Vihreät ja windfall-voitot

30.9.2010 · Aihe: _ 

Kun maailman öljynkulutus pystyttiin tyydyttämään Saudi-Arabian ja Kuwaitin kaltaisilla helposti hyödynnettävillä esiintymillä, öljy oli halpaa. Kun öljyä piti alkaa pumpata Jäämeren pohjasta, hinta nousi, koska pumppaaminen on kallista. Saamalla tietysti nousi myös  saudiarabialaisen öljyn hinta, koska markkinoilla ei voi olla erihintaisia öljyjä, joiden laatu kuitenkin on sama.

Ei voi olla myöskään erihintaista sähköä.

Kun päästökauppaa valmisteltiin, vihreät esittivät yleisesti ja minä esitin erityisesti, että vanhan vesivoiman ja vanhan ydinvoiman osalta ne suhteettomat voitot, joita kivihiililauhteen hinnan nousu niille tuottaa, leikataan valtiolle windfall-verolla.  Lyötäisiin kiinni jokin päivä, vaikkapa 1.1.1995, jota ennen valmistuneesta kapasiteetista vero perittäisiin, mutta ei sen jälkeen rakennetusta tai rakennettavasta, jotta ei tuhottaisi  päästökaupan tuottamia kannustimia vähentää päästöjä. Tämä poikkeuksellinen keino oli perusteltu, koska nämä ansiottomat voitot olivat niin huomattavia. Mekään emme esittäneet, että uusien ydinvoimaloiden rakentaminen estettäisiin ulottamalla windfall-vero niihinkin.

Veroa ei silloin toteutettu. Osa päättäjistä sanoi, ettei tarvita, koska päästökauppa ei nosta sähkön hintaa; ovathan voimalaitokset saaneet päästöoikeudet ilmaiseksi. En tiedä, uskoivatko he tuohon oikeasti, mutta tälle ne perustelivat tekemättömyyttä.

Monessa muussa maassa tällaista tilannetta ei ole päässyt syntymään, koska vesivoima on valtion omistuksessa. Niin pitäisi olla meilläkin.

Kun ansiottomia voittoja ei leikattu silloin, ei sitä oikein voi tehdä nytkään, sillä noiden vanhojen voimaloiden omistuspohja on muuttunut. Ne, jotka ovat ostaneet sitä luottaen nykyisiin pelisääntöihin, katsoisivat oikeutetusti tulleensa huijatuiksi.

Kommentit

22 Vastausta artikkeliin “Vihreät ja windfall-voitot”

  1. Heikki L kirjoitti 30.9.2010 kello 23:59

    Minusta vanhat vesi- ja ydinvoimalat ovat voittonsa ansainneet. Niiden rakentajathan ovat olleet kaukaa viisaita ja rakentaneet vähän saastuttavia voimaloita. Kenties jopa laskeneet investointipäätöstä tehdessään että jossain vaiheessa halvan kivihiilen aika on ohi, ja saastuttajat joutuvat maksamaan.

    Windfall-vero olisi vaarallinen esimerkki, se antaisi viestin että ei missään tapauksessa kannata investoida vähän saastuttaviin menetelmiin ennen kuin on pakko, sillä valtio ulosmittaa saasteettomuudella mahdollisesti myöhemmin saatavan hyödyn pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Risto kirjoitti 1.10.2010 kello 5:04

    Heikki L:

    Windfall-vero olisi vaarallinen esimerkki, se antaisi viestin että ei missään tapauksessa kannata investoida vähän saastuttaviin menetelmiin ennen kuin on pakko, sillä valtio ulosmittaa saasteettomuudella mahdollisesti myöhemmin saatavan hyödyn pois.

    Mielenkiintoinen ajatus, mutta kun Imatrankoski on rakennettu 1920-luvulla ja ylivoimainen enemmistö muista merkittävämmän voimalaoista viimeistään 1960-luvulla, en oikein usko, että halu suojella ympäristöä yleisesti, tai kasvihuoneilmiön ehkäisy erityisesti oli rakentamisten perusteena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.10.2010 kello 9:10

    Kyse on myös siitä, miten kosket ovat joutuneet yksityiseen omistukseen. Kannattaa tutustua sodanjälkeisiin tapahtumiin eikä ole kiellettyä selvittää edes Kekkosen toimia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. tpyyluoma kirjoitti 1.10.2010 kello 6:27

    Heikki L, vesivoimalat on taidettu rakentaa joskus ennen 50-luvua.

    Windfall-vero olisi vaarallinen esimerkki, se antaisi viestin että ei missään tapauksessa kannata investoida vähän saastuttaviin menetelmiin ennen kuin on pakko, sillä valtio ulosmittaa saasteettomuudella mahdollisesti myöhemmin saatavan hyödyn pois.

    Windfall-vero antaa viestin että jos puhtaasti lainsäädöllisin toimin jaetaan rahaa toimialalle niin sitä verotetaan. Ainoa riski tässä on se että lobbarit jää työttömiksi kun pikavoittoja jakava lainsäädääntö ei olekaan niin kannattava, eli ennakkotapauksena tämä on positiivinen.

    Otetaan hypoteettinen esimerkki: Selviääkin että hiilidioksidin määrän kasvu on positiivinen asia. Kivihiilen polttaminen, joka siis ilman veroja on kannattavaa, on täten ympäristön kannalta erinomaista. Valtiovalta reagoi tähän uuteen tietoon verottamalla rankasti kaikkia muita kuin fossiilisia polttoaineita, mutta laittaa myos vanhoille kivihiilivoimaloille windfall-veron. Olisivatko ne voimalat jääneet rakentamatta jos windfall-verosta olisi tiedetty?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Syltty kirjoitti 1.10.2010 kello 8:16

    Osmo
    “Monessa muussa maassa tällaista tilannetta ei ole päässyt syntymään, koska vesivoima on valtion omistuksessa. Niin pitäisi olla meilläkin.”

    Täältä tulee jyrkkä EI sosialismille!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. pekka kirjoitti 1.10.2010 kello 9:48

    tpyyluoma:

    Heikki L, vesivoimalat on taidettu rakentaa joskus ennen 50-luvua.

    Vesivoiman rakentaminen ajoittuu pääosin sodanjälkeisen aikaan, joten pääosa vesivoimasta on rakennettu juuri 50- ja 60-luvulla. Pohjoisen suurista joista yhtään ei ollut valjastettu ennen sotaa. Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen ensimmäiset koneistot otettiin käyttöön 1949, kaikki muut pohjoisen voimalaitokset vasta sen jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Syltty kirjoitti 1.10.2010 kello 9:57

    Kaikki maapalat on jossain vaiheessa jaettu epäreilusti, ei sillä perusteella voi alkaa omistuksia oikomaan, vaan silloin upotaan loputtomaan vaateiden suohon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. pekka kirjoitti 1.10.2010 kello 10:06

    Osmo:

    Monessa muussa maassa tällaista tilannetta ei ole päässyt syntymään, koska vesivoima on valtion omistuksessa. Niin pitäisi olla meilläkin.

    Mielestäni katsot ongelmaa väärästä näkökulmasta. Ongelma pohjoismaissa on se, että päästökauppa aiheuttaa kohonneena sähkönhintana teollisuudelle ja kotitalouksille lähes kymmenen miljardin euron ylimääräisen vuosikustannuksen. (siis kymmenkertaisesti päästöoikeuksien hinnan). Tämä on tietysti tulonsiirto voimayhtiöille, mutta windfall vero ei korjaisi ongelmaa vaan pahentaisi sitä: Sähkön hinta nousisi entisestään ja huonontaisi teollisuuden kilpailukykyä.

    Sama ongelma on myös Norjassa ja Ruotsissa, joissa vesivoima on pääosin valtion omistuksessa.
    Ja muistutuksena, että myös meillä enemmistö vesivoimasta on Kemijoki Oy:n ja Fortumin kautta valtion omistuksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.10.2010 kello 10:17

    Ongelma pohjoismaissa on se, että päästökauppa aiheuttaa kohonneena sähkönhintana teollisuudelle ja kotitalouksille lähes kymmenen miljardin euron ylimääräisen vuosikustannuksen.

    Kysymys on siitä, mikä on sähkön oikea hinta. Sähkön oikea hinta ei oikein voi olla alempi kuin tuotannon marginaalihinta. Ei se ole sitä missään muussakaan markkinoilla noteeratulla hyödykkeellä. Kivihiilisähkön hinta on itseasiassa vieläkin liian matala, koska hiilenpolton ympäristövaikutuksia ei hinnoitella riittävästi. Kun jokainen sähkönkäyttäjä käyttää tosiasiassa sitä viimeistä voimalaa, hinnan pitää olla sen viimeisen voimalan mukainen.

    Jos me laajemminkin luovumme hintojen määräytymisestä markkinoilla, pitää suunnitella talousjärjestelmä kokonaan alusta.

    Tuo Kätkän malli ei toimi yhdessä maassa, koska silloin pitäisi katkaista siirtoyhteydet maiden välissä. Ei se toimi myöskään kansanvälisesti. Ovatko Norja, Ranska ja Sveitsi muka halukkaita maksamaan tukiaisia muiden maiden kivihiililaitoksille maksamalla niiden päästöoikeudet? Hah!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. pekka kirjoitti 1.10.2010 kello 10:21

    Osmo:

    Kyse on myös siitä, miten kosket ovat joutuneet yksityiseen omistukseen. Kannattaa tutustua sodanjälkeisiin tapahtumiin eikä ole kiellettyä selvittää edes Kekkosen toimia.

    Osmo, muistat sodanjälkeistä historiaa hiukan väärin 🙂

    Ei Kekkonen junaillut pohjoisen koskia yksityisille, vaan valtiolle. Pohjoisen suuret vesivoimayhtiöt Kemijoki Oy ja Oulujoki Oy olivat molemmat valtionyhtiöitä, Kemijoki suoraan ja Oulujoki Imatran voiman kautta.

    On myöhempää tyhmyyttä, että Imatran Voima pistettiin yhteen Nesteen kanssa ja pistettiin pörssiin ja myytiin puolet osakkeista yksityisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.10.2010 kello 11:11

    Pekka:

    Koskiosuudet menivät kyllä lopulta valtionyhtiöille, mutta eivät ihan suoraan. Koskiosuudet olivat alunperin paikallisilla asukkailla, mutta ne ostettiin – mitään sisäpiiritietoa käyttämättä – esimerkiksi Oy Koskiosuudelle, joka sitten ystävällisesti myi ne eteenpäin vähän korkeammalla hinnalla. Katso Googlesta lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kristian kirjoitti 1.10.2010 kello 12:46

    Tämä on nyt sitten pikkujuttu tämä Windfall voittojen kohtelu. Joku voisi ottaa kantaa energiankäytön tulevaisuuteen. Vai olisiko Esa Härmälä tässä asiassa kaukaa viisas? Tulevaisuutemme suunta vaan nyt ratkeaa energiaan eli luonnonvaroihin.

    “Kun maailman öljynkulutus pystyttiin tyydyttämään Saudi-Arabian ja Kuwaitin kaltaisilla helposti hyödynnettävillä esiintymillä, öljy oli halpaa. Kun öljyä piti alkaa pumpata Jäämeren pohjasta, hinta nousi, koska pumppaaminen on kallista.”

    Energian hinta nousee joidenkin tietojen mukaan huomattavasti aivan lähitulevaisuudessa ja saatavuus käy epävarmaksi. Googlaamaan vaikka 🙂

    Öljyntuotannon mahdollisuudet kääntyvät laskuun, ja sen myötä hinta nousuun, tällä vuosikymmenellä. Sopeutuminen voi olla mahdotonta, vaikka toki teorian mukaan kallistuvaa öljyntuotantoa korvataan tasaisesti muilla energialähteillä, jotka ovat vähän kallistuvaa öljyä edullisempia. Öljyn saatavuuden heikentymisen vuoksi ennustetaan kuitenkin kahdenkymmenen vuoden mittaista suurta energiapulaa. Asiaa ovat selvittäneet mm. armeijan tutkimuslaitokset eri puolilla läntistä maailmaa (ks. Hesarin yleisön osasto tänään 1.10.2020).

    Helppoa tietoa myös
    http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96ljyhuippu

    Toivottavasti energiayhtiöt ovat käyttäneet windfall-tulonsa kaukokatseisesti uusiutuvan energian tutkimukseen ja tuulivoimarakentamiseen. Ai niin. Tuulivoimaahan ei kukaan halua naapuriinsa eikä sitä rakenneta.

    Myönnän että käytössäni olevat tiedot ovat huonot. Onko sinulla prempaa tietoa. Olenko liian pessimistinen ja ilonpilaaja. Ja eikun nyt uutta autoa ostamaan! 🙂

    Kristian

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kohto kirjoitti 1.10.2010 kello 15:07

    Kysymys on siitä, mikä on sähkön oikea hinta. Sähkön oikea hinta ei oikein voi olla alempi kuin tuotannon marginaalihinta. Ei se ole sitä missään muussakaan markkinoilla noteeratulla hyödykkeellä. Kivihiilisähkön hinta on itseasiassa vieläkin liian matala, koska hiilenpolton ympäristövaikutuksia ei hinnoitella riittävästi. Kun jokainen sähkönkäyttäjä käyttää tosiasiassa sitä viimeistä voimalaa, hinnan pitää olla sen viimeisen voimalan mukainen.

    Siis väitätkö Osmo Soininvaara niin, että sähkön hinta on muka se, mikä se siinä kaikkein kalleinta sähköä tuottavassa laitoksessa meillä on. Jos siis kaikkein kovinten pakkasten aikana on käynnissä erityisen kallista sähköä tuottava laitos, joka tuottaa sähköstä 1%, niin kaikki sähkökö muka on tämän hintaista. En kyllä tätä usko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.10.2010 kello 16:57

    Kyllä sähkön hinta on käynyt tuhannessa eurossa megawattitunti. Jos kukaan ei osta sitä kalleimman voimalaitoksen sähköä, silloin se tietysti suljetaan ja sitten tullaan toimeen vähemmällä sähköllä. Jos ajattelit, että ostajista vaan joku valitaan maksamaan sitä kalliimpaa hintaa, miten ajattelit valita tämä onnellisen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Anneli Silventoinen kirjoitti 1.10.2010 kello 15:42

    Osmolle kysymys:

    Kun käytät termiä “tuotannon marginaalihinta”, niin tarkoitatko sillä tätä “Marginaalihintana pidetään kalleimman käytettävän tuotantomuodon muuttuvaa kustannusta” (http://www.ek.fi/arkisto/ekarchive/20040928-100152-3764.pdf sivu 14)?
    Siis kullakin hetkellä sähköverkkoon kytketyn kalleimman tuotantolaitoksen sähkön (muuttuvaa) tuotantokustannusta? Vai tarkoitatko sähkön osto- ja myyntitarjousten täsmäytysmenettelyn kautta saatua hintaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Anneli Silventoinen kirjoitti 1.10.2010 kello 16:40

    Keskustelustetaessa sähkömarkkinoista ja niiden vaikutuksesta loppukäyttäjien sähkönhintaan tulisi muistaa sekin seikka, ettei Suomessa ja Pohjoismaissa (kuuluvat samaan sähköpörssialueeseen) vieläkään sähkömarkkinoilla myydä kuin murto-osa (20-40%) kaikesta kulutetusta sähköstä. Sitä paitsi sähköpörssissä myyjiä ovat yhtiöt kuten Fortum ja TVO, eivät voimalaitokset. Kukin yhtiö optimoi omien laitostensa käyttöä ja myy suurimman osan sähköstä suoraan pitkien sopimusten pohjalta ja ns. ylimääräsähköt sitten pörssissä. Tottahan toki kysyntä vaikuttaa tähän sähkömarkkinan marginaalihintaan ja vesivoiman saatavuus myös. Mutta pitkäaikaissopimuksissa on eri hinnat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. sepe kirjoitti 1.10.2010 kello 16:50

    Eikös Pekkarinen ole ehdottanut vastaavaa veroa uraanille, kun huomasi, että Windfall veroa ei saada enää aikaiseksi. Varmaan mallina Saksan systeemi, missä kerätään ensi vuoden alusta 2,3 miljardia vuosittain vastineeksi pidennetystä käyttöiästä.
    Tulot käytetään uusiutuvaan energiaan ja kotitalouksien hyväksi.
    Tosin siellä investoidaan ihan oikeasti uusiutuvaan, eikä polteta risuja, Yksistään v.2009 tuulella tuotettiin 25 Gigawattia sähköä. Liikevaihto tuulivoimassa 6,4 miljardia, työllisti vajaa 90 000 ihmistä jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. pekka kirjoitti 1.10.2010 kello 18:06

    Anneli Silventoinen:

    Keskustelustetaessa sähkömarkkinoista ja niiden vaikutuksesta loppukäyttäjien sähkönhintaan tulisi muistaa sekin seikka, ettei Suomessa ja Pohjoismaissa (kuuluvat samaan sähköpörssialueeseen) vieläkään sähkömarkkinoilla myydä kuin murto-osa (20-40%) kaikesta kulutetusta sähköstä. Sitä paitsi sähköpörssissä myyjiä ovat yhtiöt kuten Fortum ja TVO, eivät voimalaitokset. Kukin yhtiö optimoi omien laitostensa käyttöä ja myy suurimman osan sähköstä suoraan pitkien sopimusten pohjalta ja ns. ylimääräsähköt sitten pörssissä.

    Anneli noin se meni ennen. Nykyään markkina on muuttunut niin kummalliseksi, että esimerkiksi Fortum Power and Heat (joka omistaa voimalaitokset) myy kaiken sähkön pörssiin ja toinen Fortumin osa, Markets (joka myy sähkön asiakkaille) ostaa tarvitsemansa sähkön pörssistä. Vielä kummallisempaa on, että myös Helsingin kaupunki toimii näin. Toinen osa Energialaitosta pyörittää voimalaitoksia ja myy sähkön pörssiin ja kuluttajille myyvä Helen-sähkö joutuu sen sieltä ostamaan.
    Myös Nordpoolissa pyörivä sähkön määrä on tietysti noussut, 2007 se oli jo 70% pohjoismaitten kulutuksesta.

    TVO on Mankala-yhtiö ja se ei toimi sähköpörssissä, mutta osa sen osakkaista toimii.
    TVOn osakas UPM on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja.

    Vahvistus tälle tilanteelle löytyy esimerkiksi Fortumin ja Helenin vuosikertomuksista:
    http://www.fortum.com/gallery/Investors2009/Annual-Report_2009/Fortum_AR09_fi.pdf
    http://www.helen.fi/pdf/Vuosikertomus_2009.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Shakeem kirjoitti 2.10.2010 kello 13:43

    Eikös valtio omista Fortumista noin puolet. Fortumilla puolestaan on hallussaan Suomen vesivoiman tehosta noin puolet (lähde: tekniikka & talous). Fortumilla on muistaakseni myös Ruotsin vesivoimaloiden tehosta merkittävä osa. Näin ollen Suomen ja Ruotsin vesivoimasta merkittävä osa on valtion omistuksessa ja ihan kohtuullinen osa myös suomalaisten omistuksessa.

    Olen samaa mieltä siitä, ettei vesivoiman kaltaiset energialähteet tulisi ollakaan missään muussa kuin valtion omistuksessa. Nyt toisaalta monilla piensijoittajillakin on mahdollisuus ostaa oikeudet näihin windfall-voittoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Mikko H kirjoitti 4.10.2010 kello 12:48

    Brittiläinen ilmastokampanja tekee käsikirjoittaja Richard Curtisin (Four Weddings, Notting Hill jne.) johdolla Osmon ilmausta käyttääkseni oman maalin. Curtisin ilmaiseksi kirjoittama filminpätkä oli pakko vetää pois pikavauhtia. Sanoisin että hyvästä syystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Anneli Silventoinen kirjoitti 4.10.2010 kello 16:28

    pekka!

    Kiitos kerroit nykytilanteen. Taisi mennä vähän niinkuin vanhasta muistista. Mutta joka tapauksessa Fortumin yhtiöt ovat samaa konsernia ja kyllä se raha siellä pysyy.

    Kuitenkaan en ihan ole ostamassa tuota 70% pörssin osuutta kaikesta käytetystä vuotuisesta sähköstä. Edellen kuluttajat ostavat pitkäaikaisilla sopimuksilla. Vaikkakin näyttää siltä, että loppukuluttajankin maksama hintaa aletaan sitoa pörssihintaan.

    Yleisesti ottaen näyttäisi siltä, että sähkömarkkinat eivät toimi aidon markkinan tavoin. Vaikka kuinka sähkön kulutus kasvaa ja näyttäisi siltä, että uutta tuotantokapasitettia tarvitaan, niin eipä oikein löydy investoijia. Sähkön kuluttajat so. teollisuus on etunenässä turvaamassa sähkönsaantiaan, eli mikä tämä tällainen markkina on? Jos vertaa elintarvikemarkkinoi, niin siellä ei taida ruokakaupan asiakas investoida lihan tai kasvisten tuotantoon….

    Olisiko saatavilla tilastoja kuinka paljon pörssin kautta sähköä on oikeasti treidattu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. pekka kirjoitti 4.10.2010 kello 17:53

    Anneli Silventoinen:

    Kuitenkaan en ihan ole ostamassa tuota 70% pörssin osuutta kaikesta käytetystä vuotuisesta sähköstä.

    Mainitsemani pörssisähkön (Nord Pool Spot As) 70% osuus pohjoismaisista sähkömarkkinoista oli kuten sanoin vuodelta 2007. Vuoden 2009 luku on 72%.
    Suomessa pörssisähkön osuus on vähän pienempi, vuonna 2008 noin puolet.
    Lähteitä:
    http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/
    http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2509.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus