Tekijä: Osmo Soininvaara

Haaviston kampanjassa mahtava hype!

Täl­laista kam­pan­jaa en ole vihreil­lä ennen näh­nyt. Haav­is­tol­la on hirveä lop­pukiri. Tilaisu­udet ovat täyn­nä innokas­ta väkeä, kan­nus­tus­ta tulee kaikkial­ta. Moni on kuulem­ma tul­lut har­mit­tele­maan, että ehti jo äänestää ennakkoon, mut­ta väärin. Lahjoituk­sia kam­pan­jalle on tul­lut viime metreil­lä niin, että sen käyt­tämisessä on ollut vaikeuk­sia. Ei hätää. Mikä jää nyt käyt­tämät­tä, on tui­ki tarpeen toisel­la kier­roksel­la. Huikea jut­tu! Jat­ka lukemista “Haav­is­ton kam­pan­jas­sa mah­ta­va hype!”

Hyväksyttiin sopimus talouskurista

Val­tio­varain­valiokun­ta hyväksyi talouskurisopimuk­sen, sen, jota Erk­ki Tuomio­ja on blogillaan arvostel­lut. Perus­suo­ma­laiset oli­vat vas­taan, kos­ka liit­to­val­tio­ta­han tässä tehdään. 

Val­tio­varain­valiokun­nan puheen­jo­hta­jista ja ryh­män­jo­hta­jat kävivät alku­vi­ikos­ta Berli­inis­sä tutus­tu­mas­sa sak­salais­ten ajatuk­si­in eurokri­i­sistä. Vaikutel­mak­si tuli, ettei Sak­sas­sa olla lainkaan niin huolis­saan kuin Suomes­sa. EKP hoitaa, mut­ta ennen kuin se sal­li­taan, pitää pan­na oli­ivi­mai­ta vähän kuri­in. Tätä olen koko ajan epäil­lyt. Sak­salaiset eivät ole tyh­miä, vaik­ka tekey­tyvät julk­isu­udessa sel­l­aisik­si. Kansan­talousti­eteil­i­jöi­den ja pankki­talousti­eteil­i­jöi­den ajat­te­lu­ta­paero tuli koroste­tusti näkyvi­in. Pelot­tavaa on, että putk­inäköisil­lä pankki­talousti­eteil­i­jöil­lä on Sak­sas­sa niin paljon val­taa. Ero näkyi esimerkik­si suh­tau­tu­mises­sa palkanko­ro­tuk­si­in. Kansan­talousti­eteil­i­jät ymmär­sivät, että talouden tas­apaino Euroopas­sa paranisi, jos Sak­sas­sa nos­tet­taisi­in palkko­ja kun­nol­la, pankki­talousti­eteil­i­jöi­den maail­mas­sa tämä merk­it­sisi vain pienem­piä voit­to­ja ja taloudel­lista tuhoa. Jat­ka lukemista “Hyväksyt­ti­in sopimus talouskurista”

Tarvitaanko Suomessa presidenttiä poliittisena päätöksentekijänä?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

2) Ei tarvita.

On selkeäm­pää ja demokraat­tisem­paa, että val­ti­ol­lista val­taa käyt­tää eduskun­ta ja hal­li­tus. On hyvä, että päämin­is­teri on eduskun­nan edessä vas­tu­us­sa kaikesta pääsemät­tä pres­i­dentin selän taakse piiloon. On suo­ras­taan vaar­al­lista, että perus­tus­lakimme on kovin moni­t­ulk­in­tainen siitä, miten ulkopoli­ti­ikkaa johde­taan kri­isi­aikana. Jat­ka lukemista “Tarvi­taanko Suomes­sa pres­i­dent­tiä poli­it­tise­na päätöksentekijänä?”

Ilahduttava uutinen Itämerestä

Suomen­lah­den eteläran­nal­la sijait­se­va venäläi­nen lan­noitete­hdas on päästänyt törkeän välin­pitämät­tömästi val­tavia määriä fos­fo­ria Itämereen. Tämä on suurin Itämeren yksit­täi­nen päästölähde ja suurem­pi kuin kaik­ki Suomen fos­foripäästöt Itämereen yhteen­sä. Tämä on paras Itämer­ta koske­va uuti­nen aikoi­hin, vaik­ka YLE ilmoit­tikin pitävän­sä uutista huolestut­ta­vana. Jat­ka lukemista “Ilah­dut­ta­va uuti­nen Itämerestä”

Olisiko Etelä-Euroopassa voinut käydä toisin?

Ter­veisiä Berli­in­istä, jos­sa val­tio­varain­valiokun­nan edus­tusjoukkua on tutus­tu­mas­sa sak­salaiseen talousa­jat­telu­un . Eilen iäsän­tänämme oli talous­tutkimus­laitos DIW Berlin, Deutsches Insti­tut für Wirtschaftsforschung.

Kuulimme taas saman tari­nan eurosta. Sen pitikin johtaa pääo­mavir­taan pohjois­es­ta etelään, tuot­taa siel­lä kan­nat­tavia investoin­te­ja ja näin kuroa umpeen eroa Euroopan rikkaiden  ja köy­hien maid­en välis­sä. Rahavir­ta kyl­lä syn­tyi, mut­ta se ei toimin­ut kuten piti. Tuotan­nol­lisia investoin­te­ja ei tehty, vaan rahat haaskau­tu­i­v­at kulu­tus­menoi­hin ja asun­toku­plan synnyttämiseen.

Jälkivi­isaana voi kysyä, miten muuten olisi voin­ut käy­dä.  Ajatel­laan, että euroa ei olisi tehty, mut­ta eteläeu­roop­palaiset maat oli­si­vat ryhty­eet itsenäis­ten pankkien­sa avul­la paina­maan hillit­tömästä rahaa kohen­taak­seen maansa talout­ta. Tästä olisi ollut help­po sanoa, että huonos­ti käy. Mut­ta miten se olisi poiken­nut siitä rahavir­ras­ta, joka vahvoil­ta mail­ta nyt on saatu?

========

Takaisin toiseen keskustelu­un. Isän­tämme muuten sanoi­vat, että Sak­sas­sa pitäisi nos­taa palkko­ja tas­apain­on palaut­tamisek­si euroalueelle.

Niinistön suosio romahti

Hesarin uudessa gallupis­sa huomionar­vois­in­ta ei ole Haav­is­ton ja Väyry­sen selvä irtiot­to muista. Merkit­tävin on Niin­istön kan­natuk­sen raju pudo­tus.
Viimek­si 43 % nyt 39%. Paljon?
Hesari on muu­tanut tulostustapaa. Aiem­mat luvut oli­vat kaik­ista äänestäneistä, nyt vain kan­tansa ilmais­seista. Kan­taansa ker­tomat­to­mia oli 31 pros­ent­tia, joten van­hal­la taval­la las­ket­tuna Niin­istön kan­na­tus on laskenut 27 pros­ent­ti­in! Tai uudel­la taval­la yli 50 pros­en­tista 39 pros­ent­ti­in ja nopeasti.

Mielipidetutkimukset ohjaavat äänestäjiä – onko se väärin?

Eduskun­nas­sa per­jan­taina kokenut demarikansane­dus­ta­ja har­mit­teli sitä, että maas­sa julka­istaan pres­i­dentin­vaali­gallup­pe­ja, jot­ka ohjaa­vat äänestäjien käyt­täy­tymistä. Har­mi joh­tui mitä ilmeisim­min siitä, että Paa­vo Lip­po­nen on pudon­nut imus­ta. Kan­na­tus­ta on vaikea nos­taa, kun huono kan­na­tus tiede­tään. Jat­ka lukemista “Mielipi­de­tutkimuk­set ohjaa­vat äänestäjiä – onko se väärin?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.1.2012

En pääse kok­ouk­seen eduskun­taki­irei­den takia, joten olen lukenut lis­tan vähän kursorisesti.

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton toim­inta­su­un­nitel­ma 2012–2014
Tämä menee var­maankin pöy­dälle. 5000 asun­toa sito­vana tavoitteena.

Punavuoren ja Ullan­lin­nan suo­jelukaa­va
Viimeisiä puu­talo­ja suo­jel­laan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 17.1.2012”

Onko kuntien välinen kilpailu hyväksi?

Joulun alla jäi kesken keskustelu siitä, onko kun­tien väli­nen kil­pailu hyväk­si ja jos on, mil­lainen kil­pailu. Asia on äärim­mäisen keskeinen uud­is­tet­taes­sa kun­taraken­net­ta kaupunkiseuduilla.

On hyvä, että kun­nat kil­pail­e­vat tavas­ta jär­jestä palvelu­ja ja pitää yhteyt­tä kun­ta­laisi­in. Täl­laista kil­pailua tulee pitää yllä. Se on voimakas argu­ment­ti suuria kun­tali­itok­sia vas­taan. Jat­ka lukemista “Onko kun­tien väli­nen kil­pailu hyväksi?”

Pitäisikö Helsinkiin rakentaa Guggenheim-museo?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

3) En ota kan­taa, vielä

Kyse on isos­ta ratkais­us­ta, jos­ta pitää tietää enemmän.

Mitä saamme raho­jemme vasti­neek­si? Pelkän brändin, vai voim­meko luot­taa siihen, että seinien sisään tulee myös hyviä näyt­te­lyjä. Taloa ei tul­la kat­so­maan. Vain merkit­tävät näyt­te­lyt tuo­vat yleisöä.
Suo­ma­laiset taiteli­jat ovat oikeutetusti nyreis­sään. Olisi melkoinen piristys­ruiske koti­maiselle taiteelle, jos samat rahat annet­taisi­in sille. En tiedä, olisiko tämän merk­i­tys jopa Guggen­heimia suurem­pi, vaik­ka taiteli­jat näin väittävätkin.

Kata­janok­ka on hyvä paik­ka muse­olle, mut­ta toisaal­ta paik­ka on arkkite­htonis­es­ti erit­täin herkkä. Guggen­heim halu­aisi näyt­tävän raken­nuk­sen. Tässä on ris­tiri­idan siemen, mut­ta se on ratkaistavis­sa. Olisi se ollut hyvä paik­ka hotellillekin, mut­ta liian räikeä arkkite­htu­uri ratkaisi kiel­teisen kannan.

Kenen rahoitet­tavak­si tämä kuu­luu? Kyse on enem­män investoin­nista Suomen matkailu­un kuin kult­tuuri­in. Jos olisi kyse vain kult­tuurista, tuolle rahal­la olisi parem­paakin käyt­töä. Suomen ase­man kohen­e­m­i­nen matkailumaana tuot­taa hyö­tyä koko maalle, sekä val­ti­olle, yri­tyk­sille että monille kun­nille. Ei ole oikein, jos helsinkiläiset yksin joutu­vat rahoit­ta­maan tämän ja muut osa­puo­let odot­ta­vat vain raho­jen vir­taamista itselleen.

Keskuskir­jas­ton toteu­tu­mista tämä ei saa vaaran­taa. Jat­ka lukemista “Pitäisikö Helsinki­in rak­en­taa Guggenheim-museo?”