Tekijä: Osmo Soininvaara

Suunnittelu vai markkinat kaavoituksen perustana?

Yksi Helsin­gin kaavoitus­ri­s­tiri­idoista kos­kee sitä, pitäisikö joitakin työ­paikka­tont­te­ja muut­taa asun­to­ton­teik­si, kos­ka asun­noista mak­se­taan enem­män. Kun olen yrit­tänyt esit­tää, että jos ton­teista mak­se­taan asun­noik­si kaavoitet­tuna paljon enem­män kuin autokaup­pa-alueena, ne kan­nat­taa kaavoit­taa asun­noik­si, on min­ua syytet­ty kiin­teistökeinot­telijoiden ja muidenkin pahis­ten edun ajamisesta.

Vas­takkain on ekon­o­mistien ja suun­nit­telijoiden maail­manku­va – tai siis ajat­te­lu­ta­pa, joka koulu­tuk­ses­sa on mieli­in iskos­tunut. Jat­ka lukemista “Suun­nit­telu vai markki­nat kaavoituk­sen perustana?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.12.2014

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Lön­nrotinkatu 3 asuinkäyttöön

Lön­nrotinkadun ja Yrjönkadun kul­mas­sa ole­va asun­ta­lo kaavoite­taan asuinkäyt­töön säi­lyt­täen talo sel­l­aise­na kuin se on. Voimas­sa olevas­sa kaavas­sa vuodelta 1936 kaavaan on merkit­ty vain ton­tin rajat. Tässä välis­sä talo on ollut toimis­tokäytössä, mut­ta nyt se on raken­nus­lu­van turvin remon­toitu asuinkäyt­töön. Kaa­va vahvis­taa asianti­lan ja suo­jelee raken­nuk­sen. Sata asukas­ta keskus­taan, ei vält­tämät­tä Suomes­sa kir­joil­la ole­via. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 9.12.2014”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.12.2014

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Hämeen­tie 153, Arabianranta

Toim­i­ti­la­raken­nusten kort­telialue pure­taan ja tilalle raken­netaan 6 – 8 ‑ker­roksisia asuin­raken­nuk­sia, yhteen­sä 17 600 k‑m2. Samal­la kokeil­laan, voisiko narul­la työn­tää. Tämän raken­nu­soikeu­den lisäk­si voi rak­en­taa 700 k‑m2 liiketi­laa. Naa­pu­rit eivät oikein pidä korkeista taloista. Yli 400 asukas­ta lisää Ara­bi­an­ran­taan. Asum­i­nen jyrää työ­paikko­ja. Markki­nat toimivat.

Pohjoinen Hes­pe­ri­ankatu 15

Van­han suo­jeluskun­tien talon ase­makaavaa muute­taan niin, että ker­rosalas­ta 2 450 k‑m2 saa käyt­tää asumiseen. Samal­la kokon­aisker­rosala kas­vaa 11 000 k‑m2:sta 13 000 k‑m2:iin. Olevas­sa todel­lisu­udessa ei mikään muu­tu, vaan kaa­va päivitetään vas­taa­maan todel­lisu­ut­ta. Talo nyt vain sat­tui ole­maan 2 000 k‑m2 liian suuri ja muu­tos asun­toi­hin oli toteutet­tu etu­pain­ois­es­ti. Sinän­sä tuol­la alueel­la käyt­täisin kaavamerk­in­tää, jos­sa taloa saa käyt­tää asumiseen tai toimis­toi­hin tai mihin nyt parhaak­si näkee, kun­han ei häir­itse naa­pure­itaan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 2.12.2014”

Avioliittolaki jakoi eduskuntaa alueellisesti

Ään­ten jakau­tu­mista eilisessä Tah­don –äänestyk­sessä on selitet­ty poli­it­tisel­la jaol­la ja kansane­dus­ta­jien iällä.

Maanti­eteel­liset erot ovat myös suuret. Vaalipi­ire­it­täin äänestys meni näin. Ensin puoles­ta, sit­ten vas­taan äänestäneet:

 Ahve­nan­maa                     1–0      100%
Helsin­ki                              15–5       75 %
Uusi­maa                           25–10      71 %
Varsi­nais-Suo­mi               12–5      71 %
Pirkan­maa                         11–6       65 %
Häme                                    7–7       50 %
Kymi                                    6–6        50 %
Etelä-Savo                          3–3        50 % 
Satakun­ta                           4–5        44 %
Oulu                                    7–10       41 %
Pohjois-Savo                      3–6        33 %
Kes­ki-Suo­mi                       3–7       30 %
Vaasa                                  5–12     29 % 
Lap­pi                                   2–5      29 %
Pohjois-Kar­jala                 1–4      20 %
 

Maantiede jakaa Suomea henkisesti.

Valtuustolta tuki investointikaton nettouttamiselle.

Tein val­tu­us­tossa pon­nen käsiteltäessä aloitet­tani investoin­ti­taka­ton osit­taisek­si muut­tamis­es­ta net­tomääräisek­si. Pon­si kuu­lui näin:

Kvs­to edel­lyt­tää, että khs selvit­tää vai­h­toe­hdot kor­ja­ta investoin­tika­ton sään­nöt aloit­teen hen­gen mukaises­ti siten, että selvi­tyk­set ovat poli­it­tis­ten ryh­mien käytet­tävis­sä val­tu­us­ton strate­gian puo­liväl­i­tarkas­tuk­seen mennessä.

Pon­si meni läpi äänin 54–31 (jälkim­mäiseen luku­un kuu­lu­vat myös tyhjää äänestäneet ja pois­saol­e­vat, kos­ka pon­nen läpi­menoon tarvi­taan 43 JAA-ääntä.)

Tarkoi­tus ei ole höl­len­tää investoin­tikat­toa, vaan saa­da se toim­i­maan järkeväm­min suh­teessa asun­to­tuotan­toon. Juuri kaavoitet­ti­in Kalasa­ta­mas­sa kort­teli, jon­ka saat­ta­mi­nen raken­nuskelpoisek­si mak­saa 32 miljoon­aa euroa. Syn­tyvien tont­tien arvo on arvioitu 65 miljoon­aksi euroksi. On vaikea ymmärtää, mik­si tämän ton­tin kun­nos­tamisen takia pitäisi vähen­tää investoin­te­ja home­k­oulu­jen kor­jaamiseen 32 miljoon­al­la, kun han­ke tuot­taa voit­toa.  Itse asi­as­ta olen kir­joit­tanut tässä.

Val­tu­us­to kokoon­tuu strate­giasem­i­naari­in tam­miku­un lop­ulle. Täl­lä tähdätään val­tu­us­tostrate­gian päivittämiseen.

Helsinki vuokraa maat satamalle pilkkahinnalla

Helsin­gin kaupun­ki vuokraa sata­malleen yhdek­sän hehtaaria maa­ta vuokral­la, joka perus­tuu alle 300 euron maan hin­taan. Jokin aika sit­ten kaupun­ki myi vier­estä – kauem­paa mer­estä – ton­tin Kun­tien eläke­vaku­u­tuk­selle vuokra-asun­to­ja varten noin kym­menker­taisel­la neliöhin­nal­la. Mik­si kaupun­ki vuokraa maa­ta sata­malle pilkkahin­nal­la ja samanaikaises­ti valit­taa, että joutuu mak­samaan veroa sata­man voitos­ta? Jat­ka lukemista “Helsin­ki vuokraa maat sata­malle pilkkahinnalla”

Pieni huomautus terveydenhuollon neuvontapuhelimesta

Seu­raa­va tek­sti perus­tuu muistin­varaiseen tietoon ja voi olla väärinkäsitys.

Olin joskus kauan sit­ten HUS:in hal­li­tuk­sen kok­ouk­ses­sa päät­tämässä ter­vey­den­huol­lon puhe­lin­neu­von­ta­palvelun han­kkimis­es­ta. Asia oli kil­pailutet­tu ja siinä pain­otet­ti­in hin­taa ja laat­ua niin, että hin­ta vaikut­ti enem­män kuin laatu. Kil­pailu­un osal­lis­tui eräs, muis­taak­seni Sitran piiris­sä kehitet­ty palvelu, joka oli hinnal­taan selvästi kalli­impi mut­ta laadul­taan ylivoimainen. Hin­taero oli niin suuri, että vaik­ka palve­lu­ta­sos­sa olisi ollut mak­si­maa­li­nen ero, olisi pitänyt vali­ta halvem­pi ja valit­ti­in, vaik­ka kaik­ki oli­vat sitä mieltä, että tuo parem­pi palvelu olisi ollut HUS:lle ja kaupungeille kokon­aistaloudel­lis­es­ti parem­pi. Kun soit­ta­ja saa puhelus­ta enem­män irti, säästyy paljon rahaa, kun lääkäriä ei tarvitse vai­va­ta. Olisi kan­nat­tanut mak­saa enem­män, kos­ka parem­pi puhe­lin­neu­von­ta olisi säästänyt selvää rahaa. Ei kuitenkaan halut­tu men­nä markki­natuomiois­tu­imeen ja mak­saa kor­vauk­sia. Olin sil­loin tästä päätök­ses­tä eri mieltä. Jat­ka lukemista “Pieni huo­mau­tus ter­vey­den­huol­lon neuvontapuhelimesta”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2014

Yleiskaa­van käsit­te­lyn aikataulus­ta lau­takun­ta sopi, että se pan­naan kolme ker­taa peräkkäin pöy­dälle, minkä jäl­keen näyt­teille asetet­tavasti kaavas­ta päätetään 16.12. kok­ouk­ses­sa. Tämän jäl­keen alkaa kansalais­vaikut­ta­mi­nen, jos­ta toiv­ot­tavasti tulee vilkas. Näyt­teil­lä olon jäl­keen tehdään varsi­naiset poli­it­tiset päätök­set ja muut­tunut ehdo­tus pan­naan uud­estaan lausun­noille, minkä jäl­keen esi­tys mah­dol­li­sine uusine muu­toksi­neen menee kaupung­in­hal­li­tuk­sen kaut­ta valtuustoon.

Lau­takun­nan käsit­telystä en saa refer­oi­da muiden puheen­vuoro­ja, mut­ta omat käsi­tyk­seni saan sanoa. Tulk­it­sen tätä niin, että virkami­esten anta­ma olen­nainen min­ulle uusi infor­maa­tio kuu­luu asioi­hin, joista voi ker­toa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 25.11.2014”

Soten hallinto solmussa

Esitin aikanaan vaalio­hjel­mas­sani, että ter­vey­den­huolto otet­taisi­in pois kun­nil­ta ja annet­taisi­in maakun­nille. Sil­loin ei olisi myöskään niin suur­ta tarvet­ta lakkaut­taa pieniä maalaiskun­tia, jot­ka eivät nyky­i­sistä tehtävistä oikein selviä, mut­ta jot­ka hoita­vat hyvin, tehokkaasti ja joskus demokraat­tis­es­tikin ne tehtävät, jot­ka ovat niille luontaisia.

Ennus­tan, että tähän vielä päädytään.

Mut­ta nyt ter­vey­den­huol­lon jär­jestämis­vas­tuu annetaan viidelle miljoon­api­ir­ille, joiden tehtävänä on ker­ran neljässä vuodessa tila­ta alueen­sa ter­vey­den­huolto kolmelta 3–5 alueel­liselta tuot­ta­jakun­tay­htymältä. Tehtävä ei sisäl­lä kovinkaan mit­tavaa val­lankäyt­töä, kos­ka on pakko tila­ta noi­ta alueil­ta ja vain niiltä. Jat­ka lukemista “Soten hallinto solmussa”

Yleiskaava: keskustatunneli

Keskus­tan kehäväylästä – myöhem­min keskus­tatun­nelista – on riidel­ty Helsingis­sä ainakin 40 vuot­ta. Aikanaan Enem­mistö ry:n väki suh­tau­tui keskus­tan kehäväylään ambivalen­tisti, vaik­ka sen pari, Vapau­denkatu, tuomit­ti­in yksikäsit­teis­es­ti. Poikit­taisen liiken­teen ohjaami­nen keskus­tan ohi tai ali voisi tehdä jalankulkuolo­suhteista keskus­tas­sa olen­nais­es­ti parem­pia. Siis jos näistä asioista päätet­täisi­in yhtä aikaa. Niin­pä minäkin olen suh­tau­tunut tähän vähän empi­en. Jos Bill Gatesin säätiö sen meille lahjoit­taisi, ottaisin vas­taan, mut­ta en panisi siihen mil­jar­dia euroa.

Sit­tem­min uudet selvi­tyk­set ovat osoit­ta­neet, että hyödyt keskus­tatun­nelista oli­si­vat olen­nais­es­ti heikom­pia kuin on kuvitel­tu. Se ei juuri helpot­taisi alueen ruuhkia eikä se myöskään ole vält­tämätön jalankulkuolo­suhtei­den kehit­tämiselle keskus­tan alueel­la. Jat­ka lukemista “Yleiskaa­va: keskustatunneli”