Kaupunkisuunnittelulautakuinnan lista 25.11.2010

24.11.2010 · Aihe: _ 

Pysäköintilaitos Töölön hotellien alle

Yksityinen pysäköintiyrittäjä haluaa Töölönkadulle hotellien alle 600 auton pysäköintipaikan. Tästä tehdään samalla myös väestönsuoja. En tiedä, mikä on väestönsuojan osuus kustannuksista, mutta pysäköinti rahoittaa itse itsensä – tässä ei ole kaupungin rahaa eikä rahoituksena myöskään käytetä peruskorjaus- tai kaavoitusveroa. Yleensähän peruskorjauksen yhteydessä velvoitetaan kiinteistö rahoittamaan jotain pysäköintilaitosta eräänlaisena rakennusverona.  Paikoista 400 tulee ”asukkaiden käyttöön”, mikä tarkoittaa suomeksi, ettei niitä saa luovuttaa työmatkapysäköintiin. Alueella on huutava pula asukaspysäköintipaikoista (tunnuksia muistaakseni noin 2,50 yhtä paikkaa kohden)  joten varakkaista töölöläisistä varmaankin löytyy halukkuutta maksaa.  (KORJAUS: Ei se sentään noin paha ole. Tuo suhde on Etu-Töölössä 1,86 ja F-alueella (Takatöölö, Meilahti) 1,49) Oikeastaan tällaiset hankkeet pitäisi rahoittaa nostamalla asukaspysäköintitunnuksen hintaa ja korvamerkitsemällä se pysäköintilaitosten rakentamiseen. Nyt nuo 400 maksavat siitä, että kaikkien pysäköintitilanne helpottuu.

Kadunvarsipysäköintina 600 autopaikkaa vastaa yli neljää kilometriä kadunvartta. Kerrankin pysäköintihanke, jota pystyy kannattamaan.

Joukkoliikennekatu Kuusiniementien reunaan

Kohde on Paloheinässä ja liittyy Jokeri 2 -hankkeeseen. Tästä hankkeesta ovat asukkaat urputtaneet etukäteen, joten pitää katsoa esittely tarkkaan. Asukkaiden ehdotus siitä, että bussit voisivat käyttää muita reittejä on vähän huono, koska yritetään tehdä nopeaa bussiyhteyttä.

Tankovainion pientaloalue 600 asukkaalle Itäväylän varteen

Mellunkylän, Vartiokylän ja Vuosaaren raja-alueille. Tämä on ollut periaateratkaisuna lautakunnassa 5.3.2009.  Poliitikoille kuuluvat ratkaisut tehtiin oikeastaan jo silloin. Volyymiltaan hanke vastaa lautakunnan kolmen viikon kaavoitustavoitetta.

Kaitalahden eteläosan kaava

Tämä on näitä Kruunuvuorenrannan lähialueita. Tehokkuutta nostetaan 0,13:sta 0,25:een. Tiivistämiskaavoista tulee yleensä negatiivista palautetta, mutta kun asukkaat omistavat tonttinsa, pystyvät juuri ja juuri nielemään harminsa rakennusoikeuden kaksinkertaistumisesta. Lisää kerrosalaa tulee runsaat 6000 kerrosneliötä, arvoltaan 4-6 miljoonaa euroa. Kaavoittajan valta on suuri.

Kommentit

25 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakuinnan lista 25.11.2010”

  1. Järvikylänjuippi kirjoitti 24.11.2010 kello 15:23

    Toivotan Osmolle hyvää menestystä. Ministerin paikka on hilkulla ? Nyt kun käydään koventuvaa keskustelua alueellistamisen tuoduista eduista pääkaupunkiseudulle, on kai perusteltua tuoda esille alueellastimen uudelleen. Siirretään kaikki kehäkolmosen sisäpuolen valtion virkamies- ja konserniorkanisaatiot kolmion Helsinki-Tampere- Turku pohjoispuolelle. Toimenpiteellä pysäköintiongelmat vähenee ainakin pariksi hallituskaudeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. JV kirjoitti 24.11.2010 kello 15:39

    Kadunvarsipysäköintina 600 autopaikkaa vastaa yli neljää kilometriä kadunvartta. Kerrankin pysäköintihanke, jota pystyy kannattamaan.

    Näitä parkkiluolahankkeita on aika paljon. Säännöstelläänkö parkkipaikkoja kantakaupungissa edelleen, eli poistuuko jostain kadunvarsipaikkoja luolapaikkojen lisääntyessä, vai kasvaako kokonaispaikkamäärä? En nyt tarkoita yksin tätä hanketta vaan kokonaisuutta.

    Asukkaiden ehdotus siitä, että bussit voisivat käyttää muita reittejä on vähän huono, koska yritetään tehdä nopeaa bussiyhteyttä.

    …ja koska niiden muiden reittien varrella pätevät täsmälleen samat argumentit. Tässä tapauksessa vielä kertaluokkaa enemmän, kun kaikki lähialueen kadut Kehä I:een asti ovat kapeita asuinteitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Martti Tulenheimo kirjoitti 24.11.2010 kello 15:42

    Kannatan lämpimästi parkkihalleja, mutta niitä ei pidä mennä antamaan rakentaa kantakaupunkiin ilman, että samalla vähennetään maanpäällistä pysäköintiä. Käytössä oleva katutila ei täällä satamilta vapautuvista alueista huolimatta juuri kasva, joten kyse on todella isosta asiasta.

    Kantakaupungin asukaspysäköintipaikkojen määrä on vuosien 1990 ja 2010 välillä kasvanut melkoisesti.

    Vuonna 1990 paikkoja oli 14 467.
    Vuonna 2000 paikkoja oli 17 316.
    Vuonna 2010 paikkoja on: 20 089.

    Voisiko hallin rakentamisen yhteydessä sopia, että autopaikkojen kokonaismäärän on pysyttävä tasapainossa? Voisiko maanpäällisten paikkojen määrää samalla siis sopia vähennettävän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. tpyyluoma kirjoitti 24.11.2010 kello 15:42

    Paikoista 400 tulee ”asukkaiden käyttöön”, mikä tarkoittaa suomeksi, ettei niitä saa luovuttaa työmatkapysäköintiin.

    Tiedän mitä tällä haetaan, eli siis työmatkapysäköintipaikkojen määrä rajoitetaan ruuhkaliikenteen rajoittamiseksi, mutta eikö tähän ole jotain fiksumpaa keinoa? Kun joku osa asukkaista ei seisota autojaan tallissa vaan ajaa niillä päivisin niin onhan se nyt tyhmää mitä niitä paikkoja tyhjän panttina. Jos tietäisi paljon tuo joku on niin voisi laskea jonkun kertoimen ja poistaa sitten muita pysäköintipaikkoja vastaavasti.

    Mistä tulee mieleen että Kisahallin parkkis on gryndattava. Se on aika tarkalleen Kampin keskuksen kokoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. spottu kirjoitti 24.11.2010 kello 15:48

    OS: “Yksityinen pysäköintiyrittäjä haluaa Töölönkadulle hotellien alle 600 auton pysäköintipaikan.”

    Pysäköintipaikat keskusta-alueen kallioperässä ovat luonnollinen monopoli, miksei kaupunki pidä lankoja käsissään kuten Finavia joka on saanut pysäköinnistä merkittävän tulonlähteen ? Käytännössä kaupunki lahjoittaa näin rahaa yksityisille pysäköintioperaattoreille, ja ilman laitosten integroimista joukkoliikenneverkkoon laatuerot yksityisautoilun ja joukkoliikenteen välillä vain kasvavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Martti Tulenheimo kirjoitti 24.11.2010 kello 16:08

    Vireillä ovat muuten nämäkin P-laitokset:

    Töölö vireillä 600 ap (käsittelyssä 25.11.2010)
    Töölönlahti (Musiikkitalo) rakenteilla 650 paikkaa
    Jätkäsaari 900 paikkaa
    Katajanokka vireillä 500 paikkaa
    Hakaniementori kaavan mukaan 700 paikkaa
    Linnanmäki kaavan mukaan 500 – 1000 paikkaa
    Varaus WTC:n alle jos keskustatunneli rakennetaan 400 paikkaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. tpyyluoma kirjoitti 24.11.2010 kello 16:28

    Voisiko hallin rakentamisen yhteydessä sopia, että autopaikkojen kokonaismäärän on pysyttävä tasapainossa? Voisiko maanpäällisten paikkojen määrää samalla siis sopia vähennettävän?

    No sattumoisin: Kisahallin parkkis eli virallisesti Mäntymäen kenttä on noin 160 x 100 metriä, eli 16 000 neliötä. Laskemalla 30 neliötä per paikka tuolla on noin 500 paikkaa. Siihen uuteen laitokseen tulee 600. Tuonne voisi esimerkiksi tehdä Elielinaukion tilalle bussiterminaalin Pisaran yhteydessä malliin Kamppi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. KariS kirjoitti 24.11.2010 kello 18:45

    Tuosta Kuusmiehentiestä. sitä ilmeisesti Osmo tarkoittaa puhuessaan Kuusiniementiestä (taas osoitus siitä, kuinka heppoisilla tiedoilla päättäjämme ovat liikkeellä, pitäisi nyt edes nimet mennä oikein).

    Siinähän rakennetaan kokonaan uutta niin joukkoliikenteelle kuin kevyelle liikenteelle. Ajatus hyvä, mutta eikö vieläkään ymmärretä erottaa pyöräilyä jalankulusta. Miksi ne pitää sulloa yhdistetylle pyörätie/jalkakäytävälle. Kun tilaa on ja olemassa olevat rakenteet ei rajoita niin eikö olisi jo aika ottaa kunnolla pyöräilijät huomioon. Osmo pyöräilijänä voisi saada lautakunnan ymmärtämään tämän asian.

    Toinen asia joka suunnitelmista näkyy kauas ihan maallikollekin, on se golfkentän liittymä. Siinä vielä pelti rytisee, ja mikä pahinta, pöräilijät ovat vaarassa. Tehkää siihen parannuksia, ei se noin toimi, ei ainakaan turvallisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Risto Koivunen kirjoitti 24.11.2010 kello 21:24

    KariS: “Ajatus hyvä, mutta eikö vieläkään ymmärretä erottaa pyöräilyä jalankulusta. Miksi ne pitää sulloa yhdistetylle pyörätie/jalkakäytävälle.”

    Asiallinen kommentti. Käsittääkseni Helsingin uusien suunnitteluohjeiden mukainen ratkaisu tämänkaltaisella tiellä (40 km/h nopeusrajoitus) on rakentaa ajoradalle erilliset pyöräkaistat.

    Tuossa esitetyssä liikennesuunnitelmassahan ehdotetaan nykyisen tien kaventamista noin 1,25 metrillä. Järkevämpää olisi pitää tien leveys nykyisellään ja käyttää tuo 1,25 metriä siihen että tien etelälaitaan vedetään yksisuuntainen pyöräkaista.

    Se golfkentän liittymä on kyllä jo nykyisellään kohtuullisen hasardi paikka, sillä ojanvartta reunustavien puiden takia näkymä viereiselle kevyen liikenteen väylälle on huono. Tästä huolimatta jotkin autoilijat ajavat aika vauhdilla ajoradalta parkkipaikalle.

    Asia erikseen on se että golfkentän rakennustöihin liittyvää raskasta liikennettä ajetaan nyt tuon (hiekkapohjaisen) kevyen liikenteen väylän kautta, minkä takia se on ajoittain melko huonossa kunnossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kalle kirjoitti 24.11.2010 kello 22:15

    Ei ketään kiinota bussi! Eiköhän nuo ole omakotialueita, joten liikkumismuoto on ihan jotian muuta!

    Bussijokerit ovat lähinnä hukkaan heitettyä rahaa. Senkin voi käyttä aloittamalla raidejokerin, vaikka metri kerrallaan, jostain suunnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Markku af Heurlin kirjoitti 24.11.2010 kello 22:29

    OS:
    “Alueella on huutava pula asukaspysäköintipaikoista (tunnuksia muistaakseni noin 2,50 yhtä paikkaa kohden) joten varakkaista töölöläisistä varmaankin löytyy halukkuutta maksaa. Oikeastaan tällaiset hankkeet pitäisi rahoittaa nostamalla asukaspysäköintitunnuksen hintaa ja korvamerkitsemällä se pysäköintilaitosten rakentamiseen. Nyt nuo 400 maksavat siitä, että kaikkien pysäköintitilanne helpottuu.”

    Asiallisen tuntuinen ehdotus.

    Varakkuus on suhteellinen käsite. Kansainvälisesti ajatellen Suomen rikkaat ovat köyhiä ja köyhät rikkaita

    Pysäkäintipaikan voisi lunastaa kahdella periaattella (olettaen että osakkeita olsi vapaasti merkittävissä. Toivon asian näin olevan.) Fyysisenä paikka XN, joka on varattu vain itselle (ja jota voi vuokrata tai lainata toiselle) tai sitten oikeutena pysäköidä jollakin paikalla (kuten parkkikaitoksisa kuukausipaikka, ei siis nimettyä paikkaa.) Jälkimmäinen olisi periaatteessa edullisempi, koska se mahdollistaa rinnakkaiskäytön.

    Olettaisin, että pysäköintipaikan hinta olisi siinä 40.000 euroa aud dem Kontant. 4 %:n korolla tämä tekisi vuodessa 1.600 e. Ylläpitokustannukset lienevät siinä 1 e/m2 kk eli pyörein luvin 400 e/ vuosi, siis yhteensä 2.000 e vuodessa.

    Toisaalta keskihintainen uusi auto maksaa 25.000 euroa, ja 50.000 e saa sellaiseen helposti uppoamaan. Sisäsäilytyksessä auto on suojassa säältä ja ilkivallalta ja säästyy kylmäkäynnistyksiltä. Joten kyllä rahansa saa takaisinkin.

    Ensimmäisen autoni, käytetyn Volvo ”seurapiirifarmarin”ostin v. 1977 12.000 markalla. (Koijärveläiset muistanevar tämän punaisen pienen pakettiauton rek USN- 46) Nykyrahaksi muunnettuna se olisi 12.0000 euroa, ja sillä rahalla olisi silloin saanut n 12 m2 asuntoa. Tänä päivänä vastaavan koslan saanee 2000 eurolla ja sillä saisi ½ m2 asuntoa.

    Melko tilavan 70 m2:n töölöläisasunnon hinta on siinä 300.000 euroa, joten suhteessa asunnon hintaan halliaparkkipaikan kustannus ei ole suhteeton.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 24.11.2010 kello 23:08

    Pari pientä kommenttia.

    Parkkihalli ei automaattisesti poista katupaikkoja, vaan siitä on tehtävä yksilöity päätös. Voivat poistettavat paikat olla muitakin. Jos halleja tekemällä paikkoja lisätään, liikenne lisääntyy. Asukaspaikkoja halliyrittäjä varmaankin päällekkäiskäyttää lyhytaikaiselle pysäköinnille,kun asukas siihen suostuu ja miksi ei suostuisi.

    Kuusmiehentien kunnostus tuskin aiheutuu kuin vähäiseltä osin Jokeri kakkosen tulosta. Katu sattuu olemaan peruskorjauksen tarpeessa ja samalla on hyvä toteuttaa katutilan tarpeelliseksi katsottavat muutokset.

    Muistan, että noin joka valtustokausi alueelta tuotiin aloite ko kadun käyttämisestä reittikatuna jatkamalla linjaa 66 Torpparinmäen tuntumaan kävelymatkojen lyhentämiseksi. Nyt kun kadulle on tulossa linja, monet pitävätkin sitä huonona. Bussiiikenne on samaa suuruusluokkaa, mutta yhteydet paranevat todella paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Joakim kirjoitti 25.11.2010 kello 2:19

    Toivottavasti pysäköintilaitos ei tuhoa jotain puistoa tai toria niin kuin on monta kertaa aikaisemminkin käynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kalle kirjoitti 25.11.2010 kello 8:38

    Joakim: “Toivottavasti pysäköintilaitos ei tuhoa…”

    Tuota voi sanoa jo epätoivoiseksi! 😀 Hyvä että pysäköintimahdollisuudet lisääntyvät. Kun asukaspysäköintiä saadaan maanalle, se helpottaa paikallisten yrittäjienkin toimintaa. Silloin nimittäin lyhytaikainen asiakaspysäköinti helpottaa.

    Kaitalahden kaava on hupaisa esimerkki. Muualla Euroopassa tehdään pientaloalueita 0,6 tehokkuudella. Täällä nostetaan keskustan vieressä tehokkuutta 0,25:teen. Minusta nuo alueet pitää joko kaavoittaa ruutukaavaan ja tehokkaiksi tai sitten jättää raakamaaksi, mitä ne nyt käytännössä ovat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. JV kirjoitti 25.11.2010 kello 9:22

    Kalle:

    Ei ketään kiinota bussi! Eiköhän nuo ole omakotialueita, joten liikkumismuoto on ihan jotian muuta!

    Bussijokerit ovat lähinnä hukkaan heitettyä rahaa. Senkin voi käyttä aloittamalla raidejokerin, vaikka metri kerrallaan, jostain suunnasta.

    Oletko ikinä nähnyt nykyistä bussijokeria? Aika monia kiinnostaa.

    Sinänsä olen sillä kannalla, että ratikan rakentamista saman tien olisi vielä pitänyt harkita vakavissaan (tai pitäisi edelleen, jos mahdollista). Jokeri 1:n matkustajamäärät arvioitiin aikanaan vahvasti alakanttiin ja kiinnostaisi tietää, onko tuo arviointivirhe huomioitu Jokeri 2:n matkustajamäärien arviointitavassa, vai onko riskinä kapasiteetin loppuminen ennen aikojaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kutoja kirjoitti 25.11.2010 kello 10:29

    Nyt täytyy olla samaa mieltä Kallen kanssa.

    Kaitalahteen, näköetäisyydelle Suurkirkosta, Spåran pysäkin viereen kaavoitetaan omakotitaloja yhtä väljästi kuin Tuusulan pelloille.

    Jos tuota ei edes yritä järkevöittää(=kaavoittaa lisää rakennusoikeutta) ei ole oikein moraalista oikeutta haukkua Tuusulanväylän ruuhkissa seisovia autoilijoita.

    Btw, osa taloista näyttää asetellun niin että tontinomistajat voivat myöhemmin lohkaista tonteistaan palasen uutta taloa varten. Tuo ainakin kannattaisi suunnitella jo nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.11.2010 kello 11:47

    Kaitalahden kohdalla on kyse siitä, että alue on jo “täyteen” rakennettu. Jos se haluttaisiin tiivistää radikaalimmin, olevat rakennukset pitäisi purkaa. Niin arvokasta rakennusoikeus ei sentään ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. WR kirjoitti 25.11.2010 kello 10:43

    Kesäkuumalla olen istuskellut baariksi muutetun vessan terassilla katsellen edessäni levittyvää asvaltoitua aukeaa. Viisisataa parkkipaikkaa oli tuolla yllä laskettu. Mitä jos tämän kentän alle rakennettaisiin parkkitalo? Siirretään suurin osa lähiympäristön maanpäällisistä paikoista sinne.

    Kentän ja Stadikan edustan voi sen jälkeen muuttaa puistoksi. Vieläpä sellaiseksi puistoksi, joka on alusta lähtien suunniteltu yleisötapahtumia, vapaamuotoista urheilua ja oleskelua varten. Talvella sinne saisi luistinradan. Mäntymäentien voisi siirtää betonitunneliin ja maisemoida tunnelin katon. Näin kaksi suurta asvalttikenttää yhdistyisi yhdeksi ”tapahtumapuistoksi”. Autoille olisi pysäköintitalossa riittävästi tilaa.

    Tämä yhdistäisi Töölönlahden ja oopperan alueen lähes saumattomasti Stadioniin ja siitä eteenpäin Keskuspuistoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. JiiPee kirjoitti 25.11.2010 kello 11:05

    Menee ohi blogin aiheista, mutta KSV:n esityslistalta “lausunto poikkeamishakemuksesta”, Östersundom.

    “Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö-ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä”.

    Mikä tai minkätyyppinen laissa mainittu erityinen syy voisi yleensäkään olla ?

    Ei ehkä kovin kiinnostava aihe täällä, mutta koskettaa useita perheitä, joiden rakennushankkeet ovat jäissä, eikä tulevaisuudesta ole tietoa, rakennuskieltoja sitten tavan mukaan jatketaan ja jatketaan loputtomiin.
    Vai annetaanko lausuntoja, edelleen kuten Sipooaikana, “pärstäkertoimen” mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.11.2010 kello 11:40

    Kyse on siitä, että maan käyttö tuolla alueella voi muuttua täysin. Ties vaikka juuri tuolle kohdalle olisi suunniteltu asema (ei tosin ole). Karhusaare3ssa myönnetään poikkeuslupia, kjoska tiedetään, mitä karhusaaresta tehdään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kutoja kirjoitti 25.11.2010 kello 12:01

    OS:

    Jos se haluttaisiin tiivistää radikaalimmin, olevat rakennukset pitäisi purkaa.

    Tai rakentaa kadunvarteen kerrostaloja kadunsuuntaisesti ja jättää olemassa olevat talot rauhaan niiden taakse.

    Vähän niin kuin Mäkelänkadulla puuvallilan kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. tpyyluoma kirjoitti 25.11.2010 kello 12:01

    WR, miksipä ei ja olisi tuo parannus nykytilaan. Mäntymäentie on aika yhdentekevä autoväylä, sen voi katkaista jos tarvitaan. Mutta tuon jälkeen tuolla olisi sitten kolme kertaa Senaatintorin kokoinen tapahtumaplaaza joka on jo viihtyisyydenkin kannalta epämukava. Taloja kanssa niin saa sellaisen inhimillisemmän kokoisen aukion Stadionin eteen. Sitäpaitsi jos saa tehdä taloja niin ei tarvitse ihmetellä miten tuo remppa rahoitetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. spottu kirjoitti 25.11.2010 kello 13:54

    WR: “Kentän ja Stadikan edustan voi sen jälkeen muuttaa puistoksi.”

    Jaa. Minä kun mielelläni näkisin siinä korkeita pyöreitä asuintorneja teemalla “hyvätuloisen vaihtoehto kehyskunnalle” , paikka kun on varjostuksen kannalta aika ongelmaton, ja stadionin torni kaipaisi seuraa.

    Näiden torniprojektien kanssa täytyy vaan ilmeisesti odottaa muutama vuosi että palataan vähän haptisempaan suuntaan, tällä hetkellä tornirakentamisessa muotia kun näyttää olevan muotokieli jota tähän asti on nähty vain semitististen valtioiden suurlähetystöjen aidoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.11.2010 kello 14:03

    “Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö-ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä”.

    Luin tuon nyt vähän tarkemmin. Tuo peruste on juristikieltä. Suomenkielellä olisi sanottu, että erillispientalo tulevan metroaseman vieressä ei oikein käy päinsä. Hakijalta tämä hakemus toki oli taloudellisesti hyvin epäitsekäs.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Jussi kirjoitti 25.11.2010 kello 14:23

    Eikö sitä Kaitalahden aluetta voisi kaavoittaa tiiviimmäksi, ja antaa maanomistajien toteuttaa kaavaa sitä mukaa, kun haluavat?

    Hitaasti vuosikymmenien aikana tiivistetyssä alueessa olisi se etu, että sinne tulisi monentyylistä rakennusta kuten keskustaan.

    Minusta sama menettely olisi järkevä muidenkin tiivistämistä kaipaavien alueiden kohdalla, koska rakennukset vanhenevat eri tahtia. Osa saattaa olla purkukunnossa, jolloin pikainen uudisrakennus on järkevin vaihtoehto. Paremmassa kunnossa olevat talot voi taas olla kannattavampaa jättää pystyyn vuosiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus