Kirjoitukseni ilmastopessimismistä on ymmärretty osittain väärin. Se, että kirjoitus on ymmärretty väärin, on minulle osoitus siitä, että olen kirjoittanut huonosti.
En missään tapauksessa halunnut sanoa, ettei mitään enää kannata tehdä. Päinvastoin. Jokainen lisäaste maapallon lämpötilaan on paljon haitallisempi kuin edellinen aste eli toimenpiteet tulevat aina vain tärkeämmiksi. Yritin sanoa, että on varauduttava vakaviin hankaliin seurauksiin ja siihen, että olosuhteet muuttuvat kaoottisiksi ja vaikeiksi ennustaa.
Aivan kummallinen on tulkinta, että ajatukseni tukisi niitä, joiden mukaan mitään ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ei olisikaan.
Myönnän liioitelleeni vahvasti positiivisia takaisinkytkentöjä eli sitä, että ikiroudan alta ja valtameristä vapautuisi valtavasti metaania ja hiilidioksidia. Tieteellisen käsityksen mukaan tätä tapahtuu, mutta ei siinä mittakaavassa ja sillä nopeudella kuin oletin. Tosin tuo virallinen käsitys perustuu siihen optimismiin, että ihmiskunta pyrkisi torjumaan ilmastonmuutosta. Kun seuraa poliittista kehitystä vaikuttaa siltä, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi aiota tehdä käytännössä mitään. Päästöjen lisääntymisvauhtia on vähän hillitty, mutta päästöt eivät ole alentuneet eivätkä tule alenemaan nykynäkymien mukaan.
Alentaminen olisi teknisesti mahdollista, mutta näyttää olevan poliittisesti mahdotonta.
Katsokaa nyt vaikka, mitä Saksan Afd asiasta sanoo, jos ette kiinnitäkään huomiota siihen, mitä Orpon hallitus on tekemässä. Minä oletan, että maapallon keskilämpötila nousee selvästi yli kolme astetta, jolloin ikiroudan sulaminen tapahtuu vastaavasti nopeammin.
Kirjoitukseni oli siis tarkoitettu suureksi syytökseksi niitä ”meidän jälkeemme vedenpaisumus” ‑päättäjiä kohtaan, jotka ovat romuttamassa ilmastopolitiikkaa ja tuhoamassa elämän edellytyksiä.
Olisi luullut, että tämän kesän kokemukset olisivat saaneet eurooppalaiset päättäjät tiukentamaan ilmastopolitiikkaa, mutta nämä lisäsivätkin tavoiteltuja hiilidioksidipäästöjä kahdella miljardilla tonnilla vuoteen 2040 mennessä. Kauniita korulauseita ei peruttu, mutta korulauseista ei ole mitään hyötyä.
Perusongelma tietysti on, että ilmasto-ongelma on totaalisen globaali, jolloin jokainen maa voi ajatella, ettei meidän tekemisillämme ole väliä. Muut torjukoot ilmaston lämpenemistä. Näin myös Suomessa, vaikka Suomi kuuluu henkeä kohden laskettaessa tässä asiassa maapallon pahiksiin.
Yhteenvetona, ilmastopolitiikka on koko ajan tärkeämpää, mutta valitettavasti on varauduttava erittäin vakaviin ongelmiin ja niihin sopeutumiseen.
Valitettavasti välinpitämättömyys hallitsee. Itsellä ikää sen verran, että pahinta en taida nähdä, mutta aina kun näen liikkeellä taapero ikäisiä tallustelijoita tai pikku-koululaisia tulee epätoivoinen olo. Minkälaisen maailman heille jätämme.
Ode
” Kun seuraa poliittista kehitystä vaikuttaa siltä, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi aiota tehdä käytännössä mitään.”
Älä nyt!
Suuri ajatusten Missisippi, Yhdysvaltojen erittäin tasapainoinen nero Trump on laittanut suuren pyörän pyörimään ja toimillaan lakkauttanut Hormuzinsalmen öljyrallin! Tätä suurempaa ympäristötekona ei viime vuosina ole kukaan tehnyt. Kiinankin öljyntuonti on leikkautunut 20%-40% ja kulutus noin 16%.
Todellista 3D-shakkia potkaista pallo omaan maaliin koko maailman hyväksi.
PS Näin tulevat trumpilaiset tulevaisuudessa väittämään
Laske mukaan kuitenkin Trumpin sotaseikkailun aiheuttamat suorat päästöt.
Sitten Venäjä, Ukraina, molemmilla puolilla roihuavat jalostamot?
Karkeana suuruusluokkana Iranin päivittäiset hiilidioksidipäästöt ennen sotaa olivat kymmenen kertaa sodan aiheuttamat suorat päästöt päivässä. Suorista päästöistä taas alle viidennes on varsinaista sotatoimien päästöä, loput tuhoutuneen infrastruktuurin aiheuttamaa. Sotatoimien päästöistä taas yli puolet on sotakoneiden polttoainetta ja alle viidennes ohjusten, ammusten ja muiden varsinaisten tuhon aiheuttajien päästöjä.
Ilmastovouhotus pitää lopettaa. Kannattaa jatkaa Suomen hyvää ympäristöpolitiikkaa perinteisesti ja jatkaa fossiilipolttoaineiden alasajoa ilma kummempia woketuksia. Esim. Kunnon sisäfilepihvi suomalaisesta naudasta on ympäristöteko.
Sisäfilépihvi on linkolalaista ilmastopolitiikkaa. Punaisen lihan syöjät kuolevat nuorempina ja siinä säästyy tietysti paljon päästöjä. Minä en aja tätä linjaa.
Taitanee olla aika tyhjänpäiväistä vääntää jostain sisäfilepihveistä, kun tämä koko kokonaisuus on täysin hallitsemattomissa. Yksilöt hämätään puhumaan muovipusseista tai kasvisruokapäivistä, samalla kun kansakunnan kulutus kiirii sellaisiin ennätyksiin, että aivan kaikki insinööritieteen ratkaisut on otettava käyttöön. Mutta, eihän tämä riitä, kun kulutus kuitenkin vain lisääntyy. Viimeksi mainittuna tämä datakeskusmeininki on kerralla tekemässä kaikista tähän astiaista ponnisteluista naurun alaisia. Ei niin, etteikö kaikkea voitavaa olisi pitänyt tehdäkin, mutta onhan se hassua, jos kulutuksen lisääntymisen kautta saavutetut päästöttömämmät energiatoimet käyvät riittämättömiksi. Ylellä hyvä juttu eilen, näkemyksellistä toimittajatyötä!
https://yle.fi/a/74–20243954?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Maapallon suurin resurssien kuluttaja on juuri se pihvi. Karjankasvatus vie noin neljäsosan maa-alasta. Datakeskukset edes sähkölinjoineen ja kaivannaisineen eivät ole mitään siihen verrattuna.
Tuo on iso ongelma, että iso kuva hämärtyy täysin. Datakeskukset ovat valtavia päästölähteitä. Eivät vain energian ja hallien rakentamisen takia, vaan myös niiden tarvitsemien laitteistojen valmistaminen ja kuljetus globaaleine kuljetusketjuineen aiheuttaa isoja päästöjä. Sen lisäksi pitää kasvattaa verkon kapasiteettia eli kaataa metsiä, lisätä voimalakapasiteettia, eli kaataa metsää aurinkopaneelien alta jne.
Lihantuotantokin on päästölähde, mutta syytä muistaa sekin, että maapallolle pitäisi joka tapauksessa mahduttaa muitakin nisäkkäitä kuin ihmisiä. Suomenkin ikimetsät ovat aikoinaan olleet nykyiseen verrattuna varsin täynnä erilaisia eläimiä, joista monista on aiheutunut samansuuntaisesti metaanipäästöjä kuin lehmistä. Talousmetsissä eläimiä on paljon vähemmän.
Osmo näyttää jaksavan jauhaa tätä päästösanaa ilmastoasioissa. Siitähän on saatu hyvä lyömäase mm Suomen maa- ja metsätaloutta kohtaan. Väittäisin, että itse päästöt ovat vihreässä retoriikassa omien poliittisten mielipiteiden edistämisen väline:
Karjatalouden metaanin ilmastovaikutus lasketaan tarkoituksella väärin, jotta voi syyttää elinkeinoa maapallon tuhoamisesta. Ilmastopaneelin Ollikainen mm aina korosti, että muu yhteiskunta on hyvällä tiellä päästövähennyksissä, mutta maataloudessa ei ole tullut päästövähennyksiä. Ruuan tuottajallehan ne päästöt lasketaan, ei ravinnon syöjälle.
Metsien hakkuut ovat olleet aina vihreän liikkeen arvostelun kohteena. Milloin ne tuhotaan, milloin muutetaan puupelloiksi, milloin mitäkin. Valtavasti ne kuitenkin ovat viime vuosikymmeninä sitoneet puustoon hiiltä.
Nykyinen esim vihreiden ajama ilmastopolitiikka on valjastettu lyömäaseeksi tiettyjä elinkeinoja vastaan. Ja kun käytetään vielä valheellisia väittämiä (metaani, lisähakkuiden päästö, ruuan päästöjen laskenta) niin kyseessä on täysin tyhjä puhe.
Nyt keksit tuon maatalouden ihan itse. Minä ajattelen paikallisemmin. Liikenteen osuus Helsingin päästöistä on 60 %.
Soininvaara kirjoitti:
“Minä ajattelen paikallisemmin. Liikenteen osuus Helsingin päästöistä on 60 %.”
Ei ole. Tuo väite ei pidä paikkaansa. Liikenteen päästöt Helsingissä ovat kaupungin oman raportoinnin mukaan nykyisin noin 500 kt CO2e vuodessa. Se ei ole 60 % Helsingin päästöistä, sillä Helsingin päästöt ovat paljon isommat kuin reilut 800 kt CO2e vuodessa, määrän riippuessa siitä, että mitä kaikkia päästöjä huomioi: huomioiko liikenteen lisäksi lähinnä vain energiantuotannon päästöt vai myös vaikkapa rakentamisen tai tuotteiden valmistuksen aiheuttamia päästöjä, jotka eivät sisälly Helsingin viralliseen päästölaskelmaan kuin siltä osin kuin niissä on liikennettä tai muuta sähkön, polttoaineiden tai lämmön käyttöä kaupungin rajojen sisällä. Todettakoon, että lentoliikenteen päästöjä ei Helsingin liikenteen päästölaskelmiin sisällytetä lainkaan, koska lentokentät Suomessa sijaitsevat Helsingin maantieteellisten rajojen ulkopuolella. Laivaliikenteen päästöistäkään ei huomioida juuri mitään. Jos ne huomioisi, luku olisi isompi, mutta varmaan alle 60 % osuus olisi siltikin.
Sinulla on varmaankin vanhoja tilastoja. Kun Helen luopui kivihiilestä ja suurelta soin myös maakaasusta, jäljellä on jäänyt lähinnä vain liikenne, jonka osuus päästöistä on 60 %. Kokonaan toinen asia on se, pitäisikö Helsingin päästöiksi laskea Helsingissä myös kulutetuista tuotteista esimerkiksi Kiinassa syntyneet päästöt, mutta tässä tilastossa lasketaan vain kaupungin alueella syntyneet päästöt.
HSY:n tuoreimman eli 2025 tilaston mukaan liikenteen osuus päästöistä oli 45%. Osuus toki on 2026 noussut, kun kaukolämmön päästöt ovat laskeneet ja 60% on ennuste vuodelle 2030.
Liikenteessä Helsingille kustannustehokkaimmat nopea tavat vaikuttaa löytynevät merilikenteen päästöistä. Ne ovat 20% liikenteen päästöistä. Tapoja ovat esimerkiksi rakentaa infra kaikkiin satamiin maasähkön käytölle ja apukoneiden käytön kieltäminen satamissa.
Maaliikenteen puolella henkilöautojen päästövähennykset tästä eteenpäin tapahtuvat osana maailmanlaajuista sähköistymistä. Siellä huomio kannattaa kiinnittää kuorma- ja pakettiautoihin, joiden päästöt ovat jo nyt yli puolet henkilöautojen päästöistä.
Vaikka karjatalouden vaikutus ilmastonmuutokseen ja ympäristöön laajemmin olisi nolla (ei ole), ja vaikka karjataloudessa ei olisi ilmeisiä eettisiä eläinten hyvinvointiin liittyviä ongelmia (on), on siitä huolimatta ihan kylmästi kansantalouden näkökulmasta typerää politiikkaa tukea karjataloutta sekä tuotantotuilla että alennetulla ALV-kannalla.
Sama metsien osalta. Talousmetsän vapautus kiinteistöverosta pitäisi poistaa välittömästi, jotta voidaan keventää muuta verotusta.
Kannattaako mitään tehdä riippuu yksittäisen päätöksentekijän tappiofunktiosta.
Jos täysautomatisoitu avaruusluksushomokommunismi kiertoradalla saastuneen maan yläpuolella riittää niin ei tarvitse tehdä mitään.
Yksi vaihtoehto voisi olla ilmastonmuokkaus.
Nämä kaksi väitettä ovat ristiriidassa keskenään, koska jos ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei aiota tehdä käytännössä mitään, niin silloin koko mitään päästökauppaa ei ole ylipäänsä ollenkaan olemassakaan.
Todellisuudessa “ilmastonmuutoksen torjumiseksi aiota (sic) tehdä käytännössä mitään” on tietenkin yhtä absurdin yliampuva väite kuin ne aiemmat väitteet, joita tässä yllä nyt yritetään vetää takaisin. Jos haluaa sanoa, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei tehdä lainkaan niin paljon kuin pitäisi, niin silloin oikea tapa ilmaista se on sanoa “ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei tehdä lainkaan niin paljon kuin pitäisi”.
Itse en ole kiinnostunut siitä, mitä poliittiset puolueet sanovat, vaan mitä ne oikeasti tekevät. Maailmassa on ollut monta ilmastosta myönteisesti puhunutta hallitusta, jotka ovat tehneet ilmastolle isoa vahinkoa.
Niin erikoista kuin se onkin, nykyinen hallitus leikkauksineen, jotka ovat samalla leikanneet kulutusta, on tilastojen perusteella tehnyt ilmastolle parempia päätöksiä kuin monet edeltäjänsä. Sekin on ilmaston kannalta hyvä päätös, että datakeskuksilta vietiin sähköveroalennus verrattuna aiempaan tilanteeseen, koska se kannustaa datakeskuksia edes jonkin verran enemmän panostamaan energiatehokkuuteen. Kaivosveron uudistus oli tältä kannalta myös ilmaston kannalta parannus. Asumistukien ja toimeentulotuen leikkaukset ovat johtaneet selvästi tiiviimpään asumiseen, mikä näkyy monissa tilastoissa elämäntapamuutoksena, ja on vähentänyt Suomen luonnonvarojen kulutusta siihen verrattuna, mitä aiemmilla neliömääräkehityksillä olisi käynyt.
Nykyinen hallitus ei ole puhunut ilmastomyönteisesti, mutta on tehnyt leikkaustavoitteidensa sivutuotteena ilmastovaikutuksia enemmän vähentävää politiikkaa kuin moni muu hallitus. Se on paradoksaalista, mutta niin näyttäisi käyneen. Jopa fossiilisten liikennepolttoaineiden kulutus on ollut kotimaan liikenteen osalta reilussa laskussa tämän hallituksen aikana, joka on puheissaan koittanut panostaa autoiluun. Taustalla on se, että kun käytettävissä olevat varat ovat kotitalouksilla vähentyneet, on ajokilometrien kasvu pysähtynyt, ja bensan sekä dieselin kulutukset ovat Suomessa laskeneet. Myös työttömyyden kasvu on ilmeisesti vähentänyt fossiilisen polttoaineen kulutusta.
Ei oikeastaan. Helsingin kulutuksen ja elintason päästöt tehdään siellä missä kaikki kulutus tuotetaan. Kuljetus pelkästään ei ole helsinkiläisten päästö. Helsingin kulutus ja elintaso on Suomen korkein.
Maalaisten mustikat kerätään takapihalta. Kaupunkilaisen mustikannpoimija hakee autolla ja vie autolla myyntiin ja ajetaan puhdistettavaksi ja pakastettavaksi ja ajetaan kauppoihin jotta se voidaan ratikalla hakea kotiin
Onko tuo päästöt per capita kovin relevantti mittari?
Jokainen alamainen on kuitenkin jonkun hallinnon alla. Ja hallinto ne päätökset tekee.
Vaikka kaikki suomalaiset häviäisivät maan pinnalta huomenna, sitä ei pystyttäisi päästöjen vähenemisestä edes mittaamaan. Mutta jos Kiina päättäisi lopettaa valtion käskyllä kaikki päästönsä, globaalit päästöt vähenisivät 30%.
Oikeisto kaikkialla suhtautuu asiaan (ilmastonmuutoksen torjumiseen) nihkeämmin kuin vasemmisto. Vaikka me elämme kaikki samalla planeetalla.