HSL haluaa periä räikeää ylihintaa lyhyistä ratikkamatkoista

HSL esit­tää, että parin pysäkin ratikka­matkas­ta tehdään yhtä kallis kuin matkas­ta Vuosaares­ta Siun­tioon. Tämän väitetään vähen­tävän auton kyyt­töä seudul­la ja Helsinki­in autol­la tehtyjä työmatkoja.

Työ­mat­ka-autoilun vähen­e­m­i­nen ei ole mitenkään var­maa. Se on mallinnet­tu vain hin­ta­jous­ton avul­la. Helsinki­in suun­tau­tu­via työ­matko­ja on rajoitet­tu 50 vuo­den ajan rajoit­ta­mal­la työ­matko­ja palvele­via parkkipaikko­ja. Jos Vir­ta­nen luop­uu autos­ta, hänen paikkansa siir­tyy Lah­tiselle eikä liikenne vähene.

On ymmär­ret­tävää, että halu­taan laskea pitkien matko­jen kus­tan­nuk­sia — tosin HSL:kin sanoo arvios­saan, että tämä johtaa piden­tyvi­in matkoi­hin yhdyskun­tarak­en­teen hajotes­sa, mut­ta mik­si ihmeessä tämä edel­lyt­tää, että korote­taan parin pysäkin ratikka­matko­jen kustannuksia. 

Lyhyi­den ratikka­matko­jen hin­nan nousua perustel­laan sil­lä, että muuten HSL:n ohjeena toimi­va lip­pusub­ven­tion osu­us nousisi yli 50 pros­entin. Se nousee kehyskun­nis­sa huo­mat­tavasti yli, eikä noi­ta kun­tia lohdu­ta, että Helsin­gin sub­ven­tio las­kee selvästi alle.

Suos­tu­vatko Ker­a­va, Tuusu­la ja Sipoo korot­ta­maan mak­su­jaan HSL:lle huo­mat­tavasti? Tuusu­las­sa on väläytet­ty eroa HSL:stä, jos näin tehdään, ja kauhis­tunei­ta ollaan myös Kirkkonummella.

Helsin­gin kan­takaupun­gin toimivu­us on huo­mat­tavasti ratikoista kiin­ni. Kun HSL hin­noit­telee lyhyet ratikka­matkat ulos, se vau­ri­oit­taa kaupunkia pahasti. Helsingis­sä jopa kokoomus halu­aisi tukea sisäisen liiken­teen lipun­hin­to­ja enem­män. Miten se olisi muil­ta kun­nil­ta pois, jos näin tehtäisiin?

Kaupun­gin idea on run­sas palve­lu­tar­jon­ta. Se muut­tuu vähem­män run­saak­si, jos käytössä ovat vain käve­ly­matkan päässä ole­vat palvelut

Ratik­ka on kallis kulkuneu­vo kilo­metriä kohden las­ket­tuna, mut­ta yhtä nousua kohden las­ket­tuna hal­pa, kos­ka matkat ovat lyhy­itä. Yhden nousun kus­tan­nus on 1,30 euroa. Tätä vas­ten 3,5 euron lipun­hin­ta on lail­lisu­u­den rajoil­la ­– tarkoi­tan tässä lakia määräävästä markkina-asemasta.

Voi hyvinkin olla, että kaavail­tu hin­ta ylit­tää voiton­mak­si­moin­tip­is­teen, siis vähen­tää lip­putu­lo­ja. Ratikkalipun hin­ta on jo nous­sut merkit­tävästi ja ratikoiden käyt­tö on vähen­tynyt 30 %, paljon enem­män kuin muun joukkoliikenteen.

Vaik­ka jo tehdyt hin­nanko­ro­tuk­set ovat vähen­täneet ratikka­matko­ja ”vain” 30% ja vaik­ka osa siitä on koro­nan aiheut­ta­maa, ratikkalip­pu­jen tulot ovat toden­näköis­es­ti alen­tuneet enem­män. Kas­va­va osa jäl­jelle jäävistä ratikka­matkus­ta­jista on vai­h­tomatkus­ta­jia, jot­ka tule­vat vaik­ka junal­la rautatiease­malle ja jatka­vat ratikalla. He eivät mak­sa ratikka­matkas­ta mitään, joten ei kohon­nut hin­ta hei­dän matko­jaan ole vähen­tänyt. Ratikan kohotet­tua mak­sua mak­samaan joutunei­den määrä lie­nee vähen­tynyt enem­män kuin tuo 30 %.

Kos­ka Helsinki­in suun­tau­tu­vat matkat ovat vähen­tyneet selvästi vähem­män kuin ratikka­matkat, on selvää, että myös nuo ratikkaan vai­h­ta­vat ovat vähen­tyneet vähem­män kuin 30 %, jol­loin ratikka­matkas­ta jotain mak­sa­vat ovat vähen­tyneet enem­män ja hei­dän mukaansa lip­putu­lot tästä ylihinnoittelusta..

Hin­ta­jous­to on korkea, kos­ka ratikalle on vai­h­toe­hto. Yli­hin­noitel­tu ratikkalipun hin­ta siirtää paljon väkeä sku­ut­tien käyt­töön. Täl­lä hin­noit­telul­la sku­ut­ti on paljon halvem­pi. Mut­ta eivät vain skuu­tit kil­paile ratikoiden kanssa. Jopa tak­si tulee ratikkaa halvem­mak­si, jos kak­si ihmistä on menos­sa parin kilo­metrin päähän yhdessä.

Moni kaipaa ratikkalip­pua takaisin, mut­ta voisiko sen sijas­ta ottaa käyt­töön kymme­nen min­uutin ker­tal­ipun, siis että mat­ka ei saa kestää kym­men­tä min­u­ut­tia kauem­paa? Jos se mak­saisi kak­si euroa, kohta­laisen kan­nat­ta­va se olisi silti, mak­saa­han ratikka­matkan yksi nousu 1,30 euroa. Ratikalla tehdään myös pitk­iä matko­ja, mut­ta ne eivät ole yli­hin­noitel­tu­ja, sil­lä onhan ratikka­matkan kilo­metrikus­tan­nus korkea.

Tas­a­puolisu­u­den nimis­sä tuo 10 min­uutin lip­pu ei olisi sidot­tu ratikkaan. Sil­lä voisi matkus­taa myös metrol­la Vuosaares­ta Itäkeskuk­seen. Voisi tietysti matkus­taa myös Otaniemestä Tapi­o­laan, mut­ta jos muut kun­nat eivät halua täl­lais­es­ta mak­saa, lip­pu voisi kel­va­ta vain Helsingis­sä ja helsinkiläisille. En tosin tiedä, tun­nistaako HSL:n kän­nykkäsovel­lus kotikun­taa, mut­ta voisi tunnistaa.

= = = =

Eilen sun­nun­taina blogi­ni oli jostain syys­tä jonkin aikaa nurin. Julka­isin oheisen kir­joituk­sen vähän lyhyem­mässä muo­dos­sa 12 viestin twit­ter-ketju­na. Julkaisen sen tässä uud­estaan, kos­ka 12 viesti­in pilko­tus­ta twit­ter-ketjus­ta on vaikea käy­dä keskustelua.

 

 

22 vastausta artikkeliin “HSL haluaa periä räikeää ylihintaa lyhyistä ratikkamatkoista”

  1. Raiti­oli­iken­teen sähkönku­lu­tus on lähtei­den mukaan jopa 33 kWh/100 km — matkus­ta­jaa kohti. Perus­mall­in sähköau­tol­la auton kokon­aisku­lu­tus kaupunkili­iken­teessä noin puo­let tästä. 

    Pysäköi­tyjä auto­ja ei kukaan keskus­taan kaipaa mut­ta tässä val­os­sa taksin käyt­tämi­nen on ener­gian osalta ympäristöteko (ja nykyään tak­sili­iken­teel­lä on jopa merkit­tävä sosi­aa­li­nen, kult­turi­nen ja työl­listävä vaikutus).

    Vastaa

    1. EI ainakaan, jollei niitä ratikoi­ta ote­ta pois käytöstä. Tyhjä tai puoli­ty­hjä ratik­ka tuskin juuri vähempää kulut­taa kuin täysi. 

      Toinen asia sit­ten on HSL:n hin­noit­telus­sa, että se käytännnössä halu­aa, että kaikil­la matkus­ta­jil­la olisi “kausiko­rt­ti”. täl­löin rajakus­tan­nus yhdestä matkas­ta on matkus­ta­jlle 0€, mikä var­masti jonkin ver­an nos­taa läh­es tyhjän­päiväis­ten matko­jen määrä.

      Vastaa

    2. Helsin­gin ratikat kulut­ta­vat sähköä noin 4,5 kWh/km eli jos matkus­ta­jia on 23, ollaan tasois­sa henkilöau­ton kanssa ener­gian suh­teen. Ongel­mat ovat toisaal­la, 400 henkilöau­tol­la kul­kee tyyp­il­lis­es­ti ehkä 500 matkus­ta­jaa, autot tarvit­se­vat kilo­metrin ver­ran katu­ti­laa, ratikat samalle määrälle vain kol­man­nek­sen. Jos kaik­ki siir­ty­i­sivät kulke­maan keskus­tas­sa henkilöau­toil­la, ei juurikaan liikut­taisi, vaan oltaisi­in suurin osa ajas­ta paikallaan. Tak­sien käyt­tö kyl­lä työl­listäisi hyvin. En vaan ymmär­rä, mis­tä ne kaik­ki yksi­tyiskuskit tak­sei­hin saataisi­in, kun nyt on pulaa bus­si- ja ratikkakuskeista ja työvoima­pu­laa on monil­la muil­lakin aloilla

      Vastaa

  2. Luin tämän päivän toisien ja kol­man­sien lumitöi­den välis­sä. Ei men­nyt yhtään sku­ut­tia ohi.

    Vastaa

  3. No, enpähän enää mak­sa kuin joka toisen ratikka­matkan. Pum­mil­la matkus­t­a­mi­nen ratikois­sa yleistyy. Kävin juuri Barcelonas­sa ja Madridis­sa, jois­sa 10 matkan lip­pu mak­saa 12–15 e. Niin ja voihan se olla ilmais­takin, kuten Tallinnassa.

    Vastaa

  4. Kiitos. Voisitko nyt vielä jotenkin pakot­taa Höselin virkamiehet luke­maan tämän kir­joituk­sen ja ymmärtämään, mitä siinä sanotaan?!

    Mis­tä tuo ratikan nousukus­tan­nus 1,30€ tulee? Muis­te­len, että se on ollut vain luokkaa 60–65 sent­tiä kym­menisen vuot­ta sit­ten, onko se tosi­aan tuplaan­tunut? No, jos luku on kovin tuore eli siinä huomioidaan, että nelosen 40 000 päivit­täis­es­tä matkus­ta­jas­ta on enää 27 000 jäl­jel­lä, niin eipä ihme, jos tuo tun­nus­luku nousee.

    Tuo 10 min­uutin lip­pu sisältää yhden ongel­man, joka pitäisi jotenkin ratkaista. Kaikissa aikasi­don­nai­sis­sa lipuis­sa kun on se peri­aate, että riit­tää kun kulkuneu­voon nousee lipun voimas­saoloaikana. Sit­ten saa kököt­tää siel­lä matkan lop­pu­un asti, vaik­ka aika kuluu umpeen. Niin­pä tuol­laisel­la lip­ul­la voisi tehdä yhden vai­h­dot­toman matkan, oli se sit­ten miten pitkä tahansa.

    Vastaa

    1. Ratikan kus­tan­nuk­set nousua kohde­n­o­vat kas­va­neet, kos­ka ne on hin­noitel­tu puoli­ty­hjik­si. Kaikissa nyky­i­sis­sä lipuis­sa riit­tää, että lip­pu on voimas­sa liiken­nevä­li­neeseen noustes­sa, mut­ta tässä esit­tämässäni lipus­sa voimas­sao­lo päät­tyy 10 min­u­ut­tia matkan alkamisesta.

      Vastaa

      1. Ehdot­ta­masi 10 min­u­ut­tia olisi tietysti help­po toteut­taa, mut­ta ongel­malli­nen ruuhkien syn­tyessä. Eikö puhe­linsovel­lus voisi käyt­tää paikan­nus­ta ja matkan hin­ta olisi esimerkik­si 1 € + 0,25 €/km tai jotain vas­taavaa. Toki pitäisi muis­taa kui­tata itsen­sä ulos ratikas­ta samal­la tapaa kuin parkkisovel­luk­sil­la. Uno­hduk­sen var­alle voisi olla mak­simiveloi­tus, vaik­ka se 3,5 €.

      2. Tuol­la­han voisi kor­va­ta nykyiset vyöhök­keet. Eli sen sijaan että val­i­taan AB, ABC, BC jne., mikä on hyvin epäreilua niille jot­ka matkus­ta­vat lyhy­itä matko­ja vyöhyk­er­a­jo­jen yli, niin vai­h­toe­htona voisi olla matkan kesto, esim. 10, 20, 40, 60, 90 min?

  5. Ratikkali­iken­teen ongel­mat ovat muual­lakin kuin lip­pu­jen hin­nois­sa. Olen matkus­tanut niil­lä jo opiskelu­aikoina 80-luvul­la, sit­tem­min Espoos­ta käsin ja 2014 lukien Kru­u­nun­haas­sa asu­vana. Tänä aikana Krunikan yhtey­det ovat heiken­tyneet huo­mat­tavasti. Lin­ja 7 on laa­dit­tu laiva­matkail­i­joiden ehdoil­la, samoin 9. Krunikas­ta ei pääse enää ratikalla Töölön eikä eteläiseen suun­taan lin­jo­jen 1 ja 7 reit­timuu­tosten jäl­keen (1 ei enää kul­je Krunikan kaut­ta) ja usein sekä Krunikkaa palvel­e­va bus­si 16 että ratik­ka 7 lähtevät Rautatiease­mal­ta samaan aikaan. Ratikan vuoroväli on niin har­va, että pysäkille ei kaupunki­laiseen tapaan voi vain men­nä kat­so­mat­ta aikataulua.

    Vastaa

  6. Joku ns lyhyen­matkan lip­pu joka mak­saisi 2 euroa olisi var­maan reilu, mut­ta miten määrit­telet sen? Voimas­saolon tark­istus han­kalaa kos­ka matkus­ta­ja voi teesken­nel­lä että luulee sen ole­van vielä voimassa.

    Ehkä kan­nat­taisi alen­nuskäytän­töjä miet­tiä uudelleen:
    — Eläkeläisalen­nus koske­maan myös ker­tal­ip­pu­ja? Suurin osa kalli­ista ratikka­matkoista valit­ta­vat taita­vat olla eläkeläisiä, vai olenko väärässä?
    — Las­ten­lipun ikära­jan ja ehto­jen tark­istus, niin että esim alle 15 vuo­ti­aat van­hempi­en seuras­sa ilmaisek­si. Sil­loin lop­puu val­i­tus että tulee niin kalli­ik­si men­nä per­heen kanssa kaupungille julkisilla.
    — Las­ten­vaunu­jen kansa kulke­vien aikuis­ten ilmaiset matkat pois. Peruste­lut käytän­nölle ovat lop­puneet. Tätä käytetään vaik­ka ei olisi tarvet­takaan ja viedään tilaa kulkuneuvosta.

    Vastaa

  7. Äskeiseen viesti­in halu­aisin vielä lisätä:
    — Yötar­if­fi takaisin käyt­töön. Yöli­iken­teen kus­tan­nuk­set ovat kalli­im­mat kuin päiväli­iken­teen joten pari euroa lisää hintaan/nousu tai kausiko­rt­ti­in “yölisä” voisi paika­ta budjettia?

    Vastaa

  8. Lyhyen matkan lipun voi vaik­ka suo­raan kopi­oi­da Sak­san isoista kaupungeista. Esim. 3 pysäkkiä metrolla/junalla tai 6 pysäkkiä ratikalla/bussilla. Edel­lyt­tää tietysti että lähtöpysäk­ki on tiedos­sa lip­pua ostet­taes­sa, mut­ta tämä ei liene ongel­ma. Mobi­il­isovel­luk­sel­la voi joko käyt­tää paikan­nus­ta tai vali­ta itse lähtöpysäkin nimen. Hin­ta kaupungista riip­puen jotain 1,50 € — 2,20 € välillä.

    Vastaa

  9. Vihreät äänes­tivät tasamak­sun puoles­ta hsl äänestyk­sessä. Surkeaa!!!

    Vastaa

      1. Per­su­jen helsinkiläise­dus­ta­ja äänesti tasa­tar­if­fin puoles­ta. Tasa­tar­if­fin kaa­toi kokoomus, jon­ka espoolais- ja van­taalaise­dus­ta­jat äänes­tivät tasa­tar­if­fia vas­taan. Kiitos kokoomuk­selle — muis­tan tämän seu­raavis­sa kuntavaaleissa

  10. “Yhden nousun kus­tan­nus on 1,30 euroa. Tätä vas­ten 3,5 euron lipun­hin­ta on lail­lisu­u­den rajoilla.”

    Tämä on sen luokan rahalli­nen kan­nustin käyt­tää liikku­miseen lihasvoimaa, että vas­taavaa tuskin pysyt­täisi­in mitenkään muuten jär­jestämään. Siitä huoli­mat­ta esimerkik­si polkupyöräi­lyn kulku­ta­pao­su­us on muut­tunut yllät­tävän vähän.

    Myös tule­va jät­ti-investoin­ti Kru­unusil­toi­hin tulee joukkoli­iken­teen osalta jäämään saman mak­sumuurin taakse. On mie­lenki­in­toista nähdä, miten paljon merkit­tävän osan vuot­ta epämiel­lyt­tävän tuulisel­la sil­lal­la tulee ole­maan mui­ta liikkujia.

    Vastaa

  11. Sat­un­nais­es­ti HSL:n palvelui­ta käyt­tävänä toteaisin ennem­min, että HSL ei halua per­iä yli­hin­taa eikä mitään muu­takaan hin­taa keneltäkään. Mak­sami­nen on tehty osin mahdottomaksi. 

    Edel­lisen ker­ran kun yritin matkus­taa hsl:llä olin lähdössä keskus­taan lehto­kent­tähotellil­ta. Menin pysäkille ja aloin asen­ta­maan appia. Siinä oli jokin tilapäi­nen häir­iö eikä se onnis­tunut. Bus­sis­sa ei saa mak­saa. Hsl ohjeis­taa otta­maan matkalaukut ja kävelemään johonkin kaup­pakeskuk­seen, joka on jos­sain parin kilo­metrin päässä selvit­tämään asiaa.

    Onnek­si olin työ­matkalla ja sain ottaa taksin val­tion lasku­un. Sanoin tak­sikuskille, että lasku­ta mitä ikinä halu­at ja se laskut­ti 200 euroa matkas­ta tikkuri­lan juna-asemalle.

    Vastaa

  12. Mik­si matkoista ei mak­se­ta matkan pitu­u­den perus­teel­la? Leimaat kortin sisään kun menet ratikkaan ja leimaat sen uud­estaan kun tulet ulos. Jos et leimaa ulostul­lessa, mak­sat pisim­män mah­dol­lisen matkan mukaan.

    Vastaa

    1. Kos­ka se hidas­taisi ja han­kaloit­taisi matkus­tus­ta oleel­lis­es­ti. Sisään- ja ulosleimaus­ta ei maail­mal­la oikein käytetä muual­la kuin metroissa. 

      Toinen kyssäri Soin­in­vaar­alle. Mikäs on nousun hin­ta muis­sa joukkoli­iken­nevä­lineis­sä? Muis­taak­seni se on kaikissa alle ker­tal­ipun hin­nan. Joten onko hin­noit­telu ylipäätään vinoutunut suosien kausilip­pu­ja kohtuuttomasti?

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Daniel Federley Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.