Kotitalousvähennyksen menetetty maine

Min­is­teri Kale­vi Hemilän enti­nen eri­ty­isavus­ta­ja Jan Heino Lip­posen I hal­li­tuk­sen ajoil­ta sanoi muu­ta­ma vuosi sit­ten jos­sain koh­dates­samme, että sinähän toit tähän maa­han koti­talousvähen­nyk­sen. Huu­dahdin spon­taanisti, että en kyl­lä tuonut, mut­ta hän sanoi, että kyl­lä, siinä Sisko Sepän giljoti­in­i­työryh­mässä me saimme meno­jen karsin­nan lisäk­si esit­tää työl­lisyyt­tä kohen­tavia etu­ja, sinä esi­tit koti­talousvähen­nys­tä, me esitimme sitä yhdessä ja hal­li­tus toteut­ti sen.

(Sisko Sepän giljoti­in­i­työryh­mä perustet­ti­in etsimään viiden mil­jardin euron edestä säästöjä. Lip­posen ensim­mäisen hal­li­tuk­sen hal­li­tu­so­hjel­mas­sa vuon­na 1995 sovit­ti­in 20 mil­jardin säästöistä, mut­ta mieliku­vi­tus lop­pui 15 mil­jardin kohdal­la. Giljoti­in­i­työryh­män piti etsiä lop­ut. Olin työryh­män ain­oa vaaleis­sa valit­tu jäsen.)

Piti oikein lukea päiväkir­jo­jani, ja toden tot­ta. Niin siinä taisi käydä.

Tänään julk­istet­ti­in VATT:n (Jarkko Har­ju) ja Palka­nsaa­jien tutkimus­laitok­sen (Tuo­mas Koso­nen) tutkimus koti­talousvähen­nyk­sen työl­lisyys­vaiku­tuk­sista. Tulos oli tyr­määvä. Koti­taloisvähen­nyk­sen vaiku­tus palvelu­jen käyt­töön on nol­la. Se on verovähen­nys, joka kohdis­tuu lähin­nä suurituloisille.

Vaik­ka seu­raavas­sa vähän kyseenalais­tan tutkimus­ta, kat­son tämän tutkimuk­sen osoit­ta­van, että vaiku­tuk­set ovat vähäisem­piä kuin on kuvitel­tu. En kuitenkaan usko sen epäin­tu­iti­iviseen tulok­seen, että palvelu­jen kysyn­nän hin­ta­jous­to olisi suun­nilleen nol­la. En usko nol­laan hnta­jous­tona oikein minkään hyödyk­keen osalta. Kaikkien hin­ta­jous­to­jen keskiar­vo on ident­tis­es­ti ‑1. On vaikea kuvitel­la, että se olisi koti­in oste­tu­il­la palveluil­la poikkeuk­sel­lisen pieni.

Sinä aikana kun koti­talousvähen­nys on ollut käytössä, verokir­jal­la tehty­jen remont­tien ja kotisi­ivouk­sen määrä on lisään­tynyt selvästi. Tämä ei kuitenkaan todista, että lisään­tymi­nen olisi seu­raus­ta koti­talousvähen­nyk­ses­tä. Tutk­i­jat selit­tävät syyk­si kaupungis­tu­misen, joka ylipään­sä lisää palvelu­jen käyttöä.

Kausali­teet­ti­in kiin­ni pääsemisek­si on käytet­tävä fik­sumpia keino­ja. Kun sekä Suomes­sa että Ruot­sis­sa on ajanko­htia, jol­loin koti­talousvähen­nys­tä on vuoroin heiken­net­ty ja vuoroin paran­net­tu, tutkimusasetel­mak­si valit­ti­in trendikkäästi ennen — jäl­keen asetel­mat. Paljonko vähen­nys­tä käytet­ti­in aiem­min ja paljonko muu­tok­sen jäl­keen. Jot­ta asetel­maan ei vaikut­taisi muu taloudelli­nen kehi­tys, on ver­rat­tu Ruotsin ja Suomen aikasar­jo­ja, mikä sisältää ole­tuk­sen, että taloudelli­nen tilanne on kehit­tynyt näis­sä mais­sa samal­la tavalla.

Väitän, että tämä aliarvioi hin­ta­jous­toa, ei vain vähän vaan todel­la paljon. Uuteen tilanteeseen sopeu­tu­mi­nen vie vuosia. Näin kävi myös työt­tömyys­tur­van 300 euron suo­jao­su­u­den kanssa. Kesti usei­ta vuosia, ennen kuin työn­tek­i­jät ja työ­nan­ta­jat oppi­vat käyt­tämään sen suo­mia mah­dol­lisuuk­sia hyväk­seen. Jos sitä olisi tutkit­tu ver­taa­mal­la tilan­net­ta jouluku­us­sa ja tam­miku­us­sa, tulos oli myös ollut nol­la. Ihmis­ten tieto muu­tok­sista on myös hyvin vähäistä, joten ei se välit­tömästi edes voi vaikut­taa. Tämä heikko tietämys tuli tutkimuk­ses­sa myös esille.

Saman­lainen on liiken­nepolt­toainei­den hin­ta­jous­to. Lyhyen ajan hin­ta­jous­to liki olema­ton, pitkän ajan hin­ta­jous­to paljon suurem­pi ja vuosikym­menten mit­tainen hin­ta­jous­to todel­la iso. Tätä hyvin pitkän ajan hin­ta­jous­toa voi tutkia ver­taa­mal­la Euroop­paa ja Yhdys­val­to­ja keskenään.

Voi siis olla, että koti­talousvähen­nys on kyl­lä lisän­nyt palvelu­jen käyt­töä, mut­ta sen pienet muu­tok­set eivät asi­aan vaiku­ta. Tätä pitkän ajan muu­tos­ta voisi tutkia ver­taa­mal­la Suomen ja Ruotsin aikasar­jo­ja sel­l­aiseen maa­han, jos­sa tätä vähen­nys­tä ei ole ollut koskaan tai siihen ei ole tehty 25 vuo­den kulues­sa muutosta.

Jos sopeu­tu­mi­nen kestää vuosia tai jopa vuosikym­meniä, kovin hyvä elvy­tyskeino koti­talousvähen­nys ei ole. Se on myös hyvä lyhyen ajan säästökeino, kos­ka solmit­tua kotisi­ivous­sopimus­ta ei irti­san­o­ta, vaik­ka vähen­nyk­sen ehto­ja vähän huononnetaankin.

Teo­reet­ti­nen, joskin kiis­tanalainen perus­ta koti­talousvähen­nyk­selle on, että itse tekem­i­nen on vero­ton­ta ja ostet­tu työ verol­lista. Jos koti­talousvähen­nys saa koti­taloudet (lue naiset) tekemään enem­män ansio­työtä, se ei ehkä mak­sa verot­ta­jallekaan niin paljon kuin luulisi. Tämä argu­ment­ti tietysti kumoutuu, jos vähen­nyk­sel­lä ei ole minkään­laista vaiku­tus­ta palvelun kysyntään.Tätä perustelua ajatellen vähen­nyspros­ent­ti (40 %) on kuitenkin liian suuri.

Koti­talousvähen­nyk­sel­lä on vaiku­tus­ta myös nais­ten urake­hi­tyk­seen, mut­ta tietysti vain, jos sil­lä on vaiku­tus­ta palvelun käyt­töön. Jos vero­tuk­sel­la saisi tehdä työl­lisyyspoli­ti­ikkaa, pohtisin vähen­nyk­sen kohdis­tamista lap­siper­hei­den vähem­män ansait­se­valle puolisolle tai yksin­huolta­jalle vähen­nyk­senä verotet­tavas­ta tulosta, ei verosta.

Jos tätä vähen­nys­tä ei tämän tutkimuk­sen jäl­keen pois­te­ta, se kan­nat­taisi muut­taa saman­laisek­si kuin Ruot­sis­sa, jos­sa tuki mak­se­taan palvelun tuot­ta­jalle ja kulut­ta­ja saa hin­nan alen­nuk­sen välit­tömästi palvelun hinnassa.

= = =

Eivät vain koti­taloudet ole tietämät­tömiä koti­talousvähen­nyk­sen sään­nöistä. Kun vihreät oli­vat hölmöilleet itsen­sä ulos Lip­posen II hal­li­tuk­ses­ta, emme olleet myöskään bud­jet­tineu­vot­teluis­sa 2002. Siel­lä koti­talousvähen­nyk­sen pros­ent­ti nos­tet­ti­in 60 %:iin. Eduskun­nan por­tail­la paljok­suin tätä Ben Zyskow­iczille, joka vas­tasi, että kokoomuk­sen tavoit­teena on nos­taa vähen­nys sataan pros­ent­ti­in. Hän ei tarkoit­tanut, että val­tio mak­saisi palkan kokon­aan, vaan luuli, että vähen­nys tehdään tulosta, vaik­ka se tehdään veros­ta. Niin oli­vat tain­neet muutkin neu­vot­teli­jat luulla.

64 vastausta artikkeliin “Kotitalousvähennyksen menetetty maine”

  1. “Voi siis olla, että koti­talousvähen­nys on kyl­lä lisän­nyt palvelu­jen käyt­töä, mut­ta sen pienet muu­tok­set eivät asi­aan vaikuta.”

    Asia on ainakin itse tun­temieni omakoti­taloa­su­jien joukos­sa juuri näin. Vähen­nys lisäsi aikanaan remont­tien teet­tämistä, ja sen jäl­keen on vain kat­sot­tu, että no nyt ei saa enää yhtä paljon vähen­nys­tä mut­ta teetetään silti.

    1. Mikko H:

      ”Voi siis olla, että koti­talousvähen­nys on kyl­lä lisän­nyt palvelu­jen käyt­töä, mut­ta sen pienet muu­tok­set eivät asi­aan vaikuta.”

      Asia on ainakin itse tun­temieni omakoti­taloa­su­jien joukos­sa juuri näin. Vähen­nys lisäsi aikanaan remont­tien teet­tämistä, ja sen jäl­keen on vain kat­sot­tu, että no nyt ei saa enää yhtä paljon vähen­nys­tä mut­ta teetetään silti.

      Tiedän monia, joil­la tuo on vaikut­tanut kulu­tuk­seen. Esim. uud­is­raken­nusten viimeis­te­ly­vai­heet on siir­ret­ty par­il­la vuodel­la eteen­päin, jot­ta niistä saa koti­talousvähen­nyk­sen. Uud­is­raken­nus­vai­heessa teete­tys­tä työstä koti­talousvähen­nys­tä kun ei saa, mut­ta kun talo on pari vuot­ta van­ha, sit­ten saa. Tosin vaiku­tus on sil­loin ollut lähin­nä ajal­lista töi­den siir­toa myöhemmäksi.

  2. Koti­talousvähen­nys on huo­mat­tavasti nos­tanut palvelu­jen tuot­ta­jien (tyyp­il­lis­es­ti siivous- ja remont­ti­fir­mo­ja) tun­tiveloituk­sia. Seurasin tilan­net­ta aikoinaan koti­talousvähen­nyk­sen tul­tua käyt­töön niin saman tien hin­nat nousi­vat noin 30%. 

    Jos työn tilaa­ja pystyy hyö­dyn­tämään vähen­nyk­sen niin net­to­vaiku­tus vähen­nyk­ses­tä jäi vielä plus­salle. Sen sijaan ne tahot jot­ka eivät vähen­nys­tä pysty hyö­dyn­tämään joutu­vat mak­samaan huo­mat­tavasti korkeam­man hin­nan. Näin mm. taloy­htiöi­den tilaamis­sa töis­sä, hyvin pien­i­t­u­loisil­la ja myös niil­lä joille koti­talousvähen­nyk­sen määrä jää liian alhaiseksi.

  3. Näis­sä verovähen­nyk­sis­sä on sama ongel­ma kuin kaikissa muis­sakin tuis­sa: ne tah­to­vat pääomit­tua hin­toi­hin. Palvelun tar­joa­jat ovat hin­noitelleet vähen­nyk­sen hin­tapyyn­töön­sä. Kulut­ta­jan yli­jäämä ei ole paran­tunut, mut­ta palvelun­tar­joa­jan on. Eihän sil­lä sil­loin voi olla mitään työl­lisyys­vaiku­tus­ta. Onko tutkimuk­ses­sa tarkastel­tu hin­take­hi­tys­tä? Har­maa­ta talout­ta se var­masti ehkäisee, mut­ta ei siitä kulut­ta­jille ole mitään iloa.

    1. Tim­oT:
      Näis­sä verovähen­nyk­sis­sä on sama ongel­ma kuin kaikissa muis­sakin tuis­sa: ne tah­to­vat pääomit­tua hin­toi­hin. Palvelun tar­joa­jat ovat hin­noitelleet vähen­nyk­sen hin­tapyyn­töön­sä. Kulut­ta­jan yli­jäämä ei ole paran­tunut, mut­ta palvelun­tar­joa­jan on. Eihän sil­lä sil­loin voi olla mitään työl­lisyys­vaiku­tus­ta. Onko tutkimuk­ses­sa tarkastel­tu hin­take­hi­tys­tä? Har­maa­ta talout­ta se var­masti ehkäisee, mut­ta ei siitä kulut­ta­jille ole mitään iloa.

      Jatkan vielä vähän. Tutkimuk­sen johtopäätök­set ovat var­maan oikeat, mut­ta tutkimus on tehty van­han lau­datur­työn tasois­es­ti, eli ei ole yritet­ty selvitää syitä, jot­ka kuu­luisi­vat gradu­ta­soon. Jos jonkin palvelun tar­jon­ta on jäykkää, niin sen tuot­ta­jan kan­nat­taa nos­taa vain hin­taa kysyn­nän kas­vaes­sa. Näin tässä lie­nee käynyt. Sil­loin kysyn­nän määräkään ei ole nous­sut. Itse olen käyt­tänyt tukea vain viemärire­mon­ti­in. Sain vain yhden tar­jouk­sen, joka oli mielestäni hinnal­taan pos­ke­ton. Mut­ta min­un piti saa­da se tehtyä. Tässä siis ei ollut mui­ta tek­i­jöitä, joten hän sai hin­noitel­la työn vapaasti ilman kil­pailua. Luulisin, että esim. siivous- ja hoi­vatöistä olisi enem­män palvelun­tar­joa­jia, joten hin­tata­sokin olisi kohtu­ullisem­pi myös kuit­il­la tehtävistä töistä.

    2. Voisiko koko vähen­nyk­ses­tä luop­ua ja vain yksinker­tais­es­ti laskea palvelu­alo­jen ALV:tä? Pienen­täisi veroki­ilaa itse tekemisen ja teet­tämisen välil­lä, tek­isi kor­jaut­tamis­es­ta kan­nat­tavam­paa uuden ostamiseen ver­rat­tuna, ja olisi nykyti­lanteeseen ver­rat­tuna yksinkertaisempaa.

      Toki ALV:n lasku menisi ainakin osit­tain hin­toi­hin ainakin aluk­si. Näin­hän kävi kun par­turei­den ALV:ta las­ket­ti­in ja se kokeilu lop­pui lyhy­een. Uskon kuitenkin, että pidem­män ajan kanssa kil­pailu lisään­ty­isi ja siten tulisi painet­ta laskea hin­to­ja. Samal­la saataisi­in lisää väkeä töi­hin tuot­ta­maan näitä palveluita.

      1. Alvin laskemis­es­ta hyö­ty­i­sivät myös sel­l­aiset, joille veroe­dus­ta ei ole hyö­tyä. Siinä mielessä parem­pi tuki. Menee tietysti hin­toi­hin samal­la tapaa kuin veroetukin.

  4. Et ottanut lainakana kantyaa koti­talousvähen­nyk­sen pimeän työn vähen­tämiseen? Paljonko pimeästi teete­ty­istä remon­teista ja koti­avuista mah­toi koti­talousvähen­nyk­sen avul­la muun­tua verokir­jal­la tehdyik­si, jol­loin val­tion hyö­ty on merkit­tävä vaik­ka osa veroista annetaan alennuksena.
    Tätä on var­maan tutkit­tu, joskin han­kala tästäkin on saa­da oikeaa dataa.

  5. En pysty mitenkään nielemään tutk­i­joiden johtopäätök­siä. Toki täy­tyy myön­tää, että en ole lukenut alku­peräistä tutkimus­ta, vaan olen siinä suh­teessa Osmon ker­toman ja tiedo­tusvä­lineistä luke­mani varas­sa. Käytän itse joka toinen viikko kotisi­ivouk­sia tekevän yri­tyk­sen palvelu­ja. Siivous mak­saa 38 euroa / tun­ti ilman koti­talousvähen­nys­tä. On tasan tarkkaan var­maa, että en käyt­täisi ko. yri­tyk­sen palvelu­ja ilman koti­talousvähen­nys­tä. En nyt vain mitenkään suos­tu­isi mak­samaan 38 euroa / tun­ti työstä, jon­ka pysty­isin ihan hyvin tekemään itsekin suun­nilleen samas­sa ajas­sa, kun siivoo­ja sen tekee. Koti­talousvähen­nyk­sen kanssa palvelun hin­naksi tulee min­ulle noin 23 euroa / tun­ti. Sen olen vielä valmis mak­samaan siitä ilosta, että min­un ei tarvitse tehdä itse sään­nöl­lis­es­ti tois­tu­vaa epämieluisaa työtä. 

    Tun­nen usei­ta muitakin kotisi­ivous­palvelun käyt­täjiä, eikä heistä kukaan suos­tu­isi käyt­tämään palvelua 38 euron tun­ti­hin­nal­la. Tuo tun­ti­hin­ta ei ole kuitenkaan yrit­täjälle sel­l­ainen kul­takaivos kuin voisi nopeasti kuvitel­la. Siitä menee pelkästään ALV:hen 7,35 euroa. Siivoo­jan tun­tipalkan ja sen sivuku­lu­jen lisäk­si pitää yrit­täjän luon­nol­lis­es­ti saa­da kor­vaus myös työjär­jeste­ly­i­hin, lasku­tuk­seen, kir­jan­pitoon, main­os­tamiseen jne. kulu­vas­ta ajas­ta ja kus­tan­nuk­sista. En siis usko, että yrit­täjä pysty­isi tuot­ta­maan tätä palvelua kan­nat­tavasti kovinkaan paljon pienem­mäl­lä tuntihinnalla.

    Remont­ti­palve­lut voivat olla vähän eri asia. Remont­ti­in on usein pakot­tavampi tarve kuin siivouk­sen teet­tämiseen ulkop­uolisel­la. Lisäk­si remon­tin tekem­i­nen vaatii yleen­sä sel­l­aisia taito­ja, joi­ta kenel­lä tahansa ei ole, joten ulkop­uolisen palkkaami­nen voi olla käytän­nössä pakol­lista. Sen vuok­si on täysin mah­dol­lista, että koti­talousvähen­nys ei ole kovinkaan paljon kas­vat­tanut remont­tien teet­tämistä. Sen sijaan kotisi­ivous­palvelu­jen kysyn­tä — ainakin ei-pimeänä työnä — käytän­nössä lop­puisi, jos koti­talousvähen­nys pois­tet­taisi­in tai sitä pienen­net­täisi­in merkittäväksi.

  6. Jaan vah­vasti Soin­in­vaaran kri­ti­ikin palvelu­jen kysyn­nän nolla-hintajoustosta.

    Tutkimuk­sen tulok­sista voi tosi­aan johtaa, että koti­taloudelle on yhden­tekevää, mak­saako kotisi­ivous 40 vai 400€ tun­nis­sa. Suurim­malle osalle koti­talouk­sista näin ei tietenkään ole. 

    Toinen epäuskot­ta­va VATT:n tutkimus­tu­los oli koti­talousvähen­nyk­sen olema­ton vaiku­tus har­maaseen talouteen. Jos remont­timies ilmoit­taa, että pihava­jan kokoamisen hin­ta on 1000€ laskul­la tai 700€ käteisel­lä, saat­taa joku hyvinkin vali­ta jälkim­mäisen vaihtoehdon.

    Puh­taan kvan­ti­tati­ivisen tarkastelun lisäk­si VATT:n tutkimus­ta olisi rikas­tanut esim. haas­tat­telu­aineis­to koti­talousvähen­nys­tä hyö­dyn­tävistä ja heistä, jot­ka sitä eivät hyö­dyn­nä vaik­ka voisivat.

    Ikäv­in­tä täl­lai­sis­sa epäon­nis­tuneis­sa tutkimuk­sis­sa on se, että niiden väit­teet jäävät hel­posti elämään. Poli­it­tises­sa retori­ikas­sa saamme siis jatkos­sa kuul­la väit­teitä siitä, kuin­ka koti­talousvähen­nys on hyödytön.

    1. Toinen epäuskot­ta­va VATT:n tutkimus­tu­los oli koti­talousvähen­nyk­sen olema­ton vaiku­tus har­maaseen talouteen. Jos remont­timies ilmoit­taa, että pihava­jan kokoamisen hin­ta on 1000€ laskul­la tai 700€ käteisel­lä, saat­taa joku hyvinkin vali­ta jälkim­mäisen vaihtoehdon. 

      Data tuol­ta osin oli kohtu­ullisen vaku­ut­ta­van oloista: ver­tailti­in vuo­den 2009 koti­talousvähen­ny­su­ud­is­tus­ta, joka mah­dol­listi remont­tien koti­talousvähen­nyk­set huo­mat­tavasti aiem­paa laa­jem­min, ja verot­ta­jalle ilmoitet­tu­ja remont­ti­palvelu­iden liike­vai­h­to­ja ennen ja jäl­keen muu­tosten. Verot­ta­jalle ilmoitet­tu myyn­ti ei ainakaan tarkastelu­jak­sol­la nous­sut ver­rat­tuna ver­rokki­maa­han, jos­sa täl­laista muu­tos­ta ei tehty.

      Tuo esimerkin tilanne, että remont­timies voi ilmoit­taa, että hin­ta on laskun kanssa 1000 euroa ja 700 euroa ilman laskua, on arkea täl­lä het­kel­lä. Viimek­si viime kesänä min­ulle yritet­ti­in myy­dä pimeää rak­en­tamistyötä sen jäl­keen, kun työ oli jo tehty. Luulin, että työ oli tilat­tu asial­lis­es­ta paikas­ta. Työn­tek­i­jä olisi halun­nut mak­sun käteisel­lä ja ilman mitään kuit­te­ja. Ei ollut eri­tyisen muka­va tilanne alkaa setviä asi­aa siinä kohtaa, kun työ oli jo tehty. Lop­ul­ta sain asi­as­ta kuitin, jon­ka mukaan arvon­lisäverot ja muut oli mak­set­tu, mut­ta kuit­ti tuli eri fir­mal­ta kuin mis­tä työ tuli. Pimeän työn tar­jon­ta on yhä yleistä — koti­talousvähen­nyk­sistä huoli­mat­ta. Nor­maal­isti jos ostaa fir­man kaut­ta, fir­ma joutuu mak­samaan työan­ta­ja­sivuku­lut (kuten työeläke­mak­sut) ja vielä hin­nan päälle 24 %:n arvon­lisäveron. 40 %:n koti­talousvähen­nyk­ses­tä huoli­mat­ta pimeä työ on osta­jalle halvem­paa kuin verolli­nen työ, ja lisäk­si tek­i­jälle jää enem­män tuloista käteen, jos hän ei mak­sa vero­ja. Tuos­sa tapauk­ses­sa työtä ei tar­jot­tu pimeänä, vaan vas­ta lasku­tus­vai­heessa ilmeni, että tek­i­jä halusi myy­dä työn­sä pimeänä.

    2. Pidän ihan mah­dol­lise­na sitä tulk­in­taa, että ne, jot­ka työn­sä halu­aisi­vat pimeänä teet­tää, jos koti­talousvähen­nys olisi pienem­pi kuin nyt, tekevät niin jo nyt, ja että koti­talousvähen­nyk­sel­lä ei ole suur­ta jous­to­vaiku­tus­ta siihen asiaan.

      “Tutkimuk­sen tulok­sista voi tosi­aan johtaa, että koti­taloudelle on yhden­tekevää, mak­saako kotisi­ivous 40 vai 400€ tun­nis­sa. Suurim­malle osalle koti­talouk­sista näin ei tietenkään ole. ”

      Ei kai sen­tään 1000 %:n hin­taero­ja voi johtaa tuos­ta. Koti­talousvähen­nys vaikut­taa hin­taan joitain kym­meniä pros­ent­te­ja, ei sato­ja, saati tuhat­ta pros­ent­tia. Osana hin­taa on yleen­sä myös matkaku­lu­ja ja mate­ri­aa­liku­lu­ja, joista koti­talousvähen­nys­tä ei saa. Pait­si osa fir­moista laskut­taa kaiken muunkin työnä veroe­tuuk­sien mak­si­moimisek­si käytän­nössä, mut­ta se on toinen asia.

    3. Tutk­i­ja Punavuores­ta: Tutkimuk­sen tulok­sista voi tosi­aan johtaa, että koti­taloudelle on yhden­tekevää, mak­saako kotisi­ivous 40 vai 400€ tun­nis­sa. Suurim­malle osalle koti­talouk­sista näin ei tietenkään ole.

      Suurim­malle osalle koti­talouk­sia tietenkin näin on, kos­ka jo 40 euroa tun­nis­sa on enem­män kuin ikinä olisi valmis mak­samaan. Se osajoukko koti­talouk­sista joille koti­talousvähen­nys tekee kotisi­ivouk­ses­ta houkut­tel­e­vaa, mut­ta joille puh­das markki­nahin­ta olisi liian korkea, on hyvin pieni.

      Jos koti­talousvähen­nys­tä halu­aisi kehit­tää suun­taan jos­sa se olisi vähem­män hyvä­tu­lois­t­en piikatu­ki, ja enem­män kaikki­in koti­talous­palvelui­hin kohdis­tu­va vero­tu­ki, kor­vausastet­ta voisi korot­taa nykyis­es­tä huo­mat­tavastikin, ja samal­la laskea vuo­tu­ista kor­vaus­sum­maa. Täl­löin sat­un­nainen siivous­palvelu­iden käyt­tö (vaik­ka ikkunoiden­pe­su keväisin) olisi houkut­tel­e­vaa myös sille suurim­malle joukolle, ja tuki kohdis­tu­isi laa­jem­min eri tulolu­okki­in. Jos eri­tyis­es­ti raken­nusalan palvelui­ta halu­taan tukea, niin suuret ker­talu­on­toiset kus­tan­nuk­set kuten remon­tit voisi sal­lia vähen­net­täväk­si use­am­man vuo­den aikana.

      1. arkkite­hti: Suurim­malle osalle koti­talouk­sia tietenkin näin on, kos­ka jo 40 euroa tun­nis­sa on enem­män kuin ikinä olisi valmis mak­samaan. Se osajoukko koti­talouk­sista joille koti­talousvähen­nys tekee kotisi­ivouk­ses­ta houkut­tel­e­vaa, mut­ta joille puh­das markki­nahin­ta olisi liian korkea, on hyvin pieni.

        Väitän­pä, että tähän poten­ti­aaliseen joukkoon kuu­luu suurin osa niistä, joiden kuukausi­t­u­lot (brut­to) ovat välil­lä 3000–8000 euroa. Juuri kukaan tuol­la tulota­sol­la ei ole valmis mak­samaan sään­nöl­lis­es­tä kotisi­ivouk­ses­ta 40 euroa tun­nis­sa, jos ei ole jotain fyy­sistä estet­tä siiv­ota itse. Koti­talousvähen­nyk­sen kanssa tun­tiveloituk­sek­si jää 24 euroa tun­nis­sa. Se voi tun­tua ensiku­ule­mal­ta paljol­ta, mut­ta jos vähän las­kee, huo­maa että tuol­la hin­nal­la saa koti­in­sa siivoo­jan kak­si ker­taa kuus­sa selvästi pienem­mäl­lä sum­mal­la kuin mikä kuluisi tupakoin­ti­in aski päivässä ‑tahdil­la.
        Hin­taa paljon suurem­pi kyn­nys koti­talousvähen­nyk­sen käyt­töön on vaikeus löytää hyviä ja luotet­tavia tek­i­jöitä. Heitä kyl­lä on, mut­ta miten hei­dät löytää ja tun­nistaa? Minä teet­täisin heti (tai no heti lumien ja maan sulamisen jäl­keen) kotip­i­haani kymp­pi­ton­nin paran­nustyön, kun vain kek­sisin, mis­tä löytäisin kun­nol­lisen tekijän.

  7. Kyl­lä koti­talousvähen­nyk­sel­lä on vaiku­tus­ta ainakin tietyn tyyp­pis­ten palvelu­iden ostamiseen omaan koti­in. Näin ainakin oma­l­la kohdallani. 

    Käytän siivous­palvelua noin 4 ker­taa vuodessa kun­non perus­si­ivouk­seen. Ilman nykyisen­laista vähen­nys­tä en kyl­lä hyvin suurel­la toden­näköisyy­del­lä käyt­täisi palvelua näin usein, ehkä ker­ran tai kak­si saat­taisin käyt­tää ilman minkään­laista vähennystä. 

    Oman kodin remon­tit ovat vaikeampi. Ostin asun­non ja teetin perus remp­paa. Käytin koti­talousvähen­nys­tä. Kun asi­aa pohtii, tämän rem­pan olisin kyl­lä teet­tänyt ilman vähen­nys­täkin, kos­ka se piti saa­da tehdyk­si että asun­nos­ta tulee mieleinen. Pimeänä tar­jot­ti­in, mut­ta ei tul­lut edes kiusaus­ta, kos­ka totesin heti tekeväni koti­talousvähen­nyk­sen. Vaikutus

    Ehkä jol­lain kyse­ly­metodil­la saataisi­in eri­laisia tulok­sia. Oikea tulos ei var­masti ole, että koti­talousvähen­nyk­sel­lä ei olisi mitään vaikutusta.

  8. Talon­o­mis­ta­ja sanoo:

    Van­han talon omis­ta­ji­na olemme koko koti­talousvähen­nyk­sen ajan naut­ti­neet suurehkoista koti­talousvähen­nyk­sistä, kos­ka talon remont­tien työn osu­u­den saa vähen­tää. Taitavampi talolli­nen naut­tii koko ajan täy­sistä vähen­nyk­sistä. Pikkure­mon­teille on tyyp­il­l­listä suuri työn määrä ver­rat­tuna mate­ri­aal­imenekki­in. Kaik­ki ovat olleet pakol­lisia tai muuten sel­l­aisia töitä, jot­ka olisi tehty joka tapauksessa. 

    Kat­somme ole­vamme törkeästi etuoikeutet­tu­ja ver­rat­tuna vuokral­la tai asun­to-osak­keessa asu­vi­in, jot­ka vuokris­saan ja vastikkeis­saan mak­sa­vat kaik­ki remont­ti­työt täysimääräis­es­ti. Työl­lisyys­mielessä parem­pi ja tasa-arvoisem­pi keino olisi olisi ALV:n alen­t­a­mi­nen palveluil­ta ja rakentamiselta.

  9. Koti­talousvähen­nyk­sen suurin ongel­ma o. Siinä, että palvelun ost­a­mi­nen yksi­tyiseltä henkilöltä (=palkkaami­nen) on ääret­tömön vaikeaa. Pitää osa­ta ostaa yhtä vaku­u­tus­ta yhdestä fir­mas­ta ja toista tois­es­ta. Sit­ten kun nuo on men­nyt oikein, netis­sä tar­jot­ta­va palvelu aut­taa laske­maan kaik­ki sivukulut. 

    Mut­ta se alku.…

  10. Itse kan­natan koti­talousvähen­nyk­sen pääasial­lista pois­toa ja yleisen arvon­lisäverokan­nan alen­tamista sen sijaan. Koti­talousvähen­nyk­sen jät­täisin töi­hin, jot­ka vähen­tävät päästöjä. Eli esim. tulisi­jan ja savupi­ipun uusimiseen ja kor­jauk­si­in, ener­giate­hokku­us­paran­nuk­si­in ja vaik­ka kom­po­sti­rak­en­tamiseen voisin jät­tää koti­talousvähen­nyk­sen, ja vaik­ka korot­taa sen 50 %:n tasolle niiden töi­den osalta, mut­ta en näe syytä, mik­si vaik­ka kaakelei­den uusimisen kivem­man näköisyy­den takia ja van­ho­jen käyt­tökelpois­t­en kaakelei­den heiton kaatopaikalle pitäisi olla yhteiskun­nan koti­talousvähen­nyk­sel­lä tukemaa.

  11. Tutkimus on täysin ymmär­ret­tävä, kun purkaa sen, että mukana ei yksistään ollut VATT vaan myös Palka­nsaa­jien Tutkimus­laitos. Var­maankin yksimielisyys tutkimuk­sen tulok­sista ja ulostu­lo liit­tyvät kuntavaaleihin.

    Kitey­tys taustal­la olev­as­ta ide­olo­gias­ta voidaan nähdä tärkeim­mästä julk­iste­tus­ta tulok­ses­ta: “Koti­talousvähen­nys hyödyt­tää eri­tyis­es­ti suu­rit­u­loisia veron­mak­sajia, joil­la on mah­dol­lisu­us vähen­nyk­sen mak­si­maaliseen käyttöön.”

    Näin­pä. Keitäpä muitakaan veronalen­nus voisi hyödyt­tää kuin niitä, jot­ka ylipään­sä edes mak­sa­vat veroja ?

  12. Olisiko niin, että kyse on ns. tilaus­tutkimuk­ses­ta? Kuten oli viime keväi­nen tutkimus, että kasvo­maske­ja ei kan­na­ta käyt­tää? Tulok­set kun sopi­vat harv­inaisen hyvin hal­li­tuk­sen agen­daan pienen­tää koti­talousvähen­nys­tä. Tai ei ehkä sovin Kepun agen­daan, mut­ta sil­lä ei liene väliä. 

    Omaan kor­vaan särähti, kun tutk­i­ja puhui poli­itikko­jen tavoin “tulon­si­ir­rosta hyvä­tu­loisille”, vaik­ka kyse on verovähen­nyk­ses­tä. Ei se, että ostaa palvelu­ja, lisää kenenkään tulo­ja. Nyt kai­vat­taisi­in tilas­to­jen tutkimisen lisäk­si kyse­ly­tutkimus­ta sekä kulut­ta­jille että yrit­täjille. Tutkimuk­ses­ta kävi myös ilmi, että vähen­nys­tä ei vieläkään tun­neta kulut­ta­jien kesku­udessa riittävästi.

    1. Mar­juk­ka:
      Olisiko niin, että kyse on ns. tilaus­tutkimuk­ses­ta? Kuten oli viime keväi­nen tutkimus, että kasvo­maske­ja ei kan­na­ta käyt­tää? Tulok­set kun sopi­vat harv­inaisen hyvin hal­li­tuk­sen agen­daan pienen­tää koti­talousvähen­nys­tä. Tai ei ehkä sovin Kepun agen­daan, mut­ta sil­lä ei liene väliä. 

      Omaan kor­vaan särähti, kun tutk­i­ja puhui poli­itikko­jen tavoin ”tulon­si­ir­rosta hyvä­tu­loisille”, vaik­ka kyse on verovähen­nyk­ses­tä. Ei se, että ostaa palvelu­ja, lisää kenenkään tulo­ja. Nyt kai­vat­taisi­in tilas­to­jen tutkimisen lisäk­si kyse­ly­tutkimus­ta sekä kulut­ta­jille että yrit­täjille. Tutkimuk­ses­ta kävi myös ilmi, että vähen­nys­tä ei vieläkään tun­neta kulut­ta­jien kesku­udessa riittävästi.

      “Koti­talousvähen­nys näyt­tää lähin­nä hyödyt­tävän kulut­ta­jia, jot­ka oli­si­vat joka tapauk­ses­sa kulut­ta­neet palveluita.”

      Tuon päätelmän ydin on, että koti­talousvähen­nys ei lisää kulu­tus­ta eikä siten myöskään luo työ­paikko­ja. Väite on vah­va ja seu­raa­muk­sil­taan vaikut­ta­va. On hyvin yllät­tävää, että tämä vero­tuk­selli­nen keino ei toisikaan lisä­työtä pienyri­tyk­sille eikä lisäisi toimeliaisuutta.

      Tutkit­taes­sa lisääkö koti­talousvähen­nys palvelu­iden käyt­töä, luotet­ta­va vas­taus saataisi­in vain kysymäl­lä asi­aa niiltä, jot­ka ovat kyseistä vähen­nys­tä käyt­täneet. Tietokan­noista selviää paljon asi­aan liit­tyvää, mut­ta ei niistä löy­dy perustelua väit­teelle, että veroe­tu ei lisää kulu­tus­ta. Tutkimuk­ses­ta en ainakaan löytänyt tuon hypo­teesin tilas­tol­lista testausta.

      Pikaises­ti luet­tuani tutkimuk­sen, kiin­nitin huomio­ta sen kyse­ly­tutkimu­so­sioon. Otos oli 800 henkilöä, mut­ta siitä oli rajat­tu pois yli 65-vuo­ti­aat. Täl­lainen rajaus ei herätä luot­ta­mus­ta, sil­lä koti­talousvähen­nyk­sen käyt­täjistä eläkeikäis­ten osu­us on ollut kas­va­va, jo vuon­na 2014 se oli 45.4 %. Rajaus olisi vähin­täänkin pitänyt perustel­la. On selvää, että kyse­ly­tutkimuk­sen oto­sjoukko ei vas­taa vähen­nyk­sen hyö­dyn­täjien joukkoa. Otok­ses­sa 59.2 % & oli alle 50-vuo­ti­ai­ta. Koti­talousvähen­nyk­sen käyt­täjien kes­ki-ikä oli 58 vuot­ta. Olisiko­han eläkeikäis­ten otta­mi­nen mukaan kyselytutkimukseen
      muut­tanut ratkai­sev­asti tutk­i­joiden keskeistä päätelmää?
      .

      1. Tutkimuk­sen bia­soitunut otan­ta on erit­täin hyvä huomio!

        Lisäk­si julkises­sa keskustelus­sa on uno­htunut koti­talousvähen­nyk­sen merk­i­tys työnjakoon.

        Olkoon meil­lä Ullan­lin­nas­sa asu­va aivokirur­gi, joka tien­aa brut­tona 10 000€/kk. Veronmaksajat.fi:n laskurin mukaan net­topalkak­si muo­dos­tuu noil­la tuloil­la 32,11€/h, kun työ­tun­nit ovat 168,75h/kk.

        Aivokirur­gi alkaa teet­tää asun­nos­saan remont­tia. Raken­nusa­pumiehen tun­tiveloi­tus on Helsingis­sä luokkaa 35–40€, ellei enem­män. Taloudel­lis­es­ti ratio­naa­li­nen aivokirur­gi neu­vot­telee työstään parin kuukau­den virkava­paan, jot­ta hänen ei tarvitse palkata raken­nusa­pumi­estä. Aivokirur­gi siivoaa remont­ti­työ­maa­ta ja kan­taa kipsilevyjä. 

        Yhteiskun­nan näkökul­mas­ta olisi järkevää, että aivokirur­gi tek­isi lisäar­voa tuot­tavaa työtään ja kas­vat­taisi samal­la vero­ker­tymää. Samal­la se raken­nusa­pumies, jol­la on vah­va selkä mut­tei ehkä kun­nol­lista suomen kie­len taitoa, pois­tu­isi tukien piiristä.

        “Piikay­hteiskun­nan” syn­tyyn vaa­dit­taisi­in joko tun­tu­vasti isom­pi koti­talousvähen­nys tai tun­tu­vasti edullisem­paa työtä. Koti­talousvähen­nyk­sen alen­t­a­mi­nen ajaa Suomea kohti “tee se itse” ‑yhteiskun­taa.

      2. Pari huomio­ta laskelmaasi:

        1. Remp­pamies tekee nopeam­min, joten aivokirur­gi ei voi ver­ra­ta 1:1 oma ja ostet­tu­ja tunteja.

        2. Jos koti­talousvähen­nys pois­tuu, aivokirur­gi ostaa työn pimeänä ;-))))

    2. Mar­juk­ka:
      Olisiko niin, että kyse on ns. tilaus­tutkimuk­ses­ta? Kuten oli viime keväi­nen tutkimus, että kasvo­maske­ja ei kan­na­ta käyt­tää? Tulok­set kun sopi­vat harv­inaisen hyvin hal­li­tuk­sen agen­daan pienen­tää koti­talousvähen­nys­tä. Tai ei ehkä sovin Kepun agen­daan, mut­ta sil­lä ei liene väliä. 

      Omaan kor­vaan särähti, kun tutk­i­ja puhui poli­itikko­jen tavoin ”tulon­si­ir­rosta hyvä­tu­loisille”, vaik­ka kyse on verovähen­nyk­ses­tä. Ei se, että ostaa palvelu­ja, lisää kenenkään tulo­ja. Nyt kai­vat­taisi­in tilas­to­jen tutkimisen lisäk­si kyse­ly­tutkimus­ta sekä kulut­ta­jille että yrit­täjille. Tutkimuk­ses­ta kävi myös ilmi, että vähen­nys­tä ei vieläkään tun­neta kulut­ta­jien kesku­udessa riittävästi.

      Juuri tästä on kyse. VATT:n pitäisi olla puoluee­ton eikä lähteä tekemään täl­laista tilaus­tutkimus­ta yhdessä SAK:n (käytän­nössä SDP:n) Palka­nsaa­jien tutkimus­laitok­sen kanssa. Myös VAT­Tn henkilökun­ta on tänä päivänä melko viher­vasem­mis­to­laista. SDP vas­tus­taa peri­aat­teessa koti­talousvähen­nys­tä. Toinen epäilystäni vahvis­ta­va seik­ka on sen ajoi­tus juuri ennen bud­jet­tineu­vot­telu­ja. Tosin Van­hanen sen jo torp­pasi ja ilmoit­ti vähen­nyk­sen säi­lyvän. Esit­ti sen suun­taamista enem­män hoivatyöhön.

  13. Itse keskiver­tokansalaise­na joka käyt­tää epära­tionaalisen vähän aikaa vero-opti­moin­ti­in, arvaan että kaik­ki verovähen­nys­muo­toiset tuet ovat selvästi alikäytet­tyjä sik­si että 1) suurin osa ihmi­sistä ei edes tiedä niistä kos­ka kukaan ei halua pere­htyä vero­lain­säädän­töön ja 2) vaik­ka tietääkin, vähen­nys­ten hakemiseen kulutet­tu työmäärä (mukaan­lukien sen opiskelu miten ylipäätän­sä verovähen­nyk­siä haetaan) koetaan usein suurem­mak­si kuin saatu etu. Paino sanal­la “koetaan”, kos­ka mon­esti vähen­nys­ten hakem­i­nen olisi taloudel­lis­es­ti järkevää mil­lä tahansa itsel­leni laske­mal­la real­is­tisel­la tun­tipal­ka­lla, mut­ta sitä vain tulee siir­ret­tyä johonkin myöhem­mäk­si ja sit­ten asia unohtuu.

    Erik­seen haet­ta­vat verovähen­nyk­set etenkin yksi­ty­ishenkilöi­den kohdal­la ovat mielestäni tyyp­pies­imerk­ki ihmis­ten epära­tionaalis­es­ti, talous­teo­ri­an vas­tais­es­ta käyt­täy­tymis­es­tä. Jos jotakin oikeasti halu­taan tukea, tue­taan mielu­um­min suorem­mil­la keinoilla.

    1. Olen kyl­lä huo­man­nut tämän itses­tänikin. Päivä jon­ka muis­tan lop­puelämäni oli kun viimein pääsin sel­l­aiseen työhön minkä palkan turvin tiesi ettei tarvi enää olla Kelan ja työkkärin mieli­v­al­lan alla. Siis että olen omil­lani eikä talouteni riipu hei­dän virkali­joiden tulkin­nois­taan, lain mukai­sista ja joskus ei sen mukai­sista. Sen sijaan saan vieläkin traumaperäistä stres­sireak­tio­ta kun saan verot­ta­jal­ta tai Kelas­ta kir­jeen (EU:n sairas­vaku­u­tusko­rtin lähin­nä), ensim­mäi­nen selkäy­d­in­reak­tio on siis noil­ta ajoil­ta että mitä ne taas ovat keksi­neet saadak­seen min­ut kuseen. En siis suo­ranais­es­ti nau­ti val­tion laitosten kanssa toim­imis­es­ta tänäkään päivänä.

      Lisäk­si aina kun joudun hake­maan tietoa netistä, eri­toten verot­ta­jan sivuil­ta, alan epäil­lä että olenko luk­i­häir­iöi­nen (siitä huoli­mat­ta että olen korkean vaa­timus­ta­son asiantun­ti­jatyössä, eikä vas­taavia ongelmia ole muil­la alueil­la, vain val­tion byrokra­t­ian suh­teen). Mielestäni asi­at on usein ker­rot­tu todel­la moniselit­teis­es­ti hei­dän lomakkeis­saan ja ohjeis­saan, ja se taas aiheut­taa suur­ta stres­siä yrit­tää arvail­la mitä hei­dän epä­selvät ohjeis­tuk­sen­sa oikein yrit­tää oikeasti tarkoittaa.

      Luulen että Työkkärin ja Kelan rooli olla tekemässä ihmis­ten elämästä vaikeam­paa suun­nitel­tuna omi­naisuute­na (etteivät ihmiset laiskot­telisi turhaan, tai kuten Kokoomus asi­aa esit­telee ettei ole kan­nus­timia olla tekemät­tä töitä), aiheut­taa kyl­lä paljon epä­suo­raa ahdis­tus­ta ja elämän­laadun laskua pait­si työttömänä/tukien varas­sa ollessa, myös pitkään sen jälkeenkin.

      Perus­tu­loa odotellessa…

  14. Itse olen ostanut remont­titöitä kuit­tia vas­taan eli lail­lis­es­ti vain sik­si, kos­ka koti­talousvähen­nys. Mikäli se pois­tuu en kek­si mitään syytä, mik­si en siir­ty­isi har­maan talouden asi­akkaak­si, kos­ka hin­taero on niin suuri ja tar­jon­ta noin samansuuruista.

    1. Minä Oy:
      Itse olen ostanut remont­titöitä kuit­tia vas­taan eli lail­lis­es­ti vain sik­si, kos­ka koti­talousvähen­nys. Mikäli se pois­tuu en kek­si mitään syytä, mik­si en siir­ty­isi har­maan talouden asi­akkaak­si, kos­ka hin­taero on niin suuri ja tar­jon­ta noin samansuuruista.

      Olen ostanut remont­ti- ja koti­taloustöitä muu­ta­mas­sa kohteessa ennen ja jäl­keen koti­talousvähen­nyk­sen voimaanas­tu­misen. Seu­raa­va kuvaus perus­tuu senaikaisi­in kokemuksiin.

      Tilanne muut­tui koti­talousvähen­nyk­sen voimaan­tu­lon jäl­keen paris­sa, kolmes­sa vuodessa oleel­lis­es­ti varsinkin ”verokir­jal­la” töitä tehnei­den ammat­ti­lais­ten kohdal­la. Ennen vähen­nys­tä oli tyyp­il­listä, että he otti­vat puo­let palka­s­taan verokir­jal­la, puo­let pimeästi. Pelkä­sivät ilmeis­es­ti verot­ta­jaa, joka olisi ihme­tel­lyt jatku­via nol­lat­u­lo­ja. Vähen­nyk­sen voimaan­tu­lon jäl­keen verokir­jal­la tehty­jen töi­den hin­nat nousi­vat jonkin ver­ran, mut­ta eivät suinkaan nol­lan­neet vähen­nys­tä. Remont­timiehet yms ilmeis­es­ti lask­i­vat, että uuden­hin­taiset työt kan­nat­taa ilmoit­taa verot­ta­jalle parem­man eläk­keen yms takia. Tyyp­il­listä lisäk­si oli, että mon­et aiem­min verokir­jal­la töitä tehneet perus­ti­vat toiminimen.

      Win-win tilanne. Myös valtiolle?

  15. Kak­si ajatusta.
    1. Epätäy­delli­nen infor­maa­tio. Hin­tamieliku­va ostopäätöstä tehtäessä ei noteer­aa myöhem­min saatavaa veroe­t­ua, johon liit­tyy verot­ta­jan lin­jan­ve­toris­ki (eli oletet­tu vähen­nys jää saamatta).
    2. Sub­ven­tion siir­tymi­nen täysimääräis­es­ti hin­toi­hin. Siivous­palvelu­iden ym. tuot­ta­jat nos­ti­vat hin­tata­soa keskimäärin veroe­dun ver­ran, jol­loin kulut­ta­jan kohtaa­ma net­to­hin­ta ei muuttunut.

  16. Yksi syy mik­si koti­talousvähen­nys suosii suu­rit­u­loisia, on sen mak­sa­t­ustapa: seu­raa­van vuo­den vero­tuk­sen yhteydessä.

    Mak­satuk­sen pitäisi olla sel­l­ainen, että rahat saa käteisenä heti, kun on esit­tänyt kuitit. Täl­löin sel­l­ainenkin, jol­la ei ole ylivuo­tisia säästöjä kukkarossaan, joista rahoit­taa mak­satuk­sen odotu­sai­ka, voisi käyt­tää vähennystä.

    Nopea mak­sa­t­us lait­taisi rahan kiertämään. Kun palau­tus tulee tilille, voi heti saman tien lähteä tekemään uusia vähen­nyk­seen oikeut­tavia han­k­in­to­ja. (Eikä vas­ta seu­raa­van vuo­den jouluna.)

    1. K‑Veikko:
      Yksi syy mik­si koti­talousvähen­nys suosii suu­rit­u­loisia, on sen mak­sa­t­ustapa: seu­raa­van vuo­den vero­tuk­sen yhteydessä.

      Mak­satuk­sen pitäisi olla sel­l­ainen, että rahat saa käteisenä heti, kun on esit­tänyt kuitit. Täl­löin sel­l­ainenkin, jol­la ei ole ylivuo­tisia säästöjä kukkarossaan, joista rahoit­taa mak­satuk­sen odotu­sai­ka, voisi käyt­tää vähennystä.

      Nopea mak­sa­t­us lait­taisi rahan kiertämään. Kun palau­tus tulee tilille, voi heti saman tien lähteä tekemään uusia vähen­nyk­seen oikeut­tavia han­k­in­to­ja. (Eikä vas­ta seu­raa­van vuo­den jouluna.)

      Kyl­lä koti­talousvähen­nyk­set saa jo kulu­van vuo­den vero­tuk­seen kun vaan hakee uuden veroko­rtin. Eloku­us­sa tehty remont­ti las­kee aika mukavasti lop­pu­vuo­den veroastetta…

    2. No, jos teetät rem­pan vaikka­pa huhtiku­us­sa ja teet sit­ten heti laskun mak­set­tuasi veroko­rtin muu­tok­sen, niin kyl­lähän rahat ovat “tilil­läsi” viimeistään kesäku­us­sa eli ennakon­pidä­tyk­sesi pie­nee heti eikä tarvitse ehdot­taa seu­raa­van vuo­den palautuksia.

      Vai olenko väärässä?

      1. Voit ollakin aivan oike­as­sa, mut­ta tavalli­nen veron­mak­sa­ja ei ajat­tele noin.
        – Jos ajat­telisi­vat, niin sil­loin­han he iloit­si­si­vat jouluku­un lisäveroista ja mure­hti­si­vat veronpalautuksia.
        – Palau­tus­ta ja siten “ylimääräistä rahaa” on vain se, mikä tulee tilille.

    3. K‑Veikko:
      Yksi syy mik­si koti­talousvähen­nys suosii suu­rit­u­loisia, on sen mak­sa­t­ustapa: seu­raa­van vuo­den vero­tuk­sen yhteydessä.

      Mak­satuk­sen pitäisi olla sel­l­ainen, että rahat saa käteisenä heti, kun on esit­tänyt kuitit. Täl­löin sel­l­ainenkin, jol­la ei ole ylivuo­tisia säästöjä kukkarossaan, joista rahoit­taa mak­satuk­sen odotu­sai­ka, voisi käyt­tää vähennystä.

      Rahat koti­talousvähen­nyk­ses­tä saa kyl­lä heti tai jopa etukä­teen, jos han­kkii muu­tosveroko­rtin, jon­ka tiedois­sa koti­talousvähen­nys on otet­tu huomioon. Hain itsekin sel­l­aisen viime vuo­den alus­sa. Riit­ti, että uut­ta veroko­rt­tia hakies­sa ilmoitin, kuin­ka suurel­la sum­mal­la aion vuo­den aikana teet­tää koti­talousvähen­nyk­sen alaista työtä. Mitään todis­tei­ta tai edes fir­mo­jen nim­iä ei tarvin­nut esit­tää. Vero­pros­ent­ti­ni putosi heti, mikä näkyi heti seu­raa­van kuukau­den nettopalkassa.
      Toki joillekin muu­tosveroko­rtin hakem­i­nen (yhden lomak­keen täyt­tö netis­sä tai puhe­lin­soit­to verot­ta­jan palvelu­un) voi tun­tua turhan työläältä.

  17. Kaikkien hin­ta­jous­to­jen keskiar­vo on ident­tis­es­ti ‑1.

    Koske­nee vain kysyn­nän hin­ta­jous­to­ja. Onko vas­taavaa iden­ti­teet­tiä tar­jon­nan hin­ta­jous­toille? Kumpikin vaikut­taa veroe­dun järkevyyteen.

  18. Van­hus­ten siivous­palveluis­sa tyyp­illi­nen yri­tyk­sen toimi­ala on “88101 Koti­palve­lut ikään­tyneille ja vam­maisille”. Käytän­nössä yri­tyk­set tekevät suurim­mal­ta osin vain siivous­ta. Näin ainakin min­un käyt­tämil­lä kahdel­la yri­tyk­sel­lä on tilanne. Onko­han näi­den liike­vai­h­to mukana VATT tutkimuk­ses­sa siivousalan liikevaihdossa.

  19. Yksi syy siihen että koti­talousvähen­nys on vain suu­rit­u­lois­t­en jut­tu on että siinä on aika suuri min­i­mi. Itse tein keit­tiöre­mon­tin, ja putkimiehen ja sähkömiehen lasku­tuk­sen ajat­telin lait­taa kotitalousvähennyksekseen.

    Mut­ta ei onnis­tunut, kos­ka laskut eivät olleet tarpeek­si suuria, olisi pitänyt olla vähin­tään 100€. 

    Lisäk­si moni pieni­palkkainen ei mak­sa ollenkaan tuloveroa, joten vähen­tämi­nen on mahdotonta.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Se min­i­mi on 100 euroa vuodessa, ei sata euroa laskua kohden.

        Noin on, mut­ta luku las­ke­taan koti­talousvähen­net­tävästä osu­ud­es­ta. Esim. palkatun työn­tek­i­jän kohdal­la osu­us on 15 %. Jot­ta omavas­tu­u­o­su­us tulee täy­teen, pitää olla 666,70 euron edestä lasku­ja palkatun työn­tek­i­jän kohdal­la. Yri­tyk­seltä oste­tus­sa palvelus­sa verovähen­nyso­su­us on 40 %. Eli jos on vain yri­tys­ten työlasku­ja, riit­tää 250 euron työlaskut yhteensä.

        Jos putkimies on velot­tanut esimerkik­si kak­si työ­tun­tia hin­taan 70 €/h (sis. ALV) + lähtöku­lu 30 € + mate­ri­aalit ja sähkömies veloit­taa puolesta­toista työ­tun­nista hin­taan 70 €/h (sis. ALV), se tekee vas­ta 70€*3=245 euroa. Sil­lä ei saa vielä koti­talousvähen­nys­tä senttiäkään.

        Jos itse tekee keit­tiöre­mon­tin, ja ottaa putkimiehen ja sähkömiehen tekemään vain ne työt, joi­ta ei itse saa tehdä, näi­den työ­tun­nit las­ke­taan usein yhden käden sormil­la, eikä omavas­tu­u­o­su­us vielä siitä tosi­aan vält­tämät­tä ylity.

  20. 1. Hyvä jos van­huk­set pär­jäi­sivät kotona pitempään.
    2. Hyvä jos talot kestäi­sivät pitempään.
    Näitä kan­nat­taa tukea. kevät­si­ivouk­sista en ole varma.

    1. erk­ki nii­ni:
      1. Hyvä jos van­huk­set pär­jäi­sivät kotona pitempään.
      2. Hyvä jos talot kestäi­sivät pitempään.
      Näitä kan­nat­taa tukea. kevät­si­ivouk­sista en ole varma.

      Juuri näin. Koti­talousvähen­nys helpot­taa meikäläis­ten arjes­sa selviämistä ja aikaistaa remontteja.

  21. Ongel­mana on myös eri asum­is­muo­to­jen yhden­ver­tainen kohtelu. Omakoti­talo­jen ja monien par­i­talo­jen remon­tit ovat vähen­nyskelpoisia, mut­ta taloy­htiöis­sä asuvil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta saa­da mitään vas­taavia vähen­nyk­siä remon­teista. Myös tämä kohdis­taa koti­talousvähen­nyk­sen kaikkein varakkaim­mille ja tosi­asi­as­sa sul­kee monil­la kaupunkiseuduil­la pieni- ja keski­t­u­loiset pois vähen­nyk­sen piiristä. Jos talouskuri- ja leikkaus­poli­ti­ikkaan halu­taan pala­ta, on se perustel­tua aloit­taa rikkaille suun­nat­tu­ja etuoikeuk­sia rajoittamalla.

    1. Kone­mies Espoos­ta: Ongel­mana on myös eri asum­is­muo­to­jen yhden­ver­tainen kohtelu. Omakoti­talo­jen ja monien par­i­talo­jen remon­tit ovat vähen­nyskelpoisia, mut­ta taloy­htiöis­sä asuvil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta saa­da mitään vas­taavia vähen­nyk­siä remon­teista. Myös tämä kohdis­taa koti­talousvähen­nyk­sen kaikkein varakkaim­mille ja tosi­asi­as­sa sul­kee monil­la kaupunkiseuduil­la pieni- ja keski­t­u­loiset pois vähen­nyk­sen piiristä. Jos talouskuri- ja leikkaus­poli­ti­ikkaan halu­taan pala­ta, on se perustel­tua aloit­taa rikkaille suun­nat­tu­ja etuoikeuk­sia rajoittamalla.

      Osakey­htiö­muo­toises­sa taloy­htiössä asuvil­la on kaik­ki mah­dol­lisu­udet tehdä remp­paa koti­talousvähen­nyk­sel­lä. Taloy­htiön vas­tu­ulle kuu­lu­vi­in (jätti)remontteihin sitä ei kuu­lukaan saada.

      Jos puhutaan yhden­ver­tais­es­ta kohtelus­ta, niin jostain syys­tä osakey­htiö­muo­toisen asun­to-osak­keen kau­pas­ta pitää mak­saa vain 2 pros­entin varain­si­ir­tovero, kun kiin­teistö­muo­toises­sa kau­pas­sa varain­si­ir­tovero on 4 prosenttia.

      1. Pet­teri: Osakey­htiö­muo­toises­sa taloy­htiössä asuvil­la on kaik­ki mah­dol­lisu­udet tehdä remp­paa koti­talousvähen­nyk­sel­lä. Taloy­htiön vas­tu­ulle kuu­lu­vi­in (jätti)remontteihin sitä ei kuu­lukaan saada.

        Jos puhutaan yhden­ver­tais­es­ta kohtelus­ta, niin jostain syys­tä osakey­htiö­muo­toisen asun­to-osak­keen kau­pas­ta pitää mak­saa vain 2 pros­entin varain­si­ir­tovero, kun kiin­teistö­muo­toises­sa kau­pas­sa varain­si­ir­tovero on 4 prosenttia. 

        Kyl­lähän taloy­htiöt teet­tävät jatku­vasti pienem­pää remont­tia ja huolto­työtä ihan siinä mis­sä omako­ti­a­sukas joka vuosi säätää talon­sa kanssa. Lumen auraami­nen olisi omako­ti­a­su­jalle koti­talousvähen­net­tävä kulu, taloy­htiölle ei.

        Varain­si­ir­tovero nyt on tyh­mä vero ja pitäisi kor­va­ta välit­tömästi kiin­teistöverol­la, siitä olemme yhtä mieltä.

      2. Pet­teri: Osakey­htiö­muo­toises­sa taloy­htiössä asuvil­la on kaik­ki mah­dol­lisu­udet tehdä remp­paa koti­talousvähen­nyk­sel­lä. Taloy­htiön vas­tu­ulle kuu­lu­vi­in (jätti)remontteihin sitä ei kuu­lukaan saada.

        Jos puhutaan yhden­ver­tais­es­ta kohtelus­ta, niin jostain syys­tä osakey­htiö­muo­toisen asun­to-osak­keen kau­pas­ta pitää mak­saa vain 2 pros­entin varain­si­ir­tovero, kun kiin­teistö­muo­toises­sa kau­pas­sa varain­si­ir­tovero on 4 prosenttia.

        Osakkaan kun­nos­s­api­to­vas­tuu riip­puu taloy­htiön yhtiöjärjestyk­ses­tä. Useim­mis­sa taloy­htiöis­sä raken­nuk­sen kun­nos­s­api­to on yhtiön vas­tu­ul­la, ja osakas vas­taa ain­oas­taan huoneis­ton­sa sisäo­sista (esim. monis­sa taloy­htiöis­sä käytössä ole­va Kiin­teistöli­iton vas­tu­un­jako­taulukko). Taloy­htiöis­sä asuville tämä rajaa suurim­man osan remont­tien kus­tan­nuk­sista koti­talousvähen­nyk­sen ulkop­uolelle (julk­i­sivut, kat­to, putket, ulko­seinät, ikku­nat jne). Omakoti- ja par­i­talois­sa asu­vat yleen­sä saa­vat koti­talousvähen­nyk­sen kysei­sistä remon­teista, piti asian olla näin tai ei.

        Varain­si­ir­tovero on eri suu­ru­inen kiin­teistöille ja asun­to-osakkeille. Tätä eroa ja varain­si­ir­toveron tasoa voi perustel­lusti kri­ti­soi­da eri näkökul­mista (lukki­u­tu­mis­vaiku­tus asun­tomarkki­noi­hin, heiken­tyneet kan­nus­teet muut­taa työn perässä, pros­ent­tipo­h­jaisen veron nousu asun­to­jen hin­to­jen mukana työtätekevän väestön tulo­ja nopeam­min, kan­nuste min­i­moi­da asun­non vai­h­to­jen määrä ja sen vuok­si ottaa suurem­pia lain­o­ja). Toisaal­ta taas yhden epäko­hdan ole­mas­saolosta ei seu­raa sitä, että toinen epäko­h­ta olisi hyväksyt­tävä tai että sitä ei tarvitse pois­taa. Varain­si­ir­toveroa eivät myöskään mak­sa kaik­ki asun­non tai kiin­teistön omis­ta­jat, kos­ka se kohdis­tuu vain ostajaan.

      3. Pet­teri: Osakey­htiö­muo­toises­sa taloy­htiössä asuvil­la on kaik­ki mah­dol­lisu­udet tehdä remp­paa koti­talousvähen­nyk­sel­lä. Taloy­htiön vas­tu­ulle kuu­lu­vi­in (jätti)remontteihin sitä ei kuu­lukaan saada. 

        Jaa‑a, mil­läs perus­teel­la taloy­htiöi­den putkire­mon­tit ovat jotenkin epäan­sait­tu­ja ver­rat­tuna muiden asum­is­muo­to­jen putkire­mont­tei­hin, joi­hin kyl­lä nimeno­maan saa kotitalousvähennystä?

      4. Pet­teri:

        Osakey­htiö­muo­toises­sa taloy­htiössä asuvil­la on kaik­ki mah­dol­lisu­udet tehdä remp­paa koti­talousvähen­nyk­sel­lä. Taloy­htiön vas­tu­ulle kuu­lu­vi­in (jätti)remontteihin sitä ei kuu­lukaan saada.

        Jos puhutaan yhden­ver­tais­es­ta kohtelus­ta, niin jostain syys­tä osakey­htiö­muo­toisen asun­to-osak­keen kau­pas­ta pitää mak­saa vain 2 pros­entin varain­si­ir­tovero, kun kiin­teistö­muo­toises­sa kau­pas­sa varain­si­ir­tovero on 4 prosenttia.

        Taloy­htiöi­den remont­te­ja varten otet­tui­hin rahoi­tus­vastikkeisi­in saa asum­is­tukea. Omakoti­talo­jen remont­tiku­lui­hin ei saa asum­is­tukea eikä toimeen­tu­lo­tukea. Lisäk­si todet­takoon, että taloy­htiön kohdal­la remon­tin mak­saa taloy­htiö, joka vähen­tää remont­ti­menot omas­sa vero­tuk­ses­saan. Jos koti­talousvähen­nys kuu­luisi taloy­htiöi­den remont­tei­hin, niin pois­tu­isiko taloy­htiöltä oikeus vas­taavasti vähen­tää meno omas­sa vero­tuk­ses­saan? Nor­maali­in vero­tuskäytän­töön ei kuu­lu se, että kak­si oikeushenkilöä saisi vähen­tää saman yhteen ker­taan mak­se­tun veron omis­sa vero­tuk­sis­saan, jol­loin ne saisi­vat yhteen­sä verovähen­nyk­sen tuplana.

    2. Kone­mies Espoos­ta:

      Ongel­mana on myös eri asum­is­muo­to­jen yhden­ver­tainen kohtelu. Omakoti­talo­jen ja monien par­i­talo­jen remon­tit ovat vähen­nyskelpoisia, mut­ta taloy­htiöis­sä asuvil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta saa­da mitään vas­taavia vähen­nyk­siä remonteista. 

      Onhan. Joka ain­oa taloy­htiö verovähen­tää remont­ti­menon­sa jo nykyään sat­apros­ent­tis­es­ti tilin­päätök­sis­sään, jot­tei­vat joudu mak­samaan yhteisöveroa. Lisäk­si rahoi­tus­vastik­keet ovat asum­istues­sa huomioita­va meno, toisin kuin kiin­teistö­muo­tois­t­en asun­to­jen remont­ti­menot, jois­sa osake­muo­toi­sista asun­noista poiketen Kela ei tue lainkaan yleisen asum­istuen eikä toimeen­tu­lotuenkaan puolella.

      1. sit­ten: Onhan. Joka ain­oa taloy­htiö verovähen­tää remont­ti­menon­sa jo nykyään sat­apros­ent­tis­es­ti tilin­päätök­sis­sään, jot­tei­vat joudu mak­samaan yhteisöveroa. Lisäk­si rahoi­tus­vastik­keet ovat asum­istues­sa huomioita­va meno, toisin kuin kiin­teistö­muo­tois­t­en asun­to­jen remont­ti­menot, jois­sa osake­muo­toi­sista asun­noista poiketen Kela ei tue lainkaan yleisen asum­istuen eikä toimeen­tu­lotuenkaan puolella. 

        Useim­miten taloy­htiö on vain välikäsi remont­tiku­lu­jen mak­samises­sa. Suurel­la osal­la taloy­htiöistä ei myöskään ole mui­ta tulo­ja kuin osakkaiden mak­samat vastik­keet ja käyt­töko­r­vauk­set. Kor­jausten kulu­ja vas­taavia vastikkei­ta keräävä ja niitä vas­taavia pois­to­ja raken­nuk­sista kir­jan­pidos­saan tekevä taloy­htiö ei yleen­sä jou­tu­isi muutenkaan mak­samaan yhteisöveroa, kos­ka toimin­nas­ta ei syn­ny verotet­tavaa voit­toa. Tästä seu­raa se, että useim­mat taloy­htiössä asu­vat eivät saa vero­tuk­sen ylei­sistä peri­aat­teista poikkeavaa hyö­tyä kyseis­es­tä vähen­nysoikeud­es­ta. Juridis­en muodon sijaan on syytä kat­soa myös eri­laisen sään­te­lyn tosi­asial­lista merkitystä.

        Asum­istuen osalta ovat parem­mas­sa ase­mas­sa ne, jot­ka mak­sa­vat remont­tin­sa rahoi­tus­vastik­keena taloy­htiölle. Tästä hyö­tyvien joukko on tosin melko pieni: asum­is­tu­ki on tiukasti tulo­jen ja asun­non neliöi­den perus­teel­la rajat­tu, ja pien­i­t­u­loiset asu­vat mui­ta väestöryh­miä harvem­min omis­tusasun­nois­sa. Kyseisel­lä edul­la ei myöskään ole käytän­nön merk­i­tys­tä keski­t­u­loisille, jot­ka mak­sa­vat itse asumisen­sa ja muut kulunsa.

  22. Miten sen lop­pu­lauseen lai­ta oikein on? Ei kai tulosta, siis urakan koko hin­nas­ta tehtävää vähen­nys­tä voi nos­taa sataan pros­ent­ti­in? Veron pois­t­a­mi­nen kokon­aan olisi mah­dol­lisuuk­sien rajoissa.

    1. Lop­pu­lause yrit­ti ker­toa, etteivät neu­vot­teli­jat olleet tien­neet, että vähen­nys tehdään veros­ta eikä verotet­tavas­ta tulosta. Sik­si jopa to 60 % oli aivan liikaa.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Lop­pu­lause yrit­ti ker­toa, etteivät neu­vot­teli­jat olleet tien­neet, että vähen­nys tehdään veros­ta eikä verotet­tavas­ta tulosta. Sik­si jopa to 60 % oli aivan liikaa.

        Palka­nsaa­jan tulot pitää olla luokkaa 25000–30000€/vuosi, että saa vähen­nyk­sen veros­ta kokon­aan hyö­dyn­net­tyä. Sik­si se suosii hyvätuloisia.

      2. JY: Palka­nsaa­jan tulot pitää olla luokkaa 25000–30000€/vuosi, että saa vähen­nyk­sen veros­ta kokon­aan hyö­dyn­net­tyä. Sik­si se suosii hyvätuloisia.

        No har­va suurem­pi tuloinenkaan sitä kokon­aan käyt­tää. Se, että vähen­nys tehdään veros­ta on hyvä eikä verotet­tavas­ta tulosta. Tätä asi­aa ei esim Yle uuti­soin­ut, vaan sai käsi­tyk­sen että vähen­nys tehdää verotet­tavas­ta tulosta. Itse asi­as­sa pien­i­t­u­loisen veroista vähen­nys on pros­en­tu­aalis­es­ti pienem­pi kuin suu­rit­u­loisen. Kuten aiem­min sanoin tämä “tilaus­tutkimus” vaikut­taa liit­tyvän tule­vi­in bud­jet­tineu­vot­telui­hin huomioiden ajoitus.

      3. Coun­try­boy: No har­va suurem­pi tuloinenkaan sitä kokon­aan käyt­tää. Se, että vähen­nys tehdään veros­ta on hyvä eikä verotet­tavas­ta tulosta. Tätä asi­aa ei esim Yle uuti­soin­ut, vaan sai käsi­tyk­sen että vähen­nys tehdää verotet­tavas­ta tulosta. Itse asi­as­sa pien­i­t­u­loisen veroista vähen­nys on pros­en­tu­aalis­es­ti pienem­pi kuin suu­rit­u­loisen. Kuten aiem­min sanoin tämä ”tilaus­tutkimus” vaikut­taa liit­tyvän tule­vi­in bud­jet­tineu­vot­telui­hin huomioiden ajoitus.

        Kyl­lähän koko vähen­nys on ongel­malli­nen. Mik­si sitä ei mak­se­ta suo­rana tuke­na ilman että veron­mak­sua sotke­taan asi­aan? Jos sitä nyt pitää ylipäätään tukea.

      4. Osmo Soin­in­vaara:

        Lop­pu­lause yrit­ti ker­toa, etteivät neu­vot­teli­jat olleet tien­neet, että vähen­nys tehdään veros­ta eikä verotet­tavas­ta tulosta. Sik­si jopa to 60 % oli aivan liikaa.

        Ei tun­nu nytkään kaik­ki tajua­van sitä. Hal­li­tus ilmoit­ti eilen, että koti­talousvähen­nys nos­te­taan 40 pros­en­tista 60 pros­ent­ti­in vuosik­si 2022–2027 ja sen enim­mäis­määrä nos­te­taan 2 250 eurosta 3 500 euroon. Net­ti on nyt täyn­nä kom­ment­te­ja, jois­sa on ymmär­ret­ty väärin koti­talousvähen­nyk­sen lasken­ta. Toiv­ot­tavasti puolue­jo­hta­jista, jot­ka asi­as­ta sopi­vat, edes joku ymmär­si, mitä tuo tarkoit­taa. Ainakin use­ampi muu poli­itikko näyt­täisi luule­van, että koti­talousvähen­nys nousi noil­la toimil­la 50 pros­ent­tia, kun oikeasti se peräti kaksinker­tais­tu­isi noil­la luvuil­la, kos­ka ei oile niin, että 40 pros­entin nos­to 60 pros­ent­ti­in pakot­taisi nos­ta­maan myös enim­mäis­määriä 50 pros­netil­la, vaan enim­mäis­määrän nos­to itsekin lisää koti­talousvähen­nyk­sen verovähen­nyk­siä 50 %.

        Jatkos­sa saat­taa kyn­nelle kykenevien kan­nat­taa perus­taa fir­ma kaverin­sa kanssa, ja palkata päik­seen toisen­sa jatkos­sa tekemään vaik­ka 5833,33 eurol­la koti­talousvähen­nyk­sen alaista koti­taloustyötä sen lasku­un, kuten tekemään vaikka­pa yhden tun­nin hom­man ker­ran vuodessa 5833,33 euron tun­tipal­ka­lla vuosik­si 2022–2026. Liike­vai­h­to kun jää alv 0 %:na alle 10 000 euron (ali alvil­lise­na alle 12 400 euron), saa fir­ma pitää omi­naan asi­akkaal­ta per­i­tyt arvon­lisäverot. YEL-mak­su­jakaan ei tarvitse niin pien­estä fir­mas­ta mak­saa. Ansio­tuloverot menevät, jos nos­taa palkko­ja ulos. Mak­samal­la 5833,33 euroa saa saman sum­man fir­maansa. Sen kun jakaa ulos fir­mas­ta joko palkkana tai osinkona, niin vaik­ka verot­ta­ja ottaa siivun välistä, mut­ta val­ti­ol­ta saata­va 3500 euron veronalen­nus on selvästi isom­pi. Tiedos­sa on mon­elle ilmaista rahaa val­tion ja kun­tien lasku­un, joiden vero­tu­lot kutistuvat. 

        Ellei hal­li­tus sit­ten peru päätöstään sen jäl­keen, kun joku Val­tio­varain­min­is­ter­iöstä (joka oli ulkona neu­vot­teluista) ker­too, miten koti­talousvähen­nys lain mukaan toimii.

  23. Koti­talousvähen­nyk­sen idea kai oli alun­perin jotain sen tapaista, että sen avul­la voi palkata toisen henkilön (tai yri­tyk­sen) tekemään puolestaan “koti­taloustyötä”, jota yleis­es­ti ihmiset tekevät itse. Täl­löin voi (ainakin peri­aat­teessa) käyt­tää saman ajan oman työn­sä tekemiseen, mikä yleis­es­ti ottaen olisi järkevää (kukin tekee sitä työtä mitä parhait­en osaa). Koti­talousvähen­nyk­sen pitäisi täl­löin kor­va­ta “veroki­ila”, joka tulee palkatun työn­tek­i­jän palkan päälle. Pait­si että lisäku­lui­hin sisäl­tyy paljon muu­takin kuin pelkkä vero: eläke­mak­sut, pakol­liset vaku­u­tuk­set, yri­tyk­sen yleisku­lut ja kate jne. Veron ylikom­pen­saa­tio on siis paikallaan, että päästäisi­in lähelle alku­peräistä aja­tus­ta. Toisaal­ta tämä edel­lyt­tää vähen­nyk­seen rajoi­tus­ta, joka esimerkik­si vähänkään isom­man remon­tin kannal­ta jää hyvin pienek­si. Ehkä on siis lop­pu­jen lopuk­si niin, että koti­talousvähen­nyk­sen aja­tus oli kau­nis, mut­ta sitä on mah­do­ton toteut­taa niin, että aja­tus toteu­tu­isi edes melko hyvin.

  24. Hyvä, että OS avasi tutkimuk­sen mah­dol­lisia puut­tei­ta. Oman koke­muk­seni usei­ta remont­te­ja ja pikkutöitä teet­täneenä on, että vuosikausi­in yksikään tek­i­jä ei ole enää kysynyt mak­sanko käteen vai laskul­la. Aiem­min se oli varsin yleistä. On eri­no­maista, jos koti­talousvähen­nys on lisän­nyt (siis jos) töitä, jos­ta mak­se­taan verot ja kaik­ki sotu­mak­sut. Iso merk­i­tys sil­lä on etenkin työn­tek­i­jän tule­van eläk­keen kannal­ta. Samoin luul­tavasti maa­han­muut­ta­jien kohdalla.

    Toinen puoli on kieltämät­tä sit­ten se, että ei 400 miljoo­nan euron tulon­si­ir­to hyvä­tu­loisille ihan oikein suun­nat­tu ole. Toiv­ot­tavasti se edes vähen­täisi ainaista val­i­tus­ta vero­pro­gres­sios­ta. Melkoinen määrä rahaa se ainakin on. 800 lääkäriä ter­veyskeskuk­si­in ja 2000 lähi­hoita­jaa hoivakotei­hin, koti­hoitoon jne mak­saisi osa­puilleen 200 miljoon­aa. Käsit­tääk­seni sil­lä olisi suo­ra työl­listämis­vaiku­tus, vaiko eikö? Eli jospa säi­lyt­täisi tason nykyisenä ja suun­taisi ‘lisävähen­nyk­set’ terveyspuolelle.

    1. TJAboa: On eri­no­maista, jos koti­talousvähen­nys on lisän­nyt (siis jos) töitä, jos­ta mak­se­taan verot ja kaik­ki sotumaksut.

      Valvon­ta ja lisään­tyneet rapor­toin­tivelvol­lisu­udet, ehkä myös kään­teinen alv, ovat tehokkaasti pois­ta­neet pimeää työtä, veikkaisin enem­män niiden vaikut­ta­neen kuin koti­talousvähen­nyk­sen. Myös esim. vaku­u­tuse­hdot vaikut­ta­vat siihen, että työt on syytä teet­tää lail­lis­es­ti ammattihenkilöllä.

      1. En tunne mitään sel­l­aista vaku­u­tuse­htoa, jon­ka mukaan kotisi­ivous pitäisi teet­tää ammattihenkilöllä.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        En tunne mitään sel­l­aista vaku­u­tuse­htoa, jon­ka mukaan kotisi­ivous pitäisi teet­tää ammattihenkilöllä. 

        Esim. LVI- ja sähkötöis­sä on syytä käyt­tää ammattihenkilöä.

      3. Veron­saa­jan kannal­ta ei olisi ehkä kan­nat­tanut ottaa mukaan koti­talousvähen­nyk­seen näitä priv­ilee­gioi­ta. Menetet­ti­in vero­tu­lo­ja, eikä siitä ollut myöskään kulut­ta­jille etua, kos­ka hin­nat nousi­vat priv­ilee­gion ansiosta.

  25. Täl­lainen päin­vas­tainen tulos on saatu PPT:n mukaan vain run­sas vuosi sit­ten. Sen mukaan koti­talousvähen­nyk­sen leikkaaminen/poisto vähen­tää omakoti­talo­jen remont­te­ja Ruotsin koke­musten mukaan. Olen yhä vaku­ut­tuneem­pi että nämä ovat täl­laisia ide­ol­o­gis­es­ti värit­tyneitä tutkimuk­sia ja VATT:n tulisi pysyä erossa näistä. Nyt halut­ti­in ilmeis­es­ti vas­taisku edel­liselle tutkimuk­selle. Itse kan­na­ta koti­talousvähen­nys­rtä mon­es­takin syys­tä, mm. se ei suosi suu­rit­u­loisia ollenkaan niin paljon kuin luul­laan, kos­ka vähen­nys tehdään suo­raan verosta.

    https://www.ptt.fi/media/kotitalous_brief_5.pdf

  26. PM Marin väit­ti eduskun­nas­sa, että koti­talousvähen­nys suosii suu­rit­u­loisia. Ilmeis­es­ti sit­ten sähköau­to­jen hin­tat­ues­sa tue­ta suu­rit­u­loisia ? Todel­lisu­udessa esim omako­ti­a­su­jat eivät ole mitenkään eri­tyisen suurituloisia.

    1. Coun­try­boy:
      PM Marin väit­ti eduskun­nas­sa, että koti­talousvähen­nys suosii suu­rit­u­loisia. Ilmeis­es­ti sit­ten sähköau­to­jen hin­tat­ues­sa tue­ta suu­rit­u­loisia ? Todel­lisu­udessa esim omako­ti­a­su­jat eivät ole mitenkään eri­tyisen suurituloisia.

      Koti­talousvähen­nys tehdään veros­ta. Vähen­nys jää käyt­tämät­tä, jos tulo­ja on niin vähän, että vero­ja ei tule, kos­ka sitä ei mak­se­ta veronpalautuksena.

Vastaa käyttäjälle Konemies Espoosta Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.