Yle on huomannut, että Kehittyvien maakuntien Suomi on rahoittaessaan kansanedustajaehdokkaita tullut rahoittaneeksi myös merkittäviä kunta- ja maakuntatason päättäjiä. Pettymyksekseni havaitsin, että he ovat osanneet listata vain läpi päässeiden kuntakytkökset. Paljon mielenkiintoisempaa on, että rahoitettu on myös ehdokkaita, joilla ei ole ollut mitään mahdollisuutta eduskuntaan, mutta kunnallista ja maakunnallista valtaa on. Huolellisempaa työskentelyä, YLE.
Uusi liikennemerkki
Pyöräilykausi on alkanut ja takana on 900 km. Eräs asia minua harmittaa. Pakolliset pyörätiet. Helsingissä on paljon hyviä pyöräteitä ja sitten huonoja ja täysin turhia. Sellaisia jalkakäytävästä lohkaistuja, jotka pakottavat pyörän pysähtymään joka risteyksessä, eikä siinä välilläkään voi matkavauhtia ajaa. Ajoradalla ajaisi vauhdikkaammin ja turvallisemmin. Jos kaupunki on laittanut pyörätien sunnuntaipyöräilijälle, sitä pitäisi periaatteessa työmatkapyöräilijänkin käyttää, vaikka se ei hänelle sovi lainkaan. Jatka lukemista “Uusi liikennemerkki”
Kunnallisvaaleihin
Pitkän jahkaamisen jälkeen olen päättänyt asettua ehdokkaaksi syksyn kunnallisvaaleissa Helsingissä. Helsingin kehittäminen on minulle aina ollut intohimo. Nyt siinä näyttää jotain tapahtuvankin, enkä mitenkään malta olla siitä sivussa. Jatka lukemista “Kunnallisvaaleihin”
Jan Vapaavuoresta tulee kohta pyhimys
Uutiset vaalirahoituksesta ja sen kytkennöistä kaavoitukseen käyvät yhä vain herkullisemmiksi. Jan Vapaavuorella ei voisi mennä paremmin — eikä Vihdin Ideaparkilla huonommin. Enää lehdistän pitäisi selvittää vaalirahoituksen yhteydet tähän perintövero pois perheyrityksiltä ‑hankkeeseen.
Muistaako joku vielä, miksi Ilkka Kanervan piti erota?
Pääkaupunkiseudun tariffijärjestelmä
Edellinen keskustelu siirtyi niin voimakkaasti pääkaupunkiseudun tariffijärjestelmään, että on syytä tehdä siitä oma postauksensa. Miten tariffit pitäisi seudulla määrätä?
Liikennettä ajatellen kuntarajoihin perustuva tariffijärjestelmä on hölmö,koska kuntarajat ovat niin oudon muotoisia. Ne ovat kuitenkin varsin perusteltuja maksajia ajatellen. Periaatteena on, että jokainen kunta maksaa omien kuntalaistensa alennukset. Jos tariffiraja laitettaisiin kunnan sisälle niin, että esimerkiksi Tapiola liitettäisiin Helsingin tariffialueeseen ja muu Espoo pysyisi omanaan, muualla Espoossa asuvat kysyisivät oikeutetusti, miksi he joutuvat subventoimaan tapiolalaisten halvempia matkoja. Jatka lukemista “Pääkaupunkiseudun tariffijärjestelmä”
Kenen pitää maksaa raiteet
Leikitään yhä utopian rakentamista. Se on hyödytöntä, mutta hauskaa.
Nimimerkki tpyyluoma kirjoitti edellisessä ketjussa, että Viikkiläiset eivät olisi erityisen iloisia, jos metromatka Vuosaaresta keskustaan hinnoiteltaisiin muuttuvien kustannuksen mukaan (taitaisi olla noin 50 senttiä/matka) mutta bussimatka Viikistä keskustaan maksaisi neljä kertaa enemmän.
Ei se olisikaan oikein, koska kaikki helsinkiläiset ovat osallistuneet metron rahoitukseen. Jatka lukemista “Kenen pitää maksaa raiteet”
Tuki busseille vai vero autoille?
Me tuemme kaupungeissa joukkoliikennettä, jotta ihmiset eivät turvautuisi autoihinsa ja ruuhkauttaisi koko liikennettä. Henkilöautosta on suuremmat ulkoiset haitat kuin busseista. Näin tukea perustellaan.
Tämä on periaatteessa väärin. Bussista ei ole ulkoista hyötyä, vaan pienempi ulkoinen haitta. Vaihtoehdot ovat ulkoisvaikutusten osalta ymmärtääkseni seuraavat, haitallisemmasta haitattomampaan:
Henkilöauto>bussi>ratikka>metro/juna>pyöräily>kävely >sohva. Vähiten ulkoisia liikenteen haittoja syntyy siitä, joka pysyy kotona. Joukkoliikenteen tuki on liikenteen tukea sekin. Se syrjii sekäkävelyä, pyöräilyä että kotona pysymistä. Jatka lukemista “Tuki busseille vai vero autoille?”
Öljyn korkea hinta tukee yksityisautoilua?
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen esittää, että busseille pitää palauttaa polttoainevero, koska menoveden kohonnut hinta nostaa bussiyhtiöiden kustannuksia, mikä lisää paineita nostaa lipunhintoja ja suosii näin yksityisautoilua.
Ei ole aivan yksinkertainen asia, paljonko yhteiskunnan yleensä kannattaa tukea joukkoliikennettä, koska sekin on liikkuvuuden tukemista, mutta esitetty tukimuoto (polttoaineen hinta) on kyllä pöhkö, mutta niin on perustelukin. Jos polttoaineen hinta nousee 20 sentillä litralta, miten tästä seuraa, että henkilöauton käyttö suhteessa joukkoliikenteeseen tulee kannattavammaksi? Silloinhan joukkoliikenteessä tulee matkustajaa kohden kulua enemmän polttoainetta kuin henkilöautolla ajettaessa. Jos näin on, silloin on kai ekologisempaa käyttää sitä autoa.
Tyhmä vaalijärjestelmä
Helsingin yliopiston rehtorinvaalista on tulossa taktiikkapeli. Tarjolla on 12 jokseenkin tasavahvaa kandidaattia ja ehdokas X jolle ei kannattajia löydy. Tämä ehdokas X tekee taktikoinnista mielenkiintoisen. Vaali toimitetaan kaksivaiheisena enemmistövaalina. Oma ehdokas pitää saada toiselle kierrokselle ja tälle vastustajaksi joku tarpeeksi huono.
Riittävän iso vähemmistö – esimerkiksi opiskelijat – voivat ratkaista vaalin ehdokkaan Y voitoksi jakamalla äänensä ehdokkaiden X ja Y kesken saaden aikaan sen, että nämä molemmat tulevat toiselle kierrokselle. Koska ehdokkaalla X ei ole kannatusta, Y voittaa varmasti. Jatka lukemista “Tyhmä vaalijärjestelmä”
Suhteelliset hinnat ja absoluuttinen köyhyys
Aloitan uudella artikkelilla, koska edellinen ketju venähti kovin pitkäksi.
Kysymys suhteellisesta köyhyydestä liittyy siihen, millä indeksillä perusturvaa pitäisi korottaa, hintaindeksillä, palkkaindeksillä tai jollain niiden välimuodolla. Jos sitä korjataan palkkaindeksillä (ansiotasoindeksi) perusturvan varassa elävien elintaso seuraa yleistä elintason nousua. Jos sitä korjataan kuluttajahintaindeksillä, heidän tulojensa ostovoima pysyy periaatteessa ennallaan, mutta he eivät saa mitään korvausta yleisestä elintason noususta. Vuodesta 1990 perusturva on jäänyt jälkeen noin 30 % elintasosta, mutta on periaatteessa säilyttänyt ostovoimansa. Jatka lukemista “Suhteelliset hinnat ja absoluuttinen köyhyys”