Kiinan talouskasvu kääntyy lopulta vaurastumiseksi

20 vastausta artikkeliin “Kiinan talouskasvu kääntyy lopulta vaurastumiseksi”

1. Vihreä teknolo­gia kehit­tyy ja sitä ote­taan vauras­tu­misen myötä käyt­töön niiltä osin kuin kyse on lokaaleista ja korkein­taan kansal­lisen tason ilmiöistä, kuten smo­gista, aavikoi­tu­mis­es­ta, vesistö­jen pilaan­tu­mis­es­ta, jne. 

   Sen­si­jaan globaalin yhteis­maan, eli lähin­nä hiilid­iok­si­di- ja metaa­nipäästö­jen suh­teen, Kiina tuskin tekee mitään radikaalia. Hiiltä palaa kunnes se käy liian kalli­ik­si polt­taa. Sadan vuo­den päästä ollaan 750ppm-tasoil­la hiilid­iok­sidin suh­teen. Sen näkee sit­ten, mitä tapahtuu. 

   Demokra­t­ian kohtalosta ei voi olla var­ma, mut­ta näi­hin asioi­hin se ei paljon vaiku­ta. Jos elin­ta­so kas­vaa tasais­es­ti, niin rit­tävän moni halu­aa että sys­tee­mi pysyy saman­laise­na, joten har­va läh­tee venet­tä keikut­ta­maan. Jos kone alkaa yskiä, niin ei tiedä mitä tapah­tuu. Voihan olla, että kom­mu­nisti­nen hallinto pikku hil­jaa antaa val­lan pois. Kyl­lä se onnis­tui Euroopan kru­unupäiltäkin paris­sa sadas­sa vuodessa. Vain muu­ta­mas­sa maas­sa täy­tyi päitä katkoa.

   Vastaa

2. Brit­tiläi­nen kon­ser­vati­ivien par­la­ment­tiedus­ta­ja Tim Yeo kom­men­toi pari päivää sit­ten Kiinan panos­tuk­sia vihreää ener­giaan näin:

   “We must beware of Chi­na who, behind a smoke­screen of recal­ci­trance in inter­na­tion­al talks, is mov­ing faster than most West­ern coun­tries to decar­bonise its econ­o­my.” “We risk wak­ing up in 10 years’ time to find that sud­den­ly Chi­na is hawk­ish about the need for tougher lim­its on glob­al emis­sions and for faster action to cut them.”

   http://www.bbc.co.uk/news/science-environment-10682516

   Vastaa

3. Kiinan kulu­tus­ta­son nousu ei tule ole­maan mikään pieni ekokatas­trofi vaan erit­täin laa­javaikut­teinen muu­tosvoima vaikut­taen koko maailmaan.

   Vastaa

4. Kiinalainen malli sovel­tuu hyvin yksinker­taisen ja per­in­teisen mas­sat­uotan­non tarpeisi­in, kun tuoteke­hi­tys on lähin­nä matkimista ja varas­tamista. Sen sijaan “tieto­talouden” edel­ly­tyk­siä Kiinas­sa on huonos­ti. Kom­mu­nis­tisen puolueen byrokraat­tiset ja kor­rup­toituneet lon­kerot sopi­vat hyvin nykyiseen mas­sat­uotan­toon mut­ta estävät luot­ta­muk­seen, vapaaseen tiedonkulku­un ja oma­toimisu­u­teen perus­tu­vien osaamisklus­terei­den syntymisen.

   Aja­tus vapaae­htois­es­ta val­las­ta luop­umis­es­ta on samal­la taval­la absur­dia kuin väit­tää, että Nokia lopet­taisi liike­toim­intansa, jos Kallasvuo käskisi. Kun talous alkaa yskiä puolue tar­rautuu val­taan entistä vahvem­min ottein. Sen täy­tyy, kos­ka vapaae­htoiset seu­raa­jat vähenevät. Seu­rauk­se­na on yhä lisään­tyvää pakko­val­taa ja mieli­v­al­taisu­ut­ta Ja talous yskii yhä pahemmin. 

   Kos­ka dik­tatu­urin valvo­ma kansan­talous on saavut­tanut kasvun­sa rajat? Kiinalaisethan ovat vielä köy­hiä ver­rat­tuna vaikka­pa brasil­ialaisi­in tai turkki­laisi­in, joten nykyi­nen jär­jestelmä pystyy kai tuot­ta­maan eksten­si­ivistä kasvua vielä jonkun aikaa.

   Vastaa

5. Ympäristöon­gel­mat kuten savusumu, vesistö­jen saas­tu­mi­nen, lajien sukupu­u­ton uhka Kiinas­sa vähenevät vauras­tu­misen myötä kuten län­nessäkin on käynyt. Tiedemiehen 750ppm on yläkant­ti­in, en usko, että 600ppm ylitetään tämän vuo­sisadan kulues­sa, 550ppm voi tehdä tiukkaa. Eikä tämä ole mikään ongelma.

   Vastaa

6. Kan­nat­taa huo­ma­ta myös vesipoli­ti­ik­ka. Hal­lit­se­mal­la Himala­jan ylänköjä Kiina hal­lit­see myös +3 mil­jardin ihmisen vedensaantia.

   Vastaa

7. Vihreän teknolo­gia ongel­mat pois­tu­vat sinä päivänä, kun siitä tulee oikeasti taloudel­lis­es­ti kil­pailukyky­istä hiilivoiman ja ydin­voiman kanssa. Sil­loin teol­lisu­us (ja kaik­ki muutkin) alkaa himoi­ta vihreää energiaa.

   Suo­mi tekeekin type­r­ästi jos alkaa tukea näitä väli­vai­heen kan­nat­ta­mat­to­mia vai­h­toe­hto­ja kuten nykyisen kaltaisia tuulivoimaloita. 

   Kiina vahvis­tuu vielä val­tavasti. Ne jyrää meitin…

   Vastaa

8. ken elää näkee tosi­aan mut­ta ei kaik­ki elävätkään näe.

   Kiina on han­kkin­ut hir­muisen määrän eri­laisia resursse­ja ympäri maail­man viimeisen kah­den vuo­den aikana.

   Tuskin he niitä käyt­tämät­tä jättävät.

   Kiina on epäilemät­tä jatkos­sa maail­man talous­mahti. Sen käsis­sä on jo nyt usan tule­vaisu­us. Kiina voisi rom­ah­dut­taa taalan mil­loin halu­aa tai näkee sen tarpeelliseksi.

   Maail­ma keskit­tyy liikaa taan­tu­vaan ja velka­an­tu­van rahamoot­tori­in usahan. 

   Kuin­ka kauan Kiina näkee tarpeel­lisek­si usan rahoittamisen?

   Vastaa

9. Kataisen ja Masa Van­hasen strate­gia alkaa purra vielä, kun kiinalaiset eivät lisään­ny entiseen tahti­in. Aggres­si­ivisen maa­han­muu­ton ansios­ta tulemme saavut­ta­maan kiinalais­ten kansan­tu­lon tason per nup­pi alle vuosikymmenssä.

   Vastaa

10. Kun duunarei­den kuukausi­palkat Kiinas­sa ovat 100–300 euron tasoa, niin pienet palkanko­ro­tuk­set eivät heilau­ta tilan­net­ta vielä min­nekään. Joten ei kan­na­ta vetää hätiköi­tyjä johtopäätöksiä.

    Kyl­lä sitä työvoimare­serviä vielä Kiinas­sa on.

    Vastaa

11. Kiinan kaupungis­tu­misel­la voi vielä olla kauaskan­toisia vaiku­tuk­sia. Tähän asti­han Kiinan men­estys on perus­tunut aika paljon mata­lan osaamisen tuotan­nol­liseen työhön, tehtaisi­in ym. ja yleinen palkkata­so on varsin alhainen. Esimerkik­si Intia on pro­filoitunut enem­män tieto­työhön, jos­ta mak­se­taan paremmin. 

    Suuret kaupun­git ovat paikko­ja, jois­sa syn­tyy uusia inno­vaa­tioi­ta. Yliopis­toil­la ja korkeak­ouluil­la on merk­i­tyk­sen­sä, mut­ta ratkai­se­vaa on, että kun on paljon ihmisiä lähel­lä toisi­aan, ne, joil­la on ideoita; ne, jot­ka osaa­vat toteut­taa ideat ja ne, jot­ka ovat kiin­nos­tunei­ta ideoista ja mak­sa­vat niistä, kohtaa­vat toisen­sa helpom­min. Kun yleinen koulu­tus­ta­so ja elin­ta­so nou­se­vat, inno­vaa­tioiden kehit­tymisen edel­ly­tyk­set paranevat kaiken aikaa.
    Aika vaikea on pienen maan viral­lisel­la inno­vaa­tioyliopis­tol­lakaan kil­pail­la kiinalais­ten isoa mas­saa vastaan.

    Vastaa

12. Afrikas­sa riit­tää pel­to­ja, kun­han niitä osa­taan vaan vil­jel­lä. Eikä tule Mugabe­ja väli­in aja­maan ensin vil­jeli­jät maas­ta, ja jät­tämään pel­lot kas­va­maan umpeen.

    Monipuolisen ruuan, ja veden­saan­ti on yksi eri­tyisen mie­lenki­in­toinen globaali kysymys, johon tulee ajan­mit­taan myös hyviä ratkaisuja. 

    Tärkein­tä on varautua ongelmi­in etukä­teen, joka on ihmishis­to­ri­as­sa osoit­tau­tunut hyvin haastavaksi.

    Vastaa

13. Kiina on epäilemät­tä jatkos­sa maail­man talous­mahti. Sen käsis­sä on jo nyt usan tule­vaisu­us. Kiina voisi rom­ah­dut­taa taalan mil­loin halu­aa tai näkee sen tarpeelliseksi.

    Kiina voi tehdä sato­jen mil­jar­di­en val­u­ut­ta­pi­ot ja rom­ah­dut­taa vientin­sä dump­paa­mal­la sijoituk­sen­sa Yhdys­val­ta­laisi­in velka­kir­joi­hin. Jos olet pankille velkaa miljoo­nan sin­ul­la on ongel­ma, jos sata miljoon­aa niin pankil­la on ongelma.

    Vastaa

14. Kiina on merkit­tävä, mut­ta sitä merk­i­tys­tä kyl­lä myös liioitel­laan rutkasti. Yhdys­val­lat eivät ole vielä vuosikym­meni­in väistymässä maail­man­talouden veturin paikalta. Ei ainakaan ennen 2030-lukua, voi kestää paljon pidem­päänkin. Kiinan jär­jestelmälle ja kult­tuurille tulee suuria haastei­ta eteen sil­loin kun pitäisi siirtää pain­o­tus­ta bulk­ista inno­vaa­tioi­hin talouden uud­is­tamisek­si. Myöskään ikään­tyvästä EU:sta ei ole Yhdys­val­to­ja haas­ta­maan. Amerikan tahdis­sa men­nään vielä pitkään. Sieltä myös tulee jatkos­sakin suurin osa merkit­tävistä uusista tek­nol­o­gista tienavauksista.

    Vastaa

15. Kiinan inno­vaa­tio on ollut yhdis­tää NL ja USA. Maail­mal­la ei ole paljon toivoa parem­mas­ta tulevaisuudesta.

    Vastaa

16. kiinan kil­pailukyvyn menet­tämi­nen ei mielestäni ole toden­näköistä pitkäköön aikaan.

    siel­lä on kehit­tymässä mod­erni ali­hank­in­takult­tuuri, jos­sa ihmistyötä vaa­ti­vat osat tehdään siel­lä miisä se on edullis­in­ta. Ali­hank­in­nat lev­iävät maaseudun ´pien´ miljoon­akaupunkei­hin ja niiden asukas­määrältään suur helsin­gin kokoisi­in satel­li­itei­hin. Osa vaate­te­ol­lisu­ud­es­ta ja met­allin ali­hank­in­nas­ta on val­umas­sa Viet­nami­in halvem­pi­en palkko­jen takia. Glob­al­isoi­tu­mi­nen pelaa myös siel­lä ja hal­paa tavaraa yhä parem­pi­laa­tuise­na tulee markinoille.

    Itsekin tässä kir­joit­te­len entisen IBM:n eli nykyisen leonovon mod­ernil­la tietokoneella.

    Kiina vauras­tuu ja kehit­tyy usko­ma­ton­ta vauh­tia. Skep­tikkona totean että näin se vaan on, jos maail­ma ei sitä kestä ei se sitä sit­ten kestä. 

    Koko hom­man takana on yksinker­tainen totu­us: van­hem­mat halu­a­vat lap­silleen parem­man elin­ta­son kuin itsel­lä on. Se on biologi­nen lähtöko­h­ta jota ei mikään voi muut­taa. Jokainen eliöla­ji täyt­tää ekolokeron­sa kunnes ympäritö ei enää anna kasvulle mah­dol­lisuuk­sia. Näin se on ihmisen kohdallakin.

    Vastaa

17. @ tpyy­lu­o­ma

    niin nythän Kiinan ja usan talous­tas­apaino on todel­li­nen kauhun tasapaino.

    Usa on velkaa Kiinalle isosti, ja jokainen tietää että tuot­tavu­u­den kasvul­la usa ei voi koskaan velko­jaan mak­saa pois. Se hoituu vain infla­toimal­la taala.

    Kiina edelleen rahoit­taa usa­ta, mut­ta jos­sain vai­heessa se var­mas­tikin lop­puu. Sil­loin usa joutuu joko etsimään uusia rahoit­ta­jia tai paina­maan rahaa; usan lain­ois­sa on se kiva puoli ettäne ovat taalamääräisiä. Samal­la tietysti Kiinan saatavien arvo rom­ah­taa, mut­ta toisaal­ta he tietävät muutenkin etteivät saa raho­jaan oikesti takaisin.

    Vaik­ka Kiina jatkaisikin usan rahoit­tamista, usan osu­us maail­man kokon­aistaloud­es­ta piene­nee kovaa vauh­tia. Se on totta,että se jatkos­sakin var­masti on erit­tän vetovoimainen inno­vaa­tioiden moot­tori, mut­ta ei sen rooli jatkos­sa ole sama kuin nyt on.

    Jos­sain vai­heessa Kiinal­lle voi ollakin kan­nat­tavam­paa hakea juanille oikea arvos­tus­ta­so, ja sil­loin ollaan ihan uudessa tilanteessa koko maailmassa.

    Vastaa

18. Mie­lenki­in­toisia näkökulmia.

    Sat­un­nais­es­ti ulko­maisia sanoma- ja aikakausile­htiä luke­vana on todet­ta­va, että Kiinan kehi­tys­tä seu­rataan häm­men­tävän vähän suo­ma­laises­sa medi­as­sa. Euroopan tilanteesta saa vielä jonkun käsi­tyk­sen koti­mais­es­ta ns. laa­tu­me­di­as­ta, mut­ta aasian maat ylit­tävät uutiskyn­nyk­sen lähin­nä sil­loin jos joku ihmisoikeusak­tivisti on joutunut kotiaresti­in. Tämä on häm­men­tävää lähin­nä vain sik­si, että läh­es kaik­ki ovat samaa mieltä siitä, että tuotan­non ja talouden pain­opiste on koko ajan siirt­nyt ja siir­tymässä köhti itää.

    Toisaal­ta eihän me Venäjästäkään tiede­tä muu­ta kuin kul­loisenkin pres­i­dentin nimi ja se, onko meneil­lään puu- tai elintarviketulleja…

    Vastaa

19. Kiinan nopea talouskasvu ei onnis­tu­isi ilman ahneut­ta län­si­mais­sa. Kiinan joka sek­torin rikko­muk­set paine­taan vil­laisel­la, kun­han vain suuret kat­teet saadaan tääl­lä. Nykya­jan merkantilismia.

    Vastaa

20. Sivul­la http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/article478594.ece on mie­lenki­in­toinen koh­ta jos­sa tode­taan, että “kiinalais­ten yri­tys­ten investoin­nit Yhdys­val­toi­hin ovat ensim­mäistä ker­taa ohit­ta­neet arvoltaan amerikkalais­ten yri­tys­ten investoin­nit Kiinaan”. 

    Kiinan merk­i­tys­tä ei siis voi arvioi­da pelkästään tavaroiden viennin/tuonnin näkökul­mas­ta, vaan merkit­tävää on myös koko ajan kas­va­va rooli kan­sain­välien talouden rahoituk­sen ja siihen liit­tyvän omis­tu­soikeu­den roolissa.

    Vastaa