Mikä olisi oikea maanvuokra?

6.2.2009 · Aihe: _ 

Helsingissä murehditaan kaupungin omistamalle maalle rakennettujen asuntalojen maanvuokria. Vuokrasopimukset on tehty vuosikymmeniksi ja sidottu elinkustannusindeksiin. Kun vuokrasopimus loppuu, vuokra tarkistetaan käyvälle tasolle, mikä merkitsee vuokran moninkertaistumista. Asukkaat eivät tästä pidä, koska kun on tottunut matalaan vuokraan, haluaisi maksaa sitä jatkossakin. Tämä taas olisi epäoikeudenmukaista niitä kohtaan, jotka asuvat uudessa talossa ja maksavat moninkertaista vuokraa vanhoihin nähden. Jotkut vanhojen yhtiöiden vuokrat ovat jopa alle kiinteistöveron, joka tontista menisi, jos se olisi omistustontti.

Mikä olisi oikeudenmukainen maanvuokra?

Se olisi sellainen, että samanlaisen asunnon arvo olisi kaikkialla kaupungissa yhtä korkea – sopivassa suhteessa rakentamiskustannuksiin. Tontinvuokra olisi Eirassa niin korkea ja Myllypurossa niin matala, että samanlainen talo maksaa molemmissa yhtä paljon koska sen rakentaminenkin maksaa paikasta riippumatta yhtä paljon.

Korkeat tontinvuokrat eivät tee asumisesta kalliimpaa asuntomarkkinoille tulevalle, niin hassulta kun tämä kuulostaakin.  Tontinvuokra kapitalisoituu asunnon hintaan. Ostajan kannalta on jokseenkin sama, maksaako hän korkeampaa myyntihintaa asunnosta vai korkeampaa vastiketta.

Koska rahat menevät kaupungille, ne alentavat veroja ja/tai parantavat palveluja.

Näin asia olisi pitänyt hoitaa aikojen alussa, mutta nyt tähän ei enää päästä. Suurin osa asunnon ostajista on maksanut asunnosta hinnan, joka on kantakaupungissa korkeampi ja kauempana matalampi, ja heitä kohtaan muutos olisi kohtuuton.

Kommentit

38 Vastausta artikkeliin “Mikä olisi oikea maanvuokra?”

  1. Liian vanha kirjoitti 6.2.2009 kello 11:43

    Maan hinna nousu on vain kupla joka on tehty keinotekoisesti rajoittamalla maan kaavoitusta.
    Suomessa ei ole maasta pula, mutta kun siitä kaavoituksella tehdään keinotekoisesti pulöa niin hinna nousu on selviö.
    Helsingissä tehdään muutama sata tonntikauppaa vuodessa ja niitä ostavat vain henkilöt jotka kuuluvat ylimpiin tuloluokkiin.

    Kun sitten on ensin keinotekoisesti vedätetty ylös ja sitten maan hinta määrietllään sen mukaan mitä 1 % kykenee maksamaan niin eipä keinotekoisempaa rakennelmaa löydy.

    Ehkäpä Osmokin on tullut samaan mielipiteeseen kuin Bogomoloff, Helsinkiin ei köyhiä kaivata, muuttakoot Kepulandiaan.

    On yllättävää, että vihreät ja Kokoomus ovat lähes kaikista asioista samaa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Shakeem kirjoitti 6.2.2009 kello 15:50

    Myöskään niin ei voi olla, että kertaalleen solmittu halpa tontinvuokrasopimus oikeuttaisi ikuisesti asumaan tällä hinnalla. Tuskinpa yksityisen kanssa onnistuu tehdä vuokrasopimuksia nykyhetkestä maapallon lakkaamiseen.

    Voisiko vuokrasopimusten kuvitella olevan lyhyempiä (5-10v), jolloin asunnonostaja joutuisi aina arvioimaan tontinvuokraan liittyviä riskejä. Tällöin muuttuva maanhinta olisi sisäänajettuna asunnon hintaan käytännössä aina, eikä tulisi ostettua ikäviä yllätyksiä.

    Tontin vuokran pitää myös voida ehdottomasti laskea, mikäli pääsee syntymään nimimerkin Liian vanha esittämä kupla.

    Helsingin suhtautumisesta köyhiin olen taas erimieltä. Uskoisin Helsingin kantavan kortensa kekoon kokonsa mukaisessa suhteessa kun huolehditaan lukumäärällisesti köyhistä. Koska helsingissä on osa ilmeisen hyvintoimeentulevia, niin tulisiko helsinkiä ikäänkuin “rangaista” lisäköyhillä, jotta keskiarvot saataisiin muun valtakunnan tasolle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Junakohtaus kirjoitti 6.2.2009 kello 16:12

    Komppia Liian vanhalle.

    Koska Suomi on maailman vähiten korruptoitunut maa, maan hinta Suomessa yleensä ja Helsingissä erikseen ei ole missään sidoksissa mihinkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. uusi PersusSuomalainen kirjoitti 6.2.2009 kello 16:33

    Ööö…asiaan ny perehtymättä voisi kuvitella, että markkinoilla tapahtuu kysyntää ja tarjontaa, jotkut johtavat kauppoihin.

    Mitä tapahtuu jos sopimukseen ei päästä? Otetaan kerrostalo sokkelista kainaloon ja vuokrataan maata muualta?

    Koko ajatus siitä, että rakennusmaaata vuokrataan kuullostaa aivan hullulta ajatukselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Artturi Björk kirjoitti 6.2.2009 kello 18:10

    Osmo: “Se olisi sellainen, että samanlaisen asunnon arvo olisi kaikkialla kaupungissa yhtä korkea – sopivassa suhteessa rakentamiskustannuksiin.”

    Miksi ihmeessä? Mitä väliä, että onko Eirassa kalliimmat asunnot kuin Myllypurossa, jos vaihtoehto on saman hintaiset asunnot, mutta täysin erisuuruiset yhtiövastikkeet? En varmaan ymmärtänyt sinun pointtia ollenkaan… Voitko selittää tätä tasahintaa enemmän?

    Eikö nyt selvästi yksinkertaisinta olisi vuokrata maa markkinahintaan, ilman, että virkamiehet alkavat fiilistelemään asuntojen hintojen ja maanvuokran suhteella? Miksi tämä ei olisi oikeudenmukaista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 6.2.2009 kello 18:46

    Liian vanha on oikeassa hinnanmuodostuksen periaatteesta. Helsinki hilaa käypää hintaa ylöspäin tarpeeseen nähden vähäisellä kaavoittamisella. Minusta selkein ratkaisu on kuntien maaomistuksen kieltäminen. Silloin kaavoituksesta häviää kuntien oman maakeinottelun vaikutus ja sitä voidaan tehdä kuntalaisten ehdoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kjr63 kirjoitti 7.2.2009 kello 1:07

    Oikeudenmukainen asumismaan vuokra olisi tietysti 0 euroa. Samoin kuin ihmisen täytyy hengittää ilmaa, täytyy hänen saada laittaa sänkynsä johonkin paikkaan.

    “..Tontinvuokra olisi Eirassa niin korkea ja Myllypurossa niin matala, että samanlainen talo maksaa molemmissa yhtä paljon koska sen rakentaminenkin maksaa paikasta riippumatta yhtä paljon.”

    Tämä on niin sekava lause, että täytyy kysyä miten tuo tulisi ymmärtää?
    Samalaisen asuntorakennuksen arvo on sama Eirassa kuin Myllypurossa. Niiden alla oleva maa on Eirassa arvokkampi, joten Eiran talossa asuminen on kalliimpaa.

    “Tontinvuokra kapitalisoituu asunnon hintaan. Ostajan kannalta on jokseenkin sama, maksaako hän korkeampaa myyntihintaa asunnosta vai korkeampaa vastiketta.”

    Tontin “kapitalisoituminen” on tyypillistä kielenkäyttöä, mutta täydellinen termien sekaannus. “Kapitaali” eli pääoma on sellaista varallisuutta, mistä odotetaan tuottoa, mikä osallistuu tuotantoon ja mikä itse on myös työn tuote. Asunto sellaisenaan on “kulutushyödyke” eli sellaista varallisuutta mikä ei osallistu tuotantoon. “Tontti” on luonnon vapaan annin eli “maa”. “Tonttivuokra” on maksu maan käytöstä maanomistajalle eli maksu etuoikeuksien nauttijalle oikeudesta laitaa sänkynsä maan päälle. Tonttivuokra muodostuu suhteessa talouden tuottavuuteen. Kun tuottavuus kasvaa, nousee tonttivuokra ja näin vie työn kasvaneen tuottavuuden mitään tekemättömän maanomistajan kirstuun. Kaupungin tontinomistus on toki positiivinen asianhaara, mutta kaupunki myös taitaa ostaa tontteja yksityisiltä maanomistajilta? Kummassakin tapauksessa kuitenkin omalta osaltaan maakorko on jälleen ottanut oman osansa vaivalla rakennetusta työn tuottavuuden noususta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.2.2009 kello 11:28

    Kjr 63 puhuu itsensä pussiin, tai sitten en ymmärtänyt hänen argumenttiiaan lainkaan.
    Hänen mielestään kaupungin on annettava maa rakentamiseen ilmaiseksi ja on oikein, että samanlainen asunto Eirassa on kalliimpi kuin Myllypurossa.
    Jos siis annamme ilmaisen omakotitontin tontin toiselle rakennusliikkeelle Eirassa ja toiselle Myllypurossa ja ensimmäinen myy talon kolminkertaisella hinnalla jälkimmäiseen verrattuna, mitä hyötyä asukkaalle on ollut ilmaisesta tontista ja miten tätä rakennusliikkeelle annettavaa lahjoitusta voi perustella? Kyllä minä olisin ottanut sen rahan kaupunkilaille enkä antanut rakennusliikkelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.2.2009 kello 11:39

    Björkille. Oletetaan, että reaalikorkokanta on kaksi prosenttia vuodessa eli siis 1/50 vuodessa tai 1/600 kuukaudessa.

    Edelleen oletetaan, että olemme rakentamassa samanlaiset talot Myllypuroon ja Eiraan ja että rakennuskustannukset kohtuullisine yrittäjävoittoineen ovat 2000 €/k-m2. Jos asunnon arvo omalla tontilla olisi Eirassa 6000 €/kk ja Myllypurossa 2500 €/kk, oikeudenmukainen vuosivuokra olisi Myllypurossa vuodessa 10 €/k-m2 ja Eirassa 70 €/k-m2. Vaikutus yhtiövastikkeeseen on 0,83 €/kk ja 5,83 €/kk.

    Tämä perustuu oletukseen, että maanvuokra kapitalisoituu myyntihintaan kahden prosentin korkokannan mukaisesti niin, että euron vuosivuokra neliöltä alentaa myyntihintaa 50 eurolla neliöltä.

    Noilla maanvuokratasoilla asunnon myyntihinnaksi sekä Eirassa että Myllypurossa tulisi 2000 €/k-m2

    Vaihtoehtona olisi tietysti myydä tontit, Myllypurossa hintaan 500 €/k-m2 ja Eirassa hintaan 3500 €/k-m2

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. tcrown kirjoitti 7.2.2009 kello 11:41

    Ensin, kun puhutaan kaupunkien/valtion omistamista vuokratonteista, pitää huomata, että kyse on de facto tonttien kiinteistöverosta. De jure kyseessä on tietysti vuokrasopimus, mutta oleellisia eroja maan omistamisen ja yhteiskunnalta vuokraamisella ei ole (yhteiskunnalla on oikeus sekä pakkolunastaa maa maanomistajalta, että lakkauttaa vuokrasopimus, ja yhteiskunnalla on oikeus sekä määrätä kiinteistöveron suuruus että tonttivuokran määrä). erot ovat siis luonteeltaan enemmän kvantitatiivisia kuin kvalitatiivisia (yleensä vuokra on suurempi kuin kiinteistövero ja yleensä vuokrasopimuksen lakkauttaminen on helpompaa kuin pakkolunastaminen). Eli vaikka alla puhun vuokrasta, täsmälleen sama analyysi pätee kiinteistöveroon.

    Kapitalisaatioargumentti on selvää pässinlihaa. Vuokraa muuttamalla kunta voi säätää asunnon hintaa, mutta vuokratontin ostajan maksamien kassavirtojen nykyarvoon kunta ei voi vaikuttaa. Tästä nähdään kaksi erillistä “oikeudenmukaisuusongelmaa”:

    1. Kuinka suureksi tontin vuokra asetetaan muihin kunnan tontteihin nähden?

    2. Mille tasolle tonttien vuokran yleinen taso asetetaan?

    Mielestäni Osmon analyysi jäi siltä osin hiukan vajaaksi, että Osmo keskittyi vain ensimmäiseen noista kysymyksistä.

    Aloitan komparatiivis-staattisella analyysillä (mikä tilanne olisi toivottava) ja lopuksi tarkastelen erikseen ongelmia, joita tähän tilanteeseen siirtyminen voisi aiheuttaa.

    Tarkastellaan ensimmäistä kysymystä. Täytyy tunnustaa, että en oikein ymmärrä Osmon argumenttia, että olisi jotenkin oikeudenmukaisempaa, että tonttivuokrat vaihtelisivat, mutta hinnat olisivat samoja. Miksi ei ole oikeudenmukaista, että vuokrat olisivat samoja, mutta hinnat vaihtelisivat? Asunnon ostajien maksamien kassavirtojen nykyarvo pysyy kuitenkin samana, joten en pysty näkemään, että vuokran muutoksilla saataisiin aikaan mitään epäoikeudenmukaisuuden muutoksia mihinkään suuntaan.

    Toinen kysymys, mille tasolle vuokrat yleensä pitäisi asettaa, on oikeudenmukaisuusmielessä taas triviaali. vuokratasolla ei edelleenkään pysty vaikuttamaan asunnon omistajien maksamien kassavirtojen nykyarvoihin, joten oikeudenmukaisuuteen niin kuin minä käsitteen ymmärrän ei voida vaikuttaa. Mutta tärkeä seuraus kapitalisaatioargumentista on, että vuokran korottamisesta ei synny hyvinvointitappioita, eli vuokran ja kiinteistöveron korotus on hyvinvoinnin kannalta parasta mahdollista tapaa kerätä veroja, eli tämä veronkannon muoto kannattaisi maksimoida. Teoriassa jopa ajatus siitä, että vuokraoikeuden/tontin hinta painuisi negatiiviseksi voisi olla mahdollista, mutta luulisin, että positiivisen hinnan pitäminen asunnolla stabiloi systeemiä (jos olen rahaton, ja omistan vuokraoikeuden josta minun pitäisi maksaa, että joku ottaa sen vastaan, niin tilanne on vähän ongelmallinen.) Eli käytännössä ilmeisesti toivottavinta olisi, että tontin/vuokraoikeuden hinta olisi lähellä nollaa, eli vuokra olisi markkinavuokra. Eli tällöin vuokrat vaihtelisivat ja asuntojen hinnat olisivat samoja, kuten Osmo toivoo.

    tietysti, kuten aiemminkin on keskusteltu, tällaiseen systeemiin siirtyminen nopeassa tahdissa olisi epäoikeudenmukaista nykyisiä asunnonomistajia kohtaan. Tämän vuoksi vanhojen asuntojen kohdalla siirtymäajan tulisi olla pitkä ja hidas, tai vaihtoehtoisesti vanhojen asuntojen nykyisten omistajien pitäisi saada vastaava veronkevennys (vaikka myisivät asunnon eteenpäin) Uusien asuntojen kohdalla tätä ongelmaa ei tietenkään ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.2.2009 kello 11:50

    Tcrownin kanssa olen täsmällleen samaa mieltä jälkimmäisestä kohdasta. Hänen aprikointiaan siitä, onko parempi, että hinnat vaihtelevat kuin vuokrat, en ymmärrä ollenkaan. Mieti nyt5, mitä tapahtuu, kun kaupunki antaa omistamaansa rakennusliikkeelle rakennettavaksi. Eikö ole oikein, että tontin hinta/maanvuokra on hyvällä tontilla kalliimpi ja huonolla halvempi eikä niin, että rakennusliikkeen voitot ovat hyvällä tontilla suuremmat? Tästä ei oikeastaan tarvitse edes spekuloida, sillä jos ei ole kyse hintasäännellystä tuotannosta, tontinluovutus tapahtunee tarjouskilpailun perusteella, jolloin Kaivopuistossa maasta maksetaan enemmän kuin Korsossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Esko Niemi kirjoitti 7.2.2009 kello 12:16

    “Se olisi sellainen, että samanlaisen asunnon arvo olisi kaikkialla kaupungissa yhtä korkea – sopivassa suhteessa rakentamiskustannuksiin. Tontinvuokra olisi Eirassa niin korkea ja Myllypurossa niin matala, että samanlainen talo maksaa molemmissa yhtä paljon koska sen rakentaminenkin maksaa paikasta riippumatta yhtä paljon.”

    Osmo ei ilmeisesti itse kirjoittaneena huomaa, miten vaikeaselkoinen tuo pätkä on.

    Minä tulkitsen tämän niin, että kaupungin pitää ottaa niin korkea vuokra tontista kuin se vain saa. Uuden tontin tapauksessa korkeinta vuokratasoa haettaessa tullaan jossain vaiheessa tilanteeseen, jossa asunto juuri ja juuri kannatta rakentaa, koska rakentamiskustannukset rakentajan voittoineen ovat yhtä suuret kuin se hinta, mitä asunnosta suostutaan maksamaan. Ostajan täytyy tietysti tietää kohtuullisella varmuudella kuinka suuri vuokra on tulevaisuudessa. Tällöin korkea vuokra koituu kaikkien (helsinkiläisten) hyväksi, eikä mene rakentajan taskuihin. Tämä on minunkin mielestäni oikea periaate.

    “Näin asia olisi pitänyt hoitaa aikojen alussa, mutta nyt tähän ei enää päästä. Suurin osa asunnon ostajista on maksanut asunnosta hinnan, joka on kantakaupungissa korkeampi ja kauempana matalampi, ja heitä kohtaan muutos olisi kohtuuton.”

    Esimerkki tästä: Noin kymmenen vuotta sitten luin Krunikka-lehdestä jutun, jossa kerrottiin Pohjoisrannassa sijaitsevan ns. Kiholinnan tontista. Se oli valtion omistuksessa ja 50 v. vuokra-aika oli päättymässä. Valtio (puolustushallinto) esitti mitättömän vuokran korottamista markkinahintaiseksi tai tontin myyntiä. Taloyhtiö päätyi ostamaan tontin, ja hinta oli muistaakseni 30 miljoonaa markkaa. Jutussa todettiin, että talossa epäiltiin päätöstä tehtäessä rahoitusvastikkeen nousevan niin korkeaksi, että monet talossa pitkään asuneet asukkaat olisivat pakotettuja muuttamaan muualle. Niin oli sitten käynytkin.

    On helppo kuvitella miltä tuntuu henkilöstä, joka on maksanut asunnosta hölmöyksissään “täyden hinnan” juuri ennen tuota tontin vuokra-ajan päättymistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Juuso Koponen kirjoitti 7.2.2009 kello 15:37

    Kieltämättä Osmon alkuperäisessä postauksessa pointti on hieman kryptisesti ilmaistu, mutta itse ajatus on ehdottomasti tolkullinen. Kunnan tulisi tässä toimia kuten yksityinen maanomistaja vastaavassa asemassa toimisi ja pyrkiä keräämään tontista niin suuri vuokra kuin mahdollista. Vuokratuotoilla voidaan sitten lisätä kunnan palveluita ja/tai alentaa kunnallisveroa.

    Lisäksi se, että asunnon hinta koskee vain itse rakennusta ja sijainnista maksetaan vuokrassa tuo läpinäkyvyyttä hintoihin ja auttaisi asuntokaupan markkinaohjautuvuutta. Vaikka aivan identtisesti samanhintaiseksi rakennus ei todellisuudessa muodostuisikaan tiiviisti rakennetulla keskusta-alueella jossa rakentaminen on hankalampaa kuin lähiössä, varmaankin asuntojen hinnat korreloisivat kuitenkin pääosin niiden laadun ja varustelun kanssa.

    Ongelmia syntyy siinä vaiheessa kun vuokrasopimukset on alkujaan tehty toisin ja tonteille on jo rakennettu taloja joissa on vieläpä sittemmin käyty asuntokauppaa. Tietenkin ylipäänsä vuosikymmenien aikana kerkiää eri alueiden arvostus vaihdella kaupunkirakenteen muuttuessa. Mikä olisi oikeudenmukainen tapa määritellä sellaisen tontin vuokra, jolle on jo jotain rakennettu?

    Huomio tontinvuokran ja kiinteistöveron analogisuudesta on hyvä. Tuli siitä mieleen, että jonkinlaisen asuntomarkkinoita selkeyttävän mekanisminhan voisi saada aikaan siitä, että vuokratontti olisi aina ostettavissa taloyhtiölle ja kaupunki vastaavasti ostaisi myös omistustontteja takaisin jos taloyhtiö tarvitsee esimerkiksi peruskorjaukseen varoja. Kun tonttikauppa olisi rittävän vilkasta ja siinä olisivat mukana kunnan ja asunto-osakeyhtiöiden lisäksi myös pankit, rakennuttajat ym. kuvittelisi, että tonttimaasta tulisi siinä määrin likvidi hyödyke, että sen arvon määrittely olisi helpompaa kuin nykyisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kjr63 kirjoitti 7.2.2009 kello 17:11

    En puhunut pussiin, mutta hiukan asian vierestä. Ihmisellä on luontainen oikeus maahan omiksi tarpeikseen, siinä missä hänellä on oikeus ilmaan omiksi tarpeikseen. Näin siis periaatteessa, en ehdottanut kaiken asuntomaan antamista ilmaiseksi. Ponttini oli se, että jos tontteja ostetaan kalliilla yksityisiltä maanomistajilta (myös kaupunki), niin tällöin maksetaan “tyhjästä”, koska maa ei ole tuotannossa valmistettu. Kun tonttien hinnat nousevat talouden tuottavuuden suhteessa, niin tällöin koko kansantalouden tuottavuuden kasvun syövät maanomistajat. Minulla on vahva epäilys, että tämä maakorko syö ja on historiallisesti syönyt paljon tuottavuuden kasvun hedelmiä. Jos Helsingissä kuitenkin kaupunki omistaa maan ja on ostanut sen halvalla (jolloin maakorko palautuu veron kevennyksinä) ja näin on muussakin rakentamisessa kuin asuntorakentamisessa, niin meillä ovat asiat paljon paremmin kuin olen olettanut. Olisi luonnollista olettaa, että maan arvo kasvaa jossain määrin exponentiaalisesti väestökeskusten lähistölle tultaessa, joten Eirassa voisi hyvinkin olla tuo kolminkertainen hinta Myllypuroon verrattuna. Mutta entä kehä kolmosen takana? Mikä siellä on maan arvo? Ei Helsingin seutu ole kuitenkaan mikään Pariisi. Jos se olisi lähempänä tuota ideaaliani eli nollaa, voisivat ihmiset muuttaa halutessaan sinne. Valmistalopaketti maksaa käsittääkseni alimmillaan noin 35-40 000 euroa, joten asuminen tulisi huomattavasti halvemmaksi kuin kaupungissa. Tuntematta asiaa tarkemmin, veikkaan kuitenkin, että tämän maan tehokkaan (asumisoikeuksien) käytön estää yksityinen maanomistus. Esim. Nurmijärvi tai Tuusula eivät liene omista maa-alueitaan samaan tapaan kuin Helsingin kaupunki? Yksityinen maanomistaja mielummin pitää käyttämättömän maan itsellään kuin antaa sen pois puoli-ilmaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. MIVa kirjoitti 7.2.2009 kello 23:59

    Koskeeko tämä asia ketään teistä, muuten kuin akateemisesti? Äidilläni on osake Herttoniemessä Susitiellä. Sillä taloyhtiöllä on tietty ollut vuokrasopimus kaupungin kanssa alkaen jostain 1950-luvun ihan alusta.Nyt siellä tehtiin ns. putkiremontti, mikä teki n. 30000 euroa äidin 45m2 asunnolle. Nyt kaupunki on korottamassa/korottanut tonttivuokraa varsin merkittävästi. Ymmärrän hyvin tilanteen ja ihmettelen, että kaupunki aikanaan sitoi tonttivuokrat johonkin ei kovin hyvään juttuun.Tuntuu vain ihan kummalta, ettei mitään järkeä nyt löydy 50 vuoden jälkeen tähän juttuun. Silloin rakennettuihin taloihin tehdään/on tehty nuo rempat, jolloin omistajat maksavat aika isoja summia. Talossa ei todellakaan asu vain suurituloisia rikkaita, vaan kohtuullisesti/niukasti toimeentulevia (tietty nyt jotain muutakin). Heille jo rempan maksujen hoito vaikeaa ja nyt siihen päälle tonttivuokran huomattava nosto aiheuttaa kyllä ongelmia.
    Paljonkohan kaupunki on aikanaan maksanut ko alueesta? Jos nyt sitten aina ajatellaan nykyjuttuja, niin tulee mieleen tuo Venäjän myymä Alaska. Mikähän sen hinta olisi nyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Liian vanha kirjoitti 8.2.2009 kello 2:41

    “Vuokratuotoilla voidaan sitten lisätä kunnan palveluita ja/tai alentaa kunnallisveroa”

    Jos verotus piilotetaan niin se tkee verotuksesta läpinäkymättömän eikä verorasituksen vaikutusta maksukykyyn kyetä enää arvioimaan.resiiiviseksi
    Erilaisten piiloverojen lisääminen muuttaa verotuksen regresiiviseksi, koska keskiluokka köyhtyy käyttömenojen kasvessa jolloin ei kyetä enää invetsoimaan. Keksituloiselle 170000 hintainen 500 m2 tontti on ulottumattomissa, mutta sillä hinnoitellaan kaikkien tontten vuokrat

    Vihreät ovat tekemässä kunnasta oy:n joka pyrkii maksimoiman tulonsa ja minimoimaan palvelunsa.
    Ainoa hyötyjä on hyväplkakinen virkamiehistö, jonka määrä kasvaa koko ajan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. tcrown kirjoitti 8.2.2009 kello 8:25

    “Hänen aprikointiaan siitä, onko parempi, että hinnat vaihtelevat kuin vuokrat, en ymmärrä ollenkaan. Mieti nyt5, mitä tapahtuu, kun kaupunki antaa omistamaansa rakennusliikkeelle rakennettavaksi.”

    Analyysini oli hieman virheellinen siltä osin, että ajattelin vain tilanteita, joissa vuokraoikeus myydään markkinahinnalla. Tilanne, jossa kunta antaa vuokraoikeuden alle markkinahinnan, ei käynyt mielessä. Tällöin tietysti Osmon argumentit pätevät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Juuso Koponen kirjoitti 8.2.2009 kello 16:59

    Liian vanha: Jos kunta myy/vuokraa tontit alihintaan, joku siitä joka tapauksessa erotuksen kerää taskuunsa. Parempi, että ne rahat kerätään kunnan kirstuun jolloin voitto jaetaan tasan kaikkien kuntalaisten kesken.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Liian vanha kirjoitti 8.2.2009 kello 19:27

    “Jos kunta myy/vuokraa tontit alihintaan, joku siitä joka tapauksessa erotuksen kerää taskuunsa”

    Taloyjtiössä ja omakotitalossa hyödyn saaja on omistusasuja. Näissä vanhoissa taloissa suu yleensä pieni tuloisa eläkeläisi. jtne ipä siinä kannata hehkutella takuueläkkellä, kun toiella kädellä kahmitaan hyöty pois.
    Kun vuokra-assunnoistakin on pulaa niin suoraa yhteyttä ei niissäkään tontin vuokraan ole, tosin hyödyn kerää asunnon omistja, mutta heitä on vähän suhteessa omstusasujiin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Liian vanha kirjoitti 8.2.2009 kello 19:37

    “Paljonkohan kaupunki on aikanaan maksanut ko alueesta? Jos nyt sitten aina ajatellaan nykyjuttuja, niin tulee mieleen tuo Venäjän myymä Alaska. Mikähän sen hinta olisi nyt”

    Ei sillä enää 50 vuoden kuluttua ole merkitystä.
    Suurin ongelma on, että markkinahintaa määritellään pienen kauppamäärän perusteella.
    Tuollaisia 150-200000 euron hintoja tonteista kykenee maksamaan vain 1 % kaupungin asukkaista eli 99 % ei kykene.
    Kerrostalossakin tontin hinta on 1000-2000 euron kieppeillä neliöhinnoissa .

    Kuitenkin kaikkien totteien vuokrat ajetaan korkeimman hintatason mukaisiksi.

    Ja kuten Bogomoloff totesi, muuttakoot köyhät pois

    Tällaiset tontin hinnat on saatu aikaiseksi korruptoituneella systeemillä, jota Helsingin hallinto edustaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Liian vanha kirjoitti 8.2.2009 kello 19:41

    ” Ponttini oli se, että jos tontteja ostetaan kalliilla yksityisiltä maanomistajilta (myös kaupunki), niin tällöin maksetaan “tyhjästä”, koska maa ei ole tuotannossa valmistettu.”

    Kaupungilla on mahdollisuus pakolunastaa maata raaka- maan hinnalla eli pidättää kunnallistekniikan ja kaavoituksen tuoma hyöty itsellään.
    Helsinki ei ole koskaan käyttänyt tätä oikeutta , muualla maassa kyllä.
    Se johtaa tietysti oikeuskäsittelyyn, mutta kunnat ovat olleet voittajia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. vuokralainen kirjoitti 8.2.2009 kello 21:08

    Asunto A on vuokratontilla, viereinen B on omistustontilla Eirassa. Soininvaaran luvuin kummassakin vuokra on 110 e/m2/v., mistä 40 e/m2/v. on rakennuksen vuokraa ja 70 e tontin+rakennusoikeuden.

    Tontin A kohdalla niiden 70 e pitäisi mennä kaupungille eikä sille vuokraisännälle. Nyt ei mene, vain pari euroa. Mitä järkeä tässä on?

    Kaupungin siis pitäisi nostaa ne vuokrat markkinatasolle, Eirassa ehkä tuo 70 e ja Myllypurossa 10 e/m2/v.

    Pitää myös muistaa, että tuo Soininvaaran 2000 e/m2 on liikaa käytetystä rakennuksesta, jollaisia useimmat on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Kjr63 kirjoitti 8.2.2009 kello 21:33

    “Kuitenkin kaikkien totteien vuokrat ajetaan korkeimman hintatason mukaisiksi.”

    Maan todellinen arvo määräytyy talouden tuottavuuden perusteella. Yleisesti koko maassa tuottavuus lienee kasvanut keskimäärin n. 2% vuodessa, joten keskimäärin (Suomessa) maavuokran nousun tulisi olla tuota luokkaa vuositasolla reaalihinnoissa. Helsingissä se voi olla jonkin verran korkeampi. Jos kaupunki asettaa liian korkean maan vuokran, niin Helsingissä kannattaa asua vain niiden, joilla on “vähän ylimääräistä”. Muualla tienaa paremmin. Ylihinta on taakka paikallisille, mutta varmaankin myös este kaupungin kehitykselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Artturi Björk kirjoitti 8.2.2009 kello 21:37

    Osmo: Kiitos selvennyksestä. Olen ehdottomasti samaa mieltä tavoitteestasi.

    Keinoista sen sijaan olen vähän ihmeissäni. Mainitsemasi tilanteeseen päästään siten, että kaupunki vuokraa maat markkinahintaan, eli eniten tarjoavalle tai sitten niin, että poliitikot ja virkamiehet fiilistelevät hinnat mieleisekseen (ja siis tässä tavoitteessa siis yrittäisivät osua siihen, missä hinnat ovat niin korkealla, että ainoastaan yksi taho on valmis maksamaan tämän hinnan.)

    Vaikuttaa aika selvältä, että markkinat pystyvät välittämään tämän infon paremmin, koska markkinahinnoissa välittyvä informaatio on kaikkien markkinoihin osallistujien informaation summa.

    Sen lisäksi markkinat eivät ole samalla tavalla alttiita poliitikkojen ja virkamiesten oman edun ajamiselle kuin poliittinen päätöksenteko.

    Liian vanha: Julkinen huutokauppa ei kyllä ole mikään piilovero vaan täysin julkinen tapa kerätä tuloja kaupungille.

    Maan omistusoikeuden verottaminen on varsin hyvä tapa kerätä veroja kaupungille, koska se ei muuta kannustimia juurikaan. Tietysti uuden maan tekeminen muuttuu kannattamattomammaksi, mutta tämä on varmasti hyvin pieni ongelma verrattuna nykyisiin verotuksella aiheutettuihin vääristymiin.

    Minä kannatan verotaakan pienentämistä aika huomattavasti, mutta jos nyt jollakin on niitä veroja kerättävä, niin sitten kiinteistöverolla. (kunhan maan arvoa ei lasketa alle nollan…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.2.2009 kello 21:55

    Jos kaupunki asettaa liian korkean maan vuokran, niin Helsingissä kannattaa asua vain niiden, joilla on “vähän ylimääräistä”.

    Ihmiset eivät asu tontilla vaan asunnoissa ja asuntojen hinta määräytyy markkinoillalukuunottamatta hitas-tuotantoa ja aravavuokrataloja. Tontinvuokrilla ei voi vaikuttaa asumisen hintaan, vain siihen, meneekö niukkuuden tuottama ylihinta kaupungille vain jonnekin muualle. Kun useampi haluaisi asua Helsingissä kuin mahtuu, hintamekanismi karsii köyhimmät pois. Siksi meillä on Hitas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Juuso Koponen kirjoitti 8.2.2009 kello 21:58

    Taloyjtiössä ja omakotitalossa hyödyn saaja on omistusasuja.

    Kyllä se uusissa rakennuskohteissa on rakennusliike, yksityisissä vuokra-asunnoissa vuokranantaja, usein perikunnat jne.

    Parempi olisi kerätä käypä tonttivuokra/kiinteistövero kaikilta ja jakaa näin kertyneet rahat tasaisesti kuntalaisille alemman kunnallisveron tai parempien palvelujen muodossa. Kaikkein regressiivisin verotuksen muoto on tasavero jonka päälle maksetaan piilotukea rikkaimmille, kuten omistusasumista tukiessa tehdään.

    Kunnallisveroa maksaa koko maan tasolla suunnilleen yhtä monta ihmistä kuin asuu omistusasunnossa (n. 3,7 miljoonaa kumpikin), mutta todellisuudessa kunnallisveron laskeminen koskisi useampaa henkeä kuin omistusasumisen verohelpotukset koskevat. Ensinnäkin asumistilastoissa ovat mukana myös lapset ja muut perheenjäsenet joilla ei ole verotettavia tuloja, kun taas kunnallisveroa maksavien määrässä on luonnollisesti mukana vain tulonsaajat. Siksi toisekseen Helsingissä omistusasuntojen osuus asuntokannasta on pienempi kuin maassa keskimäärin.

    Koska kunnallisveroa maksetaan vain palkkatuloista, ei pääomatuloista, sitä maksetaan suurimmissa tuloluokissa keskimääräistä vähemmän. Alihinnoiteltu tonttivuokra taas hyödyttää eniten kaikkein kalleimpien asuntojen omistajia, koska, kuten Osmo selittikin, jos tonttivuokra olisi määritelty optimaalisesti, asuntojen hintoihin vaikuttaisi lähinnä vain niiden koko, varustelu ja kunto, ei sijainti. Koska tosiasiassa kaikkein parhailla paikoilla olevat asunnot ovat kalleimpia, hintaero selittyy – sikäli kun rajataan tarkastelu kaupungin vuokratonteilla oleviin asuntoihin – nimenomaan sillä että tontin sijainti on arvokkaampi kuin siitä peritty vuokra.

    Kokonaan toinen stoori on tietenkin se, että äkkirysäyksellä käypiin vuokriin ei voida siirtyä, koska sekään ei olisi kovin oikeudenmukaista. Paras ratkaisu olisi nostaa vuokria vähitellen pitkällä aikavälillä jolloin asunnon arvonalennus tulisi kannettavaksi vähän kerrallaan eikä kertarysäyksellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Liian vanha kirjoitti 9.2.2009 kello 2:03

    “Kyllä se uusissa rakennuskohteissa on rakennusliike, yksityisissä vuokra-asunnoissa vuokranantaja, usein perikunnat jne.”

    Nythän oli kysymys 50-vuotta sitten rakenetuista taloista, tuskinpa se rakennusliike enää tulee osingoille ?
    Ja uudet kohteet ovat pitkälti hitas- tai muuten säänneltyjä, joten rakennusliikkeen on hankala päästä hyödyntämään halpaa tonttivuokraa myyntihinnassa.

    “Koska tosiasiassa kaikkein parhailla paikoilla olevat asunnot ovat kalleimpia, hintaero selittyy – sikäli kun rajataan tarkastelu kaupungin vuokratonteilla oleviin asuntoihin – nimenomaan ”

    Parhailla paikoilla tontit ovat omistustontteja ja varakkaimmat asuvat omistustonteilla,
    Haluaisinpa nähdä sen tutkimuksen, joka osoittaa, että yli 60-100000 euroa ansaitsevat asuvat vuokratonteilla.

    Nämä ovat niitä jotka ostavat tontteja ja näiden ostokyvyllä määritellään maan arvo.
    Ku tonttien myyntiä tapahtuu vain promillen verran tonttien määrästä ja kun ostajat ovat suppea ryhmä tuloasteikon yäpäästä niin eipä se oikeaa markkinahintaa anna.
    Yksi vaihtoehto olisi myydä tontit julkisella tarjouskaupalla, sitten selviäsi oikea markkinahinta.
    Tosin kaupunki ei enää omistaisi maata sen jälkeen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Liian vanha kirjoitti 9.2.2009 kello 2:12

    “Liian vanha: Julkinen huutokauppa ei kyllä ole mikään piilovero vaan täysin julkinen tapa kerätä tuloja kaupungille”

    Tonttivuokriahan ei huutokaupata vaan kaupunki sanelee yksipuoliseti hinnan, ei sillä ole mitään tekemistä vapaan markkinatalouden kanssa.
    Jos kaupunki huutokauppaisi tontit niin kaupunki menettää vuokratuottonsa.
    Jos huutokauppaan osallistuivat vain tontilla asuvat ihmiset niin hinta olisi pilkkahinta.
    Jos taas tontit ovat yleisessä huutokaupassa niin uusi omistaja purattaisi talon pois ajaisi asukkaat pellolle ja kaupungin olisi sijoitettava asukkaat johonkin .
    Suomessa tuskin syntyisi kapinaa, suomalsiet ovtsen verran veäläisiä, että hyväksyisivät menettelyn

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Liian vanha kirjoitti 9.2.2009 kello 2:19

    “Tontinvuokrilla ei voi vaikuttaa asumisen hintaan, vain siihen, meneekö niukkuuden tuottama ylihinta kaupungille vain jonnekin muualle. ”

    Jos asumie kallistuu muutamalla sadalle eurolla kuukaudessa, kun tontinvuokra nousee niin kyllä se asukkaan näkökulmasta vähentää rahaa lompakossa.

    Kallsi vuokra tietysti halventaa asuntoa, joten asukas kärsii siitä kahteen kertaan, kohonneina vastikkeina ja alentuneena arvona.

    Ainoa hyötyjä on suuri lauma hyväpalkkaisia virkamiehiä

    Ei ole ihme , että olemme köyhiä muuhun Euroopaan nähden

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Artturi Björk kirjoitti 9.2.2009 kello 9:03

    Liian vanha: Ajattelin siis, että tontit vuokrattaisiin huutokaupalla eniten tarjoavalle. Luulen, että ylivoimaisesti suurimmassa osassa tapauksia suurimman tarjouksen tekisi tontilla oleva AS OY. Jos joku muu kuitenkin arvostaa tonttia enemmän, niin silloinhan yhteiskunnan hyvinvointi lisääntyy, kun tämä tontti saadaan parempaan käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Ville kirjoitti 9.2.2009 kello 11:56

    Asia, mitä olen ihmetelly. Asuntojen hinnat kerrostaloissa, joissa on putki- ja julkisivu remontit tekemättä ja talot sijaitsevat vuokratontilla, niin mistä silloin oikein maksetaan?

    Suurin arvo taitaa olla silloin tontinvuokrasopimuksessa, ja jos sekin on loppumassa, niin aika lailla ilmaa taitaa olla myynnissä. Toinne vaihtoehto on se, että luotetaan siihen, että tontin vuokra pysyy “ilmaisena” ja siten saadaan arvo tulevaisuudessa takaisin.

    Ainahan vuokralainen voi viedä sopimuksen loppuessa talonsa pois 🙂 Mikä on velvollisuuskin, mikäli sopimukseen ei päästä.

    Parasta olisi pistää tontti julkiseen kauppaan, ja nykyiselle vuokralaiselle etuosto tai vuokraus oikeus. Vuokra voidaan laskea sitovista tarjouksista jollakin sopivalla jakajalla. Tämä’ johtaa kohtuuttomuuksiin, mutta säätämällä tuota vuokrajakajaa voidaan tehdä pehmeä lasku reaalihintoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Antti kirjoitti 9.2.2009 kello 12:37

    Riittävä tarkkuus tontin hinnalle selviää alueella tehdyistä rakentamattomien tonttien kaupoista. Esim keskustakortteleissa rakennusoikeuden neliöhinnat ovat tainneet olla vähän 2000 e / m2 alapuolella, jossain vaiheessa syksyä noita taidettiin tälle palstalle kaivella eri pöytäkirjoista. Lähiöissä taas hinnat ovat liikkuneet jossain 500-1500 e / m2 haarukassa.

    Itse en vuokratontilla olevaan asuntoon ole rahojani koskaan laittanut, harkinnut laittavani tai kenellekään suositellut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Liian vanha kirjoitti 9.2.2009 kello 13:08

    “Liian vanha: Ajattelin siis, että tontit vuokrattaisiin huutokaupalla eniten tarjoavalle. Luulen, että ylivoimaisesti suurimmassa osassa tapauksia suurimman tarjouksen tekisi tontilla oleva AS OY. ”

    Asuntoon ja kotiin liittyy myös tunnetekijöitä ja arvoja, ihmisen kodin uhkaaminen on reviirin uhkamista ja se voi johtaa väkivaltaiseen käyttäytymiseen.
    Sen vuokis asiaa ei voi käsittellä puhtaasti taloudellisena toimena.
    Tuo arviosi sitä, että oma taloyhtiö tarjoaisi eniten voi pitääkin paikkansa, sillä asukkaiden reaktio ja siitä johtuva poliitikkojen panikointi voi olla merkittävä riski.
    Hyvä esimerkki oli millinen meteli syntyi yhden omakotitalon tyhjentämisestä vanhuksista.

    Jos talollinen vanhuksia kärrätään pihalle niin se olisi poliittinen itsemurha ainakin muissa länsimaissa

    Tosin suomalaiset ovat kasvaneet venäläiseen kulttuuriin ja hyväksyvät hiljaa päättäjien ja eliitin heihin kohdistaman sorron aitoon venäläiseen tapaan.

    Joka tapauksessa korkea tontin vuokra johtaa elintason ja varallisuuden alenemiseen vuokratonteilla asuvilla eli Osmon linjalla kansa köyhtyy.

    Eikä markkina ole aito, sillä taloa, ei ainakaan kerrostaloa, voi kuskata halvemmalle tontille.

    Tietsyti Osmo vois perustaa trailer parkkeja , jossa suomalainen white trash asuu ja vaihtaa paikkaa työn tai halvemman tontin perässä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Kjr63 kirjoitti 11.2.2009 kello 1:27

    “Ihmiset eivät asu tontilla vaan asunnoissa ja asuntojen hinta määräytyy markkinoilla lukuunottamatta hitas-tuotantoa ja aravavuokrataloja.”

    Tontti on se paikka missä asunto on. Asunto on tontille sijoitettu investointi, eräänlainen “maanparannus”. Asunnon (kiinteistön) hinta määräytyy tontin arvon + tämän investoinnin yhteishinnan perusteella. Kiinteistöjen ja tonttien hinnoilla on tietty reaaliarvo, mikä on käsittääkseni määriteltävissä (kaupunki)alueen tuottavuuden (tulojen) perusteella.

    “Tontinvuokrilla ei voi vaikuttaa asumisen hintaan, vain siihen, meneekö niukkuuden tuottama ylihinta kaupungille vain jonnekin muualle.”

    Tontilla on todellinen arvo. Alihintainen tonttivuokra on lisätulo ja ylihintainen lisäkustannus. Jos maavuokra menee yksityiselle molemmissa tapauksissa, se on kokonaan poissa työtuloista (tai pääomien tuotoista, jos asuja on kapitalisti). (Pointtini on Georgistinen periaate, että maa ei ole pääomaa (tuotannossa tehty). Mikä ei ole lukemani mukaan talostieteilijöiden keskuudessa muodissa).

    “Kun useampi haluaisi asua Helsingissä kuin mahtuu, hintamekanismi karsii köyhimmät pois. Siksi meillä on Hitas.”

    Tällaisia tarvitaan, ellei sitten haluta ajaa pienituloisia asumaan etäämmäs.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Liian vanha kirjoitti 12.2.2009 kello 19:22

    “Tontilla on todellinen arvo. Alihintainen tonttivuokra on lisätulo ja ylihintainen lisäkustannus. ”

    Tontin arvo on hyvin epämääräinen. Kun rakentamattomista tonteista on pula niin niiden hinta on suurempi kuin jo rakennettujen.
    Talo ja tontti maksavat n 400000 mutta samanlainen talo vuokratontilla 300000.
    Mutta jos tontti on rakentamaton niin tontin hinta onkin 170000 eli rakennetun tontin arvo on vain n 60 % raknetattoman tontin arvosta,

    Maan vuokra määrätään kuitnekin niiden varaakkiden maskukyvyn ja vapaiden tonttien mukaan ei, tonttien todellisten arvojen mukaan, koska niitä ei haluta selvitää .

    Vihreät ja Kokkomus ajavat regressiivistä verotusta, sillä tontin vuokraa käytetään verotuksen välineenä ja se kohdistuu nimenomaan pienituloisiin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Artturi Björk kirjoitti 12.2.2009 kello 21:59

    Minä en kyllä ilman todisteita usko, että tämä olisi regressiivinen vero. Veikkaan, että tonttivuokrat olisi täysin eri suuruiset eri kaupunginosissa sillä seurauksella, että ne jotka arvostavat keskusta-asumista ja joilla on siihen varaa maksaisivat huomattavasti enemmän tonttivuokria, kuin ne jotka asuisivat kauempana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Kjr63 kirjoitti 15.2.2009 kello 12:32

    “Tontin arvo on hyvin epämääräinen. Kun rakentamattomista tonteista on pula niin niiden hinta on suurempi kuin jo rakennettujen.”

    Käsittääkseni tonteista ei voi olla varsinaisesti “pula”. Työssäkäyntialueen sisään voidaan helposti pääkaunkiseudulla majoittaa nykyinen ja sitä suurempi väestö. Pula on tonttispekulointia, millä nostetaan tonttien hinnat keinotekoisiksi. Eli pidetään tontteja käyttämättöminä ja odotetaan hintojen nousua. Tilastokeskuksen mukaan rakentamattoman omakotitontin hinta on nyt pääkaupunkiseudulla n. 4,5-kertainen (rakennetun n. 3,5) vuoteen 1997 verrattuna. Spekuloijia maamonopolilla siis on. Mikäli maan tarjonta reagoisi kysyntään kuten hyödyketuotanto, sen hinta ei voisi nousta tuottavuuden kasvua nopeammin.

    “Maan vuokra määrätään kuitnekin niiden varaakkiden maskukyvyn ja vapaiden tonttien mukaan ei, tonttien todellisten arvojen mukaan, koska niitä ei haluta selvitää.”

    Kuulostaa epäilyttävältä. Käsittääkseni maan tehokas käyttö vaatisi sen hinnoittelua pääsääntöisesti todellisten arvojen mukaan. Jos esimerkiksi toisessa kommentissa mainittu Vuosaaren Golf-kenttä maksaisi maan käytöstä maakoron suuruista veroa, selviäisi onko maa tehokkaassa käytössä. Antaako Golf-kenttä tuloa niin paljon, että se pystyy maksamaan vuosittain tapahtuvan maan arvon nousun. Samoin kuin se maa, millä asutaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. kliffa kirjoitti 9.9.2010 kello 20:05

    Maan hintaan vaikuttaa se missä ko. maa sijaitsee. Tuskin Afrikan köyhimmillä alueill kukaa haluaa asua, jos samaan hintaa saisi asua miljonäärien kanssa paremmalla paikalla vai mikä oli Osmon “fix I dea” with point?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus