Tekijä: Osmo Soininvaara

Myön­nän, että en ole tutus­tunut kun­nol­la Helsin­gin ener­giavai­h­toe­htoi­hin. Ain­oa, jota voin sanoa asi­as­ta var­muudel­la on, että valtuuston/poliittisten ryh­mien asi­as­ta tekemät lin­jauk­set on tehty hätäis­es­ti ja niitä olisi hyvä tark­istaa. Ylitse kaiken meneväk­si ympäristöpoli­it­tisek­si tavoit­teek­si tulisi ottaa hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämi­nen – ei Helsingis­sä itsessään vaan koko maail­mas­sa – tai ajatel­laan vähän paikallisem­min, Pohjoismaissa.

Helsin­gin päätök­sis­sä vika on siinä, että val­tu­us­to ei tyy­tynyt aset­ta­maan tavoit­teek­si hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämistä vaan aset­ti myös toisen tavoit­teen uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den käytöstä.

Mik­si ne Pohjo­is­maat pitää sotkea kuvioon? Mik­si ei riitä, että ajat­telemme vain päästöjä Helsingis­sä? Jat­ka lukemista “Helsin­gin lämmitys”

Yhä jatku­vista sodista, johon Yhdys­val­lat osal­lis­tuu, verisin ei ole Afgan­istan vaan Mek­sikon huume­so­ta, jos­sa on kuol­lut liki 30 000 ihmistä.

Nol­la­tol­er­anssi on hyvää huume­poli­ti­ikkaa, jos se toimii kun­nol­la, mut­ta jos se ei toi­mi, se vain pahen­taa tilan­net­ta. Kun vira­nomaiset pitävät amatöörit pois­sa markki­noil­ta, kun­non ammat­ti­lais­ten voitot kas­va­vat ja huume­bisnes kukois­taa vain entistä enem­män. Tämä on nyt kokeil­tu liki neljäkym­men­tä vuot­ta. Voisi uskoa vähem­mäl­läkin. Ei toimi.

Yhä use­ampi esit­tääkin, että huumeet otet­taisi­in pois rikol­lisil­ta ja siir­retään yhteiskun­nalle. Mallikin on ole­mas­sa: Alko. Jat­ka lukemista “Kan­nat­taako hävit­tyä sotaa jatkaa?”

Kiinan eksten­si­ivi­nen talouskasvu näyt­tää läh­estyvän rajo­jaan. Tähän asti on ajatel­tu, että maal­la on ehtymätön työvoimare­servi maaseudul­la. Nyt työvoiman tar­jon­ta alkaa näyt­tää niukku­ut­ta suh­teessa kysyn­tään ja palkat kipua­vat ylöspäin. Kiinan val­tion on myös sallinut joitakin palkkavaa­timuk­si­in liit­tyviä lakko­ja, ja min­imi­palkko­ja on nos­tet­tu kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apain­ot­tamisek­si. Kiinaa on vaa­dit­tu revalvoimaan val­u­ut­tansa. Jotain sen suun­taista on luvat­tu tehdä, mut­ta varsi­nais­es­ti val­u­u­tan aliar­vos­tus näyt­tää hoitu­van palkkainflaatiolla.

Kym­meniä tuhan­sia kiinalaisia muut­taa yhä päivit­täin kaupunkei­hin. Uusia kaupunke­ja peruste­taan kol­menkap­paleen päivä­vauh­tia, mikäli pyöräil­lessäni kuulin kuu­lokkeis­tani oikein radios­sa ker­ro­tun. Mut­ta yhden lapsen poli­ti­ik­ka alkaa purra myös työvoiman määrään. Jat­ka lukemista “Kiinan talouskasvu kään­tyy lop­ul­ta vaurastumiseksi”

Inter­rail tuli aikanaan nuorisolle, mut­ta lipun voi nyt – vähän eri­hin­taise­na tosin – ostaa kuka vain. Juna on mie­lenki­in­toinen tapa tutus­tua Eurooppaan.

Ensim­mäi­nen varoi­tus: aikuisen Inter­rail-matkailu on kallista, ellei halua majoit­tua puis­to­jen penkeil­lä, yöju­nis­sa, retkeily­ma­jois­sa ja syödä kau­pas­ta ostet­tu­ja sämpylöitä. Kolme viikkoa hotel­lia­sum­ista kah­den täh­den hotelleis­sa ei ole hal­paa eikä ulkona syömi­nen ole hal­paa. Tähän ver­rat­tuna itse Inter­rail-lip­pu on hal­pa. Jat­ka lukemista “Aikuis­ten Interrail-matkailu”

Halu­an tois­taa argu­ment­ti­ni käsi­a­sei­den lait­tomas­ta hal­lus­sapi­dos­ta, kos­ka keskustelu asi­as­ta luiskahti täysin mar­gin­aal­isi­in asioi­hin alku­peräisen argu­mentin osalta.

Minus­ta Suomes­sa suh­taudu­taan aivan liian lev­äperäis­es­ti siihen, että joku kan­taa julkisel­la paikalla luva­ton­ta aset­ta. Jos joku han­kkii rikol­lises­sa tarkoituk­ses­sa itselleen revolverin, se on vaka­van rikok­sen valmis­telua ja siihen pitäisi sel­l­aise­na suh­tau­tua. Jokin nau­ret­ta­va pikkusakko ei todel­lakaan riitä.

On myös käsit­tämätön­tä, että jos poli­isin edus­ta­ja sanoo jostain väestöryh­mästä, että ne kan­ta­vat kaik­ki aset­ta mukanaan. Jos ase on niil­lä kaikil­la, eikä se kan­nat­taisi ottaa pois? Tässä asi­as­sa hyväksy­isi ratio­naalisen ”pro­filoin­nin”. Ei täl­laisen alakult­tuurin kehi­tys­tä voi suvai­ta. Jos epäilys olut­pul­losta oikeut­taa ruumi­in­tarkas­tuk­seen jalka­pal­lokat­somon porteil­la, mik­si epäilys aseen hal­lus­sapi­dos­ta ei oikeut­taisi? Jat­ka lukemista “Käsi­a­seista”

Olen pitkään ollut huolis­sani Putinin opista, jon­ka mukaan Venäjä pyrkii otta­maan suo­jeluk­seen­sa venäläisen vähem­mistön enti­sis­sä neu­vos­to­tasaval­lois­sa. On ikään kuin raja­ton  Venäjän val­tio, jon­ka val­ta ulot­tuu kaikkialle, mis­sä on Venäjää puhu­via ihmisiä. Viimeaikoina on alka­nut näyt­tää, että Putinin oppi on alka­nut laa­jen­tua koske­maan myös Suomen venäläistä vähemmistöä.

Venäjän lap­si­asian­val­tu­utet­tu sanoin tämän tele­vi­sios­sa suo­raan: Suomes­sa ole­vien venäjän kansalais­ten asioi­ta ei voi ratkaista Suomen lakien mukaan, kos­ka he ovat venäjän kansalaisia.

Joskus kauan sit­ten min­u­un on iskostet­tu käsi­tys, että suo­ma­laiset maat­alous­tuot­teet ovat jotenkin eri­tyisen laadukkai­ta, maukkai­ta ja puh­tai­ta ja elin­tarvikeketjun moraali korkeal­la. Viime aikoina usko elin­tarvikeketjun moraali­in on eri­tyis­es­ti eläin­ten­pidon osalta vähän hor­junut, mut­ta kai niitä siko­ja kohdel­laan sika­mais­es­ti muuallakin.

Kasv­in­tuotan­non laatu on heiken­tynyt. Uudet perunat kau­pas­ta ostet­tuina saat­ta­vat olla huonom­pia kuin Ital­ias­ta tuo­dut uudet perunat, vaik­ka yöt­tömän yön auringon piti tehdä suo­ma­lai­sista uusista perunoista paljon maukkaampia ja ennen myös teki. Man­sikkaa saa yhä kun­nol­lise­na toril­ta ja Super­mar­ket­tien edus­tan myyn­tiko­juista. Kau­pas­ta oste­tut man­sikat kan­nat­taa kiertää kaukaa. Jat­ka lukemista “Suomen maat­alous veikkaa väärää hevosta”

Liss­abon on val­oku­vaa­jan unel­ma. Lois­tavaa dekadenssia, rappeu­tunut­ta entistä lois­toa. Por­tu­gali oli joskus maail­man­val­ta, nyt se on jäl­keen jäänyt köy­hä maa, jos­sa tur­istin on muka­va olla, kun kaik­ki on niin hal­paa. Liss­abon­ista näkee, että se on joskus ollut todel­la hieno kaupunki.

Teimme myös matkan paikallisju­nal­la läpi Liss­abo­nia ympäröiviä ker­rostalolähiöitä. Surullista. Mitä Por­tu­gali teki väärin, kun se tuh­lasi lois­ton­sa ja on nyt Euroopan köy­hää taka­maa­ta? Jat­ka lukemista “Mitä Por­tu­gali teki väärin?”

Barcelona vaikut­taa ulkois­es­ti erit­täin vau­raal­ta kaupungilta. Kuitenkin kansan­tu­loti­las­tois­sa se on jos­sain Pohjois-Kar­jalan tasos­sa. Tätä ei voi uskoa, jos on käynyt Kat­alo­ni­as­sa ja Lieksassa.

Ei sitä oikein uskonut myöskään The Inde­pen­dent –lehden Espanja/Katalonia tai Barcelona-liit­teen kolum­nisti, joka ver­taili kat­alo­nialais­ten veroti­eto­ja kulu­tuk­sen määri­in. Jo keskimääräi­nen vuokra vie verotet­tavas­ta tulosta lei­jo­nan osan. Mil­lä kata­laan­it osta­vat sel­l­aisen määrän kalli­ita auto­ja, syövät sata rav into­lail­lal­lista vuodessa, matkus­ta­vat yht­enään ulko­mail­la. Jat­ka lukemista “Ylel­lisen köy­hät katalaanit”

Jos Espan­jas­sa kuin­ka vihe­liäisessä baaris­sa hyvän­sä tilaa appel­si­in­ime­hun, se puris­te­taan oikeista appel­si­ineista automaat­tikoneel­la. Lop­putu­los on paljon parem­pi kuin tölkki­in säilöt­ty appel­si­in­ime­hu. Jos appel­si­in­ime­hu tuo­taisi­in Suomeen appel­si­ineina, se olisi tietysti kalli­im­paa kuin jos tuo­taisi­in pelkkä mehu. Mut­ta kul­jete­taan sitä turhempaakin, esimerkik­si huonoa keskieu­roop­palaista pullovet­tä, joka häviää kaikil­la omi­naisuuk­sil­taan suo­ma­laiselle hanavedelle. Jat­ka lukemista “Tomaat­ti ja apelsiinimehu”