Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.1.2012

En pääse kok­ouk­seen eduskun­taki­irei­den takia, joten olen lukenut lis­tan vähän kursorisesti.

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton toim­inta­su­un­nitel­ma 2012–2014
Tämä menee var­maankin pöy­dälle. 5000 asun­toa sito­vana tavoitteena.

Punavuoren ja Ullan­lin­nan suojelukaava
Viimeisiä puu­talo­ja suojellaan.

Suvi­lah­den julk­isten ulkoaluei­den yleissuunnitelma
Tämä on toisaal­ta kaavoituk­sen poh­jak­si, toisaal­ta ohjeek­si siitä, mitä tehdään väli­aikana ennen kuin alue on valmis. Pitäisi nähdä esit­te­ly ennen kuin ymmärtää kunnolla

Autopaikkanormin lasken­tao­hjeet

Menee parem­paan suun­taan vähän. Jos ihme­tel­lään, mik­si rak­en­t­a­mi­nen on Helsingis­sä niin kallista, tässä on yksi syy. Usein sel­l­aiset 500 euroa neliöltä lisähintaa.
Nyt paikkamäärään vaikut­taa joukkoli­iken­teen palve­lu­ta­so. Opiske­li­joil­ta ja senio­r­i­a­su­jil­ta vaa­di­taan vähem­män paikko­ja. Yksi tek­i­jä joukos­ta puut­tuu: hin­ta. On kai järkeväm­pää laitaa enem­män paikko­ja sinne, mis­sä ne mak­sa­vat 500 euroa kap­paleelta ja vähän vähem­män sinne, mis­sä ne mak­sa­vat 70 000 euroa kap­paleelta. Pysäköin­tipaikan tarve ei ole objek­ti­ivi­nen ja jous­tam­a­ton. Hin­nal­lakin on väliä.

Voisi tietysti ajatel­la, etta jokainen taloy­htiö rak­en­taisi paikko­ja niin paljon kuin huvit­taa ja halu­aa mak­saa. Uud­is­raken­nuk­sis­sa asuvil­la ei olisi oikeut­ta asukaspysäköin­ti­tun­nuk­seen, joten yhteis­maan ongel­maa ei syntyisi.
On hyvä, että ohjeet ovat parem­mat, mut­ta olisi parem­pi, jos ne oli­si­vat hyvät.

Pysäköin­tipaikko­jen mak­sullisu­u­den tarkistaminen

Kun ulkop­uoliset tunke­vat auto­jaan asukaspysäköin­tipaikoille, niiden mak­sullisu­ut­ta venytetään. Esimerkik­si Kata­janokalla venytetään viikon­lopuik­sikin, jot­ta laiva­matkus­ta­jat käyt­täi­sivät sata­man mak­sullisia paikko­ja eivätkä asukkaiden kadun­var­si­paikko­ja. Tämän jäl­keen laiva­matkus­ta­jien on vielä mah­dol­lista käyt­tää asukkaiden nimikkopaikko­ja ton­teil­la, jos niiden luvat­tomas­ta käytöstä ei saa per­iä maksua.

Asukaspysäköin­ti­tun­nusten myön­tämis­pe­rustei­den tarkistaminen
Asukaspysäköin­ti­tun­nus mak­saa vähän yli satasen vuodessa. Olisi myös autoil­i­joiden etu, jos se mak­saisi enem­män. Tulot voisi kor­vamerk­itä maanalaisen pysäköin­nin toteuttamiseen.

Nyt saa tun­nuk­sen myös mopoau­tolle ja kimp­pakäytössä ole­valle autolle.  Tästä lähin vaa­di­taan, että auton pitää olla liiken­nekäytössä, jot­ta sitä saa säi­lyt­tää kadul­la. Näin sitä juhan­nusautoil­i­jaa sorretaan.

Män­tymäen ja Sta­dion­in pysäköintimahdollisuudet

Ilmaiset paikat muut­tuvat mak­sullisik­si, joten ne ovat parem­min asukaspysäköin­nin ja esimerkik­si Kisa­hallin pysäköin­nin käytössä (mak­sullisi­na).

53 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.1.2012”

  1. Eikö tuo asukaspysäköin­ti voitaisi hoitaa parem­min niin, että määritet­täisi­in sopi­va määrä pysäköin­ti­tun­nuk­sia (var­maankin joku 90–120% paikoista, riip­puen paljonko halu­taan jät­tää ulkopaikkakun­ta­laisille) ja sit­ten huu­tokau­pat­taisi­in ne aina puolek­si vuodek­si tai vuodek­si eteenpäin?

    Täl­löin pysäköin­nin hin­ta vas­taisi parem­min ihmis­ten mak­suhalukku­ut­ta, eikä aina valitet­taisi kun ei mis­tään löy­dy pysäköintipaikkaa.

  2. Ihan vain ver­tailun vuok­si vielä. Vuosi asukaspysäköin­tiä mak­saa 105€ Helsingis­sä ja ~950€ Tukhol­mas­sa. Kyl­lä taitaa olla varaan nos­taa hin­taa vielä reip­paasti, ennen kuin tule kipukyn­nys vastaan.

  3. Ode:

    Autopaikkanormin laskentaohjeet

    Menee parem­paan suun­taan vähän. On hyvä että on parem­pi mut­ta olisi parem­pi, jos olisi hyvä Jos ihme­tel­lään, mik­si rak­en­t­a­mi­nen on Helsingis­sä niin kallista, tässä on yksi syty. Usein sel­l­aiset 500 euroa neliöltä lisähintaa.

    Autopaikkanor­mi ei kyl­lä yhtään selitä mik­si asum­i­nen Helsingis­sä on kalli­im­paa kuin muual­la.

    Autopaikko­ja vaa­di­taan kaavoituk­ses­sa ymmärtääk­seni kaikkialla.
    Ilmeis­es­ti Helsinkiläiset autopaikat ovat jotenkin luk­sus-varustel­tu­ja. Muuten on vaikea selit­tää esit­tämääsi 500 euron hin­taa asun­toneliölle. Etelä-Suomes­sa pienem­mis­sä kaupungeis­sa saa uud­is­raken­nuk­sis­sa auto­talle­ja ja auto­hal­li­paikko­ja (vaikeat olo­suh­teet, sav­i­maa, paa­lu­tus­tarve) n. 15000 eurolla.

    1. Jos asuu keskel­lä tun­draa, voi lait­taa sen auton maan päälle pihalle. Se ei mak­sa paljon, jos maa on hal­paa. Kaupungis­sa ei ole tilaa, kos­ka maa on kallista. Tääl­lä on vaa­dit­tu Helsinkiä kaavoit­ta­maan tiivi­isti. Se ei onnis­tu, jos maa-alas­ta 2/3 menee autoille ja 1/3 ihmisille.

  4. “Män­tymäen ja Sta­dion­in pysäköintimahdollisuudet

    Ilmaiset paikat muut­tuvat mak­sullisik­si, joten ne ovat parem­min asukaspysäköin­nin ja esimerkik­si Kisa­hallin pysäköin­nin käytössä.”

    Ooop­eras­sa kävi­jää hie­man har­mit­taa, mut­ta lie­nee aiheel­lista. Huom: Kaik­ki paikat eivät saa olla asukaspysäköin­tipaikko­ja. Pitää jäädä sel­l­aista liikku­vaa paikkaa.

  5. Hannes:
    Ihan vain ver­tailun vuok­si vielä. Vuosi asukaspysäköin­tiä mak­saa 105€ Helsingis­sä ja ~950€ Tukhol­mas­sa. Kyl­lä taitaa olla varaan nos­taa hin­taa vielä reip­paasti, ennen kuin tule kipukyn­nys vastaan.

    Autoil­i­jathan ovat sanoneet, että edes parin litran ben­sahin­ta ei vähen­täisi ajo­ja. Nos­to­varaa lie­nee siis myös pysäköin­nis­sä. Parhaim­mil­laan pysäköin­ti hin­noiteltaisi­in-jopa reaali­aikaises­ti-siten, että pysäköin­tipaikoista olisi aina 5–10% käyt­tämät­tä. Täl­löin paikan saisi suurel­la toden­näköisyy­del­lä aina, mikä hei­jas­tu­isi hyvä nä vasti­neena rahalle. Pätee sekä kausi että lyhy­taikaiseen pysäköintiin.

  6. Jos auton vuo­tuiset käyt­tökus­tan­nuk­set (arvonalen­e­ma + polt­ton­es­teet jne) ovat esimerkik­si noin 10000 euron luokkaa, ei tähän suh­teutet­tuna minus­ta Tukhol­man vajaan ton­nin asukaspysäköin­ti kuu­losta mitenkään paljolta.

  7. Osa niistä viimei­sistä puu­taloista on puris­tuk­si­in jääneitä kum­ma­jaisia nykyisessä ympäristössään, parem­pi idea olisi allokoi­da niille sopi­vampi paik­ka jostain (vrt Kaisaniemen puis­ton Empire-puu­talot) ja antaa omis­ta­jien halutes­saan rahas­taa ton­tin arvonnousu.

    Yksit­täis­ten ympäristöstään irral­laan ole­vien raken­nusten suo­jelu on turhaa puuhaa, miljöö ratkaisee.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Hannes.
    Ajatuk­ses­sasi on yksi vika. Se on ratio­naa­li­nen ja järkevä. Liiken­nepoli­tikkas­sa sel­l­aista ei sallita. 

    Kysymys onkin, kenen/keiden edun vas­taista täl­laisen asian ajami­nen olisi?

    Kuvit­telisi että Helsinkiläiset autoil­i­jat mak­saisi­vat mielel­lään muu­ta­man kympin enem­män siitä, että saisi­vat “var­man” pysäköin­tipaikan, sen sijaan että täy­ty­isi joka ilta kier­rel­lä turhaan etsien vapaa­ta pysäköintipaikkaa.

  9. Ode, olen kuul­lut että on ole­mas­sa val­tu­us­ton peri­aatepäätös, että Helsin­ki ei raken­na pysäköin­ti­halle­ja. Lähdet­tä min­ul­la ei valitet­tavasti ole antaa, mut­ta virkamieskun­ta osan­nee vahvis­taa tai kor­ja­ta tiedon.

    Tämä on ihan hyvä peri­aate, mut­ta ongel­malli­nen sen kannal­ta että asukaspysäköin­ti­mak­su­jen tuot­to sijoitet­taisi­in hal­li­paikko­jen rakentamiseen.

  10. Mik­si suo­jel­laan ympäristöön­sä sopi­mat­to­mia talo­ja? Tuo­ta en ole ymmärtänyt koskaan. Suo­jelukaa­vat tulee käy­dä läpi ja kat­soa, onko siel­lä oikeasti jotain tarpeel­lista. Pääasi­as­sa niil­lä vain hai­tataan kaupun­gin kehittymistä. 

    Autopaikoil­la näem­mä pelataan yhä vain rahaa gryn­de­rien tasku­un. 😀 Normia pide­tään reip­paasti alle todel­lisen tarpeen. Joku ilkeämielis­es­ti voisi viita­ta poli­itikko­jen ja raken­nus­li­ikkei­den välisi­in yhteyksiin. 😉

  11. Hannes on tietenkin ihan oike­as­sa. Se mikä ei vaan meinaa men­nä yleisem­minin jakelu­un on se että pysäköin­ti­mak­sun pitääkin olla “kipu­ra­jal­la”. Jot­ta sil­lä olisi vaiku­tus­ta, eli paikko­ja olisi vapaana jol­loin pysäköin­ti on help­poa, niin sen mak­sun täy­tyy olla niin suuri että tarpeek­si moni ei sitä maksa.

    Kipu on kuitenkin aika pien­tä, ihan jo koro­tus 36€ vuodessa 100€ tiput­ti asukaspysäköin­tilupi­en määrää ulko­muis­tista neljän­nek­säl­lä. Veikkaan että markki­nahin­noitel­tu pysäköin­ti ei olisi edes kovin kallista. Mie­lenki­in­toinen kysymys on se että aset­tuisiko sen hin­ta aluet­tain alla parin­sadan euron kuukaudessa? Jos kyl­lä, niin turha niistä hal­li­paikoista stres­sa­ta, kos­ka ei niille ole edes omakus­tan­nehin­taa vas­taavaa kysyntää.

  12. Tukhol­malainen ei mak­sa saman­laista autoveroa kuin helsinkiläi­nen, jol­loin on mah­dol­lisu­us mak­saa enem­män asukaspysäköin­nistä. Ihan hyvin var­maan sopisi aika mon­elle nos­taa pysäköin­tilu­pa samalle tasolle, jos vas­taavasti auton hin­ta putoaisi. Tässä taitaisi jopa jäädä enem­män rahaa taskuun.

  13. Keräsin aikoinaan argu­men­tit pysäköin­ti­sosial­is­min puoles­ta ja vas­taväi­teet, kun ei vaan jak­sa jauhaa samo­ja asioi­ta uud­estaan ja uud­estaan. Pekan argu­ment­ti on numero neljä, käytän­nossä sama kuin vaatisi lisää vero­ja rak­en­tamiselle, http://tolkku.blogspot.com/2011/09/pitaako-pysakointi-sosialisoida.html Jos jol­lain on joitain uusia epäon­nis­tu­misia tar­jot­ta­vana niin täy­den­nän mielel­lään kokoelmaa.

    Lis­tatek­stisä löy­tyy pysäköinti­normien his­to­ri­aa, lyhyesti:

    1960-luvun alus­sa ja sitä ennen kaavoite­tu­il­la alueil­la ei yleis­es­ti käytet­ty autopaikkamääräyk­siä. Autot pysäköi­ti­in usein piho­jen ja auto­tal­lien lisäk­si kadun­var­sille. Kadut raken­net­ti­in pääosin niin lev­eik­si, että niitä voiti­in käyt­tää myös pysäköintitiloina.

    Vuon­na 1963 raken­nushal­li­tus suosit­teli normia 1 ap / asunto.

    Ne van­hat asuinalueet ovatkin aivan karmei­ta loukko­ja, jois­sa on niin kallista asua ettei niihin kukaan tah­do asumaan.

    Kun ei ratio­naal­isu­udel­la ole mitään väliä, niin kokeil­taisi­inko esteti­ikkaa? Eli lau­takun­ta jalka­u­tuu ennen vuot­ta 1960 ja sen jäl­keen kaavoitet­tui­hin kaupungi­nosi­in, ja ihan vaan kat­soo ympärilleen.

    Detalji­na esi­tyk­sessä huvit­taa mm. se että nor­mit on ker­ros- eikä asuin­neliöi­den mukaan, tot­ta­han toki pesu­tu­pakin tarvit­see parkkipaikan, pakolli­nen rekkapysäköin­tipaikko­jen nor­mi asukkaiden kuor­ma-auto­tarpeisi­in, alueel­li­sis­sa pysäköin­ti­halleis­sa ongel­mallisek­si koe­tut käve­ly­matkat kos­ka onhan se keskimäärin jopa kol­ma­sosa matkas­ta lähim­mälle pysäkille, sekä se että edelleenkin vaa­di­taan toimis­to asun­noik­si muutet­taes­sa lisää pysäköin­tipaikko­ja ton­tille. Tästäkin se miljoon­aa ker­rosneliötä tyhjää toimis­toti­laa johtuu.

    Olen­naista olisi että ainakin kan­takaupunki­maisel­la alueel­la pysäköin­ti irrote­taan kokon­aan taloy­htiöistä. Ja mis­sä viipyy fly­ygeli­ti­lat?! http://vesirajassa.blogspot.com/2012/01/flyygelihuone.html

  14. Ettei mene pelkäk­si viras­ton haukku­misek­si, niin Suvi­lah­den suun­nitel­ma vaiku­taa eri­no­maisen hyvältä. Onnis­tut­tu löytämään jopa pieniä lisäraken­nus­mah­dol­lisuuk­sia, erinomaista.

    Kak­si kysymys­tä tosin tulee mieleen. Tek­stis­sä annetaan ymmärtää että tuos­sa kohdin Sörnäis­ten rantatie on jatkos­sa tun­nelis­sa. Jos näin niin voisiko sitä sen jäl­keen kaven­taa niin että saataisi­in vielä yksi rivi taloja?

    Toinen jut­tu, jos Juna­tien muuri raken­netaan uud­estaan niin voisiko sen alla olla jotain tilaa? Berli­inin mallia: http://urbanist.typepad.com/.a/6a00d83454714d69e20120a5c87c96970c-popup

  15. Psykol­o­gis­es­ti mielekäs ja motivoi­va ei aina ole sama kuin ratio­naa­li­nen. Asukaspysäköin­ti­mak­sua ei koeta mak­suk­si suju­vam­mas­ta pysäköin­nistä, vaan kun­nal­lisverolu­on­teisek­si mak­suk­si siitä, että autoa ylipään­sä saa pitää (kos­ka jos ei mak­sa asukaspysäköin­ti­mak­sua, mis­säs sitä autoa säilyttäisi).

    Niin­pä jokaises­sa kaupungi­nosas­sa pitäisi jät­tää muu­tamia syr­jäisem­piä kadunpätkiä/kenttiä vapaalle pysäköin­nille, ja sit­ten lop­ut (mut­ta ei siis kaikkia) kadun­var­ret asukaspysäköin­tialueik­si. Kun ne vapaan pysäköin­nin alueet oli­si­vat sit­ten aina täyn­nä, liian kaukana kotoa ja kaikenkaikki­aan käyt­tökelvot­to­mia, niin autoil­i­ja ostaisi mielel­lään kalli­im­mankin asukaspysäköin­tioikeu­den. Sitä mak­saa mielel­lään, kun kokee itse tekevän­sä vapaae­htoisen sijoituk­sen omaan mukavuuteensa.

  16. tpyy­lu­o­ma: sekä se että edelleenkin vaa­di­taan toimis­to asun­noik­si muutet­taes­sa lisää pysäköin­tipaikko­ja ton­tille. Tästäkin se miljoon­aa ker­rosneliötä tyhjää toimis­toti­laa johtuu.

    Sama kos­kee myös van­ho­jen lähiöi­den täydennysrakentamista.

    “Monis­sa lähiöis­sä ei ole raken­net­tu kaikkia kaavois­sa määrät­tyjä autopaikko­ja. Tämä ns. pysäköintipaikkavelka
    voi olla täy­den­nys­rak­en­tamisen esteenä. Nykyiset pysäköinti­nor­mit saat­ta­vat edel­lyt­tää entistä
    enem­män autopaikko­ja. Autopaikko­jen rak­en­tamis­vas­tuu voi vähen­tää taloy­htiöi­den halukku­ut­ta täydennysrakentamiseen.”

    http://www.hsl.fi/FI/HLJ2011/Documents/HLJ_Katsaus%207_Pys%C3%A4k%C3%B6intipolitiikkaselvitys.pdf

    Eli pitäisi rak­en­taa autopaikko­ja joi­ta kukaan ei halua? Ker­tokaa nyt joku ettei tämä oikeasti ole näin?

  17. Autopaikkanormin lasken­tao­hje on var­masti suun­nit­telijoiden työtä helpot­ta­va ratio­naali asia. Siinä ei käsitel­lä tarvit­tavien pysäköin­ti­tilo­jen sijoi­tus­ta ja päällekkäiskäyttömahdollisuutta.

    Olisi hyvä täy­den­tää ohjet­ta tältä osin. Kun on tarpeen ede­tä pysäköin­nin jär­jestämisessä keskit­tämisen ja päällekkäiskäytön suun­taan, ohjeessa on hyvä tämä todeta. 

    Nyt ohje-ehdo­tuk­ses­ta saa hel­posti sen kuvan, että mitoituk­sen mukaiset paikat olisi sijoitet­ta­va asuin­ton­tille. Toki jo nyt monil­la asun­toalueil­la suuri osa asun­to­jen pysäköin­tipaikoista on sijoitet­tu keskite­tysti pysäköin­ti­laitok­si­in, mut­ta hyvin vähän päällekkäiskäyttöperiaatteella.

  18. a_l: Eli pitäisi rak­en­taa autopaikko­ja joi­ta kukaan ei halua? Ker­tokaa nyt joku ettei tämä oikeasti ole näin?

    🙂 Mul­la on sem­moinen käsi­tys että tämä menee kaiken lisäk­si niin että jos taloy­htiöl­lä on nykynormien mukaan kymme­nen autopaikkaa liian vähän, ne asukkaat eivät vaan ymmär­rä elävän­sä puut­teessa, niin jos taloon tehdään vaik­ka yksi ullakkoa­sun­to, niin kaava­muu­tok­sen vuok­si peri­aat­teessa pitäisi tehdä ne kymme­nen paikkaa. Hallintoala­mainen toki voi anoa ja ehkä saadakin armoa yksittäispäätöksenä.

  19. a_l:

    Eli pitäisi rak­en­taa autopaikko­ja joi­ta kukaan ei halua? Ker­tokaa nyt joku ettei tämä oikeasti ole näin?

    Näin se vaan on. Autot­tomat ihmisetkään eivät saa rak­en­taa taloa ilman pysäköin­tipaikko­ja… Ja asia on oikeasti ihan täysin kaupun­gin itse päätet­tävis­sä, ei mikään lais­sa määrät­ty juttu.

  20. Ville: Näin se vaan on. Autot­tomat ihmisetkään eivät saa rak­en­taa taloa ilman pysäköintipaikkoja… 

    Ei ole ole­mas­sa auto­ton­ta ihmistä. 😀 Jos joku has­su on ker­ran raken­nuk­sen elinkaaren aikana, on jo seu­raaval­la aivan var­masti auto kadunvarressa. 

    En pidä autoista niin paljoa, että halu­aisin kat­sel­la niitä siinä kadun­var­res­sa ihmis­ten tiel­lä. Uusil­la asuinalueil­la ain­oa kestävä ratkaisu on painaa paikat raken­nusten ja piho­jen alle. 

    Kaver­il­la joka suun­nit­teli Ruo­ho­lah­den pysköin­nin, ei ole kaik­ki kotona. 🙁 Tutkit­tua tietoa, miten se pitää tehdä, on saatavis­sa mm. Tanskasta.

  21. a_l: Eli pitäisi rak­en­taa autopaikko­ja joi­ta kukaan ei halua? Ker­tokaa nyt joku ettei tämä oikeasti ole näin?

    Oikeasti noil­la alueil­la haetaan poikkeuslu­paa, minkä kaupun­ki sit­ten sures­sa viisaudessaan saat­taa myön­tää muu­ta­mak­si vuodek­si ker­ral­laan. Kaavois­sa saat­taa olla varaus pysäköin­ti­talolle tms., mut­ta sel­l­aista harvem­min kan­nat­taa rak­en­taa jos paikat muuten riit­tävät. Ennem­min noi­ta voisi kehit­tää jotenkin niin että raken­netaan se parkki­ta­lo, ja raken­netaan lisää asuin­talo­ja nyky­isille pysäköintikentille.

  22. Jos joku has­su on ker­ran raken­nuk­sen elinkaaren aikana, on jo seu­raaval­la aivan var­masti auto kadunvarressa.

    Tätä voi kaupun­ki hyvin kon­trol­loi­da vähen­tämäl­lä kadun­var­si­paikko­jen määrää tai pitämäl­lä ne mak­sullisi­na. Sil­loin asukkaik­si valikoituu joko autot­to­mia tai ihmisiä, joil­la on varaa mak­saa myös autopaikastaan.

    Viime kädessä se että kalli­ita autopaikko­ja ei pakote­ta normin voimal­la rak­en­ta­maan tarkoit­taa sitä, että niitä raken­netaan juuri se määrä, mis­tä autoil­i­jat ovat valmi­ita mak­samaan. Sikäli kun auton­o­mis­ta­jalle ei ole jos­sakin kiin­teistössä sel­l­aista autopaikkaa, jos­ta hän on valmis mak­samaan markki­navuokran, hän muut­taa johonkin muualle. Ja toisaal­ta auton han­kkimista hark­it­se­va asukas selvit­tää ensin tar­jol­la ole­vat autopaikat.

    Autopaikat eivät ole sel­l­ainen asia, jon­ka jät­tämi­nen markki­noiden huolek­si aiheut­taisi hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta, sikäli kun kuitenkin kadun­var­sipysäköin­ti on kaupun­gin hallinnassa.

  23. Ei sil­lä seu­raaval­lakaan asukkaal­la ole autoa, jos sille autolle ei ole paikkaa (edes kadun var­res­sa). Kukaan autolli­nen kun ei sitä sil­loin osta. (tai joutuu han­kki­maan autolleen toisen säi­ly­ty­s­paikan muualta)

    Asun­to ei tienenkään ole aivan niin hyvin jälleen­myytävis­sä ilman autopaikkaa, jon­ka vuok­si se mak­sa­nee hie­man vähem­män. Mut­ta kos­ka sen alku­peräi­nenkin omis­ta­ja sai asun­non halvem­mal­la, tämä alhaisem­pi hin­tata­so ei hait­taa. Ei se asun­to myymät­tä sik­si jäisi.

    Jos kokon­ainen kaupungi­nosa on raken­net­tu ilman auto­jen säi­ly­ty­s­paikko­ja, siitä seu­raa että ko. alueen julki­nen ja kevyt liikenne toimii paljon parem­min, kos­ka julkisen liiken­teen käyt­täjiä on asukkaista suurem­pi osa, elikä kun on kysyn­tää, voi olla tar­jon­taakin. Lisäk­si yksi­ty­isautot eivät ole hidas­ta­mas­sa julk­ista ja kevyt­tä liiken­net­tä alueella. 

    Tont­tite­hokku­us voi täl­löin olla hyvä jopa pienehköil­lä taloil­la, kun kapeat kadut eivät syö tilaa raken­nuk­sil­ta, ja kun auto­ja ei ole, ei tarvi­ta eril­lisiä kevyen­li­iken­teen­väyliä joten kadulle voi vara­ta jopa yli puo­let pienem­män tilan. Täl­lä taval­la Hol­lan­nis­sa saadaan raken­net­tua hyvin tehokkaasti, vaik­ka talot ovat suo­ma­laisit­tain matalia.

    Hol­lan­nis­sa ei tarvi­ta eril­lisiä kevyen­li­iken­teen­väyliä muutenkaan niin paljoa, kos­ka autoil­i­jat väistävät kevyt­tä liiken­net­tä — omako­htaista koke­mus­ta on, vai­h­to-opiske­lin siel­lä puoli vuot­ta kaupunkisuunnittelua.

  24. Min­ua ihme­tyt­tää tämä kuor­ma-autopaikkanor­mi “asukkaiden kuor­ma-autoille”. Mielestäni täl­laiselle ei voi olla jär­jel­listä perustetta. 

    Kuor­ma-auto on nyky­lain­säädän­nön mukaan väline, jon­ka kul­jet­tamiseen oikeut­ta­van ajoko­rtin suorit­ta­mi­nen edel­lyt­tää ammat­tipätevyyt­tä. Kyse on siis työkalus­ta. Yleis­es­ti on lähdet­tävä siitä, että työkalu­ja ei säi­lytetä asuinalueil­la vaan teol­lisu­us- ja toimis­toalueil­la. Eli kuor­ma-autoil­i­ja aloit­taa työpäivän­sä julkisel­la liiken­teel­lä ja ajaa hake­maan kuor­ma-auton­sa joltain syr­jäiseltä auto­ken­tältä, ihan kuten muutkin ihmiset kulke­vat töihin.

    Eri asia on, että jakeluli­iken­teelle sekä eri­laisille vira­nomais­tarpeille olisi kaavoitet­ta­va joka tapauk­ses­sa sopivia pysäy­ty­s­paikko­ja. Nämä eivät kuitenkaan ole sama asia kuin “asukaskuor­ma-autopaikat”.

  25. “Eli kuor­ma-autoil­i­ja aloit­taa työpäivän­sä julkisel­la liiken­teel­lä ja ajaa hake­maan kuor­ma-auton­sa joltain syr­jäiseltä auto­ken­tältä, ihan kuten muutkin ihmiset kulke­vat töihin.”

    Käytän­nössä kuor­ma-autoil­i­ja ei aloi­ta työpäivään­sä julkisel­la liiken­teel­lä. Jakeluli­ikenne läh­tee liik­keelle joskus aamuyöstä, kun julk­ista liiken­net­tä ei kul­je ollenkaan. Raken­nustyö­mail­la ollaan klo 7 valmi­ina auton kanssa, joten julk­isten pitäisi palvel­la näitä kuske­ja viiden aikoi­hin aamul­la. Muu­tosvas­tar­in­ta laulaa: “ei tule onnistumaan!”

    Jos asuinalueel­la ei ole paikko­ja kuor­ma-autoille, ei asuinaluet­ta ole tarkoitet­tu niille jot­ka sel­l­aista työssään tarvit­se­vat. He siis muut­ta­vat jon­nekin muualle. Ja sit­ten valitel­laan yhdyskun­tarak­en­teen hajautumista.

    Tämä on varsin mainio esimerk­ki siitä, miten norme­ja suun­nit­tel­e­vat ja asi­aa argu­men­toi­vat ihmiset, jot­ka eivät elä samas­sa todel­lisu­udessa kuin ne, joi­ta nor­mit­sit­ten koske­vat. Minäkään en ole kuor­ma-autoil­i­ja, mut­ta olen sen­tään joskus tavan­nut pari.

  26. Pekka Taipale: Käytän­nössä kuor­ma-autoil­i­ja ei aloi­ta työpäivään­sä julkisel­la liiken­teel­lä. Jakeluli­ikenne läh­tee liik­keelle joskus aamuyöstä, kun julk­ista liiken­net­tä ei kul­je ollenkaan. Raken­nustyö­mail­la ollaan klo 7 valmi­ina auton kanssa, joten julk­isten pitäisi palvel­la näitä kuske­ja viiden aikoi­hin aamulla.

    No viiden-kuu­den aikoi­hin kyl­lä kul­kee yllät­tävän hyvinkin julk­ista liiken­net­tä. Joka tapaukessa, kaupungille tulisi luul­tavasti halvem­mak­si tar­jo­ta tak­sikyyti ko. asuinalueelta jon­nekin Tat­tarisuolle joka aamu kuin kaavoit­taa jon­nekin Jätkäsaa­reen rekka­paikkaa. Joka sitä­pait­si olisi täyn­nä henkilöau­to­ja arkitodellisuudessa.

    Joku lähiö on eri jut­tu, mut­ta se tässä nimeno­maan yleisem­min mät­tää. Käytän­nössä oikein mitään eroa ei tehdä kan­takaupun­gin laa­jen­nusten ja muiden uusien asuinaluei­den suh­teen. 0,6 paikkaa per asun­to jon­nekin Jätkäsaa­reen? Helsingis­sä on 60% autois­tu­misas­te tyyli­in Pak­i­las­sa, kan­takaupungis­sa se on noin 30%, että ei tuo ole kuin ker­toimel­la kak­si yläkant­ti­in. Kart­takin autot­tomien osu­ud­es­ta löy­tyy jo yllälinka­tus­ta http://marttitulenheimo.fi/2012/01/lisaa-asuntoja-vai-lisaa-autoja-kantakaupunkiin/

  27. Enpä ole yhtään kuor­ma-autonkul­jet­ta­jaa tun­tenut, jol­la ei olisi henkilöau­toa työ­matko­ja varten. Haja-asu­tusalueen yrit­täjil­lä saat­taa tietenkin olla se kuor­ma-auto siinä omas­sa pihas­sa, mut­ta siel­lä ei autopaikkanorme­ja tunneta.

  28. Olen ihan huvikseni ottanut tavak­si poike­ta Foru­min parkki­in kat­so­maan kuin­ka täyt­tä siel­lä on. Uteliaisu­ut­tani. En tei­dä mitä mak­saa mut­ten ole vielä osunut paikalle niin että paik­ka olisi täynnä.
    käsi­tyk­seni mukaan muis­sakin hal­li­paikois­sa, joiden ole­mas­sa olo tulee tietää ja paikoituk­ses­ta mak­saa, tilaa on. Mak­suhalukku­us on kovin vähäistä.
    joku voisi tehdä tutkimuk­senkin kan­takaupun­gin autopaikko­jen käyttöasteesta.

  29. Hannes:
    Eikö tuo asukaspysäköin­ti voitaisi hoitaa parem­min niin, että määritet­täisi­in sopi­va määrä pysäköin­ti­tun­nuk­sia (var­maankin joku 90–120% paikoista, riip­puen paljonko halu­taan jät­tää ulkopaikkakun­ta­laisille) ja sit­ten huu­tokau­pat­taisi­in ne aina puolek­si vuodek­si tai vuodek­si eteenpäin?

    Hyvä idea, köy­hät kyykkyyn! Ei niil­lä voi olla mihinkään kiire.

    Samal­la voitaisi­in lupalap­pu­ja, joil­la (rikkaat) saisi­vat körötel­lä bus­sikaistaa muiden ohi. Myös häly­tys­val­olupi­en myyn­tiä kan­nat­taisi harki­ta a 100’000 euron hin­taan, Venäjän tyyliin.

    Syökää silakkaa.

  30. Jus­si:
    Jos auton vuo­tuiset käyt­tökus­tan­nuk­set (arvonalen­e­ma + polt­ton­es­teet jne) ovat esimerkik­si noin 10000 euron luokkaa, ei tähän suh­teutet­tuna minus­ta Tukhol­man vajaan ton­nin asukaspysäköin­ti kuu­losta mitenkään paljolta.

    1000 euron arvoisen auton arvonalen­e­ma tuskin on tuo­ta luokkaa. Ihan jo myötähäpeän vält­tämisek­si kan­nat­taisi joskus palaut­taa mieleen, että yhteiskun­nas­sa on myös vähem­mäl­lä toimeen­tule­via ihmisiä.

  31. tpyy­lu­o­ma: Mul­la on sem­moinen käsi­tys että tämä menee kaiken lisäk­si niin että jos taloy­htiöl­lä on nykynormien mukaan kymme­nen autopaikkaa liian vähän, ne asukkaat eivät vaan ymmär­rä elävän­sä puut­teessa, niin jos taloon tehdään vaik­ka yksi­ul­lakkoa­sun­to, niin kaava­muu­tok­sen vuok­siperi­aat­teessa pitäisi tehdä ne kymme­nen paikkaa. Hallintoala­mainen toki voi anoa ja ehkä saadakin armoa yksittäispäätöksenä.

    Olen pitänyt tätä osaa­mat­tomien taloy­htiöi­den levit­tämänä urbaan­i­na leg­en­dana, kos­ka eihän se nyt vaan voi olla tot­ta. Totu­us on kuitenkin taas ker­ran tarua ihmeellisempää.

    Hallintoala­mainen voi muuten myös olla rak­en­ta­mat­ta lisää asun­to­ja ton­tille, jol­loin ei tarvitse myöskään rak­en­taa autopaikko­ja autot­tomille asukkaille. Putkire­mont­ti rahoite­taan yhtiölainal­la ja jää se hehtaari­tont­tikin muuhun käyttöön.

    Asun­not raken­netaan sit­ten kehyskun­taan jos­ta kak­si autoa / talous ajaa päivit­täin kaupunki­in töi­hin. Mut­ta onpa­han tilaa parkkipaikoille.

  32. Gre­jus, niitä uusia pysäköin­tipaikko­ja sub­ven­toi ne ihan samat kaupunki­laiset joil­la ei sin­un mukaasi ole niihin varaa. Kan­takaupungis­sa n. 70% asukkaista ei ole edes yhtä autoa puoli­son kanssa. Joten uusia kan­takaupun­gin aluei­ta kaavoite­taan niin että 70% on auto, ja vaikkei olisikaan niin 100% saa mak­saa paikoista sum­mia joi­hin näh­den nykyiset pysäköin­ti­mak­sut on karkkirahaa.

  33. Jus­si:
    Jos auton vuo­tuiset käyt­tökus­tan­nuk­set (arvonalen­e­ma + polt­ton­es­teet jne) ovat esimerkik­si noin 10000 euron luokkaa, ei tähän suh­teutet­tuna minus­ta Tukhol­man vajaan ton­nin asukaspysäköin­ti kuu­losta mitenkään paljolta. 

    Tuo­hon suh­teutet­tuna ei. Mut­ta toisaal­ta kuu­lostaa aika rankalta sille jon­ka van­han pikku­nis­sanin arvonalen­e­ma las­ke­taan sata­sis­sa ja polt­toainet­ta menee vuodessa tonnilla. 

    Suuri osa autoil­i­joista on kuitenkin ihan taval­lisia ihmisiä eikä niitä optio­tu­loil­la keinot­tele­via työsuhdeökymaasturidirikoita.

    Tietenkin voi miet­tiä, kan­nat­taako niin köy­hän edes asua keskus­tas­sa vaan kan­nat­taisiko harki­ta suo­si­ol­la uudelleen­si­joit­tumista kehätei­den lähiöitä jois­sa pysäköin­ti­maa on hal­paa. Toisaal­ta Helsingis­sä on tain­nut olla peri­aat­teena että alueil­la asu­isi tasais­es­ti mah­dol­lisim­man paljon eri­laisia ja erit­u­loisia ihmis­ryh­miä eikä päästet­täisi tiet­tyjä aluei­ta pro­filoi­tu­maan rikkaiden tai köy­hien alueiksi…

  34. Tapio Pel­to­nen:
    Enpä ole yhtään kuor­ma-autonkul­jet­ta­jaa tun­tenut, jol­la ei olisi henkilöau­toa työ­matko­ja varten. Haja-asu­tusalueen yrit­täjil­lä saat­taa tietenkin olla se kuor­ma-auto siinä omas­sa pihas­sa, mut­ta siel­lä ei autopaikkanorme­ja tunneta.

    Jostain ne kuor­ma-autot kuitenkin ilmestyvät joka yö vuokrat­alolähiöi­den kapeille kadunvarsipaikoille. 

    Nytkin on pyryt­tänyt koko yön reilum­min lun­ta ja aurat joutu­vat väärin pysäköi­dyn kuor­ma-auton kohdal­la jät­tämään aina puoli metriä varaa ja koukkaa­maan keskemmälle. 

    Lop­putu­lok­se­na kadut ovat metrin kapeampia — joka ei suinkaan hait­taa henkilöau­toil­i­joi­ta vaan joukko­liken­net­tä kun kak­si lev­eää bus­sia ei mah­du kaven­ne­tu­il­la kaduil­la kohtaamaan…

  35. Markku af Heurlin:
    “Män­tymäen ja Sta­dion­in pysäköintimahdollisuudet

    Ilmaiset paikat muut­tuvat mak­sullisik­si, joten ne ovat parem­min asukaspysäköin­nin ja esimerkik­si Kisa­hallin pysäköin­nin käytössä.”

    Ooop­eras­sa kävi­jää hie­man har­mit­taa, mut­ta lie­nee aiheel­lista. Huom: Kaik­ki paikat eivät saa olla asukaspysäköin­tipaikko­ja. Pitää jäädä sel­l­aista liikku­vaa paikkaa.

    Oop­per­an kermaperseet voi liikkua julk­isil­la, siinä mis­sä muutkin.

  36. Mitä jos nos­tet­taisi­in tas­a­puolis­es­ti kaikkea liikku­misen hait­taveroa. Turha liikku­mi­nen on mon­es­sa mielessä epä­taloudel­lista ja haitallista.

    Laite­taan sekä auton käytölle että yli 5km joukkoli­iken­nelipuille 2000€ vuosit­tainen käyt­tö­mak­su. Tämä eheyt­täisi merkit­tävästi maankäyt­töä ja toisi val­tion ja kun­tien kas­saan kipeästi kai­vat­tua rahaa. Eihän sum­ma olisi kuin muu­ta­ma has­su euro per päivä, kyl­lä tämän mak­saa jokainen työssä käyvä helposti.

  37. Kim­mo: Oop­per­an kermaperseet voi liikkua julk­isil­la, siinä mis­sä muutkin.

    Jep. Muu­ta­man kilo­metrin matkan Etelä-Helsinki­in huomen­na Julius Cae­sarin lop­ut­tua julkiset kul­jet­ta­vat mukavasti 30 min­uutis­sa, tosin sisältäen 1.6 km kävelyä.

    Mitä vielä kaupun­ki voisi tehdä enem­män ajaak­seen ihmiset henkilöauton/taksin käyt­täjik­si ? Aura­ta lumet ajo­radal­ta jalkakäytävälle..paitsi että sekin keino on jo käytetty.

  38. spot­tu, kympin ratik­ka? Reit­tiop­pas suosit­taa keskus­tas­sa usein mitä sattu.

    Kim­mo, 2 000 € vuodessa saa autolle hal­li­paikan jos se sat­tuu ole­maan ver­rat­taen edulli­nen rakentaa.

  39. spot­tu: Jep. Muu­ta­man kilo­metrin matkan Etelä-Helsinki­in huomen­na Julius Cae­sarin lop­ut­tua julkiset kul­jet­ta­vat mukavasti 30 min­uutis­sa, tosin sisältäen 1.6 km kävelyä.

    Mitä vielä kaupun­ki voisi tehdä enem­män ajaak­seen ihmiset henkilöauton/taksin käyt­täjik­si ? Aura­ta lumet ajo­radal­ta jalkakäytävälle..paitsi että sekin keino on jo käytetty.

    Oop­per­an käyt­täjät ovat yhteiskun­nas­sa pieni vähem­mistö. Eiköhän tätä kaupunkia raken­neta Enem­mistön ehdoilla!

  40. Kim­mo: Oop­per­an kermaperseet voi liikkua julk­isil­la, siinä mis­sä muutkin.

    Asun kirkkon­um­mel­la, ja seu­ralaiseni Matinkylässä. Pää­sisimme kyl­lä julk­isil­la koti­in, mut­ta menisi aika myöhäiseksi.

    Käsit­tääk­seni erit­täin huo­mat­ta­va osa oop­per­an kat­so­jista saa­puu julk­isil­la kulkuneu­voil­la. Joskus teen sen itsekin.

    Oop­per­an kermaper­seisi­in kuu­luu mm perushoita­ja-serkku­ni, opet­ta­jia yms. eliittiä.

  41. tpyy­lu­o­ma: spot­tu, kympin ratik­ka? Reit­tiop­pas suosit­taa keskus­tas­sa usein mitä sattu.

    Kokon­ais­mat­ka-aika ei tuos­ta pienene vaik­ka ehtisi 23:02 ratikkaan. Point­ti­ni on se ettei Män­tymäen ja Sta­dion­in kent­tien paria hehtaar­il­lista auto­ja kan­na­ta häm­mästel­lä kun miet­tii käytän­nön päätök­sen­tekoti­lan­net­ta Oopperan/Kisahalln/Stadionin käyt­täjän kannalta.

  42. Markku af Heurlin: Asun kirkkon­um­mel­la, ja seu­ralaiseni Matinkylässä. Pää­sisimme kyl­lä julk­isil­la koti­in, mut­ta menisi aika myöhäiseksi.

    Käsit­tääk­seni erit­täin huo­mat­ta­va osa oop­per­an kat­so­jista saa­puu julk­isil­la kulkuneu­voil­la. Joskus teen sen itsekin.

    Oop­per­an kermaper­seisi­in kuu­luu mm perushoita­ja-serkku­ni, opet­ta­jia yms. eliittiä.

    Toiset ovat siis har­ras­tusten­sa takia toisia tasavertaisempia? 

    Kolmivuorotöi­hin 20km päähän kotoaan kulke­va, neljän har­ras­ta­van lapsen äiti on saatanalli­nen yksi­ty­isautoil­i­ja, mut­ta ydinkeskus­tas­sa ja vapaa-aikanaan korkeakult­tuuria har­ras­ta­va ajat­tel­e­va vihreä pitää olla täysin vapautet­tu joukkoli­iken­teen epä­mukavuuk­sil­ta? Oman vihreän peltilehmän parkkipaikkakin pitäisi olla ilmainen ja sijai­ta aivan oop­per­an ulko-oven edessä?

    Sor­ry nyt vaan, en halu­aisi provosoi­da, mut­ta en oikein nyt ymmär­rä enää tätä keskustelua.

  43. Kim­mo, 2 000 € vuodessa saa autolle hal­li­paikan jos se sat­tuu ole­maan ver­rat­taen edulli­nen rakentaa.

    Nyt puhutaan puh­taasti ja ain­oas­taan tas­a­puolis­es­ta mak­sus­ta, jol­la ohjataan yhteiskun­taraken­net­ta oikeaan suuntaan. 

    Eikä tai­da kyl­lä tuol­la sum­mal­la irro­ta hal­li­paikkaa, kun yksin näi­den raken­nuskus­tan­nuk­set ovat jo tuos­sa 4–5000€/m2, mikäli on yhtään seu­ran­nut Osmon laskelmia.

  44. spot­tu: Kokon­ais­mat­ka-aika ei tuos­ta pienene vaik­ka ehtisi 23:02 ratikkaan. Point­ti­ni on se ettei Män­tymäen ja Sta­dion­in kent­tien paria hehtaar­il­lista auto­ja kan­na­ta häm­mästel­lä kun miet­tii käytän­nön päätök­sen­tekoti­lan­net­ta Oopperan/Kisahalln/Stadionin käyt­täjän kannalta.

    Asi­aa luul­tavasti aut­taisi jos kymp­pi jatkaisi eteläm­mäk­si, mut­ta tuo ei tietenkään käy, kos­ka pysäköin­tipaikat. Jotenkin mun sym­pa­tiani Etelä-Helsin­gin liiken­nemot­tia kohtaan on laske­maan päin. Jos ei siel­lä saa tehdä mitään niin ei siel­lä mikään muu­tu, oma­pa on asianne.

  45. Kim­mo lainasi minua: 

    “Markku af Heurlin: Asun kirkkon­um­mel­la, ja seu­ralaiseni Matinkylässä. Pää­sisimme kyl­lä julk­isil­la koti­in, mut­ta menisi aika myöhäiseksi.

    Käsit­tääk­seni erit­täin huo­mat­ta­va osa oop­per­an kat­so­jista saa­puu julk­isil­la kulkuneu­voil­la. Joskus teen sen itsekin.

    Oop­per­an kermaper­seisi­in kuu­luu mm perushoita­ja-serkku­ni, opet­ta­jia yms. eliittiä.”

    Ja sit­ten kirjoitti:

    “Toiset ovat siis har­ras­tusten­sa takia toisia tasavertaisempia?

    Kolmivuorotöi­hin 20km päähän kotoaan kulke­va, neljän har­ras­ta­van lapsen äiti on saatanalli­nen yksi­ty­isautoil­i­ja, mut­ta ydinkeskus­tas­sa ja vapaa-aikanaan korkeakult­tuuria har­ras­ta­va ajat­tel­e­va vihreä pitää olla täysin vapautet­tu joukkoli­iken­teen epä­mukavuuk­sil­ta? Oman vihreän peltilehmän parkkipaikkakin pitäisi olla ilmainen ja sijai­ta aivan oop­per­an ulko-oven edessä?

    Sor­ry nyt vaan, en halu­aisi provosoi­da, mut­ta en oikein nyt ymmär­rä enää tätä keskustelua.”

    En minäkään. Sitä­pait­si yleen­sä jos tulee hvyis­sä ajoin, saa koslansa Stadikan viereen,josta on hyvä käve­ly­mat­ka oper­aan. Eikä min­ul­la ole mitään sitäkään vas­taan, että parkkipaikas­ta joutuu pulit­ta­maan viitisen euroa.

    1. Kai se pysäköin­ti helpot­tuu, kun ilmaiset paikat muut­tuvat mak­sullisik­si. Ei kai se mak­sullisu­us niitä täy­dem­mäk­si tee.

  46. Markku: Jos Kirkkon­um­melle mat­ka käy, niin suosit­te­len kyl­lä auton lait­tamista Ruo­ho­lahdessa parkki­in ja sieltä kasil­la Oop­per­alle jatkamista. Mat­ka-aika kokon­aista 15 min­u­ut­tia (ver­rat­tuna n. 10 min­u­ut­tia autol­la). Lisäbonuk­se­na autolle saa katon pään päälle. 

    spot­tu: Joo, etelä-helsinkiläis­ten kan­nat­taa muis­taa se, että jos paikalli­nen asukasy­hdis­tys estää kaik­ki joukkoli­iken­teen kehit­tämisyri­tyk­set, niin sit­ten kaik­ki etelä-helsinkiläiset kär­sivät huonos­ta joukkoli­iken­teen tar­jon­nas­ta. Asia lie­nee help­po kor­ja­ta. Jos etelä-helsinkiläiset nou­se­vat bar­rikaadeille ja vaa­ti­vat hyviä ratikkay­hteyk­siä, niin eiköhän tämä ole toteutet­tavis­sa. Parkkipaikko­ja­han siinä joudu­taan toki karsimaan.

  47. Mikko: Asia lie­nee help­po kor­ja­ta. Jos etelä-helsinkiläiset nou­se­vat bar­rikaadeille ja vaa­ti­vat hyviä ratikkay­hteyk­siä, niin eiköhän tämä ole toteutettavissa. 

    Rekan kokoinen ja pain­oinen met­al­limötikkä puikkele­hti­mas­sa talo­jen välis­sä ei ole hyvän kaupunkim­iljöön ele­ment­ti, vaan pom­min­var­ma tapa pila­ta tur­val­lisen tun­tu­inen ympäristö. Pätevä suun­nit­teli­ja puo­lus­taa esimerkik­si por­tail­la julk­ista kaupunki­ti­laa liian suuria liikku­via esineitä vas­taan (ks. Telakkaran­ta). Salomonkadus­takin tuli kelpo käve­lykatu kos­ka siel­lä ei ole ratikkaa, vaik­ka liiken­nesu­un­nit­te­lu­mielessä tietysti pitäisi olla. Mikonkatu on varoit­ta­va esimerk­ki siitä mihin raitio­vaunu käve­lykadul­la johtaa, virhet­tä on ihan turha tois­taa Korkeavuorenkadulla.

  48. Osmo Soin­in­vaara: Kai se pysäköin­ti helpot­tuu, kun ilmaiset paikat muut­tuvat mak­sullisik­si. Ei kai se mak­sullisu­us niitä täy­dem­mäk­si tee.

    No ei tietenkään, mut­ta yritäpä saa­da tämä yleiseen ymmär­ryk­seen. Mon­tako ker­taa olet kuul­lut että on väärin rankaista pysäköin­ti­mak­sul­la, kos­ka paikko­ja ei ole?

  49. tpyy­lu­o­ma: No ei tietenkään, mut­ta yritäpä saa­da tämä yleiseen ymmär­ryk­seen. Mon­tako ker­taa olet kuul­lut että on väärin rankaista pysäköin­ti­mak­sul­la, kos­ka paikko­ja ei ole?

    Jäkyt­täjiähän maail­mas­sa riit­tää. Useim­mat autoil­i­jat ymmärtävät, että niukas­ta hyödyk­keestä, kuten posyäsköin­ti­las­ta pitää mak­saa. Vaikkse kir­paiseekin. Sil­loin parkkipaik­ka on tar­jol­la, kun sitä todel­la tarvitsee.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *