Euron hin­ta dol­lareis­sa ylit­ti ensim­mäi­nen ker­ran 1,60:n rajan, ben­san gal­lon­ahin­ta New Yorkin pörssis­sä ylit­ti kol­men dol­lar­in rajan ja öljyn hin­takin meinasi ylit­tää 1,20 tehden kuitenkin vuosi­tuhan­nen kärkino­teer­auk­sen 119,90.

Järkyt­tävästä bus­si­tur­mas­ta Espan­jas­sa, kuolleen tytön viimei­sistä sanoista ja kuollei­den kaverusten viimeis­es­tä illal­lis­es­ta olemme saa­neet lukea yllin kyllin.  Val­tio­ta on vaa­dit­tu tuke­maan uhrien ja loukkaan­tunei­den kotikun­tia onnet­to­muu­den jälk­i­hoi­dos­sa. Tähän min­ul­la ei ole mitään san­ot­tavaa. Tap­atur­mainen kuole­ma on aina järkyt­tävä asia.

Mut­ta, mutta:

Yhdek­sän kuol­lut­ta on tieli­iken­teeltä tavanomainen viikon sato. Tähän me olemme vain niin tot­tuneet, että emme lok­sauta kor­vaamme emmekä vaa­di val­ti­ol­ta tuk­i­toimia uhrien kotikun­nille. Maantiekuolemista ainakin puo­let olisi estet­tävis­sä pienin uhrauksin, mut­ta niihin me emme ole valmiita.

Kun vil­jan maail­man­markki­nahin­ta on kaksinker­tais­tunut on tämä radiouutis­ten mukaan johtanut myös pel­lon hin­nan nousu­un niin, että Pirkan­maal­la tavalli­nen hin­ta on noin 6600 euroa hehtaar­il­ta. Tässä ei pitäisi olla kenellekään mitään yllät­tävää. Se mikä ei mah­du kaupunki­laisjär­keen on, ettei tämä herätä päät­täjis­sä aja­tus­ta laskea hehtaaritukia.

Hehtaar­itu­ki ei ole tukea vil­je­lylle vaan pel­lon omis­tamiselle. Jos hehtaar­itu­ki on 100 euroa hehtaar­il­ta, nos­taa se viiden pros­entin korkokan­nal­la las­ket­tuna pel­to­he­htaarin hin­taa 2000 eurol­la, alem­mal­la korkokan­nal­la lask­ien vähän enem­män. Jat­ka lukemista “Vil­jan hin­ta ja pellon”

Edelli­nen viestiketju venyi niin pitkäk­si, että aloi­tan uuden.

Vähän käsit­tei­den määrit­te­lyä, kos­ka  mon­et ketjun väit­te­ly­istä joh­tu­i­v­at siitä, että kir­joit­ta­jil­la oli eri sisältö käyt­tämilleen ter­meille. Jat­ka lukemista “Vielä päästökiintiöistä”

Lentokonei­den hiilid­iok­sidipäästöjä koskevas­sa keskustelus­sa heit­et­ti­in aja­tus henkilöko­htais­es­ta päästöki­in­tiöstä, joka olisi jokaiselle yhtä suuri. Tätä pidet­ti­in parem­pana kuin hiilid­iok­sidi­veroa, kos­ka se merk­it­sisi, että rikas voi porskut­taa kuten nyt ja köy­hä joutuu uno­hta­maan etelänlomansa.

Aja­tus jakaa jokaiselle tiuk­ka päästöki­in­tiö, jon­ka sää käyt­tää talon­sa läm­mit­tämiseen tai suihkukoneel­la lentelyyn,tuntuu loogiselta, mut­ta se ei ole hyv­in­voin­ti­te­o­reet­tis­es­ti tehokas. Jat­ka lukemista “Jokaiselle oma päästökiintiö?”

Blogi­ni tämän vuo­den kävi­jämäärä ylit­ti per­jan­taina sadan tuhan­nen rajan. Kävi­jöitä on viikoit­tain keskimäärin 8 000. Tämä motivoi kirjoittamaan.

Min­ut oli val­tu­utet­tu val­it­se­maan paras inno­vaa­tio­jour­nal­is­min jut­tu palkit­tavak­si Inno­vaa­tioki­teel­lä. Itsel­lenikin häm­mästyk­sek­si päädyin Maaseudun Tule­vaisu­udessa julka­istu­un Tar­ja Hal­lan uttuun “Huomisen lihaa kas­vate­taan lab­o­ra­to­ri­ois­sa”. Jutus­sa oli paljon ansiokas­ta, muun muas­sa tieto, että lihanku­lu­tus Kiinas­sa on jo kolminker­tais­tunut 15 kilo­sta 50 kilo­on henkeä kohden vuodessa. Suomes­sa kulu­tus on noin 72 kiloa, joten kiinalaiset hen­git­tävät jo niskaan. Viidenkymme­nen kilon rajan Suomen lihanku­lu­tus ylit­ti joskus 1970-luvun alus­sa. Tämä tarkoit­taa, että lihanku­lu­tus on nous­sut Kiinas­sa 50 mil­jardil­la kilo­l­la, määräl­lä, joka vas­taa jotakuinkin EU:n koko lihanku­lu­tus­ta. Tämä selit­tää hyvin vil­jan­hin­to­jen nopean kasvun. Jat­ka lukemista “Kiinalais­ten lihanhimot”

Kuun­telin Ylen ykkös­es­tä ohjel­maa kulut­ta­jakarku­ru­ud­es­ta. Sen juon­nos­sa toimit­ta­ja ihmetteli, mik­si lentolip­pu Kajaani­in mak­saa enem­män kuin New Yorkiin,vaikka New Yorkissa piipah­ta­va tuot­taa neljä ton­nia hiilid­iok­sidia. Lentoli­ikenne on suuri ilman­pilaa­ja, mut­ta sen kauhis­telu ei oikeu­ta levit­tämään väärää tietoa. Jat­ka lukemista “Ympäristöli­ike voisi päivit­tää tietonsa”