Näillä ajatuksilla vaalivalvojaisiin

115 vastausta artikkeliin “Näillä ajatuksilla vaalivalvojaisiin”

1. Onko puolueil­ta lop­puneet ihmiset vai eivätkö toim­i­tuk­sia kiin­nos­ta muut kuin puheen­jo­hta­jat? Kysymyk­set, vas­tauk­set ja muu oli niin ennal­ta arvat­tavaa ja todel­la hyvin har­joitel­tua. Vaa­likoneis­sa ja vaali­ten­teis­sä ei edes yritet­ty kysyä mitään.

   Vaikeisi­in ongelmi­in ei ole yksinker­taisia ratkaisu­ja, vaik­ka niin ne asi­at koetaan.

   Pres­i­dentin­vaaleis­sa sama jen­gi taas kiertää illas­ta toiseen. Sama for­maat­ti ja samat kysymyk­set, jot­ka eivät tule liit­tymään edes pres­i­dentin valtaoikeuksiin.

   Lehd­in­tön­va­paus muut­ti jo influ­enssereille. Vaa­likeskuste­lut muut­tui­v­at merkityksettömiksi.
   Hjal­lik­sen etu on, että hän omist­saa puolueen­sa ja hänen ei tarvise piita­ta ken­estäkään muus­ta mis­sään. Muut taas puhui­v­at mitä sattuu.

   Bonus val­lan ver­tikaalille ovat nämä yhden hen­gen puolueet, jot­ka ova­vat kun­nan­hal­li­tuk­ses­sa, kun­nan­val­tu­us­tossa, alue­val­tu­us­tossa ja nyt pyrkimässä Eduskuntaan.

   Synkeät neljä vuot­taedessä, mut­ta sitä saa mitä tilaa.
   Vihreät voisi­vat 30 vuo­den jäl­keen ottaa opik­si ja tehdä vaa­likam­pan­jan, jos­sa jo vaalien välil­lä ollaan äänestäjien kanssa vuorovaikutuksessa.

   Vastaa

   1. “Hjal­lik­sen etu on, että hän omist­saa puolueen­sa ja hänen ei tarvise piita­ta ken­estäkään muus­ta mis­sään. Muut taas puhui­v­at mitä sattuu.”

      No, Hjal­lis puhuu aivan mitä sat­tuu täysin hal­lit­se­mas­saan puolueessa, eikä se tuonut sen enem­pää tulosta. Hänen toim­intansa venäläis­ten oli­garkkien kanssa ja avoimuus Jok­e­rien omis­tamises­sa on ollut sem­moista, että itse en luot­taisi häneen edes viherkasvien kastelijana.

      Vastaa

2. Lisäisin vielä sen, että omas­ta mielestäni poli­ti­ikan toimit­ta­jat ovat joko todel­la huono­ja hal­lit­se­maan asioi­ta tai sit­ten täysin puolueel­lisia. Ei olisi kan­nat­tanut Soin­in­vaarankaan julis­taa aikanaan vihrei­den ja kokoomuk­sen tap­pel­e­van keskenään tule­vaisu­u­den suu­ri­na, kos­ka viime vuosi­na kokoomusjo­htoiset poli­ti­ikan toim­i­tuk­set, jot­ka ovat sanan­mukaises­ti naimi­sis­sa kokoomuk­sen kanssa, veti vihreät aika rumasti kölin alta ja nyt koko lai­va on jo uppoa­mas­sa. Kun omaa julk­isu­usku­vaa ei osaa hal­li­ta, niin lööp­pi­jour­nal­is­mi ja sosi­aalisen medi­an trol­laus ratkaisee poli­ti­ikas­sa men­estymisen. Kun kumpikin iltapäiväle­hti on kokoomuk­sel­la ja ajaa per­su­ja hei­dän apupuolueek­si, niin jotain tart­tis tehdä, jos aikoo tule­vaisu­udessa olla edes jotenkin merk­i­tyk­selli­nen. Kyl­lähän se ker­too mitä poli­ti­ikas­sa vaa­di­taan, kun joku Nigel Farage nousee taas ratkaise­maan briteis­sä ja Boriskaan ei ole mitenkään ter­vat­tuna höy­he­nien alla, kos­ka iltapäiväle­hdet toimii hei­dän puolestaan. Pitää osa­ta esi­in­tyä ja kansa rakas­taa, vielä jos rakastet­tu olisi rehelli­nen ja osaa­va, niin jotain posi­ti­ivis­takin voisi tapah­tua. Ehkä Har­janne olisi parem­pi, mut­ta kun muis­taa Touko Aal­toon kasat­ut odotuk­set ja totaalisen maha­laskun, niin taitaa vihreät olla matkalla nuor­suo­ma­lais­ten latua.

   Vastaa

   1. “Kun kumpikin iltapäiväle­hti on kokoomuk­sel­la”, kas siinäpä yksi iso seli­tys vaal­i­t­u­lok­selle. Media ja eri­tyis­es­ti iltapäiväle­hdet ovat räikeän puolueel­lisia ja häpeämät­tömästi manip­u­loi­vat kansaa oikeistop­uolueille (ja ääri­oikeis­tolle) suopeik­si. Tätä on tapah­tunut jo muu­ta­man vuosikymme­nen ajan ja kansa on saatu kään­nytet­tyä yhä enem­män oikealle. Oikeis­tom­a­nip­u­loin­nista johtuu vihrei­denkin ja hei­dän äänestäjien­sä vasem­mis­to­hys­te­ria. Pelätään mieliku­vata­sol­la vasem­mis­to­laista poli­ti­ikkaa, vaik­ka peloil­la ei ole mitään tekemistä todel­lisu­u­den kanssa. Jos tähän medi­an manip­u­laa­tioon ei vihreis­sä ja vasem­mis­tossa herätä nyt kun­nol­la, luisu kohti hel­vettiä jatkuu vaali vaalil­ta. Sen tien päässä on sit­ten puh­das natsihallitus.

      Vastaa

      1. Onko tämä se sama “etelän metia”, joka takavu­osi­na oli aina kepun ja Väyry­sen vaal­i­tap­pi­oiden takana?

         No, tässäkin tapauk­ses­sa kap­i­tal­isti­nen kau­palli­nen media näyt­tää ole­van ylivoimaisen tehokas — parin iltapäiväle­hden voimin kansa on saatu huumat­tua vasem­mis­to­vas­taisek­si, mut­ta aiem­pi vuosikym­me­nien mit­tainen aivope­su “Repo-radion”, kukois­ta­van vasem­mis­tole­hdis­tön ja myl­lykivil­lä kuu­li­aisek­si jyrä­tyn MSM:n tahol­ta ei saanut kansaa vaa­ti­maan val­tio­järjestyk­sen muut­tamista kansandemokra­ti­ak­si ja/tai liit­tymistä neu­vos­tokan­so­jen iloiseen ja hyv­in­voivaan yhteisöön.

      2. Kokoomuk­sen men­estys perus­tuu kahdes­ta tek­i­jästä; Kokoomus haas­toi hal­li­tus­ta (kollek­ti­iv­ina) yli velka­an­tu­mis­es­ta korkei­den korko­jen ja korkean inflaa­tion aikana ja samal­la Kokoomus haas­toi per­su­ja siitä että puolue kyseenalais­taa työperäisen maa­han­muu­ton vält­tämyy­den vaik­ka Suomes­sa on työvoima­pu­la. Ei tässä ole kyse oikeis­tom­a­nip­u­loin­nista vaan aku­ut­tis­es­ta ongelmista joi­ta muun muas­sa yrit­täjät joutu­vat joka päivä kohtaa­maan. Haas­ta­mal­la molem­pi­in suun­ti­in oikeil­la teemoil­la saa uskot­ta­van vai­h­toe­hdon. Vasem­mis­to pitää haas­taa vasem­mis­ton teemoil­la eli tuo­da niihin vai­h­toe­hto ja ääri­oikeis­ton pitää haas­ta ääri­oikeis­ton ehdoil­la tuo­da sille vai­h­toe­hto. Kokoomus löysi paikkansa keskeltä. Kepu hukkasi paikkansa kokon­aan tässä hal­l­li­tuk­ses­sa 4 vuo­den aikana

      3. Tärkeä näköko­h­ta, iltapäiväle­htien kam­pan­join­ti. Media on yksi vaalien merkit­tävimpiä osa­puo­lia, medi­akri­ti­ikkiä Soin­in­vaaran malli­in pitäisi olla paljon enemmän.

3. Äänestin vihre­itä noin 20 vuo­den ajan. Valitet­tavasti puolue on Ohisa­lon johdol­la, oli­pa hän kuin­ka älykäs ja osaavakin, osin ajau­tunut jonkin­laisek­si köy­hien asial­la — puolueek­si. Vaik­ka mieliku­va olisi liioitel­tu, se vaikut­taa. Kehotit äänestämään Atte Har­jan­net­ta aikaisem­mas­sa kir­joituk­ses­sa — tässä epäi­lyt­tää se, mik­si vihreät eivät kuitenkaan hänen ja hänen­lais­ten­sa ajatuk­sia kokon­aisuute­na jaa ja edistä.

   Vastaa

   1. Äänestin näis­sä vaaleis­sa vihre­itä kuten niin usein aiem­minkin. Ääneni oli silti “tak­ti­nen”. Uumoilin vihrei­den menet­tävän paikko­ja Pirkan­maal­la, joten äänestin henkilöä joka olisi mielestäni toden­näköisin sel­l­ainen henkilö joka a) olisi mieluisa läpi­meni­jä ja b) läpi men­nessään työn­täisi toden­näköis­es­ti vähem­män mieluisan ehdokkaan ulos. 

      Näin kävikin. En ole ylpeä ajat­telus­tani, mut­ta olen iloinen siitä kuka meni läpi. 

      Vaa­likonei­ta ja keskustelu­ja en seu­ran­nut. Van­ha tut­tu johon luotan, on parem­pi kansane­dus­ta­ja kuin sel­l­ainen jon­ka käsi­tyk­set ovat täysin omieni mukaiset ja jol­la ei ole vaiku­tus­ta puolueen linjaan.

      Vastaa

   2. Täysin samaa mieltä. Ohisa­lon vihreät ovat Vasem­mis­toli­iton kalpea klooni, joka tais­telee pienen maail­man­paran­nuk­ses­ta, tran­soikeuk­sista ja vähäo­sai­sista läm­penevän hyve-eli­itin äänistä. Posi­ti­iviset avauk­set keskilu­okkaa oikeasti kiin­nos­tavista teemoista lois­ta­vat pois­saolol­laan. 15 pros­entin kan­na­tus on muis­to vaan. Samal­la gallupi­en arvoneliöi­den oikeis­tolib­er­aa­lineljännes ammot­taa tyhjänä, kun tar­jon­taa ei ole.

      Vastaa

   3. Eri­no­mainen analyysi. 

      Ain­oa mis­tä olen eri mieltä on Ohisa­lo. Ihan vain perustuen omi­in reaktioihini. 

      Syyl­listävä maail­man­lop­un julis­t­a­mi­nen molem­mat jalat tukev­asti ilmas­sa ampui hänet ja vihreät kesken ärsy­tyk­sen nouski­idon nai­ivi­ue­den hetteeseen.

      Vastaa

   4. Ohisa­lo olisikin enem­män paikallaan vaik­ka jos­sain sote-min­is­ter­iön korke­as­sa viras­sa. Mut­ta has­sua, miten joidenkin mielestä köy­hien asial­la olem­i­nen on pahas­ta. Että hyi hyi, köy­hien ase­maa ollaan paran­ta­mas­sa, kyl­lä pitäisi rikkaiden asial­la olla, niiden oikeasti kär­sivien asial­la! On kai ihmis­ten ajat­telu jotenkin syvästi kier­outunut­ta. Markkin­ausko­vaisille vihreille ja markkin­ausko­vaisille vihrei­den kan­nat­ta­jille tiedok­si, että markki­nat eivät globaale­ja ympäristökatas­tro­fe­ja hoi­da. Tarvi­taan sitä “inhot­tavaa” vasem­mis­to­laista poli­ti­ikkaa eli vah­vaa julk­ista sek­to­ria, julk­isia investoin­te­ja ja tiukkaa sään­te­lyä. Tämä kan­nat­taisi vain kiltisti hyväksyä jo nyt, kos­ka lop­ul­ta kaik­ki joutu­vat sen kuitenkin myöntämään.

      Vastaa

      1. “Köy­hien asial­la olem­i­nen” ilmeis­es­ti tarkoit­taa viher­vasem­mis­to­laises­sa retori­ikas­sa köy­hien pitämisenä köy­hinä ja yhteiskun­nan tuen varas­sa olev­ina — tietysti täl­lainen köy­hä on help­po saa­da kiitol­lisu­u­den­ve­lan­tun­toisek­si aina sil­loin täl­löin tiput­ta­mal­la bud­jet­tipöy­dältä joku mitätön almu.

         Ympäristön suh­teen kan­nat­taa joskus käyt­tää tovi vaikka­pa satel­li­it­tiku­vien silmäi­lyyn sel­l­ai­sis­sa paikois­sa, jois­sa rajanaa­pureina ovat ihna luon­toa ja ihmisiä riistävä markki­na­t­alous­maa ja automaat­tis­es­ti jo aat­teen­po­h­jal­ta ympäristöys­tävälli­nen val­tio­jo­htoinen vasem­mis­to­lainen maa. Poikkea­mat omas­ta maail­manku­vas­ta voi aina selit­tää sil­lä, että noku USA epäreilusti kaup­pa­sotii, rahoit­taa ympäristöä tuhoavia dis­si­tent­te­jä jne.

      2. Pia-Petri
         ” Mut­ta has­sua, miten joidenkin mielestä köy­hien asial­la olem­i­nen on pahasta.”

         Jos on kovastikin vasem­mal­la, niin mik­sei täm­möi­nen henkilö sit­ten äänestäisi suo­raan Vasem­mis­toli­it­toa? Eli ihan sama kysymys, mikä Kokoomuk­selle esitetään per­su­jen peesates­sa. Ei siinä kopi­oimis­es­ta hyvä heilu, jos on aitoakin tavaraa tarjolla.

         Kan­nat­taako­han Vihrei­den yrit­tää olla Vasem­mis­toli­iton kevytver­sio LGBQT-väelle ja korkeak­oulute­tu­ille naisille? SDP:n ja vas­sarei­den yhteen­las­ket­tu kan­na­tus on n. 30%, tuos­ta porukas­tako ne voit­ta­vat pitäisi kauhoa?

4. Niin demar­it on ahtaa­jien ja met­allili­iton puolue
   Mer­im­iesunion­in puolue
   Raskaana teol­lisu­u­den puolue 

   Viher­vasem­mis­to han­kaloit­taa siel­lä elämää kun sak pyörii fos­si­il­isil­la polttoaineilla

   Vastaa

5. min­ulle oli näis­sä vaaleis­sa help­po olla vihrei­den puolel­la, oliko val­in­ta tehty jo kiveen kiveen kir­joitet­tuna kun tuo naa­puri­maa venäjä lähti har­joit­ta­maan idi­o­tismia ukrainas­sa. vasem­mis­toli­it­to on äänestykelvolli­nen mut­ta en tykkää niiden nato-fobi­as­ta, tosin niiden nato kri­ti­ik­ki on sen­tään asial­lista toisin kuin perus­suo­ma­laisil­la aikaisem­min. nähtäväk­si jää kuin­ka moni vihreä meni lib­er­aalaille, itse hylkäsin kahdes­ta syys­tä, alle toteu­tu­vien vaa­likyn­nys­ten, mut­ta oleel­lisem­pi on että lib­er­aalit on liiak­si rahan vapau­den puolella.

   nämä oli kuitenkin ällöt­tävät vaalit, lähin­nä siinä että van­hat pamp­pu puolueet jyrää yli. soinin jytky 1 oli jol­lakin taval­la eri­laista, vaik­ka en soin­ista tykän­nytkään. tosin nykyiset perus­suo­ma­laiset on ihan eri­laisia kuin soinin perussuomalaiset.

   itse seu­raan usa:n medi­aa, ja poli­ti­ik­ka on karmeaa likäviemäri tasoa siel­lä. yksi syy siihen on media, johon kuu­luu myös meta:n omis­ta­va face­book ja elon musk:in twit­ter. eipä se klassi­nen medi­akaan hyväkään ole. repu­likaan­it ovat äänestykelvot­to­mia, ja puhutaan trump:in jälkeis­es­tä puolueesta. oikeis­to­me­di­akin levit­tää tietoisia val­hei­ta, jota en hyväksy­isi edes mielipi­de medialle.

   onko suomen media muut­tunut likäviemärik­si!? merkke­jä ainakin on. ei ole tilas­to­ja mut­ta tekeekö suuri­nosa äänestäjistä päätök­sen­sä mas­same­dioiden varas­sa, esim ilta-jori­nat. mä tein valin­nan jo kauan aikaa sit­ten että seu­raan mielum­min puolue julka­isu­ja kos­ka niis­sä voi puolue sanoa san­ot­ta­vansa ilman medi­an agendaa.

   tulen anta­maan ver­sion 2 kom­mentin tästä kun­han analysoin ja sulat­te­len tulosta ensin. varoi­tus, siinä tulee ole­maan jotain mitä jotkut ei halua kuul­la. vih­je, kuuli­jat ei vält­tämät­tä ole perus­suo­ma­lais­ten äänestäjiä.

   Vastaa

   1. Vasem­mis­toli­it­to ei onnis­tunut perustele­maan vaali ken­til­lä mik­si se tuki Nato jäsenyyt­tä eikä läht­enyt hal­li­tuk­ses­ta tai äänestänyt ryh­mänä EI Nato jäsenyy­delle joka olisi sille sal­lit­tu kos­ka oppoi­si­tio tuki Nato jäsenyyt­tä. Tästä syys­tä ne kansane­dus­ta­ja jot­ka äänes­tivät Nato jäsenyyt­tä vas­taan puto­si­vat eduskun­nas­ta (tosin kak­si vain uusi paikkansa) ja tilalle ei nous­sut uusia Vasemmistoliitosta. 

      Vasem­mis­toli­iton rauhanak­tivis­tit ovat elävät yksinker­tais­es­ti menneisyydessä.

      Vastaa

6. Hyvä ana­lyysi.

   > Keskus­tan puoluek­oulus­sa var­maankin opete­taan, että jos vas­tat­tavak­sesi tulee kiusalli­nen kysymys, kan­nat­taa vas­ta­ta johonkin aivan toiseen kysymykseen.

   Saarikko on vain yksi joukos­sa. Olisi helpom­pi lis­ta­ta ne eturiv­in kansane­dus­ta­jat, jot­ka tapaa­vat vas­ta­ta esitet­tyyn kysymyk­seen kysyjän tarkoit­ta­mal­la tavalla.

   > Sari Essayah ja Li Andersson

   Aivan, ja Sari ehkä paras asi­api­toisu­udessaan, ja hyvä myös kysymyk­si­in vastaamisessa.

   > Maria Ohisaloa …

   Vihreät jäivät ehkä vähän hal­li­tuk­sen tukipuolueen ase­maan. Ilmas­toa ei tosi­aan käsitel­ty paljon, eikä se ole ollut hal­li­tuk­ses­sakaan keskeinen teema. Vuo­den 2035 tois­t­a­mi­nen ei tuo vält­tämät­tä ääniä. Myös eduskun­tavaalin leimaami­nen päämin­is­terivaa­lik­si saat­toi viedä ääniä. Ainakin yhdessä vaa­likeskustelus­sa Ohisa­lo antoi mielestäni itses­tään turhaan kuvan kansan mielip­iteistä poikkea­vana viheraktivistina.

   Vastaa

7. Mik­si ylipäätään tele­vi­sios­sa puoluei­den puheen­jo­hta­jat väit­televät niin paljon tois­t­en­sa kanssa, mik­si eivät yksi ker­ral­laan etukä­teen valmis­tau­tunei­den asiantun­ti­joiden ryh­män kanssa, jot­ka vaati­si­vat avaa­maan san­ot­tavaa ja osoit­taisi­vat argu­ment­tien aukkoja?

   Vastaa

8. pistän yhden väli­aikaisen kom­mentin nyt, pureksin lop­ullisia kom­ment­te­ja vielä myöhemmin.

   näyt­tää siltä että vihrei­den äänestäjät on karan­neet kokoomuk­seen, mikä tun­tuu kum­maliselta, tämä on epä­tark­ka arvio.

   mitä tulee tule­vaan hal­li­tuk­seen, niin keskus­tan, vihrei­den, vasem­mis­toli­iton ja rkp:n pitäisi men­nä opp­si­tioon ja pakot­taisi sdp:n, perus­suo­ma­lais­ten ja kokoomuk­sen pakko­hal­li­tus. ja yhteen vuo­teen ei käytäisi (uus­in­ta) vaaleja.

   Vastaa

   1. Luulen että SDP:n kan­nat­ta­jia vuosi per­sui­hin ja kokoomuk­seen, ja vihrei­den ja vasem­mis­toli­iton SDP:hen paikkaa­maan vuotoa.

      Vastaa

      1. Kil­go­re: Äänestin kokoomus­ta ekaa ker­taa elämässäni. Tähän men­nessä olen aina äänestänyt vihre­itä, ja äänestänyt olen parikym­men­tä vuotta.

         Min­ulle ei oikein ole puoluet­ta enää:
         Per­sut vihaa­vat lib­er­aale­ja kaupunki­lais­miehiä, eikä nör­tit ole hei­dän mielestään miehiä laisinkaan
         Demar­it on ay-poh­jainen puolue, jos­sa vihataan jokaista korkeak­oulutet­tua, ajat­te­lu­työtä tekevää ihmistä, pait­si jos nämä työsken­televät julkisel­la sek­to­ril­la. Se ei muu­ta mitään demareille, että suuri osa esim. it-alan työn­tek­i­jöistä on todel­lisu­udessa nykya­jan duunare­i­ta, vaik­ka tieto­työtä tekevätkin eivätkä fyy­sis­es­ti sijaitse tehtaassa.
         Keskustal­la ei ole mitään tekemistä poli­it­tisen keskus­tan kanssa, kaltais­tani lib­er­aalia kaupunki­lais­nört­tiä vihataan intensiivisesti. 

         Vihreät oli pitkään puolueeni, kos­ka he ajoi­vat kah­ta min­ulle rakas­ta asiaa:
         — pitivät lib­er­aalien kaupunki­lais­ten nört­timi­esten puolta
         — puo­lus­ti­vat luon­toa ja ilmastoa

         Nykyi­nen vihreät ei aja kaupunki­laisen nört­timiehen asi­aa, vaan pikem­minkin nykyvihreät vihaiset äärifem­i­nis­tit vihaa­vat kaupunki­laista nört­timi­estä, ja syyl­listävät aivan eri­tyis­es­ti juuri täl­laista miestä siitä, mitä jotkut muut miehet tekevät. Kuu­lostaa yksinker­tais­tuk­selta ja sitä onkin, MUTTA miet­tikääpä mil­laista yksinker­tais­tus­ta ja räy­häsyyt­te­lyä se vihrei­den ja vasem­mis­ton fem­i­nistien mökä itsessään on.

         Ja mikä pahin­ta, nykyvihreät eivät edes puo­lus­ta luon­toa ja ilmas­toa intensiivisesti!
         Mik­si puolueen nimi on vihreät, jos se keskit­tyy lähin­nä nais­ten ja vähem­mistö­jen asi­aan? Voisin jopa äänestää täysin etu­jeni vas­tais­es­ti vihre­itä, jos puolue sit­ten edes kun­nol­la puo­lus­taisi luon­non ja ilmas­ton asi­aa. Mut­ta turha toivo.

      2. Mik­si kokoomuk­seen vuo­taisi enem­män demarei­den kuin vihrei­den äänestäjiä? Edel­li­sis­sä vaaleis­sa vihreät sai merkit­tävän määrän ääniä kokoomuk­sen koulu­tusleikkaus­petok­seen ja yleiseen perskekop­er­seilyyn pet­tyneiltä lib­er­aalivihreiltä äänestäjiltä, jot­ka nyt valui­v­at takaisin kokoomuk­seen. Pitää muis­taa mis­tä asetelmista vuo­den 2019 vaalei­hin lähdet­ti­in; ei Vihrei­den sil­loinen vaalivoit­to demarei­den kus­tan­nuk­sel­la syntynyt.

         Per­su­jen kan­na­tus­nousua selit­tää ensisi­jais­es­ti keskus­tan rom­ah­dus, jon­ka näkee hyvin aikaisem­min keskus­tan vihreän äänestyskar­tan muut­tumis­es­ta persunväriseksi.

   2. “sdp:n, perus­suo­ma­lais­ten ja kokoomuk­sen pakkohallitus”
      Ei ketään voi pakot­taa hallitukseen.
      Kokoomus ja per­sut pitäisi saa­da hal­li­tus­vas­tu­useen, mut­ta tarvit­se­vat ainakin kol­man­nen mukaan. Keskus­ta kipuilee tap­pi­o­ta, kuin­ka pahasti? RKP jät­ti hal­li­tusoven raolleen sanom­al­la, että eivät lähde tekemään perus­suo­ma­laista poli­ti­ikkaa; jos Kokoomus on päämin­is­teripuolue ja takaa RKP:lle kak­sikielisyy­den, onko se enää per­suilua RKP:n näkökulmasta?
      Kokoomuk­sen etu, että heil­lä on sinipuna toise­na mah­dol­lisuute­na, per­suil­la ei ole vai­h­toe­htoa yhteistyölle Kokoomuk­sen kanssa, jos hal­li­tuk­seen haluavat.

      Vastaa

9. Agi­taat­tori­to­tuuk­si­in perus­tu­va kansan ohjaami­nen ei ole mikään uusi asia tai edes pidem­mäl­lä aika­jak­sol­la lisään­tynyt. Viime aikoina lop­ul­ta sadan vuo­den jäl­keen his­to­ri­antutk­i­jat ovat pystyneet kiihkot­ta­masti analysoimaan yhtä maail­man­his­to­ri­an käsit­tämät­tömintä tapaus­ta, Venäjän helmiku­un val­lanku­mous­ta. Havain­to on ollut, että joukko agi­taat­tor­e­i­ta pystyi luo­maan Pietaris­sa sekä kansalle, kaupun­gin laidoil­la olleille sota­joukoil­la että ilmeis­es­ti myös tsaarin lähipi­ir­ille harhaisen kuvan Venäjän tilanteesta. Sekä lenin­isti­nen että valkois­t­en his­to­ri­ankir­joi­tus on omista syistään pyrkinyt selit­tämään tapah­tu­mien kulkua muuten.

   Agi­taat­torit vuo­den 198 sodan syn­nyt­täjinä ovat tain­neet nous­ta esi­in viime aikoina myös omas­sa historiankirjoituksessamme?

   Vastaa

10. Oli­pa hienoa lukea kir­joituk­sesi. Samaa mieltä täysin.

    Olen myös erit­täin tyy­tyväi­nen, että Atte Har­janne (asi­apoli­ti­ikko ja myös talout­ta ymmärtävä) sekä aina sanavalmis Fatim Diar­ra ovat nyt eduskun­nas­sa mukana. Vihrei­den suurin “moka” oli, että se näyt­täy­tyi aivan liian vasem­mis­to­laise­na puolueena. Vihrei­den olisi pitänyt ehdot­tomas­ta erot­tau­tua talous­teemoil­la Vasem­mis­toli­itos­ta. Nyt monille jäi väärä mieliku­va; kar­rikoiden Vihreät on Vasem­mis­toli­iton ympäristösiipi.

    Vastaa

    1. “Vihrei­den olisi pitänyt ehdot­tomas­ta erot­tau­tua talous­teemoil­la Vasem­mis­toli­itos­ta. Nyt monille jäi väärä mieliku­va; kar­rikoiden Vihreät on Vasem­mis­toli­iton ympäristösiipi.”

       Jos kam­pan­join­nin pää­teemat ovat luon­toka­to ja vähäo­saiset, tämä vaikutel­ma on väistämätön. Nimeno­maan taloud­es­ta Ohisa­lon vihreät eivät ole osan­neet viestiä yhtään mitään, kun aika ja tar­mo on kulunut Vasem­mis­toli­iton pelikir­jas­ta kopi­oitu­jen yle­vien mut­ta isos­sa kuvas­sa merk­i­tyk­set­tömien teemo­jen parissa.

       Vastaa

       1. Mikä on merk­i­tyk­setön vasem­mis­to­lainen teema? Oikeu­den­mukainen vihreä siir­tymäkö? Se ei ole mikään merk­i­tyk­setön teema, vaan ain­oa ratkaisu yhteiskun­tien selviy­tymiseen ympäristökri­i­seistä! Jos vihreää siir­tymää ei tehdä vasem­mis­ton esit­tämäl­lä taval­la, seu­rauk­se­na on nat­siy­hteiskun­ta, jos­sa rikkaat hallinnoi­vat vähiä resurssse­ja ja muut pide­tään kuris­sa poli­isi­val­ti­ol­la, sitäkö halu­at­te? Vas­tatkaa, sitäkö halu­at­te? Monil­la ihmisil­lä näyt­tää ole­van tosi vaikea ja harhainen suhde vasem­mis­to­laisu­u­teen. Ehkä kan­nat­taisi ihan rauhas­sa ottaa selvää todel­lis­es­ta vasem­mis­to­lais­es­ta poli­ti­ikas­ta ja lopet­taa omi­tu­inen hys­teerisyys asian ympäril­lä. Ihme uli­naa aina vuodes­ta toiseen vihrei­den mah­dol­lis­es­ta vasem­mis­to­laisu­ud­es­ta. No entä sit­ten? On kai vihreil­läkin oikeus järki­in­tyä ja kehit­tyä kokoomuk­sen puu­tarhaosas­tos­ta eteen­päin! Nyt kaik­ki ulisi­jat rauhoit­tuvat ja hyväksyvät sen fak­tan, että jos täl­lä pal­lol­la halu­taan elää rajal­lis­ten resurssien maail­mas­sa sivistyneesti yhdessä, sil­loin on pakko vali­ta vasem­mis­to­lainen, oikeu­den­mukainen vihreä siirtymä.

    2. Noin on. Vihreät var­maankin miel­letään nykyään paljolti joko vasem­mis­toli­iton tai demarei­den ympäristösi­ivek­si. Vihreät tuskin sai­vat täl­lä ker­taa mon­taakaan uut­ta ään­tä kokoomuk­sen ympäristösi­iv­en suunnasta.

       Vihreät saa­toi­vat vuo­taa demarei­den suun­taan sik­si, että San­na korosti vah­vasti vaalien päämin­is­terivaalilu­on­net­ta. Demar­it men­estyivät vaaleis­sa, mut­ta ehkä enim­mäk­seen imien kan­na­tus­ta vasem­mis­toli­itol­ta ja vihreiltä, jot­ka näyt­tävät tässä mielessä ole­van demarei­den vasem­man laidan varatankki.

       Jot­ta vihreät nousi­si­vat, ehkä jonkin­lainen vasem­mis­to — oikeis­to ‑akselista riip­puma­ton vihrei­den arvo­jen korost­a­mi­nen voisi toimia.

       Vastaa

       1. Eikös joku/jotkut tehneet ana­lyysiä Vihrei­den ehdokkaiden (läpi­men­nei­den?) vaa­likonev­as­tauk­sista ja tulok­se­na oli se, että Vihrei­den sijoi­tus oli lähempänä asteikon vasem­paa ääri­laitaa kuin SDP:n tai Vasem­mis­toli­iton — tai jopa SKP:n. Ain­oa samal­la suun­nal­la ollut puolue taisi olla Fem­i­nisti­nen puolue.

          Onko siis ihme, että nyky-vihre­itä pide­tään hyvin vasemmistolaisina?

       2. Hesarin mukaan läpi men­nei­den vihrei­den keskiar­vo on jokin ver­ran demareista oikealle, mut­ta paljon lib­er­aalimpaan suuntaan.

    3. Jospa vaan vihreät oli­si­vat enem­män lib­er­aali keskus­ta. Nyt ei mitään jako­ja pär­jätä vasem­mistop­uolueena. Keskel­lä ja kaupunki­lais­puoleena olisi tilaa.

       Vastaa

11. Hei!
    Nykyi­nen keskustelukult­tuuri on syy mik­si enää mon­een vuo­teen ole kat­sonut vaalio­hjelmia. Luulen, että kult­tuuri on nous­sut some-hörhöilystä, ja medi­an nykyis­es­tä nopeatem­poisu­ud­es­ta yleisestikin -
    ei ain­oas­taan poli­ti­ikas­sa vaan melkein­pä kaikil­la aloil­la. Asioi­hin ei keski­tytä vaan pelataan tun­teil­la ja heit­el­lään nopeasti jotain “nase­vaa”.
    Äänestin jol­lain lail­la vaki­in­tuneen kan­nan mukaan, mut­ta en ole mihinkään tiet­tyyn puolueeseen kiin­nit­tynyt. Niistä kaik­ista löy­tyy plus­saa ja mii­nus­ta, vaik­ka eri suhteissa.

    Vastaa

12. “Alä vas­taa siihen kysymyk­seen joka kysyt­ti­in, vaan siihen johon halu­at vas­ta­ta” oli ohjeena jo “Kyl­lä. Her­ra Ministeri”-sarjassa 1980-luvulla.

    Vastaa

13. Laskepa Osmo tilas­toti­eteil­i­jänä mikä olisi ollut Marinin demarei­den kan­na­tus­pros­ent­ti JOS vihrei­den ja vas­sarien kan­nat­ta­jat eivät olisi panikoi­neet ja tak­tikoi­neet itseään pois pelistä?
    15 prosenttia? 

    Traag­ista myös se kuin­ka tärkeää ilmas­to- ja lajika­toasi­at ovat olleet isolle osalle vihrei­den kan­nat­ta­jia: eivät kovin tärkeitä. Per­su­jen pelko suurem­pi asia.

    Vastaa

14. Vihreil­lä ei ole enää varaa vali­ta väärän­laista puheen­jo­hta­jaa. Seu­raa­van pitää olla kärkäs, sanavalmis, selkeä puhu­ja, jol­la on myös aito sisäi­nen palo ympäristöa­sioi­hin. Ter­ve perkelöi­tymi­nen saa ja pitää näkyä, kos­ka eletään keskel­lä ilmas­tokri­isin eskaloi­tu­mista ja 6.sukupuuttoaaltoa! Kun kaik­ki ympäristömit­tar­it huu­ta­vat punaisel­la ja vaaliväit­telyssäkin pop­uli­s­ti­ra­sis­tipuolue ja oikeistop­uolueet suo­ras­taan jauha­vat paskaa ympäristöa­sioista, nössö asi­apirkko/pent­ti-tyyli enke­limäisel­lä hymy­i­lyl­lä kuor­rutet­tuna ei toi­mi ollenkaan! Puolueen tekemis­ten lisäk­si tässä yhtälössä medi­al­la on val­ta­van iso rooli. Media on edelleen agen­dan aset­ta­ja ja port­in­var­ti­ja. Medi­an toim­inta on taas viimeiset neljä vuot­ta ollut täysin ala-arvoista ympäristökri­isien käsit­te­lyn suh­teen. Voi olla, että ilmas­to-ja luon­toka­tokeskustelua on tarkoituk­sel­la vaimenet­tu, jot­ta saataisi­in por­var­it ja ääri­oikeis­to val­taan. Poli­ti­ik­ka ei tapah­du tyhjiössä ja media luo sille raamit val­it­se­mal­la aiheet ja näkökul­mat. Kaikkien ympäristöa­sioista kiin­nos­tunei­den pitäisi haukkana vah­tia että ympäristöai­heet vih­doin nos­te­taan julkisen keskustelun keskiöön, niille kuu­lu­valle paikalle.

    Vastaa

    1. Eipä nuo ilmas­to yms. muut asi­at vihrei­den äänestäjäkun­taa riit­tävästi huolestut­ta­neet kun piti päästä anta­maan “protestiääniä” Marinin puolesta.

       Tarvit­sette myös parem­man äänestäjäkun­nan, vihreän. He voisi­vat vai­h­teek­si olla kiin­nos­tuneem­pia luon­non tilas­ta kuin nämä nykyiset.

       Vastaa

    2. Vihrei­den pitäisi myös osa­ta nos­taa saavu­tuk­si­aan ja tekemistään näkyville. Vasem­mis­toli­it­to pyörit­tää Elokap­inaa ja kaiken­maail­man met­sä­marsse­ja ja Vihreät ovat jääneet komi­teoihin pohti­maan sähköau­to­jen vero­tukia ja leimaan­tuneet vielä sen päälle omakoti­talo­jen ener­gia­re­mon­teista. Pitäisi olla aivan toisin, ulos marssille, suo­raan toim­intaan, vihaista huu­tamista Eduskun­nas­sa ja somessa!

       Toinen asia on sit­ten Vihreisi­in hiipinyt vasem­mis­to­laisu­us. Ylen vaa­likoneen “oikea ala­nurk­ka” eli keskeltä oikeam­malle sijoit­tu­va kaupunkivihreys jäi tyhjäk­si, sen sijaan SDP pyyh­ki Vihreil­lä lattiaa.

       Vastaa

       1. Juu ei kyl­lä mikään vasem­mis­toli­it­to pyöritä Elokap­inaa, hohhoi­jakkaa. Eivätkä vihreätkään. Hui, vasem­mis­to­laisu­us on hiipinyt (!) vihreisi­inkin. Eli, järki­in­tymistä siel­läkin havait­tavis­sa. Mon­et hyvät ja järkevät asi­at tule­vat vasem­mis­ton suunnal­ta ja ne ovat hyviä ja järke­viä siitä huoli­mat­ta. Kansa on vain opetet­tu hyl­jek­simään vasem­mis­to­laisu­ut­ta täysin mieliku­vata­sol­la, eikä se liity mitenkään todel­lisi­in asi­akysymyk­si­in. Lopet­takaa jo tuo type­rä hep­ulin saami­nen jo pelkästään vasem­mis­to-sanas­ta. Krtek voisi myös pohtia halu­aako tälle pla­nee­talle a) nat­si­t­ule­vaisu­u­den vai b) rauhaisan vasem­mis­to­laisen tule­vaisu­u­den? Jos tah­domme elää rajal­lis­ten resurssien pal­lol­la jok­seenkin sivistyneesti yhdessä, rajal­liset resurssit on jaet­ta­va nyky­istä reilum­min. Se tarkoit­taa, sori vaan, vasem­mis­to­laista var­al­lisu­u­den tasaisem­paa jakoa. Jos vasem­mis­to­lainen reilumpi jako tun­tuu vaikeal­ta, sit­ten voi vali­ta yhteiskun­nan jos­sa väki­val­takoneis­to pitää tiukas­sa kuris­sa suur­ta köy­hempää väestöä, jon­ka rai­vol­ta se suo­jaa rikkaim­man pros­entin kaap­pamia var­al­lisu­ut­ta ja resursse­ja. Tämä vai­h­toe­hto voi eskaloitua verisek­si sodak­sikin. Kum­man val­it­set, Krtek?

       2. Pia-Per­ti — niin, ei Elokap­inaa mikään Vasem­mis­toli­it­to pyöritä vaan ohjeis­tus tulee Krem­listä, jos­sa emoli­ik­keen XR:n perus­ta­ja Roger Hal­lam on ainakin aiem­min ollut sään­nölli­nen vieras. Rahavir­ratkin ovat yleen­sä jäljitet­tävis­sä monien mutkien kaut­ta veroparati­i­seis­sa sijait­se­vi­in venäläis­ten oli­garkien hal­lit­semi­in kuoriyhtiöihin.

          No, sinän­sä kyl­lä olen valmis usko­maan, että käytän­nössä kaik­ki suo­ma­laiset elokapinoi­jat ovat pelkästään hyödyl­lisiä idiootteja.

       3. Hei, havain­toni tulee siitä, että olen ollut Elokap­inas­sa mukana. Äänestin nyt Kokoomus­ta, aina aiem­min vihre­itä. Ehkä tykkäät iloitel­la kir­joituk­sis­sani, mut­ta minä olin aivan vakavissani.

          Vasem­mal­la ja oikeal­la on ihan merkit­täviä ero­ja. Sen sijaan oikeis­to ei ole suun­nit­tele­mas­sa mitään väki­val­taista val­lankaap­paus­ta kuten maalailet. Sen sijaan toivoisin, että bud­jetis­sa elet­täisi­in enem­män tulo­jen mukaan, eikä jaet­taisi rahaa samaan malli­in kuin viimeiset 4 vuotta.

          (ksee, Roger Hal­lam on muuten heit­et­ty pois UK:ssa toimi­vas­ta Extinc­tion Rebel­lion­ista jo kauan sit­ten oman sekoilun­sa vuoksi.)

       4. Ei oikeis­to suun­nit­telekaan mitään val­lankaap­paus­ta nyt, vaan nykyi­nen kehi­tys johtaa vääjäämät­tä siihen suun­taan, jos rajal­lisen pal­lon rajal­lisia resursse­ja ei jae­ta oikeu­den­mukaises­ti. Oikeu­den­mukaisu­us tarkoit­taa (sori vain vasem­mis­to­laisu­ud­es­ta kum­mallisen hep­ulin saa­vat) vasem­mis­to­laista reilumpaa tulon­jakoa. Vasem­mis­to­laisu­u­den pitää siis “hiip­iä” kaiken poli­ti­ikan teon ytimeen, kos­ka siitä on kiin­ni sivil­isaa­tion säi­lymi­nen täl­lä pla­nee­tal­la. Koko lapselli­nen asen­neilmapi­iri vasem­mis­to­laisu­u­den suh­teen pitää muut­tua koko yhteiskun­nas­sa, ja eri­tyis­es­ti medi­as­sa. Elinkei­noelämän media on sitkeäl­lä pro­pa­gan­dal­la leiman­nut vasem­mis­to­laisu­u­den jotenkin spi­taalisek­si, niin että Soin­in­vaarakin ym. yrit­tävät aina epä­toivois­es­ti pestä vihre­itä puh­taak­si mis­tään vasem­mis­to­laisu­u­teen viit­taavas­takaan. Media on siirtänyt poli­ti­ikan kehikkoa aina vain lisää oikeam­malle ja trol­lan­nut ihmis­ten mieli­in inhon vasem­mis­toa kohtaan, jonkun keinotekoisen rajan jota ei saisi ylit­tää. Sik­si esimerkik­si keskus­taan pet­tyneet eivät kek­si mitään muu­ta vai­h­toe­htoa kuin ump­isurkeat per­sut, kos­ka hei­hin on ohjel­moitu kiel­to kään­tyä vasem­malle uusia vai­h­toe­hto­ja etsimään.

       5. @Krtek , @Pia-Petri Pampula-Kutri
          itse uskon vakaasti että jos kap­i­tal­is­mi rehot­taa vil­listi ja vapaasti niin jonkun sortin yksipuolue­val­ta putkah­taa pihalle. 

          usa:ssa on jo tapah­tunut yksi väki­val­tainen val­lankaap­pausyri­tys, joten ei puhuta teoriasta.

          kyl­lä kun näitä kom­ment­te­ja lukee niin jää olo että voisi pelotel­la suo­ma­laisia sosial­is­mil­la ja kom­mu­nis­mil­la enem­män kuin usa:laisia.

15. Olet Osmo aikaisem­min useis­sa yhteyk­sis­sä kehitel­lyt perus­tu­lon suun­taisia ajatuk­sia siitä, miten uuden­laisil­la rak­en­teil­la voitaisi­in pois­taa esteitä ihmis­ten työl­listymiselle mata­lan osaamis­ta­son palve­lu­työis­sä. Tämä olisi voin­ut olla aihep­i­iri, jol­la vihreät olisi voin­ut erot­tua vasem­mis­tos­ta. Varsinkin SDP on ay-kytkösten­sä kanssa jumis­sa “pal­ka­lla pitää tul­la toimeen” ‑retori­ikas­sa. He eivät suos­tu edes keskustele­maan siitä, että riit­tävä tomeen­tu­lo voisi alim­mis­sa tulolu­okissa koos­t­ua esim. palka­s­ta ja perustulosta.

    Nyky­isin oikeis­tos­ta löy­tyy enem­män kiin­nos­tus­ta tähän aihep­i­iri­in. Esim. Eli­na Val­tosen kanslais­tili edus­taa mie­lenki­in­toista ja omintakesta ajat­telua, joka olisi ansain­nut laa­jem­paa keskustelua. Oikeis­ton talousa­jat­telijoista jopa vasem­mis­ton belse­bu­u­bi Björn Wahlroos on sanonut, että perus­tu­lo olis nyky­istä jär­jestelmää parem­pi tulo­jen tasaamiseen (kts. esim. https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/1665906 ).

    Valitet­tavasti tämä aihep­i­iri on lois­tanut pois­saolol­laan näissä(kin) vaaleis­sa. Nämä taita­vat olla aivan liian liian moni­ta­hoisia ja abstrak­te­ja asioi­ta julkisen yhteiskun­nal­lisen keskustelun nyky­isi­in formaatteihin 🙁

    Vastaa

16. Olet joskus kir­joit­tanut, että on paljon ihmisiä jot­ka val­it­see Kokoomuk­sen ja Vihrei­den välil­lä. Kun Vihreät saati­in tehokkaasti leimatuk­si vasem­mis­to­laisek­si, moni on nyt valin­nut ilmeis­es­ti Kokoomuksen.

    Vastaa

    1. @Keijo Perälä

       Tuskin­pa nykyvihreistä nyt moni kokoomus­ta äänesti, pikem­minkin SDP:tä.

       En myöskään koe, että “Vihreät saati­in tehokkaasti leimatuk­si vasem­mis­to­laisek­si”. Ei kysymys ollut leimaamis­es­ta, vaan aidos­ta siir­tymästä vasem­malle. Vaa­likoneis­sa on toki puut­teen­sa, mut­ta se, että hyvin suuri osa niihin vas­tan­neista Vihrei­den ehdokkaista ase­moi­tu­i­v­at samaan neljän­nek­seen kuin SDP:n ja Vasem­mis­toli­iton ehdokkaat, ker­too asian.

       On todel­la sääli, että lib­er­aalit, mut­ta (sään­nel­tyä) markki­na­t­alout­ta kan­nat­ta­vat ihmiset joutu­vat parem­man puut­teessa äänestämään Kokoomus­ta, vaik­ka he Kokoomuk­sen pro-busi­ness-näke­mys­tä vieroksu­vat. Takavu­osi­na Vihreät tar­jo­si­vat hyvän vai­h­toe­hdon, mut­ta nyt ei edes Atte Har­janne tain­nut päästä Eduskuntaan.

       Vastaa

       1. Atte pääsi eduskuntaan.

       2. Kyl­lä ääniä siir­tyi nimeno­maan Kokoomuk­selle, vähem­män SDPlle. Hal­li­tus­rin­tama­han hävisi moninker­tais­es­ti sen mitä SDP voitti.

       3. kom­ment­ti on tarkoitet­tu vähän yleisem­min mut­ta annan tässä.

          lib­er­aalipuolue sai surkeasti ääniä. lib­er­aalipuolue olisi voin­ut viedä ääniä kokoomuk­selta ja pikkuisen vihreiltä, kumpaakaan ei tapah­tunut. vähän viit­taisi että lib­er­aal­isu­us ei oikein kiinnosta.

          salaa olin toivonut että lib­er­aalipuolue olisi vienyt ääniä kokoomuk­selta ja saanut pari paikkaa.

       4. Eivätkö vihreät ja jopa demar­it ja vasem­mis­toli­it­to­laiset kan­na­ta sään­nel­tyä markki­na­t­alout­ta? Mis­sä se mörkö tarkem­min piilee, kun pelätään vasem­mis­to­laisu­ut­ta? Vai onko kyse vain häh­mäi­sistä mielikuvista?

17. Vasem­mis­ton ja AY-liik­keen sym­bioosi taitaa olla muren­e­mas­sa. San­na Marin MTV3 (?) ten­tis­sä sanoi että “AY-liikeen ja muiden yleishyödyl­lis­ten yhteisö­jen verova­pauk­sia on suit­sit­ta­va” tms. Kokoomus ei voi edis­tää tuo­ta (kos­ka Yle jär­jestäisi Rauta­tien­to­rille kap­inan). AY- ja työeläk­erälssin priv­ilee­gioiden alasajo jää SDPn johdet­tavak­si jol­lain myöhem­mäl­lä vaalikaudella?

    Vastaa

    1. Vasem­mis­to on ajanut Ay-liik­keen verot­tamista var­maan jo vuosikymme­nen ajan. Asi­aa yritet­ti­in myös ajaa Marinin hal­li­tuskaudel­la. Asia ei vain etene kos­ka talousoikeistop­uolueet, eläke­jär­jestöt ja elinkei­noelämän lob­bar­it vastustavat.

       https://yle.fi/a/3–12082808

       “SDP olisi ollut valmis ulot­ta­maan lähde­veron myös ay-liik­keen saami­in osinkoi­hin. Hal­li­tuk­ses­sa RKP kuitenkin vas­tusti säätiöi­den verot­tamista, jol­loin koko yleishyödyl­lis­ten taho­jen kent­tä rajat­ti­in pois.”

       Eli Marinin hal­li­tuk­ses­sa RKP vaati ay-liikkei­den sulkemista ulkopuolelle.

       En tiedä miten kenellekään poli­ti­ikkaa seu­raaval­la tämä voi tul­la mitenkään yllä­tyk­senä, en tiedä oliko MTV vaali­ten­tis­sä “Hakanie­mi kohahti” juon­ta­jal­ta teat­te­ria vai mitä.
       https://twitter.com/mikkolaakso/status/1641135533714702337

       Jos maa­han saisi kasaan aidon vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen, ay-liik­keet var­masti meni­sivät verolle. Ker­too jotain poli­it­tisen keskustelun tilas­ta että edelleen ajatel­laan yleis­es­ti että Vasem­mis­toli­it­to ja SDP vas­tus­taisi­vat asi­aa kun asia on juuri päinvastoin.

       Vastaa

18. Erit­täin hyvä kirjoitus. 

    Olisi­pa Suomes­sa edes yksi val­takun­nalli­nen sanomale­hti, joka käsit­telisi suo­ma­laisen yhteiskun­nan ja poli­ti­ikan asi­akysymyk­siä, ja jät­täisi sik­seen somemaail­man seu­railun, poli­it­tisen pelin arvu­ut­telun ja muun sel­l­aisen jouta­van. Nyt Hesarista ovat lois­ta­neet pois­saolol­laan poli­it­tis­ten ohjelmien syväl­liset arvioin­nit ja ver­tailut. Vaale­ja on seu­rat­tu ja selostet­tu kuin jotain urheiluk­il­pailua tai laulukisaa.

    Vastaa

19. Kan­nat­tiko pakot­taa huumei­ta. Kan­nat­tiko. Absolu­ut­ti­nen kyn­nyskysymys, jos­ta ei tingitä.

    Vastaa

20. Kiitos kir­joituk­ses­tasi!
    Vaa­likeskustelu­jen ont­tout­ta illas­ta toiseen seu­rates­sa alkoi tun­tua että lop­ul­ta eniten san­ot­tavaa olikin pien­puoluei­den ehdokkail­la. Vaik­ka hei­dän joukos­sa oli jos jonkin­laista tal­laa­jaa, olisi ollut kiin­nos­tavaa nähdä esim. Lib­er­aalipuolueen edus­ta­ja keskustele­mas­sa näi­den suurten puoluei­den puheen­jo­hta­jien kanssa. Heil­lä oli kiin­nos­tavasti selvitel­ty mah­dol­lisia säästöko­htei­ta ja aja­tus val­tion keskit­tymis­es­tä vain ydin­te­htävi­in tun­tui jär­keenkäyvältä. Pien­puolueis­sa oli toki iso kir­jo mut­ta kyl­lä siel­lä point­te­ja oli. Lib­er­aalien ohjel­maa lukies­sa aloin itsekin miet­tiä että mik­si ihmeessä val­tion bud­jetista mak­se­taan esim. kun­ni­amerk­it, joi­ta jae­taan kiin­tiömäärät val­tion virois­sa oleville ts. sel­l­ais­ten organ­isaa­tioiden jäse­nille, joiden toim­inta jo muutenkin kus­tan­netaan verovaroin. Ei mul­la kun­ni­amerkke­jä vas­taan mitään sinäl­lään ole, mut­ta ei niitä monikaan hok­saa anoa ihmisille, jot­ka työsken­televät esim. yksi­ty­isyrit­täjinä. Eikä niitä anomat­ta tule. Mon­ta muu­takin säästöideaa oli hei­dän listal­la, joista olisi ollut kiin­nos­tavaa kuulla.

    Vastaa

21. Vihrei­den kan­natuk­sen heikken­e­m­i­nen johtuu siitä että ympäröivä yhteiskun­ta on muut­tunut, ja nopeasti.
    Pan­demia, Ukrainan sota, ener­giakri­isi, inflaa­tio ja val­tion­talouden velka­an­tu­mi­nen kaikkine lieveilmiöi­neen ovat pelan­neet perus­suo­ma­lais­ten, kokoomuk­sen ja demarei­den pussiin.
    Vihreistä min­is­tereistä vain Pekka Haav­is­to on toimin­ut esimerkil­lis­es­ti ajaes­saan Nato-jäsenyyt­tä. Muille annan arvosanaksi 6-.

    Vastaa

22. https://seura.fi/blogit-ja-kolumnit/esko-valtaoja/esko-valtaoja-politiikan-taso-nousuun-puheroboteilla-ja-ammattinayttelijoilla/

    Esko Val­tao­ja tekee mie­lenki­in­toisen ehdo­tuk­sen. Poli­ti­ikan teko ja poli­ti­ikan esiintymiset/julkisuuskuva voitaisi­in erot­taa toisik­seen. Poli­itikoil­la voisi olla omat komeat/kauniit näyt­telijät esim. somea ja ylen keskustelu­o­hjelmia varten. Poli­i­itkoille jäisi vain poli­it­tis­ten strate­gioiden teko ja näyt­telijä hoitaisi esiintymisen.

    Esim. Hal­la-ahoa kehut­ti­in ana­lyyt­tisyy­destä, mut­ta kri­ti­soiti­in esi­in­tymis­es­tä. Tuos­sa Val­tao­jan esimerkissä Hal­la-Aholle olisi jäänyt strate­gian teko, mut­ta hän olisi voin­ut vali­ta esim. “kansal­lis­mielis­es­tä mallikat­a­l­o­gista” oman esi­in­tyjän­sä. Olisi voitu vali­ta esim. Jussin esi­in­tyjäk­si itse­var­masti esi­in­tyvä “komeapi­irteinen kosken­lask­i­ja-jätkä”, jon­ka Jus­si olisi koulut­tanut stra­gian esittäjäksi.

    On selvää, että poli­ti­ikas­sa ulkonäkö on koroste­tumpaa kuin ennen. Kun poli­itikot saisi­vat omat näyt­telijän­sä, poli­ti­ikas­ta tulisi asi­api­toisem­paa ja edullisen ulkonäön tuo­ma etu vähenisi suh­teessa asiapitoisuuteen.

    Vastaa

    1. No mitä muu­ta Purra on?

       Vastaa

23. Minus­ta rehellisin vaa­likam­pan­ja oli Lib­er­aalipuolueel­la, heil­lä oli selkeä ja hyvin perustel­tu 9 mil­jardin leikkaus­lista. Kokoomus on rum­mut­tanut velka­an­tu­misen pysäyt­tämistä mut­ta konkre­tia on ollut aika heikkoa. 

    Sää saat­toi ratkaista vaalit. Jos men­nyt talvi olisi ollut hyvin kylmä ja ihmiset ajau­tuneet laa­jamit­tais­es­ti vaikeuk­si­in läm­mi­tys­lasku­jen­sa kanssa, PS olisi ollut toden­näköis­es­ti suurin puolue.

    Vastaa

24. Mitä tehdä
    Val­tiokeskeinen ajat­telu, val­tiori­ip­pu­vu­us, julkisen talouden tasapainottaminen
    Val­tion kas­san tyh­jen­tämi­nen, tulevil­ta sukupolvilta
    Maail­mal­la on 8 mil­jar­dia ihmistä. Vien­ti­in on panos­tet­ta­va. Ja sik­si vien­tiyri­tys­ten yhteisöveron tulisi olla 15 %. Val­tio saa yhteisöveroa n. 5–6 mrd €/v. Osin­got ovat n. 11,5 mrd €/v. Suomes­ta mak­set­tu­jen osinko­jen määrä v. 2020 oli 21,6 mrd €
    Suomen velka­kierre, val­tion vel­ka, v. 2022 oli 70,8 % BKT:stä. Val­tion vel­ka (3.4.23) 139,9 mrd €
    Suomen luot­tolu­ok­i­tus AA+ (toisek­si paras mahdollinen)
    Verotuet ja muut tuet, v. 2007 jäl­keen 16 x 9 mrd = 144 mrd
    YLE (1.3.2018) yri­tystuet 9 mrd €/v (16,2 % bud­jetista, joka oli 55,7 mrd €, jos­ta 10 % uud­is­tavia ja 90 % säilyttäviä)
    Tärkeä poh­jae­hto; Hyö­dyn yhteiskun­nalle on ylitet­tävä veron tuottomenetys.
    Olisi hyvä saa­da tukien saa­jil­ta selvi­tys 15 vuo­den ajal­ta, mitä val­tio on hyö­tynyt 9 mrd € vuosit­tai­sista tuista, velka­ra­hal­la. Muiden on ollut vaikea tehdä selvi­tys­tä jär­jestelmän epämääräisyy­den vuoksi.
    Jos esim. ener­gia olisi ollut kalli­im­paa, olisiko 15 vuodessa vihreässä siir­tymässä edistytty.
    On aika yksinker­tais­taa vero­jär­jestelmä ymmärrettäväksi.
    Suomen julkisen talouden kestävyys­va­je on n. 4 % BKT:stä eli n. 13 mrd €
    Euroopas­sa elvy­tyk­sen tarkoi­tus oli vaikut­taa reaalipoli­ti­ikkaan, edullisia lain­o­ja koti­talouk­sille, vaikka­pa ener­gia­re­mont­tei­hin. Käytän­nössä rahapoli­ti­ik­ka hyö­dyn­si edulliset lainat, sijoi­tus­toim­inta vahvis­tui velka­ra­hal­la, osakkei­den arvot nousi­vat ja pitkään hal­lit­tu inflaa­tio nos­ti päätään.
    Suomes­sa, ei kasvua, ei investoin­te­ja, vaan velka­an­tu­mista viimeisen 15 vuo­den aikana.
    Aikoinaan luul­ti­in, että tekni­ik­ka ja robot­it hoitaa työn tehostamisen, mut­ta nykyään las­ke­taankin äitien min­u­ut­tien työa­jan lisäyksiä.
    Digivihreä siir­tymä ja datat­alous, kier­to­talous, teknologi­nen kehi­tys, korkeam­paa lisäar­voa, nyt on saata­va kasvua ja työl­lisyy­den vahvis­tu­mista, siis korkea työl­lisyysaste ja hyvä tuottavuuskehitys
    Työn tekemisen ja yrit­tämisen kan­nus­timia vahvis­te­taan, (ostovoima).
    Taloudelli­nen epä­var­muus, inflaa­tio (EKP:n korko­tavoite 2 %), korot (EKP:N ohjausko­rko 3 %),
    Koron­nos­tot paisut­ta­vat liikepankkien riskit­tömiä korko­tu­lo­ja, eli mil­jar­di­en euro­jen pankkituki.
    Läh­es puolel­la (46 %) koti­talouk­sista varaa meno­jen kasvu­un on enää enin­tään vain 100 € / kk.
    Suo­ma­lais­ten ostovoimal­la oste­taan yri­tys­ten tuot­tei­ta ja palveluita.
    Suo­ma­lais­ten pankki­tileil­lä on yli 100 mrd €. (iät; 25–49 n. 3.000 € ja 50–59 n. 5.000 € ja yli 60 n. 8.000 €)
    Vero­tus / rakenne / vero­jär­jestelmän yksinker­tais­t­a­mi­nen (selkeys, oikeu­den­mukaisu­us) (193 vero­tukea), kaik­ki verotuet pois­te­taan, siis nol­lataan, sisäl­tyvät verot­tomaan osaan. Koti­talousvähen­nys säästetään palvele­maan koti­talouk­sia, esim. per­heet voivat osal­lis­tua ikäih­mis­ten hoivaan.
    Yksi val­tion­vero, pro­gres­si­ivi­nen, yhden­ver­tainen, val­tio osaa jakaa osu­udet (kun­nat ja hyv­in­voin­tialueet) eteen­päin. Päähyv­in­voin­tialueet (5+HKI).
    Hyv­in­voin­tialuei­den sote perus­palvelu­jen mak­sut­to­muus, kuten työ­nan­ta­jankin tar­joa­mat työter­veyspalve­lut. Hyv­in­voin­tialueil­la, hyvä johta­ju­us, on olta­va hyvä tehtävien organ­isoin­tikyky ja asian­mukainen, kohtu­ullis­es­ti palkat­tu henkilöstö.
    Ansio­tulovero­tus ja pääo­mat­ulovero­tus yhdis­tetään (kuten oli 90-luvul­la) 150.000 € asti
    ja työeläkeläis­ten (1,6 milj.) tulot, kaik­ki nämä tulot ovat veronalaisia, mut­ta vero­tus alkaa 1.900 €:sta ylöspäin (siis 1.900 € vero­ton­ta kuukaudessa, 22.800 € vuodessa). Pois­te­taan pakko­työvelvoite, vedo­taan ahneu­teen. Siir­retään kaik­ki palkkaan liit­tyvät sos.kulut työ­nan­ta­jan mak­set­tavak­si (kil­pailukykysopimus).
    ALV kaik­ki nos­te­taan 26 % (Ruot­si ja Tan­s­ka 25 % jo 90-luvul­ta alka­en). Näin kestävän kulu­tuk­sen voi itse vali­ta. Työn vero­tuk­ses­ta kulu­tuk­sen vero­tuk­seen. AVL:n tuot­to v. 2023 n. 22 mrd € (8 % BKT:stä). AVL:n poh­ja v. 2023 n. 108 mrd €.
    Insti­tu­tion­aal­is­ten sijoit­ta­jien koti­maisi­in osinkoi­hin 5 % lähdevero.
    Sosi­aal­i­tur­va, Kela v. 2022 etu­udet 15.7 mrd €
    Kaik­ki, jo pääte­tyt sosi­aal­i­tur­vae­tu­udet yhdis­tetään yhdek­si 1.200 €/kk (14.400 €/v)
    1.200 € = sis. 800 € + 400 € (as.tuki) ja ja lisä­työnoikeus 700 €/kk (8.400 €/v) tukea menettämättä
    10 €/h = 70 h eli n. 8 pv ja 20 €/h olisi n. 4 pv
    kaik­ki muut etu­udet pois­te­taan, myös asum­is­tu­ki (asum­is­tu­ki v. 2022 oli 2,215 mrd € (yleinen 1,565 mrd € ja eläkel. 650,2 milj. €)
    Eri­tyise­tu­udet tark­iste­taan, esim. vam­maisille ja toimeen­tu­lo­tu­ki säi­lytetään viimeisenä hätävarana.
    Kaikil­la on oikeus kyky­jen­sä mukaan osal­lis­tua yhteiskun­nan rak­en­tamiseen, vaik­ka vähem­mäl­läkin työkyvyl­lä, myös työeläkeläisil­lä. Jär­jestetään esim. lyhytkestoisem­piä täs­mäk­oulu­tuk­sia. Työvoima­toimis­toille mak­sut­to­mia lakimies­palvelu­ja työnhakijoille.
    Laa­ja työt­tömyys 360.000 henkilöä. työvoiman ulkop­uolel­la 140.000 henkilöä, työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä 130.000 henkilöä, yhteen­sä 630.000 henkilöä
    Näi­hin kului­hin kan­nat­taa ver­tail­la maa­han­muu­ton kulu­ja. Eräs edun­valvo­ja ehdot­ti, että vuosit­tain otet­taisi­in 50.000 tuli­jaa töi­hin (palk­ka?) + per­he, ehkä 200.000 vuosit­tain. Tur­vataan, ettei työn­tek­i­jöi­den palkkata­so nouse kohtuuttomaksi.
    v. 2021 köy­hyys- ja syr­jäy­tymis­riskissä oli 894.000 henkilöä eli 16,3 %
    Lopete­taan seg­re­gaa­tion ja hyv­in­voin­tiero­jen tarvepe­rusteista rahoi­tus­ta. Tyy­dytään yhden­ver­taiseen kohtelu­un kaikkien muiden kanssa. (pöyristyt­tävät vas­tako­h­dat; miljoona-asun­nos­sa elinikäi­nen asum­isoikeus (ehkä peräti 10 % vuokral­la viereisen kovan rahan talon vuokras­ta) ja toinen ylpeilee, kun poli­isi ei ajanut pois, kun nukut­ti­in puis­ton laidas­sa ole­van yleisen käymälän tilois­sa). Esim. Helsingis­sä, muute­taan n. 50.000 asun­toa nor­maali­in vuokrata­soon ja saaduil­la vuokrara­hoil­la raken­netaan lisää asun­to­ja. Helsin­gin ulkop­uolelta matkus­taa päivit­täin 156.000 töi­hin Helsinki­in. Helsin­ki palvelee vas­taisu­udessa yhden­ver­tais­es­ti kaikkia asukkaitaan.
    Yri­tystuet; kaik­ki yri­tystuet haetaan vas­taisu­udessa EU:sta
    Lapset/tuet
    Yksi lap­sil­isä, sum­ma kaikille 80 € / kk
    Mak­su­ton varhaiskas­va­tus (kyse on lapsen oikeud­es­ta varhaiskasvatukseen)
    Suomes­sa on n. 110.000 las­ta, jot­ka tarvit­se­vat ”harkin­nan­varaista” eri­ty­is­lap­sil­isää eli 380 €/kk
    (sum­ma toimeen­tu­lotuen lap­sio­su­u­den suu­ru­inen). Sosi­aalipuolel­la oikeus rahankäytön seurantaan.
    Kaik­ki eri­laiset lap­siko­ro­tuk­set (mui­hin asioi­hin liit­tyvät) poistetaan
    Lap­sien tuet ovat täysin eril­lisiä, verot­to­mia ja eivät vaiku­ta mui­hin tukiin.
    Suo­mi on maa, joka myy korkean jalostusas­teen uusia, inno­vati­ivisia tuot­tei­ta ja niihin palvelu­ja, ja voimavaro­ja siir­tyy nyky­istä korkeam­man tuot­tavu­u­den yrityksiin.
    Yri­tys­tuk­i­jär­jestelmän uudistaminen
    Talouden tuot­tavu­ut­ta edis­tävä resurssien uudelleen kohdis­tu­mi­nen (ns. luo­va tuho)
    Yri­tys­ten T&K‑toiminta ja T&K‑investoinnit (tutkimus- ja kehit­tämis­toim­inta (perus­tutkimus, sovelta­vatutkimus, kehit­tämistyö)), nyt 2,4 mrd € eli n. 3 % val­tion­menoista, jatkos­sa 4 %.
    Tutkimuk­seen ja kehi­tyk­seen tehtävis­sä panos­tuk­sis­sa julkisen rahoituk­sen ei pitäisi olla pääasialli­nen keino. Julkiset panos­tuk­set oli­si­vat 4 % BKT:stä, vaan suurin osa pitäisi tul­la yksi­ty­i­sistä panos­tuk­sista 2/3 T&K‑rahoituksesta olisi hyvä tul­la yksi­tyiseltä puolelta. (Julkisen talouden kestävyys­va­je) Posi­ti­iviset ulkois­vaiku­tuk­set, eli hyödyt­tää koko yhteiskun­taa yhteisön (yksilön) saa­maa hyö­tyä laajemmin.
    T&K‑rahoitus; yhteiskun­nalli­nen hyö­ty mah­dol­lisim­man suuri. T/K‑rahoituksen vaikut­tavu­u­den arvioin­nin pitää perus­tua mod­ernei­hin, talousti­eteel­lisi­in menetelmi­in ja asetelmiin.
    Yri­tysjär­jestelmä, jos­sa val­tio antaa toim­intara­han + voit­tora­hat + asi­akkaat ja siirtää päätös- ja valvon­tavas­tu­un, ei ole suositeltavaa.
    Mak­sukyvyt­tömät, maksuhäiriöiset
    Ruot­sis­sa on 800.000 luku- ja kir­joi­tus­taido­ton­ta. Meil­lä läh­es 400.000 ”lasku­taido­ton­ta” (mak­suhäir­iömerk­in­tä) ja yli 500.000 eri henkilöä on vuosit­tain uloso­ton piirissä.
    Nyt heti on saata­va henkilöko­htaisen konkurssin mah­dol­lisu­us ja saata­va nämä ihmiset mukaan yhteiskun­taan. Myös lainanan­ta­jal­la tulee olla vas­tuu. Posi­ti­ivi­nen luot­torek­isteri tulossa.
    Talon ener­gialu­okan nos­t­a­mi­nen. Nyt valmis­tu­vien uusien asuin­raken­nusten ener­giate­hokku­us­lu­ok­ka pitäisi olla D. Hiilineu­traal­isu­us­tavoite v. 2035.

    Vastaa

25. Luulen että vihrei­den äänestäjät hajaan­tui kokoomuk­selle (koulutet­tu Keskilu­ok­ka) ja demareille, tak­tikoi­vat kyl­lä mut­ta toisin kuin Marin toivoi. 

    Ei me kaik­ki olla vasem­mis­to­laisu­u­den kan­nat­ta­jia. Suur­ta tyh­myyt­tä vihreiltä alkaa vasem­mis­to­laisek­si ja taval­lista har­maa­ta keskilu­okkaa syyl­listäväk­si wokepuolueek­si. Ja luon­toar­vot on hukas­sa vihreiltäkin

    Vasem­mis­ton aanet sit­ten karkasi demareille ja vihreille

    Joo voi pyytää tak­tikoimaan, demokra­ti­as­sa nyt vaan se tak­ti­ik­ka on jokaisen äänestäjän päätös. 

    Kun Marin sanoi että tak­tikoikaa, mei­dän per­heessä se tarkoit­ti että keskit­täkää äänet kokoomukselle 

    Per­saukises­sa vip­pisuomes­sa kun meil­lä kaikil­la on kurjaa

    Vastaa

    1. woke sana on sel­l­ainen että kun kuulen sen tulee tuulet­times­ta läjä son­taa. usa:n oikeis­to ottanut sen piilosanaksi perut­taa jotain asioi­ta, mut­ta todel­lisu­udessa täl­lä woke-sana peru­u­tuk­sel­la ollaan piilo-vihaa­jia, vihataanko sil­lä sek­suaalivähem­mistöjä, uskon­nol­lisia vähem­mistöjä, rotu vähem­mis­to­jä, ulko­maalaisia jne.

       esimerkik­si piilote­tusti puo­lus­te­taan poliisiväkivaltaa.

       Vastaa

    2. Tarkem­paa erit­te­lyä: mikä siinä vasem­mis­to­laisu­udessa (tai sen mieliku­vas­sa) aiheut­taa hep­ulin? Olisi tosi kiin­nos­tavaa tietää. Konkre­ti­aa pöytään jos sem­moista edes löy­tyy, ei löysiä yli­malka­isia heit­to­ja. Ainakin Marinin hal­li­tuk­ses­sa luon­toar­vot oli­vat eniten hukas­sa kepul­la ja demareil­la, kun taas vihreät ja vasem­mis­toli­it­to tekivät oikeasti töitä ympäristöa­sioiden eteen.

       Vastaa

26. Kokoomuk­ses­ta: Kokoomuk­sen vaalivoit­toon riit­ti, etteivät sanoneet mitään. Rahan sul­jaamiseen kyl­lästyneet ja siitä panikoituneet kansalaiset äänes­tivät kokoomus­ta, kos­ka eivät muu­ta voineet. Orpon esi­in­tymiset ovat olleet ker­ras­saan kiusal­lista seurattavaa.

    Per­su­ista: Puhui­v­at ympäripyöre­itä, mut­ta vaikut­ti­vat huomioivan taval­lis­ten ihmis­ten huo­lia. Maakun­nis­sa Per­sut vas­tus­ta­vat tuulivoiman holti­ton­ta rak­en­tamista (Googlatkaa mikä tahansa maalaiskun­nan nimi ja sana tuulivoima, niin tiedätte mik­si Kepu kaa­tui). Kaupungeis­sa Per­sut vas­tus­ta­vat holti­ton­ta maa­han­muut­toa, jon­ka seu­rauk­set tekevät taval­lisen ihmisen arjes­ta kohta­laisen raskas­ta. Ei niil­lä ratkaisu­ja ole, mut­ta eipä ilmeis­es­ti äänestyskopis­sa ole tar­jol­la muitakaan vaihtoehtoja.

    Vihreistä: Vihreät ovat tehneet pitkän päivä­työn karkoit­taak­seen luon­toih­miset kan­nat­ta­jakun­nas­taan, mut­ta nyt viimein onnis­tui. Helsingis­sä Vihreät ovat kun­nos­tau­tuneet bru­taaleina puis­to­jen ja bule­var­di­en tuhoa­ji­na. Maakun­nis­sa taas Vihreät eivät ole kun­nos­tau­tuneet kansal­lispuis­to­jen ja luon­non puo­lus­ta­ji­na. Vihreät miel­letään tuulivoimaloi­ta erä­mai­hin haikaaviksi kaupunki­laisik­si, joiden vuok­si viime tal­ve­na kelkka­haalare­i­ta käytet­ti­in myös sisätiloissa.
    Vihreät eivät ymmär­rä, että taval­lisen ihmisen sol­i­daarisu­us maail­man hätää kär­siviä kohtaan vähe­nee, kun kau­rahi­u­tale­pussin poh­ja pilkottaa.

    Kepu­laiset: Kepu­laisille ei ilmeis­es­ti ole tul­lut mieleen, että jos­sain vai­heessa Keskusta­lais­ten sut­ki kikkailem­i­nen ja lehmänkau­pat kun­tapoli­ti­ikas­sa (ja myös hal­li­tuk­ses­sa), alkaa näkymään kan­natuk­ses­sa. Se näkyy tasan siinä vai­heessa, kun tulee kor­vaa­va tuote markki­noille (eli Per­sut). Lisäk­si maakun­nis­sa Kepu­laiset ovat ensim­mäis­inä hinku­mas­sa paikkakun­nalle kaivos­ta, tuulimyl­lyjä ja avo­hakkui­ta. Käytän­nössä Keskus­tas­ta on tul­lut aluei­den kehit­tämisen jar­ru ja muiden elinkeino­jen har­joit­tamisen este.

    Kd: Essayah on kyl­lä eri­no­mainen puolueen puheen­jo­hta­ja. Mut­ta niin on myös seuraava.

    Vas. Lin haas­tat­telu­ja on ilo seu­ra­ta, luon­te­va esi­in­tymi­nen ja terävä ihmi­nen. Vasem­mis­tol­la on vakio kan­nat­ta­jakun­tansa, joka on myös rasite, joka estää puolueen kasvun.

    Demar­it: Häm­men­tävä tulos vaaleis­sa ja ilmeis­es­ti perus­tui val­taosin Marinin suo­sioon ja tak­tikoivi­in äänestäji­in. Marinin soolo­haas­tat­telu­ja kun kuun­telee, esi­in­tymi­nen on var­man oloista, mut­ta vas­taus on aina kyllä&ei. Eli hän ei sano ikinä mitään, mitä ei voisi myöhem­min kiistää sanoneen­sa. Toisek­seen Marinin irtiotot ovat olleet sitä luokkaa, että jokainen järkevä min­is­teri olisi esit­tänyt eroanomuk­sen. Näen Marinin käytök­sen ensisi­jais­es­ti tur­val­lisu­usuhkana. Odotin Marinil­ta parem­paa suori­tus­ta, olisi se toki huonom­pikin voin­ut olla.

    Niistä abstrak­teista. Näissä(kin) vaaleis­sa olisin toivonut enem­män asial­lista ja asiantun­te­vaa keskustelua/väittelyä. Se ettei sitä juuri ollut, on kyl­lä pitkälti medi­as­ta johtuvaa.

    Täl­lä het­kel­lä Suomes­ta puut­tuu kokon­aan isän­maalli­nen ympäristö‑, luonto‑, sivistys- ja talous­puolue, joka pyrk­isi estämään Suomen muut­tumisen pelkästään raa­ka-aineen tuottajaksi.

    Vastaa

27. Vihrei­den vaa­likam­pan­jan ongel­mat näkyivät jo vuo­den­vai­h­teen jäl­keen kaikille muille.
    Muuten vink­ki: hömö­ti­ais­es­ta voi maini­ta, mut­ta se ei vaiku­ta äänestyspäätöksiin.

    pidem­piaikainen ongel­ma oli reak­ti­ivi­su­us mitä pölvästi­impi­inn asioi­hin, joi­hin vas­tat­ti­in sit­ten asial­lis­es­ti selit­tämäl­lä ilman, että kukaan olisi ymmärtänyt mitään. Jos joku hauaa SDP:n poli­ti­ikkaa, var­maan sit­ten äänestää demareita.

    Vastaa

28. Jatkan­pa vielä. Tuo Soin­in­vaaran uusin kir­ja tar­joaisi oikeas­t­aan mille tahansa puolueelle hyvän run­gon tule­vaisu­udelle ja se houkut­telisi eri­tyis­es­ti koulutettuja.

    Koulute­tut ovat nykya­jan pro­le­tari­aat­tia tekoä­lyn esi­in­marssis­sa. Suorit­ta­van työn työt ovat joa automa­ti­soituneet pois. Sik­si nimeno­maan koulute­tut tarvit­si­si­vat talous­vasem­mis­to­laisu­ut­taa 2000-luvun metodein, ei 1900-luvun ay-toimintaa.

    Talousoikeis­to­laisu­us ei tar­joa enää koulute­tu­ille mitään. Se tuo vain mehut vievän työelämän. Se tuo epä­var­muu­den, kos­ka kaik­ki tietävät, että on vain ajan kysymys, kun tekoä­ly kor­vaa työn. Yhteiskun­nat ovat myös niin rikkai­ta, että lisä­vau­raus nos­taa elin­ta­soa vähem­män kuin ennen.

    Koulute­tu­ille tulisi tar­jo­ta niitä asioi­ta, joista Soin­in­vaara on puhunut pitkään. Mah­dol­lisu­ut­ta vali­ta vapaa-aikaa, talodeullista tur­vaa perus­tu­lol­la jne.

    Vastaa

29. O.S:“Pahin oli Anni­ka Saarikko. Keskus­tan puoluek­oulus­sa var­maankin opete­taan, että jos vas­tat­tavak­sesi tulee kiusalli­nen kysymys, kan­nat­taa vas­ta­ta johonkin aivan toiseen kysymyk­seen. Keskusta­laiset ovat tehneet tätä niin kauan kuin muistan.”

    Kyl­lä nyt O.S. syyl­listyy itse muun­netun totu­u­den puhu­miseen. Ettäkö ain­oas­taan keskus­tan poli­itikot syyl­listyvät tähän ? Älä nyt viit­si, jokin trau­ma on jäänyt O:n mieleen keskustasta. 

    Saarikko oli vaali­tent­tien ain­oa rehelli­nen, kos­ka hän ilmoit­ti kaikkien hallinnon­alo­jen joutu­van leikkausten kohteek­si. Kokoomus, per­sut eikä myöskään sosial­is­tit ilmoit­ta­neet ain­oas­takaan leikkausko­hteesta. Tämäkö on O:n mielestä rehellistä politikointia ?

    O. on oike­as­sa siinä, että asi­akysymyk­set ja syvät ana­lyysit jäivät sivu­un. Mut­ta väärässä siinä, että pop­u­lus kaipaisi niitä. Nyky­ih­mi­nen ei ehdi/jaksa keskittyä/omaa ymmär­rystä pere­htyä syväl­lis­es­ti mihinkään asi­akysymyk­seen. Temp­parei­den juo­nenkään­teet sen­si­jaan ovat syväl­lisessä tirkistelyssä.

    Per­su­jen tik­tokkar­it sai­vat äänivyöryn. Tähän suun­taan poli­it­tisen kehi­tyk­sen viis­ari on nyt kään­tynyt. Joten O. nyt tik­tokkaa­maan, jos meinaa esi­in­tyä vaikka­pa kaupunkipoli­ti­ikan asiantuntijatehtävissä.

    Ja vielä keskus­tas­ta, mikä oli ain­oa julkkise­hdokas­va­paa puolue. Kokkareil­la niitä oli kymmenkunta

    Vastaa

30. Jos ei Vihreäl­lä Liitol­la men­nyt hyvin niin ei men­nyt Keskustal­lakaan. Keskus­ta­han on itse asi­as­sa vasem­mistop­uolue mut­ta hei­dän mielestään ne pienet ihmiset joi­ta pitää tukea asu­vat mah­dol­lisim­man kaukana kehäkolmosesta. 

    Keskus­ta sor­tui liikaa avo­hakkuiden ja korkei­den elin­tarvike­hin­to­jen puo­lus­tamiseeen. Siinä mis­sä Vihreät hiilivoimaloiden alasajon ja korkei­den energiahintojen.…

    Jos jotain myön­teistä pitää Keskus­tas­ta sanoa on se että he eivät pur­nan­neet Nato-jäsenyyt­tä vas­taan. Vielä viime kesän puoluekok­ouk­seen asti oli pelko että Väyry­nen tai Esko Aho pääsee uud­estaan Keskus­tan johtoon ja vie Suomen itään.

    Vastaa

    1. jonkun kum­man syys­tä olen enem­män pelois­saan hjal­lis harkimo:sta kuin väyry­ses­tä. ja hänen liike nyt sai sen yhden paikan.

       tämä ei ole väyry­sen puo­lus­tus­puhe, mut­ta voi olla huonompiakin.

       Vastaa

       1. Harki­mo oli jo edel­lisessä eduskun­nas­sa oman puolueen­sa ain­oana edus­ta­jana. Kokoomuk­seen hän ei palaa enää koskaan, mut­ta Väyry­nen­pä palasi Keskus­taan ja ihan puoluehallitukseen.

    2. Talous­poli­ti­ikas­sa etenkin vel­ka, inflaa­tio ja korko keskusteluis­sa Kokoomus haas­toi SDP:tä ja päin­vastin. Kepu jäi sivu­un koko keskustelus­ta kos­ka sil­lä on tässä kohtaa VM salkku eikä se mil­loinkaan kyseenalais­tanut velka­an­tu­misen riske­ja korkei­den korko­jen aikana.

       Per­sut kom­puroi viime metreil­lä Kikyssä ja kysymyk­sel­lä EU eros­ta johon Purra ei osan­nut vas­ta­ta juu­ta tai jaa­ta tämä esti Per­su­ja nouse­mas­ta 1:seksi.

       Vastaa

    3. Se mik­si Kepu ei esimerik­si muut­tanut talous lin­jaa VM:n ennustei­den kohdal­la jopa uhkaa­mal­la hal­li­tuk­ses­ta erol­la ellei lin­ja on kyl­lä Kepun omaa syytä.

       Vastaa

31. Hyvä ana­lyysi. Maria Ohisa­lo ei ole mikään karis­maat­ti­nen esi­in­tyjä, mut­ta Vihrei­den ahdinkoa ei voi mis­sään tapauk­ses­sa lait­taa hänen syykseen.
    Itse olen aiem­min äänestänyt Vihre­itä uskol­lis­es­ti, täl­lä ker­ral­la en. Min­ulle tärkeitä asioi­ta ovat luon­non­suo­jelu ja eläin­ten oikeudet, ja näitä asioi­ta uskoin aikanaan Vihrei­den edis­tävän. Toki ymmär­rän, että poli­ti­ikas­sa on mui­ta iso­ja asioi­ta ja että kom­pro­mis­se­ja on aina tehtävä, mut­ta tun­tuu, että luon­non­suo­jelu on jäänyt Vihrei­den ide­olo­gias­sa sivu­un ja eläin­ten oikeuk­sista ei piita­ta yhtään. Tilalle on tul­lut amerikkalainen iden­ti­teet­tipoli­ti­ik­ka ja inter­sek­tion­aa­li­nen fem­i­nis­mi; ide­olo­gioi­ta, joil­la on Suomes­sa vain hyvin mar­gin­aa­li­nen kan­na­tus ja nekin kan­nat­ta­jat äänestävät jo Vasem­mis­toli­it­toa tai Fem­i­nis­tistä puoluet­ta. Eläin­ten oikeuk­sil­la ei ilmeis­es­ti voi hyves­ig­naloi­da twit­teris­sä yhtä hyvin kuin vaikka­pa translail­la, mut­ta olisin toivonut Vihrei­den eduskun­taryh­mältä edes jonkin­laista eläin­suo­je­lu­työtä tai kan­nan­ot­to­ja eläin­ten puolesta.
    Toivon, että Vihreät osaa­vat nyt rehellis­es­ti pohtia, onko nykyi­nen lin­ja sit­tenkään se oikea lin­ja tälle puolueelle.

    Vastaa

32. Osmo hyvä, olisin halun­nut äänestää Vihre­itä, kos­ka ympäristö ja luon­to ovat itsel­leni tärkeitä ja olen his­to­ri­as­sa Vihre­itä use­am­man ker­ran myös äänestänyt. 

    Täl­lä ker­taa en kuitenkaan äänestänyt, kos­ka Vihreille on muo­dos­tunut tärkeim­mik­si asioik­si sukupuo­lineu­traalit liiken­nemerk­it, sukupuo­lineu­traalit henkilö­tun­nuk­set, kaiken­laiset sukupuoli­höpöhöpöt muutenkin, inter­sek­tion­aa­li­nen fem­i­nis­mi, huumei­den vapaut­ta­mi­nen, pakko­ruotsin kan­na­tus, kat­tee­ton rahan jakami­nen ympäri­in­sä ilman suun­nitel­maa mis­tä sitä saadaan ja yleinen vasem­mis­ton peesaus joka kohdas­sa. Lisäk­si Vihreät ajaa näitä täysin turhia uusia rata­hankkei­ta, joista suurel­la toden­näköisyy­del­lä tulee enem­män ympäristöhait­to­ja kuin hyötyä.

    Päästät Vihreät aivan liian helpol­la väit­täessäsi, että päätös olisi tehty jol­lain muul­la kuin asi­a­sisäl­löl­lä tai että kyseessä olisi tak­ti­nen äänestys. Ongel­ma on Vihreät ja Vihrei­den pri­or­i­teetit. Jos ympäristö olisi ollut ykkö­nen, niin olisin äänestänyt teitä, mut­ta kun se ei ole — eikä ole pitkään aikaan ollut.

    Vastaa

    1. “Täl­lä ker­taa en kuitenkaan äänestänyt, kos­ka Vihreille on muo­dos­tunut tärkeim­mik­si asioik­si sukupuo­lineu­traalit liikennemerkit…”

       Sukupuo­lineu­traalit liiken­nemerk­it ei kyl­lä liity mitenkään vihreisi­in, tai mihinkään muuhunkaan poli­it­tiseen puolueeseen.

       Vastaa

       1. Mut­ta näin asi­at koetaan. Hyväo­saiset ihmiset, joil­la ei ole elämässään mitään oikei­ta ongelmia, halu­a­vat kokea ole­vansa vääryy­den uhre­ja, ja roska­me­di­at tar­joa­vat click­bait-jut­tu­ja, joista saa päivit­täisen annok­sen adrenaliinia.

33. Soin­in­vaara on kir­joituk­ses­saan ehkä per­im­miltään oike­as­sa. Mielestäni tek­stis­sä näkyy kuitenkin Vihrei­den toimin­nan siloit­telu. Ilmastopoli­ti­ikas­sa esimerkik­si ongel­mana on se, että asioi­ta aje­taan kuin käärmet­tä pyssyyn. Kyl­lä toki, asioille on tehtävä jotain. Mut­ta ei se auta, jos me tääl­lä lopetamme turve­tuotan­non kuin seinään, kun samal­la vaikka­pa nor­jalaiset pump­paa­vat öljyä kuin viimeistä päivää. Muu­tosten on tapah­dut­ta­va hal­li­tusti ja pitkän ajan kuluessa. 

    Toinen ongel­mako­h­ta Vihreis­sä ja ehkä koko “viher­vasem­mis­tossa” on jatku­va ihmisoikeuskysymyk­sil­lä rat­sas­t­a­mi­nen. Kaik­ista asioista tehdään ihmisoikeuskysymyk­siä ja eri mieltä ole­via leimataan armot­ta. Samal­la omat mokat yritetään lakaista maton alle. Nyt eduskun­taan valit­tu Fatim Diar­ra ilmoit­ti pari vuot­ta sit­ten Kuusa­mon ole­van niin tyl­sä paik­ka, ettei siel­lä voi tehdä muu­ta kuin haka­ta naisia. Jos joku väit­tää täl­laisen kom­mentin ole­van jotenkin tieteel­liseen näyt­töön tai asi­a­pe­rusteisi­in nojaa­va, niin ihmette­len­pä vain.

    Vastaa

34. Jos puolueen puheen­jo­hta­jaa sijais­tanut rom­ah­taa kuten Pirkan­maal­la kävi, on kysyt­tävä onnis­tuiko tämä pudot­ta­maan muitakin eduskun­nas­ta kuin vain itsen­sä. Ja mah­dol­lis­es­ti muis­takin vaalipi­ireistä kuin omastaan.

    Toki se voi olla epämieluisa kysymys kysyt­täväk­si, ehkä jopa epäko­r­rek­ti, mut­ta pelkil­lä kau­ni­il­la unil­la ei suurem­min ole maail­maa paran­net­tu ennenkään.

    Vastaa

35. annan­pa tämän lyhyen kom­mentin nyt.

    he jot­ka kri­ti­soi vihre­itä ole­van liian oikeal­la tai vasem­mal­la, antaisi­vat joitain esimerkke­jä mis­sä vihreät ovat liian oikeal­la tai vasemmalla.

    min­ul­la on paha tunne että he jot­ka kri­ti­soi vihre­itä liian vasem­mis­to­laisek­si, todel­lisu­udessa ovat piilo-kokoomu­laisia ja halu­a­vat veroalen itselleen.

    Vastaa

    1. Minä kri­ti­soin Vihre­itä liian oikeis­to­laisik­si. Osa heistä halu­aa ainakin heiken­tää duunarei­den ja alem­man keskilu­okan ase­maa, romut­taa työe­htosopimusten yleis­si­tovu­u­den, huonon­taa työt­tömyys­tur­vaa, koulu­tuk­ses­ta halu­a­vat suosia yliopis­to­ja, rak­en­tamis- ja kaavoitusasiois­sa suosia kallista kan­takaupunki­a­sum­ista, tämä toki kos­kee ensisi­jais­es­ti Helsin­gin osastoa.

       Vastaa

36. Toiv­ot­tavasti tulos ei tul­lut yllä­tyk­senä. Itse olisin voin­ut kak­si vuot­ta sit­ten jo ker­toa että vihreät tulee seu­raavis­sa vaaleis­sa rom­ah­ta­maan. Vihreät on sys­temaat­tis­es­ti pro­filoitunut puolueek­si jon­ka poli­ti­ikan keskeisin sisältö on ihmis­ten arkielämän vaikeut­ta­mi­nen, kallis­t­a­mi­nen, kur­jis­t­a­mi­nen ja ihmis­ten syyl­listämi­nen siitä että halu­a­vat elää nor­maalia elämää johon ovat tot­tuneet. Ketään ei pitäisi ihme­tyt­tää ettei sille viestille ole kysyntää.

    Mikä on se posi­ti­ivi­nen asia mitä te tar­joat­te? Tässä ja nyt eikä jos­sain teo­reet­tises­sa tule­vaisu­udessa sadan vuo­den päässä? Tähän kysymyk­seen pitää löy­tyä vas­taus eikä sik­si kel­paa ylim­ieli­nen yninä parem­mista arvoista. Kukaan ei pidä vihre­itä moraalis­es­ti mui­ta pätkääkään paremp­ina pait­si vihreät itse. Kokoomus lupaa vau­raut­ta, PS lupaa tur­val­lisu­ut­ta, SDP lupaa tasaista tulon­jakoa. Mitä vihreät lupaa muu­ta kuin syvenevää kurjuutta?

    Puhutaan että ympäristöasi­at eivät olleet tarpeek­si pin­nal­la. Ne oli­vat aivan liikaa pin­nal­la. Ympäristökysymyk­set kuu­lu­vat nykyään kaikkien puoluei­den ohjel­maan ja ne eivät ole enää ide­olo­giakysymyk­siä vaan konkreet­tisia kysymyk­siä siitä mitä on varaa tehdä niin että kansa ja talous sen vielä mur­tu­mat­ta kestävät. Muut puolueet käsit­televät ympäristöa­sioi­ta nykyään paljon ter­veem­min kuin vihreät, joka edelleen vain uskon­hurmok­ses­sa vaatii että kaik­ki pitää tehdä, mak­soi mitä mak­soi ja seu­rauk­sista viis. Mitään yri­tys­tä sovit­taa ilmas­to­tavoit­teet yhteen kansalais­ten mak­sukyvyn tai elämän kanssa ei ole, vaan kansaan suh­taudu­taan kar­jaakin alem­pana enti­teet­tinä jon­ka hyv­in­voin­ti on irrel­e­vant­ti CO2-käyrän rinnalla.

    Nykyisel­lä resep­til­lä vihreille on luvas­sa ikuinen pien­puolueen ase­ma tai pois­tu­mi­nen puoluerek­ister­istä. Mas­si­ivi­nen uud­is­tus tarvi­taan mut­ta uud­is­tu­miskyky ja ‑tah­to puut­tuu. Tässäkin ketjus­sa kaik­ki ehdo­tuk­set ovat olleet luokkaa “viestitään parem­min mut­ta ei mis­sään nimessä arvioi­da uudelleen olem­meko edes tekemässä oikeaa asi­aa oikeal­la taval­la”. Kuplau­tu­mi­nen on fak­ta ja kaikki­in puolueen ulkop­uolisi­in ideoihin suh­taudu­taan lähtöko­htaisen vihamielis­es­ti. Puolue on maalan­nut itsen­sä ide­ol­o­gis­es­ti nurkkaan, ja demografis­es­ti myös — ehdokkaat ja jäsenet ovat läh­es pelkästään nuo­ria naisia jot­ka äänestävät toisia nuo­ria naisia, ja tämä tekee itsessään jo puolueesta epähoukut­tel­e­van miehille. Itse en lähtisi enää mukaan edes suures­ta raha­sum­mas­ta (olen enti­nen vihreä, uskokaa tai olkaa uskomatta).

    PS. Se että eduskun­taan pääsee ehdokas joka on julk­isu­udessa lausunut, että ain­oat syyt asua maal­la ovat per­heväki­val­ta ja ins­es­ti, ei ole mikään liputuk­sen aihe vihreille vaan häpeä­tahra ja vaka­va ongel­ma. Ylim­ieli­nen räksy­tys ja ihmis­ten loukkaami­nen ilman mitään syytä on tasan päin­vas­taista mitä tarvitaan.

    Vastaa

    1. Var­maan meitä entisiä vihrei­den äänestäjiä on mon­een junaan. Arve­len, että kun puhut “nor­maal­ista elämästä”, jota vihreät ovat vaikeut­ta­mas­sa, kallis­ta­mas­sa ja kur­jis­ta­mas­sa, viit­taat autoilu­un nojaavaan pien­taloa­sumiseen. Min­ulle taas “nor­maalia” on asua tiivi­isti ker­rostaloa­sun­nos­sa ja matkus­taa julk­isil­la. Kukin eläkööt miten lystää, mut­ta omista valin­noista syn­tyvät kus­tan­nuk­set, ml. tuho­tun ympäristön kom­pen­saa­tio, pitää olla valmis mak­samaan itse.

       Ympäristöpoli­ti­ikan real­is­tisu­ut­ta mit­taisin suh­teessa tavoit­teisi­in enkä kan­natuk­seen. Varo­ja­han ympäristöpoli­ti­ik­ka ei tarvitse, vaan pidät­täy­tymistä ympäristön tuhoamis­es­ta, ohjat­ti­in siihen milä keinol­la vaan. Epäre­al­is­tista on olet­taa, että ympäristöpoli­it­tisi­in tavoit­teisi­in päästäisi­in ilman mitään sivu­vaiku­tuk­sia pelkil­lä kivoil­la keinoil­la. Mielestäni nimeno­maan vihreät ovat kan­nat­ta­neet kus­tan­nuste­hokkai­ta keino­ja. Muille puolueille on ollut tärkeäm­pää, että keinot ovat suosit­tu­ja, mak­soi mitä maksoi.

       Omat syyni olla äänestämät­tä vihre­itä on enim­mäk­seen poli­ti­ikas­sa, jota vihreät oli­vat tässä hal­li­tuk­ses­sa edis­tämässä. Niistä joi­ta vihreät ovat itse sivuilleen pistäneet saavu­tuk­sik­seen mainit­takoot esim. oppivelvol­lisu­u­den jatkami­nen ja tasa-arvo­ra­ha, suos­tu­mus­pe­rus­tainen raiskaus­lain­säädän­tö, veikkaus­ra­ho­jen kom­pen­saa­tio ja koron­a­pani­ikissa rahan kaat­a­mi­nen täysin aiheet­tomi­in yri­tys­tuki­in ja ener­giakri­i­sis­sä vielä holtit­tomam­min luo­tu energiatukipaketti.

       Toki myös mielikuvil­la on merk­i­tys­tä. Vihreistä on tul­lut min­ulle liian nais­val­tainen puolue, jos­sa fem­i­nis­mi on aivan liian korkeal­la pri­or­i­teetil­la. Siedän joten kuten fem­i­nis­miä, mut­ta en halua, että poli­it­tista neu­vot­telu­varaa tuh­lataan siihen. Sama sosi­aalipoli­ti­ikas­sa. En minä köy­hiä kyykyt­tää halua, mut­ta täl­lainen vasem­mis­to­lainen kur­ju­u­den ja epä­tasa-arvon kauhis­telu maail­man onnel­lisem­mas­sa ja läh­es tasa-arvoisim­mas­sa maas­sa tun­tuu teen­näiseltä, eikä tästä tarvit­sisi vasem­mis­toli­iton kanssa kilpailla.

       Vastaa

37. R.Silf..:“Keskusta sor­tui liikaa avo­hakkuiden ja korkei­den elin­tarvike­hin­to­jen puolustamiseeen”

    Oops, jokin meni vikaan. Keskus­ta puo­lus­taa yksi­ty­is­ten met­sän­o­mis­ta­jien vapaut­ta päät­tää omista met­sistään. Met­siä hoide­taan niin, että ne kas­va­vat mah­dol­lisim­man hyvin. Keskus­ta halu­aa ruuan­tuot­ta­jille asial­lisen kor­vauk­sen työstään. Sekö on korkei­den elin­tarvike­hin­to­jen puo­lus­tamista? Kaup­pa kyykyt­tää tuot­ta­jia, kos­ka se las­kee ruuan tuot­ta­jien saa­van toimeen­tu­lon­sa EU-tukien kautta.

    Ruuan tuotan­toa tun­tem­at­tomat vetoa­vat halpoi­hin ulko­maisi­in elin­tarvikkeisi­in. Vapaa kil­pailu korot­taa näi­den mielestä ruuan laat­ua. Ei kyl­lä tasan nos­ta laat­ua. Laatukäsit­teen ymmär­rys pitää ulot­taa koko ruuan tuotan­non ketju­un. Tämä taasen on niin laa­ja kokon­aisu­us, että taviksil­la ei ole tähän kompetenssia.

    Olisi kyl­lä, jos viit­sisi syven­tyä otsikko­ta­soa pitem­mälle. Mut­ta kun lukem­i­nen on niin tyl­sää, otsikko­jen klikkailu on niin siis­tii, dopami­iniryöpyt seu­raa­vat toisiaan.

    Laa­jen­nan vielä lisää O.S:n brändiä (ei tosikoille)
    Kuten san­ot­tua nykya­jas­sa , ollak­seen uskot­ta­va, pitää olla tik­tok ‑video­hah­mo. O. voisi asen­taa pyöräi­lykypärään­sä kam­er­an ja pyöräil­lä ympäri kaupunkia kohteis­sa, jot­ka ovat kaupun­gin päät­täjien pöy­dil­lä. Liikku­vaa kuvaa ja kom­men­toin­tia . Sanomaan toisi lisäuskot­tavu­ut­ta, kun O. ohit­telisi solke­naan geel­ip­ef­faisia kor­valap­pus­teropy­öräil­i­jöitä. Vide­ol­la olisi hyvä vilah­taa tuote­si­joit­telua vaikka­pa kevlarpin­noit­tei­sista pyörän­laak­ereista ja shi­manon uusim­mista 32 ‑pykäläi­sistä . Kom­men­tit riit­tävän lyhy­inä ja yksinker­taisi­na isku­lau­seina, esim:
    “auto­ton city rules”, “ruuhka­mak­sut vuorineu­vok­sille”, “sähköpotku­lau­dat sucks”

    Näin sitä nyky­poli­ti­ikkaa tehdään.

    Vastaa

    1. Eemil, Kepu teki yhden virheen (kuten teki myös Vihreät ja Vasem­mis­toli­it­to) vaali­ten­teis­sä joka kostau­tui sille. Kepun olisi pitänyt kyseenalais­taa Perus­suo­ma­lais­ten kiel­teiset näkökul­mat Vihreään siir­tymään ja kysyä per­suil­ta mikä on hei­dän vai­h­toe­hto vihreälle siir­tymälle. Kepu syyt­ti kuitenkin hal­li­tuskump­panei­ta Vihre­itä ja Vasem­mis­toli­it­toa siitä että ne ovat edis­täneet tak­sono­mi­an ja ennal­lis­tamisen läpi menoa EU:ssa.

       Vihreät hyökkä­sivät taas virheel­lis­es­ti per­su­ja vas­taan Vihreässä siir­tymässä vaik­ka oikea osoite olisi pitänyt olla SDP joka on puheen­jo­hta­jansa suul­la ja päämin­is­terin man­daatil­la tukenut Kepua siitä ettei tak­sono­mia tai ennal­lis­t­a­mi­nen kuu­lu EU:n toimipiirin. 

       Vasem­mis­toli­it­to hyökkä­sivät taas virheel­lis­es­ti peru­ja vas­taan Vihreässä siir­tymässä vaik­ka oikea osoite olisi pitänyt olla myös SDP joka on puheen­jo­hta­jansa suul­la ja päämin­is­terin man­daatil­la tukenut Kepua siitä ettei tak­sono­mia tai ennal­lis­t­a­mi­nen kuu­lu EU:n toimipiirin.

       Voin ker­toa Eemille mik­si Kokoomus voit­to­vaalit puo­lus­ta­mal­la myös Vihreätä siir­tymää; Kokoomus arvosteli per­su­ja Vihreässä siir­tymässä ettei puolueen johto ymmär­rä että se on uusi busi­ness mah­dol­lisu­us Suomelle ja arvosteli samal­la hal­li­tus­ta ettei tak­sono­mia ja ennal­lis­t­a­mi­nen kuu­lu EU:lle (huom) johon olisi pitänyt vaikut­taa jo usei­ta kuukau­sia ennen kuin komis­sion kir­je tulu Valtioneuvostoon. 

       Kokoomus haas­toi niin peru­ja kuin hal­li­tus­ta ja korosti kansal­lista ratkaisua ja samal­la busi­ness mah­dol­lisu­ut­ta Vihreässä siir­tymässä, tak­sono­mi­as­sa ja ennallistamisessa.

       Vastaa

38. Virheät jauhau­tuu Kokoomuk­sen ja SDPn välis­sä Ruotsin mallin mukaan pikkupuolueek­si, joka saa jatkos­sa edus­ta­jia vain suurim­mis­sa vaalipi­ireis­sä. Puolueel­la ei ole oikeas­t­aan mitään, mitä noil­la kahdel­la suurel­la ei olisi.

    Vastaa

39. huom. kom­men­toin yksi­ty­ishenkilönä, ja enkä ole vielä liit­tynyt vihreisi­in, vaik­ka vihre­itä on äänestet­ty noin 20 vuotta.

    ehkä mä annan arvion nyt vaik­ka veikkaan että muu­tok­sia silti tulee.

    selkeää on että isot puolueet sdp, kokoomus ja perus­suo­ma­laiset voit­ti. pikkupuolueet hävisi, ehkä pikku poikkeuk­se­na kd. täl­lä voi olla kamalia ongelmia pidem­mässä juok­sus­sa. pikkupuolueil­la on vaikeam­paa saa­da paikko­ja, eri­tyis­es­ti jol­lakin uudel­lan puolueel­la kuten piraatit, lib­er­aalipuolue, fem­i­nis­tit jne.

    en aio perään­tyä sdp:n, kokoomuk­sen ja perus­suo­ma­lais­ten pakko­hal­li­tuk­ses­ta. ja sitä pitäisi oppo­si­tion pakot­taa vähin­tään vuosi. ehkä vuo­den jäl­keen voidaan käy­dään uus­in­tavaalit. min­ul­la on tässä intres­si, mut­ta siihen liit­tyy myös demar­it. ehkä oikeam­min näi­den kolmikon äänestäjät ja eri­tyis­es­ti tak­tikoi­ja äänestäjät. sitä saa mitä tilaa, ja sitä annetaan.

    näyt­tää siltä että suurin osa vihrei­den kados­ta meni kokoomuk­seen. mut­ta kokoomuk­ses­sakin on jotain liike­hd­in­tää pois, enkä tiedä minne meni, mut­ta ei lib­er­aalipuolueelle. tämä tuskin on kiva tilanne kokoomuk­selle, äänestäjät voivat kara­ta yllät­tävän nopeasti. jos kolmikko hal­li­tus tulee, niin demareil­la voi olla kiin­teim­mät äänestäjät. keskus­tan äänestäjät näyt­tää men­neen perussuomalaisille.

    miten vihrei­den tule­vaisu­us. mon­et kom­men­toi­jat tun­tuu ajat­tel­e­van jos­sain osit­tain van­hen­tuneessa suun­nitel­mat­alous-vasem­mis­to vs markki­na­t­alous-oikeis­to ajat­telus­sa. tässä akselis­sa ajat­telin sanoa että kan­natan kumpaakin tai sit­ten en kumpaakaan. mut­ta itse ajat­te­len enem­män kenen puoles­ta, kaikkien puoles­ta vs valikoitu­jen ryh­mien. täl­lä akselil­la olen vasem­mal­la kaikkien puoles­ta. ja muuten ay-liik­keet taitaa olla enem­män oikeal­la täl­lä akselilla.

    itse olen puo­lik­si lib­er­aali, meneekö vihreät lib­er­aalimpaan suun­taan. kos­ka vasem­mis­toli­it­to hävisi niin vihreät voi saa­da paljon vasem­mis­to­laisia ääniä jatkos­sa. joten tulee han­kalaa taiteilua tässä asi­as­sa ollako vasem­mal­la vai lib­er­aalimpi. rahaval­ta ei saa määritel­lä tah­tia, joten siinä on raja. vihrei­den yksi yhdis­tävä tek­i­jä on demari vas­taisu­us ja se näyt­ti pitävän.

    muuten, eurovaalit on tulos­sa, val­in­ta tulee ole­maan help­po. ei pamp­pukolmikkoa. hmm, paljonko heit­tää fyf­feä sil­lä kertaa.

    Vastaa

    1. Tiedän monia kokoomus­laisia jot­ka äänes­tivät näis­sä vaaleis­sa Perus­suo­ma­laisia. Osa syy on tak­ti­nen äänestämi­nen, siis kam­meta SDP pois hal­li­tuk­ses­ta. Kokoomus sai ääniä myös ruotsinkielisiltä äänestäjiltä jot­ka eivät enään äänestä RKP:tä. KD taas saa uusia äänestäjiä kos­ka puheen­jo­hta­ja Sari Essayah ei ole uskon­nolli­nen fanaatikko vaan asialli­nen sovittelija

       Vastaa

40. Ei men­nyt vikaan. Jos luit lop­pu­un niin en arvostel­lut pelkästään Keskus­taa vaan myös vaalien toista suurhäviäjää. 

    Keskus­ta ei käytän­nössä koko vaa­likaut­e­na tehnyt muu­ta kuin puo­lus­tanut avo­hakkui­ta, vaik­ka tietävät että suurin osa suo­ma­lai­sista (89%) ei edes omista met­sää, mut­ta joutuu kat­so­maan noi­ta avo­hakkui­ta, ja mah­dol­lis­es­ti mak­samaan EU:lle kom­pen­saa­tio­ta puun liikakäytöstä. Met­sän­o­mis­ta­jien esi-isät ovat saa­neet met­sän­sä lah­jak­si val­ti­ol­ta 1500–1700-luvulla ja met­sien omis­tus siir­tyy pääosin per­imäl­lä, samo­jen suku­jen sisäl­lä, muut eivät met­sien tuo­toista pääse naut­ti­maan. Lah­jan anta­jan toivei­ta kan­nat­taisi kai joskus kuunnella? 

    Lisää ongelmia aiheut­taa sit­ten EU-komis­sio joka ei tyy­dy edes siihen että hakkui­ta pidet­täisi­in tas­apain­os­sa hiilin­ielui­hin näh­den, vaan pitäisi vielä ennal­lis­taa luon­non­ti­laan maap­in­ta-ala 1950-lukua edeltävälle tasolle, tämä on ilmeis­es­ti ihan selvää kuin pläkkiä Vihreille, mak­soi mitä mak­soi? Jos ennal­lis­t­a­mi­nen tehtäisi­in tiukimpi­en kri­tee­tien mukaan niin Helsin­ki jou­tu­isi ilmeis­es­ti purka­maan 1950-luvun jäl­keen raken­netut lähiöt? 

    Ruuan kohdal­la on fak­ta että ulko­mainen ruo­ka on edullisem­paa ainakin sel­l­aisi­na vuo­de­naikoina kun tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat korkeat. Kyl­lä kaup­po­jen sisäänos­ta­jat tietävät mil­lainen hin­taero on ulko­maisel­la ja suo­ma­laisel­la ruual­la, ja paljonko suo­ma­lainen kulut­ta­ja on valmis mak­samaan kun kaik­ki vain kallis­tuu. Suo­ma­lainen kulut­ta­ja ei myöskään halua että koti­maista ruokaa joka ei mene kau­pak­si Suomes­sa dumpataan ali­hin­taan kes­ki-Euroop­paan. Maanvil­jeli­jöi­den kuu­luisi miet­timään vakavasti mitä kan­natt­taa tuot­taa sel­l­aisi­na aikoina kun tuot­ta­mi­nen on kallista. 

    Ener­gian sekä lan­noit­tei­den saatavu­u­songel­mat ja siitä johtu­va korkea hin­ta on yksi merkit­tävä syy kalli­iseen ruokaan ja sen on aiheut­tanut tämä kuu­luisa sota joka on pysäyt­tänyt öljyn ja kaa­sun ja lan­noit­tei­den ym raa­ka-ainei­den tuon­nin Venäjältä. Asia ei muu­tu helpom­mak­si että iso­ja voimaloi­ta sul­je­taan vihreän siir­tymän takia ennenaikaises­ti niin että ener­gia pysyy kalli­ina. Se vihreä siir­tymä voisi ottaa aikalisän kunnes sota on ohi.

    Vastaa

    1. “Keskus­ta ei käytän­nössä koko vaa­likaut­e­na tehnyt muu­ta kuin puo­lus­tanut avohakkuita”

       Ei pidä paikkaansa, yksi­tyi­nen omis­tu­soikeus on Keskus­tan ohjen­uo­ra. R.Si. on men­nyt vipu­un, että Suo­mi muka joutuu mak­samaan hiilika­dos­ta kom­pen­saa­tioi­ta, vihrei­den pelot­te­lu­tak­ti­ikkaa. Sen tarkoituk­se­na on saa­da lisää ääniä vihreille. Puut­tuu enää Orpon mainit­se­mat heinäsirkat.

       “Maanvil­jeli­jöi­den kuu­luisi miet­timään vakavasti” Maanvil­jeli­jät eivät ole kasvi­huone­tuot­ta­jia. Ulko­mainen elin­tarvike on bulkkia, täyn­nä myrkkyjä sekä lait­toman työvoiman riistoa.

       “Met­sän­o­mis­ta­jien esi-isät ovat saa­neet met­sän­sä lah­jak­si val­ti­ol­ta 1500–1700-luvulla ja met­sien omis­tus siir­tyy pääosin per­imäl­lä, samo­jen suku­jen sisäl­lä, muut eivät met­sien tuo­toista pääse naut­ti­maan. Lah­jan anta­jan toivei­ta kan­nat­taisi kai joskus kuunnella? ”

       Muis­tut­taa epäi­lyt­tävästi erään itäpuolel­lamme ole­van val­tio­jo­hdon retori­ikkaa. Kyl­lä met­sät on mak­set­tu mon­een ker­taan per­in­tövero­jen ja kaksinker­taisen vero­tuk­sen kautta.

       Vastaa

       1. Aikanaan yksi­ty­is­met­säla­ki puut­tui voimakkaasti omis­tu­soikeu­teen kiletämäl­lä met­sien lyht­näköisen hyö­dyn­tämisen. Mikä on keskus­tan suhde tuo­hon laki­in nytkyisin?

       2. Eemil mihin perus­tuu väit­teesi että Ulko­mainen elin­tarvikkeet ovat bulkkia, täyn­nä myrkkyjä sekä lait­toman työvoiman riis­toa? Onko sin­ul­la Eemil mitään konkreet­tista näyt­töä siitä että Suomes­sa myy­ty ulko­maalainen elin­tarvike olisi syömä kelvo­ton­ta tai se olisi pääasi­as­sa tuotet­tu riis­to työvoimal­la? Juotko Eemil esimerkik­si kahvia? Oletko koskaan ajatel­lut että kahvi on ulko­maalaista tuon­ti tavaraa ja oletko ajatel­lut mil­laises­sa työym­päristössä kahvin poim­i­jat elävät ja työskentelevät?

       3. Voitko Eemil ker­toa mik­si Keskus­tan puheen­jo­hta­ja epäon­nis­tui puo­lus­ta­maan yksi­ty­isiä met­sän­o­mis­ta­jia EU:n ennal­lis­tamis­päätök­sessä ja tak­sono­mi­as­sa? Muis­telisin että se oli kokooomus joka teki näistäkin teemoista ensim­mäisenä välikysymyk­sen. Mitä Keskus­ta vas­tasi hal­li­tuk­sis­sa yhdessä vihrei­den kanssa? Eemil, Keskus­ta saa mut näi­den vaalien jäl­keen syyt­tää vain itseään. Se olisi voin­ut kaataa hal­li­tuk­sen jo viimeistään 2021. Vaik­ka Venäjä olisi hyökän­nyt Ukrainaan olisi Suomes­sa ollut toim­inta kykyi­nen hal­li­tus viemässä Suomen NATOon.

41. Osmolle kom­ment­ti­na että näin Kokoomuk­sen jäse­nenä voin sanoa etten pitänyt Pet­ter­iä kovinkaan val­ovoimaise­na puheen­jo­hta­jana vaa­likau­den aikana mut­ta kun olen seu­ran­nut kokoomuk­sen jäse­nenä puolue johdon työsken­te­lyä se on tii­mi toisin kuin yhden ihmisen show (kuten on PS (Purra) ja SDP (Marin).).Kokoomus on moni kär­ki ohjus joka lähet­tää vaali­pa­neelei­hin, TV-stu­dioon ja radioon ajanko­hdast riip­puen mil­loin vara­puheen­jo­hta­jat ja eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­jan ja myös puolueen puheen­jo­hta­jan sekä tarvit­taes­sa puolue­si­h­teerin. Vihrei­den kan­nat­taisi ottaa monikär­ki ohjus käyt­töön. Lähet­täkää vaali­pa­neelei­hin, TV-stu­dioon ja radioon vara­puheen­jo­hta­jat ja eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­jan ja myös puolueen puheenjohtajan.Heidän osaami­nen pitää olla kohdal­la mis­tä aiheesta puhutaan. Kokoomus korosti tässä velka+korko teema myös VM:n ja Suomen Pankin ennustei­ta joi­ta SDP ja Vasem­mis­toli­it­to pyr­ki kyseenalais­ta­maan ja juuri sen takia Kokoomus lähet­tää A‑Studioon esim vpj Val­tosen tai eduskun­taryh­män pj Mykkäsen jos kyseessä on talous keskustelu kun taas Ulkopoli­ti­ikan asiois­sa Kokoomus val­it­see vpj Häkkäsen keskustele­maan Natos­ta. Kokoomuk­sen tii­mi toimii ja se takaa kokoomuk­selle vaalivoiton (eurovaalit 2019, kun­tavaalit 2021 ja alue­vaalit 2022 ja nyt eduskun­tavaalit 2023)

    Vastaa

42. Entä jos, koko vihreän puolueen perus­t­a­mi­nen oli alun alka­en virhe. Muis­tan hyvin miten seurasin 80-luvun alus­sa raikas­ta oras­tavaa vihreää liiket­tä, joka tun­tui todel­la raikkaal­ta tuulelta, kun 70-luvul­la tunkkainen tais­to­laisu­us oli kaa­pan­nut kult­tuuripi­ir­it hal­tu­un­sa. Muis­taak­seni vihreän poli­it­tisen liik­keen perus­tamista vas­tustet­ti­in myös vihrei­den sisäl­lä? Oli­vatko vas­tus­ta­jat oike­as­sa? Onko käynyt nyt niin, että poli­it­ti­nen val­ta on “kor­rup­toin­ut” varsinkin nuorem­man väen. Minus­ta ainakin nykyi­nen vihreä eli­it­ti on omak­sunut nuo van­hat tais­to­laiset menet­te­ly­ta­vat. Viheis­sä val­it­see mielestäni voimakkaana “woke-ajat­telu, jos­sa tais­to­lais­ten tapaan “tarkoi­tus pyhit­tää keinot” (esim rydman-tapaus).

    Tuol­la turve-keskustelus­sa käsitelti­in ilmas­ton­muu­tos­ta , ja osal­lis­tu­in siihen pam­fletin “tule­vaisu­u­den lyhyt his­to­ria” poh­jal­ta. Pam­fletin kir­joit­ta­jien näke­myk­set kestivät hyvin tuos­sa keskustelus­sa, joten kir­joit­ta­jil­la lie­nee vah­vaa tietoa ja ymmär­rystä maail­man­menos­ta. Tästä vihreän liik­keen poli­ti­soi­tu­mis­es­ta he lausu­vat sivul­la 26 seu­raavaa (tilan­nekat­saus­ta vuo­den 2042 näkökulmasta) :

    “Todel­lisen muu­tok­sen aikaansaamisek­si olisi tarvit­tu vihreitä
    kansalaisjär­jestöjä ker­tomaan fak­to­ja ilman poli­it­tisia tavoit­tei­ta. Mut­ta kun tuon tehtävän oli­vat omi­neet vihreät poli­itikot, sotkeu­tui luon­non­suo­jelu poli­it­tisen pelin syöverei­hin. Moraa­lika­to ja itsekkyys kasvoivat poli­it­tises­sa elämässä puolueken­tän laidas­ta toiseen. Kun tuo sama vit­saus rapaut­ti jour­nal­istienkin maail­maa niin, että val­lan vahtikoirista tuli puudelei­ta, ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­semisek­si tarvit­ta­vat toimen­piteet vesit­tyivät. Uskot­ti­in, että läm­pöti­la saataisi­in jäämään alle kah­den asteen, jos vain kaik­ki ihmiset ryhty­i­sivät kasvis­syöjik­si ja alka­isi­vat kier­rät­tää tavaroitaan. Sinän­sä hyviä asioi­ta, mut­ta näin itse ongel­ma karnevalisoitiin.”

    En tarkoi­ta, että vihreä puolue tulisi nyt lakkaut­taa, mut­ta näen, että nykyisen vihreän liik­keen ongel­mat ovat samat kuin Keskustapuolueen. Molem­mat ovat uno­hta­neet juuren­sa. Kepu alki­o­laisu­u­den, ja vihreät luonnonsuojelun.

    Minus­ta tun­tui, että Ohisa­lo olisi aivan viime metreil­lä oival­tanut asian, sil­lä hän nos­ti use­asti esi­in bio­di­ver­si­teetin isona ongel­mana. Se on sitä luon­non­suo­jelua, mut­ta itse puolue touhuaa hiilin­ielu­jen paris­sa, joil­la ilmas­to-ongel­maa ei ratkaista. Tuon jo ennen koron­aa kir­joitet­tun pam­fletin mukaan
    ilmas­to-ongel­man ratkaisu on vety­taloudessa. Se on ain­oa tiedos­sa ole­va tapa luop­ua fos­i­ilin poltos­ta. Rahaa­han se vaatii ja paljon.

    Vastaa

    1. Jos Keskus­ta olisi keskit­tynyt pelkästään alki­o­laisu­u­teen niin Keskus­ta olisi ajat sit­ten kadon­nut poli­it­tiselta kar­tal­ta ja tilalle olisi tul­lut SMP. Jos 1980-luvun lop­ul­la ei oltaisi­in perustet­tu Vihreää liit­toa olisi jäl­jelle jäänyt vain Kir­java­puolue (Ekovihreät). Molem­mat vai­h­toe­hdot hajo­si­vat ja pois­tu­i­v­at poli­it­tiselta kartalta

       Vastaa

43. Tänään oli Savon Sanomis­sa vihrei­den ehdokkaan mielipi­dekir­joi­tus. Aika hyvää ana­lyysiä: “Luon­non­suo­jelua tai kestävää yhteiskun­taa ei edis­tä se, että vaatii mah­dot­to­mia, aiheut­taa ihmisille huol­ta ja pelkoa”

    Vastaa

44. R.So:“Onko sin­ul­la Eemil mitään konkreet­tista näyt­töä siitä että Suomes­sa myy­ty ulko­maalainen elin­tarvike olisi syömä kelvo­ton­ta tai se olisi pääasi­as­sa tuotet­tu riis­to työvoimalla? ”

    On. Esim. ulko­mail­la vil­ja pakko­tuleen­nute­taan gly­fos­aatil­la. Tuotan­toeläimille syötetään ruokaa, johon on var­muu­den vuok­si lisät­ty antubioot­te­ja. Kasvis- ja tuho­lais­myrkky­jen käyt­tö on moninker­taista Suomeen ver­rat­tuna kuuman ilmas­ton ja kuiv­u­u­den vuoksi.

    Tiedät, että näistä on vaikea saa­da tilastoja,koska vaa­dit todisteita:

    https://ulkopolitiikka.fi/lehti/4–2015/moderni-orjuus-kukoistaa-euroopassa/

    Vastaa

    1. Eemil, voitko olla rehelli­nen itselle­si ja muil­lle ja esitä edes joku data jos­sa Suomes­sa myy­ty ulko­maalainen elin­tarvike olisi syömä kelvo­ton­ta jos­sa olisi käytet­ty gly­fos­aa­tia antubioot­te­ja tai mui­ta kasvis- ja tuho­lais­myrkkyjä! Mik­si et vaivau­tunut etsimään mitään tutkimusti­etoa tämän väit­teesi poh­jal­ta että Suomes­sa myy­dyn ulko­maalaisen ruuas­sa olisi noi­ta lisäainei­ta? Tuo Etelä-Euroopan paperit­tomien siir­to­lais­ten kohtelu ei siis sin­un mielestäsi Eemil poikkea Suomes­sa asu­vien paperit­tomien siir­to­lais­ten kohtelus­ta? Onko sin­ul­la Eemil joku pakkomiele syyt­tää kaik­ista asioista ulko­mai­ta? Et edelleenkään halua myän­tää että jotkut asi­at tehdään ulko­mail­la itse asi­as­sa elin­tarvikealal­la parem­min kuin Suomen elin­tarvike sek­tori tekee täl­lä het­kel­lä. Otat esimerkin Etelä-Euroopan pimeästä työvoimas­ta mut­ta et näe että Suomes­sa on myös pimeää työvoimaa tosin eri aloil­la kuin maat­alous mut­ta kuitenkin pimeää työvoimaa Suomes­sa on yhtä lail­la kuin muual­la Euroopassa

       Vastaa

       1. R.S:” yhtä lail­la kuin muual­la Euroopassa”

          Ei kyl­lä todel­lakaan ole samas­sa määrin. Suo­mi on yksi maail­man vähiten kor­rup­toituneista maista. Pimeän työvoiman käyt­tämi­nen mah­dol­lis­tuu virkami­esten ja valvovien vira­nomais­ten lahjon­nal­la. Samoin suo­ma­laiset vira­nomaisti­etokan­nat ovat kat­tavampia kuin eteläisen Euroopan vastaavat.

          “tutkimusti­etoa tämän väit­teesi ” Ei tämä ole mikään mutu­väite vaan yleis­es­ti tiedet­ty faka­ta. Mik­si Somani ei esitä tilas­to­ja kyseisen fak­tan kumoamiseksi.

          Tsekkaa tämä

          https://www.farmit.net/kasvinviljely/2020/10/22/kasvinsuojeluaineiden-maatalouskaytto-suomessa-laskussa

          Mie­lenki­itoista on havai­ta Tan­skan, Nor­jan ja Ital­ian luvut. Ne eivät käytä kasvin­suo­jelu­ainei­ta lainkaan. hmmm, herää epäilys tilas­ton luotettavuudesta .

          “Arvi­ol­ta kol­ma­sosa maail­man antibiooteista käytetään ihmisille. Lopuil­la eli kahdel­la kol­ma­sos­al­la lääk­itään tuotantoeläimiä.
          Suomes­sa tilanne on täysin toinen. Meil­lä antibioot­te­ja kuluu vuosit­tain eläimil­lä noin 10 ton­nia ja ihmisil­lä noin 40 tonnia.
          Näin ker­too Apteekkari-lehti jouluku­un numerossaan.
          Lehden haas­tat­tele­ma eläin­lääkäri Katari­ina Kivi­lahti-Mäntylä Fimeas­ta ker­too ole­vansa kyl­lästynyt luke­maan uutisia, joiden mukaan antibioot­tire­sistenssin pääsyy on antibioot­tien käyt­tö eläimillä.”

          “On turhaut­tavaa, että Suomen poikkeuk­sel­lisen hyvää tilan­net­ta ei huomioi­da, vaan tois­te­taan globaalia tilan­net­ta. Mikro­bilääkkei­den käyt­tö tuotan­toeläimil­lä on Suomes­sa erit­täin maltil­lista ja hal­lit­tua”, hän sanoo.”

          On yllät­tävää, että täl­lainen ter­veyt­tä uhkaa­va kehi­tys on pan­elis­teille tui­ki tun­tem­aton. Antibioot­tien ennal­ta ehkäi­sevä käyt­tö pitää tuotan­toeläimet ter­veinä. Ei tule pain­oa laske­via sairauk­sia ja eläin­lääkäriku­lut pysyvät aisois­sa. Tilan tuot­to para­nee. Ja ennen kaikkea ruo­ka on län­si­maisille halpaa.

          Rahaa ei kan­na­ta haaska­ta ruokaan kun on niin paljon muu­ta viihty­isää kulutettavaa.

       2. Eemilil­lä on kyl­lä aika ruusuinen kuva Suomen maat­alouden “puh­taud­es­ta”. Kun muual­la EU:ssa pölyt­täjiä tap­pa­vat kasvin­suo­jelu­aineet on kiel­let­ty pölyt­täjien suio­jalemisek­si, Suomes­sa niitä yhä surut­ta käytetään “poikkeuslupi­en” turvin.

    2. Ihmette­len Eemil kovasti sin­un asen­net­tasi että siihen että muis­sa Euroopan mais­sa tehtäisi­in jatku­vasti tilas­to­jen manip­u­loin­tia. Vetoat Eemil aina johonkin muuhun tekosyy­hyn Suomen kohdal­la: Suo­mi on maail­man vähiten kor­rup­tioitunein maa jne ja tämän takia Suomes­sa ei ole pimeää työvoimaa jne. Eemilille vain konkreet­ti­nen huo­mau­tus että Suomes­sa on raken­nusalal­la paljon pimeää työvoimaa. Samoin rav­in­to­la aloil­la. Myös Tan­s­ka ja Nor­ja ovat vähiten kor­rup­tioitunei­ta mai­ta maail­mas­sa ja jostain syys­tä Eemil uskot että hei­dän vil­pit­tömyy­del­lä ei ole poh­jaa ja senkin on keinotekoista kos­ka epäilit että ne ovat jostain syys­tä manip­u­loi­neet tilas­to­ja? Ital­ian kohdal­la uskon että täl­läistä manip­u­loin­tia on kos­ka Italia on hyvin kor­rup­tioitunut maa ei epäilystäkään. Mut­ta Nor­ja ja Tan­s­ka? Mik­si ne muka manip­u­loisi tilastoja?

       Vastaa

       1. Pimeätä työvoimaa on myös maataloudessa.

       2. R.S:“Mutta Nor­ja ja Tan­s­ka? Mik­si ne muka manip­u­loisi tilastoja?”

          Tan­skan halut­to­muus ilmoit­taa kasvin­suo­jelu­ainei­den käytöstään juon­taa juuren­sa Tan­skan vah­vaan ruokavi­en­ti­in. Ei halu­ta imago­hait­to­ja , jos käyt­töti­las­tot ovat suurehko­ja. Nor­ja ei kuu­lu EU:iin.
          “Suomes­sa on raken­nusalal­la paljon pimeää työvoimaa. ” Voisi kysyä mik­si Somani ei esitä tilas­to­ja. Suomen vähäi­nen kor­rup­tio vaikut­taa ilman muu­ta siihen, että laiton­ta työvoimaa on meil­lä vähän . Maat­aloudessa äärim­mäisen vähän, sil­lä har­vaan asu­tul­la maaseudul­la laiton työvoima pistäisi virkami­esten silmään helpom­min kuin ruuhkaises­sa Helsingissä.

          Ihmette­len miten raken­nusvir­moil­la Helsingis­sä on varaa teet­tää töitä sun­nun­taisin ? Aamukasil­ta työt ovat jo täy­dessä käyn­nis­sä. Miten SAK:n yli­työko­r­vauk­set ja sun­nun­tail­isät tule­vat mak­su­un ? Täy­tyy olla jär­jet­tömän kalli­ita rakennusneliöitä.

          O.S. mainit­si Suomes­sakin esi­in­tyvää pölyt­täjäka­toa. Ja tietenkin se on vain ja yksin maat­alouden syy. USA:ssa ongel­ma on paljon pidem­mäl­lä. Siel­lä on lanseer­at­tu uusi palvelu. Far­mari voi vuokra­ta rekkakuor­mallisen pölyt­täjäme­hiläisiä ran­chilleen. Sopii Amerikkaan, ympäristöon­gel­maan vas­tataan kehit­tämäl­lä uusi bisnes.

          Kyseinen ongel­ma juon­taa juuren­sa uuden maail­man vah­vas­ta keskit­tymis­es­tä kaupunkei­hin ja busi­nesve­tois­es­ta maanvil­jelystä. Ruokaa ei tuote­ta ympäristön kanssa sopu­soin­nus­sa vaan sitä äärim­mäis­es­ti kuor­mit­taen. Voiton tavoit­telu ja kasvu on määräävin tekijä.

          Samaa virt­tä veis­taan Suomes­sakin. Ruo­ka on liian kallista ja sitä tue­taan . Pitäisi tuot­taa markki­na­t­alouden ehdoil­la. Ruuan tuotan­toa pitää ver­ra­ta hoiva­palvelui­hin . Mitä enem­män hoivakon­ser­nit tahkoa­vat voit­to­ja, sitä huonom­paa on hoidon laatu. 

          Sama on ruuan tuotan­nos­sa. Pel­toa , kar­jaa, ympristöä pitää hyö­dyn­tää kestävän kehi­tyk­sen keinoin. Suuret eläinyk­siköt, tilakoot, koneet ja kiire eivät ole ruuan tuotan­non laat­ua. Ne ovat voiton maksimointia.

          Kaupungeis­sakin pitäisi ympäristöä suun­nitel­la pölyt­täjien ehdoil­la. Niit­tymäiset ruo­hikkoalueet, yli­ti­hei­den met­sälöi­den har­ven­nus , kehätei­den ja luiskien millin sänget pidem­mik­si ‚monokult­tuurikasvus­toon usei­ta kasvi­la­je­ja jne.

    3. En epäile ollenkaan etteikö tor­jun­ta ainei­den käyt­tö lisäisi ter­vey­del­lisiä hait­to­ja. Päin­vas­toin. Voitko ker­toa mitä tarkoi­tat muu­ta viihty­isää kulutet­tavaa lauseel­la? Onko sin­ul­la jotain konkreet­tista esimerkke­jä muu­ta kuin elin­tarvikkeet? Joiden hin­ta on täl­lä het­kel­lä hyvin kallista kos­ka Suomes­sa ja län­si­mais­sa on vain yksinker­tais­es­ti korkea Inflaatio

       Vastaa

    4. Eemil et mis­sään vai­heessa esit­tänyt todis­tei­ta että Tan­s­ka ja Nor­ja manip­u­loi­vat tilas­to­ja tote­sit että kyseessä on ima­go kam­pan­ja kos­ka Tan­s­ka on merkit­tävä ruuan­vi­en­ti maa. Tämä ei tarkoi­ta että tan­skalainen ruo­ka olisi syö­ma kelvo­ton­ta. Vaik­ka Nor­ja ei kuu­lu EU:hun se kuu­luu Euroopan talousalueeseen ja Nor­jan on nou­datet­ta­va kaikkia EU:n maat­alous direk­ti­ive­jä jot­ta sen elin­tarvike sek­to­ril­la on mah­dol­lisu­us viedä elin­tarvikkei­ta EU maihin.Poikkeuksena on Sveit­si joka ei kuu­lu edes Euroopan talousalueeseen. Eemil sin­ul­la on yksinkerais­es­ti kateus muiden Euroopan maid­en hyvään ruokavi­en­ti strate­giaan joka taas Suomelta puut­tuu kokon­aan. Syyl­listämi­nen mui­ta mai­ta jopa Tan­skaa ja Nor­jaa on näin ollen hyvä esimerk­ki siitä että ongel­mat ovatkin ulko­mail­la ei koti­maas­sa kos­ka Suomen ruokavi­en­ti on min­i­maal­lisen pien­tä ver­rat­tuna Nor­jaan ja Tanskaan.

       Vastaa

    5. Eemil jos ruokaa ei tuote­ta markki­na­t­alouden ehdoil­la ja sitä pitäisi tuot­taa kuten hoiva­palvelui­ja olisi suo­ma­lainen maat­alous ajat sit­ten sosial­isoitu kol­hoosi maat­aloudek­si vasem­mis­ton toimes­ta . Onnek­si näin ei tehty Suomes­sa. Kuubas­sa näin on tehnyt en usko Eemil että kuubal­ainen talon­poi­ka olisi vapaa päät­tämään mitä hän vil­jelee ja mil­lä hinnalla.

       Vastaa

    6. Uskotko Eemil tosi­aan että Suomes­sa maaseudun työvoima olisi pelkästään koti­maisen työvoiman käsis­sä? Muis­tan hyvin vuo­den 2020 kun COVIDin takia maat­alous kär­si työvoima­pu­las­ta kos­ka rajat oli kiin­ni. Kepu­lainen Maat­alous­min­is­teri Antti Kurvi­nen jopa ajoi poikkeus lupia jot­ta ulko­maalainen kausi­työvoima saisi poikkeuslu­van tul­la Suomeen.

       Vastaa

    7. Rav­in­toloiden pimeä työvoima on pääasi­as­sa etnis­ten rav­in­toloiden kohdal­la kos­ka omis­tus on ulko­maalais­ten käsis­sä. Työvoiman han­k­in­ta ulko­mail­ta täl­lä alal­la yleistä. eteläi­nen Suo­mi (Uusi­maan+ Varsi­nais-Suo­mi) ei pär­jää yhtä tun­tia ilman ulko­maalaista työvoimaa. Pääkaupunkiseudun ja Tam­pereen seudun julki­nen liikenne olisi jumis­sa ilman ulko­maalaista työvoimaa. Olen tul­lut siihen näkökul­maan ettei HSL pyöritä joukkoli­iken­net­tä vaan todel­lisu­udessa AKT.

       Vastaa

45. O.S:“Aikanaan yksi­ty­is­met­säla­ki puut­tui voimakkaasti omis­tu­soikeu­teen kiletämäl­lä met­sien lyht­näköisen hyö­dyn­tämisen. Mikä on keskus­tan suhde tuo­hon laki­in nytkyisin?”

    Met­säla­ki 12.12. 1996

    Lain tarkoi­tus

    Tämän lain tarkoituk­se­na on edis­tää met­sien taloudel­lis­es­ti, ekol­o­gis­es­ti ja sosi­aalis­es­ti kestävää hoitoa ja käyt­töä siten, että met­sät anta­vat kestävästi hyvän tuo­ton samal­la, kun niiden biologi­nen mon­imuo­toisu­us säilytetään.

    Tämä met­sälain tarkoi­tus tiivistää oleel­lisen. Suomen met­siä käytetään kestävästi, mikä on keskus­tan yksiselit­teinen kannanotto.

    Vastaa

    1. Minä tarkoitin yksi­ty­is­met­sälakia noin sata vuot­ta sit­ten, jol­loin laki­in kir­joitet­ti­in vaa­timus hakkuiden jäl­keen istut­taa metsää.

       Vastaa

       1. Juuri näin, met­sänis­tu­tusvelvoite on edelleen voimas­sa. Cityläisille met­sän­hoito tun­tuu ole­van aivan tekemätön paik­ka. Jokaisel­la met­sä­plän­til­lä on omis­ta­jan met­säalan ammat­ti­laisen tekemä metsänhoitosuunnitelma. 

          Koko Suo­mi on jaet­tu Met­sän­hoitoy­hdis­tyk­si­in, jot­ka myyvät asiantun­ti­japalvelui­ta. Lisäk­si met­sän­o­mis­ta­jat mak­sa­vat paikallisen yhdis­tyk­sen jäsen­mak­sua. Met­sän­o­mis­ta­jat ‑jär­jestön jäsen­mak­su koos­t­uu kahdes­ta osu­ud­es­ta: paikallisen Met­sän­hoitoy­hdis­tyk­sen osu­ud­es­ta ja Maa- ja met­sä­talous­tuot­ta­jain Keskus­li­iton (MTK:n) edunvalvontamaksusta.
          Met­sän­hoitoy­hdis­tyk­sen jäsen­mak­su on hehtaarien mukaan por­rastet­tu tasamak­su, jon­ka suu­ru­u­den päät­tää vuosit­tain yhdis­tyk­sen val­tu­us­to. MTK:n edun­valvon­ta­mak­su on 20 euroa (v. 2022).

          Alla MHY:n tar­jous met­sä­su­un­nitel­mas­ta, jos­ta eri­lais­ten pain­o­tusten mahdollisuuden:
          “Kiin­nos­taako sin­ua hoitaa met­sääsi moni­tavoit­teis­es­ti taloudelli­nen hyö­ty ja luon­toar­vot huomioiden? Vai halu­atko hoitaa osan kuvioista riis­taa ajatellen tai eri-ikäis­rak­en­teisen met­sänkas­vatuk­sen peri­aat­tein? Voit tila­ta met­sä­su­un­nitel­man eri­laisin pain­o­tuksin juuri omien tavoit­tei­desi mukaan.”

          Suomes­sa on käytössä kak­si met­säser­ti­fioin­ti­jär­jestelmää: PEFC ja FSC®, siis laatu­jär­jestelmiä. Met­säser­ti­fioin­ti osoit­taa puupo­h­jais­ten tuot­tei­den käyt­täjille, että tuot­teis­sa käytet­ty raa­ka-aine on tuotet­tu vas­tu­ullis­es­ti ja kestävästi. Suo­ma­lai­sista puus­ta valmis­te­tu­ista tuot­teista val­taosa viedään mai­hin, jois­sa kulut­ta­jat eivät tunne suo­ma­laisia met­siä ja met­sän­hoitoa. Ser­ti­fioin­nin avul­la heille ker­ro­taan, että met­sä­taloudessamme on otet­tu huomioon taloudelli­nen, sosi­aa­li­nen ja ekologi­nen kestävyys. Koko maail­man met­sistä noin 10 pros­ent­tia on ser­ti­fioitu. Ser­ti­fioin­ti paran­taa puu­tuot­tei­den kysyn­tää maail­mal­la ja sitä kaut­ta lisää puun kysyn­tää koti­maas­sa. PEFC-ser­ti­fioitu­jen met­sien osu­us on 92,6 %. Siis suurin osa met­sistämme on ser­ti­fioitu jom­mal­la kum­mal­la järjestelmällä.

          Met­säkeskus valvoo met­sälakien nou­dat­tamista. Met­sälain valvon­ta perus­tuu ennen hakku­u­ta Met­säkeskuk­selle toimitet­tavi­in met­sänkäyt­töil­moituk­si­in sekä hakku­un jäl­keen tehtävi­in tarkas­tuk­si­in. Hakkuiden valvon­nan päähuomio kohdis­tuu eri­tyisen tärkei­den elinympäristö­jen sekä uhanalais­ten lajien ja elinympäristö­jen huomioon ottamiseen hakkuis­sa. Lisäk­si seu­rataan uud­is­tushakkuiden jälkeistä uuden puus­ton aikaansaamista. 

          Kestävän met­sä­talouden rahoi­tus­lain (kemera) han­kkeista Met­säkeskus tekee päätök­set tuen myön­tämis­es­tä sekä valvoo rahoi­tuse­hto­jen mukaista töi­den toteu­tus­ta ja hoito- ja kun­nos­s­api­tovelvoit­teen täyttämistä. 

          Sum­ma sum­marum, yksit­täi­nen met­sän­o­mis­ta­ja ei voi ryöstöhaka­ta met­siään ja avo­hakku­un jäl­keen seu­raa istutus. 

          Kaupunkei­hin esim. Helsinki­in antaisin vinkin. Per­atkaa luon­non­ti­lai­sista puis­toista räsikköi­nen alikasvus­to, har­ven­takaa yli­ti­heät koh­dat, varmis­takaa latvus­to­jen tasamit­taisu­us. Tästä seu­raa tehos­tunut hiilen sidon­ta , parem­pi virk­istyskäyt­tö, met­sä­mar­jo­jen run­sas­tu­mi­nen, run­sas­tunut lin­tu­la­jien kir­jo. Sit­ten vielä lisämet­si­tyk­selle olisi oivia kohtei­ta. On usei­ta sel­l­aisia käyt­tämät­tömiä maapo­hjia risteysaluei­den väli­maas­tois­sa, sähkölin­jo­jen lie­vealueil­la (kun­han puus­to ei uhkaa lin­jo­ja) , teol­lisu­usaluei­den tuot­tavaan toim­intaan kel­paa­mat­to­mia ton­tikul­mia jne. 

          Kaupun­gin puu­tarhuri teet­tämään maas­to­työ alan opiske­li­joil­la kesä­työ­paikas­sa (ei mak­sa paljon) ja toteu­tus kansalaistalkoil­la. Onhan se nyt paljon hyödyl­lisem­pää hyötyli­ikkua kuin cross­fi­ta­ta kuntosaleilla.

       2. Nythän on kysymys siitä että viime vuosien luvut puiden kaa­dos­ta ovat huo­mat­tavasti korkeam­mat kuin n 5 vuot­ta sit­ten. Tämä on se liikako­r­juu ja jos se jää väli­aikaisek­si ilmiök­si niin ei se hait­taa niin paljon kos­ka uut­ta puu­ta­han on istutet­tu, mut­ta jos se liikako­r­juu kas­vaa vielä tästä niin jotain pelisään­töjä ale­taan tarvi­ta että saadaan met­sän käyt­tö kestävälle tasolle. Jos Suo­mi joutuu mak­samaan EU:lle sakko­ja niin kuka maksaa? 

          Olen lukenut että puun kysyn­tä on nyt niin suur­ta että tukkipu­u­ta menee läm­mi­tyskat­tiloi­hin, niin jos pitää pri­or­isoi­da niin ensin käytet­tävä met­sää koti­maisi­in tarpeisi­in, sit­ten kiinalais­ten vessapapereihin.

    2. Eemilin sin­un esit­täm­si Met­säla­ki vuodelta 1996 on eri laki kuin Soin­in­vaaran tarkoit­ta­ma laki. Fin­lex­istä löy­tyi Yksi­ty­is­met­säla­ki vuodelta 1967 joka kumosi vuon­na 1886 sääde­tyn met­sälain . Osmo tarkoit­ti var­maan vuon­na 1967 säädet­tyä lakia joka kumosi vuo­den 1886 lain? 

       Tässä olisi linkit kyseisi­in lakii https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1967/19670412 (Yksi­ty­is­met­säla­ki 1967) 

       https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093 (Met­säla­ki 1996)

       Vastaa

46. O.S:“Suomessa niitä yhä surut­ta käytetään “poikkeuslupi­en” turvin.”

    Neonikoti­noi­di­en yhteyt­tä pölyt­täjäka­toon ei ole todis­tet­tu tutkimuksin. Kylväessäni neonikoti­noidel­la päällystet­tyjä rypsin­siemeniä, niin ne peit­tyvät maan alle. Yhdenkään pölyt­täjän en ole näh­nyt kaivau­tu­van maan alle niitä siemeniä imeskelemään.

    Puin­nin jäl­keen pel­to kyn­netään, jol­loin pin­tak­er­ros kään­tyy pin­nan alle 20 sentin syvyy­teen. Mis­sään vai­heessa siemen ei ole ilman kanssa tekemisissä.

    Eri asia on, jos neonikoti­noideil­la ruiskute­taan kasvus­toa. Väit­tääkö O.S, että muis­sa mais­sa ei käytetä kyseistä ainet­ta. Käyt­tömäärät ovat Suomes­sa ratkai­sev­asti pienem­piä ver­rat­tuna kuuman ilmas­ton maihin.

    Vastaa

    1. Ne ovat vesil­iukoisia. Niistä sin­un siemenistäsi val­uu vesistöi­in kyseisiä myrkkyjä, ja pää­tyvät sitä kaut­ta pölyt­täjien elimistöön.

       Vastaa