Kaupunkiliikenteen hinnoittelu (4): eroon joukkoliikenteen subventiosta

Autoli­iken­net­tä on yritet­ty vähen­tää sub­ven­toimal­la joukkoli­iken­net­tä. Tämä on kat­sot­tu suuris­sa kaupungeis­sa jopa vält­tämät­tömäk­si, kos­ka muuten liikenne ruuhkau­tu­isi pahoin. Näin tul­laan kuitenkin sub­ven­toi­neek­si liikku­mista ylipään­sä, kaupunki­rak­en­teen hajoamista ja asuinaluei­den köy­htymistä palveluista.

Jos meil­lä olisi ulkois­t­en hait­to­jen mukaiset ruuhka­mak­sut, ei olisi tarvet­ta sub­ven­toi­da joukkoli­iken­net­tä. Tämä kokon­aisu­us jar­rut­taisi kaupunki­rak­en­teen hajoamista, vähen­täisi liiken­netarvet­ta ja paran­taisi lähiöi­den palve­lu­ta­soa. Lon­toos­sa on toimit­tu suun­nilleen näin. Autoilua rajoite­taan 17 euroa/päivä tietulleil­la eikä joukkoli­iken­net­tä juuri sub­ven­toi­da. Tämän seu­rauk­se­na Lon­toon lähiöi­den palve­lu­ta­so on huo­mat­tavasti parem­pi kuin Helsingissä.

Helsin­ki käyt­tää joukkoli­iken­teen tukeen noin pros­ent­tiyk­sikön kun­nal­lisveros­ta. Ruuhka­mak­sut tuot­taisi­vat suun­nilleen yhtä paljon. Tulovero­ja voitaisi­in laskea siis kahdel­la pros­ent­tiyk­siköl­lä, jos joukkoli­iken­teen sub­ven­tio vai­hdet­taisi­in ruuhkamaksuihin.

Köy­hät siis saisi­vat pysyä koton­aan? Siir­tymä­vai­heessa asi­as­sa olisi tämä ikävä piirre, mut­ta jonkin ajan kulut­tua ei tarvit­sisi reis­sa­ta ympäri kaupunkia niin paljon, kos­ka lähiöi­den palve­lu­ta­so paranisi. Jo nyt aika mon­elle itähelsinkiläiselle riit­tää Itäkeskuk­sen palve­lu­ta­so, eikä tarvet­ta matkus­taa keskus­taan ei ole.

Töis­sä käyvien matkakus­tan­nuk­set kas­vaisi­vat, mut­ta verot pieneni­sivät vas­taavasti. Ajan myötä työ­matkat lyhenisivät.

Raideliikenne: vain liikennöintikustannukset laskutettava

Talous­teo­ria esit­tää tähän kuitenkin yhden poikkeuk­sen: raskaan raideli­iken­teen kus­tan­nuk­set koos­t­u­vat suurelta osin rataverkon kiin­teistä kus­tan­nuk­sista. Tar­iffien tulisi peit­tää vain junien ja ratikoiden kulkemis­es­ta koitu­vat kus­tan­nuk­set. Yhden metro­matkan muut­tu­va kus­tan­nus on noin 50 sent­tiä tai oli ainakin jokin aika sitten.

Jos muut­tuvil­ta kus­tan­nuk­sil­taan edulli­nen raideli­ikenne olisi hal­paa, se houkut­telisi asemien läheisyy­teen niitä, joille on näitä yhteyk­sistä hyötyä.

Miten sit­ten raiteet rahoitet­taisi­in? Pitäisikö bus­sili­iken­teen var­rel­la asu­van mak­saa metron rak­en­tamis­es­ta, minkä jäl­keen metron käyt­tö olisi selvästi halvem­paa kuin bus­sil­la matkustaminen?

Raiteiden rahoitus hyötyjiltä

Raidein­vestoin­nit pitäisi rahoit­taa kohdis­te­tul­la kiin­teistöverol­la, jota mak­saisi­vat niiden investoin­nin vaiku­tus­pi­iris­sä ole­vat. Se nos­taisi asumisen hin­ta raideli­iken­teen var­rel­la. Joidenkin puh­da­sop­pis­ten ekon­o­mistien mukaan raidein­vestoin­ti on kan­nat­tam­a­ton, jos se ei nos­ta vaiku­tus­pi­iris­sään ole­van maan ja asun­to­jen arvoa investoin­nin ver­ran,  kos­ka hyö­ty kap­i­tal­isoituu talous­teo­ri­an mukaan läheisyy­dessä ole­vien kiin­teistö­jen arvoon.

Entä jos joku asuu metroase­man vier­essä, mut­ta ei käytä sitä? Pitääkö hänenkin mak­saa met­ros­ta? Yhtä hyvin voi kysyä, pitääkö sokean mak­saa asun­ton­sa kau­ni­ista mer­inäköalas­ta? Metroase­man vier­essä asu­va on valin­nut asuin­paikkansa epä­tarkoituk­sen­mukaises­ti, jos ei tarvitse sijain­ti­in liit­tyvää merkit­tävää etua.

Itse asi­as­sa hyvän joukkoli­iken­teen äärel­lä ole­vat joutu­vat joka tapauk­ses­sa mak­samaan joukkoli­iken­teestä korkeamp­ina asun­to­jen hin­toina ja vuok­ri­na. Kysymys on vain siitä, kenen tasku­un raha menee – vuokranan­ta­jille ja asun­to­jen myyjille ja van­hoille omis­ta­jille ansiot­tomana arvon­nousuna, vai sen investoin­nin rahoit­tamiseen, jos­ta tuo arvon­nousu seurasi?.

Raiteita kannattaa rakentaa vain uusille alueille

Laskel­ma Vihd­in­tien pikaratikan vaiku­tuk­ses­ta Helsin­gin omis­ta­man maan arvoon las­ket­ti­in suun­nilleen saman­su­u­ruisek­si kuin yhtey­den rak­en­tamiskus­tan­nuk­set. Kru­unuvuoren­ran­nan ratikkay­htey­destä kaupun­ki ei saa omi­aan kokon­aan pois, mut­ta kaupun­gin omis­ta­man maan ja Laa­jasa­lon van­ho­jen asun­to­jen arvon­nousu yhteen­las­ket­tuna ylit­tää ratikkay­htey­den rakentamiskustannukset.

Kaupun­gin omis­ta­man maan arvo­nousu rahoit­taa raidein­vestoin­nit Helsingis­sä mukavasti, mut­ta vain uusien asuinaluei­den kohdal­la. Tämä tarkoit­taa, että hyvää joukkoli­iken­net­tä raken­netaan vain uusille alueille ja van­hat uno­hde­taan, kos­ka kaupun­ki ei saa raho­jaan pois, vaan hyö­ty jää ansiot­tomana arvon­nousuna jollekin.

Jos meil­lä olisi oikeaop­pinen kiin­teistövero, jos­sa vero perus­tu­isi tont­tien todel­liseen arvoon eikä johonkin aivan muuhun, van­hoille alueillekin kan­nat­taisi raidey­hteyk­siä rakentaa.

 

11 vastausta artikkeliin “Kaupunkiliikenteen hinnoittelu (4): eroon joukkoliikenteen subventiosta”

  1. Mitä jos kun­nal­lisverossa kaik­ki mak­saisi lip­pun­sa kute TV veron

    Vastaa

  2. Eikö rekoil­la ole jo keskus­tas­sa ruuhka­mak­su joku 25–30 euroa
    Tosin ei se sata­ma. Ruuh­ka-aikana sitä ota vaan sen ulkop­uolel­la lähinnä

    Vastaa

    1. Rekoil­la (yli 12-metri­nen ajoneu­vo) ei saa ajaa keskus­tas­sa. Erikoislu­pa täl­laisen ajoneu­von käyn­ti­in siel­lä on mak­su­ton, mut­ta pitää anoa jokaista käyn­tiä varten. 

      Sil­loin täl­löin keskus­tas­sa näkee sata­maan nav­i­gaat­torin perus­teel­la menos­sa ole­via ulko­maalaisia rekko­ja, joille poli­isi jakaa “ruuhka­mak­su­ja”. Taita­vat olla suurem­pia kuin 30 euroa.

      Vastaa

  3. Jos uskoisin siihen, että ruuhka­mak­su oikeasti lask­isi kun­nal­lisveroa, niin kan­nat­taisin. Toden­näköis­es­ti se säästö kuitenkin vain menisi julkisen kulu­tuk­sen moolokin kitaan yht­enä lisäeränä.

    Vastaa

  4. Lon­toos­sa halvinkin metrolip­pu mak­saa sat­un­naiselle aikuiselle käyt­täjälle 6,70 pun­taa ja Oys­ter­il­lakin ruuh­ka-aikaan 3,40 eli enem­män kuin suun­nitel­tu (sic!) uusi ratikkalipun hin­ta. Toiv­ot­tavasti täl­lainen hin­noit­telu ei ole tavoit­teena, kun joukkoli­iken­teestä tehdään kil­pailukykyisem­pää. Eihän?

    Lon­too on hie­man huono esimerk­ki keskustali­iken­teen kehit­tämis­es­tä, sil­lä kyse­hän on joukos­ta yhteen kas­vanei­ta kyliä, joil­la ei ole koskaan olla yhtä yksiselit­teistä keskus­taa. Pankit, kau­pat, val­ta, hallinto ja viihde ovat keskit­tyneet hie­man eri paikkoi­hin. Parem­pi esimerk­ki on Pari­isi. Siel­läkin on keskus­tan autoli­iken­net­tä onnis­tuneesti vähen­net­ty. Enää keskus­tan pikkukaduil­la eivät seiso tyhjäkäyn­nil­lä auto­jonot ja jopa ulko­maalainen uskaltaa ajaa Riemukaaren ympäri. Tämä on onnis­tunut liiken­nesu­un­nit­telul­la ja pysäköin­nin ohjauk­sel­la, ei ruuhkamaksuilla.

    Vastaa

  5. O.S:“jonkin ajan kulut­tua ei tarvit­sisi reis­sa­ta ympäri kaupunkia niin paljon, kos­ka lähiöi­den palve­lu­ta­so paranisi.”

    Hienoa nähdä, että O.S. on tul­lut Keskus­tan lin­joille hajasi­joit­tamises­sa. Keskus­tan poli­ti­ik­ka tähtää kuitenkin koko Suomen elin­voiman ylläpi­toon. Helsin­gin ja muiden kaupunkien kohdal­la on vaarana keskuskaupun­gin autioi­tu­mi­nen, jota on jo tapahtunutkin.

    Ydinkeskus­taan jäävät vain hallintoko­rt­telit (kaupun­ki, val­tio, yri­tys­ten hallinto) ja kalli­it erikois­li­ik­keet. Taval­lisen kansan asioin­ti ja liikku­mi­nen jää kaupun­gin ulkoke­hälle. Siel­lähän ovatkin kaik­ki päivit­täin tarvit­ta­vat palve­lut. Ruo­ka, hoi­va, posti, pank­ki , joista osa onkin jo verkossa.

    Vastaa

    1. On muitakin syitä käy­dä oman asuin­seu­tun­sa keskuskaupungis­sa, kuin asioi­da viras­tossa tai käy­dä ostok­sil­la kalli­is­sa erikoiskau­pas­sa. Hyvin mon­et eivät halua olla “sitä taval­lista kansaa” vaik­ka joskus tulee lun­ta tupaan ja joutuu nielemään ylpeyt­tään. Tämä pätee kaikki­in, ei vain stadilaisiin.

      Vastaa

    2. Hyvä huomio. Minä olen jo pidem­pään ihme­tel­lyt sitä kuin­ka Keskus­tan näke­mys hajaan­tuneesta yhteiskun­tarak­en­teesta ja toisaal­ta urbaanien vihrei­den ideaali pienistä kivoista kaupunkikeskit­tymistä alka­vat muis­tut­taa enem­män ja enem­män toisiaan. 

      Keskus­taa vihataan urbaaneis­sa piireis­sä paljon mon­es­ta syys­tä, mut­ta minus­ta he ovat ain­oa puolue, joka on his­to­ri­al­lis­es­ti tais­tel­lut juurikin sel­l­aisen luon­non­läheisen, pikkukeskus­ta­maisen asum­is­rak­en­teen puoles­ta, mitä melkein kaik­ki pitävät nykyään hyvänä. Seu­raa­va askel ei-Keskusta­laisil­la on taju­ta, että tuon ideaalin saavut­tamisek­si val­tionkin viras­to­ja ja toim­intaa pitää alkaa hajaut­ta­maan sinne tänne, kos­ka iso osa taloudel­lis­es­ta aktivi­teetista tup­paa muo­dos­tu­maan niiden ympärille ja jos ne ovat kaik­ki yhdessä paikas­sa, myös kaik­ki ihmiset halu­a­vat sinne.

      Vastaa

  6. En ole var­ma onko sekään reilua että raide­in­fra kus­tan­netaan kokon­aan asemien lähialuei­den kiinteistöverosta/tonttivuokrasta, kos­ka kyl­lähän raiteet osit­tain hyödyt­tävät koko seu­tua ruuhkien ja tei­den kulu­misen vähentymisenä?

    Mut­ta peri­aat­teessa tämä on kyl­lä kiin­nos­ta­va avaus. Vähän samal­la taval­la toimii Japanin rautati­et, jot­ka ovat kai har­vo­ja yksi­ty­is­tet­tyjä henkilöli­iken­teeseen keskit­tyviä rautateitä jot­ka toimii ilman sub­ven­tioi­ta. Siel­lä his­to­ri­al­li­sista syistä rautati­et omis­ta­vat paljon maa­ta raitei­den alla, ja vuokraus­toim­inta, ruokakau­pat ja hotel­lit jne asemien ympäril­lä kus­tan­taa n. 50%, toinen 50% lipputuloista.

    Vastaa

  7. Nykyään ei tarvitse asioi­da Helsingis­sä ostok­sil­la ainakaan. Pos­ti­mak­sut koti­in tilates­sa on joskus jopa halvem­mal­la kuin nuo HSL liput. Joten tilaan myös paikalli­sista liikkeistä koti­in. Aikaakin säästyy. Eli etä­työ, net­tios­tok­set jne vähen­tää tarvet­ta rava­ta kaupungilla . Sopii mulle ja kun käyn ker­ran kak­si per vuosi teat­teris­sa Ei se HSL min­ua enää kyni

    Vastaa

  8. Tukhol­ma ja Oslo oli­si­vat var­maankin luon­nol­lisem­pia esimerkke­jä kuin Lon­too. Sama tulos.
    Lisänäkökul­mana Osmo pohdiskelu­un val­takun­nalli­nen näkökul­ma. Liiken­teen, eri­tyis­es­ti henkilöau­toli­iken­teen kus­tan­nuk­sia tulisi laskea siel­lä, mis­sä sille ei ole vai­h­toe­hto­ja ja nos­taa siel­lä, mis­sä vai­h­toe­hdot ovat tar­jol­la. Tämä voitaisi­in saavut­taa paikan­nuk­seen perus­tu­val­la kilo­m­er­i­mak­sul­la, mut­ta läh­es samaan tulok­seen päästäisi­in suuria kaupunkiseu­tu­ja koskevil­la tietulleil­la. Myös keskustapuolueen tulisi olla innos­tunut täl­lai­sista tietulleista.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.