Fortum Oy hakee lupaa kolmannelle ydinreaktorille Loviisaan. Yhtiön tarkoituksena on vetää samalla Loviisasta kaukolämpötunneli Helsinkiin ja lämmittää Helsinki ydinlämmöllä Asiaan liittyy muutama ongelma.
Pitäisi sopia lämmön hinnasta ja koko voimalan käyttöiän ajaksi. Fortum ei ole käyttäytynyt erityisen hyvin saatuaan hinnoittelumonopolin Espoossa. Vain hölmö myy luonnollisen monopolin. (Terveisiä Espooseen) Sellaisen ainoa oikea omistaja ovat asiakkaat. Hinnan pitäisi olla se, mitä lämpö maksaa lähtiessään Helenin voimalasta, ei se, millä sitä myydään nyt asiakkaille. Helsingin Energiahan on asiakkaidensa omistama.
Kuka on vastuussa varavoimasta, jos ydinvoimala joudutaan pysäyttämään paukkupakkasilla?
Jos Fortumin voimalan tarkoituksena on korvata Helsingin tuhannen megawatin (sähköteho) voimalat, se ei tuottaisi nettomääräisesti sähköä valtakunnan verkkoon. Näin ollen se ei oikeastaan kilpailisi muiden ydinvoimahakemusten kanssa.
Jos Helsinki päätettäisiin lämmittää ydinvoimalla, Loviisaan ei ole ollenkaan oikea paikka voimalaitokselle. Yksinkertaisinta olisi sijoittaa pelkkä ydinkäyttöinen vedenkeitin keskelle Helsinkiä. Ruotsalaiset kehittivät joskus Secure-nimistä laitosta. Se on niin paljon voimalaitosta yksinkertaisempi, että sen sijoittaminen lähelle asutusta ei ole ongelma — siis jos ylipäänsä pitää ydinvoimaa ongelmattomana.
1. Onkohan tuohon jotain lähdettä, näin Hesarin uutisen että Fortum haluaisi tehdä kaukolämpöä, mutta ei siinä ollut mitään mainintaa siitä että mihin. Jos tarkoitus on lämmittää Loviisaa ja ehkä Kotkaa niin tämä on melko marginaalista puuhastelua.
2. Jos ydinkaukolämpö on niin ongelmatonta, niin minkä takia Loviisassa tuotetaan kaukolämpö polttoöljyllä?
3. Hyväksyn uuden ydinvoimalan jos se oikeasti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. En ole vaan oikein vakuuttunut että yhteistuotannon korvaaminen ydinvoimalla on kovin järkevää, ilman niitä kausivaihtelun vaatima sähkö tehdään hiililauhteella, ylijäämälämpöä ei vaan käytetä mihinkään. Pelkkkää lämpöä tuottava ydinvoimala on samasta syystä huono idea. Kuinka suuren osan hiilenpiiltosta kaukolämmittävä ydinvoimala oikeasti korvaisi?
4. Jos tuollainen kuitenkin tehdään, niin luontevaa olisi että Helen ja Vantaan Energia olisivat osaomistaja. Toistaiseksi Helen on pitänyt lämmön siirtoa Loviisasta teknistaloudellisesti mahdottomana.
5. Tälläisilla heitoilla saa hullun maineen, muttaa siitäkin huolimatta, oikea paikka Helsinkiä lämmitävälle ydinvoimalalle olisi keskellä Suomenlahtea, mielellään meren alla. Virolaiset ovat olleet kiinnostuneita yhteisvoimalasta Suomalaisten kanssa ja myös Tallinnassa on kaukolämpöverkko, jolloin kaukolämmön asiakkaitakin olisi enemmän. 40 km Helsingistä on riittävä varoetäisyys, mutta huomattavasti paljon lähempänä kuin Loviisa. Samalla tehtäisiin Tallinna-tunneli, tekosaari jolla tai jonka alla voimala on toimisi myös huoltoväylänä. Vara- ja huippukuormayksikköinä voisi toimia nykyiset voimalat Tallinnassa ja Helsingissä.
Vielä yksi juttu: Helenin kaksi hiilivoimalaa ovat isoja teollisuuslaitoksia lähes keskellä kaupunkia. Niiden arvo kiinteistöjalostettuna lienee jotain puoli miljardia, ja käsittääkseni ne alkavat olla käyttöikänsä päässä 2020-luvulla. Jos tuo kaukolämpöydinvoimala korvaa ne, niin tämä pitää laskea tulopuolelle, Helen voisi periaatteessa pitkälti rahoitta oman mahdollisen osuutensa ihan kiinteistömyynnillä. Ja jos se ei korvaa niitä, niin herää kysymys mitä tuolla virityksellä ylipäänsä tekee.
Tämän jälkeen Helsingin energian tuotanto olisi muuten lähes kokonaan venäläisen maakaasun (Vuosaari) ja käsittääkseni venäjällä rikastetun uraanin varassa. No, kai niitä voi hätätilassa muualtakin ostaa.
Kyllä se venäläinen maakaasu jäisi pois, jos kaukolämpö tehdään ydinvoimalla. Helsinki olisi voinut siirtyä kokonaan puhtaan ja edullisen maakaasun käyttöön, mutta ei uskaltanut huoltovarmuussyistä. Sen takia ei myöskään tulla jättäytymään reistailevan ydinvoimalan varaan.
Todella mielenkiintoinen ja ilahduttava tieto, mikäli tämä Fortumin suunnitelma ydinkaukolämmön osalta pitää paikkaansa. Itse en ole vielä lyönyt 100% kantaani lukkoon, mutta mitä enemmän asiaan tutustun, sitä paremmalta tuo ratkaisu vaikuttaa. Toki ensin pitää selvittää tämä vaikein kysymys, eli varavoima. Tärkeintä on, että avataan keskustelu!
Muutama tarkennus Oden ja Pyyluoman kirjoituksiin.
-Tuo uusi ydinvoimala tuottaisi enemmän sähköä kuin kolme Helsingin voimalaa yhteensä. Helsingin voimaloiden sähköteho on 630+220+160 = 1010MW, uuden ydinvoimalan noin 1400MW. Tämä siis mikäli 1600MW kokoinen voimala muutetaan tuottamaan kaukolämpöä: tällöin sähköntuotanto tippuu 200MW, mutta kaukolämpöä pusketaan 1200MW. Samalla teho nousee 36%–>60%.
-Mikäli ydinvoimala korvaisi Helsingin hiilivoimalat, tippuisi Helsingin kasvihuonepäästöt parhaimmillaan melkein puoleen nykyisestä: lämmitys vastaa 50% päästöjä. Tämä olisi merkittävä päästövähennys myös maanlaajuisesti. Toki pitää muistaa, ettei ydinsähkö/lämpökään ole päästötöntä.
-Olen Pyyluoman kanssa samaa mieltä: Helenin tulisi olla projektissa mukana omistajan ominaisuudessa.
-Pyyluoman kommentti hiilivoimaloiden maiden arvosta on relevantti ja turhan vähälle huomiolle jäänyt pointti. Itse pohtisin myös sitä, voisiko näitä voimaloita – tai ainakin toista niistä – pitää varavoimana ydinvoimalan vikojen varalla. Tämä merkisisi lähinnä sitä, että voimala olisi käyttövalmiina ja varastossa muutaman kuukauden polttoaine, mutta käytössä vain hätätilanteessa. Kalliiksihan tämä tulisi, mutta mikäli tällä saisi ratkaisun varavoimaongelmaan, olisi se sen arvoista.
Kirjoitin muuten ydinkaukolämmöstä blogimerkinnän kunnallisvaalien alla:
http://thexder82.livejournal.com/13849.html
Ode, maakaasun polttokaasut voi näyttää puhtailta, mutta se on fossiilinen polttoaine.
Nuket sensijaan on päästöttömiä eivätkä kuormita ilmakehää. Polttoaineiden jäte on ainoa dilemma.
Jos kattoo historiaa, en haluaisi nojata venäjän energiaan — nootit kun ei paljon lämmitä sydäntalvella, oli syy mikä tahansa.
Jonninen, muuten OK, mutta Helenin voimaloiden sähköteho on 0 — 1000MW (lämpöteho kai suurin piirtein saman verran päälle) tarpeen mukaan. Tuo ydinvoimala puskisi 1400MW/1600MW 24/7 kesät talvet. Pahoittelen jankutustani, mutta tämä on kaikkea muuta kuin triviaali ero.
Helsingin alueella käytetään sähköä keskimäärin n. 500MW tunnissa, ja Helen tuottaa muistaakseni reilusti enemmän (terawattitunti tai pari), siksi että huipputeho menee muualle. Käytännössä kaukolämmitetyn Helsingin sähkönkulutus ei ole niin säästä riippuvaista. Tästä syystä puolen hiilidioksidipäästöistä laskeminen kaukolämmölle on vähän typerää, kaukolämpö on hukkatuotteen käyttöä.
Jos ja kun Loviisan ydinvoimala muunnetaan 1600 MW:n sähkövoimalasta kombivoimalaksi, niin puuttuva 400 MW. sähköteho täytyy tuottaa jollain muulla tavalla. Kuljtusmatka on pitkä. 70 km:n tunneli on osapuilleen (4 m leveänä) 280 000 m² = 10.000 luolaparkkipaikkaa, verratakseni toiseen tällä palstalla käytyyn keskusteluun.
“5. Tälläisilla heitoilla saa hullun maineen, muttaa siitäkin huolimatta, oikea paikka Helsinkiä lämmitävälle ydinvoimalalle olisi keskellä Suomenlahtea, mielellään meren alla. Virolaiset ovat olleet kiinnostuneita yhteisvoimalasta Suomalaisten kanssa ja myös Tallinnassa on kaukolämpöverkko, jolloin kaukolämmön asiakkaitakin olisi enemmän. 40 km Helsingistä on riittävä varoetäisyys, mutta huomattavasti paljon lähempänä kuin Loviisa. Samalla tehtäisiin Tallinna-tunneli, tekosaari jolla tai jonka alla voimala on toimisi myös huoltoväylänä. Vara- ja huippukuormayksikköinä voisi toimia nykyiset voimalat Tallinnassa ja Helsingissä.”
No, monet hyväkin ideat ovat alkuunsa tyrmätty houreina ja mahdottomuuksina, joten visioinnissa voi, mielestäni, testata “hullujakin” ideoita.
Kuitenkin… tuo meren alle rakennettava ydinvoimala on tyrmättävissä jo merenkulullisin perustein.
Rakennetaisi se sitten pohjan alle tai sille em. mainitulle keinosaarelle, niin ei onnistu.
Paikka on 40 — 80 metriä syvää ja siihen keinosaaren rakentaminen niin, että se kestää massiivisimmankin aluksen törmäyksen on, jos ei mahdotonta niin käytännössä kuitenkin.
Toinen asia vielä on, että paikka on keskellä suomenlahden vilkkainta kauppa-alusreittiä/risteämää eikä tuohon visioituun, pohjan alla olevan laitoksen, huoltotunneliin pelkkä “liikenneympyrä” riitä.
Olisi hienoa jos ydinvoimaloita alettaisiin vihdoin ja viimein käyttämään kaukolämmön tuotantoon. Kannattaa muistaa, että esim. Olkiluoto3:sta tulee menemään 2700 MW teholla lämpöenergiaa hukkaan jatkuvalla syötöllä (mikä on kyllä melkoista energian tuhlausta).
Parempi olisi saada keskusteluun mukaan esim. entisiä Imatran Voiman tutkimuisinsinöörejä jotka löisivat madon luvut pöytään, että mitä
mikäkin voimalatyyppi maksaa millekin taholle ja millekin käyttötavalle.
Poliittiset pohdinnat voimaloiden ympärillä tuntuvat lähinnä koomisilta.
Ydinkaukolämpö kuulostaa (edelleen) erinomaiselta idealta (hyötysuhteen nosto, ei hiilidioksidipäästöjä). Pitkä kaukolämpötunneli toimii myös 1 vrk “akkuna” kaukolämmölle seisokkien varalta.
Jos Ode on huolissaan ydinkaukolämmön hinnasta, itse olisin vielä enemmän huolissani maakaasun (ja muiden fossiilisten polttoaineiden) hinnasta ja saatavuudesta (Nord ja Stream ja South Stream + Saksan energiapoliittiset sekoilut). Fossiilisten polttoaineiden hintojen keulimistaipumuksesta saatiin esimakua jo viime syksynä.
Uskoisin, että Fortumiakin houkuttaisi pitkäaikainen sopimus, jossa kaukolämmön hinnan tuottoprosentti vakioitaisiin. Kannattaa myös pitää mielessä, että valtio omistaa edelleen enemmistön ko. lafkasta, joten rahoista edes osa palautuisi yhteiseen kassaan.
Parempi olisi ehkä tehdä Otaniemen jo olemassa olevan tutkimusydinvoimalan viereen uusi, lämmityskäyttöön tarkoitettulaitos (http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/tutkimusreaktorit/fi_FI/tutkimusreaktorit/).
Lämmön kuljetusmatka olisi paljon lyhyempi ja kustannukset siis pienemmät. Espoo, Helsinki ja Vantaa voivat omistaa sen keskenään. Riski tuskin on paljon kummempi, kuin jo olemassa olevalla on. Kokokin voi olla paljon Fortumin kaavailemaa pienempi. Siis kun se on vain lämmityskäyttöön.
Talvella tarvitaan lämpöä eniten, mutta miten kesällä tarpeen vähetessä? Tehdäänkö sähköä sitten enemmän ja mihin se pannaan, kun sähkönkin tarve on kesällä pienempi?
Jos se tehdään, niin Espooseen on Loviisasta matkaa n 100km, eli läpöputket voisi vetää myös Kotkaan (46km), Kouvola/Kuusankoskelle (65km), Lahteen (79km) ja niukin naukin jopa Lappeenrantaan (140km) ja Hämeenlinnaan (140km).
Samallahan sitä muuten voisi vetäistä kaukolämpöputket meren alle tunnelissa Tallinnaan (etäisyys Helsingistä 84km, asukkaita 400 000) ja yhtä soittoa vaan viereen junarataa. Vinkki Helsingin junaratajohdolle.
Jos siis aletaan panna roimasti rahaa putkiin, niin ei sitten kannata säästellä pikkuhiluja. Tai sitten jokin muu lämmitystapa.
Hetkinen.
Fortum on pörssissä, joten valtiolla ei sen osaomistajana ole oikeutta puuttua firman toimintatapoihin. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön ainoana tarkoituksena on tuottaa hyötyä osakkeenomistajille. Ei kai kukaan hullu (pl. Espoo) luovuttaisi sen voitonmaksimointikohteeksi luonnollista monopolia.
“Ei kai kukaan hullu (pl. Espoo) luovuttaisi sen voitonmaksimointikohteeksi luonnollista monopolia.”
No, miksi Espoon vihreät (muutoin fiksu Kasvi mukaan luettuna) äänestivät tämän puolesta?
Fortumin ydinlämpö on vain tärppi, jotta saataisiin pluspisteitä uudesta luvasta kilpailtaessa.
Jos pääkaupunkiseutua haluttaisiin lämmittää ydinvoimalan lauhdelämmöllä, ei ole mitään järkeä sijoittaa laitosta Loviisaan. Vuosaaari olisi parempi vaihtoehto.
Tai, kuten Pohtija kirjoitti, Otaniemessä olevan tutkimusreaktorin kaveriksi vain lämpöä tuottava laitos.
Jos edes jonkinlaista kilpailua haluttaisiin sähkömarkkinoille, tulisi Fingrid ilman muuta ottaa kokonaan valtion haltuun ja uusi ydinvoimalalupa myöntää Fennovoimalle.
Pörssiyhtiö Fortumin monopoliasemaa ei missään tapauksessa tulisi entisestään vahvistaa.
Luonnollisesta monopolista kiinni pitäminen, mikä näyttäisi olevan syynä Helsingin nuivaan kantaan, ei kai voi olla perusteena sille, että jatketaan käytännössä fossiilisten polttoaineiden käyttöä nykyisessä mitassa tai aletaan käyttää niiden tilalla biomassaa, jota tuskin saadaan tuotettua riittävästi riittävän lähellä Helsinkiä.
Jos ajatellaan eri hiilidioksidipäästöjen vähentämistapojen kustannuksia ja potentiaaleja, ydinlämpö pääkaupunkiseudulla on yksi parhaista vaihtoehdoista. Kysymys lienee myös siitä, kenen rahoilla tämäntyyppinen jättimäinen investointi tehdään? Ainakin itse kavahdan lähtökohtaisesti kepun ajamaa, verovaroin vahvasti subventoitua näreiden polttoa.
Osmo Soininvaara:
“Vain hölmö myy luonnollisen monopolin. (Terveisiä Espooseen) Sellaisen ainoa oikea omistaja ovat asiakkaat. ”
Sinivihreä:
Olenkin oikein odottanut tilaisuutta olla täysin samaa mieltä bloginpitäjän kanssa. Tuossa se nyt on.
Osmo Soininvaara:
“Jos Helsinki päätettäisiin lämmittää ydinvoimalla, Loviisaan ei ole ollenkaan oikea paikka voimalaitokselle. Yksinkertaisinta olisi sijoittaa pelkkä ydinkäyttöinen vedenkeitin keskelle Helsinkiä.”
Sinivihreä:
Uudistan vanhan ehdotukseni Lauttasaaresta.
Osmo Soininvaara: “Vain hölmö myy luonnollisen monopolin.”
Vain hölmö ei myy luonnollista monopolia mistään hinnasta.
Haluaisin nähdä kustannuslaskelmat. Putki Loviisasta asti Helsinkiin maksanee aika tavalla. Jos tarkoitus on lämmittää myös Espoo, niin pitää yhdistää eri kaukolämpöverkkoja.
Hiilivoimalla sähkön sivussa tuotettu kaukolämpö on niin halpaa, että putki Loviisasta Helsinkiin voi olla liian kallis. Pitäisi harkita ydinvoimalan sijoittamista vaikkapa Sipooseen.
Osmon maininta “puhtaasta ja edullisesta” maakaasusta ei pidä paikkaansa. Maakaasun hinta on osittain sidottu öljyyn ja Euroopassa on pula maakaasusta. Edullista se ei siis ole. Maakaasu ei myöskään ole puhdasta, vaan jonkin näkemäni laskelman mukaan tuottaa koko tuotantoketjussa enemmän kasvihuonekaasuja (erityisesti metaania) kuin hiilivoima. Milloin Helsinki tekee järkevästi ja muuttaa maakaasuvoimalat hiilivoimaloiksi?
Kun puhun puhtaasta ja edullisesta maakaasusta, tarkoitan puhtaudella puhtautta suhteessa kivihiileen ja edullisuudella Helsingin maksamaa hintaa, en maailmanmarkkinahintaa.
En heti löytänyt webistä Helsingin Energian maksamaa hintaa maakaasusta.
Hiilen spot-hinta maailmanmarkkinoilla on nyt noin $70/tonni, eli noin 10 euroa/MWh lämpöä. Maakaasun spot-hinta Euroopassa on noin 23 euroa/MWh.
http://www.apxgroup.com/?id=86
Saako Helsingin Energia maakaasun peräti puoleen hintaan Euroopan spot-hinnasta?
Helsinki ei osta maakaasua spot-markknoilta. En tiedä olisiko se edes mahdollista, kun putki tulee vain yhdestä suunnasta. Helsingillä on maakaasusta kiinteähintainen sopimus, jonka hinta periytyy jostain 1990-luvun alusta.
Täytyy myös muistaa, että maakaasusta tulee energiayksikköä kohden huomattavasti enemmän sähköä kuin kivihiilestä.
Energiayksikköä kohti maakaasusta voi tulla yhtä paljon, tai enemmän kasvihuonepäästöjä kuin hiilestä. Kuka arvaa syyn?
Melkoisen mielenkiintoista miettiä mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutusta Helsingin maksamaan maakaasun hintaan. Muutenkin veikkaisin, että Venäjän intressissä olisi myydä kaasua kaikille mahdollisimman hyvään hintaan, joten hinnan kehityksen suhteen ei liene syytä olla liian optimistinen.
Osmon merkintä lämmönsiirrosta proomuilla oli muuten mielestäni hieno esimerkki “outside the box” ‑ajattelusta.
Onko Helsingin Energian maksama hinta maakaasusta liikesalaisuus, kun hintaa ei helposti netistä löydä?
Tuohon Kaj Luukon kysymykseen löysin vastauksena tämän Martti Tiurin arvion:
http://217.71.145.20/TRIPviewer/temp/TUNNISTE_KK_974_1996_fi.html
“Maakaasu tuottaa energiasisältöön nähden 60 % kivihiilen ja 72 % öljyn hiilidioksidipäästöistä. Lisäksi maakaasukenttien hiilidioksidipäästöt ovat huomattavat. Esimerkiksi Norjassa raaka maakaasu sisältää 10 % hiilidioksidia, joka erotetaan ja päästetään ilmakehään. Myös maakaasun pumppaaminen putkistossa kuluttaa huomattavasti energiaa, jonka hiilidioksidipäästöt on otettava huomioon. Edelleen metaanivuodot maakaasukentillä ja putkistossa ovat melkoiset mm. Venäjällä. Metaani on paljon hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Maakaasun ilmastovaikutus ei siis ole paljon pienempi vaan korkeintaan jonkin verran pienempi kuin öljyn ja kivihiilen.
Sähköntuotannossa maakaasuvoimalan hyötysuhde saadaan 10 % paremmaksi kuin kivihiilivoimalan…”