Kiinan talouskasvu kääntyy lopulta vaurastumiseksi

Kiinan ekstensiivinen talouskasvu näyttää lähestyvän rajojaan. Tähän asti on ajateltu, että maalla on ehtymätön työvoimareservi maaseudulla. Nyt työvoiman tarjonta alkaa näyttää niukkuutta suhteessa kysyntään ja palkat kipuavat ylöspäin. Kiinan valtion on myös sallinut joitakin palkkavaatimuksiin liittyviä lakkoja, ja minimipalkkoja on nostettu kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseksi. Kiinaa on vaadittu revalvoimaan valuuttansa. Jotain sen suuntaista on luvattu tehdä, mutta varsinaisesti valuutan aliarvostus näyttää hoituvan palkkainflaatiolla.

Kymmeniä tuhansia kiinalaisia muuttaa yhä päivittäin kaupunkeihin. Uusia kaupunkeja perustetaan kolmenkappaleen päivävauhtia, mikäli pyöräillessäni kuulin kuulokkeistani oikein radiossa kerrotun. Mutta yhden lapsen politiikka alkaa purra myös työvoiman määrään.

Kiina nojaa talouskasvussaan selvästi aikaisempaa enemmän kotimaiseen kysyntään. Länsimaat ovat liian köyhiä ostamaan tarpeeksi. Kiinassa valmistetaan kai eniten kulkuneuvoja maailmassa, mutta vientiin niitä riittää nihkeästi. Kiinan kotitaloudet vaurastuvat voimakkaasti.

Ennustan kovaa kysyntää maailman elintarvikemarkkinoille, kun kiinalaiset alkavat syödä paljon arvostamaansa lihaa. Kiinan lihankulutus on jo noussut määrällä, joka vastaa koko EU:n lihankulutusta. Kun vaurastuvat kiinalaiset rynnivät rahoineen maailman maatalousmarkkinoille, EU voi alkaa karsia maataloustukiaan, sillä hinnat nousevat. Vaan mitä afrikkalaiset sitten syövät?

Parikymmentä vuotta sitten kysyttiin, mitä tapahtuu, kun kiinalaiset ostavat jääkaapin ja auton. Se on nyt edessä.

Olin 90-luvun puolivälissä jonkin delegaation mukana Shanghaissa. Joku ryhmästämme (en minä) kysyi isänniltä autoistumisesta. Vastaus oli, että Shanghaissa on katua kolme metriä asukasta kohden ja ayksi auto vie viisi metriä pysäköitynäkin, joten…  Kovasti on sen jälkeen autoistuttu. Vuonna 2006 oli valiokuntamatkalla Kiinassa. Kävimme eräässä muutaman miljoonan asukkaan sisämaankaupungissa, jossa ei autoja juuri näkynyt. Mutta tulossa oli. Kaupunkia ympäröivät valtaisat, vielä täysin tyhjän moottoritiekehät. Jotkut tekevät kaiken järjestelmällisesti. Sinänsä ihmettelen, että Peking ja Shanghai on päästetty niin pahasti ruuhkautumaan.  Singaporessa asia on ratkaistu paljon älykkäämmin. On laskettu, paljonko autoja katuverkko vetää. Sitten on laskettu liikkeelle niin monta jälleenmarkkinakelpoista autonomistuslupaa.

Pieni ekokatastrofi kiinan kulutustason nousu tulee väistämättä olemaan. Kiina panostaa enemmän kuin mikään muu maa vihreään energiaan, mutta hiilenmustan energian tuotanto kasvaa silti nopeasti.

Jos Kiinan talous kasvaa 10 prosenttia vuodessa, se kaksinkertaistuu seitsemässä vuodessa ja kahdeksankertaistuu 21 vuodessa. Ken elää, se näkee.

Vaan mitä tapahtuu demokratialle? Onko vaurastuminen mahdollista ilman, että kansa alkaa haastaa diktatuurin?

20 vastausta artikkeliin “Kiinan talouskasvu kääntyy lopulta vaurastumiseksi”

  1. Vihreä teknologia kehittyy ja sitä otetaan vaurastumisen myötä käyttöön niiltä osin kuin kyse on lokaaleista ja korkeintaan kansallisen tason ilmiöistä, kuten smogista, aavikoitumisesta, vesistöjen pilaantumisesta, jne.

    Sensijaan globaalin yhteismaan, eli lähinnä hiilidioksidi- ja metaanipäästöjen suhteen, Kiina tuskin tekee mitään radikaalia. Hiiltä palaa kunnes se käy liian kalliiksi polttaa. Sadan vuoden päästä ollaan 750ppm-tasoilla hiilidioksidin suhteen. Sen näkee sitten, mitä tapahtuu.

    Demokratian kohtalosta ei voi olla varma, mutta näihin asioihin se ei paljon vaikuta. Jos elintaso kasvaa tasaisesti, niin rittävän moni haluaa että systeemi pysyy samanlaisena, joten harva lähtee venettä keikuttamaan. Jos kone alkaa yskiä, niin ei tiedä mitä tapahtuu. Voihan olla, että kommunistinen hallinto pikku hiljaa antaa vallan pois. Kyllä se onnistui Euroopan kruunupäiltäkin parissa sadassa vuodessa. Vain muutamassa maassa täytyi päitä katkoa.

  2. Brittiläinen konservatiivien parlamenttiedustaja Tim Yeo kommentoi pari päivää sitten Kiinan panostuksia vihreää energiaan näin:

    ”We must beware of China who, behind a smokescreen of recalcitrance in international talks, is moving faster than most Western countries to decarbonise its economy.” ”We risk waking up in 10 years’ time to find that suddenly China is hawkish about the need for tougher limits on global emissions and for faster action to cut them.”

    http://www.bbc.co.uk/news/science-environment-10682516

  3. Kiinan kulutustason nousu ei tule olemaan mikään pieni ekokatastrofi vaan erittäin laajavaikutteinen muutosvoima vaikuttaen koko maailmaan.

  4. Kiinalainen malli soveltuu hyvin yksinkertaisen ja perinteisen massatuotannon tarpeisiin, kun tuotekehitys on lähinnä matkimista ja varastamista. Sen sijaan ”tietotalouden” edellytyksiä Kiinassa on huonosti. Kommunistisen puolueen byrokraattiset ja korruptoituneet lonkerot sopivat hyvin nykyiseen massatuotantoon mutta estävät luottamukseen, vapaaseen tiedonkulkuun ja omatoimisuuteen perustuvien osaamisklustereiden syntymisen.

    Ajatus vapaaehtoisesta vallasta luopumisesta on samalla tavalla absurdia kuin väittää, että Nokia lopettaisi liiketoimintansa, jos Kallasvuo käskisi. Kun talous alkaa yskiä puolue tarrautuu valtaan entistä vahvemmin ottein. Sen täytyy, koska vapaaehtoiset seuraajat vähenevät. Seurauksena on yhä lisääntyvää pakkovaltaa ja mielivaltaisuutta Ja talous yskii yhä pahemmin.

    Koska diktatuurin valvoma kansantalous on saavuttanut kasvunsa rajat? Kiinalaisethan ovat vielä köyhiä verrattuna vaikkapa brasilialaisiin tai turkkilaisiin, joten nykyinen järjestelmä pystyy kai tuottamaan ekstensiivistä kasvua vielä jonkun aikaa.

  5. Ympäristöongelmat kuten savusumu, vesistöjen saastuminen, lajien sukupuuton uhka Kiinassa vähenevät vaurastumisen myötä kuten lännessäkin on käynyt. Tiedemiehen 750ppm on yläkanttiin, en usko, että 600ppm ylitetään tämän vuosisadan kuluessa, 550ppm voi tehdä tiukkaa. Eikä tämä ole mikään ongelma.

  6. Kannattaa huomata myös vesipolitiikka. Hallitsemalla Himalajan ylänköjä Kiina hallitsee myös +3 miljardin ihmisen vedensaantia.

  7. Vihreän teknologia ongelmat poistuvat sinä päivänä, kun siitä tulee oikeasti taloudellisesti kilpailukykyistä hiilivoiman ja ydinvoiman kanssa. Silloin teollisuus (ja kaikki muutkin) alkaa himoita vihreää energiaa.

    Suomi tekeekin typerästi jos alkaa tukea näitä välivaiheen kannattamattomia vaihtoehtoja kuten nykyisen kaltaisia tuulivoimaloita.

    Kiina vahvistuu vielä valtavasti. Ne jyrää meitin…

  8. ken elää näkee tosiaan mutta ei kaikki elävätkään näe.

    Kiina on hankkinut hirmuisen määrän erilaisia resursseja ympäri maailman viimeisen kahden vuoden aikana.

    Tuskin he niitä käyttämättä jättävät.

    Kiina on epäilemättä jatkossa maailman talousmahti. Sen käsissä on jo nyt usan tulevaisuus. Kiina voisi romahduttaa taalan milloin haluaa tai näkee sen tarpeelliseksi.

    Maailma keskittyy liikaa taantuvaan ja velkaantuvan rahamoottoriin usahan.

    Kuinka kauan Kiina näkee tarpeelliseksi usan rahoittamisen?

  9. Kataisen ja Masa Vanhasen strategia alkaa purra vielä, kun kiinalaiset eivät lisäänny entiseen tahtiin. Aggressiivisen maahanmuuton ansiosta tulemme saavuttamaan kiinalaisten kansantulon tason per nuppi alle vuosikymmenssä.

  10. Kun duunareiden kuukausipalkat Kiinassa ovat 100-300 euron tasoa, niin pienet palkankorotukset eivät heilauta tilannetta vielä minnekään. Joten ei kannata vetää hätiköityjä johtopäätöksiä.

    Kyllä sitä työvoimareserviä vielä Kiinassa on.

  11. Kiinan kaupungistumisella voi vielä olla kauaskantoisia vaikutuksia. Tähän astihan Kiinan menestys on perustunut aika paljon matalan osaamisen tuotannolliseen työhön, tehtaisiin ym. ja yleinen palkkataso on varsin alhainen. Esimerkiksi Intia on profiloitunut enemmän tietotyöhön, josta maksetaan paremmin.

    Suuret kaupungit ovat paikkoja, joissa syntyy uusia innovaatioita. Yliopistoilla ja korkeakouluilla on merkityksensä, mutta ratkaisevaa on, että kun on paljon ihmisiä lähellä toisiaan, ne, joilla on ideoita; ne, jotka osaavat toteuttaa ideat ja ne, jotka ovat kiinnostuneita ideoista ja maksavat niistä, kohtaavat toisensa helpommin. Kun yleinen koulutustaso ja elintaso nousevat, innovaatioiden kehittymisen edellytykset paranevat kaiken aikaa.
    Aika vaikea on pienen maan virallisella innovaatioyliopistollakaan kilpailla kiinalaisten isoa massaa vastaan.

  12. Afrikassa riittää peltoja, kunhan niitä osataan vaan viljellä. Eikä tule Mugabeja väliin ajamaan ensin viljelijät maasta, ja jättämään pellot kasvamaan umpeen.

    Monipuolisen ruuan, ja vedensaanti on yksi erityisen mielenkiintoinen globaali kysymys, johon tulee ajanmittaan myös hyviä ratkaisuja.

    Tärkeintä on varautua ongelmiin etukäteen, joka on ihmishistoriassa osoittautunut hyvin haastavaksi.

  13. Kiina on epäilemättä jatkossa maailman talousmahti. Sen käsissä on jo nyt usan tulevaisuus. Kiina voisi romahduttaa taalan milloin haluaa tai näkee sen tarpeelliseksi.

    Kiina voi tehdä satojen miljardien valuuttapiot ja romahduttaa vientinsä dumppaamalla sijoituksensa Yhdysvaltalaisiin velkakirjoihin. Jos olet pankille velkaa miljoonan sinulla on ongelma, jos sata miljoonaa niin pankilla on ongelma.

  14. Kiina on merkittävä, mutta sitä merkitystä kyllä myös liioitellaan rutkasti. Yhdysvallat eivät ole vielä vuosikymmeniin väistymässä maailmantalouden veturin paikalta. Ei ainakaan ennen 2030-lukua, voi kestää paljon pidempäänkin. Kiinan järjestelmälle ja kulttuurille tulee suuria haasteita eteen silloin kun pitäisi siirtää painotusta bulkista innovaatioihin talouden uudistamiseksi. Myöskään ikääntyvästä EU:sta ei ole Yhdysvaltoja haastamaan. Amerikan tahdissa mennään vielä pitkään. Sieltä myös tulee jatkossakin suurin osa merkittävistä uusista teknologista tienavauksista.

  15. Kiinan innovaatio on ollut yhdistää NL ja USA. Maailmalla ei ole paljon toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

  16. kiinan kilpailukyvyn menettäminen ei mielestäni ole todennäköistä pitkäköön aikaan.

    siellä on kehittymässä moderni alihankintakulttuuri, jossa ihmistyötä vaativat osat tehdään siellä miisä se on edullisinta. Alihankinnat leviävät maaseudun ´pien´ miljoonakaupunkeihin ja niiden asukasmäärältään suur helsingin kokoisiin satelliiteihin. Osa vaateteollisuudesta ja metallin alihankinnasta on valumassa Vietnamiin halvempien palkkojen takia. Globalisoituminen pelaa myös siellä ja halpaa tavaraa yhä parempilaatuisena tulee markinoille.

    Itsekin tässä kirjoittelen entisen IBM:n eli nykyisen leonovon modernilla tietokoneella.

    Kiina vaurastuu ja kehittyy uskomatonta vauhtia. Skeptikkona totean että näin se vaan on, jos maailma ei sitä kestä ei se sitä sitten kestä.

    Koko homman takana on yksinkertainen totuus: vanhemmat haluavat lapsilleen paremman elintason kuin itsellä on. Se on biologinen lähtökohta jota ei mikään voi muuttaa. Jokainen eliölaji täyttää ekolokeronsa kunnes ympäritö ei enää anna kasvulle mahdollisuuksia. Näin se on ihmisen kohdallakin.

  17. @ tpyyluoma

    niin nythän Kiinan ja usan taloustasapaino on todellinen kauhun tasapaino.

    Usa on velkaa Kiinalle isosti, ja jokainen tietää että tuottavuuden kasvulla usa ei voi koskaan velkojaan maksaa pois. Se hoituu vain inflatoimalla taala.

    Kiina edelleen rahoittaa usata, mutta jossain vaiheessa se varmastikin loppuu. Silloin usa joutuu joko etsimään uusia rahoittajia tai painamaan rahaa; usan lainoissa on se kiva puoli ettäne ovat taalamääräisiä. Samalla tietysti Kiinan saatavien arvo romahtaa, mutta toisaalta he tietävät muutenkin etteivät saa rahojaan oikesti takaisin.

    Vaikka Kiina jatkaisikin usan rahoittamista, usan osuus maailman kokonaistaloudesta pienenee kovaa vauhtia. Se on totta,että se jatkossakin varmasti on erittän vetovoimainen innovaatioiden moottori, mutta ei sen rooli jatkossa ole sama kuin nyt on.

    Jossain vaiheessa Kiinallle voi ollakin kannattavampaa hakea juanille oikea arvostustaso, ja silloin ollaan ihan uudessa tilanteessa koko maailmassa.

  18. Mielenkiintoisia näkökulmia.

    Satunnaisesti ulkomaisia sanoma- ja aikakausilehtiä lukevana on todettava, että Kiinan kehitystä seurataan hämmentävän vähän suomalaisessa mediassa. Euroopan tilanteesta saa vielä jonkun käsityksen kotimaisesta ns. laatumediasta, mutta aasian maat ylittävät uutiskynnyksen lähinnä silloin jos joku ihmisoikeusaktivisti on joutunut kotiarestiin. Tämä on hämmentävää lähinnä vain siksi, että lähes kaikki ovat samaa mieltä siitä, että tuotannon ja talouden painopiste on koko ajan siirtnyt ja siirtymässä köhti itää.

    Toisaalta eihän me Venäjästäkään tiedetä muuta kuin kulloisenkin presidentin nimi ja se, onko meneillään puu- tai elintarviketulleja…

  19. Kiinan nopea talouskasvu ei onnistuisi ilman ahneutta länsimaissa. Kiinan joka sektorin rikkomukset painetaan villaisella, kunhan vain suuret katteet saadaan täällä. Nykyajan merkantilismia.

  20. Sivulla http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/article478594.ece on mielenkiintoinen kohta jossa todetaan, että ”kiinalaisten yritysten investoinnit Yhdysvaltoihin ovat ensimmäistä kertaa ohittaneet arvoltaan amerikkalaisten yritysten investoinnit Kiinaan”.

    Kiinan merkitystä ei siis voi arvioida pelkästään tavaroiden viennin/tuonnin näkökulmasta, vaan merkittävää on myös koko ajan kasvava rooli kansainvälien talouden rahoituksen ja siihen liittyvän omistusoikeuden roolissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.