Tuoko tekoäly tuhon vai helpotuksen?

Paljon näkee kir­joitet­ta­van ja puhut­ta­van siitä, jon­ka tekoä­ly muo­dostaa työl­lisyy­delle ja sitä kaut­ta suo­ma­laiselle yhteiskun­nalle. Pelätään, ettei suo­ma­laisille riitä työtä.

Elin­ta­son vaa­ti­man työn vähen­e­m­i­nen on pelkona outo. Työ on jotain sel­l­aista, jota ei halu­aisi tehdä, mut­ta on pakko elan­ton­sa takia. Miten sen vähen­e­m­i­nen voi olla ongel­ma? Siitähän pitäisi olla vain iloinen. Sen kuin tehdään työtä vähem­män ja nau­ti­taan vapaa-ajasta.

Ongel­ma on tietysti se, että työ ei vähene tasais­es­ti vaan lop­puu joil­takin kokon­aan ja sen myötä lop­puu palk­ka. Ehkä tämän takia Marx ihan­noi yhteiskun­taa, jos­sa kaik­ki osasi­vat tehdä kaikkea. Sil­loin ei täl­laista ongel­maa olisi, mut­ta se on toiveajattelua. 

Viimeiset sata vuot­ta on ollut Suomes­sa rajua työn vähen­e­mistä. 1920-luvul­la noin 70 % suo­ma­lai­sista sai elan­ton­sa maa- ja met­sä­taloud­es­ta ja vielä 1950-luvul­la   met­sis­sä rämpi talvisin jus­tee­rien kanssa noin 300 000 miestä ja 80 000 hevos­ta. Nyt maa- ja met­sä­taloud­es­ta saa elan­ton­sa vain 3,5 % työvoimas­ta, vaik­ka maat­alous tuot­taa syötävää enem­män ja met­sistä kor­jataan enem­män puu­ta. Ammat­timet­sure­i­ta on noin 4000.

Sen sai­vat aikaan moot­torisa­ha, moni­toimikoneet, trak­tori ja leikku­upuimuri ja nave­toiden automatisointi.

Tämä on kor­vau­tunut töis­sä teol­lisu­udessa ja palveluis­sa samal­la kun tehty­jen työ­tun­tien määrä henkeä kohden on laskenut.

Ei se kaik­ki men­nyt kuin Ström­sössä, mis­tä ker­too esimerkik­si Mikko Niskasen eloku­va Kahdek­san sur­man­lu­o­tia, mut­ta olemme nyt val­ta­van paljon vau­raampi kansakun­ta kuin olisimme, jos maa- ja met­sä­talous olisi yhä pääelinkeinomme ja tilakoko olisi niin pieni kuin silloin.

Ei työn vähen­e­m­i­nen tähän päät­tynyt. Teol­lisu­usautomaa­tio on vähen­tänyt työ­paikko­ja teol­lisu­udessa, paljon enem­män kuin globalisaatio.

Teknolo­gian tuo­ma työ­paikko­jen katoami­nen tuot­ti työ­markki­noille osaamisvi­nouman. Tar­jol­la ole­vat työ­paikat edel­lyt­tivät korkeam­paa koulu­tus­ta ja osaamista kuin työvoimal­la oli – siis työ­paikko­jen osaamis­jakau­ma oli eri­lainen kuin työvoiman, kun helpot työt kor­vau­tu­i­v­at vaativammilla.

Tilanne muut­tui työ­markki­noil­la eriarvoiseksi.

Jos asi­aa yksinker­tais­taa jopa vähän totu­u­den­vas­tais­es­ti, ensin kato­si­vat kutosen oppi­laiden työ­paikat, sit­ten seiskan oppi­laiden. Nyt tekoä­ly uhkaa viedä kasin oppi­laiden työ­paikat ja osan ysin oppi­laidenkin työpaikoista.

Jotain ker­too se, että pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den työl­lisyysaste on alle 50 %. Tark­ka luku on 40 %:n tietämil­lä, mut­ta tämä on harhan­jo­htavaa: työvoiman ulkop­uolel­la ole­vista osa käy yhä koulua tai on intissä.

Jos jotain myön­teistä pitäisi sanoa tekoälystä ja työ­markki­noista, työ­markki­nat siir­tyvät astet­ta tasa-arvoisem­paan suun­taan, kun työ­paikkaka­to kos­kee myös korkeasti koulutettuja.

Tekoä­lyn ennuste­taan kor­vaa­van ruti­ini­no­maisia juristien töitä ja myös joitakin lääkärien töitä. Esimerkik­si patologik­si ei oikein kan­na­ta enää koulut­tau­tua eikä muuten koulut­taudu­takaan niin, että patolo­geista on nyt (tilapäistä?) pulaa. Tosin näi­den asioiden ennus­t­a­mi­nen on vaikea­ta ja tule­vaisu­us voi yllät­tää oikein kunnolla.

Suomes­sa on enem­män ihmisiä töis­sä kau­pan kas­soil­la kuin maat­aloudessa, mut­ta siitä puhutaan aika vähän, että on jo ole­mas­sa teknolo­gia joka tekee kau­pan kas­sat tarpeet­tomik­si. Ne kor­vataan por­tilla, jon­ka läpi ostoskär­ryt viedään ja se velot­taa ostosten hin­nan tililtä.

Glob­al­isaa­tion san­o­taan heiken­täneen työl­lisyyt­tä ja olleen sen takia paha asia. Jos olisi kak­si vai­h­toe­htoista tilan­net­ta, toinen glob­al­isaa­tion kanssa ja toinen ilman sitä, huo­mat­taisi­in, että glob­al­isaa­tio on suurim­malle osalle suo­ma­laisia myön­teinen asia. Onhan se tehnyt monista tuot­teista huo­mat­ta­van paljon halvem­pia. Ei voi ajatel­la maail­maa ilman glob­al­isaa­tio­ta mut­ta kuitenkin glob­al­isaa­tion tuomien halvem­pi­en hin­to­jen kanssa.

Sama kos­kee tekoä­lyä. Kulut­ta­jat ovat suurimpia voit­ta­jia tekoälyssä, kos­ka mon­en tuot­teen hin­ta las­kee roimasti ja tulee myös kokon­aan uusia tuotteita.

Brut­tokansan­tuote ei ole koskaan ollut eri­tyisen hyvä elin­ta­son mit­tari, mut­ta teknolo­gian kehit­tymi­nen on tehnyt siitä aiem­paa huonomman.

Vähän irvien voisi sanoa, että jos käyt­täisimme orjal­lis­es­ti Laspeyresin volyy­mi-indek­siä reaalisen brut­tokansan­tuot­teen laskemiseen, kansan­tuot­teen volyy­mi-indek­si olisi nous­sut 30 vuodessa val­tavasti ja se koos­t­u­isi lähin­nä val­oku­vista. Laspeyresin volyy­mi-indek­si käyt­tää perusvuo­den hin­to­ja, jot­ka val­oku­vien osalta oli­vat aika korkei­ta. Nyt val­oku­via ote­taan ainakin tuhat ker­tainen määrä. Kän­nykäl­lä ote­tut val­oku­vat on kuitenkin pois­tet­tu kansan­tu­lo­laskelmista, kos­ka ne ovat ilmaisia. Niin­pä val­oku­vaus on näi­den laskelmien mukaan vähen­tynyt eikä lisään­tynyt, kos­ka mukana ovat vain myy­dyt filmit ja filmien kehit­tämi­nen ja kuvien suurent­a­mi­nen val­oku­vali­ikkeis­sä. Kän­nykät ovat mukana kän­nyköi­den myyn­nin kaut­ta mut­ta eivät sitä kaut­ta, mitä niil­lä tehdään.

Tosin per­heemme asiantun­ti­ja kansan­talouden tilin­pidos­sa sanoi, ettei reaal­ista kansan­tu­loa las­ke­ta enää näin. Indek­si las­ke­taan ketjut­ta­mal­la peräkkäisiä vuosimuu­tok­sia ja niitä las­ket­taes­sa pain­ot tark­iste­taan joka vuosi. Tämä tekee indek­sistä järkeväm­min toimi­van, mut­ta ei poista ongel­maa käytet­täessä BKT:ta elin­ta­son­mit­ta­ri­na, jota esimerk­ki val­oku­vien pois­tu­mise­na indek­sistä yrit­ti yllä kuvata.

Pitäisikö BKT siis laskea toisin? Ei pitäisi, mut­ta BKT:ta ei pidä käyt­tää sel­l­aiseen, mitä se ei mit­taa. Se on hyvä ennus­ta­maan esimerkik­si työl­lisyyt­tä ja vero­tu­lo­ja ja suh­dan­neke­hi­tyk­sen kaut­ta myös inflaa­tio­ta, ja näin toimia rahapoli­ti­ikan suun­nan­näyt­täjänä. Hyödylli­nen mit­tari siis sinänsä.

Mut­ta ennen kaikkea tekoä­ly saat­taa myllertää työelämän. Se vaati­ikin sik­si paljon val­tion har­joit­ta­mal­ta sosi­aali- ja työl­lisyyspoli­ti­ikalta. Siitä enem­män jos­sain seu­raavas­sa postauksessa.