28 vastausta artikkeliin “Öljyn jälkeen”

1. Suomes­sa läm­mi­tys on val­ta­va ener­gianku­lut­ta­ja. Läm­mi­tyk­sen osalta kulu­tuk­sen tasaamisen pitäisi onnis­tua paljon helpom­min kuin sähkön osalta; lisätään vain raken­nusten läm­pöka­p­a­siteet­tia. Käytän­nössä tämä onnis­tu­isi yksinker­taisim­mil­laan kaiva­mal­la uuden raken­nuk­sen alle val­ta­van kuopan, joka täytetään halvim­mal­la mah­dol­lisel­la mate­ri­aalil­la (esim. hiekalla), ja joka sit­ten yhdis­tetään läm­mi­tysputkil­la taloon. Hal­van läm­mi­tyk­sen aikaan läm­pöä varas­toitaisi­in kuop­paan ja kalli­in läm­mi­tyk­sen aikana sitä otet­taisi­in sieltä.

   Kaukoläm­pöverkon osalta täl­laista ollaan näköjään jo tekemässäkin: https://polarnightenergy.com/fi/news/maailman-suurin-hiekka-akku-vihittiin-kayttoon/ . En osaa sit­ten sanoa onko tosi­aan varas­toin­ti järkevämpi tehdä keskite­tysti koko verkolle vai yksit­täisille raken­nuk­sille erik­seen. Vai sekä että?

   Vastaa

   1. Hiek­ka-akku tun­tuu yllät­tävältä ratkaisul­ta, mut­ta kai he ovat sen laske­neet. Se on parhaim­mil­laan, kun läm­pö on tarkoi­tus muut­taa sähkök­si. Hiekan kun voi läm­mit­tää todel­la kuumak­si. Helen ja esimerkik­si Van­taan ener­gia varas­toi­vat läm­pöä suuri­in vesisäiliöihin.

      Vastaa

      1. Hiekan edut ovat:
         — Hal­pa hin­ta ja hyvä saatavu­us melkein mis­sä vain
         — Voi läm­mit­tää korkeam­paan läm­pöti­laan kuin veden
         — Korkea lämpökapasiteetti.

         Käsit­tääk­seni tärkeää ei ole, että mate­ri­aali on juuri hiekkaa, vaan mikä vain mate­ri­aali, joka toteut­taa nuo kolme kohtaa kävisi.

   2. Suo­mi osti juuri 64 hävit­täjää, jot­ka kulke­vat fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la. Öljyn­jalostus­ta ei kan­na­ta Suomes­ta ajaa alas ennen kuin puo­lus­tusvoimat ker­too, miten sähkökäyt­töi­nen Pasi-miehistönkul­je­tus­vaunu ladataan metsäolosuhteissa.
      Nyt pitäisi kar­tot­taa, paljonko meil­lä on höyryve­ture­i­ta, ei joukko­ja hyökkäyk­sen sat­ut­tua pen­dolinoil­la pystytä rin­ta­mal­la viemään. Ukrainas­ta voi kysyä, onko kivi­hi­ili hel­posti varas­toita­va ja hel­posti liikutelta­va ener­gian lähde kaminoista alkaen.

      Lisäk­si Suomen talouskasvu on las­ket­tu puo­lus­tus­te­ol­lisu­u­den (Suomen ja Sak­san) kasvun varaan. Eli fos­silis­tis­ten kerskakulutukselle.

      Fos­i­il­i­sista ener­gialähteistä luop­umi­nen tekee Suomes­ta otol­lisen hyökkäyskohteen.

      Vastaa

      1. Puo­lus­tusvoimien diesel-käyt­töi­nen maakalus­to (kuten esim. Pasit) kul­kee oletet­tavasti yhtä hyvin niin biopo­h­jaisel­la kuin fos­si­ilisel­la dieselil­lä. Hävit­täjäkoneetkin toiv­ot­tavasti pysyvät ilmas­sa uusi­u­tu­val­la ilmailupolt­toaineel­la siinä mis­sä sivi­ilikoneetkin. Soti­lasju­nat taas ovat nykyaikaises­sa sodankäyn­nis­sä erit­täin haavoit­tuvia kohtei­ta, käyte­tys­tä polt­toaineesta riippumatta.

         Staat­tiset, keskite­tyt polt­ton­estei­den tuotan­to­laitok­set ovat myös alt­ti­ita kohtei­ta sotati­lanteessa, jalostet­ti­in­pa niis­sä sit­ten fos­si­ilista tai uusi­u­tu­vaa polt­ton­estet­tä. Öljyn­jalosta­mon pitämi­nen toimin­nas­sa sotati­lanteessa vaatisi myös raakaöljyn kul­jet­tamista mer­itse jostakin Poh­jan­meren suunnal­ta — täl­löin voisi olla järkeväm­pää rah­da­ta siltä suunnal­ta jo valmi­ik­si jalostet­tua polt­ton­estet­tä (olet­taen että on riit­tävästi satamia jois­sa täl­laiset rahdit voidaan tehokkaasti purkaa jakeluverkkoon).

         Kri­isi­ti­lanteessa tärkein­tä polt­ton­este­huol­lon suh­teen lie­nee, että maas­sa on hajaute­tusti varas­toitu­na riit­tävässä määrin valmi­ita polt­ton­esteitä. Täl­löin jalosta­moi­hin kohdis­tu­vat hyökkäyk­set ja mer­ili­iken­teen häir­iöt eivät aiheuta väl­itön­tä ongelmaa.

2. Öljys­tä kir­joit­taes­sa voisi ottaa kan­taa myös siihen, että miten käy muovi­tuot­tei­den, jos öljyn­po­raus lopete­taan. Saman maas­ta pumpatun öljyn jakeista valmis­te­taan sekä muovi­tuot­tei­ta että polttoaineita.

   Jos öljyä ei tarvitse enää läm­mit­tämiseen tai liiken­teeseen, mikä on niiden käyt­töko­hde vai lopetam­meko myös muovin käytön samalla?

   Vastaa

   1. Kaik­ki mikä on öljyä on joskus ollut bio­mas­saa. Muovia voi valmis­taa myös puusta.

      Vastaa

3. Osmo: “Nestemäisiä polt­toainei­ta voi tehdä biomassasta, …”

   Niin­hän niitä voidaan ja Suomes­sa varsinkin. Suomen turvek­er­rostu­mia sisältävistä soista puo­let on ojitet­tu­ja. Koske­mat­ta jätet­tynä saa­vat ojitet­tu­jen turvek­er­rostu­mien bio­mas­sa ja sen sisältämät hiilivedyt bio­ha­jo­ta pahim­mik­si kasvi­huonekaa­suik­si, kuten metaaniksi ja typ­piok­sidik­si ja purkau­tua taivaan tuuli­in ilmas­toa pilaamaan. 

   Ilmas­ton ja maamme kansan­talouden kannal­ta järkeväm­mässä vai­h­toe­hdos­sa Suomen oji­tusaluei­den turvek­er­rostu­mat voidaan mädät­tää metaaniksi ja metaani muut­taa nestemäisek­si polt­to­moot­tor­ei­den polt­toaineek­si. Jo oji­tusaluei­den turpeen kat­ti­las­sa polt­ta­mi­nenkin tuot­taisi huo­mat­tavasti vähem­män kasvi­huonekaa­su­ja, kuin niiden bio­ha­joa­maan jät­tämi­nen. Mut­ta kun Suomen omien päät­täjien myötä­vaiku­tuk­sel­la ja vas­toin tosi­a­sioi­ta myös tämä bio­ha­joa­va oji­tusaluei­den turve tuomit­ti­in luon­non­ti­lais­ten turvesoiden ja kivi­hi­ilen kaltaisek­si, fos­si­ilisek­si raa­ka-aineek­si, on sen polt­tamisel­la EU:ssa korkea päästökerroin.

   Mut­ta metaanil­la on EU:ssa alhainen päästök­er­roin, kos­ka alueel­la niin val­tavasti maakaa­sua eli metaa­nia polte­taan. Sik­si Suomenkin oji­tusaluei­den hiilivety­varan­not kan­nat­taa mädät­tää metaaniksi ja jalostaa metaani nestemäisek­si liiken­nepolt­toaineek­si. Näitä biokaa­su­laitok­sia raken­netaan maas­samme parhail­laan use­ampia. Sel­l­aise­naan turve mätänee yhdyskun­ta­jätet­tä ja mui­ta bio­mas­so­ja heikom­min, mut­ta mätäne­mis­pros­es­sia eli anaer­o­bis­ten mikro­bi­en toim­intaa voi höys­teil­lä kiihdyttää.

   Vastaa

   1. KJun suot mädätetään metaaniksi ja metaani kul­jete­taan poltet­taviksi moot­tor­eis­sa, ketjus­sa vuo­taa ilmake­hään aika iso annos metaania.

      Vastaa

      1. Osmo: “KJun suot mädätetään metaaniksi ja metaani kul­jete­taan poltet­taviksi moot­tor­eis­sa, ketjus­sa vuo­taa ilmake­hään aika iso annos metaania.”

         Ei biokaa­su­laitok­sil­ta vuo­da metaa­nia mihinkään. Täl­lä het­kel­lä Suomen suurin, ensi kevääl­lä Kiu­ruvedelle valmis­tu­va biokaa­su­laitos nesteyt­tää metaanin paikan pääl­lä. Tehtaan yhtey­teen raken­netaan nesteyte­tyn metaanin tankkausase­ma. Kyl­lä Suomes­sa osa­taan tehdä kaa­su­ti­ivi­itä putkistorakenteita.

         Kiu­ruve­den laitos käyt­tää raa­ka-aineenaan etupäässä kar­jan­lan­taa. Sehän sisältää melkoisen määrän kuivike­turvet­ta. Tästä on hyvä alkaa turpeen mädät­tämisen laa­jen­t­a­mi­nen, kun­han näemme, mil­lä suh­teel­la ja höys­temääräl­lä se onnistuu.

         Mädätet­tävää turvet­ta ei tarvitse kui­v­at­taa. Niin­pä sitä voidaan nos­taa märkänä syvyys­su­un­nas­sa kaivinkoneel­la, jopa alle puolen hehtaarin alueetkin hyö­dyn­täen. Jyrsin­turvet­ta­han nos­te­taan vain kah­denkymme­nen hehtaarin tai sitä suurem­pi­en aluei­den varan­noista. Kyseistä nos­tomenetelmää pahek­su­taan, kos­ka sen väitetään pilaa­van vesistöjä. Ker­ral­laan pienialaiset, kaivinkoneel­la nos­tet­ta­vat turvealueethan voidaan sulkea täysin ympäröivästä vesistöstä. Kaivinkoneel­la turpeen nos­toa voidaan tehdä ympärivuo­tis­es­ti, mikä luo paljon uusia työti­laisuuk­sia maaseudulle.

         Kun Suomen turpeeseen sido­tut hiilivety­varan­not todet­ti­in suurem­mik­si, kuin Nor­jan öljy­varan­not ennen tuotan­non alkua, laskel­mas­sa otet­ti­in huomioon vain nämä kah­denkym­men hehtaarin tai sitä suurem­mat suoalueet. Turpeen sisältämät hiilivety­varan­tomme ovat siis paljon tähän asti ilmoitet­tua suurem­mat. Ja mikä paras­ta, kaivinkoneel­la nos­tet­ta­van turpeen mukana nousee val­ta­va määrä kan­to-ja juu­rakkop­u­u­ta, jon­ka polt­tamisel­la on alhainen päästökerroin.

      2. … val­ta­va määrä kan­to-ja juu­rakkop­u­u­ta, jon­ka polt­tamisel­la on alhainen päästökerroin.

         Ymmärtänet, että tuo alhainen päästök­er­roin on virhe, sil­lä hapet­tomaan tilaan sed­i­menoituneen bio­mas­sa kaivami­nen esille ja polt­ta­mi­nen lisää hiilid­iok­sidipäästöjä siinä mis­sä kivi­hi­ilen polttaminenkin.

      3. “Ei biokaa­su­laitok­sil­ta vuo­da metaa­nia mihinkään. Täl­lä het­kel­lä Suomen suurin, ensi kevääl­lä Kiu­ruvedelle valmis­tu­va biokaa­su­laitos nesteyt­tää metaanin paikan pääl­lä. Tehtaan yhtey­teen raken­netaan nesteyte­tyn metaanin tankkausase­ma. Kyl­lä Suomes­sa osa­taan tehdä kaa­su­ti­ivi­itä putkistorakenteita.”

         Kiu­ruvedestä en tiedä mitään (en edes sen sijain­tia), mut­ta metaanivuo­to­ja koske­via tutkimuk­sia olen lukenut, ja täysin nollavuo­toisia metaani­jär­jestelmiä ei ole ole­mas­sa. Vaik­ka putk­isto ei juuri vuo­dakaan, niin esimerkik­si joka tankkauk­sen yhtey­dessä vuo­taa metaa­nia hiukan sekä sil­loin kun tankkaus aloite­taan että kun se lopete­taan. Eli aina kun joku luukku avau­tuu, vuo­taa metaa­nia paineel­lis­es­ta suun­nas­ta metaanin osalta vähäpi­toisem­paan suuntaan.

         Mitä metaani­in tulee, sen osalta kieltämät­tä lasken­ta-arvois­sa on epälo­ogisuuk­sia — kun metaa­nia poltet­taeessa päästök­er­toimet riip­pu­vat siitä, mis­tä metaani on peräisin, vaik­ka sama määrä kasvi­huonekaa­su­ja vapau­tu­isi polttaessa.

4. Antro­pogeenisen hiilen osu­us ilmake­hässä on 4%. Suomen osu­us siitä 1%.
   Paljon sin­ul­la olisi maail­mal­la hom­mia jot­ta ilmake­hän läm­pen­e­misen estät.

   Vastaa

   1. Tapani Tah­vanainen: “Antro­pogeenisen hiilen osu­us ilmake­hässä on 4%.”

      Ei ole. Hiilid­iok­sidin pitoisu­us ilmake­hässä on melkein kaksinker­tais­tunut suh­teessa esi­te­ol­liseen aikaan. Antro­pogeenisen hiilid­iok­sidin osu­us on siis melkein 50%.

      Vastaa

   2. Antro­pogeenisen hiilen osu­us ilmake­hässä on 4%. Suomen osu­us siitä 1%.
      Paljon sin­ul­la olisi maail­mal­la hom­mia jot­ta ilmake­hän läm­pen­e­misen estät.

      Todel­lisen osu­us on lähempänä 40%. Eli hom­mia tosi­aan riittäisi.

      Vastaa

5. Muuten ihan täy­delli­nen luet­te­lo kaik­ista ener­giavai­h­toe­hdoista, mut­ta sähkön ja läm­mön­tuotan­toa ajatellen, niin ajatelti­inko Hele­nil­lä ja For­tu­mis­sa ollenkaan että voi tul­la pula ener­gias­ta jol­la tuot­taa sähköä ja kaukoläm­pöä jos kaik­ki kivi­hi­ilivoimalat sul­je­taan yhtaikaa, ja samaan aikaan maakaa­sun tuon­ti lop­puu, ja uusia sähkön­syöp­pö-datakeskuk­sia nousee kuin sieniä sateen jäl­keen, samoin vetyä tarvit­se­via tehtai­ta? Päätök­set hiililauhde­voimaloiden sulkemis­es­ta tehti­in vis­si­in ennen Venäjän hyökkäys­tä Ukrainaan 2022. Olisiko niil­lä ollut eli­naikaa pidem­pään jos sota ja kaa­sun toim­i­tuk­sen lop­pumi­nen oli­si­vat olleet tiedossa ?

   Vastaa

   1. Venäjän hyökkäyk­sen joh­dos­ta Salmisaaren hiilivoimalan sulkemista lykät­ti­in vuodel­la ja se sul­jet­ti­in vas­ta tämän vuo­den huhtikuussa.

      Vastaa

      1. Ennen sitä sul­jet­ti­in Hanasaari. For­tum sul­ki Finnoon. Päätök­set sulkemis­es­ta oli tehty jo ennen sotaa, tai sit­ten olti­in liian opti­mistisia sodan lop­putu­lok­sen ja maail­man ja Suomen talouden elpymisen suhteen.

   2. Veänän hyökkäyk­sen joh­dos­ta Salmisaaren hiilivoimalan lakkau­tus­ta lykät­ti­in vuodel­la ja se sul­jet­ti­in vas­ta tämän vuo­den huhtikuussa.

      Vastaa

6. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Vaik­ka Suomes­sa ei ole öljye­si­in­tymiä, meil­läkin on niitä, jot­ka väit­tävät, ettei hiilid­iok­si­di aiheuta ilmastonmuutosta.”

   Viimek­si kun asi­as­ta tilas­to­ja kat­selin, Suo­mi oli maail­man suurimpia öljy­tuot­tei­den viejä­mai­ta asukasluku­un suh­teutet­tuna. Suomes­sa ei ole omia öljye­si­in­tymiä, mut­ta tääl­lä on maan kokoon näh­den val­ta­va kemi­ante­ol­lisu­us jalosta­moi­neen, joka tuot­taa öljy­tuot­tei­ta paljon vien­ti­in. Mon­es­sa muus­sa maas­sa öljyn­jalosta­moiden tuot­teet käytetään suurem­mal­ta osin samas­sa maas­sa, jol­loin vien­ti­in ei jää niin paljoa. Nes­teenkin valmis­tamista tuot­teista selvä pääosa on yhä fos­si­il­isia, vaik­ka yhtiö pitää viestin­nässään paljon esil­lä sitä, että se valmis­taa myös uusi­u­tu­vi­akin polttoaineita.

   Vastaa

   1. Jos­sakin ne tuot­teet tehdään joka tapauk­ses­sa. Teol­lisu­u­den alasajo EUssa on tyh­mintä, mitä voidaan tehdä. Muual­la päästöt ja saas­teet eivät kiin­nos­ta pätkääkään. Suomen osu­us klopaaleista CO2-päästöistä on vain 0,7 promil­lea nykyään.

      Vastaa

      1. Nim­imerk­ki Real­is­tille kom­ment­ti­na että teol­lisu­ut­ta ei ole EU:ssa ajet­tu alas vaan teknologi­nen kehi­tys on kor­van­nut työvoiman. Tämä on jäänyt julk­i­sis­sa keskustelus­sa huo­maa­mat­ta. Voin vaku­ut­taa että Yhdys­val­lat ei ole tule saa­maan korkeil­la tulleil­la samaan teol­lisu­ut­ta takaisin siinä muo­dos­sa kuin teol­lisu­us ymmär­retään 1900-luvun kon­sep­tis­sa. Teologi­nen kehi­tys kor­vaa jopa Kiinas­sa työvoiman. Kiinas­sa on täl­läkin het­kel­lä nuoriso­työt­tömyys korkea kos­ka tekoä­lyn kehi­tyk­sen kaut­ta on mah­dol­lista kor­va­ta ihmistyövoimaa. Viime aikainen Kelan etä­työ keskustelu on juuri tämän kehi­tyk­sen alkua. Tule­vaisu­udessa Kelaa pyörit­tää tekoä­ly joka tekee päätök­sen jokaises­ta hake­muk­sista. Muis­tan kun Soin­in­vaara tote­si eräässä haas­tat­telus­sa joka kos­ki hänen kir­jansa 2020-luvun sosi­aalipoli­ti­ikkaa että pankki­lainas­ta tekee laskel­mat tule­vaisu­udessa kuin itse pankinjohtaja.

      2. Rahul,
         Kyl­lä teol­lisu­ud­es­ta kan­nat­taa pitää kiin­ni, ainakin niiltä osin, kun niil­lä on strate­gista merkitystä.

         T‑paidoilla tai vaate­te­ol­lisu­udel­la ei ole. Sen sijaan in ole­mas­sa teol­lisu­u­de­nalo­jen, joi­ta ei kan­na­ta luovut­taa suo­si­ol­la, vaik­ka se mak­saisi kuin­ka paljon tahansa.

         Esimerkik­si Kiina vas­taa 90%:sta maail­man raskaiden maamet­al­lien jalostuk­ses­ta ja niitä tarvi­taan kaikkial­la huip­putekni­ikas­sa, mukaan­lukien aseis­sa. Kenen mielestä on hyvä aja­tus, että Venäjän kaveri saa hel­posti pysäytet­tyä län­si­maisen ase­tuotan­non? Eikö se ole vähän vaar­alli­nen tilanne?

7. Osmo: “Fukushi­man jäl­keen Merke­lin hal­li­tus päät­ti ajaa ydin­voiman alas Sak­sas­sa, mikä näyt­tää nyt suurelta virheeltä.”

   Ydin­voiman alasajos­ta päät­ti kyl­läkin Schröderin hal­li­tus. Merke­lin hal­li­tus vain nopeut­ti aikataulua (mikä kyl­lä nyt ainakin oli virhe).

   Vastaa

   1. Merke­lin hal­li­tus ensin perui ydin­voiman alasajon, mut­ta alle vuot­ta myöhem­min perui peru­misen (kos­ka Fukushi­ma) ja palasi Schröderin hal­li­tuk­sen vuon­na 2002 aset­ta­maan aikataulu­un, jon­ka mukaan viimeiset laitok­set oli sul­jet­ta­va vuon­na 2022. Eli Merkel ei oikeas­t­aan nopeut­tanut aikataulua, vaan pysyi alku­peräisessä. Huono päätös toki.

      Vastaa

8. Soin­in­vaara uno­hti täysin turpeen arvon monipuolise­na uusi­u­tu­vana ener­gian­läh­teenä. Suomen turve­varo­ja on ver­rat­tu joskus ainakin yhtä suurik­si kuin Nor­jan öljy­varo­ja. Kukaan ei huu­da kurkku suo­rana, kun Nor­ja myy fos­si­ilista polt­toainet­ta ja rikas­tuu entis­es­tään. Mut­ta Suomelle turve on niin paha myrkky, että se piti arpoa uusi­u­tu­mat­tomien polt­toainei­den joukkoon. Tämä virhe pitää kor­ja­ta, kos­ka turve muut­tuu Suomen ja Ruotsin rajal­la kum­masti uusi­u­tu­vak­si ener­giak­si. Lisäk­si turpeel­la on paljon monipuolisem­pi käyt­tö esim. taimien kas­vatuk­ses­sa, kanaloiden alus­tana => ei sal­mo­nel­la, vaik­ka kankaiden teossa jne. Lisäk­si se voisi olla huolto­var­muu­den kannal­ta jopa 1. asia, kun­han toim­intaketjut oli­si­vat kun­nos­sa. Nythän niitä aje­taan into­hi­moi­ses­ti juuri alas. Omaa oksaa tun­tuu ole­van help­po sahata.

   Vastaa

   1. Tämä väite, että turve olisi Ruot­sis­sa luokitel­tu uusi­tu­vak­si polt­toaineek­si kiertää itsepin­tais­es­ti, vaik­ka sen kor­jaisi kuin­ka mon­ta ker­taa hyvän­sä. Jos­sain tilas­tossa näin on, mut­ta olen­naista merk­i­tys­tä on, pitääkö siitä mak­saa päästöoikeuk­sista. Pitää. Sik­si turve on Ruot­sis­sa aivan mar­gin­aa­li­nen polt­toaine, kos­ka sen kasvi­huonepäästöt ovat Ruot­sis­sakin niin suuret, ettei polt­ta­mi­nen kannata.

      Vastaa

9. Osmo: “… val­ta­va määrä kan­to-ja juu­rakkop­u­u­ta, jon­ka polt­tamisel­la on alhainen päästökerroin.

   Ymmärtänet, että tuo alhainen päästök­er­roin on virhe, sil­lä hapet­tomaan tilaan sed­i­menoituneen bio­mas­sa kaivami­nen esille ja polt­ta­mi­nen lisää hiilid­iok­sidipäästöjä siinä mis­sä kivi­hi­ilen polttaminenkin.”

   Taitaa Osmo har­ras­taa tahal­lista väärinymmärtämistä. Ei oji­tusalueen turvek­er­rostu­mat tai juu­rakkop­u­ut ole mitään kivi­hi­ilen tapaista fos­si­ilista bio­mas­saa, eikä varsinkaan veden pois­tamisen jäl­keen hapet­tomaan tilaan sed­i­men­toitunut­ta sel­l­aista. Maa- ja met­sä­talouden tarpeisi­in ojitet­tu­jen soiden ojia lisäk­si syven­netään sitä mukaa, kun turvek­er­rostu­ma, mis­sä puiden tai kasvien juuret sijait­se­vat, ale­nee maan tiivistymisen ja turpeen bio­ha­joamisen seu­rauk­se­na. Puille ja vil­je­lykasveille pitää olla tarpeek­si kui­va kasvuk­er­ros; ei niiden juuret hap­pa­mas­sa suovedessä lil­lues­saan menesty.

   Ojitet­tu­jen soiden turvek­er­rostu­mat sekä kan­to-ja juu­rakkop­u­ut bio­ha­joa­vat koske­mat­ta jätet­ty­inä joka tapauk­se­na ja tuot­ta­vat kasvi­huonekaa­supäästöjä. (Huokaus… olen­han minä tämän saman Osmolle jo mon­een ker­taan kir­joit­tanut, mut­ta kun se turpeen koske­mat­to­muu­den var­jelu on city- Vihreille elin­tärkeä, uskon­nono­mainen kysymys. Sen käsi­tyk­sen muut­tamisek­si eivät mitkään järk­isyyt tehoa.)

   Vastaa