Kaupunkiliikenteen hinnoittelu (6) Veronsaaja

19 vastausta artikkeliin “Kaupunkiliikenteen hinnoittelu (6) Veronsaaja”

1. “Se on jo tuot­tanut raivoisia kom­ment­te­ja autoil­i­joil­ta, vaik­ka lähtöko­h­ta oli, että en esitä autoilu­un kohdis­tu­vien mak­su­jen kohot­tamista vaan niiden suun­taamista toisin.”

   Minä taas kyseenalais­tan koko kuu­den mil­jardin mak­sa­jan roo­lia tästä ikuisu­u­teen. Jos tulot laske­vat sen vuok­si, että polt­toainet­ta ei enää kulu entiseen malli­in niin luulisi Vihreän puolueen ole­van juh­latun­nelmis­sa sen sijaan, että mure­hti­vat miten autoil­i­joil­ta saataisi enti­nen määrä rahaa.

   Kir­joitin aluk­si pitkän kom­mentin mut­ta se alkoi rön­sy­ilemään aiheen ulkop­uolelle. San­ot­takoon nyt kuitenkin, että mak­sa­jan rooli ihan kaikessa alkaa kyl­lä pikkuhil­jaa tympimään ja tuli mieleeni se tari­na rav­in­to­lalaskun jakamisesta.

   Vastaa

2. Min­ua alkaa hil­jalleen epäi­lyt­tämään kokon­aisu­udessaan tämä Osmon ana­lyysi autoilus­ta. Varsinkin, kun Osmo alkaa puhua noista maaseudun pikkuteistä ja niiden kus­tan­nuk­sista. Minä olen seu­ran­nut jonkin ver­ran vt4 paran­nus­ta Lusi-Vaa­jakos­ki. Koko tielin­ja on kuin avoin haa­va maise­mas­sa. Ja pikku­tie paikallisille on raken­net­tu vähin­tään toiselle puolelle val­tati­etä, paikoin molem­mille puo­lille. Hoito­vas­tuu noista teistä on paikallisil­la. Val­tio sen­tään rak­en­taa ne.
   Jotenkin tun­tuu, että Osmol­la on aja­tus, että ei ole oikein, että val­tio­val­ta rak­en­taa iso­ja val­tateitä helsinkiläis­ten rahoil­la, vaik­ka paikalliset joutu­vat aja­maan kilo­me­tre­it­täin val­tatielle pääsemisek­si, vaik­ka asu­vat val­ta­tien vieressä.

   Vastaa

   1. Tämä huo­mau­tus näistä vähäli­iken­tei­sistä teitä ja niiden kus­tan­nuk­sista oli silkkaa ket­tuilua Anni­ka Saarikolle, joka oli sanonut, että tiemak­sun pitää olla korkeampi parem­mil­la ter­il­lä ja alem­pi kup­paisil­la hiekkateil­lä. Ne kuoop­paiset hiekkati­et tule­vat kuitenkin kalli­im­mik­si henkilö tai ton­nek­ilo­metriä kohden ihan vain, kos­ka kus­tan­nusten jaka­jia on niin vähän.
      Kos­ka en pidä upotet­tu­jen kus­tan­nusten laskut­tamis­es­ta, kan­natan samaa lop­putu­losta kun Saarikko, mut­ta eri syistä, mut­ta en kan­na­ta sitä, että val­tio kerää suur­ta yli­jäämää Kehö I:ltä ja jakaa rahat keskus­tan äänestäjille.

      Vastaa

3. Minkä takia laki tiemak­su­ista ei eden­nyt tässä hallituksessa?
   Joh­tuiko se koronas­ta, Ukrainas­ta vai Keskustasta?
   Nyt joka tapauk­ses­sa Kokoomus on ilmoit­tanut että jos he ovat seu­raavas­sa hal­li­tuk­ses­sa niin sel­l­aista lakia ei tule.

   Vastaa

4. Meil­lä on täyssähköau­to, mut­ta emme käytä sitä kaikki­in matkoi­hin, käytän­nössä emme ollenkaan liikkues­samme ydinkeskus­tas­sa, siel­lä käve­ly ja joukkoli­ikenne vievät voiton. Asumme siis Kru­u­nun­haas­sa. Mut­ta esimerkik­si Tapi­o­laan men­emme kotoa autol­la. Asian määrää lähtöpiste. Jos läh­den töistä suo­raan Tapi­o­laan vaik­ka silmälääkäri­in tai nyt tänään erääseen tilaisu­u­teen Tikkuri­laan, menen toki metrolla.
   — Vieläkin muis­tan kah­den vuo­den takaisen upean tun­teen uudessa täyssähköau­tossa. Ensim­mäiseen kom­men­toi­jaan viitat­en, eivätkö vihreät voisi kuitenkin myös iloi­ta liiken­teen sähköistymis­es­tä. Toki ymmär­rän kir­joituk­sen pointin tulokertymästä.

   Vastaa

   1. Olisi­han se kieltämät­tä aika tyh­mää ajaa krunikas­ta ydinkeskus­taan autol­la. Toisin sanoen en siis ihan ymmär­rä argu­ment­ti­asi suh­teessa Osmo väit­teeseen, että auton omis­ta­va ajaa kaik­ki matkat sillä.

      Vastaa

5. “2.., jos tiev­erkon ylläpi­dos­ta perit­täisin mak­sua aiheut­tamis­pe­ri­aat­teen mukaan..”

   Suurim­mal­la osal­la Suomen tiev­erkosta­han on näin. Maas­samme on 370 000 km yksi­ty­is­teitä, joiden ton­nikilo­me­trien lasken­ta perus­tuu aiheut­tamis­pe­ri­aat­teeseen. Val­tion teitä on vain 80 000 km. Pääosa yksi­tyis­es­ti ylläpi­de­ty­istä teistä on Saarikon vahvoil­la kannatusalueilla.

   Vastaa

   1. Liiken­nesuorit­teesta yksi­ty­is­teil­lä on aika vähäi­nen osuus.

      Vastaa

      1. Tuos­ta Osmon kom­men­tista, että yksi­ty­is­tei­den osu­us liikenne suorit­teesta on vähäi­nen, olen samaa mieltä. Kallista se kuitenkin on mak­sajille. Minäkin joudun mak­samaan melkein 1000 eur vuodessa yksityistiemaksuja.

      2. “Aika vähäi­nen” on noin 2% eli ei aivan mitätön. Lisäk­si met­sä­te­ol­lisu­us lop­puisi Suomes­ta ilman yksityisteitä. 

         Tei­den ylläpi­don noin 200 miljoo­nan euron kus­tan­nus kohdis­tuu lisäk­si pääosin Kehä III:n ulkop­uolel­la autoile­vi­in eli Saarikon kan­na­tusalueil­la asu­vat mak­sa­vat jo nyt itse asi­as­sa tiemak­sua. Sik­si kilo­metri­mak­su­jen keräämiseen heiltä on vähem­män perustei­ta. Siten tiemak­su­is­sa kan­nat­taa keskit­tyä Kehä III:n sisäpuoliseen alueeseen.

6. Jos nuo mil­jardit jätetään keräämät­tä veroina, niin eiväthän ne mihinkään katoa, vaan nykyiset veron­mak­sa­jat saa­vat pitää rahansa ja käyt­tää ne johonkin muuhun kuin val­tion poh­jat­tomaan kirstuun. 

   Van­ha viisaus rahankäytöstä kuuluu:
   1. Kun käytetään omaa rahaa omak­si hyväk­si, niin ollaan tarkkoja.
   2. Kun käytetään omaa rahaa jonkun muun hyväk­si, ollaan vähem­män tarkkoja.
   3. Kun käytetään jonkun muun rahaa omak­si hyväk­si, ollaan tarkkoja.
   4. Kun käytetään jonkun muun rahaa jonkun muun hyväk­si, ei olla niin tarkkoja. 

   Tämähän näkyy vaik­ka julk­i­sis­sa han­k­in­nois­sa, kuten länsimetrossa.

   Tuo­ta pohjo­is­maista hyv­in­voin­ti­val­tio­ta pitäisi ihan oikeasti ava­ta. Ovatko kaik­ki nykyiset menot ain­oan välttämättömiä?

   Viralli­nen tari­nan mukaan olemme paljon viisaampia kuin iso­van­hempamme. He kuitenkin pär­jä­sivät paljon pienem­mäl­lä hyv­in­voin­ti­val­ti­olle. Esimerkik­si heil­lä ei ollut tasa-arvovaltuutettua.

   Vastaa

   1. Kun kauan sit­ten opiske­lin kansan­taloustiedet­tä, makro­taloudessa puhut­ti­in julkisen talouden ker­roin­vaiku­tuk­ses­ta. Jos val­tio otti velkaa ja lisäsi sil­lä kokon­aiskysyn­tää, kokon­ais­tuotan­to nousi paljon yli tuon val­tion kysyn­tälisäyk­sen ver­ran. (mul­ti­p­leri) Jos val­tio verot­ti kansalaisia ja käyt­ti sen rahan menoi­hin­sa kansan­talouden sisäl­lä, tämä ker­roin oli yksi. BKT lisään­tyi tuon verote­tun ja kulute­tun raha­sum­man ver­ran, eli tuon ajan ajat­telun mukaan val­tion kulut­ta­mat­ta jät­tämä raha­sum­ma oikeasti katosi. Seli­tys tähän oli, että jos tuo raha olisi jätet­ty kansalaisille, osa siitä olisi säästynyt ja jäänyt site4n pois kierrosta.
      Nyt var­maan mallit ovat tästä kehit­tyneem­piä eikä tuo tas­apain­oisen val­tion menon ker­roin enää ole ident­tis­es­ti yksi, kos­ka korot. Kansan­talous on kuitenkin yllät­tävästi toimi­va kokonaisuus.

      Vastaa

      1. Tässä tul­laan inno­vaa­tioiden merk­i­tyk­seen eli ei-kau­palli­nen monop­o­li (esimerkik­si val­tio) olisi kaik­ista tehokkain tapa tehdä asi­at, jos riit­täisi se, että kaik­ki kaiva­vat ojaa ruoskanisku­jen tahdis­sa. Ns. edis­tys toimii tehokkaim­min, kun kek­si­jä hyö­tyy henkilöko­htais­es­ti paran­nuk­sista. Eli Kom­mu­nis­tisen man­i­festin käyt­tämin ter­mein: por­varis­to tuot­taa lisäar­voa feo­daal­i­her­roi­hin verrattuna.

7. Kaikel­la ystävyy­del­lä ja vil­pit­tömäl­lä kun­nioituk­sel­la yri­tyk­seesi analysoi­da yhteiskun­taa Osmo, “raivoisat kom­men­tit” johtunevat siitä, että et oikein ymmär­rä tai halua ymmärtää ihmisen peru­soikeuk­sia, joi­hin kuu­luu myös liikku­misen vapaus.

   “Auto” jotenkin sokaisee ajatuk­sesi siitä mis­tä on kysymys. Vapaud­es­ta siir­tyä paikas­ta toiseen. Väite että pääkaupunkiseudul­la kukaan ei tarvitse autoa, on harhaa. Niin kuin olen sanonut: menkää kat­so­maan kehäteitä ja ostoskeskuk­sien parkkipaikko­ja. Ne ovat täyn­nä auto­ja, joka päivä, myös ns. työaikana arkipäivinä.

   Muis­tan ajat jol­loin vihreät vas­tus­tus­ti­va keskitet­tyjä ratkaisu­ja, esim. ydin­voimaa. Nyt kun henkilöau­to edus­taa parhaim­mil­laan hajautet­tua ratkaisua, vihreät ovat sitä vas­taan, eli keskitet­ty kel­paa. His­to­ri­alli­nen tosi­a­sia lie­nee että ne yhteiskun­nat men­estyvät parhait­en jois­sa kaik­ki mah­dolli­nen on hajautet­tua, myös valta.

   Luulin aikaisem­min että vihreät vas­tus­ta­vat auton käyt­töä ekol­o­gi­sista syistä. Samoin kuin esim. lentämistä eli matkailua. Nyt kun autoilu muut­tuu päästöt­tömäk­si, sama autoilun ja lentämisen vas­tus­tus jatkuu yhä. Jostakin kum­mallis­es­ta syys­tä vihreä liike halu­aa nauli­ta ihmiset kotip­i­halle, jol­loin matkus­t­a­mi­nen muualle on aina “paha teko”. Tätä en ymmär­rä, sil­lä vihreät ovat (tai ovat olev­inaan) kan­sain­välisiä kohtaamisia kan­nus­ta­va puolue. 

   Vai onko ongel­ma siinä että rah­vaan ei kuu­lu matkus­taa, ei koti­maas­sa eikä varsinkaan ulko­maille? Ollaanko ihan linko­laisia: ihmi­nen pitää kahli­ta paikalleen eikä laa­jem­mista kult­tur­is­fääreistä ole kuin haittaa?

   Vastaa

   1. Autoilu liikku­mis­va­paut­ta edis­tävänä asiana pitää paikkansa vain tiet­tyyn pis­teeseen saak­ka. Noin sata vuot­ta sit­ten maat­alous­val­taises­sa Yhdys­val­lois­sa mas­sat­uotet­tu auto todel­lakin toi liikku­misen vapau­den suurelle osalle ihmi­sistä, jot­ka ennen oli­vat siitä vain haaveilleet.

      Nyky­isin kuitenkin suuri osa ihmi­sistä on valmis myymään liikku­misen vapaut­en­sa esimerkik­si edullisen omakoti­talon muo­dos­sa. Voidaan ostaa talo niin kaukaa työ­paikoil­ta ja palveluista, että arjen pyörit­tämi­nen onnis­tuu vain autol­la ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa use­am­mal­la autol­la. Veikkaan, että suurin osa auton omis­ta­jista on taval­la tai toises­sa vas­taavas­sa tilanteessa. Täl­löin autoilus­ta onkin tul­lut liikku­mis­va­pau­den rajoittaja.

      Peri­aat­teessa ihmiset ovat vapai­ta tekemään itsenäisiä päätök­siä, mut­ta autoilu ja yhteiskun­nan autois­tu­mi­nen ovat ilmiöinä sen ver­ran kehnos­ta päästä, että ihan mielel­läni näen yhteiskun­nan niihin jol­lain tasol­la puut­tuvan. Kukaan ei voi argu­men­toi­da jär­jel­lis­es­ti, että yksit­täis­ten ihmis­ten päivit­täi­nen liikut­telu kym­meniä kilo­me­tre­jä kak­si ton­nia painavis­sa teräs­laatikois­sa on tehokas tapa jär­jestää sato­jen tuhan­sien ihmis­ten liikku­mis­tarpeet pin­ta-alal­taan rajoite­tul­la alueel­la, vaik­ka se olisikin miten “vapaa­ta” tahansa.

      Sähköau­toilun päästöt­tömyys on myös asia, jota voidaan pitää hyvin kyseenalaise­na, kun ote­taan huomioon elinkaaripäästöt. Ymmär­ryk­seni mukaan sähköau­tol­la pitää ajaa reilu 100 000 km fos­si­ilit­tomasti tuote­tul­la sähköl­lä, kunnes valmis­tamis­es­ta johtu­vat ympäristöhai­tat kom­pen­soitu­vat polt­to­moot­to­ri­au­ton tasolle. Vaik­ka luke­ma ei olisikaan paikkaansa pitävä, ei voi­da olet­taa, että sähköau­to valmis­tuu nol­lapäästöil­lä ja luon­non­va­ro­ja käyt­tämät­tä. Lisäk­si fos­si­ilit­tomankin sähkön tuotan­to tuot­taa usein ympäristölle ja ilmas­tolle ongelmia esimerkik­si voimaloiden rak­en­tamis­vai­heessa, joten liikku­mises­sakin ener­giate­hokku­us olisi hyvä ottaa huomioon, vaik­ka ener­gian­läh­teenä olisikin “päästötön” ja “melkein ilmainen” sähkö.

      Siinä nyt olisi muu­ta­ma mieleeni tul­lut syy, mik­si veikkaan vihrei­den ja Osmonkin suh­tau­tu­van autoli­iken­teeseen tietyl­lä kri­ti­ikil­lä tässä blo­gis­sa esitet­ty­jen asioiden lisäksi.

      Vastaa

   2. Sähköau­tol­la liikku­misen kuvit­telem­i­nen päästöt­tömäk­si on pahin­ta mah­dol­lista itsepetos­ta. Sähköau­to on burana, joka ei ratkaise auto­jen luo­maa ympäristön kannal­ta vahin­gol­lista perus­sairaut­ta: yhteiskun­tarak­en­teen hajanais­tu­mista. Tosin sitä ei ratkaise myöskään joukkoli­ikenne, joka sekin on vain aspiri­i­ni ratkaise­mat­ta perusongelmaa.

      Hajaan­tu­misen todel­lis­ten kus­tan­nusten kohdis­t­a­mi­nen niiden aiheut­ta­jille on riit­tämätön­tä. Sik­si tarvit­semme Kehä III:n sisäpuolel­la tiemak­su­ja, joi­ta on syytä per­iä myös joukkoli­iken­teeltä (ainakin laskennallisesti).

      Vastaa

   3. Olen aika samaa mieltä Salo­vaaran kanssa. Olen asunut 50 vuot­ta alueel­la Espoon Hauk­i­lahti, Tapi­o­la, Kru­u­nun­haka. En Krunikas­saan koe autoa tarpeet­tomak­si. Yhteiskäyt­töau­toa en hyvän joukkoli­iken­teen takia tarvitse, mut­ta mon­een muuhun, myös Etelä-Savoon mökki­matkalle. Tuo 60-luvun alus­sa per­heeseen han­kit­tu luon­nonkau­nis nie­mi Haukivedel­lä on yksi elämämme kiin­topis­teitä. En myöskään gryn­der­inä uskaltaisi rak­en­taa taloa ilman ainakin jonkin ver­ran autopaikkoja.

      Vastaa

   4. Ydin­voimaa vas­tustet­ti­in aikoinaan radioak­ti­ivis­ten jät­tei­den ja onnet­to­muus­vaaran takia, ja myös sik­si että ne toi­mi ydi­na­sei­den raaka-ainelähteinä.
      Auto­ja on itse asi­as­sa vas­tustet­tu pidem­pään, Suomes­sakin jo 1960 luvul­ta asti eri­lai­sista syistä.

      Vastaa

8. Ainakin tämä Osmon malli vauhdit­taisi polt­to­moot­to­ri­au­toista luop­umista, jos nyky­is­ten autoveron, polt­toain­everon, käyt­tövoimaveron ja arvon­lisäveron päälle tulisi vielä tienkäyttömaksu. 

   Tältä ollaan sen­tään neljä vuot­ta turvassa.

   Vastaa