla huonompaa ympäristöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Evert The NeveRest kirjoitti 29.12.2010 kello 19:22

    Kiinteistöveroissa liikkuu isot rahat.

    Senaattikiinteistöt OY:n 180 miljoonan kiinteistöjen hoitokuluista 31 miljoonaa meni kiinteistöveroihin viime vuonna.

    Kemijoki OY:n emoyhtiön liikevaihto oli vajaa 40 miljoonaa euroa – runsas 15 miljoonaa meni kiinteistöveroihin.

    Olkiluodon ydinvoimala sijaitsee Eurajoella. Kunnan veroprosentti on 18 ja kunta ei tiedä, mihin rahojaan kätkisi. Ydinvoimalan kiinteistövero on 2,5.

    Me ylläpidämme sähkölaskuissamme Eurajoen hulvatonta menoa eli kiinteistöveroilla tehdään alueellisia tulonsiirtoja!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.12.2010 kello 21:51

    Energiayhtiöiden kiinteistövero on vähän eri asia kuin maapohjan kiinteistövero. Se kehitettiin korvauksena “pohjoiselle”, kun “etelä” varastaa pohjoisen vesivoiman. Nämä vesi- ja ydinvoimaan kohdistuvat verot eivät kuitenkaan vaikuta sähkön hintaan, joka määräytyy hiilivoimaloiden kustannusten mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Leo Stranius kirjoitti 29.12.2010 kello 19:47

    Kiitos perusteellisesta kirjoituksestasi ja pohdinnasta Osmo!

    Intouduin itsekin verokirjoitteluun.
    http://leostranius.fi/2010/12/veronkorotuksia-kylla-kiitos/

    Esimerkiksi myös seuraavia veroja tulisi korottaa
    – Tupakkavero
    – Alkoholivero
    – Makeisvero (tämä kannattaisi muuttaa sokeriveroksi)
    – Ajoneuvovero
    – Polttoainevero
    – Pääomavero
    – Perintövero
    – Energiaverot

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. tpyyluoma kirjoitti 29.12.2010 kello 20:23

    psalmi, ihan yhtä oikeudenmukaista kuin se että vääntää niskalimassa duunia saadakseen rahaa ja sitten vielä tuloja verotetaan raskaasti. Minkä takia juuri sen harttiapankkihomman tuoton pitäisi olla verovapaata.

    Kaveri kommentoi että hänen tuntiliksoillaan kannattaa mieluummin tehdä itse kuin palkata kirvesmies. Kaveri on lennonvalvoja. Minusta tässä on jotain outoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. tpyyluoma kirjoitti 29.12.2010 kello 20:34

    HITAS kuitenkin vuokrataan vain 20% alle käypää vuokraa, eli ei tuo nyt mitään puoli-ilmaista ole. Tuon alennuksen voi poistaa samantien, ei niitä HITASeja sen takia jonoteta, vaan siksi että kaupunki pitää huoltaa että ne myydään rakennuskustannuksia vastaavaan hintaan. Tuo on 30-40% alennus koko asunnon hinnasta. Minusta voisi tehdä niin että jos joku porukkaa ilmoittaa ostavansa taloyhtiön asunnot noilla ehdoilla niin ATT rakennuttaa sellaisen. Mitään riskiä veronmaksajille ei ole kun asunnot on jo myyty. Mitäköhän sali oikea laita tykkäisi tästä? 🙂

    Ihan oikeasti, rakennusyhtiö on jos mahdollista vähemmän hyödyllinen välikäsi kuin levy-yhtiö. Varsinainen rakentaminen on kuitenkin ulkoistettu ja rahoituksen voi hoitaa pankit suoraankin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Ville kirjoitti 29.12.2010 kello 22:10

    “Kasvukeskuksissa” maan arvo on yhtä kuin rakennusoikeus. Rakennusoikeus on jotain, mistä kunta voi itse päättää – asianomaisten virkamiesten johdatuksella. Tässä on selvä vaara tai mahdollisuus optimointiin: kunta voi yleisesti nostaa rakennusoikeutta nostaakseen verotulojaan kunnes kiinteistöjen arvot alkavat laskea. Suojeltujen talojen kohdalla täytyy luonnollisesti tehdä poikkeus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Kalle kirjoitti 29.12.2010 kello 22:20

    Osmo: “”voisitko Soininvaara valtakunnallisena poliitikkona kertoa/perustella sen syyn miksi täällä e-suomessa (14kehyskuntaa)pitää maksaa korotettua kiinteistöveroa?”

    Tarkoittanet tyhjille kaavoitetuille asuintonteille valtion määräämää korkeampaa kiinteistöveroa. Tarkoituksena on torjua tonttipulaa ja painaa näin asumisen hintaa alas. Tontinomisatajat yritetään tavallaan pakottaa rakentamaan tai myymään maansa rakennettavaksi.”

    Siis suomeksi sanottuna ei haluta koskea korkeiden asumiskustannusten todelliseen syyhyn, eli kuntien kaavoitusmonopoliin. 😉 Markkinat saadaan toimimaan vain hävittämällä monopoli jollaikin tavoin. Ei haluta myöskään koskea liialliseen säännösteöyyn eikä tukiin, jotka nostavat hintoja. 😀 😀 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.12.2010 kello 10:17

    Pääkaupunkiseudulla on kaavoitettuna heti käyttöön optettavissa tonttimaata kymmenille tuhansille asukkaille. Kaavoitus ei tähän auta, Jonkun pitää myös varata kaavassa alueet esimerkiksi teille, joten jonkinlainen kaavoitusoikeus on oltava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Evert The NeveRest kirjoitti 29.12.2010 kello 22:25

    Eurajoki joutuu – siis joutuu – nostamaan asuntojen kiinteistöveroja hallituksen esityksen takia. Kunta saa Olkiluodosto jo nyt niin paljon kiinteistöveroa, etteivät tiedä mihin kaikki rahat laittaisivat. 90 prosenttia Eurajoen kiinteistöverosta tulee olkiluodosta.

    Osmo – miten niin sähköyhtiöiden kiinteistöverot eivät vaikuta sähkön hintaan? Saavatko ne jostain muulta momentilta hyvityksen näistä veroista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.12.2010 kello 10:15

    Evert:
    Sähkön hinta määräytyy pörssissä markkinoilla viimeisen voimalaitoksen marginaalikkustannusten mukaan. Suomessa ei ole koskaan tapahtunut niin, että ydinvoimaloita olisi jouduttu ajamaan alas kysynnän puutteenvuoksi, joten ydinsähkö ei ole koskaan ollut6 hintaa määräävää markkinasähköä. Niinpä kiinteistövero ei fvaikuta sähkön hintaan vaan voimalan omistaman yhtiön tulokseen.
    Kuten perustelusta käy ilmi, puhun nyt ssähkön kuluttajahinnasta. Mankalaperiaatteella voimalan omistajille myytävän sähkön hintaan se tietysti vaikuttaa, mutta sitä kirjoittaja tuskin tarkoitti sanomalla, että “me” joudumme maksamaan sähköstä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. lasse kirjoitti 30.12.2010 kello 0:24

    Käsitteitä pitäisi vähän selventää. Kiinteistövero ja “tonttivero” on eri veroja. Tonttivero on mainio vero nimenomaan kylmänä ja raakana fiskaaliverona. Siis kansalaisilta otetaan vain rahaa pois ilman selityksiä ja korvamerkintöjä.

    Kummeksun vaatimuksia “pitää saada vastineeksi kunnallistekniikkaa!” Mitä saatte vastineeksi ALVsta? Valtion tuloverosta? Mistä jäätte paitsi tulonhankkimisvähennyksen vuoksi? Julkisella sektorilla on moninaisia fiskaaliluonteisia menoja, ja juuri ne ovat niitä menoja joita paatuneinkaan oikeistolainen ei kehtaa vastustaa. Esim. rahatalouden ylläpito, puolustusmenot, vammaisasiat, oikeusjärjestelmä jne. Sitten on ylimääräisiä hyvinvointitoimintoja, tulonsiirtoja sunmuita, joita Valtiokin ajattelee “sijoituksena” joka palautuu vuosikymmenten saatossa tuottavuuden,vakaan yhteikunnan ym. kautta takaisin. Näihin voidaan kerätä dynaamisia veroja, esim. kiinteistöveroja. Kunnallistekniikka toimii ja uusiutuu jo nyt lähinnä liittymis- ja käyttömaksujen varassa. Vain katuverkko on alilaskutettu, mutta katu on useimmiten tuottava sijoitus kunnalle.

    Siksipä ajattelen, että nimenomaan tonttivero pitäisi kerätä tasaverona, jopa valtakunnallisesti, ja kaikesta maasta. Siis tasaisen tylsästi ” X€/m2″. Eikä summaa saisi muuttaa vuosittain. Osa summasta kertyisi valtiolle ,osa kunnalle. Se ohjaisi itsestään tiiviimpään asumiseen, kun isolla tontilla asumista verotettaisiin moninkertaisesti kerrostaloon nähden. Samoin automarketit kärsisivät, kun parkkipaikastakin raksuttaisi vero yötäpäivää. Verottajan omat maat, esim.katualueet,koulut,puistot,kasarmit, menisivät +-nolla kun vero kertyisi verottajan omaan kassaan. Kuitenkin veron kerääjällä säilyisi kannuste pitää maa jossakin käytössä. Minusta tässä olisi hyvä ja vakaa pohjaverotulo julkisen sektorin fiskaalimenoihin.

    Ongelmaksi tässä jää vain se, että niin moni suomalainen on ulkoistanut veronmaksunsa.Lisäksi pitäisi olla mekanismi, jossa turhan maan saa lahjoittaa takaisin kunnalle tai valtiolle.Myös keräyskulu voisi jäädä suureksi, koska käteisen rahan omistaminen on Valtiolle kallista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Juho Laatu kirjoitti 30.12.2010 kello 1:22

    O.S. kirjoitti: “Me kaupunkisuunnittelulautakunnassa kaavoitamme niska limassa, tavoitteena 10 000 asukkaan kaupunki joka vuosi.”

    Onko Helsinki harkinnut joskus mahdollisutta tyytyä vähäisempään kasvuun. Jos Helsinki ei haalisi uusia pääkonttoreita ja muita työpaikkoja, ei olisi tarvetta tiivistää vanhoja asuinalueita, vältyttäisiin ruuhkilta jne. Onko Helsingin tavoite asumistiheyden ja liikevaihdon maksimointi? Monet muut kunnat voivat olla vähän pakkoraossa taloutensa pyörittämisen suhteen, mutta Helsingillä olisi varaa valita yksi tai toinen politiikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.12.2010 kello 10:08

    Helsingillä ei ole mitään tarvetta siihen, että pääkaupunkiseutu kasvaa, mutta jos muu maa jatkuvasti työntää tänne asukkaitaan, jonnekin ne on asutettava. On parempi asuttaa heidät lähelle hyvien liikenneyhteyksien päähän kuin kahden auton varaan jonnekin Pornaisiin. Jos Helsinki ei päästä työpaikkoja vaikkapa Pasilaan, Espoo laittaa ne pitkin peltoja joukkoliikenteen ulottumattomiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. uusi kasvo täällä kirjoitti 30.12.2010 kello 8:03

    en jankkaa enää kiinteistöverosta;uskon että joku puolue ottaa asiakseen puolustaa myös okt-asujia täällä pk-seudulla.(ja saa ääniä)

    mutta toinen asia joka liittyy tuleviin vaaleihin ja kestävyysvajeeseen.
    -valtio on suuri työnantaja ja samalla myös suuri palkanmaksaja(jotka maksetaan verotuloista).

    ehdotus tuleviin vaaleihin:ensi vaalikaudella ei irtisanota yhtään valtion palveluksessa olevaa.
    mutta vastaavasti rekrytointi-kielto kaikkiin valtion virkoihin/toimiin.

    eli eläke hoitaa tuottavuuden nousun osittain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. nos kirjoitti 30.12.2010 kello 9:16

    On erittäin rohkeaa väittää, että kiinteistövero ei nosta asumiskustannuksia kohdistuessaan maapohjaan. Verojen kohtaannot ovat liki aina hämäriä, jolloin myöskin tutkimukset ovat usein ristiriitaisia. Oppikirjoista ilmenevä joustamaton tarjontafunktio ei taida olla koko tarina. Varmaa on kiinteistöverossa kyllä se, että se kohdentuu asumiseen, oli sitten maapohjan tai rakennuksen perusteella kannettava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.12.2010 kello 10:04

    nos:
    Oletusd maan tarjonnan joustamattomuudesta on todellakin kyseenalainen, mutta jos kiinteistöverolla on vaikutusta tonttimaan tarjontaan, niin todennäköisesti kiinteistövero lisää tarjontaa eikä vähennä sitä. Niinpä maapohjan kiinteistövero ALENTAA asumisen hintaa. Kaavoitettua tontttia ei ole varaa pitää tyhjänpanttina, joten tonttitarjonta lisääntyy, ei ainakaan vähene tonttimaan kiinteistöveron takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Ville_ kirjoitti 30.12.2010 kello 10:19

    uusi kasvo täällä kirjoitti 30.12.2010 kello 8:03:
    “ehdotus tuleviin vaaleihin:ensi vaalikaudella ei irtisanota yhtään valtion palveluksessa olevaa.
    mutta vastaavasti rekrytointi-kielto kaikkiin valtion virkoihin/toimiin.”

    Tässä on taas todella hyvä esimerkki miten asiaa _EI_ pidä tehdä. Jos valtion tehtäviä ulkoistetaan, lopetetaan, tarve vähenee jne, niin kyllä silloin virat pitää lopettaa ja antaa virkamiehille kenkää. Jos taas muualle tarvitaan uutta työvoimaa, niin sitä pitää voida palkata.

    Ei valtion virka tule olla mikään saavutettu etu, jossa voi pönöttää eläkkeelle asti, vaan työpaikka siinä missä muutkin. Jos ei homma luista tai ei ole töitä, niin kenkää vaan. Hyvällä tuurilla osa näistä keksii yksityiseltä puolelta ihan oikesti tuottavaa tekemistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. LRa kirjoitti 30.12.2010 kello 10:43

    Kirjoitat Osmo, että muu maa työntää tänne jatkuvasti asukkaitaan. Mutta eikös jo kauan ole ollut niin päin, että ulkomailta tulee huomattavasti enemmän uusia asukkaita kuin kotimaasta. Viime vuonna muuttovoitto ulkomailta Helsinkiin oli 3400 ja kotimaasta vain 1000.

    Suurimmat maan sisäiset muuttovoitot keräsivät Salo ja Seinäjoki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Syltty kirjoitti 30.12.2010 kello 10:54

    psalmi
    “käyttää urakoitsijoita joista maksetaan verot, “

    Hartiapankilla rakennettaessa ei pahemmin urakoitsijoille maksella veroja. Maan tapa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Liian vanha kirjoitti 30.12.2010 kello 11:04

    “Pääkaupunkiseudulla on kaavoitettuna heti käyttöön optettavissa tonttimaata kymmenille tuhansille asukkaille. Kaavoitus ei tähän auta, Jonkun pitää myös varata kaavassa alueet esimerkiksi teille, joten jonkinlainen kaavoitusoikeus on oltava.”

    Ongelma on, että vapaat tontit ovat sellaisten institutioiden hallinnassa, joilla ei ole taloudellista pakkoa rakentaa niitä välittömästi. Nämä institutiot kykenevät myös siirtämään maksut maan hintaan.
    Yksi suurten rakennusliikkeiden ansaintakeinoista on maan arvon nousu.
    Talonrakentaminen on vain välttämätön paha, jotta maan arvon nousu voidaan rahastaa.
    Ongelma on, että rakentaminen on keskitetty pääkaupunkuseudulla liikaa muutamalle toimijalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Liian vanha kirjoitti 30.12.2010 kello 11:08

    “On erittäin rohkeaa väittää, että kiinteistövero ei nosta asumiskustannuksia kohdistuessaan maapohjaan.”

    Kiinteistövero toimisi jos maan hinta olisi vakio tai nousisi veroa vähemmän.
    Mutta kun maan arvon nousu on nopeampaa kuin kumulatiiviset verot niin eipä se sijoittajiin vaikuta, korkeintaan notsaa hieman maan hintaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Seppo S kirjoitti 30.12.2010 kello 11:39

    Suomessa ydinvoimayhtiöillä on liian pienet vastuut mahdollisista kartastrofeista ja viime kädessä suurin osa katastrofien seurauksista kaatuu valtion piikiin. Siksi ydinvoimaa rakennetaan Suomessa, mutta ei monissa muissa maissa.

    Eurajoen kunta kerää mojovat kiinteistöverot ja kylpee rahassa, mutta jos onnettomuus sattuuu, niin ei kunta pysty tilannetta selvittämään.

    Eli uusia lisävelvotteita pitäisi asettaa ydinvoimayhtiöille samoin kuin myös vesivoimalaitoksille. Pitäisi säätää valtakunnallisten erityiskohteiden kiinteistövero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Artturi B kirjoitti 30.12.2010 kello 11:52

    Osmo:

    Jonkun pitää myös varata kaavassa alueet esimerkiksi teille, joten jonkinlainen kaavoitusoikeus on oltava.

    Niin ja tämä joku vois olla ihan joku muu kuin kunta esim. yksityinen yrittäjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Ilpo Pernaa kirjoitti 30.12.2010 kello 12:41

    Keskustelu pyörii lillukanvarsissa kun kiinteistöveroja korotetaan haja-asutusalueen mummonmökeissä. Samaten pelto- ja metsämaan kiinteistövero kohdistuu jo nyt alenevan tulokehityksen toimialaan.

    Suuren rahan pörssissä olevat kiinteistösijoitusyhtiöt saavat olla rauhassa.

    http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/article167421.ece

    Suomalaiset sijoitusyhtöt maksavat ulkomailla mittavia veroja. Mitä ulkomaiset kiinteistö sijoitusyhtiöt maksavat Suomeen? En tiedä tasoa, mutta sen olen lukenut, että niitä houkutellaan meille halvoilla kustannuksilla.

    Nämä kiemurat ovat minulle, kuten usealle muullekin , täyttä hepreaa. Sen kuitenkin ymmärrän, että jos veropohjaa pitää laajentaa, niin tuolla suunnalla on rahaa.

    Ainakin enemmän kuin mummonmökin piirongin ylälaatikossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. tpyyluoma kirjoitti 30.12.2010 kello 12:50

    Laatu kysyy:

    Onko Helsinki harkinnut joskus mahdollisutta tyytyä vähäisempään kasvuun.

    Tätä on jopa empiirisesti kokeiltu. 90-luvun loppupuoliskolla koko kaupunkiin ei rakennettu juuri mitään, ajateltiin että kasvu on loppu ja kaupunki valmis. Seuraukset näkee vaikkapa asuntojen hinnoissa, yhdyskuntarakenteessa, jne. Itseasiassa on kokolailla vaikea keksiä mitään positiivisia vaikutuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Juho Laatu kirjoitti 30.12.2010 kello 13:16

    O.S. kirjoitti “Helsingillä ei ole mitään tarvetta siihen, että pääkaupunkiseutu kasvaa, mutta jos muu maa jatkuvasti työntää tänne asukkaitaan, jonnekin ne on asutettava. On parempi asuttaa heidät lähelle hyvien liikenneyhteyksien päähän kuin kahden auton varaan jonnekin Pornaisiin. Jos Helsinki ei päästä työpaikkoja vaikkapa Pasilaan, Espoo laittaa ne pitkin peltoja joukkoliikenteen ulottumattomiin.”

    Liikenneyhteysargumentti on hyvä argumentti sille miksi Helsinki pyrkii jatkuvasti kasvattamaan väestömääräänsä. Ajatus siitä, että asutus rakennetaan tiivistetysti liikenneväylien varteen ja mahdollisimman paljon julkisen liikenteen varaan sopinee ainakin vihreille Helsinkiläisille. (Toki Helsinkiläisissä on myös paljon yksityisautoilua rakastavia kansalaisia, joilla voi olla muita mietteitä.)

    Muu maa ei kyllä työnnä asukkaitaan Helsinkiin. Käsittääkseni Helsingin tavoin lähes kaikki kunnat yrittävät pitää kynsin hampain kiinni ainakin veronmaksukykyisistä asukkaistaan ja työpaikoistaan. Ja suurempiin keskuksiin muuttavista kansalaisistakin aika moni muuttaa käytännön pakon edessä, saadakseen paremman työpaikan tai edes jonkun työpaikan.

    Asuntoja on kyllä muuallakin maassa aivan riittävästi, eli kansalaiset voisi helposti asuttaa muualle kuin Helsinkiin. Vain työpaikat karkaavat sekä luonnollisista syistä (talouden keskittymistaipumus), että suurten kaupunkien haalimina (esim. edullisia tontteja tarjoamalla) kasvukeskuksiin. Helsinki ei liene syytön tässä työpaikkojen haalimisasiassa.

    Jos on totta, että Helsingillä ei ole tarvetta kasvaa (epäilen kyllä tätä vahvasti – kyllä kilpailuviettiä ja oman painoarvon nostotarvetta aina sen verran on), tuon liikenneyhteysargumentin perusteella uutta asutusta voisi yhtä hyvin keskittää vaikkapa pääradan ja muiden keskeisten kulkuväylien varteen. Ja näin jatkaen myös maakuntakeskuksiin. Espoon hajanaiset omakotialueet ja Helsinginkin vastaavat voisi jättää rauhaan. Samoin ainakin osan Pornaisista. Nauhakaupungit ovat varmaankin yhtä tehokkaita liikenteellisesti kuin aivan täyteen pakattu Helsinki (kulkunopeus Aleksanterinkadulla ja Esplanadeilla ehkä noin 15km/h, moottoriteillä 110km/h, rautateillä pysähdyksineen samoissa luokissa).

    Periaatteessa kaikki “normaalikansalaisia” työllistävät toimistohommat voisi nykyään (liikenneyhteysargumentinkin perusteella) sijoittaa Helsingin ulkopuolelle, vaikkapa Pornaisten kaltaisiin kuntiin – myös sivuun liikenteen pääväyliltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.12.2010 kello 14:38

    Voin vakuuttaa Juho Laadulle, että Helsinki perii omistamastaan maasta myös työpaikoila korkeampaa hintaa kuin muut Suomen kunnat,.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. nos kirjoitti 30.12.2010 kello 13:20

    Se joustamaton tarjontakin vaatii tuekseen kilpailulliset markkinat. Kuka ja kuinka moni niitä tyhjiä tontteja alkaa käytännössä hyödyntämään. Tämä alkaa vaikuttamaan puhtaalta kiinteistövarallisuuden uusjaolta, mutta sinänsä ihan linjassa laskennallisen asuntotuloverokeskustelun kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Kari Koskinen kirjoitti 30.12.2010 kello 13:20

    Juho Laatu:

    Onko Helsinki harkinnut joskus mahdollisutta tyytyä vähäisempään kasvuun.

    Ei tuo ole “Helsingin” päätettävissä oleva asia. Jos Helsinki päättää, että tänne ei muuteta, niin muutetaan Espooseen, jos sekään ei käy, niin sitten Kirkkonummelle. No joo, teoriassa tuokin voitaisiin estää, mutta teoriassa voimme myös vetää ranteemme auki.

    Kaupungistumen edistyy, ja hyistä syistä, eikä sitä voi estää mitenkään. Piste.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. KariS kirjoitti 30.12.2010 kello 14:14

    “Pääkaupunkiseudulla on kaavoitettuna heti käyttöön optettavissa tonttimaata kymmenille tuhansille asukkaille.”

    Näin varmasti on, se ongelma onkin siinä, että tuon tonttimaan hinta on hilattu erilaisilla toimilla niin korkeaksi, että se nostaa asuntojen hinnat liian korkeiksi tavallisille palkkatyöllä eläville etenkin Helsingissä. Kun siihen lisätään kunnalliset maksut ja kiinteistöverot niin ei ihme, että Nurmijärvi-ilmiö vaan kiihtyy.

    Jos kaupunki tuon hikihatussa kaavoittamisen ohella kohtuullistaisi myymiensä tonttien hintaa ja huolehtisi, että myytävissä on aina riittävästi (kysyntää enemmän) valmiiksi kaavoitettua maata, saataisiin ihmisille kohtuuhintaisia asuntoja, ja lisää uusia veronmaksajia myös Helsinkiin eikä sinne Nurmijärvelle. Tuo veronmaksajien lukumäärän lisääntyminen samalla poistaisi tarpeen kiinteistöverojen korotuksille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.12.2010 kello 14:34

    Helsinki ei myy tontteja vaan vuokraa. Pääasiassa.
    Jos tontit myytäisiin kaverihintaan rakennusliikkeille ja nämä myisivät huoneistot eniten tarjoaville tai panttaisivat kunnes hinnat nousevat lisää, päättäjät pitäisi asettaa vastuuseen kunnan omaisuuden haaskaamisesta. Tontteja ei voi myydä alehintaan ilman, että myös asuntojen myyntihintaa säädellään, koska rakennusyhtiön myymien asuntojen hintaan ei vaikuta mitään se, millä hinnalla rakennusliike on asuntoja saanut.
    Ainoa lahonnasta vapaa tapa myydä tontteja on huutokauppa tai arvonta. Josd alahintaiset tontit arvottaisiin, jokaisen hyelsinkiläisen kannattaisi osallistua arpajaisiin vain myydäkseen arpajaisvoiton seuraavana päivänä, joten jokin hintasäännöstely siihenkin pitää liittää.
    Tonttien kaavoittaminen ylitarjontana rakennusliikkeiden varastoitavaksi tulee hyvin kalliiksi, koska rakentamattomalle tontillekin pitää rakentaa vedet, viemäri6t, kadut sähköjohdot metrot ja niin edelleen.
    Siksi on paljon parempi kaavoittaa realistinen määrä ja panna tyhjille tonteille niin raju kiinteistövero, että keinottelumielessä ei tontteja kannata pitää rakentamattomina.
    Porin kokoinen kaupunki mahtuisi nyt tyhjillään pidettäville, kaavoitetuille ja rakennuskelpoisille tonteille..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Jyrki Lohi kirjoitti 30.12.2010 kello 16:06

    Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmä käsitteli myös kiinteistöveroa ja ehdottaa sen nostamista. Tavoitteena on jopa 50 %:n nousu lähiaikoina. Työryhmä perustelee kunnan sisällä erisuuruisia kiinteistöveroja ns. ”hyötyjä maksaa” – periaatteella. Sillä tarkoitetaan sitä, että kunnan alueella lähellä hyviä palveluita ja liikenneyhteyksiä maapohja on kalliimpaa ja myös kiinteistövero korkeampi kuin huononpien palveluiden vaikutuspiirissä. Mielenkiintoista on havaita, ettei työryhmä ole verrannut maapohjan arvoa valtakunnallisesti. Tuskin Helsingissä palvelutaso, liikenneyhteydet ym. ovat olennaisesti paremmat kuin monessa pienemmässä kaupungissa. Kuitenkin maapohjan arvo ja siten kiinteistövero on Helsingissä olennaisesti korkeampi.

    Helsingin osalta on vielä huomattava eräs verotuksen oikeudenmukaisuuteen liittyvä erityispiirre. Helsinkiläisistä suunnilleen puolet asuu kaupungin omistamalla ja vuokraamalla maalla. Näiltä asukkailta ei peritä kiinteistöveroa lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.12.2010 kello 16:30

    Kovin järisyttävää helsinkiläisten sortoa kiinteistövero ei kuitenkaan merkitse, koska vero on kunnallinen. Tosin se on verotuljen tasauksen piirissä, vaikka ei pitäisi, joten siitä valuu 37 prosenttia muualle.
    Ne, jotka asuvat vuokratontilla maksavat (ainakin pitäisi maksaa) vuokraa enemmän kuin tuon kiinteistöveron verran. Mitään iloisia vuokranmaksajia nämäkään eivät tunnu olevan. Ryhtiä vain demareilta kun taas pääsemme tasapuolistamaan tilannetta ja korottamaan myös maanvuokria ajantasalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Juho Laatu kirjoitti 30.12.2010 kello 16:29

    O.S. kirjoitti: “Voin vakuuttaa Juho Laadulle, että Helsinki perii omistamastaan maasta myös työpaikoila korkeampaa hintaa kuin muut Suomen kunnat,.”

    Näin varmaankin on. Viittasin vain siihen, että Helsingillä olisi halutessaan mahdollisuus välttää alueensa ruuhkautumista tai jopa jonkinasteista slummiutumista, jos se niin haluaisi.

    Kari Koskinen kirjoitti: “Jos Helsinki päättää, että tänne ei muuteta, niin muutetaan Espooseen” … “Kaupungistumen edistyy, ja hyistä syistä, eikä sitä voi estää mitenkään.”

    Olisiko Espoon tai Kirkkonummen kasvu jotenkin haitallista? (muuten kuin verotettavien menettämisenä “kilpailijoille”) Helsinki voi tehdä vapaasti omat päätöksensä siitä kuinka tiiviin kaupunkirakenteen se haluaa.

    Kaupungistuminen on tosiaan luonnollinen ilmiö siinä mielessä, että talouselmällä on taipumus keskittyä. Vapaassa markkinataloudessa syntyy tavallaan alueellinen monopolisoitumisilmiö suurten kaupunkien, pääkaupungin, maan hallinnon ja yliopistojen ympärille. Tämä ei vielä tarkoita sitä, että tämä olisi tavoiteltavaa tai ei olisi estettävissä normaalein hallinnollisin toimin.

    Suuret kaupungit houkuttavat joitain ihmisiä myös muista syistä. Esimerkiksi ooppera, Stockmannin päämyymälä, vapaamielinen ympäristö, runsas kapakkatarjonta jne. voivat olla joillekin osasyy muuttaa Helsinkiin. Mutta ehkä tämä ei ole riittävä selitys asuntojen hinnoille (maaseutukin houkuttaa monia, erityisesti sieltä kotoisin olevia).

    tpyyluoma kirjoitti: “90-luvun loppupuoliskolla koko kaupunkiin ei rakennettu juuri mitään, ajateltiin että kasvu on loppu ja kaupunki valmis. Seuraukset näkee vaikkapa asuntojen hinnoissa, yhdyskuntarakenteessa, jne. ”

    Asiaa voi tarkastella asuntojen ja työpaikkojen suhteena. Jos ei haalita työpaikkoja, ei tarvita asuntojakaan, ja asuntojen hinnat pysyvät kohtuullisina. Kuten yllä totesin, elinkeinoelämä keskittyy kyllä luonnostaan joihinkin pisteisiin, mutta en tiedä pitääkö tätä tavoitella. Asuntojen hinnat nousevat jos elinkeinoelämä keskittyy, ja kaupunki ei pysy mukana kehityksessä. Mutta kaupunki voisi myös rajoittaa kasvua (ehkä aloittaen työpaikoista) jos se haluaisi. Minusta puutarhakaupunginosat ovat nätimpiä alkuperäisessä asussaan (=parempi yhdyskuntarakenne?) kuin pilkottuina pienemmiksi omakotitonteiksi (ja kukaties liikenteellisestikin ekologisempi). Mutta ehkä moni katsoo, että “kilpailu ja tehokkuusvaatimukset vaativat”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.12.2010 kello 16:32

    Olisiko Espoon tai Kirkkonummen kasvu jotenkin haitallista?
    Ei olisi haitallista, jos ne sitoutuisivat pysymään autoineen siellä missä asuvat ja tukkimaan vain toistensa kulua, mutta tuppaavat myös Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Juho Laatu kirjoitti 30.12.2010 kello 16:34

    P.S. Aiemmista blogin keskusteluista ymmärsin, että Helsinki on ehkä myynyt/vuokrannut pääkonttoritontteja keskeisille firmoille alle markkinahintojen, kuluttaen näin kansalaisten rahoja lisätyöpaikkojen (ja ehkä lisätulojenkin) haalintaan. Totta vai tarua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. tpyyluoma kirjoitti 30.12.2010 kello 16:36

    Kari:

    Kaupungistumen edistyy, ja hyistä syistä, eikä sitä voi estää mitenkään. Piste.

    Sen verran hyvin summattu että kestää toistamisenkin. Jatkan sen verran että lainsäädäntö on Suomessa tehtyjen pikemminkin maatiloja kuin kaupunkeja ajatelleen. Esimerkiksi tuo kiinteistövero, kaupungissa se on verrattaen hyvä vero syistä joita on yllä on esitelty ihan riittävästi. Tämä ei ole oikeastaan mielipide vaan kysymys, sen sijaan että yritetään muuttaa yksi kerrallaan lait sellaiseski että ne toimii kaupungeissakin niin olisiko helpompaa suosiolla lisätä itsehallintoa Helsingissä ja miksei muillakin isoilla kaupunkiseuduilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. LRa kirjoitti 30.12.2010 kello 17:23

    Kuinkas se Osmo onkaan, eikös helsinkiläiset mene useammin Espooseen töihin omalla autolla kuin espoolaiset tule niillä Helsingin keskustaan? Ja eikös se ole niinkin, että autoilu ei ole lisääntynyt Helsinginniemen rajalla pariin vuosikymmeneen, vaikka väkiluku naapurikunnissa on samaan aikaan kaksinkertaistunut? Ja kaiken lisäksi Vantaalla ja Sipoossa on enemmän autoja per asukas kuin läntisillä naapureilla.

    En tiedä, mistä kumpuaa vihasi juuri Espoota ja Kirkkonummea vastaan? Silmiinpistävää se kyllä on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.12.2010 kello 19:26

    Kuinkas se Osmo onkaan, eikös helsinkiläiset mene useammin Espooseen töihin omalla autolla kuin espoolaiset tule niillä Helsingin keskustaan?

    Luulen, että absoluuttisesti toisin päin. Tältä ainakin näyttää ruuhkaliikenne Länsiväylällä; enemmän on Helsinkiin tulijoita.Suhteellisesti voi olla toisin. Ne harvat helsinkiläiset, jotka käyvät töiussä Espoossa, joutuvat menemään autolla. Espooseen on vaikea mennä töihin julkisilla, kun työpaikat ovat missä sattuu. Keilaniemeen pääsee, mutta muualle ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Juho Laatu kirjoitti 30.12.2010 kello 18:06

    O.S. kirjoitti: “Olisiko Espoon tai Kirkkonummen kasvu jotenkin haitallista?
    Ei olisi haitallista, jos ne sitoutuisivat pysymään autoineen siellä missä asuvat ja tukkimaan vain toistensa kulua, mutta tuppaavat myös Helsinkiin.”

    Olen samaa mieltä. Liikennettä on paljon. Tilanteen voi ehkä sanoa olevan jo häiritsevästi epätasapainossa. Helsinki vain tuppaa olemaan yliomavarainen työpaikkojen suhteen. Kaavoitus olisi yksi tapa hoitaa asia kuntoon (=> asuntoja enemmän tai työpaikkoja vähemmän).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Turkka Louekari kirjoitti 30.12.2010 kello 20:31

    En voi mitenkään uskoa, että rakennusten kiinteistövero nostaisi niiden hintoja. Päinvastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Turkka Louekari kirjoitti 30.12.2010 kello 20:36

    Mitä järkeä on verottaa peltoa, jolle samanaikaisesti maksetaan tukia – tietenkin se järki, että maataloustuki tulee EU:n kautta, jolloin sitä on vaikea muokata mieleiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. LRa kirjoitti 30.12.2010 kello 21:35

    Osmo:”Ne harvat helsinkiläiset, jotka käyvät töissä Espoossa…”

    Noin 24.000 helsinkiläistä käy töissä Espoossa ja vastaavasti noin 43.000 espoolaista Helsingissä.

    Espoolaisista keskustaan töihin tulevista n.70% käyttää julkista liikennettä(ei parkkipaikkoja). Helsingistä Espooseen mennään useimmiten henkilöautoilla(työsuhdeautot, parkkipaikat). Siksi Kehä I on Suomen ruuhkaisin tie – aamulla Espooseen päin, illalla itään. Lisäksi Jokeribussit ovat täynnä Espooseen töihin meneviä helsinkiläisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.12.2010 kello 22:47

    Espoossa oleviin työpaikkoihin ei myöskään pääse säällisesti joukkoliikenteellä. Olen aika varma, että myös ne espoolaiset, jotka käyvät töissä Espoossa, käyttävät pääasiassa yksityisautoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Kari Koskinen kirjoitti 31.12.2010 kello 2:05

    Juho Laatu:

    Olisiko Espoon tai Kirkkonummen kasvu jotenkin haitallista? (muuten kuin verotettavien menettämisenä “kilpailijoille”) Helsinki voi tehdä vapaasti omat päätöksensä siitä kuinka tiiviin kaupunkirakenteen se haluaa.

    Minusta on lähestulkoon merkityksetöntä keskustella, onko se “hyvä” vai “huono” asia. Se on tosiasia. Faija kutsui jo 80-luvulla Martinlaaksoa “Savolaisten pääkaupungiksi”. Perustelu: siellä asuu enemmän savolaisia neliökilometrillä kuin missään muualla maailmassa.

    Ne ihmiset nyt tulevat tänne, koska täällä on kaikki. Helsinki on Suomen ainoia maailmanluokan kaupunki, täällä on maan suurin ja paras yliopisto, suurin ja paras teknillinen korkeakoulu (sori, Tiedemies), kaikkien merkittävien suomalaisten firmojen pääkonttorit, parhaat yhteydet Tokioon ja Nykiin, raha, valta kauneimmat naiset….

    Olet oikeassa siinä, että puhtaan teoreettisesti syyt tähän ovat hallinnolliset ja sinällään päätettävissä. Ryssät päättivät, että Turku on liian Turku ja erityisesti liian lähellä Ruotsia. Viipurilla taas ei ollut, sattuneista syistä, enää onnistumisen edellytyksiä bisneksen tekemisessä viimeisimpien maaotteluiden jälkeen. Ei oikein jäänyt muita paikkoja kuin Helsinki.

    Tehty, mikä tehty. Mutta ei meillä nyt enää ole mahdollisuuksia asiaa muuttaa. Helsinki on nyt se paikka, mihin kaikki tulevat, vaikka keskustapuolue kuinka lappaisi rahaa Kankkulan kaivoon tämän estämiseksi. Sivumennen sanoen, alan jo olla huolestunut sen Kankkulan aluuen pohjavesitilanteesta.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Kari Koskinen kirjoitti 31.12.2010 kello 3:13

    tpyyluoma:

    Tämä ei ole oikeastaan mielipide vaan kysymys, sen sijaan että yritetään muuttaa yksi kerrallaan lait sellaiseski että ne toimii kaupungeissakin niin olisiko helpompaa suosiolla lisätä itsehallintoa Helsingissä ja miksei muillakin isoilla kaupunkiseuduilla?

    Jatketaanko nyt vaan toistemme selkiintaputtelua, että ollaan me vaan niin fiksuja ja filmaattisia 🙂

    Mutta tämä on minusta erittäin hyvä ja tärkeä argumentti. Minua on jo pidempään kaivellut sellainen, että liian monissa asioissa mennään sillä setillä, että Suomi olisi yhtenäinen alue, ja sama säädäntö toimisi (muka) yhtä hyvin Pellossa kuin Helsingissäkin. Voisin tietenkin kirjoittaa tästä listaa vaikka kuinka, mutta eipä taitaisi kukaan haluta lukea tilitystä “viisikymmentä keskeisintä asiaa, jotka K. Koskista vituttivat aamuyöllä kello kolme”.

    Sen sijaan esitän, että olisi ehkä järkevää todeta se tosiasia, että Helsinki on oma lukunsa, ja muodostaa Helsingin työssäkäyntialueelle ihan oma “metropolihallinto”. Tällä hallinnolla olisi sitten suurempi valta, suhteessa kuntiin, kuin maakunnilla, mutta toisaalta myös suurempi vastuu (tämä alue sitten ei kuuluisi mihinkään muuhun maakuntaan). Valtion päätäntävaltaa tältä alueelta tulisi jossain määrin rajoittaa nykyisestä (esim. infrahankkeiden rahoituksen osalta), eikä toisaalta Helsingin seudun touhuilla olisi sitten enää niin suurta vaikutusta valtion meininkiin. Eräänlainen “valtio valtiossa” olisi siis ajatuksissa. Luulen, että tästä järjestelystä hyötyisivät kaikki: muu Suomi saisi parempaa lainsäädäntöä valtiolta ja Helsingin seutu saisi sitten järjestellä asioita parhaaksi näkemällään tavalla.

    Yleisemminkin meillä on hallinnossa sellainen ongelma, että se on järjestetty ajalle “hevonen ja rattaat”, mikä nyt ei kovin hyvin toimi nykytilanteessa. Kuntien yhdistäminen nyt tuntuu olevan trendi, mutta ongelmatonta sekään ei ole, kuten Osmokin erittäin hyvin tietää. Ehkä pitäisi miettiä asioita hieman uudelta näkökannalta, vähintään nyt Helsingin seudun suhteen.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Tapio Peltonen kirjoitti 31.12.2010 kello 8:04

    Turkka Louekarin pointti on loistava. Olin päässäni harmitellut sitä, että kansallisen tason päättäjien kädet ovat teoriassakin sidotut EU:n maatalouspolitiikkaan, mutta eihän se näin ole. Kiinteistöverolla voidaan tarvittaessa verottaa vaikka koko maataloustuki pois. Tähän tarvitaan vain poliittista tahtoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.12.2010 kello 9:55

    Jotta asiasta ei tulisi väärinkäsitystä, minulla ei ole halua verottaa maataloustukea pois.
    Lisäksi maataloustuestamme huomattava osa on kansallista tukea, jota maksamme ihan omalla päätöksellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Liian vanha kirjoitti 31.12.2010 kello 10:05

    Mietiskelin,miten rakennusliike suhtautuu kiinteistöveroon ja kilautin kaverille.
    Vastaus oli aika yksioikoinen, kiinteistövero on kulu ja se siirretään hintoihin tai tingitään laadusta, jos hinta on ongelmallinen.
    Kiinteistöveron pitäisi olla moninkertainen, jotta sillä olisi vaikutusta tyhjien tonttien rakentamiseen eli veron pitäisi ylittää tontin arvon nousu ja /tai laadulla ei enää voi pelata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.12.2010 kello 12:07

    Liian vanhan kaveri on joko tyhmä, epärehellinen tai naiivi hyväntekijä. Jos hän voi nostaa hintaa ja/tai laskea laatua maksaakseen kiinteistöveron, hän voi nostaa hintaa ja/tai laskea laatua ostaakseen purjeveneen.
    Rakennusliikkeiden suosikkivalhe on, että asunnot eivät olisi niin kalliita, jos he saisivat tontit halvemmalla. Sen sijaan ne eivät tule sanoneeksi, että asunnoista tulisi halvempia jos heidän kilpailijoilleen tarjottaisiin tontteja nykyistä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. spottu kirjoitti 31.12.2010 kello 12:46

    Liian vanha: “Kiinteistöveron pitäisi olla moninkertainen, jotta sillä olisi vaikutusta tyhjien tonttien rakentamiseen eli veron pitäisi ylittää tontin arvon nousu..”

    Siinähän se ratkaisu tulikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Liian vanha kirjoitti 31.12.2010 kello 14:51

    Asia ei men aivn noin, sillä suuria toimijoita on sen verran vähän, että heidän välillään toimii ns linnarauha eli toimitaan niin, ettei pilata toisten ja omaa businessta .

    Esim Storan henkilöt selostivat tätä kilpaa pakkaustarviketeollisuuden näkökulmasta.
    Pahvipakkausta ei kannata kuljettaa kauas.
    Silloin tehtaiden sijoittelu on shakkipeliä eli tehtaita sijoitellaan ,kun kysyntä kasvaa ja ensimmäisenä reagoiva saa alueen markkinajohtajuuden ja toiset eivät sijoita tehdasta lähelle .
    Ja tämä kaikki ilman, että kukaan sopii mitään keskenään.

    Sama alan yleinen käytäntö ohjaa rakennusliikkeitäkin ja jos hinta alkaa rajoittaa suunniteltua kysyntää niin materiaaleja aletaan vaihtaa halvempiin.

    Saman päädyttiin teleallakin kun vähän harjoiteltiin: kilpailla ei kannata muualla kuin strategisella tasolla .
    Kaukopuhelutoimi oli se oppikenttä jossa kilpailua opeteltiin, ja päädyttiin puolessa vuodessa tappiolliseen toimintaan.
    Samaa ei toistettu GSM:ssä vaikka joskus markkinaosuuksista taisteltiin

    Suuria toimijoita eivät ohjaa purjeveneet vaan busineksen yhteinen etu eikä siihen tarvita kartellia.
    Sen jälkeen voi ostella vaikka kuinka monta purjevenettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. tpyyluoma kirjoitti 31.12.2010 kello 16:02

    Kari, eiköhän me keväämmällä joku erä voida ottaa vaikka kiskojen rahoittamisesta maanarvolla, pitää vaan tylsistymisen välttämiseksi keksiä uusia argumentteja. 🙂

    Mutta ehkä se on sama tilanne Pellossakin, eli se mikä toimii kaupungeissa ei toimi siellä. En tiedä. Eli yleisempi päätäntävallan alueellistaminen voisi olla kaikkien intressi kun tämä nyt on iso maa jossa on isot alueelliset erot. Kepu on muuten perinteisesti kannattanut tätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Juho Laatu kirjoitti 31.12.2010 kello 19:35

    Kari Koskinen kirjoitti: “Helsinki on nyt se paikka, mihin kaikki tulevat, vaikka keskustapuolue kuinka lappaisi rahaa Kankkulan kaivoon tämän estämiseksi.”

    Tulkitsen tämän (ja koko kirjoituksen) kiinnostukseksi kasvattaa Helsingin työpaikka- ja väestötiheys niin korkeaksi kuin mahdollista, ja haluksi olla rajoittamatta kasvun luontaista keskittymistaipumusta. En tiedä onko tämä eduksi Helsingille ja helsinkiläisille, mutta tyypillinen ja luopnteva ajatustapa joka tapauksessa – ja tuo lisää verotuloja Helsingille, suuren paikan statusta helsinkiläisille, ja lisää voimaa ja valtaa kylän päättäjille.

    Kannatan keskittämistä ainakin siinä mielessä, että yliopistojen keskittäminen saattaa luoda hedelmällisen kasvuympäristön uusille korkeaa tietotaitoa vaativille yrityksille. Tosin nykyään tietoverkot mahdollistavat kyllä autotallitoiminnan missä tahansa. Ehkä yliopistolla saa solmittua hyviä tuttavuuksia (verkon lisäksi). Tuottavin verkottuminen taitaa nykyään olla jo ulkomaiden ja ulkomaisten yliopistojen suuntaan.

    Eli joitain syitä suuren pääkaupunkikeskittymän pitämiseen on, mutta en näe mitään kovin välttämättömiä syitä kasvattaa pääkaupunkiseudun kokoa vielä nykyisestä. Tai ehkä luonto voi paremmin kun väestön “ylijäämä” pakataan yhteen massiiviseen ja tiivisetettyyn keskukseen. Tällaista vihertävää keskittämistä ainakin O.S. taitaa kannattaa.

    Vaihtoehto Helsingin jatkuvalle tiivistymiselle olisivat Helsingin omat tai valtion vastatoimenpiteet. Samaan tapaan kuin progressiivisella verotuksella estetään pääomien ja hyvinvoinnin kasautuminen harvojen haltuun, myös alueellista keskittymistä voisi hillitä. Jos ei rahallisin jarruin, niin sitten O.S.:n kaavoitushankkeiden kautta. En ota kantaa, mutta totean vain, että luonnollinen talouden alueellinen monopolisoituminen ja asutuksen tiivistyminen / slummiutuminen / “suurkaupungistuminen” ei ole ainoa vaihtoehto (ei Helsingin eikä koko maan edun kannalta).

    Ja jos tiivistämistä ja keskittämistä ajetaan, niin ehkä Bryssel, Lontoo ja Pariisi olisivat hyviä kohteita. Vai onko Suur-Helsinki nimenomaan Suomen (myös sen maaseudun ja aluekeskusten) puolustus muuta EU:ta vastaan?

    Alkuperäinen kysymykseni siis oli, _halutaanko_ Helsinki entistäkin tiiviimmäksi vai ei?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. nos kirjoitti 31.12.2010 kello 19:42

    Verokustannus on hiukan eri asia kuin yksittäisen toimijan yksittäinen kustannus, koska verokustannus koskee kaikkia samalla voimalla. Tähän mausteeksi puutteellinen kilpailu niin ollaan tilanteessa, jota ei ihan kahdella funktiolla selvitetä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Kari Koskinen kirjoitti 1.1.2011 kello 2:36

    Juho Laatu:

    Tulkitsen tämän (ja koko kirjoituksen) kiinnostukseksi kasvattaa Helsingin työpaikka- ja väestötiheys niin korkeaksi kuin mahdollista, ja haluksi olla rajoittamatta kasvun luontaista keskittymistaipumusta.

    Tulkitset väärin. Kyse ei ole minun haluamisistani ja ajatuksistani Helsingin tai Suomen kehittämisestä, vaan tosiasioiden toteamisesta.

    Kaupungistuminen yleensä, ja Helsingin kasvu erityisesti, tuottaa massiivisia lisäyksiä hyvinvointiin. Ja ne ovat ihan oikeita hyötyjä, jotka perustuvat työn tehokkuuden kasvuun. Suuremmissa (taloudellisissa) yksiköissä saadaan skaalaetuja, erikoistumismahdollisuuksia, parempi työvoiman allokointi, kilpaillummat markkinat, osaamisen keskittymisestä tulevat hyödyt – ja pirunmoinen lista muista asioista, joita en jaksa luetella.

    Koska ihmiset ovat vapaita liikkumaan ja ihmiset, ja yritykset, pyrkivät parantamaan omaa etuaan, on täysin selvää, että kaupungistuminen jatkuu. Yhteiskunta tietenkin voisi (teoriassa) estää tätä kehitystä, mutta se olisi sama asia kuin hyvinvoinnin tuhoaminen. Ja sitä menestyksellisesti Suomessa ollaan kyllä harjoitettu, Ruotsissa kaupungistumisaste on 90 % luokassa ja meillä 70 %:n luokassa. Ja kalliiksi tulee.

    Ja jos et halua hyväksyä noita argumenttejani siitä, että nuo hyödyt ovat todellisia, niin katso hintoja. Niissä se näkyy. Ja jos kerran on kysyntää, niin sitten pitää vain kaavoittaa/rakentaa niitä asuntoja. Hintoja ei voi säännöstellä, eikä itku auta markkinoilla!

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Otso Kivekäs kirjoitti 1.1.2011 kello 12:04

    Juho Laatu kirjoitti

    En ota kantaa, mutta totean vain, että luonnollinen talouden alueellinen monopolisoituminen ja asutuksen tiivistyminen / slummiutuminen / “suurkaupungistuminen” ei ole ainoa vaihtoehto (ei Helsingin eikä koko maan edun kannalta).

    Alkuperäinen kysymykseni siis oli, _halutaanko_ Helsinki entistäkin tiiviimmäksi vai ei?

    Se on jännä slummi, jossa on maan korkeimmat neliöhinnat…

    Ja vastauksena kysymykseesi: halutaan. Helsingin kaupunki haluaa sitä ihan virallisesti. Helsingin asunnoista korkeita hintoja maksavat muuttajat osoittavat teoillaan haluavansa tiivistä kaupunkia mielummin kuin väljempää jossain muualla. Myös itse haluan sitä.

    Helsinki kasvaa, koska ihmiset haluavat Helsinkiin. Työpaikat ovat täällä, koska ihmiset ovat täällä. Jos ihmiset haluaisivat asua maalla, he asuisivat siellä, ja keksisivät itselleen töitä sinne (ei se ihan niin yksinkertaista toki ole, mutta perusperiaatteena; montaa työtähän voi periaatteessa tehdä mistä vaan nykyään)

    Kaupungistumiskehityksen jatkuminen kohti muun Euroopan tasoa on
    1) taloudellisesti tehokkaampaa kuin hajanaisempi asutus
    2) ekologisempaa kuin hajanainen asutus
    3) suunta, jota ihmiset pääosin haluavat.

    En ole ihan ymmärtänyt, miksis itä pitäisi estää? vaikuttaa siltä, että haluaisit estää kaupungistumista, vaikket sitä suroaan sanokaan. Ehkä voisit kertoa, miksi pidät ihmisten ohjaamista/painostamista haja-asutukseen suotavana? Kun minusta se tuntuu älyttömältä.

    ps. Kiitoksia Pyyluomalle ja Koskiselle mielenkiintoisista puheenvuoroiista, paitsi että Viipurin osalta täytyy korjata: siitä ei tehty pääkaupunkia, koska kun siirtoa alettiin puuhata 1810, se ei vielä ollut osa Suomea, vaan keisarillista venäjää. Vanha Suomi kun liitettiin suurruhtinaskuntaan vasta 1812. Muussa tapauksessa se olisi saattanut olla ihan mahdollinen kandidaatti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. tcrown kirjoitti 1.1.2011 kello 12:07

    Kiinteistöveroa ei makseta hehtaarien perusteella vaan tontin arvon perusteella.

    Ei kai tämä nyt kuitenkaan ole mikään luonnonlaki mitä ei voi muuttaa?

    Artturin versiota fiskaalisesti hieman helpompi tapa olisi luvata maksaa tontin nykyiselle omistajalle tonttiin kohdistuva korotettu kiinteistövero takaisin riippumatta siitä kuka tontin omistaa, niin kauan kuin tämä nykyinen omistaja maksaa kiinteistöveroa edes jostakin suomalaisesta tontista.

    naapurin mummulle tuli vähän hiukan isompi kiinteistövero,kun on isompi tontti.hän oli järkyttynyt kun kuukauden eläke ei riittänyt veron maksuun.

    -en ymmärrä miten tosielämässä se köyhä mummu hyötyy(edes välillisesti)kiinteistöveron korotuksesta?
    muuten kuin köyhtymällä entisestään.

    Satojen tuhansien eurojen arvoisen kiinteistön omistava mummu on köyhä? Eikö tuollaisen älyllisesti täysin epärehellisen propagandan levittämisestä tule huonon omatunnon häivääkään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Tapio Peltonen kirjoitti 1.1.2011 kello 17:56

    Miljoonamökissä asuvien köyhien mummojen turvaksi on olemassa käänteiseksi asuntolainaksi kutsuttu järjestely. Yhdysvalloissa tällaiset järjestelyt yleisempiä kuin meillä johtuen muun muassa juuri korkeista kiinteistöveroista.

    Linkki, jossa selvitetään käänteisten asuntolainojen olemusta:

    http://www.calculatedriskblog.com/2007/05/reverse-mortgages-ubernerditorial.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Markku af Heurlin kirjoitti 1.1.2011 kello 18:49

    OS

    “Espoossa oleviin työpaikkoihin ei myöskään pääse säällisesti joukkoliikenteellä. Olen aika varma, että myös ne espoolaiset, jotka käyvät töissä Espoossa, käyttävät pääasiassa yksityisautoja.”

    ..”

    Olisiko Espoon tai Kirkkonummen kasvu jotenkin haitallista?
    Ei olisi haitallista, jos ne sitoutuisivat pysymään autoineen siellä missä asuvat ja tukkimaan vain toistensa kulua, mutta tuppaavat myös Helsinkiin.”

    Kirkkonummelaisena totean tupppautuneeni autolla Helsinkiin, viime tiistaina vieläpä perävaunun kanssa. Kävin viemässä ja hakemassa pois huonekaluja yhdestä toimistosta Kaartinkaupungissa ja samalla hoidin neljä muuta asiaa eri puolilla kaupunkia. Huolimatta lumitöistä klo 11-13 löysi hyvin parkkipaikkoja ja liikenne sujui, kun kaikki osasivat ottaa toisensa huomioon.

    Joillekin tällä palstalla on ehkä tarpeen lisätä, että tämä johtui myös siitä, että julkinen liikenne kattaa mittavan osan liikennetarpeesta. Minun siis kannattaa maksaa myös siitä, että 1) bussit kulkevat ja 2) pysäköinti on sen verran hintavaa. että vain todella tarvitseva kulkee autolla kaupungissa.

    Autotiheys /1000 asukasta ja autojen määrät pääkaunkiseudun kunnissa oli 31.12.2009 likimäärin Helsinki 386 / 224 000, Kauniainen 446 / 3800, Espoo 458 / 113 000, Vantaa 477 / 95 400 sekä Kirkkonummi 492 / 17 900. Helsingissä siis on osapuilleen yhtä pajon autoja kuin näissä neljässä muussa pääkaupunkiseudun kunnassa yhteensä.
    Aika oleellistahan on, miten niitä käytetään. Perheessä voi olla auto, ja silti mennän julkisilla töihin.

    Ongelmia on. Perheystäväni asui Kirkkonummella aivan bussipysäkin vieressä ja kävi töissä TKK:lla Otaniemessä. Julkislla kulku olisi ollut kohtuuttoman aikavaa. Eikä esimerkki ole ainoa.

    Helsingistä päin Otaniemi on hyvin saavutttavissa julkisilla kulkuneuvoiulla, samoin esim. Haukilahdesta.

    Toisaalta Helsingissä ja Vantaallakin on aika paljon työpaikkoja, jonne voi olla hankalaa kulkea julkisilla, esim. kehäteiden varrella. (Tai siis riippuu siitä, mistä päin tulee.)

    En suoraan sanoen pidä OS:n Espoo-Kirkkonummi -kaunasta. Totean vanhana vantaalaisena ja myös Helsingissä asuneena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. hanno kirjoitti 1.1.2011 kello 20:06

    Osmo:
    “Jos hän voi nostaa hintaa ja/tai laskea laatua maksaakseen kiinteistöveron, hän voi nostaa hintaa ja/tai laskea laatua ostaakseen purjeveneen.
    Rakennusliikkeiden suosikkivalhe on, että asunnot eivät olisi niin kalliita, jos he saisivat tontit halvemmalla. Sen sijaan ne eivät tule sanoneeksi, että asunnoista tulisi halvempia jos heidän kilpailijoilleen tarjottaisiin tontteja nykyistä enemmän.”

    Toimivilla markkinoilla kulut, kuten kiinteistö- yms. verot kai vaikuttavat tarjontaan ja sitä kautta hintaan? Valista ymmärtämätöntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.1.2011 kello 22:47

    Hanno:
    Rakennukseen kohdistuva kiinteistövero voikin ehkäistä tarjontaa, mutta maapohjaan kohdistuva pikemminkin lisää tarjontaa, koska tyhjä tonttikin maksaa – itse asiassa maksaa enemmän kuin rakennettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Ville_ kirjoitti 1.1.2011 kello 21:38

    Ainoa oikeudenmukainen tapa on verottaa prosentteja tontin arvosta. Mielestäni vain maapohjan arvoa tulee verottaa. Jos tontilla on rakennusoikeuksia, niin se on kallis. Mitään poikkeuksia ei tarvita edes vesi yms. voimaloihin.
    Jos tontin läpi kulkee joki ja tonttiin kuuluu oikeus hyödyntää sen potenttiaali energiaa, niin ohna se tontti arvokas.

    Lunastushinta on hyvä mittari, jos Kemijoki oy sitä mieltä, että tontti on tuon hintainen, niin se määrittää voimalan hinnan muuttamisen suojelualueeksi. Sama pätee kaupungissa puistoiksi, maalla teiksi ja korvessa kansallispuistoksi.

    Lapissa metsähehtaarinpohja on noin 150e, hämeessä noin 600e jos näistä lasketaan verot, niinei niistä paljoa tule. noin 3-5% metsän tuotosta.

    Lisäksi jos metsänhoitomaksuista yms. päästään samalla eroon, niin hyvä.

    Jos joku pyörittää maatilaa tontilla, johon on rakennusoikeuksia kerrostaloille, niin aivan oikein maksaa kaupunkirakenteen hajoittamisesta ja paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Juho Laatu kirjoitti 2.1.2011 kello 10:01

    Kari Koskinen kirjoitti: “Tulkitset väärin. Kyse ei ole minun haluamisistani ja ajatuksistani Helsingin tai Suomen kehittämisestä, vaan tosiasioiden toteamisesta.”

    Edellisessä tulkinnassani tuo haluttomuus jarruttaa tiivistymistä taisi olla oikea tulkinta. Tiheyden kasvattaminen ei kai sitten ollut suoranainen tavoite, vaan vain välttämättömyys muiden tavoitteiden (yleinen hyvinvointi?) toteuttamiseksi. Tulkitsen että pidät myös hyvänä sitä keskittymistä/tiivistymistä, jota pidät jo luonnonlakina.

    Ovatko seuraavat parempia tulkintoja?
    a) talouden kasvu kasvattaa (lähes) aina myös ihmisten hyvinvointia (oletan ihmisten hyvinvoinnin perimmäiseksi tavoitteeksi, ja talouskasvun ja varallisuuden vain tätä tavoitetta tukeviksi välineiksi)
    b) keskittyminen ja tiivistyminen on aina edullista taloudelle (lyhyiden kuljetusmatkojen edut kuittaavat ruuhkien haitat jne.)
    c) ihmiset ovat onnellisimmillaan tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa

    Allekirjoitan nuo luettelemasi keskittymisen hyödyt, mutta en katso, etteikö myös väljyydellä ja hajautuksella olisi monia etuja puolellaan – myös taloudellisia, mutta erityisesti inhimillisiä.

    Helsinki ei kai ole Suomessa “tavoiteltavuuden huippu”, vaan Kauniainen. Eikö tätä voisi pitää yhtenä argumenttina hieman rauhallisemman, harvemman, mutta rikkaisiin asukkaisiin keskittyvän kaupunkirakenteen puolesta. Helsinki voisi seurata, mutta näköjään tiivistäminen kiinnostaa enemmän. (Onkohan Kauniaisissa muuten tiivistetty tontteja?)

    Entä sitten ketjukaupungit? Eikö malli, jossa Helsinkikeskeiset kaupunkiketjut muodostavat Suomen taloudellisen (ja hallinnollisenkin) ytimen olisi yhtä toimiva (taloudellisesti) kuin itse Helsingin alueen pakkaaminen täyteen?

    Ihmiset muuttavat suurimpiin kaupunkeihin omasta halustaan, ja hinnat kaupungeissa nousevat kysynnän myötä, mutta tämän voi selittää yhtä hyvin kilpailun tuomaksi välttämättömyydeksi/ongelmaksi ja poliitikoille helpoimmaksi tieksi eteenpäin kuin globaalin optimin tuottavaksi ratkaisuksi. Jos haluaa korkeapalkkaiseen hommaan Brysselissä, ensimmäiseksi pitää kiilata Helsinkiin hyvälle jonotuspaikalle. Mutta tämä homma toimisi ihan ok, vaikka Helsinki olisikin hieman väljempikin.

    Pitää muistaa, että markkinatalouden luontaisia kehityskulkuja jarrutetaan yleisesti monin keinoin, esim. progressiivisilla veroilla, minimipalkoilla, tuetuilla peruspalveluilla, väljyyttä tuovilla puistoilla, ja kartellit ja monopolit kieltävillä laeilla. Ei siis pidä luottaa siihen, että markkinavoimat automaattisesti ohjaisivat kehityksen parhaalle mahdolliselle uralle. Tästä syystä kyseenalaistin myös maksimaalisen tiivistämisen edut. Yksi peruskysymys on se, onko mukavampi asua puutarhakaupunginosan alkueräisellä vai puolitetulla tontilla? (vähemmän ruohonleikkuuta on parempi? asfalttipiha paras? 🙂 )

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Juho Laatu kirjoitti 2.1.2011 kello 10:40

    Otso Kivekäs kirjoitti: “Se on jännä slummi, jossa on maan korkeimmat neliöhinnat…”

    Taisin käyttää aika lennokasta kieltä. Ei kai Helsinkiä voi vielä slummiksi kutsua, mutta tonttien pilkkominen on jossain mielessä slummiutumista. (Kauniaisten neliöhinnat voivat muuten olla korkeampia.)

    “Helsingin asunnoista korkeita hintoja maksavat muuttajat osoittavat teoillaan haluavansa tiivistä kaupunkia mielummin kuin väljempää jossain muualla. ”

    Viittasin lähinnä kaupungin päättäjien (luottamushenkilöt, virkamiehet, äänestäjät) haluihin. Kaupunkiin muuttaja tuskin ajattelee tiivistävänsä kaupunkia omalla yksittäisellä muutollaan. Muuttajat muuttavat kaupunkiin vaikka kaupunki on jo tiivis, mutta ehkä eivät silti koe tiiviyttä etuna. Ehkäpä asuisivat mieluummin keskellä Helsinkiä, järven rannalla, ilman kadun toiselta puolelta tuijottavia naapureita.

    “Kaupungistumiskehityksen jatkuminen kohti muun Euroopan tasoa on
    1) taloudellisesti tehokkaampaa kuin hajanaisempi asutus
    2) ekologisempaa kuin hajanainen asutus
    3) suunta, jota ihmiset pääosin haluavat.”

    Kiitos eksakteista argumenteista!
    1) Tiettyyn rajaan saakka, mutta ehkä jossain on se raja
    2) Molemmissa on puolensa. Jos väestöä on enemmän kuin luonto jaksaa kantaa, ehkä silloin “keskitysleirit” ovat toimiva ratkaisu.
    3) Tässäkin molemmissa on puolensa – kaupungissa teatterit, maalla luonto. Pääkaupungin haluttavuuden (=sen aiheuttamat korkeat hinnat) voi selittää myös kilpailulla paikasta auringossa (=eduskunnassa, pääkonttorissa). Moni hyväksyy lähiöasumisen, koska muuta tietä huipulle ei ole, tai kun muualla ei ole “duunia”.

    “Muuta Eurooppaa” en pidä esimerkkinä – ainakaan siinä mielessä, että maa pitäisi ylikansoittaa kaiken maapinta-alan kaupungistumiseen asti.

    “En ole ihan ymmärtänyt, miksis itä pitäisi estää? vaikuttaa siltä, että haluaisit estää kaupungistumista, vaikket sitä suroaan sanokaan. Ehkä voisit kertoa, miksi pidät ihmisten ohjaamista/painostamista haja-asutukseen suotavana? Kun minusta se tuntuu älyttömältä.”

    Esitin vain kysymyksen helsinkiläisille. Onko maksimaalinen tiivistäminen parempi ratkaisu kuin tätä väljempi Helsinki? En halua estää kapungistumista. Itse pidän mielelläni yhden jalan molemmissa ympäristöissä. Olen toki hengeltäni jossain määrin maalainen (kotona metsässä jne.), ja kärjistän sanomaa peilaamalla pääkaupungin ihannointia vastaaviin maaseutuargumentteihin. En halua painostaa ihmisiä haja-asutukseen. Kukin eläköön siellä missä on onnellisin (jos se on taloudellisesti ja ekologisesti järkevää). O.S. on aika cityvihreä, joten tämä palsta sopii hyvin näiden asioiden tomuttamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.1.2011 kello 10:47

    Helsinki ei ole maksimaalisen tiivis. Tonttien pilkkominen ei myöskään ole pakollista. Jos joku haluaa omistamalleen tontiller pienemmän rakennusoikeiden, koska ei halua maksaa kiinteistöveroa oikeudesta, jota ei aio käyttää, siihen uskoakseni suostutaan. Hakemuksia ei ole juuri tullut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. uusi kasvo täällä kirjoitti 2.1.2011 kello 10:51

    tcrown:
    “Satojen tuhansien eurojen arvoisen kiinteistön omistava mummu on köyhä? Eikö tuollaisen älyllisesti täysin epärehellisen propagandan levittämisestä tule huonon omatunnon häivääkään?

    peltoselle ja crownille yleistiedoksi:uusimaalla asuu kymmeniä(ellei satoja)tuhansia mummoja ja vaareja jotka ovat 40-50luvulla rakentaneet sen mummonmökin jossa on perunamaa omaksi kodikseen.

    -eivät he rakentaneet taloaan arvonnousu silmissään saati ajatelleet että verottaja rankaisee heitä jopa yli kuukauden nettoeläkkeen verran suuruisella kiinteistöverolla.

    mutta jos olette sitä mieltä että mummut ja papat eivät ansaitse asua omissa kodeissaan,niin on sekin jonkin sortin arvovalinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.1.2011 kello 12:01

    uusi kasvo täällä:
    Satojen tuhansien omaisuuden päällä kituuttavaa köyhää mummua kehottaisin turvautumaan käänteiseen asuntolainaan ja nauttimaan elämänsä viimeisistä vuosista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Juho Laatu kirjoitti 2.1.2011 kello 11:10

    Markku af Heurlin kirjoitti: “Olisiko Espoon tai Kirkkonummen kasvu jotenkin haitallista?
    Ei olisi haitallista, jos ne sitoutuisivat pysymään autoineen siellä missä asuvat ja tukkimaan vain toistensa kulua, mutta tuppaavat myös Helsinkiin.”

    Tästä aiheesta toteaisin vielä, että vaikka Espoolaiset istuvat autoissa ruuhkassa, niin pääosin ratkaisut ovat Helsingin käsissä. Helsingissä on enemmän työpaikkoja kuin asuntoja, joten monien on matkustettava Helsinkiin töihin. Jos Helsinki haluaa vähentää tätä liikennettä, se voi joko rakentaa lisää asuntoja tai rajoittaa työpaikkojen määrää.

    Ja tietenkin Helsinki voisi rajoittaa pysäköintiä tai (ainakin teoriassa) ajastaa Ruoholahden liikennevalot niin, että Espoolaisia henkilöautoja otettaisiin aamuisin sisään vain haluttu määrä. Pysäköinnin rajoitteet olisivat näistä parempi ratkaisu, koska silloin vältyttäisiin (kansantaloudellisesti ja ekologisesti haitallisilta) ruuhkajonoilta.

    Espoo voisi toki rakentaa Helsinkiläisten mieliksi metron, tiivistää asumisen omakotitaloista kerrostaloihin, ja kieltää henkilöautot, mutta (jos unohdetaan ekologiset argumetit) nämä jutut siis tehtäisiin lähinnä Helsinkiä palvelemaan.

    Toisaalta Espoossa on jo valtaväylien varrella hyvin toimiva bussiliikenne Helsingin suuntaan. Metro varmaankin tehostaisi lisää, mutta kai perusongema on henkilöautot vs. joukkoliikenne. Moni helsikiläinen ajaa Espooseen työpaikalleen (valtaväylien varrella oleviin konttoreihin) omalla autolla ehkä siksi, että työmatkaliikenne Espoon suuntaan on ruuhkatonta, toisin kuin Helsingin suuntaan. Ehkä Helsikiläisetkin kaipaisivat rajoitteita ekologisista syistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.1.2011 kello 11:59

    Helsingin pitäisi lopettaa työpaikkojenj sirotteleminen meluvalleiksi pitkin kehäteitä, koska nämä työpaikat ovat yhtä vastuuttomia kuin Espoonkin työpaikat.
    Helsinki aikoo kuitenkin kaavoittaa huomattavan paljon työpaikkoja Keski-Pasilaan ja pidän tätä hyvänä ratkaisuna. Se, että Helsinki lopettaisi työpaikkojen kaavoittamisen hyvien raideliikenneyhteyksien varrelle tehdäkseen tilaa naapurikuntien pekästään henkilöauton varaan rakennettaville, ei edistäisi mitään hyvää asiaa.
    Työpaikat lähellä asutusta eivät juuroi vähennä työmatkoja, koska ei ole mekanismia, jolla nämä kohtaisivat, siis, että noissa työpaikoissa olisivat töissä ne jotka niissä asuvat.
    Olisi mielenkiintoista tehdä tutkimus siitä, kuinka pitkä matka on työntekijällä keskimääräiseen espoolaiseen työpaikkaan ja paljonko energiaa töihin saapuminen vie suhteessa Helsingin kantakaupungissa sijaitseviin (niistä kehäteiden työpaikoista en sano mitään).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Kari Koskinen kirjoitti 2.1.2011 kello 11:59

    Juho Laatu,

    Ei, ei, ei, ei ja ei. Ja varmuuden vuoksi vielä: ei. Ymmärsit pointtini täysin väärin edelleen.

    Sinä, minä Osmo tai kukaan muukaan ei voi tietää sitä, missä ihmiset haluavat asua ja miten. Eikä ole syytä yrittääkään, ne ihmiset osaavat kyllä varsin hyvin tehdä ne valintansa ihan itse. Olennaista on, että niitä valintoja ei pidä pyrkiä säätelemään mistään keskuskomiteasta. Ja koska tämä ei käytännössä onnistu, niin pitää pyrkiä minimoimaan sen keskussääntelyn haitat.

    Käytännössä tämä tarkoittaa sellaisten ulkoishaittojen sisäistämistä (=verottamista), jotka eivät markkinoilla välity oikein. Yksi (merkittävä) tällainen haittavaikutus on Helsinkiin suuntautuneen moottoritieverkoston sivuvaikutukset, eli yhteiskuntarakenteen hajautuminen *). Ja tämä on syy siihen kaupungistumisen ongelmien kulminoitumiseen esimerkiksi ruuhkina ja muina autoilun haittoina.

    Ja se, että ihmiset hakeutuvat Helsinkiin ei minusta ole mikään “luonnonlaki”. Se on vain seuraus siitä olettamuksesta, että ihmiset pyrkivät parantamaan omaa asemaansa – missä ei ole mitään pahaa. Insentiivit kaupungistumiseen vain nyt sattuvat olemaan todella suuret, niin teoreettisesti kuin empiirisesti tarkastellenkin (missä näin ei kävisi?).

    Ei nyt vain yksinkertaisesti ole _mitään järkeä_ lähteä olettamaan, että ihmiset eivät oikeasti haluaisi sellaista, minkä markkinat selvästi osoittavat (=kaupungistuminen) niin meillä kuin kaikkialla muuallakin maailmassa.

    Kari

    *) ja tämä ei todellakaan tarkoita, että ne tiet olisi pitänyt jättää rakentamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. Juho Laatu kirjoitti 2.1.2011 kello 12:22

    O.S. kirjoitti: “Helsinki ei ole maksimaalisen tiivis. Tonttien pilkkominen ei myöskään ole pakollista. Jos joku haluaa omistamalleen tontiller pienemmän rakennusoikeiden, koska ei halua maksaa kiinteistöveroa oikeudesta, jota ei aio käyttää, siihen uskoakseni suostutaan. Hakemuksia ei ole juuri tullut.”

    Helsingin hintatasolla oman tontin puolikkaan myyminen on houkutteleva vaihtoehto, vaikka ratkaisu useimmiten huonontaakin omaa asumisviihtyvyyttä. Sama logiikka toimii, kun kaupunki kaavoittaa puistoja ja muita virkistysalueiksi luokiteltavia alueita rakentamiselle. Kaupunki ei muutu välttämättä näillä toimilla mukavammaksi paikaksi asua, vaikka yksittäisille toimijoille houkutus on suuri. Kai tontin omistajat myisivät tonttinsa neljänneksiksikin, tai kerrostalo- tai tehdastonteiksi, jos kaupunki sallisi.

    Teoriassa Helsinki ja Sipoo tasaisesti kaavoitetuna voisi olla parempi ratkaisu (viihtyvyydelle, taloudelle, ruuhkille) kuin Helsinki tiiviinä ja Sipoo harvana. Jossain mielessä Helsikiläiset tontinomistajat ovat saaneet sitä ansiotonta arvonnousua, jota jossain ehdotettiin (muilla paikkakunnilla 🙂 ) leikattavaksi. Pitäisiköhän kehittää myös Helsingin ongelmat kattava malli, jossa kaavoitus (ja toimintojen allokointi valtion tasolla) ja vapaa hinnanmuodostus yhdessä eivät estäisi jäkevän yhteiskuntarakenteen muodostumista? (esim. kaavoituksen tuoman lisäarvon poistaminen tontteja veroittamalla)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. Juho Laatu kirjoitti 2.1.2011 kello 12:39

    O.S. kirjoitti: “Työpaikat lähellä asutusta eivät juuroi vähennä työmatkoja, koska ei ole mekanismia, jolla nämä kohtaisivat”

    Hyvä argumentti. Eikös joku O.S. joskus ehdotellut nauhakaupunkeja. Hyvä ehdotus! Kehäteidenkin työpaikat ovat muuten nauhoina hyvien yhteyksien varrella. Ehkä rata kehätien vieressä tai bussikaista kehätiellä parantaisi mallin imagoa ja toimivuutta. Kulku hyviä väyliä pitkin on oleellisesti nopeampaa (ja tietyin ehdoin ekologisempaakin) kuin kulku tiiviissä kaupunkirakenteessa. Näillä perusteilla rakentaminen voisi jatkua kehä kolmoselta säteittäin ulospäin – ehkä seuraaviin aluekeskuksiin asti. Eli tiheää rakentamista hyvien kulkuyhteyksien muodostaman verkon varaan.

    (Toki joissain tapauksissa myös työpaikkojen ja niiden omien asuntoalueiden yhdistäminen voivat olla hyvä ratkaisu – myös muilla aloilla kuin perinteisessä raskaassa teollisuudessa – vaikkapa “high-tech centre” Kuusamossa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. spottu kirjoitti 2.1.2011 kello 12:45

    Juho Laatu: “Moni helsikiläinen ajaa Espooseen työpaikalleen (valtaväylien varrella oleviin konttoreihin) omalla autolla ehkä siksi, että työmatkaliikenne Espoon suuntaan on ruuhkatonta, toisin kuin Helsingin suuntaan. Ehkä Helsikiläisetkin kaipaisivat rajoitteita ekologisista syistä.”

    Ajan Espooseen koska tässä lumitilanteessa julkinen liikenne on Helsingin päässä sekä epäluotettavaa että hidasta. Lumettomana aikana se on vain hidasta. En kaipaa rajoitteita vaan toimivan joukkoliikenteen.

    Aasinsilta takaisin aiheeseen on että merkittävästi korotettua kiinteistöveroa voisi sitten korvamerkitä tarvittaviin joukkoliikenneinvestointeihin jotta rahalle saisi vastinettakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. Liian vanha kirjoitti 2.1.2011 kello 15:40

    “Helsinki ei ole maksimaalisen tiivis.”

    Tuo on totta, Rovaniemellä minulla oli tontin rakentamistehokkuus 0,3 ,mutta Helsingissä 0,18 on vieläkin yleinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. Markku af Heurlin kirjoitti 2.1.2011 kello 16:49

    “Markku af Heurlin kirjoitti: “Olisiko Espoon tai Kirkkonummen kasvu jotenkin haitallista?
    Ei olisi haitallista, jos ne sitoutuisivat pysymään autoineen siellä missä asuvat ja tukkimaan vain toistensa kulua, mutta tuppaavat myös Helsinkiin.””

    Tarkennus: Ko. lainaus oli OS:lä (jos oikeinmuistan), johon sitten vastasin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  139. peto kirjoitti 2.1.2011 kello 17:54

    Juha Laatu: “Onkohan Kauniaisissa muuten tiivistetty tontteja?”

    Suurin osa omakotirakentamisesta taitaa tulla pilkotuille tonteille. Ja vanha 60-luvun ostari purettiin pois jotta saadaan tilalle lisää kerrostaloja palvelujen ääreen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. Juho Laatu kirjoitti 2.1.2011 kello 18:11

    Liian vanha,

    Rovaniemellä ei varmaankaan ole pahoja ruuhkia vielä tuolla 0,3-arvolla. Isomman kaupungin, Helsingin alemmat arvot aiheuttavat jo ruuhkia. Helsinginkin ruuhkat ovat onneksi vielä vaatimattomia isompien metropolien virheisiin verrattuna.

    Itse lähiön asumisviihtyvyys voi kyllä laskea (tai nousta jos haluaa urbaania elämää) suoraan noiden lukujen suhteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  141. LRa kirjoitti 2.1.2011 kello 21:26

    Juho Laatu kirjoittaa, että helsinkiläiset ajavat henkilöautoilla Espooseen töihin vasten ruuhkaa. Mutta niinhän ei ole vaan joka ainut aamu Suomen vilkkain tie, Kehä I, on täynnä autoja nimenomaan Espooseen päin ja illalla itään. Jos keskustatunneli olisi, mentäisiin Espooseen Länsiväylää pitkin, nyt on kuitenkin helpompaa kiertää Kehä I:n kautta kuin ajaa tukkoisen keskustan läpi.

    Työpaikkani on ollut jo kauan Espoossa(siirtyi sinne Helsingin keskustasta), joten tiedän ruuhkat. Espoossa on n. 127.000 työpaikkaa, niissä työskentelee n. 55.000 espoolaista ja n. 72.000 muualta tulevaa.

    Asuin- ja työpaikat eivät vaan aina kohtaa. Esimerkiksi Lauttasaaressa on vielä melko paljon työpaikkoja, mutta työntekijät tulevat pääosin muualta alueen asuntojen korkeiden hintojen vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  142. tcrown kirjoitti 2.1.2011 kello 21:53

    mutta jos olette sitä mieltä että mummut ja papat eivät ansaitse asua omissa kodeissaan,niin on sekin jonkin sortin arvovalinta.

    En ottanut kantaa siihen, onko mummulla oikeus asua mökissään, vaan onko rehellistä kutsua satojen tuhansien arvoisen mökin omistavaa mummua köyhäksi. En arvosta valheellista propagandaa, vaikka tarkoitusperät olisivat kuinka jalot.

    Todettakoon kuitenkin, että tavallaan osut oikeaan. Suomessa yleensä (kuten minä nyt) köyhyys mielletään resurssien puutteeksi (tai suhteellisena köyhyytenä, mutta ei se mummu tuohonkaan määritelmään istu). Tuo köyhyyden käsite on kuitenkin suomessä lähes tarpeeton. Sellaisia ihmisiä, joilla olisi todellinen puute peruselämän tarpeista varallisuuden ja/tai tulojen pienuuden vuoksi on häviävän vähän. Se todellinen “köyhyys”, mikä on ongelma ja mihin sinäkin viittaat (ja mihin minulla ei ole sopivaa sanaa), on mielentila, jossa ihminen kokee, että hänellä ei ole vaihtoehtoja. Tuossa tilanteessa ollaan silloin kun sossun tuki on niin pieni, että aamulla on “pakko” syödä kaurapuuroa, koska muihin “pakollisiin” menoihin kuten tv-maksu, kännykkä (tai päihderiippuvuus) jne. menee niin paljon rahaa. Nuo pakot ovat sitaateissa, koska ulkopuolisen on helppo leimata ne ei-pakollisiksi, mutta tuo ihminen ei niitä vapaaehtoisiksi koe. Samaan tilanteeseen tietysti päästään kun on otettu 60 vuoden asuntolaina kireällä maksuohjelmalla tai asutaan satojen tuhansien kiinteistössä pienillä tuloilla, mutta josta pois muuttaminen tai velkaantuminen ei tunnu vaihtoehdolta.

    Ratkaisu? Minun mielestäni eläkeläisillä voisi olla subjektiivinen oikeus siirtää kiinteistö- ja miksei vaikka muutkin veronsa tiettyyn vakuusarvoon asti perikunnan maksettavaksi. Saa sitten ihan itse valita syökö pelkkää kaurapuuroa ja kasvattaa perintöä vai ottaako sen puuron voisilmällä. Ja häviää tuokin propaganda-argumentti kiinteistöveron korotusta vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. Juho Laatu kirjoitti 3.1.2011 kello 0:00

    LRa kirjoitti: “Kehä I, on täynnä autoja nimenomaan Espooseen päin ja illalla itään”

    Joo, ajattelin lähinnä Helsingin ydinkeskustaa ja Länsiväylää. Kehä I:llä on varmaankin paljon myös pohjoisesta (Vantaa etc.) Espooseen pyrkiviä.

    Helsingin kekusta voidaan kai katsoa tukkoon rakennetuksi, jos enää ei ole tilaa rakentaa toimivaa liikennettä maan päälle, eikä varaa rakentaa tunneleiden kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  144. Liina vanha kirjoitti 3.1.2011 kello 7:30

    “Rovaniemellä ei varmaankaan ole pahoja ruuhkia vielä tuolla 0,3-arvolla. Isomman kaupungin, Helsingin alemmat arvot aiheuttavat jo ruuhkia. Helsinginkin ruuhkat ovat onneksi vielä vaatimattomia isompien metropolien virheisiin verrattuna.”

    Tuo rakentamistehokkuus tarkoittaa tontin rakentamisoikeutta. Mutta eipä Helsingissäkään ruuhkia asuntoalueitten teillä ole, ne keskittyvät keskustaan ja pääväylille

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. TimoT kirjoitti 4.1.2011 kello 12:03

    Soininvaaralle:
    Metsätaloutta säätelee Suomessa yksityismetsälaki. Sen mukaan metsän hakkaajalla on uudistamisvelvoite. Jos joku ostaa puhtaaksihakatun metsämaan, niin tuo velvoite siirtyy hänelle. Arvata saattaa, että tämmöiselle maalle ei kiinnostuneita ostajia juuri löydy. Eli ensimmäiset kaupat tehdään vasta taimikkovaiheessa. Hinta on tuolloin alhaisempi kuin taimikon perustamiskustannus. Eli puhe negatiivisesta raakametsämaan kauppa-arvosta on tavallaan perusteltua.
    Metsämaalle voidaan toki laskea tuottoarvoakin diskontaamalla tulevat tuotot ja kustannukset nykypäivään. Tämä arvo on toki positiivinen, mutta suuruus riippuu kokonaan käytettävästä korkokannasta. Jos korkokantana käytetään yleisiä liike-elämässä käytettyjä pääoman tuottovaatimuksia, niin tuottoarvon likiarvo on nolla. Metsätalouden harjoittamisen motiiveina täytyy siis olla muita arvoja kuin lyhytnäköinen voiton tavoittelu.
    Jos metsätalouden kiinteistöverolle asetetaan fiskaalisia tavoitteita, niin sitä pitää periä myös kasvavasta puustosta. Se olisi sama asia, kuin että Stockmannia verotettaisiin myös varasto-omaisuudesta. Taloudellisessa mielessä nimittäin yrittäjälle puusto on aivan samanlaista myyntivarastoa kuin Stockmannin varasto, vaikka toinen juridisesti luetaankin kiinteistöön ja toinen irtaimistoon kuuluvaksi. Jos puustovarastoa aletaan verottaa, niin ainakaan sen jälkeen yksityisellä ei ole mahdollisuuksia pitää puuta varastoituneena ikimetsiin, vaan kaikki kannattaa pistää sileäksi. Tämä kuulostaa vähän oudolta vihreiden kansanedustajaehdokkaan vaalitavoitteeksi.
    Puuvarastoja verotetaan jo nykyisellään enemmän kuin muuta omaisuutta. Otan esimerkin perintö- ja lahjaverotuksesta. Jos perit metsää, niin se perintöverotetaan käyvästä arvosta puineen päivineen. Sitten kun myyt nämä puut, niin menee lisäksi puunmyyntivero koko kaupan arvosta. Jos vastaavasti perit esim. pörssiosakkeita, niin maksat normaalisti perintöveron niiden käyvästä arvosta, mutta sitten realisoidessasi nämä osakkeet meneekin myyntivoittoveroa vain osakkeiden perintöverotusarvon ylittävältä osalta. Tämän saman edun saadakseen pitää metsäomaisuutta perineen myydä koko metsä maapohjineen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  146. Juho Laatu kirjoitti 4.1.2011 kello 17:41

    TimoT kirjoitti: “Jos perit metsää, niin se perintöverotetaan käyvästä arvosta puineen päivineen.”

    Yksityiset metsänomistajat kasvattavat metsää perinteisesti seuravien sukupolvien hyödyksi, ei itselle. Istutetusta metsästä menee ehkä pariinkin kertaan perintövero ennen kuin lapsenlapset saavat rahaa täysimittaisista tukeista (joista pääosa metsän tuotosta tulee). Parista perintöverosta ja myyntivoiton verosta tai/ja metsäpohjan vuosittaisista veroista voi kumuloitua aika isokin prosenttiluku.

    Perinteisessä metsätaloudessa edelliset sukupolvet siis tekevät työtä, jotta myös seuraavat sukupolvet saavat metsästä elantonsa. Metsien periyttäminen hakattuina vaarantaa seuraavan sukupolven talouden. Tähän malliin ei sovi kovin hyvin ajatus, että perintö olisi ylimääräistä ansiotonta tuloa, joka pitäisi verottaa pois seuraavilta sukupolvilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  147. tcrown kirjoitti 4.1.2011 kello 23:32

    Metsien periyttäminen hakattuina vaarantaa seuraavan sukupolven talouden.

    Jos tuollaisia maatilkkuja todella on, joiden vastaanottaminen vaarantaa perijän talouden, voisin poikkeuksellisesti ainakin harkita hyväntekeväisyyttä, ja ottaa nuo maatilkut vastaan aivan ilman eri korvausta. Osmolta saa tarvittaessa sähköpostini.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  148. Juho Laatu kirjoitti 5.1.2011 kello 10:16

    tcrown kirjoitti: “voisin poikkeuksellisesti ainakin harkita hyväntekeväisyyttä, ja ottaa nuo maatilkut vastaan”

    Oletan että sinulla on jo työpaikka, ja siksi voisit vaikka myydä pois tuon maapohjan. Tilanne on toinen, jos työpaikka peritään vanhemmilta. No, ainahan kuka tahansa voi myydä maat ja siirtyä tehdastyöläiseksi. Mutta sellaisia kavereita on harvassa, jotka ensin tekevät työtä tehtaassa niin kauan, että kykenevät ostamaan itselleen toimivan maatilan, ja sitten ryhtyvät elämään sillä. Eli maa- ja metsätalous ei oikein toimi niin, että jokainen sukupolvi rakentaa koko paketin alusta alkaen, ilman vanhempien lapsiensa eteen tekemää työtä (ja kohtuullista perintöverotusta).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  149. Kjr63 kirjoitti 6.1.2011 kello 17:02

    Kunpa voisi “suositella” noita Osmon kommentteja. Sen verran loistavaa asiaa niissä on.

    Liian vanha:
    “Kiinteistövero toimisi jos maan hinta olisi vakio tai nousisi veroa vähemmän.
    Mutta kun maan arvon nousu on nopeampaa kuin kumulatiiviset verot niin eipä se sijoittajiin vaikuta, korkeintaan notsaa hieman maan hintaa.”

    Kiinteistövero (maavero) vaikuttaa juuri tehokkaasti sijoitustoimintaan (asukkaiden eduksi), jos se on aina prosentuaalinen maan arvosta. Se pitäisi periä vuosittain markkinahintojen kehityksen mukaan. Tällöin vakituisen asukkaan kilpailuasema markkinoilla paranee sijoittajaan nähden.

    Kiinteistövero alentaa asukkaan tarvitsemaa velkapääomaa, mutta kuitenkin leikkaa spekulantin arvonoususta saamaa tuottoa. Jos maavero on riittävä korkea, tekee se spekuloinnin täysin kannattamattomaksi -> vähentää asuntomarkkinoille tulevaa velkarahaa -> laskee hinnat lähemmäksi reaali/nykyarvoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  150. uusi kasvo täällä kirjoitti 22.1.2011 kello 15:02

    omalta kohdalta tuli ratkaistua tämä kiinteistövero:
    muutamme pois täältä korkean verotuksen kunnasta.

    se ei tietenkään ole pääsyy muuttamiseen,mutta yksi merkittävä tekijä.

    maksamme edelleen mielellämme veroja(jopa enemmän) kunhan ne otetaan tuloista,eikä näistä tuottamattomista “ilma”veroista.

    se ihmetyttää ,että millä mandaatilla veronmaksajien keskusliitto on siellä lobbaamassa näitä veronalennuksia.kuitenkin jäseniä on alle 10%väestöstä.

    kaikki(järkevät)veronmaksajat tietävät,että seuraavalla hallituksella on tiedossa leikkauksia sekä veronkorotuksia.

    turha puhua mistään kasvusta joka hoitaa valtion velan kuntoon,koska kasvu pitäisi olla yli 10%/vuosi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  151. antti kirjoitti 2.8.2011 kello 14:10

    Ei vielä kiinteistöveroa ulotettu metsämaahan tämän hallituksen toimesta ja hyvä niin.

    Menossa olevan metsätilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä hakkaamme suurimman osan perimistämme metsistä. Hakkuista metsän uudistamisen jälkeen jäävät rahat menevät siis sisaruksille, jotka ostetaan irti metsätilasta. Puukaupoista maksetaan pääomatulovero, lisäksi sisaruksilta ostetusta metsästä maksetaan varainsiirtovero. Metsästä ei sen omistaja enää elinaikanaan tuloja saa, mutta omaisuuseränä se on yhtä suuri kuin sisaruksille maksetut osuudet.

    Metsään kohdistuvan kiinteistöveron suurin epäkohta onkin mielestäni siinä, että se kohtelee talousmetsää eri tavalla kuin muuta omaisuutta, esim. arvopapereita (metsäkiinteistö on sijoitus) kohdistuessaan omistukseen eikä tuottoon. Tämä johtaa moninkertaiseen verotukseen. Eli kuten Soini sanoo “perijäsuvut pannaan kuriin”, mutta ainoastaan silloin jos perittävä omaisuus sattuu olemaan metsää.

    Metsän taloudellisen hyödyntämisen maksimointiin metsäpohjan verotus toki kannustaa paremmin kuin myyntivero. Siksi ihmettelenkin, miksi juuri vihreissä on niin paljon kyseisen veron puolestapuhujia. Voisi kuvitella, että vihreiden kannattajat vastustavat “puupeltoja”. Kyse taitaa olla lähinnä siitä, että vihreiden oma omaisuus ei ole kiinni metsässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus