Fortumin ydinlämpö

For­tum Oy hakee lupaa kol­man­nelle ydin­reak­to­rille Lovi­isaan. Yhtiön tarkoituk­se­na on vetää samal­la Lovi­isas­ta kaukoläm­pö­tun­neli Helsinki­in ja läm­mit­tää Helsin­ki ydin­läm­möl­lä Asi­aan liit­tyy muu­ta­ma ongelma.

Pitäisi sopia läm­mön hin­nas­ta ja koko voimalan käyt­töiän ajak­si. For­tum ei ole käyt­täy­tynyt eri­tyisen hyvin saat­u­aan hin­noit­telu­mo­nop­o­lin Espoos­sa. Vain hölmö myy luon­nol­lisen monop­o­lin. (Ter­veisiä Espooseen) Sel­l­aisen ain­oa oikea omis­ta­ja ovat asi­akkaat. Hin­nan pitäisi olla se, mitä läm­pö mak­saa lähtiessään Helenin voimalas­ta, ei se, mil­lä sitä myy­dään nyt asi­akkaille. Helsin­gin Ener­gia­han on asi­akkaiden­sa omistama.

Kuka on vas­tu­us­sa var­avoimas­ta, jos ydin­voimala joudu­taan pysäyt­tämään paukkupakkasilla?

Jos For­tu­min voimalan tarkoituk­se­na on kor­va­ta Helsin­gin tuhan­nen megawatin (sähköte­ho) voimalat, se ei tuot­taisi net­tomääräis­es­ti sähköä val­takun­nan verkkoon. Näin ollen se ei oikeas­t­aan kil­pail­isi muiden ydin­voima­hake­musten kanssa.

Jos Helsin­ki päätet­täisi­in läm­mit­tää ydin­voimal­la, Lovi­isaan ei ole ollenkaan oikea paik­ka voimalaitok­selle. Yksinker­tais­in­ta olisi sijoit­taa pelkkä ydinkäyt­töi­nen vedenkeitin keskelle Helsinkiä. Ruot­salaiset kehit­tivät joskus Secure-nimistä laitos­ta. Se on niin paljon voimalaitos­ta yksinker­taisem­pi, että sen sijoit­ta­mi­nen lähelle asu­tus­ta ei ole ongel­ma — siis jos ylipään­sä pitää ydin­voimaa ongelmattomana.

25 vastausta artikkeliin “Fortumin ydinlämpö”

  1. 1. Onko­han tuo­hon jotain lähdet­tä, näin Hesarin uutisen että For­tum halu­aisi tehdä kaukoläm­pöä, mut­ta ei siinä ollut mitään main­in­taa siitä että mihin. Jos tarkoi­tus on läm­mit­tää Lovi­isaa ja ehkä Kotkaa niin tämä on melko mar­gin­aal­ista puuhastelua.

    2. Jos ydinkaukoläm­pö on niin ongel­ma­ton­ta, niin minkä takia Lovi­isas­sa tuote­taan kaukoläm­pö polttoöljyllä?

    3. Hyväksyn uuden ydin­voimalan jos se oikeasti vähen­tää kasvi­huonekaa­supäästöjä. En ole vaan oikein vaku­ut­tunut että yhteis­tuotan­non kor­vaami­nen ydin­voimal­la on kovin järkevää, ilman niitä kau­si­vai­htelun vaa­ti­ma sähkö tehdään hiililauh­teel­la, yli­jäämäläm­pöä ei vaan käytetä mihinkään. Pelkkkää läm­pöä tuot­ta­va ydin­voimala on samas­ta syys­tä huono idea. Kuin­ka suuren osan hiilen­pi­il­tos­ta kaukoläm­mit­tävä ydin­voimala oikeasti korvaisi?

    4. Jos tuol­lainen kuitenkin tehdään, niin luon­te­vaa olisi että Helen ja Van­taan Ener­gia oli­si­vat osaomis­ta­ja. Tois­taisek­si Helen on pitänyt läm­mön siir­toa Lovi­isas­ta teknistaloudel­lis­es­ti mahdottomana.

    5. Täl­läisil­la heitoil­la saa hul­lun maineen, mut­taa siitäkin huoli­mat­ta, oikea paik­ka Helsinkiä läm­mitävälle ydin­voimalalle olisi keskel­lä Suomen­lahtea, mielel­lään meren alla. Viro­laiset ovat olleet kiin­nos­tunei­ta yhteisvoimalas­ta Suo­ma­lais­ten kanssa ja myös Tallinnas­sa on kaukoläm­pöverkko, jol­loin kaukoläm­mön asi­akkaitakin olisi enem­män. 40 km Helsingistä on riit­tävä varoetäisyys, mut­ta huo­mat­tavasti paljon lähempänä kuin Lovi­isa. Samal­la tehtäisi­in Tallinna-tun­neli, tekosaari jol­la tai jon­ka alla voimala on toimisi myös huoltoväylänä. Vara- ja huip­pukuor­mayk­sikköinä voisi toimia nykyiset voimalat Tallinnas­sa ja Helsingissä.

  2. Vielä yksi jut­tu: Helenin kak­si hiilivoimalaa ovat iso­ja teol­lisu­us­laitok­sia läh­es keskel­lä kaupunkia. Niiden arvo kiin­teistö­jalostet­tuna lie­nee jotain puoli mil­jar­dia, ja käsit­tääk­seni ne alka­vat olla käyt­töikän­sä päässä 2020-luvul­la. Jos tuo kaukoläm­pöy­d­in­voimala kor­vaa ne, niin tämä pitää laskea tulop­uolelle, Helen voisi peri­aat­teessa pitkälti rahoit­ta oman mah­dol­lisen osuuten­sa ihan kiin­teistömyyn­nil­lä. Ja jos se ei kor­vaa niitä, niin herää kysymys mitä tuol­la vir­i­tyk­sel­lä ylipään­sä tekee.

    Tämän jäl­keen Helsin­gin ener­gian tuotan­to olisi muuten läh­es kokon­aan venäläisen maakaa­sun (Vuosaari) ja käsit­tääk­seni venäjäl­lä rikaste­tun uraanin varas­sa. No, kai niitä voi hätäti­las­sa muual­takin ostaa.

  3. Kyl­lä se venäläi­nen maakaa­su jäisi pois, jos kaukoläm­pö tehdään ydin­voimal­la. Helsin­ki olisi voin­ut siir­tyä kokon­aan puh­taan ja edullisen maakaa­sun käyt­töön, mut­ta ei uskaltanut huolto­var­muussy­istä. Sen takia ei myöskään tul­la jät­täy­tymään reis­tail­e­van ydin­voimalan varaan.

  4. Todel­la mie­lenki­in­toinen ja ilah­dut­ta­va tieto, mikäli tämä For­tu­min suun­nitel­ma ydinkaukoläm­mön osalta pitää paikkaansa. Itse en ole vielä lyönyt 100% kan­taani lukkoon, mut­ta mitä enem­män asi­aan tutus­tun, sitä parem­mal­ta tuo ratkaisu vaikut­taa. Toki ensin pitää selvit­tää tämä vaikein kysymys, eli var­avoima. Tärkein­tä on, että avataan keskustelu!

    Muu­ta­ma tarken­nus Oden ja Pyy­lu­o­man kirjoituksiin.

    -Tuo uusi ydin­voimala tuot­taisi enem­män sähköä kuin kolme Helsin­gin voimalaa yhteen­sä. Helsin­gin voimaloiden sähköte­ho on 630+220+160 = 1010MW, uuden ydin­voimalan noin 1400MW. Tämä siis mikäli 1600MW kokoinen voimala muute­taan tuot­ta­maan kaukoläm­pöä: täl­löin sähkön­tuotan­to tip­puu 200MW, mut­ta kaukoläm­pöä pus­ke­taan 1200MW. Samal­la teho nousee 36%–>60%.

    -Mikäli ydin­voimala kor­vaisi Helsin­gin hiilivoimalat, tip­puisi Helsin­gin kasvi­huonepäästöt parhaim­mil­laan melkein puoleen nykyis­es­tä: läm­mi­tys vas­taa 50% päästöjä. Tämä olisi merkit­tävä päästövähen­nys myös maan­laa­juis­es­ti. Toki pitää muis­taa, ettei ydinsähkö/lämpökään ole päästötöntä.

    -Olen Pyy­lu­o­man kanssa samaa mieltä: Helenin tulisi olla pro­jek­tis­sa mukana omis­ta­jan ominaisuudessa.

    -Pyy­lu­o­man kom­ment­ti hiilivoimaloiden maid­en arvos­ta on rel­e­vant­ti ja turhan vähälle huomi­olle jäänyt point­ti. Itse pohtisin myös sitä, voisiko näitä voimaloi­ta – tai ainakin toista niistä – pitää var­avoimana ydin­voimalan viko­jen var­al­la. Tämä merk­i­sisi lähin­nä sitä, että voimala olisi käyt­tö­valmi­ina ja varas­tossa muu­ta­man kuukau­den polt­toaine, mut­ta käytössä vain hätäti­lanteessa. Kalli­ik­si­han tämä tulisi, mut­ta mikäli täl­lä saisi ratkaisun var­avoimaon­gel­maan, olisi se sen arvoista.

    Kir­joitin muuten ydinkaukoläm­möstä blogimerkin­nän kun­nal­lis­vaalien alla:
    http://thexder82.livejournal.com/13849.html

  5. Ode, maakaa­sun polt­tokaa­sut voi näyt­tää puh­tail­ta, mut­ta se on fos­si­ili­nen polttoaine.

    Nuket sen­si­jaan on päästöt­tömiä eivätkä kuor­mi­ta ilmake­hää. Polt­toainei­den jäte on ain­oa dilemma.

    Jos kat­too his­to­ri­aa, en halu­aisi noja­ta venäjän ener­giaan — nootit kun ei paljon läm­mitä sydän­talvel­la, oli syy mikä tahansa.

  6. Jon­ni­nen, muuten OK, mut­ta Helenin voimaloiden sähköte­ho on 0 — 1000MW (läm­pöte­ho kai suurin piirtein saman ver­ran päälle) tarpeen mukaan. Tuo ydin­voimala puskisi 1400MW/1600MW 24/7 kesät tal­vet. Pahoit­te­len janku­tus­tani, mut­ta tämä on kaikkea muu­ta kuin triv­i­aali ero.

    Helsin­gin alueel­la käytetään sähköä keskimäärin n. 500MW tun­nis­sa, ja Helen tuot­taa muis­taak­seni reilusti enem­män (ter­awat­ti­tun­ti tai pari), sik­si että huip­pute­ho menee muualle. Käytän­nössä kaukoläm­mite­tyn Helsin­gin sähkönku­lu­tus ei ole niin säästä riip­pu­vaista. Tästä syys­tä puolen hiilid­iok­sidipäästöistä laskem­i­nen kaukoläm­mölle on vähän type­r­ää, kaukoläm­pö on hukkatuot­teen käyttöä.

  7. Jos ja kun Lovi­isan ydin­voimala muun­netaan 1600 MW:n sähkövoimalas­ta kom­bivoimalak­si, niin puut­tu­va 400 MW. sähköte­ho täy­tyy tuot­taa jol­lain muul­la taval­la. Kulj­tus­mat­ka on pitkä. 70 km:n tun­neli on osa­puilleen (4 m lev­eänä) 280 000 m² = 10.000 luo­la­parkkipaikkaa, ver­ratak­seni toiseen täl­lä pal­stal­la käy­tyyn keskusteluun.

  8. “5. Täl­läisil­la heitoil­la saa hul­lun maineen, mut­taa siitäkin huoli­mat­ta, oikea paik­ka Helsinkiä läm­mitävälle ydin­voimalalle olisi keskel­lä Suomen­lahtea, mielel­lään meren alla. Viro­laiset ovat olleet kiin­nos­tunei­ta yhteisvoimalas­ta Suo­ma­lais­ten kanssa ja myös Tallinnas­sa on kaukoläm­pöverkko, jol­loin kaukoläm­mön asi­akkaitakin olisi enem­män. 40 km Helsingistä on riit­tävä varoetäisyys, mut­ta huo­mat­tavasti paljon lähempänä kuin Lovi­isa. Samal­la tehtäisi­in Tallinna-tun­neli, tekosaari jol­la tai jon­ka alla voimala on toimisi myös huoltoväylänä. Vara- ja huip­pukuor­mayk­sikköinä voisi toimia nykyiset voimalat Tallinnas­sa ja Helsingissä.”

    No, mon­et hyväkin ideat ovat alku­un­sa tyr­mät­ty houreina ja mah­dot­to­muuksi­na, joten visioin­nis­sa voi, mielestäni, tes­ta­ta “hul­lu­jakin” ideoita.
    Kuitenkin… tuo meren alle raken­net­ta­va ydin­voimala on tyr­mät­tävis­sä jo merenku­l­ullisin perustein.
    Raken­netaisi se sit­ten poh­jan alle tai sille em. maini­t­ulle keinosaarelle, niin ei onnistu.
    Paik­ka on 40 — 80 metriä syvää ja siihen keinosaaren rak­en­t­a­mi­nen niin, että se kestää mas­si­ivisim­mankin aluk­sen tör­mäyk­sen on, jos ei mah­do­ton­ta niin käytän­nössä kuitenkin.
    Toinen asia vielä on, että paik­ka on keskel­lä suomen­lah­den vilkkain­ta kaup­pa-alus­re­it­tiä/ris­teämää eikä tuo­hon visioitu­un, poh­jan alla ole­van laitok­sen, huolto­tun­neli­in pelkkä “liiken­neympyrä” riitä.

  9. Olisi hienoa jos ydin­voimaloi­ta alet­taisi­in vih­doin ja viimein käyt­tämään kaukoläm­mön tuotan­toon. Kan­nat­taa muis­taa, että esim. Olkiluoto3:sta tulee men­emään 2700 MW tehol­la läm­pöen­er­giaa hukkaan jatku­val­la syötöl­lä (mikä on kyl­lä melkoista ener­gian tuhlausta).

  10. Parem­pi olisi saa­da keskustelu­un mukaan esim. entisiä Ima­tran Voiman tutkimuisinsinööre­jä jot­ka löi­si­vat madon luvut pöytään, että mitä
    mikäkin voimalatyyp­pi mak­saa millekin taholle ja millekin käyttötavalle.

    Poli­it­tiset pohdin­nat voimaloiden ympäril­lä tun­tu­vat lähin­nä koomisilta.

  11. Ydinkaukoläm­pö kuu­lostaa (edelleen) eri­no­maiselta ide­al­ta (hyö­ty­suh­teen nos­to, ei hiilid­iok­sidipäästöjä). Pitkä kaukoläm­pö­tun­neli toimii myös 1 vrk “akku­na” kaukoläm­mölle seisokkien varalta. 

    Jos Ode on huolis­saan ydinkaukoläm­mön hin­nas­ta, itse olisin vielä enem­män huolis­sani maakaa­sun (ja muiden fos­si­ilis­ten polt­toainei­den) hin­nas­ta ja saatavu­ud­es­ta (Nord ja Stream ja South Stream + Sak­san ener­giapoli­it­tiset sekoilut). Fos­si­ilis­ten polt­toainei­den hin­to­jen keulim­is­taipumuk­ses­ta saati­in esi­makua jo viime syksynä. 

    Uskoisin, että For­tu­mi­akin houkut­taisi pitkäaikainen sopimus, jos­sa kaukoläm­mön hin­nan tuot­to­pros­ent­ti vakioitaisi­in. Kan­nat­taa myös pitää mielessä, että val­tio omis­taa edelleen enem­mistön ko. lafkas­ta, joten rahoista edes osa palau­tu­isi yhteiseen kassaan.

  12. Parem­pi olisi ehkä tehdä Otaniemen jo ole­mas­sa ole­van tutkimusy­d­in­voimalan viereen uusi, läm­mi­tyskäyt­töön tarkoitet­tulaitos (http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/tutkimusreaktorit/fi_FI/tutkimusreaktorit/).

    Läm­mön kul­je­tus­mat­ka olisi paljon lyhyem­pi ja kus­tan­nuk­set siis pienem­mät. Espoo, Helsin­ki ja Van­taa voivat omis­taa sen keskenään. Ris­ki tuskin on paljon kum­mem­pi, kuin jo ole­mas­sa ole­val­la on. Kokokin voi olla paljon For­tu­min kaavaile­maa pienem­pi. Siis kun se on vain lämmityskäyttöön.

    Talvel­la tarvi­taan läm­pöä eniten, mut­ta miten kesäl­lä tarpeen vähetessä? Tehdäänkö sähköä sit­ten enem­män ja mihin se pan­naan, kun sähkönkin tarve on kesäl­lä pienempi?

    Jos se tehdään, niin Espooseen on Lovi­isas­ta matkaa n 100km, eli läpöputket voisi vetää myös Kotkaan (46km), Kouvola/Kuusankoskelle (65km), Lah­teen (79km) ja niukin naukin jopa Lappeen­ran­taan (140km) ja Hämeen­lin­naan (140km).

    Samal­la­han sitä muuten voisi vetäistä kaukoläm­pöputket meren alle tun­nelis­sa Tallinnaan (etäisyys Helsingistä 84km, asukkai­ta 400 000) ja yhtä soit­toa vaan viereen junarataa. Vink­ki Helsin­gin junaratajohdolle.

    Jos siis ale­taan pan­na roimasti rahaa putki­in, niin ei sit­ten kan­na­ta säästel­lä pikkuhilu­ja. Tai sit­ten jokin muu lämmitystapa.

  13. Het­ki­nen.
    For­tum on pörssis­sä, joten val­ti­ol­la ei sen osaomis­ta­jana ole oikeut­ta puut­tua fir­man toim­intat­apoi­hin. Osakey­htiölain mukaan yhtiön ain­oana tarkoituk­se­na on tuot­taa hyö­tyä osak­keen­o­mis­ta­jille. Ei kai kukaan hul­lu (pl. Espoo) luovut­taisi sen voiton­mak­si­moin­tiko­hteek­si luon­nol­lista monopolia.

  14. “Ei kai kukaan hul­lu (pl. Espoo) luovut­taisi sen voiton­mak­si­moin­tiko­hteek­si luon­nol­lista monopolia.”

    No, mik­si Espoon vihreät (muu­toin fik­su Kasvi mukaan luet­tuna) äänes­tivät tämän puolesta?

  15. For­tu­min ydin­läm­pö on vain tärp­pi, jot­ta saataisi­in plus­pis­teitä uud­es­ta luvas­ta kilpailtaessa.

    Jos pääkaupunkiseu­tua halut­taisi­in läm­mit­tää ydin­voimalan lauhdeläm­möl­lä, ei ole mitään järkeä sijoit­taa laitos­ta Lovi­isaan. Vuosaaari olisi parem­pi vaihtoehto.

    Tai, kuten Pohti­ja kir­joit­ti, Otaniemessä ole­van tutkimus­reak­torin kaverik­si vain läm­pöä tuot­ta­va laitos.

    Jos edes jonkin­laista kil­pailua halut­taisi­in sähkö­markki­noille, tulisi Fin­grid ilman muu­ta ottaa kokon­aan val­tion hal­tu­un ja uusi ydin­voimalalu­pa myön­tää Fennovoimalle.

    Pörssiy­htiö For­tu­min monop­o­liase­maa ei mis­sään tapauk­ses­sa tulisi entis­es­tään vahvistaa.

  16. Luon­nol­lis­es­ta monop­o­lista kiin­ni pitämi­nen, mikä näyt­täisi ole­van syynä Helsin­gin nuiv­aan kan­taan, ei kai voi olla perus­teena sille, että jatke­taan käytän­nössä fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­töä nykyisessä mitas­sa tai ale­taan käyt­tää niiden tilal­la bio­mas­saa, jota tuskin saadaan tuotet­tua riit­tävästi riit­tävän lähel­lä Helsinkiä. 

    Jos ajatel­laan eri hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämistapo­jen kus­tan­nuk­sia ja poten­ti­aale­ja, ydin­läm­pö pääkaupunkiseudul­la on yksi parhaista vai­h­toe­hdoista. Kysymys lie­nee myös siitä, kenen rahoil­la tämän­tyyp­pinen jät­timäi­nen investoin­ti tehdään? Ainakin itse kavah­dan lähtöko­htais­es­ti kepun aja­maa, verovaroin vah­vasti sub­ven­toitua närei­den polttoa.

  17. Osmo Soin­in­vaara:

    “Vain hölmö myy luon­nol­lisen monop­o­lin. (Ter­veisiä Espooseen) Sel­l­aisen ain­oa oikea omis­ta­ja ovat asiakkaat. ”

    Sinivihreä:

    Olenkin oikein odot­tanut tilaisu­ut­ta olla täysin samaa mieltä blogin­pitäjän kanssa. Tuos­sa se nyt on.

    Osmo Soin­in­vaara:

    “Jos Helsin­ki päätet­täisi­in läm­mit­tää ydin­voimal­la, Lovi­isaan ei ole ollenkaan oikea paik­ka voimalaitok­selle. Yksinker­tais­in­ta olisi sijoit­taa pelkkä ydinkäyt­töi­nen vedenkeitin keskelle Helsinkiä.”

    Sinivihreä:

    Uud­is­tan van­han ehdo­tuk­seni Lauttasaaresta.

  18. Osmo Soin­in­vaara: “Vain hölmö myy luon­nol­lisen monopolin.”

    Vain hölmö ei myy luon­nol­lista monop­o­lia mis­tään hinnasta.

  19. Halu­aisin nähdä kus­tan­nus­laskel­mat. Put­ki Lovi­isas­ta asti Helsinki­in mak­sa­nee aika taval­la. Jos tarkoi­tus on läm­mit­tää myös Espoo, niin pitää yhdis­tää eri kaukolämpöverkkoja.

    Hiilivoimal­la sähkön sivus­sa tuotet­tu kaukoläm­pö on niin hal­paa, että put­ki Lovi­isas­ta Helsinki­in voi olla liian kallis. Pitäisi harki­ta ydin­voimalan sijoit­tamista vaikka­pa Sipooseen.

    Osmon main­in­ta “puh­taas­ta ja edullis­es­ta” maakaa­sus­ta ei pidä paikkaansa. Maakaa­sun hin­ta on osit­tain sidot­tu öljyyn ja Euroopas­sa on pula maakaa­sus­ta. Edullista se ei siis ole. Maakaa­su ei myöskään ole puh­das­ta, vaan jonkin näkemäni laskel­man mukaan tuot­taa koko tuotan­toketjus­sa enem­män kasvi­huonekaa­su­ja (eri­tyis­es­ti metaa­nia) kuin hiilivoima. Mil­loin Helsin­ki tekee järkevästi ja muut­taa maakaa­su­voimalat hiilivoimaloiksi?

  20. Kun puhun puh­taas­ta ja edullis­es­ta maakaa­sus­ta, tarkoi­tan puh­taudel­la puh­taut­ta suh­teessa kivi­hi­ileen ja edullisu­udel­la Helsin­gin mak­samaa hin­taa, en maailmanmarkkinahintaa.

  21. En heti löytänyt webistä Helsin­gin Ener­gian mak­samaa hin­taa maakaasusta.

    Hiilen spot-hin­ta maail­man­markki­noil­la on nyt noin $70/tonni, eli noin 10 euroa/MWh läm­pöä. Maakaa­sun spot-hin­ta Euroopas­sa on noin 23 euroa/MWh.
    http://www.apxgroup.com/?id=86

    Saako Helsin­gin Ener­gia maakaa­sun peräti puoleen hin­taan Euroopan spot-hinnasta?

  22. Helsin­ki ei osta maakaa­sua spot-mark­knoil­ta. En tiedä olisiko se edes mah­dol­lista, kun put­ki tulee vain yhdestä suun­nas­ta. Helsingillä on maakaa­sus­ta kiin­teähin­tainen sopimus, jon­ka hin­ta periy­tyy jostain 1990-luvun alusta. 

    Täy­tyy myös muis­taa, että maakaa­sus­ta tulee ener­giayk­sikköä kohden huo­mat­tavasti enem­män sähköä kuin kivihiilestä.

  23. Ener­giayk­sikköä kohti maakaa­sus­ta voi tul­la yhtä paljon, tai enem­män kasvi­huonepäästöjä kuin hiilestä. Kuka arvaa syyn?

  24. Melkoisen mie­lenki­in­toista miet­tiä mah­dol­lisen Nato-jäsenyy­den vaiku­tus­ta Helsin­gin mak­samaan maakaa­sun hin­taan. Muutenkin veikkaisin, että Venäjän intres­sis­sä olisi myy­dä kaa­sua kaikille mah­dol­lisim­man hyvään hin­taan, joten hin­nan kehi­tyk­sen suh­teen ei liene syytä olla liian optimistinen.

    Osmon merk­in­tä läm­mön­si­ir­rosta proomuil­la oli muuten mielestäni hieno esimerk­ki “out­side the box” ‑ajat­telus­ta.

  25. Onko Helsin­gin Ener­gian mak­sama hin­ta maakaa­sus­ta liike­salaisu­us, kun hin­taa ei hel­posti netistä löydä?

    Tuo­hon Kaj Luukon kysymyk­seen löysin vas­tauk­se­na tämän Mart­ti Tiurin arvion:

    http://217.71.145.20/TRIPviewer/temp/TUNNISTE_KK_974_1996_fi.html

    “Maakaa­su tuot­taa ener­gia­sisältöön näh­den 60 % kivi­hi­ilen ja 72 % öljyn hiilid­iok­sidipäästöistä. Lisäk­si maakaa­sukent­tien hiilid­iok­sidipäästöt ovat huo­mat­ta­vat. Esimerkik­si Nor­jas­sa raa­ka maakaa­su sisältää 10 % hiilid­iok­sidia, joka erote­taan ja päästetään ilmake­hään. Myös maakaa­sun pump­paami­nen putk­istossa kulut­taa huo­mat­tavasti ener­giaa, jon­ka hiilid­iok­sidipäästöt on otet­ta­va huomioon. Edelleen metaanivuodot maakaa­suken­til­lä ja putk­istossa ovat melkoiset mm. Venäjäl­lä. Metaani on paljon hiilid­iok­sidia voimakkaampi kasvi­huonekaa­su. Maakaa­sun ilmas­to­vaiku­tus ei siis ole paljon pienem­pi vaan korkein­taan jonkin ver­ran pienem­pi kuin öljyn ja kivihiilen.

    Sähkön­tuotan­nos­sa maakaa­su­voimalan hyö­ty­suhde saadaan 10 % parem­mak­si kuin kivihiilivoimalan…”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.