En pääse kokoukseen eduskuntakiireiden takia, joten olen lukenut listan vähän kursorisesti.
Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma 2012–2014
Tämä menee varmaankin pöydälle. 5000 asuntoa sitovana tavoitteena.
Punavuoren ja Ullanlinnan suojelukaava
Viimeisiä puutaloja suojellaan.
Suvilahden julkisten ulkoalueiden yleissuunnitelma
Tämä on toisaalta kaavoituksen pohjaksi, toisaalta ohjeeksi siitä, mitä tehdään väliaikana ennen kuin alue on valmis. Pitäisi nähdä esittely ennen kuin ymmärtää kunnolla
Autopaikkanormin laskentaohjeet
Menee parempaan suuntaan vähän. Jos ihmetellään, miksi rakentaminen on Helsingissä niin kallista, tässä on yksi syy. Usein sellaiset 500 euroa neliöltä lisähintaa.
Nyt paikkamäärään vaikuttaa joukkoliikenteen palvelutaso. Opiskelijoilta ja senioriasujilta vaaditaan vähemmän paikkoja. Yksi tekijä joukosta puuttuu: hinta. On kai järkevämpää laitaa enemmän paikkoja sinne, missä ne maksavat 500 euroa kappaleelta ja vähän vähemmän sinne, missä ne maksavat 70 000 euroa kappaleelta. Pysäköintipaikan tarve ei ole objektiivinen ja joustamaton. Hinnallakin on väliä.
Voisi tietysti ajatella, etta jokainen taloyhtiö rakentaisi paikkoja niin paljon kuin huvittaa ja haluaa maksaa. Uudisrakennuksissa asuvilla ei olisi oikeutta asukaspysäköintitunnukseen, joten yhteismaan ongelmaa ei syntyisi.
On hyvä, että ohjeet ovat paremmat, mutta olisi parempi, jos ne olisivat hyvät.
Pysäköintipaikkojen maksullisuuden tarkistaminen
Kun ulkopuoliset tunkevat autojaan asukaspysäköintipaikoille, niiden maksullisuutta venytetään. Esimerkiksi Katajanokalla venytetään viikonlopuiksikin, jotta laivamatkustajat käyttäisivät sataman maksullisia paikkoja eivätkä asukkaiden kadunvarsipaikkoja. Tämän jälkeen laivamatkustajien on vielä mahdollista käyttää asukkaiden nimikkopaikkoja tonteilla, jos niiden luvattomasta käytöstä ei saa periä maksua.
Asukaspysäköintitunnusten myöntämisperusteiden tarkistaminen
Asukaspysäköintitunnus maksaa vähän yli satasen vuodessa. Olisi myös autoilijoiden etu, jos se maksaisi enemmän. Tulot voisi korvamerkitä maanalaisen pysäköinnin toteuttamiseen.
Nyt saa tunnuksen myös mopoautolle ja kimppakäytössä olevalle autolle. Tästä lähin vaaditaan, että auton pitää olla liikennekäytössä, jotta sitä saa säilyttää kadulla. Näin sitä juhannusautoilijaa sorretaan.
Mäntymäen ja Stadionin pysäköintimahdollisuudet
Ilmaiset paikat muuttuvat maksullisiksi, joten ne ovat paremmin asukaspysäköinnin ja esimerkiksi Kisahallin pysäköinnin käytössä (maksullisina).
Eikö tuo asukaspysäköinti voitaisi hoitaa paremmin niin, että määritettäisiin sopiva määrä pysäköintitunnuksia (varmaankin joku 90–120% paikoista, riippuen paljonko halutaan jättää ulkopaikkakuntalaisille) ja sitten huutokaupattaisiin ne aina puoleksi vuodeksi tai vuodeksi eteenpäin?
Tällöin pysäköinnin hinta vastaisi paremmin ihmisten maksuhalukkuutta, eikä aina valitettaisi kun ei mistään löydy pysäköintipaikkaa.
Hannes.
Ajatuksessasi on yksi vika. Se on rationaalinen ja järkevä. Liikennepolitikkassa sellaista ei sallita.
Ihan vain vertailun vuoksi vielä. Vuosi asukaspysäköintiä maksaa 105€ Helsingissä ja ~950€ Tukholmassa. Kyllä taitaa olla varaan nostaa hintaa vielä reippaasti, ennen kuin tule kipukynnys vastaan.
Ode:
Autopaikkanormi ei kyllä yhtään selitä miksi asuminen Helsingissä on kalliimpaa kuin muualla.
Autopaikkoja vaaditaan kaavoituksessa ymmärtääkseni kaikkialla.
Ilmeisesti Helsinkiläiset autopaikat ovat jotenkin luksus-varusteltuja. Muuten on vaikea selittää esittämääsi 500 euron hintaa asuntoneliölle. Etelä-Suomessa pienemmissä kaupungeissa saa uudisrakennuksissa autotalleja ja autohallipaikkoja (vaikeat olosuhteet, savimaa, paalutustarve) n. 15000 eurolla.
Jos asuu keskellä tundraa, voi laittaa sen auton maan päälle pihalle. Se ei maksa paljon, jos maa on halpaa. Kaupungissa ei ole tilaa, koska maa on kallista. Täällä on vaadittu Helsinkiä kaavoittamaan tiiviisti. Se ei onnistu, jos maa-alasta 2/3 menee autoille ja 1/3 ihmisille.
“Mäntymäen ja Stadionin pysäköintimahdollisuudet
Ilmaiset paikat muuttuvat maksullisiksi, joten ne ovat paremmin asukaspysäköinnin ja esimerkiksi Kisahallin pysäköinnin käytössä.”
Oooperassa kävijää hieman harmittaa, mutta lienee aiheellista. Huom: Kaikki paikat eivät saa olla asukaspysäköintipaikkoja. Pitää jäädä sellaista liikkuvaa paikkaa.
Autoilijathan ovat sanoneet, että edes parin litran bensahinta ei vähentäisi ajoja. Nostovaraa lienee siis myös pysäköinnissä. Parhaimmillaan pysäköinti hinnoiteltaisiin-jopa reaaliaikaisesti-siten, että pysäköintipaikoista olisi aina 5–10% käyttämättä. Tällöin paikan saisi suurella todennäköisyydellä aina, mikä heijastuisi hyvä nä vastineena rahalle. Pätee sekä kausi että lyhytaikaiseen pysäköintiin.
Jos auton vuotuiset käyttökustannukset (arvonalenema + polttonesteet jne) ovat esimerkiksi noin 10000 euron luokkaa, ei tähän suhteutettuna minusta Tukholman vajaan tonnin asukaspysäköinti kuulosta mitenkään paljolta.
Osa niistä viimeisistä puutaloista on puristuksiin jääneitä kummajaisia nykyisessä ympäristössään, parempi idea olisi allokoida niille sopivampi paikka jostain (vrt Kaisaniemen puiston Empire-puutalot) ja antaa omistajien halutessaan rahastaa tontin arvonnousu.
Yksittäisten ympäristöstään irrallaan olevien rakennusten suojelu on turhaa puuhaa, miljöö ratkaisee.
Kysymys onkin, kenen/keiden edun vastaista tällaisen asian ajaminen olisi?
Kuvittelisi että Helsinkiläiset autoilijat maksaisivat mielellään muutaman kympin enemmän siitä, että saisivat “varman” pysäköintipaikan, sen sijaan että täytyisi joka ilta kierrellä turhaan etsien vapaata pysäköintipaikkaa.
Ode, olen kuullut että on olemassa valtuuston periaatepäätös, että Helsinki ei rakenna pysäköintihalleja. Lähdettä minulla ei valitettavasti ole antaa, mutta virkamieskunta osannee vahvistaa tai korjata tiedon.
Tämä on ihan hyvä periaate, mutta ongelmallinen sen kannalta että asukaspysäköintimaksujen tuotto sijoitettaisiin hallipaikkojen rakentamiseen.
Miksi suojellaan ympäristöönsä sopimattomia taloja? Tuota en ole ymmärtänyt koskaan. Suojelukaavat tulee käydä läpi ja katsoa, onko siellä oikeasti jotain tarpeellista. Pääasiassa niillä vain haitataan kaupungin kehittymistä.
Autopaikoilla näemmä pelataan yhä vain rahaa grynderien taskuun. 😀 Normia pidetään reippaasti alle todellisen tarpeen. Joku ilkeämielisesti voisi viitata poliitikkojen ja rakennusliikkeiden välisiin yhteyksiin. 😉
Hannes on tietenkin ihan oikeassa. Se mikä ei vaan meinaa mennä yleisemminin jakeluun on se että pysäköintimaksun pitääkin olla “kipurajalla”. Jotta sillä olisi vaikutusta, eli paikkoja olisi vapaana jolloin pysäköinti on helppoa, niin sen maksun täytyy olla niin suuri että tarpeeksi moni ei sitä maksa.
Kipu on kuitenkin aika pientä, ihan jo korotus 36€ vuodessa 100€ tiputti asukaspysäköintilupien määrää ulkomuistista neljänneksällä. Veikkaan että markkinahinnoiteltu pysäköinti ei olisi edes kovin kallista. Mielenkiintoinen kysymys on se että asettuisiko sen hinta aluettain alla parinsadan euron kuukaudessa? Jos kyllä, niin turha niistä hallipaikoista stressata, koska ei niille ole edes omakustannehintaa vastaavaa kysyntää.
Tukholmalainen ei maksa samanlaista autoveroa kuin helsinkiläinen, jolloin on mahdollisuus maksaa enemmän asukaspysäköinnistä. Ihan hyvin varmaan sopisi aika monelle nostaa pysäköintilupa samalle tasolle, jos vastaavasti auton hinta putoaisi. Tässä taitaisi jopa jäädä enemmän rahaa taskuun.
Keräsin aikoinaan argumentit pysäköintisosialismin puolesta ja vastaväiteet, kun ei vaan jaksa jauhaa samoja asioita uudestaan ja uudestaan. Pekan argumentti on numero neljä, käytännossä sama kuin vaatisi lisää veroja rakentamiselle, http://tolkku.blogspot.com/2011/09/pitaako-pysakointi-sosialisoida.html Jos jollain on joitain uusia epäonnistumisia tarjottavana niin täydennän mielellään kokoelmaa.
Listatekstisä löytyy pysäköintinormien historiaa, lyhyesti:
Ne vanhat asuinalueet ovatkin aivan karmeita loukkoja, joissa on niin kallista asua ettei niihin kukaan tahdo asumaan.
Kun ei rationaalisuudella ole mitään väliä, niin kokeiltaisiinko estetiikkaa? Eli lautakunta jalkautuu ennen vuotta 1960 ja sen jälkeen kaavoitettuihin kaupunginosiin, ja ihan vaan katsoo ympärilleen.
Detaljina esityksessä huvittaa mm. se että normit on kerros- eikä asuinneliöiden mukaan, tottahan toki pesutupakin tarvitsee parkkipaikan, pakollinen rekkapysäköintipaikkojen normi asukkaiden kuorma-autotarpeisiin, alueellisissa pysäköintihalleissa ongelmalliseksi koetut kävelymatkat koska onhan se keskimäärin jopa kolmasosa matkasta lähimmälle pysäkille, sekä se että edelleenkin vaaditaan toimisto asunnoiksi muutettaessa lisää pysäköintipaikkoja tontille. Tästäkin se miljoonaa kerrosneliötä tyhjää toimistotilaa johtuu.
Olennaista olisi että ainakin kantakaupunkimaisella alueella pysäköinti irrotetaan kokonaan taloyhtiöistä. Ja missä viipyy flyygelitilat?! http://vesirajassa.blogspot.com/2012/01/flyygelihuone.html
Ettei mene pelkäksi viraston haukkumiseksi, niin Suvilahden suunnitelma vaikutaa erinomaisen hyvältä. Onnistuttu löytämään jopa pieniä lisärakennusmahdollisuuksia, erinomaista.
Kaksi kysymystä tosin tulee mieleen. Tekstissä annetaan ymmärtää että tuossa kohdin Sörnäisten rantatie on jatkossa tunnelissa. Jos näin niin voisiko sitä sen jälkeen kaventaa niin että saataisiin vielä yksi rivi taloja?
Toinen juttu, jos Junatien muuri rakennetaan uudestaan niin voisiko sen alla olla jotain tilaa? Berliinin mallia: http://urbanist.typepad.com/.a/6a00d83454714d69e20120a5c87c96970c-popup
Psykologisesti mielekäs ja motivoiva ei aina ole sama kuin rationaalinen. Asukaspysäköintimaksua ei koeta maksuksi sujuvammasta pysäköinnistä, vaan kunnallisveroluonteiseksi maksuksi siitä, että autoa ylipäänsä saa pitää (koska jos ei maksa asukaspysäköintimaksua, missäs sitä autoa säilyttäisi).
Niinpä jokaisessa kaupunginosassa pitäisi jättää muutamia syrjäisempiä kadunpätkiä/kenttiä vapaalle pysäköinnille, ja sitten loput (mutta ei siis kaikkia) kadunvarret asukaspysäköintialueiksi. Kun ne vapaan pysäköinnin alueet olisivat sitten aina täynnä, liian kaukana kotoa ja kaikenkaikkiaan käyttökelvottomia, niin autoilija ostaisi mielellään kalliimmankin asukaspysäköintioikeuden. Sitä maksaa mielellään, kun kokee itse tekevänsä vapaaehtoisen sijoituksen omaan mukavuuteensa.
Sama koskee myös vanhojen lähiöiden täydennysrakentamista.
“Monissa lähiöissä ei ole rakennettu kaikkia kaavoissa määrättyjä autopaikkoja. Tämä ns. pysäköintipaikkavelka
voi olla täydennysrakentamisen esteenä. Nykyiset pysäköintinormit saattavat edellyttää entistä
enemmän autopaikkoja. Autopaikkojen rakentamisvastuu voi vähentää taloyhtiöiden halukkuutta täydennysrakentamiseen.”
http://www.hsl.fi/FI/HLJ2011/Documents/HLJ_Katsaus%207_Pys%C3%A4k%C3%B6intipolitiikkaselvitys.pdf
Eli pitäisi rakentaa autopaikkoja joita kukaan ei halua? Kertokaa nyt joku ettei tämä oikeasti ole näin?
Autopaikkanormin laskentaohje on varmasti suunnittelijoiden työtä helpottava rationaali asia. Siinä ei käsitellä tarvittavien pysäköintitilojen sijoitusta ja päällekkäiskäyttömahdollisuutta.
Olisi hyvä täydentää ohjetta tältä osin. Kun on tarpeen edetä pysäköinnin järjestämisessä keskittämisen ja päällekkäiskäytön suuntaan, ohjeessa on hyvä tämä todeta.
Nyt ohje-ehdotuksesta saa helposti sen kuvan, että mitoituksen mukaiset paikat olisi sijoitettava asuintontille. Toki jo nyt monilla asuntoalueilla suuri osa asuntojen pysäköintipaikoista on sijoitettu keskitetysti pysäköintilaitoksiin, mutta hyvin vähän päällekkäiskäyttöperiaatteella.
Semmoinen hämmentävä huomio tehty, että jos hyväksytään se että noin 30% asuntokunnista on auto, niin kuin kantakaupungissa nyt on, niin uusilla kapeahkoilla taloilla ja normin mukaisilla isoilla asunnoilla, nuo paikat itseasiassa mahtuisi suurin piirtein kadunvarteen. Pidemmin kuvien kera, http://marttitulenheimo.fi/2012/01/lisaa-asuntoja-vai-lisaa-autoja-kantakaupunkiin/
🙂 Mulla on semmoinen käsitys että tämä menee kaiken lisäksi niin että jos taloyhtiöllä on nykynormien mukaan kymmenen autopaikkaa liian vähän, ne asukkaat eivät vaan ymmärrä elävänsä puutteessa, niin jos taloon tehdään vaikka yksi ullakkoasunto, niin kaavamuutoksen vuoksi periaatteessa pitäisi tehdä ne kymmenen paikkaa. Hallintoalamainen toki voi anoa ja ehkä saadakin armoa yksittäispäätöksenä.
Näin se vaan on. Autottomat ihmisetkään eivät saa rakentaa taloa ilman pysäköintipaikkoja… Ja asia on oikeasti ihan täysin kaupungin itse päätettävissä, ei mikään laissa määrätty juttu.
Ei ole olemassa autotonta ihmistä. 😀 Jos joku hassu on kerran rakennuksen elinkaaren aikana, on jo seuraavalla aivan varmasti auto kadunvarressa.
En pidä autoista niin paljoa, että haluaisin katsella niitä siinä kadunvarressa ihmisten tiellä. Uusilla asuinalueilla ainoa kestävä ratkaisu on painaa paikat rakennusten ja pihojen alle.
Kaverilla joka suunnitteli Ruoholahden pysköinnin, ei ole kaikki kotona. 🙁 Tutkittua tietoa, miten se pitää tehdä, on saatavissa mm. Tanskasta.
Oikeasti noilla alueilla haetaan poikkeuslupaa, minkä kaupunki sitten suressa viisaudessaan saattaa myöntää muutamaksi vuodeksi kerrallaan. Kaavoissa saattaa olla varaus pysäköintitalolle tms., mutta sellaista harvemmin kannattaa rakentaa jos paikat muuten riittävät. Ennemmin noita voisi kehittää jotenkin niin että rakennetaan se parkkitalo, ja rakennetaan lisää asuintaloja nykyisille pysäköintikentille.
Tätä voi kaupunki hyvin kontrolloida vähentämällä kadunvarsipaikkojen määrää tai pitämällä ne maksullisina. Silloin asukkaiksi valikoituu joko autottomia tai ihmisiä, joilla on varaa maksaa myös autopaikastaan.
Viime kädessä se että kalliita autopaikkoja ei pakoteta normin voimalla rakentamaan tarkoittaa sitä, että niitä rakennetaan juuri se määrä, mistä autoilijat ovat valmiita maksamaan. Sikäli kun autonomistajalle ei ole jossakin kiinteistössä sellaista autopaikkaa, josta hän on valmis maksamaan markkinavuokran, hän muuttaa johonkin muualle. Ja toisaalta auton hankkimista harkitseva asukas selvittää ensin tarjolla olevat autopaikat.
Autopaikat eivät ole sellainen asia, jonka jättäminen markkinoiden huoleksi aiheuttaisi hyvinvointitappiota, sikäli kun kuitenkin kadunvarsipysäköinti on kaupungin hallinnassa.
Ei sillä seuraavallakaan asukkaalla ole autoa, jos sille autolle ei ole paikkaa (edes kadun varressa). Kukaan autollinen kun ei sitä silloin osta. (tai joutuu hankkimaan autolleen toisen säilytyspaikan muualta)
Asunto ei tienenkään ole aivan niin hyvin jälleenmyytävissä ilman autopaikkaa, jonka vuoksi se maksanee hieman vähemmän. Mutta koska sen alkuperäinenkin omistaja sai asunnon halvemmalla, tämä alhaisempi hintataso ei haittaa. Ei se asunto myymättä siksi jäisi.
Jos kokonainen kaupunginosa on rakennettu ilman autojen säilytyspaikkoja, siitä seuraa että ko. alueen julkinen ja kevyt liikenne toimii paljon paremmin, koska julkisen liikenteen käyttäjiä on asukkaista suurempi osa, elikä kun on kysyntää, voi olla tarjontaakin. Lisäksi yksityisautot eivät ole hidastamassa julkista ja kevyttä liikennettä alueella.
Tonttitehokkuus voi tällöin olla hyvä jopa pienehköillä taloilla, kun kapeat kadut eivät syö tilaa rakennuksilta, ja kun autoja ei ole, ei tarvita erillisiä kevyenliikenteenväyliä joten kadulle voi varata jopa yli puolet pienemmän tilan. Tällä tavalla Hollannissa saadaan rakennettua hyvin tehokkaasti, vaikka talot ovat suomalaisittain matalia.
Hollannissa ei tarvita erillisiä kevyenliikenteenväyliä muutenkaan niin paljoa, koska autoilijat väistävät kevyttä liikennettä — omakohtaista kokemusta on, vaihto-opiskelin siellä puoli vuotta kaupunkisuunnittelua.
Minua ihmetyttää tämä kuorma-autopaikkanormi “asukkaiden kuorma-autoille”. Mielestäni tällaiselle ei voi olla järjellistä perustetta.
Kuorma-auto on nykylainsäädännön mukaan väline, jonka kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin suorittaminen edellyttää ammattipätevyyttä. Kyse on siis työkalusta. Yleisesti on lähdettävä siitä, että työkaluja ei säilytetä asuinalueilla vaan teollisuus- ja toimistoalueilla. Eli kuorma-autoilija aloittaa työpäivänsä julkisella liikenteellä ja ajaa hakemaan kuorma-autonsa joltain syrjäiseltä autokentältä, ihan kuten muutkin ihmiset kulkevat töihin.
Eri asia on, että jakeluliikenteelle sekä erilaisille viranomaistarpeille olisi kaavoitettava joka tapauksessa sopivia pysäytyspaikkoja. Nämä eivät kuitenkaan ole sama asia kuin “asukaskuorma-autopaikat”.
“Eli kuorma-autoilija aloittaa työpäivänsä julkisella liikenteellä ja ajaa hakemaan kuorma-autonsa joltain syrjäiseltä autokentältä, ihan kuten muutkin ihmiset kulkevat töihin.”
Käytännössä kuorma-autoilija ei aloita työpäiväänsä julkisella liikenteellä. Jakeluliikenne lähtee liikkeelle joskus aamuyöstä, kun julkista liikennettä ei kulje ollenkaan. Rakennustyömailla ollaan klo 7 valmiina auton kanssa, joten julkisten pitäisi palvella näitä kuskeja viiden aikoihin aamulla. Muutosvastarinta laulaa: “ei tule onnistumaan!”
Jos asuinalueella ei ole paikkoja kuorma-autoille, ei asuinaluetta ole tarkoitettu niille jotka sellaista työssään tarvitsevat. He siis muuttavat jonnekin muualle. Ja sitten valitellaan yhdyskuntarakenteen hajautumista.
Tämä on varsin mainio esimerkki siitä, miten normeja suunnittelevat ja asiaa argumentoivat ihmiset, jotka eivät elä samassa todellisuudessa kuin ne, joita normitsitten koskevat. Minäkään en ole kuorma-autoilija, mutta olen sentään joskus tavannut pari.
No viiden-kuuden aikoihin kyllä kulkee yllättävän hyvinkin julkista liikennettä. Joka tapaukessa, kaupungille tulisi luultavasti halvemmaksi tarjota taksikyyti ko. asuinalueelta jonnekin Tattarisuolle joka aamu kuin kaavoittaa jonnekin Jätkäsaareen rekkapaikkaa. Joka sitäpaitsi olisi täynnä henkilöautoja arkitodellisuudessa.
Joku lähiö on eri juttu, mutta se tässä nimenomaan yleisemmin mättää. Käytännössä oikein mitään eroa ei tehdä kantakaupungin laajennusten ja muiden uusien asuinalueiden suhteen. 0,6 paikkaa per asunto jonnekin Jätkäsaareen? Helsingissä on 60% autoistumisaste tyyliin Pakilassa, kantakaupungissa se on noin 30%, että ei tuo ole kuin kertoimella kaksi yläkanttiin. Karttakin autottomien osuudesta löytyy jo yllälinkatusta http://marttitulenheimo.fi/2012/01/lisaa-asuntoja-vai-lisaa-autoja-kantakaupunkiin/
Enpä ole yhtään kuorma-autonkuljettajaa tuntenut, jolla ei olisi henkilöautoa työmatkoja varten. Haja-asutusalueen yrittäjillä saattaa tietenkin olla se kuorma-auto siinä omassa pihassa, mutta siellä ei autopaikkanormeja tunneta.
Olen ihan huvikseni ottanut tavaksi poiketa Forumin parkkiin katsomaan kuinka täyttä siellä on. Uteliaisuuttani. En teidä mitä maksaa mutten ole vielä osunut paikalle niin että paikka olisi täynnä.
käsitykseni mukaan muissakin hallipaikoissa, joiden olemassa olo tulee tietää ja paikoituksesta maksaa, tilaa on. Maksuhalukkuus on kovin vähäistä.
joku voisi tehdä tutkimuksenkin kantakaupungin autopaikkojen käyttöasteesta.
Hyvä idea, köyhät kyykkyyn! Ei niillä voi olla mihinkään kiire.
Samalla voitaisiin lupalappuja, joilla (rikkaat) saisivat körötellä bussikaistaa muiden ohi. Myös hälytysvalolupien myyntiä kannattaisi harkita a 100’000 euron hintaan, Venäjän tyyliin.
Syökää silakkaa.
1000 euron arvoisen auton arvonalenema tuskin on tuota luokkaa. Ihan jo myötähäpeän välttämiseksi kannattaisi joskus palauttaa mieleen, että yhteiskunnassa on myös vähemmällä toimeentulevia ihmisiä.
Olen pitänyt tätä osaamattomien taloyhtiöiden levittämänä urbaanina legendana, koska eihän se nyt vaan voi olla totta. Totuus on kuitenkin taas kerran tarua ihmeellisempää.
Hallintoalamainen voi muuten myös olla rakentamatta lisää asuntoja tontille, jolloin ei tarvitse myöskään rakentaa autopaikkoja autottomille asukkaille. Putkiremontti rahoitetaan yhtiölainalla ja jää se hehtaaritonttikin muuhun käyttöön.
Asunnot rakennetaan sitten kehyskuntaan josta kaksi autoa / talous ajaa päivittäin kaupunkiin töihin. Mutta onpahan tilaa parkkipaikoille.
Grejus, niitä uusia pysäköintipaikkoja subventoi ne ihan samat kaupunkilaiset joilla ei sinun mukaasi ole niihin varaa. Kantakaupungissa n. 70% asukkaista ei ole edes yhtä autoa puolison kanssa. Joten uusia kantakaupungin alueita kaavoitetaan niin että 70% on auto, ja vaikkei olisikaan niin 100% saa maksaa paikoista summia joihin nähden nykyiset pysäköintimaksut on karkkirahaa.
Tuohon suhteutettuna ei. Mutta toisaalta kuulostaa aika rankalta sille jonka vanhan pikkunissanin arvonalenema lasketaan satasissa ja polttoainetta menee vuodessa tonnilla.
Suuri osa autoilijoista on kuitenkin ihan tavallisia ihmisiä eikä niitä optiotuloilla keinottelevia työsuhdeökymaasturidirikoita.
Tietenkin voi miettiä, kannattaako niin köyhän edes asua keskustassa vaan kannattaisiko harkita suosiolla uudelleensijoittumista kehäteiden lähiöitä joissa pysäköintimaa on halpaa. Toisaalta Helsingissä on tainnut olla periaatteena että alueilla asuisi tasaisesti mahdollisimman paljon erilaisia ja erituloisia ihmisryhmiä eikä päästettäisi tiettyjä alueita profiloitumaan rikkaiden tai köyhien alueiksi…
Jostain ne kuorma-autot kuitenkin ilmestyvät joka yö vuokratalolähiöiden kapeille kadunvarsipaikoille.
Nytkin on pyryttänyt koko yön reilummin lunta ja aurat joutuvat väärin pysäköidyn kuorma-auton kohdalla jättämään aina puoli metriä varaa ja koukkaamaan keskemmälle.
Lopputuloksena kadut ovat metrin kapeampia — joka ei suinkaan haittaa henkilöautoilijoita vaan joukkolikennettä kun kaksi leveää bussia ei mahdu kavennetuilla kaduilla kohtaamaan…
Oopperan kermaperseet voi liikkua julkisilla, siinä missä muutkin.
Mitä jos nostettaisiin tasapuolisesti kaikkea liikkumisen haittaveroa. Turha liikkuminen on monessa mielessä epätaloudellista ja haitallista.
Laitetaan sekä auton käytölle että yli 5km joukkoliikennelipuille 2000€ vuosittainen käyttömaksu. Tämä eheyttäisi merkittävästi maankäyttöä ja toisi valtion ja kuntien kassaan kipeästi kaivattua rahaa. Eihän summa olisi kuin muutama hassu euro per päivä, kyllä tämän maksaa jokainen työssä käyvä helposti.
Jep. Muutaman kilometrin matkan Etelä-Helsinkiin huomenna Julius Caesarin loputtua julkiset kuljettavat mukavasti 30 minuutissa, tosin sisältäen 1.6 km kävelyä.
Mitä vielä kaupunki voisi tehdä enemmän ajaakseen ihmiset henkilöauton/taksin käyttäjiksi ? Aurata lumet ajoradalta jalkakäytävälle..paitsi että sekin keino on jo käytetty.
spottu, kympin ratikka? Reittioppas suosittaa keskustassa usein mitä sattu.
Kimmo, 2 000 € vuodessa saa autolle hallipaikan jos se sattuu olemaan verrattaen edullinen rakentaa.
Oopperan käyttäjät ovat yhteiskunnassa pieni vähemmistö. Eiköhän tätä kaupunkia rakenneta Enemmistön ehdoilla!
Asun kirkkonummella, ja seuralaiseni Matinkylässä. Pääsisimme kyllä julkisilla kotiin, mutta menisi aika myöhäiseksi.
Käsittääkseni erittäin huomattava osa oopperan katsojista saapuu julkisilla kulkuneuvoilla. Joskus teen sen itsekin.
Oopperan kermaperseisiin kuuluu mm perushoitaja-serkkuni, opettajia yms. eliittiä.
Kokonaismatka-aika ei tuosta pienene vaikka ehtisi 23:02 ratikkaan. Pointtini on se ettei Mäntymäen ja Stadionin kenttien paria hehtaarillista autoja kannata hämmästellä kun miettii käytännön päätöksentekotilannetta Oopperan/Kisahalln/Stadionin käyttäjän kannalta.
Toiset ovat siis harrastustensa takia toisia tasavertaisempia?
Kolmivuorotöihin 20km päähän kotoaan kulkeva, neljän harrastavan lapsen äiti on saatanallinen yksityisautoilija, mutta ydinkeskustassa ja vapaa-aikanaan korkeakulttuuria harrastava ajatteleva vihreä pitää olla täysin vapautettu joukkoliikenteen epämukavuuksilta? Oman vihreän peltilehmän parkkipaikkakin pitäisi olla ilmainen ja sijaita aivan oopperan ulko-oven edessä?
Sorry nyt vaan, en haluaisi provosoida, mutta en oikein nyt ymmärrä enää tätä keskustelua.
Nyt puhutaan puhtaasti ja ainoastaan tasapuolisesta maksusta, jolla ohjataan yhteiskuntarakennetta oikeaan suuntaan.
Eikä taida kyllä tuolla summalla irrota hallipaikkaa, kun yksin näiden rakennuskustannukset ovat jo tuossa 4–5000€/m2, mikäli on yhtään seurannut Osmon laskelmia.
Asiaa luultavasti auttaisi jos kymppi jatkaisi etelämmäksi, mutta tuo ei tietenkään käy, koska pysäköintipaikat. Jotenkin mun sympatiani Etelä-Helsingin liikennemottia kohtaan on laskemaan päin. Jos ei siellä saa tehdä mitään niin ei siellä mikään muutu, omapa on asianne.
Kimmo lainasi minua:
“Markku af Heurlin: Asun kirkkonummella, ja seuralaiseni Matinkylässä. Pääsisimme kyllä julkisilla kotiin, mutta menisi aika myöhäiseksi.
Käsittääkseni erittäin huomattava osa oopperan katsojista saapuu julkisilla kulkuneuvoilla. Joskus teen sen itsekin.
Oopperan kermaperseisiin kuuluu mm perushoitaja-serkkuni, opettajia yms. eliittiä.”
Ja sitten kirjoitti:
“Toiset ovat siis harrastustensa takia toisia tasavertaisempia?
Kolmivuorotöihin 20km päähän kotoaan kulkeva, neljän harrastavan lapsen äiti on saatanallinen yksityisautoilija, mutta ydinkeskustassa ja vapaa-aikanaan korkeakulttuuria harrastava ajatteleva vihreä pitää olla täysin vapautettu joukkoliikenteen epämukavuuksilta? Oman vihreän peltilehmän parkkipaikkakin pitäisi olla ilmainen ja sijaita aivan oopperan ulko-oven edessä?
Sorry nyt vaan, en haluaisi provosoida, mutta en oikein nyt ymmärrä enää tätä keskustelua.”
En minäkään. Sitäpaitsi yleensä jos tulee hvyissä ajoin, saa koslansa Stadikan viereen,josta on hyvä kävelymatka operaan. Eikä minulla ole mitään sitäkään vastaan, että parkkipaikasta joutuu pulittamaan viitisen euroa.
Kai se pysäköinti helpottuu, kun ilmaiset paikat muuttuvat maksullisiksi. Ei kai se maksullisuus niitä täydemmäksi tee.
Markku: Jos Kirkkonummelle matka käy, niin suosittelen kyllä auton laittamista Ruoholahdessa parkkiin ja sieltä kasilla Oopperalle jatkamista. Matka-aika kokonaista 15 minuuttia (verrattuna n. 10 minuuttia autolla). Lisäbonuksena autolle saa katon pään päälle.
spottu: Joo, etelä-helsinkiläisten kannattaa muistaa se, että jos paikallinen asukasyhdistys estää kaikki joukkoliikenteen kehittämisyritykset, niin sitten kaikki etelä-helsinkiläiset kärsivät huonosta joukkoliikenteen tarjonnasta. Asia lienee helppo korjata. Jos etelä-helsinkiläiset nousevat barrikaadeille ja vaativat hyviä ratikkayhteyksiä, niin eiköhän tämä ole toteutettavissa. Parkkipaikkojahan siinä joudutaan toki karsimaan.
Rekan kokoinen ja painoinen metallimötikkä puikkelehtimassa talojen välissä ei ole hyvän kaupunkimiljöön elementti, vaan pomminvarma tapa pilata turvallisen tuntuinen ympäristö. Pätevä suunnittelija puolustaa esimerkiksi portailla julkista kaupunkitilaa liian suuria liikkuvia esineitä vastaan (ks. Telakkaranta). Salomonkadustakin tuli kelpo kävelykatu koska siellä ei ole ratikkaa, vaikka liikennesuunnittelumielessä tietysti pitäisi olla. Mikonkatu on varoittava esimerkki siitä mihin raitiovaunu kävelykadulla johtaa, virhettä on ihan turha toistaa Korkeavuorenkadulla.
No ei tietenkään, mutta yritäpä saada tämä yleiseen ymmärrykseen. Montako kertaa olet kuullut että on väärin rankaista pysäköintimaksulla, koska paikkoja ei ole?
Jäkyttäjiähän maailmassa riittää. Useimmat autoilijat ymmärtävät, että niukasta hyödykkeestä, kuten posyäsköintilasta pitää maksaa. Vaikkse kirpaiseekin. Silloin parkkipaikka on tarjolla, kun sitä todella tarvitsee.