Tekijä: Osmo Soininvaara

Vihrei­den puheen­jo­hta­javaal­ista näyt­tää tule­van vähän tyl­sä. Ehdokkai­ta on tasan yksi, Anni Sin­nemä­ki. Tämä on pet­tymys sikäli, että piti kokeil­la suo­raa jäsenäänestys­tä muille malliksi.

Rock-sanoit­ta­ja Sin­nemä­ki ei tun­nu ole­van kaikkien vihrei­den äänestäjien mieleen. Tätä kuvaa se, että moni on ottanut yhteyt­tä jopa min­u­un ja pyytänyt ryhtymään uud­estaan puheen­jo­hta­jak­il­paan. Tiedok­si kaikille: ei ole mitenkään mah­dol­lista, että puheen­jo­hta­ju­udessa ryhdytään vuorottelemaan.

Ei ollut aikanaan min­unkaan mieleeni aikanaan, kun Anni pudot­ti eduskun­nas­ta Pekka Haav­is­ton. Min­ul­la oli sil­loin Annia kohtaan hyvin samat ennakkolu­u­lot kuin monel­la tun­tuu yhä ole­van, mut­ta ne kari­si­vat nopeasti. Jat­ka lukemista “Anni Sin­nemäestä tulee hyvä puheenjohtaja”

Öljyn ja tämän­hetki­nen alen­nus­myyn­ti on paljon voimallisem­paa elvy­tys­tä kuin mihin hal­li­tus on yltänyt. Pelkästään liiken­teen polt­toaineisi­in kuluu nyt vuosi­ta­sol­la kak­si mil­jar­dia euroa vähem­män kuin kesän hinnoilla.

On hyvä, että rahaa ei val­ua öljyn­tuot­ta­ja­maid­en öky­hankkeisi­in, mut­ta ei ole hyvä, että liiken­teen polt­toaineet ovat tilapäis­es­ti näin halpo­ja. Se totut­taa vääri­in kulu­tus­muo­toi­hin, jot­ka kostau­tu­vat, kun öljyn hin­ta taas nousee.  Ben­san ja dieselin vero­ja tulisi korot­taa roimasti ja jakaa tästä syn­tyvät tulot absolu­ut­tis­es­ti yhtä suu­ri­na veronalen­nuksi­na kaikille.  Kahdes­ta mil­jardista tulisi työvoiman kesken jaet­tuna noin 800 euroa vuodessa eli 66 euroa kuus­sa jokaiselle.  Tästä veronalen­nusten jakamis­es­ta tasan olen kir­joit­tanut aiem­minkin: kat­so Oden ver­ou­ud­is­tus. Jat­ka lukemista “Opec elvyt­tää tosissaan”

Val­tio vaatii pienyrit­täjiä pitämään kir­jaa ja tekemään lukuisia eri­laisia ilmoituk­sia vira­nomaisille. Kir­jan­pitoa varten on ole­mas­sa suuri määrä kil­paile­via nyrkkipa­jo­jen laa­timia kir­jan­pito-ohjelmia. jot­ka eivät ymmärtääk­seni oikein kom­mu­nikoi keskenään.

Entä jos val­tio julk­istaisi pienyrit­täjän kir­jan­pito-ohjel­man — sel­l­aisen, joka tek­isi samal­la netis­sä kaik­ki vira­nomais­ten vaa­ti­mat ilmoituk­set ja mak­saisi net­ti­pankin kaut­ta ennakon­pidä­tyk­set ja muut sel­l­aiset. Paljon turhaa työtä säästy­isi. Jat­ka lukemista “Voisiko val­tio julk­istaa kirjanpito-ohjelman?”

Tuo van­ha sanan­lasku on nyt toteu­tunut. SAK-laisen väen työai­ka lyhe­nee lyhen­e­mistään ja akavalaisen pite­nee. Olemme siir­tyneet mie­lenki­in­toiseen tilanteeseen, jos­sa “her­rat” tekevät enem­män työtä kuin “duu­nar­it”.

Kil­pau­rheil­i­ja ei voi jakaa työtään niin, että joku toinen har­joit­telee hänen puolestaan viikon­lop­ut. Monel­la osaamista vaa­ti­val­la alal­la ja eri­tyis­es­ti alal­la, jos­sa kil­pail­laan osaamisel­la, työa­jan lyhen­tämi­nen on han­kalaa, kos­ka kilpilukyky todel­la heikke­nee työa­jan lyhen­tyessä. Kun her­rat eivät voi lyhen­tää työaikaansa, eivät sitä voi duu­nar­itkaan, vaik­ka elin­ta­somme ei juuri lask­isi, vaik­ka duu­nar­i­am­mateis­sa työtä tehtäisi­in selvästi vähem­män. Sik­si duu­nar­i­am­mateis­sa yritetään väk­isin jkek­siä lisää työtä vähän samaan tapaan kuin maat­alo­pus­pooli­ti­ikan pääte­htävä oli aikanaan ja on vähän vieläkin tehdä ruuan tuot­tamis­es­ta mah­dol­lisim­man työlästä. 

Tavarat ja palve­lut syn­ty­i­sivät kyl­lä pienem­mäl­läkin puurtamisella. 

“EU-jäsenyys on ajanut suomen maat­alouden alas” Tuo­ta väitet­tä kuulee tois­tet­ta­van yht­enään, mut­ta mitä sil­lä tarkoite­taan? Ymmärtääk­seni maat­alous­tuotan­non määrä Suomes­sa ei ole alen­tunut, vaan alen­tunut on maatilo­jen ja maanvil­jeli­jöi­den määrä.  Maat­alous­tuotan­non määrää pide­tään niin mie­lenki­in­not­tomana asiana, ettei sen selvit­tämi­nen ole ihan yksinker­taista. Tämä osoit­taa, että tuotan­non tarkoi­tus on tuot­taa työ­paikko­ja sen sijaan, että työn tarkoi­tus olisi tuot­taa tuot­tei­ta. Tämä ei koske vain maat­alout­ta, vaan koko yhteiskun­taa. Sur­raanko meil­lä niitä paperi­ton­ne­ja, jot­ka jäävät tuot­ta­mat­ta, kun paperite­hdas suljetaan?

Työtä tehdään osal­lisu­u­den, ei tuotan­non vuok­si. Sik­si pyrimme koko ajan kek­simään työtä, jota ei oikeas­t­aan tarvit­sisi tehdä. Jat­ka lukemista “Pär­jät­täisi­inkö neljäl­lä tunnilla?”

On tiedet­ty vuosia, että Yhdys­val­tain taloudessa raken­netaan val­tavaa velka­ku­plaa, eikä hei­dän kak­sois­va­jeen­sa voi jatkua lop­ut­tomi­in. Tämän ennustet­ti­in johta­van kysyn­täla­maan, mut­ta ennustet­ta täl­lais­es­ta rom­ah­duk­ses­ta ei ainakaan min­un kuullen kukaan esittänyt.

Tässä on takana rahoi­tus­valvon­nan täy­delli­nen pet­tämi­nen. Tosin joidenkin väit­tei­den mukaan valvo­jat oli­si­vat varoit­ta­neet, mut­ta poli­itikot oli­si­vat vaien­ta­neet hei­dät. Kun hallinto uskoo sokeas­ta Jumalaan ja markki­noi­hin — ei vält­tämät­tä tässä järjestyk­sessä —  ei tarvitse  itse ajatel­la mitään. Jat­ka lukemista “Luot­to­la­ma — luot­ta­mus on lamassa”

Nyt kan­nat­taa vuokra­ta rah­tialus. Viime kesäku­us­sa suuren kuiv­arah­tialuk­sen (cape­size) pörssis­sä noteer­at­tu päivävuokra oli 233 988 dol­lar­ia, nyt sen saa 2364 dol­lar­il­la. Alen­nus­ta 99 %! Jotain se ker­too maail­mankau­pan volyymin muutoksesta.

Tämä on huono uuti­nen  laivan­varus­ta­jille, mut­ta vielä huonom­pi uuti­nen se on niille, jot­ka yrit­tävät myy­dä uusi­in laivoihin moot­tor­e­i­ta (lue Wär­silä diesel). Huono­ja uutisia maail­mal­ta satelee myös niille, jot­ka yrit­tävät myy­dä hisse­jä pil­ven­pi­irtäji­in tai vaik­ka sata­manos­ture­i­ta. Suomen vien­ti on hyvin suh­dan­neherkkää, kos­ka siinä investoin­ti­hyödykkei­den osu­us on suuri. Niin­pä pörssikurssit ovat Suomes­sa laske­neet enem­män kuin esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa. VM aliarvioi täysin elvy­tyk­sen tarpeen.

Ruotsin hal­li­tus onjulkaissut ison infra­paketin, jon­ka ideana on investoi­da lamas­sa ilmas­ton­muu­tos­ta hillit­sevään infraan, kuten ratoi­hin. Suomes­sa Euroopan paras finanssi­min­is­teri elvyt­tää tähän ver­rat­tuna rovoil­la ja luot­taa aivan liikaa silkkaan veroelvytykseen.

VVO halu­aisi rak­en­taa Helsin­gin kan­takaupunki­in vuokrat­alo­ja, joi­hin ei liity autopaikkaa. Nyt autopaik­ka vaa­di­taan joka toista asun­toa kohden. Kos­ka autopaikan hin­ta on noin 35000 euroa, nos­taa se vuokraa 50–100 euroa kuus­sa myös siltä joka toiselta, jol­la ei ole autoa.

Joka toisel­la  helsinkiläisel­lä koti­taloudel­la ei ole autoa. Voiko joku kek­siä perustet­ta sille, että nämä eivät saisi asua talos­sa, jos­sa ei tarvitse mak­saa naa­purin autopaikasta?

Yleen­säkin pitäisi päästä siihen, että asun­to ja autopaik­ka erote­taan toi­sis­taan ja autopaikas­ta mak­se­taan erik­seen. Kek­si­ikö joku perus­teen, mik­si näin ei pitäisi tehdä?

(Tämä kuu­luu sar­jaan Van­ha Vet­er­aani jorisee)

Min­ul­la on hyvin henkilöko­htainen suhde Helsin­gin Asun­to­hank­in­ta Oy:öön, kos­ka se on ensim­mäi­nen suuri aikaansaan­nok­seni Helsin­gin kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa. Yhtiö oli tosin perustet­tu vähän aiem­min, mut­ta pidän henkilöko­htaise­na saavu­tuk­se­nani sen mojo­vaa kasvattamista.

Olin nous­sut kaupung­in­hal­li­tuk­seen vuon­na 1985 vihrei­den ain­oana edus­ta­jana. Kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa oli tuol­loin lisäk­seni seit­semän “punikkia” ja seit­semän “lahtaria”. Meil­lä oli sil­loin höl­lästi toimi­va liit­tou­tu­ma Ryh­mä 46, johon kuu­lui­v­at vasem­mistop­uolueet, vihreät, Keskustapuolue ja SMP. Tämä joukko muo­dosti enem­mistön. Jat­ka lukemista “Mikä on Helsin­gin Asun­to­hank­in­ta Oy?”

Ei ole järkeä päästää Helsin­gin asun­to­tuotan­toa hiipumaan vain sen takia, että amerikkalaiset ovat sössi­neet luot­tomarkki­nat lamaan. Asun­top­u­la ei ole kadon­nut mihinkään, vaik­ka asun­non osta­jat ovatkin. Päin­vas­toin, nyt juuri kan­nat­taa rak­en­taa asun­to­ja, kun rak­en­ta­jil­la ei muu­takaan puuhaa ole.

Ei myöskään ole järkeä rak­en­taa pelkkiä vuokra-asun­to­ja, vaik­ka niitäkin tarvi­taan. Näin tehti­in 90-luvun laman aikana ja saati­in aikaan Meri-Rasti­la. Jat­ka lukemista “Asun­to­tuotan­non tur­vaami­nen Helsingissä”