Kokeilin kesällä Google-mainoksia, mutta se kokeilu oli pettymys niin taloudellisesti, esteettisesti kuin mainosten sisällönkin osalta. Se herätti ihmetystä siitä, eikö kansanedustajan palkalla tule toimeen. En halunnut silloin vielä kertoa, että eduskunnan palkanmaksu loppuu huhtikuussa, enkä nosta sopeutumiseläkettä. Jatka lukemista “Mistä rahoitus tälle blogille”
Tekijä: Osmo Soininvaara
Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.11.2014
Kruunuvuoren ratikkasillat
Lautakunta lisäsi Outi Silfverbergin esittämänä ja Risto Rautavan kannattamana yksimielisesti lausuman, että selvitetään vielä mahdollisuudet rakentaa linnuille keinoluotoja korvaamaan nyt sillan alle jääviä luotoja. Voi nopeuttaa kaavan vahvistumista.
Töölönkatu 28:n kaava
Hyväksyttiin keskustelun jälkeen. Keskustelu koski uutta pihasiipeä. Millä ehdoin niitä voi rakentaa. Töölössä kaavassa on pienempi rakennusoikeus kuin todellisuudessa, mikä heikentää tuloja kiinteistöverosta. Jatka lukemista “Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.11.2014”
Kaupunkibulevardeista
(Kommenttipuheenvuoroni Metropoliseuran seminaarissa 10.11.2014 Laiturilla)
Koko Helsingin yleiskaavaesitys perustuu siihen, että saamme moottoriteiden nyt viemiltä alueilta rakennusmaata lähes sadalletuhannelle ihmiselle. Jos tästä jouduttaisiin luopumaan, joutuisimme kääntämään katseemme viimeisiin viheralueisiin, eikä niistä paljon jäisi jäljelle.
Kun täälläkin on sanottu, että haaskaamme kalliilla tehtyjä eritasoristeyksiä ja uudet pikaratikatkin maksavat, nuo rahanmenot kannattaa panna oikeisiin mittasuhteisiinsa. Pelkkien asuntojen rakentaminen sadalletuhannelle ihmiselle maksaa noin 20 miljardia. Tähän lisättynä joitakin satoja miljoona pikaratikoihin on aika pikkusumma samoin kuin joidenkin kalliilla rakennettujen ramppien purkaminen. Jatka lukemista “Kaupunkibulevardeista”
Helsingin pitäisi pyrkiä maan hinnassa markkinahinnoitteluun
Helsinki luovuttaa tontteja asuntotuotantoon myymällä tai vuokraamalla. Jos tontti myydään tarjouskilpailun perusteella, kyse on periaatteessa markkinahinnasta, jos nyt olettaa, että kilpailuolosuhteet ovat kunnossa. Vähän on ihmetyttänyt, että uusien asuntojen alueelliset hintaerot heijastuvat niin vähän noihin markkinahintoihin. Ilmaisesti rakennusliikkeille tulee aina yllätyksenä se, kuinka paljon asukkaat ovat valmiita maksamaan asunnoista hyvillä paikoilla. 🙂 Tontteja vuokrattaessa ei voida käyttää markkinahintaa, koska maata myydään markkinoilla niin vähän, että markkinahintaa ei ole saatavilla. Näin se siis selitetään. Niinpä vuokrauksen perusteena käytetään hallinnollisia vyöhykehintoja. Kovan rahan tuotantoon maanvuokra on 4 % tontin arvosta. Hitas-tuotantoon tästä annetaan 20 % alennusta ja ARAVA-tuotantoon muistaakseni 40 %. Jatka lukemista “Helsingin pitäisi pyrkiä maan hinnassa markkinahinnoitteluun”
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.11.2014
Esityslistan näkkee tästä
Kruunuvuoren ratikkasillan asemakaava
(Pöydältä)
Tämä ei ole mikään investoimispäätös, vaan tekee sen vain mahdolliseksi. Ympäristöväki haluaisi siirtää siltaa, ettei se häiritsisi naurulokkien pesimäsaaria. Aika kalliiksi tulisi. Isot päätökset koskevat sitä, miten ratikkayhteys jatkuisi Sompasaaresta Kruununhakaan tai Hakaniementorille ja mitä tapahtuu Hanasaaren voimalaitokselle.
Töölönkatu 28:n kaava
(Pöydältä)
Sibeliusakatemian talo muutetaan asuinkäyttöön ja pihalle rakennetaan pihasiipi, jota naapurit vastustavat. Sataviisikymmentä uutta töölöläistä. Jatka lukemista “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.11.2014”
En hae apulaiskaupunginjohtajaksi
Kun niin moni on sitä minulta tiedustellut, ilmoitan nyt tasapuolisesti kaikille, että Helsingin sanomien tieto pitää paikkansa: en hae Helsingin apulaiskaupunginjohtajan virkaa, koska vihreä valtuustoryhmä asettui keskiviikkona tukemaan Anni Sinnemäkeä tuohon tehtävään. Jatka lukemista “En hae apulaiskaupunginjohtajaksi”
Helsingin seudun kasvu kiihtyy ja keskittyy Helsinkiin ja Espooseen
Helsingin seudun väkiluvun kasvu on kiihtynyt entisestään tänä vuonna. Yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana asukasluku on kasvanut viidellätoista tuhannella. Tasasisen vauhdin taulukon mukaan tämä vastaan väkiluvun kasvua 20 000 asukkaalla vuodessa. Valtaosa kasvusta on mennyt Helsinkiin ja Espooseen ja jossain määrinVantaalle. Kehyskuntien, jotka vielä kymmenen vuotta sitten vastasivat puolesta asukasluvun kasvusta, osuus väkiluvun lisäyksestä oli enää alle yhdeksän prosenttia. Jatka lukemista “Helsingin seudun kasvu kiihtyy ja keskittyy Helsinkiin ja Espooseen”
Puheeni valtuuston budjettikokouksessa
Puheenvuoroni Helsingin kaupunginvaltuuston budjettikeskustelussa 5.11.2014
1) Ryhmät ovat neuvotteluissa sopineet karsivansa rahaa kaupungin hallinnosta. Tämä on hyvä tavoite, mutta sitä pitäisi täydentää konkreettisilla päätöksillä siitä, miten hallintoa voidaan keventää esimerkiksi delegoimista lisäämällä ja muodollisuuksia karsimalla. Pelkkä juustohöylä merkitsee vain, että samat työt pitää tehdä pienemmällä porukalla eli suuremmalla kiireellä.
2) Sote-menomme ovat sata miljoonaa euroa suuremmat kuin niiden tällä väestörakenteella pitäisi olla tai mitä ne siis ovat muissa kunnissa. Pitäisi hankkia ulkopuolinen selvitys siitä, mistä ero johtuu. Onko kyse siitä, että meillä Jatka lukemista “Puheeni valtuuston budjettikokouksessa”
Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.11.2014
Östersundomin yhteinen yleiskaava
Asia pantiin kahdeksi viikoksi pöydälle, jotta valtuustoryhmät ehtivät käsitellä. Kysyin tästä väitetystä 40 minuutin matka-ajasta keskustaan. Se sisältää matkat asemalle ja asemalta, aikataulun mukainen matka-aika on noin 30 minuuttia tai vähän alle.
Tämä ei tässä vaiheessa mene lautakuntaa pidemmälle, vaan jos kolmen kunnan vastaavat elimet antavat luvan, yhteinen toimikunta panee kaavaluonnoksen näytteille. Tässä vaiheessa voidaan muutoksia tehdä vain kolmen kunnan samansuuntaisilla päätöksillä. (Hmmm…) Jatka lukemista “Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.11.2014”
Palvelusetelin arvoissa 200 %:n rajavero!
Helsingin kaupunki tukee palvelusetelillä yksityiseen hoitokotiin muuttavia vanhuksia, jos nämä on todettu hoidon tarpeessa olevaksi. Maksu on tulosidonnainen. Suurimmillaan palvelusetelin arvo on 2700 euroa kuussa, jos nettotulot ovat alle 800 euroa. Sen jälkeen setelin arvo pienenee sadalla eurolla kuussa aika kun nettotulot kasvavat sadalla eurolla aina 2500 euroon saakka. Tämän jälkeen setelin arvo pienenee 200 eurolla kun tulot kasvavat 100 eurolla aina 2900 euroon sakka, jonka jälkeen setelin arvo on aina 200 euroa. Jatka lukemista “Palvelusetelin arvoissa 200 %:n rajavero!”