Kotitalousvähennyksen menetetty maine

Minis­te­ri Kale­vi Hemi­län enti­nen eri­tyi­sa­vus­ta­ja Jan Hei­no Lip­po­sen I hal­li­tuk­sen ajoil­ta sanoi muu­ta­ma vuo­si sit­ten jos­sain koh­da­tes­sam­me, että sinä­hän toit tähän maa­han koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen. Huu­dah­din spon­taa­nis­ti, että en kyl­lä tuo­nut, mut­ta hän sanoi, että kyl­lä, sii­nä Sis­ko Sepän gil­jo­tii­ni­työ­ryh­mäs­sä me saim­me meno­jen kar­sin­nan lisäk­si esit­tää työl­li­syyt­tä kohen­ta­via etu­ja, sinä esi­tit koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä, me esi­tim­me sitä yhdes­sä ja hal­li­tus toteut­ti sen.

(Sis­ko Sepän gil­jo­tii­ni­työ­ryh­mä perus­tet­tiin etsi­mään vii­den mil­jar­din euron edes­tä sääs­tö­jä. Lip­po­sen ensim­mäi­sen hal­li­tuk­sen hal­li­tus­oh­jel­mas­sa vuon­na 1995 sovit­tiin 20 mil­jar­din sääs­töis­tä, mut­ta mie­li­ku­vi­tus lop­pui 15 mil­jar­din koh­dal­la. Gil­jo­tii­ni­työ­ryh­män piti etsiä loput. Olin työ­ryh­män ainoa vaa­leis­sa valit­tu jäsen.)

Piti oikein lukea päi­vä­kir­jo­ja­ni, ja toden tot­ta. Niin sii­nä tai­si käydä.

Tänään jul­kis­tet­tiin VATT:n (Jark­ko Har­ju) ja Pal­kan­saa­jien tut­ki­mus­lai­tok­sen (Tuo­mas Koso­nen) tut­ki­mus koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen työl­li­syys­vai­ku­tuk­sis­ta. Tulos oli tyr­mää­vä. Koti­ta­lois­vä­hen­nyk­sen vai­ku­tus pal­ve­lu­jen käyt­töön on nol­la. Se on vero­vä­hen­nys, joka koh­dis­tuu lähin­nä suurituloisille.

Vaik­ka seu­raa­vas­sa vähän kysee­na­lais­tan tut­ki­mus­ta, kat­son tämän tut­ki­muk­sen osoit­ta­van, että vai­ku­tuk­set ovat vähäi­sem­piä kuin on kuvi­tel­tu. En kui­ten­kaan usko sen epäin­tui­tii­vi­seen tulok­seen, että pal­ve­lu­jen kysyn­nän hin­ta­jous­to oli­si suun­nil­leen nol­la. En usko nol­laan hnta­jous­to­na oikein min­kään hyö­dyk­keen osal­ta. Kaik­kien hin­ta­jous­to­jen kes­kiar­vo on ident­ti­ses­ti ‑1. On vai­kea kuvi­tel­la, että se oli­si kotiin oste­tuil­la pal­ve­luil­la poik­keuk­sel­li­sen pieni.

Sinä aika­na kun koti­ta­lous­vä­hen­nys on ollut käy­tös­sä, vero­kir­jal­la teh­ty­jen remont­tien ja koti­sii­vouk­sen mää­rä on lisään­ty­nyt sel­väs­ti. Tämä ei kui­ten­kaan todis­ta, että lisään­ty­mi­nen oli­si seu­raus­ta koti­ta­lous­vä­hen­nyk­ses­tä. Tut­ki­jat selit­tä­vät syyk­si kau­pun­gis­tu­mi­sen, joka yli­pään­sä lisää pal­ve­lu­jen käyttöä.

Kausa­li­teet­tiin kiin­ni pää­se­mi­sek­si on käy­tet­tä­vä fik­sum­pia kei­no­ja. Kun sekä Suo­mes­sa että Ruot­sis­sa on ajan­koh­tia, jol­loin koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä on vuo­roin hei­ken­net­ty ja vuo­roin paran­net­tu, tut­ki­mus­a­se­tel­mak­si valit­tiin tren­dik­kääs­ti ennen — jäl­keen ase­tel­mat. Pal­jon­ko vähen­nys­tä käy­tet­tiin aiem­min ja pal­jon­ko muu­tok­sen jäl­keen. Jot­ta ase­tel­maan ei vai­kut­tai­si muu talou­del­li­nen kehi­tys, on ver­rat­tu Ruot­sin ja Suo­men aika­sar­jo­ja, mikä sisäl­tää ole­tuk­sen, että talou­del­li­nen tilan­ne on kehit­ty­nyt näis­sä mais­sa samal­la tavalla.

Väi­tän, että tämä aliar­vioi hin­ta­jous­toa, ei vain vähän vaan todel­la pal­jon. Uuteen tilan­tee­seen sopeu­tu­mi­nen vie vuo­sia. Näin kävi myös työt­tö­myys­tur­van 300 euron suo­jao­suu­den kans­sa. Kes­ti usei­ta vuo­sia, ennen kuin työn­te­ki­jät ja työ­nan­ta­jat oppi­vat käyt­tä­mään sen suo­mia mah­dol­li­suuk­sia hyväk­seen. Jos sitä oli­si tut­kit­tu ver­taa­mal­la tilan­net­ta jou­lu­kuus­sa ja tam­mi­kuus­sa, tulos oli myös ollut nol­la. Ihmis­ten tie­to muu­tok­sis­ta on myös hyvin vähäis­tä, joten ei se välit­tö­mäs­ti edes voi vai­kut­taa. Tämä heik­ko tie­tä­mys tuli tut­ki­muk­ses­sa myös esille.

Saman­lai­nen on lii­ken­ne­polt­toai­nei­den hin­ta­jous­to. Lyhyen ajan hin­ta­jous­to liki ole­ma­ton, pit­kän ajan hin­ta­jous­to pal­jon suu­rem­pi ja vuo­si­kym­men­ten mit­tai­nen hin­ta­jous­to todel­la iso. Tätä hyvin pit­kän ajan hin­ta­jous­toa voi tut­kia ver­taa­mal­la Euroop­paa ja Yhdys­val­to­ja keskenään.

Voi siis olla, että koti­ta­lous­vä­hen­nys on kyl­lä lisän­nyt pal­ve­lu­jen käyt­töä, mut­ta sen pie­net muu­tok­set eivät asi­aan vai­ku­ta. Tätä pit­kän ajan muu­tos­ta voi­si tut­kia ver­taa­mal­la Suo­men ja Ruot­sin aika­sar­jo­ja sel­lai­seen maa­han, jos­sa tätä vähen­nys­tä ei ole ollut kos­kaan tai sii­hen ei ole teh­ty 25 vuo­den kulues­sa muutosta.

Jos sopeu­tu­mi­nen kes­tää vuo­sia tai jopa vuo­si­kym­me­niä, kovin hyvä elvy­tys­kei­no koti­ta­lous­vä­hen­nys ei ole. Se on myös hyvä lyhyen ajan sääs­tö­kei­no, kos­ka sol­mit­tua koti­sii­vous­so­pi­mus­ta ei irti­sa­no­ta, vaik­ka vähen­nyk­sen ehto­ja vähän huononnetaankin.

Teo­reet­ti­nen, jos­kin kiis­ta­na­lai­nen perus­ta koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sel­le on, että itse teke­mi­nen on vero­ton­ta ja ostet­tu työ verol­lis­ta. Jos koti­ta­lous­vä­hen­nys saa koti­ta­lou­det (lue nai­set) teke­mään enem­män ansio­työ­tä, se ei ehkä mak­sa verot­ta­jal­le­kaan niin pal­jon kuin luu­li­si. Tämä argu­ment­ti tie­tys­ti kumou­tuu, jos vähen­nyk­sel­lä ei ole min­kään­lais­ta vai­ku­tus­ta pal­ve­lun kysyntään.Tätä perus­te­lua aja­tel­len vähen­nys­pro­sent­ti (40 %) on kui­ten­kin lii­an suuri.

Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sel­lä on vai­ku­tus­ta myös nais­ten ura­ke­hi­tyk­seen, mut­ta tie­tys­ti vain, jos sil­lä on vai­ku­tus­ta pal­ve­lun käyt­töön. Jos vero­tuk­sel­la sai­si teh­dä työl­li­syys­po­li­tiik­kaa, poh­ti­sin vähen­nyk­sen koh­dis­ta­mis­ta lap­si­per­hei­den vähem­män ansait­se­val­le puo­li­sol­le tai yksin­huol­ta­jal­le vähen­nyk­se­nä vero­tet­ta­vas­ta tulos­ta, ei verosta.

Jos tätä vähen­nys­tä ei tämän tut­ki­muk­sen jäl­keen pois­te­ta, se kan­nat­tai­si muut­taa saman­lai­sek­si kuin Ruot­sis­sa, jos­sa tuki mak­se­taan pal­ve­lun tuot­ta­jal­le ja kulut­ta­ja saa hin­nan alen­nuk­sen välit­tö­mäs­ti pal­ve­lun hinnassa.

= = =

Eivät vain koti­ta­lou­det ole tie­tä­mät­tö­miä koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen sään­nöis­tä. Kun vih­reät oli­vat höl­möil­leet itsen­sä ulos Lip­po­sen II hal­li­tuk­ses­ta, emme olleet myös­kään bud­jet­ti­neu­vot­te­luis­sa 2002. Siel­lä koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen pro­sent­ti nos­tet­tiin 60 %:iin. Edus­kun­nan por­tail­la pal­jok­suin tätä Ben Zys­kowiczil­le, joka vas­ta­si, että kokoo­muk­sen tavoit­tee­na on nos­taa vähen­nys sataan pro­sent­tiin. Hän ei tar­koit­ta­nut, että val­tio mak­sai­si pal­kan koko­naan, vaan luu­li, että vähen­nys teh­dään tulos­ta, vaik­ka se teh­dään veros­ta. Niin oli­vat tain­neet muut­kin neu­vot­te­li­jat luulla.

64 thoughts on “Kotitalousvähennyksen menetetty maine”

  1. Voi siis olla, että koti­ta­lous­vä­hen­nys on kyl­lä lisän­nyt pal­ve­lu­jen käyt­töä, mut­ta sen pie­net muu­tok­set eivät asi­aan vaikuta.”

    Asia on aina­kin itse tun­te­mie­ni oma­ko­ti­ta­loa­su­jien jou­kos­sa juu­ri näin. Vähen­nys lisä­si aika­naan remont­tien teet­tä­mis­tä, ja sen jäl­keen on vain kat­sot­tu, että no nyt ei saa enää yhtä pal­jon vähen­nys­tä mut­ta tee­te­tään silti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mik­ko H:

      ”Voi siis olla, että koti­ta­lous­vä­hen­nys on kyl­lä lisän­nyt pal­ve­lu­jen käyt­töä, mut­ta sen pie­net muu­tok­set eivät asi­aan vaikuta.”

      Asia on aina­kin itse tun­te­mie­ni oma­ko­ti­ta­loa­su­jien jou­kos­sa juu­ri näin. Vähen­nys lisä­si aika­naan remont­tien teet­tä­mis­tä, ja sen jäl­keen on vain kat­sot­tu, että no nyt ei saa enää yhtä pal­jon vähen­nys­tä mut­ta tee­te­tään silti.

      Tie­dän monia, joil­la tuo on vai­kut­ta­nut kulu­tuk­seen. Esim. uudis­ra­ken­nus­ten vii­meis­te­ly­vai­heet on siir­ret­ty paril­la vuo­del­la eteen­päin, jot­ta niis­tä saa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen. Uudis­ra­ken­nus­vai­hees­sa tee­te­tys­tä työs­tä koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä kun ei saa, mut­ta kun talo on pari vuot­ta van­ha, sit­ten saa. Tosin vai­ku­tus on sil­loin ollut lähin­nä ajal­lis­ta töi­den siir­toa myöhemmäksi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Koti­ta­lous­vä­hen­nys on huo­mat­ta­vas­ti nos­ta­nut pal­ve­lu­jen tuot­ta­jien (tyy­pil­li­ses­ti sii­vous- ja remont­ti­fir­mo­ja) tun­ti­ve­loi­tuk­sia. Seu­ra­sin tilan­net­ta aikoi­naan koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen tul­tua käyt­töön niin saman tien hin­nat nousi­vat noin 30%. 

    Jos työn tilaa­ja pys­tyy hyö­dyn­tä­mään vähen­nyk­sen niin net­to­vai­ku­tus vähen­nyk­ses­tä jäi vie­lä plus­sal­le. Sen sijaan ne tahot jot­ka eivät vähen­nys­tä pys­ty hyö­dyn­tä­mään jou­tu­vat mak­sa­maan huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­man hin­nan. Näin mm. talo­yh­tiöi­den tilaa­mis­sa töis­sä, hyvin pie­ni­tu­loi­sil­la ja myös niil­lä joil­le koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen mää­rä jää lii­an alhaiseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Näis­sä vero­vä­hen­nyk­sis­sä on sama ongel­ma kuin kai­kis­sa muis­sa­kin tuis­sa: ne tah­to­vat pää­omit­tua hin­toi­hin. Pal­ve­lun tar­joa­jat ovat hin­noi­tel­leet vähen­nyk­sen hin­ta­pyyn­töön­sä. Kulut­ta­jan yli­jää­mä ei ole paran­tu­nut, mut­ta pal­ve­lun­tar­joa­jan on. Eihän sil­lä sil­loin voi olla mitään työl­li­syys­vai­ku­tus­ta. Onko tut­ki­muk­ses­sa tar­kas­tel­tu hin­ta­ke­hi­tys­tä? Har­maa­ta talout­ta se var­mas­ti ehkäi­see, mut­ta ei sii­tä kulut­ta­jil­le ole mitään iloa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. TimoT:
      Näis­sä vero­vä­hen­nyk­sis­sä on sama ongel­ma kuin kai­kis­sa muis­sa­kin tuis­sa: ne tah­to­vat pää­omit­tua hin­toi­hin. Pal­ve­lun tar­joa­jat ovat hin­noi­tel­leet vähen­nyk­sen hin­ta­pyyn­töön­sä. Kulut­ta­jan yli­jää­mä ei ole paran­tu­nut, mut­ta pal­ve­lun­tar­joa­jan on. Eihän sil­lä sil­loin voi olla mitään työl­li­syys­vai­ku­tus­ta. Onko tut­ki­muk­ses­sa tar­kas­tel­tu hin­ta­ke­hi­tys­tä? Har­maa­ta talout­ta se var­mas­ti ehkäi­see, mut­ta ei sii­tä kulut­ta­jil­le ole mitään iloa.

      Jat­kan vie­lä vähän. Tut­ki­muk­sen joh­to­pää­tök­set ovat var­maan oikeat, mut­ta tut­ki­mus on teh­ty van­han lau­da­tur­työn tasoi­ses­ti, eli ei ole yri­tet­ty sel­vi­tää syi­tä, jot­ka kuu­lui­si­vat gra­du­ta­soon. Jos jon­kin pal­ve­lun tar­jon­ta on jäyk­kää, niin sen tuot­ta­jan kan­nat­taa nos­taa vain hin­taa kysyn­nän kas­vaes­sa. Näin täs­sä lie­nee käy­nyt. Sil­loin kysyn­nän mää­rä­kään ei ole nous­sut. Itse olen käyt­tä­nyt tukea vain vie­mä­ri­re­mon­tiin. Sain vain yhden tar­jouk­sen, joka oli mie­les­tä­ni hin­nal­taan pos­ke­ton. Mut­ta minun piti saa­da se teh­tyä. Täs­sä siis ei ollut mui­ta teki­jöi­tä, joten hän sai hin­noi­tel­la työn vapaas­ti ilman kil­pai­lua. Luu­li­sin, että esim. sii­vous- ja hoi­va­töis­tä oli­si enem­män pal­ve­lun­tar­joa­jia, joten hin­ta­ta­so­kin oli­si koh­tuul­li­sem­pi myös kui­til­la teh­tä­vis­tä töistä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Voi­si­ko koko vähen­nyk­ses­tä luo­pua ja vain yksin­ker­tai­ses­ti las­kea pal­ve­lua­lo­jen ALV:tä? Pie­nen­täi­si vero­kii­laa itse teke­mi­sen ja teet­tä­mi­sen välil­lä, teki­si kor­jaut­ta­mi­ses­ta kan­nat­ta­vam­paa uuden osta­mi­seen ver­rat­tu­na, ja oli­si nyky­ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na yksinkertaisempaa.

      Toki ALV:n las­ku meni­si aina­kin osit­tain hin­toi­hin aina­kin aluk­si. Näin­hän kävi kun par­tu­rei­den ALV:ta las­ket­tiin ja se kokei­lu lop­pui lyhyeen. Uskon kui­ten­kin, että pidem­män ajan kans­sa kil­pai­lu lisään­tyi­si ja siten tuli­si pai­net­ta las­kea hin­to­ja. Samal­la saa­tai­siin lisää väkeä töi­hin tuot­ta­maan näi­tä palveluita.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Alvin las­ke­mi­ses­ta hyö­tyi­si­vät myös sel­lai­set, joil­le veroe­dus­ta ei ole hyö­tyä. Sii­nä mie­les­sä parem­pi tuki. Menee tie­tys­ti hin­toi­hin samal­la tapaa kuin veroetukin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Et otta­nut lai­na­ka­na kan­ty­aa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen pimeän työn vähen­tä­mi­seen? Pal­jon­ko pimeäs­ti tee­te­tyis­tä remon­teis­ta ja kotia­vuis­ta mah­toi koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen avul­la muun­tua vero­kir­jal­la teh­dyik­si, jol­loin val­tion hyö­ty on mer­kit­tä­vä vaik­ka osa verois­ta anne­taan alennuksena.
    Tätä on var­maan tut­kit­tu, jos­kin han­ka­la täs­tä­kin on saa­da oike­aa dataa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. En pys­ty miten­kään nie­le­mään tut­ki­joi­den joh­to­pää­tök­siä. Toki täy­tyy myön­tää, että en ole luke­nut alku­pe­räis­tä tut­ki­mus­ta, vaan olen sii­nä suh­tees­sa Osmon ker­to­man ja tie­do­tus­vä­li­neis­tä luke­ma­ni varas­sa. Käy­tän itse joka toi­nen viik­ko koti­sii­vouk­sia teke­vän yri­tyk­sen pal­ve­lu­ja. Sii­vous mak­saa 38 euroa / tun­ti ilman koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä. On tasan tark­kaan var­maa, että en käyt­täi­si ko. yri­tyk­sen pal­ve­lu­ja ilman koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä. En nyt vain miten­kään suos­tui­si mak­sa­maan 38 euroa / tun­ti työs­tä, jon­ka pys­tyi­sin ihan hyvin teke­mään itse­kin suun­nil­leen samas­sa ajas­sa, kun sii­voo­ja sen tekee. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen kans­sa pal­ve­lun hin­nak­si tulee minul­le noin 23 euroa / tun­ti. Sen olen vie­lä val­mis mak­sa­maan sii­tä ilos­ta, että minun ei tar­vit­se teh­dä itse sään­nöl­li­ses­ti tois­tu­vaa epä­mie­lui­saa työtä. 

    Tun­nen usei­ta mui­ta­kin koti­sii­vous­pal­ve­lun käyt­tä­jiä, eikä heis­tä kukaan suos­tui­si käyt­tä­mään pal­ve­lua 38 euron tun­ti­hin­nal­la. Tuo tun­ti­hin­ta ei ole kui­ten­kaan yrit­tä­jäl­le sel­lai­nen kul­ta­kai­vos kuin voi­si nopeas­ti kuvi­tel­la. Sii­tä menee pel­käs­tään ALV:hen 7,35 euroa. Sii­voo­jan tun­ti­pal­kan ja sen sivu­ku­lu­jen lisäk­si pitää yrit­tä­jän luon­nol­li­ses­ti saa­da kor­vaus myös työ­jär­jes­te­lyi­hin, las­ku­tuk­seen, kir­jan­pi­toon, mai­nos­ta­mi­seen jne. kulu­vas­ta ajas­ta ja kus­tan­nuk­sis­ta. En siis usko, että yrit­tä­jä pys­tyi­si tuot­ta­maan tätä pal­ve­lua kan­nat­ta­vas­ti kovin­kaan pal­jon pie­nem­mäl­lä tuntihinnalla.

    Remont­ti­pal­ve­lut voi­vat olla vähän eri asia. Remont­tiin on usein pakot­ta­vam­pi tar­ve kuin sii­vouk­sen teet­tä­mi­seen ulko­puo­li­sel­la. Lisäk­si remon­tin teke­mi­nen vaa­tii yleen­sä sel­lai­sia tai­to­ja, joi­ta kenel­lä tahan­sa ei ole, joten ulko­puo­li­sen palk­kaa­mi­nen voi olla käy­tän­nös­sä pakol­lis­ta. Sen vuok­si on täy­sin mah­dol­lis­ta, että koti­ta­lous­vä­hen­nys ei ole kovin­kaan pal­jon kas­vat­ta­nut remont­tien teet­tä­mis­tä. Sen sijaan koti­sii­vous­pal­ve­lu­jen kysyn­tä — aina­kin ei-pimeä­nä työ­nä — käy­tän­nös­sä lop­pui­si, jos koti­ta­lous­vä­hen­nys pois­tet­tai­siin tai sitä pie­nen­net­täi­siin merkittäväksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Jaan vah­vas­ti Soi­nin­vaa­ran kri­tii­kin pal­ve­lu­jen kysyn­nän nolla-hintajoustosta.

    Tut­ki­muk­sen tulok­sis­ta voi tosi­aan joh­taa, että koti­ta­lou­del­le on yhden­te­ke­vää, mak­saa­ko koti­sii­vous 40 vai 400€ tun­nis­sa. Suu­rim­mal­le osal­le koti­ta­louk­sis­ta näin ei tie­ten­kään ole. 

    Toi­nen epä­us­kot­ta­va VATT:n tut­ki­mus­tu­los oli koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ole­ma­ton vai­ku­tus har­maa­seen talou­teen. Jos remont­ti­mies ilmoit­taa, että piha­va­jan kokoa­mi­sen hin­ta on 1000€ las­kul­la tai 700€ kätei­sel­lä, saat­taa joku hyvin­kin vali­ta jäl­kim­mäi­sen vaihtoehdon.

    Puh­taan kvan­ti­ta­tii­vi­sen tar­kas­te­lun lisäk­si VATT:n tut­ki­mus­ta oli­si rikas­ta­nut esim. haas­tat­te­luai­neis­to koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä hyö­dyn­tä­vis­tä ja heis­tä, jot­ka sitä eivät hyö­dyn­nä vaik­ka voisivat.

    Ikä­vin­tä täl­lai­sis­sa epä­on­nis­tu­neis­sa tut­ki­muk­sis­sa on se, että nii­den väit­teet jää­vät hel­pos­ti elä­mään. Poliit­ti­ses­sa reto­rii­kas­sa saam­me siis jat­kos­sa kuul­la väit­tei­tä sii­tä, kuin­ka koti­ta­lous­vä­hen­nys on hyödytön.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Toi­nen epä­us­kot­ta­va VATT:n tut­ki­mus­tu­los oli koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ole­ma­ton vai­ku­tus har­maa­seen talou­teen. Jos remont­ti­mies ilmoit­taa, että piha­va­jan kokoa­mi­sen hin­ta on 1000€ las­kul­la tai 700€ kätei­sel­lä, saat­taa joku hyvin­kin vali­ta jäl­kim­mäi­sen vaihtoehdon. 

      Data tuol­ta osin oli koh­tuul­li­sen vakuut­ta­van olois­ta: ver­tail­tiin vuo­den 2009 koti­ta­lous­vä­hen­ny­suu­dis­tus­ta, joka mah­dol­lis­ti remont­tien koti­ta­lous­vä­hen­nyk­set huo­mat­ta­vas­ti aiem­paa laa­jem­min, ja verot­ta­jal­le ilmoi­tet­tu­ja remont­ti­pal­ve­lui­den lii­ke­vaih­to­ja ennen ja jäl­keen muu­tos­ten. Verot­ta­jal­le ilmoi­tet­tu myyn­ti ei aina­kaan tar­kas­te­lu­jak­sol­la nous­sut ver­rat­tu­na ver­rok­ki­maa­han, jos­sa täl­lais­ta muu­tos­ta ei tehty.

      Tuo esi­mer­kin tilan­ne, että remont­ti­mies voi ilmoit­taa, että hin­ta on las­kun kans­sa 1000 euroa ja 700 euroa ilman las­kua, on arkea täl­lä het­kel­lä. Vii­mek­si vii­me kesä­nä minul­le yri­tet­tiin myy­dä pime­ää raken­ta­mis­työ­tä sen jäl­keen, kun työ oli jo teh­ty. Luu­lin, että työ oli tilat­tu asial­li­ses­ta pai­kas­ta. Työn­te­ki­jä oli­si halun­nut mak­sun kätei­sel­lä ja ilman mitään kuit­te­ja. Ei ollut eri­tyi­sen muka­va tilan­ne alkaa set­viä asi­aa sii­nä koh­taa, kun työ oli jo teh­ty. Lopul­ta sain asias­ta kui­tin, jon­ka mukaan arvon­li­sä­ve­rot ja muut oli mak­set­tu, mut­ta kuit­ti tuli eri fir­mal­ta kuin mis­tä työ tuli. Pimeän työn tar­jon­ta on yhä yleis­tä — koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sis­tä huo­li­mat­ta. Nor­maa­lis­ti jos ostaa fir­man kaut­ta, fir­ma jou­tuu mak­sa­maan työ­an­ta­ja­si­vu­ku­lut (kuten työ­elä­ke­mak­sut) ja vie­lä hin­nan pääl­le 24 %:n arvon­li­sä­ve­ron. 40 %:n koti­ta­lous­vä­hen­nyk­ses­tä huo­li­mat­ta pimeä työ on osta­jal­le hal­vem­paa kuin verol­li­nen työ, ja lisäk­si teki­jäl­le jää enem­män tulois­ta käteen, jos hän ei mak­sa vero­ja. Tuos­sa tapauk­ses­sa työ­tä ei tar­jot­tu pimeä­nä, vaan vas­ta las­ku­tus­vai­hees­sa ilme­ni, että teki­jä halusi myy­dä työn­sä pimeänä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Pidän ihan mah­dol­li­se­na sitä tul­kin­taa, että ne, jot­ka työn­sä haluai­si­vat pimeä­nä teet­tää, jos koti­ta­lous­vä­hen­nys oli­si pie­nem­pi kuin nyt, teke­vät niin jo nyt, ja että koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sel­lä ei ole suur­ta jous­to­vai­ku­tus­ta sii­hen asiaan.

      Tut­ki­muk­sen tulok­sis­ta voi tosi­aan joh­taa, että koti­ta­lou­del­le on yhden­te­ke­vää, mak­saa­ko koti­sii­vous 40 vai 400€ tun­nis­sa. Suu­rim­mal­le osal­le koti­ta­louk­sis­ta näin ei tie­ten­kään ole. ”

      Ei kai sen­tään 1000 %:n hin­tae­ro­ja voi joh­taa tuos­ta. Koti­ta­lous­vä­hen­nys vai­kut­taa hin­taan joi­tain kym­me­niä pro­sent­te­ja, ei sato­ja, saa­ti tuhat­ta pro­sent­tia. Osa­na hin­taa on yleen­sä myös mat­ka­ku­lu­ja ja mate­ri­aa­li­ku­lu­ja, jois­ta koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä ei saa. Pait­si osa fir­mois­ta las­kut­taa kai­ken muun­kin työ­nä veroe­tuuk­sien mak­si­moi­mi­sek­si käy­tän­nös­sä, mut­ta se on toi­nen asia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta: Tut­ki­muk­sen tulok­sis­ta voi tosi­aan joh­taa, että koti­ta­lou­del­le on yhden­te­ke­vää, mak­saa­ko koti­sii­vous 40 vai 400€ tun­nis­sa. Suu­rim­mal­le osal­le koti­ta­louk­sis­ta näin ei tie­ten­kään ole.

      Suu­rim­mal­le osal­le koti­ta­louk­sia tie­ten­kin näin on, kos­ka jo 40 euroa tun­nis­sa on enem­män kuin iki­nä oli­si val­mis mak­sa­maan. Se osajouk­ko koti­ta­louk­sis­ta joil­le koti­ta­lous­vä­hen­nys tekee koti­sii­vouk­ses­ta hou­kut­te­le­vaa, mut­ta joil­le puh­das mark­ki­na­hin­ta oli­si lii­an kor­kea, on hyvin pieni.

      Jos koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä haluai­si kehit­tää suun­taan jos­sa se oli­si vähem­män hyvä­tu­lois­ten pii­ka­tu­ki, ja enem­män kaik­kiin koti­ta­lous­pal­ve­lui­hin koh­dis­tu­va vero­tu­ki, kor­vausas­tet­ta voi­si korot­taa nykyi­ses­tä huo­mat­ta­vas­ti­kin, ja samal­la las­kea vuo­tuis­ta kor­vaus­sum­maa. Täl­löin satun­nai­nen sii­vous­pal­ve­lui­den käyt­tö (vaik­ka ikku­noi­den­pe­su keväi­sin) oli­si hou­kut­te­le­vaa myös sil­le suu­rim­mal­le jou­kol­le, ja tuki koh­dis­tui­si laa­jem­min eri tulo­luok­kiin. Jos eri­tyi­ses­ti raken­nusa­lan pal­ve­lui­ta halu­taan tukea, niin suu­ret ker­ta­luon­toi­set kus­tan­nuk­set kuten remon­tit voi­si sal­lia vähen­net­tä­väk­si useam­man vuo­den aikana.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. ark­ki­teh­ti: Suu­rim­mal­le osal­le koti­ta­louk­sia tie­ten­kin näin on, kos­ka jo 40 euroa tun­nis­sa on enem­män kuin iki­nä oli­si val­mis mak­sa­maan. Se osajouk­ko koti­ta­louk­sis­ta joil­le koti­ta­lous­vä­hen­nys tekee koti­sii­vouk­ses­ta hou­kut­te­le­vaa, mut­ta joil­le puh­das mark­ki­na­hin­ta oli­si lii­an kor­kea, on hyvin pieni.

        Väi­tän­pä, että tähän poten­ti­aa­li­seen jouk­koon kuu­luu suu­rin osa niis­tä, joi­den kuu­kausi­tu­lot (brut­to) ovat välil­lä 3000–8000 euroa. Juu­ri kukaan tuol­la tulo­ta­sol­la ei ole val­mis mak­sa­maan sään­nöl­li­ses­tä koti­sii­vouk­ses­ta 40 euroa tun­nis­sa, jos ei ole jotain fyy­sis­tä estet­tä sii­vo­ta itse. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen kans­sa tun­ti­ve­loi­tuk­sek­si jää 24 euroa tun­nis­sa. Se voi tun­tua ensi­kuu­le­mal­ta pal­jol­ta, mut­ta jos vähän las­kee, huo­maa että tuol­la hin­nal­la saa kotiin­sa sii­voo­jan kak­si ker­taa kuus­sa sel­väs­ti pie­nem­mäl­lä sum­mal­la kuin mikä kului­si tupa­koin­tiin aski päi­väs­sä ‑tah­dil­la.
        Hin­taa pal­jon suu­rem­pi kyn­nys koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen käyt­töön on vai­keus löy­tää hyviä ja luo­tet­ta­via teki­jöi­tä. Hei­tä kyl­lä on, mut­ta miten hei­dät löy­tää ja tun­nis­taa? Minä teet­täi­sin heti (tai no heti lumien ja maan sula­mi­sen jäl­keen) koti­pi­haa­ni kymp­pi­ton­nin paran­nus­työn, kun vain kek­si­sin, mis­tä löy­täi­sin kun­nol­li­sen tekijän.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Kyl­lä koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sel­lä on vai­ku­tus­ta aina­kin tie­tyn tyyp­pis­ten pal­ve­lui­den osta­mi­seen omaan kotiin. Näin aina­kin omal­la kohdallani. 

    Käy­tän sii­vous­pal­ve­lua noin 4 ker­taa vuo­des­sa kun­non perus­sii­vouk­seen. Ilman nykyi­sen­lais­ta vähen­nys­tä en kyl­lä hyvin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä käyt­täi­si pal­ve­lua näin usein, ehkä ker­ran tai kak­si saat­tai­sin käyt­tää ilman min­kään­lais­ta vähennystä. 

    Oman kodin remon­tit ovat vai­keam­pi. Ostin asun­non ja tee­tin perus remp­paa. Käy­tin koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä. Kun asi­aa poh­tii, tämän rem­pan oli­sin kyl­lä teet­tä­nyt ilman vähen­nys­tä­kin, kos­ka se piti saa­da teh­dyk­si että asun­nos­ta tulee mie­lei­nen. Pimeä­nä tar­jot­tiin, mut­ta ei tul­lut edes kiusaus­ta, kos­ka tote­sin heti teke­vä­ni koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen. Vaikutus

    Ehkä jol­lain kyse­ly­me­to­dil­la saa­tai­siin eri­lai­sia tulok­sia. Oikea tulos ei var­mas­ti ole, että koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sel­lä ei oli­si mitään vaikutusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Talo­no­mis­ta­ja sanoo:

    Van­han talon omis­ta­ji­na olem­me koko koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ajan naut­ti­neet suu­reh­kois­ta koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sis­tä, kos­ka talon remont­tien työn osuu­den saa vähen­tää. Tai­ta­vam­pi talol­li­nen naut­tii koko ajan täy­sis­tä vähen­nyk­sis­tä. Pik­ku­re­mon­teil­le on tyy­pill­lis­tä suu­ri työn mää­rä ver­rat­tu­na mate­ri­aa­li­me­nek­kiin. Kaik­ki ovat olleet pakol­li­sia tai muu­ten sel­lai­sia töi­tä, jot­ka oli­si teh­ty joka tapauksessa. 

    Kat­som­me ole­vam­me tör­keäs­ti etuoi­keu­tet­tu­ja ver­rat­tu­na vuo­kral­la tai asun­to-osak­kees­sa asu­viin, jot­ka vuo­kris­saan ja vas­tik­keis­saan mak­sa­vat kaik­ki remont­ti­työt täy­si­mää­räi­ses­ti. Työl­li­syys­mie­les­sä parem­pi ja tasa-arvoi­sem­pi kei­no oli­si oli­si ALV:n alen­ta­mi­nen pal­ve­luil­ta ja rakentamiselta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen suu­rin ongel­ma o. Sii­nä, että pal­ve­lun osta­mi­nen yksi­tyi­sel­tä hen­ki­löl­tä (=palk­kaa­mi­nen) on ääret­tö­mön vai­ke­aa. Pitää osa­ta ostaa yhtä vakuu­tus­ta yhdes­tä fir­mas­ta ja tois­ta toi­ses­ta. Sit­ten kun nuo on men­nyt oikein, netis­sä tar­jot­ta­va pal­ve­lu aut­taa las­ke­maan kaik­ki sivukulut. 

    Mut­ta se alku.…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Itse kan­na­tan koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen pää­asial­lis­ta pois­toa ja ylei­sen arvon­li­sä­ve­ro­kan­nan alen­ta­mis­ta sen sijaan. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen jät­täi­sin töi­hin, jot­ka vähen­tä­vät pääs­tö­jä. Eli esim. tuli­si­jan ja savu­pii­pun uusi­mi­seen ja kor­jauk­siin, ener­gia­te­hok­kuus­pa­ran­nuk­siin ja vaik­ka kom­pos­ti­ra­ken­ta­mi­seen voi­sin jät­tää koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen, ja vaik­ka korot­taa sen 50 %:n tasol­le nii­den töi­den osal­ta, mut­ta en näe syy­tä, mik­si vaik­ka kaa­ke­lei­den uusi­mi­sen kivem­man näköi­syy­den takia ja van­ho­jen käyt­tö­kel­pois­ten kaa­ke­lei­den hei­ton kaa­to­pai­kal­le pitäi­si olla yhteis­kun­nan koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sel­lä tukemaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Tut­ki­mus on täy­sin ymmär­ret­tä­vä, kun pur­kaa sen, että muka­na ei yksis­tään ollut VATT vaan myös Pal­kan­saa­jien Tut­ki­mus­lai­tos. Var­maan­kin yksi­mie­li­syys tut­ki­muk­sen tulok­sis­ta ja ulos­tu­lo liit­ty­vät kuntavaaleihin.

    Kitey­tys taus­tal­la ole­vas­ta ideo­lo­gias­ta voi­daan näh­dä tär­keim­mäs­tä jul­kis­te­tus­ta tulok­ses­ta: “Koti­ta­lous­vä­hen­nys hyö­dyt­tää eri­tyi­ses­ti suu­ri­tu­loi­sia veron­mak­sa­jia, joil­la on mah­dol­li­suus vähen­nyk­sen mak­si­maa­li­seen käyttöön.”

    Näin­pä. Kei­tä­pä mui­ta­kaan veron­alen­nus voi­si hyö­dyt­tää kuin nii­tä, jot­ka yli­pään­sä edes mak­sa­vat veroja ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Oli­si­ko niin, että kyse on ns. tilaus­tut­ki­muk­ses­ta? Kuten oli vii­me keväi­nen tut­ki­mus, että kas­vo­mas­ke­ja ei kan­na­ta käyt­tää? Tulok­set kun sopi­vat har­vi­nai­sen hyvin hal­li­tuk­sen agen­daan pie­nen­tää koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä. Tai ei ehkä sovin Kepun agen­daan, mut­ta sil­lä ei lie­ne väliä. 

    Omaan kor­vaan säräh­ti, kun tut­ki­ja puhui polii­tik­ko­jen tavoin “tulon­siir­ros­ta hyvä­tu­loi­sil­le”, vaik­ka kyse on vero­vä­hen­nyk­ses­tä. Ei se, että ostaa pal­ve­lu­ja, lisää kenen­kään tulo­ja. Nyt kai­vat­tai­siin tilas­to­jen tut­ki­mi­sen lisäk­si kyse­ly­tut­ki­mus­ta sekä kulut­ta­jil­le että yrit­tä­jil­le. Tut­ki­muk­ses­ta kävi myös ilmi, että vähen­nys­tä ei vie­lä­kään tun­ne­ta kulut­ta­jien kes­kuu­des­sa riittävästi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mar­juk­ka:
      Oli­si­ko niin, että kyse on ns. tilaus­tut­ki­muk­ses­ta? Kuten oli vii­me keväi­nen tut­ki­mus, että kas­vo­mas­ke­ja ei kan­na­ta käyt­tää? Tulok­set kun sopi­vat har­vi­nai­sen hyvin hal­li­tuk­sen agen­daan pie­nen­tää koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä. Tai ei ehkä sovin Kepun agen­daan, mut­ta sil­lä ei lie­ne väliä. 

      Omaan kor­vaan säräh­ti, kun tut­ki­ja puhui polii­tik­ko­jen tavoin ”tulon­siir­ros­ta hyvä­tu­loi­sil­le”, vaik­ka kyse on vero­vä­hen­nyk­ses­tä. Ei se, että ostaa pal­ve­lu­ja, lisää kenen­kään tulo­ja. Nyt kai­vat­tai­siin tilas­to­jen tut­ki­mi­sen lisäk­si kyse­ly­tut­ki­mus­ta sekä kulut­ta­jil­le että yrit­tä­jil­le. Tut­ki­muk­ses­ta kävi myös ilmi, että vähen­nys­tä ei vie­lä­kään tun­ne­ta kulut­ta­jien kes­kuu­des­sa riittävästi.

      Koti­ta­lous­vä­hen­nys näyt­tää lähin­nä hyö­dyt­tä­vän kulut­ta­jia, jot­ka oli­si­vat joka tapauk­ses­sa kulut­ta­neet palveluita.”

      Tuon pää­tel­män ydin on, että koti­ta­lous­vä­hen­nys ei lisää kulu­tus­ta eikä siten myös­kään luo työ­paik­ko­ja. Väi­te on vah­va ja seu­raa­muk­sil­taan vai­kut­ta­va. On hyvin yllät­tä­vää, että tämä vero­tuk­sel­li­nen kei­no ei toi­si­kaan lisä­työ­tä pie­ny­ri­tyk­sil­le eikä lisäi­si toimeliaisuutta.

      Tut­kit­taes­sa lisää­kö koti­ta­lous­vä­hen­nys pal­ve­lui­den käyt­töä, luo­tet­ta­va vas­taus saa­tai­siin vain kysy­mäl­lä asi­aa niil­tä, jot­ka ovat kyseis­tä vähen­nys­tä käyt­tä­neet. Tie­to­kan­nois­ta sel­vi­ää pal­jon asi­aan liit­ty­vää, mut­ta ei niis­tä löy­dy perus­te­lua väit­teel­le, että veroe­tu ei lisää kulu­tus­ta. Tut­ki­muk­ses­ta en aina­kaan löy­tä­nyt tuon hypo­tee­sin tilas­tol­lis­ta testausta.

      Pikai­ses­ti luet­tua­ni tut­ki­muk­sen, kiin­ni­tin huo­mio­ta sen kyse­ly­tut­ki­muso­sioon. Otos oli 800 hen­ki­löä, mut­ta sii­tä oli rajat­tu pois yli 65-vuo­ti­aat. Täl­lai­nen rajaus ei herä­tä luot­ta­mus­ta, sil­lä koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen käyt­tä­jis­tä elä­kei­käis­ten osuus on ollut kas­va­va, jo vuon­na 2014 se oli 45.4 %. Rajaus oli­si vähin­tään­kin pitä­nyt perus­tel­la. On sel­vää, että kyse­ly­tut­ki­muk­sen otos­jouk­ko ei vas­taa vähen­nyk­sen hyö­dyn­tä­jien jouk­koa. Otok­ses­sa 59.2 % & oli alle 50-vuo­tiai­ta. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen käyt­tä­jien kes­ki-ikä oli 58 vuot­ta. Oli­si­ko­han elä­kei­käis­ten otta­mi­nen mukaan kyselytutkimukseen
      muut­ta­nut rat­kai­se­vas­ti tut­ki­joi­den kes­keis­tä päätelmää?
      .

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Tut­ki­muk­sen bia­soi­tu­nut otan­ta on erit­täin hyvä huomio!

        Lisäk­si jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa on unoh­tu­nut koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen mer­ki­tys työnjakoon.

        Olkoon meil­lä Ullan­lin­nas­sa asu­va aivo­ki­rur­gi, joka tie­naa brut­to­na 10 000€/kk. Veronmaksajat.fi:n las­ku­rin mukaan net­to­pal­kak­si muo­dos­tuu noil­la tuloil­la 32,11€/h, kun työ­tun­nit ovat 168,75h/kk.

        Aivo­ki­rur­gi alkaa teet­tää asun­nos­saan remont­tia. Raken­nus­a­pu­mie­hen tun­ti­ve­loi­tus on Hel­sin­gis­sä luok­kaa 35–40€, ellei enem­män. Talou­del­li­ses­ti ratio­naa­li­nen aivo­ki­rur­gi neu­vot­te­lee työs­tään parin kuu­kau­den vir­ka­va­paan, jot­ta hänen ei tar­vit­se pal­ka­ta raken­nus­a­pu­mies­tä. Aivo­ki­rur­gi sii­vo­aa remont­ti­työ­maa­ta ja kan­taa kipsilevyjä. 

        Yhteis­kun­nan näkö­kul­mas­ta oli­si jär­ke­vää, että aivo­ki­rur­gi teki­si lisä­ar­voa tuot­ta­vaa työ­tään ja kas­vat­tai­si samal­la vero­ker­ty­mää. Samal­la se raken­nus­a­pu­mies, jol­la on vah­va sel­kä mut­tei ehkä kun­nol­lis­ta suo­men kie­len tai­toa, pois­tui­si tukien piiristä.

        Pii­kayh­teis­kun­nan” syn­tyyn vaa­dit­tai­siin joko tun­tu­vas­ti isom­pi koti­ta­lous­vä­hen­nys tai tun­tu­vas­ti edul­li­sem­paa työ­tä. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen alen­ta­mi­nen ajaa Suo­mea koh­ti “tee se itse” ‑yhteis­kun­taa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Pari huo­mio­ta laskelmaasi:

        1. Remp­pa­mies tekee nopeam­min, joten aivo­ki­rur­gi ei voi ver­ra­ta 1:1 oma ja ostet­tu­ja tunteja.

        2. Jos koti­ta­lous­vä­hen­nys pois­tuu, aivo­ki­rur­gi ostaa työn pimeänä ;-))))

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Mar­juk­ka:
      Oli­si­ko niin, että kyse on ns. tilaus­tut­ki­muk­ses­ta? Kuten oli vii­me keväi­nen tut­ki­mus, että kas­vo­mas­ke­ja ei kan­na­ta käyt­tää? Tulok­set kun sopi­vat har­vi­nai­sen hyvin hal­li­tuk­sen agen­daan pie­nen­tää koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä. Tai ei ehkä sovin Kepun agen­daan, mut­ta sil­lä ei lie­ne väliä. 

      Omaan kor­vaan säräh­ti, kun tut­ki­ja puhui polii­tik­ko­jen tavoin ”tulon­siir­ros­ta hyvä­tu­loi­sil­le”, vaik­ka kyse on vero­vä­hen­nyk­ses­tä. Ei se, että ostaa pal­ve­lu­ja, lisää kenen­kään tulo­ja. Nyt kai­vat­tai­siin tilas­to­jen tut­ki­mi­sen lisäk­si kyse­ly­tut­ki­mus­ta sekä kulut­ta­jil­le että yrit­tä­jil­le. Tut­ki­muk­ses­ta kävi myös ilmi, että vähen­nys­tä ei vie­lä­kään tun­ne­ta kulut­ta­jien kes­kuu­des­sa riittävästi.

      Juu­ri täs­tä on kyse. VATT:n pitäi­si olla puo­lu­ee­ton eikä läh­teä teke­mään täl­lais­ta tilaus­tut­ki­mus­ta yhdes­sä SAK:n (käy­tän­nös­sä SDP:n) Pal­kan­saa­jien tut­ki­mus­lai­tok­sen kans­sa. Myös VATTn hen­ki­lö­kun­ta on tänä päi­vä­nä mel­ko viher­va­sem­mis­to­lais­ta. SDP vas­tus­taa peri­aat­tees­sa koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä. Toi­nen epäi­lys­tä­ni vah­vis­ta­va seik­ka on sen ajoi­tus juu­ri ennen bud­jet­ti­neu­vot­te­lu­ja. Tosin Van­ha­nen sen jo torp­pa­si ja ilmoit­ti vähen­nyk­sen säi­ly­vän. Esit­ti sen suun­taa­mis­ta enem­män hoivatyöhön.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Itse kes­ki­ver­to­kan­sa­lai­se­na joka käyt­tää epä­ra­tio­naa­li­sen vähän aikaa vero-opti­moin­tiin, arvaan että kaik­ki vero­vä­hen­nys­muo­toi­set tuet ovat sel­väs­ti ali­käy­tet­ty­jä sik­si että 1) suu­rin osa ihmi­sis­tä ei edes tie­dä niis­tä kos­ka kukaan ei halua pereh­tyä vero­lain­sää­dän­töön ja 2) vaik­ka tie­tää­kin, vähen­nys­ten hake­mi­seen kulu­tet­tu työ­mää­rä (mukaan­lu­kien sen opis­ke­lu miten yli­pää­tän­sä vero­vä­hen­nyk­siä hae­taan) koe­taan usein suu­rem­mak­si kuin saa­tu etu. Pai­no sanal­la “koe­taan”, kos­ka mones­ti vähen­nys­ten hake­mi­nen oli­si talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää mil­lä tahan­sa itsel­le­ni las­ke­mal­la rea­lis­ti­sel­la tun­ti­pal­kal­la, mut­ta sitä vain tulee siir­ret­tyä johon­kin myö­hem­mäk­si ja sit­ten asia unohtuu.

    Erik­seen haet­ta­vat vero­vä­hen­nyk­set eten­kin yksi­tyis­hen­ki­löi­den koh­dal­la ovat mie­les­tä­ni tyyp­pie­si­merk­ki ihmis­ten epä­ra­tio­naa­li­ses­ti, talous­teo­rian vas­tai­ses­ta käyt­täy­ty­mi­ses­tä. Jos jota­kin oikeas­ti halu­taan tukea, tue­taan mie­luum­min suo­rem­mil­la keinoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Olen kyl­lä huo­man­nut tämän itses­tä­ni­kin. Päi­vä jon­ka muis­tan lop­pue­lä­mä­ni oli kun vii­mein pää­sin sel­lai­seen työ­hön min­kä pal­kan tur­vin tie­si ettei tar­vi enää olla Kelan ja työk­kä­rin mie­li­val­lan alla. Siis että olen omil­la­ni eikä talou­te­ni rii­pu hei­dän vir­ka­li­joi­den tul­kin­nois­taan, lain mukai­sis­ta ja jos­kus ei sen mukai­sis­ta. Sen sijaan saan vie­lä­kin trau­ma­pe­räis­tä stres­si­reak­tio­ta kun saan verot­ta­jal­ta tai Kelas­ta kir­jeen (EU:n sai­ras­va­kuu­tus­kor­tin lähin­nä), ensim­mäi­nen sel­käy­din­reak­tio on siis noil­ta ajoil­ta että mitä ne taas ovat kek­si­neet saa­dak­seen minut kuseen. En siis suo­ra­nai­ses­ti nau­ti val­tion lai­tos­ten kans­sa toi­mi­mi­ses­ta tänä­kään päivänä.

      Lisäk­si aina kun jou­dun hake­maan tie­toa netis­tä, eri­to­ten verot­ta­jan sivuil­ta, alan epäil­lä että olen­ko luki­häi­riöi­nen (sii­tä huo­li­mat­ta että olen kor­kean vaa­ti­mus­ta­son asian­tun­ti­ja­työs­sä, eikä vas­taa­via ongel­mia ole muil­la alueil­la, vain val­tion byro­kra­tian suh­teen). Mie­les­tä­ni asiat on usein ker­rot­tu todel­la moni­se­lit­tei­ses­ti hei­dän lomak­keis­saan ja ohjeis­saan, ja se taas aiheut­taa suur­ta stres­siä yrit­tää arvail­la mitä hei­dän epä­sel­vät ohjeis­tuk­sen­sa oikein yrit­tää oikeas­ti tarkoittaa.

      Luu­len että Työk­kä­rin ja Kelan roo­li olla teke­mäs­sä ihmis­ten elä­mäs­tä vai­keam­paa suun­ni­tel­tu­na omi­nai­suu­te­na (ettei­vät ihmi­set lais­kot­te­li­si tur­haan, tai kuten Kokoo­mus asi­aa esit­te­lee ettei ole kan­nus­ti­mia olla teke­mät­tä töi­tä), aiheut­taa kyl­lä pal­jon epä­suo­raa ahdis­tus­ta ja elä­män­laa­dun las­kua pait­si työttömänä/tukien varas­sa olles­sa, myös pit­kään sen jälkeenkin.

      Perus­tu­loa odotellessa…

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Itse olen osta­nut remont­ti­töi­tä kuit­tia vas­taan eli lail­li­ses­ti vain sik­si, kos­ka koti­ta­lous­vä­hen­nys. Mikä­li se pois­tuu en kek­si mitään syy­tä, mik­si en siir­tyi­si har­maan talou­den asiak­kaak­si, kos­ka hin­tae­ro on niin suu­ri ja tar­jon­ta noin samansuuruista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Minä Oy:
      Itse olen osta­nut remont­ti­töi­tä kuit­tia vas­taan eli lail­li­ses­ti vain sik­si, kos­ka koti­ta­lous­vä­hen­nys. Mikä­li se pois­tuu en kek­si mitään syy­tä, mik­si en siir­tyi­si har­maan talou­den asiak­kaak­si, kos­ka hin­tae­ro on niin suu­ri ja tar­jon­ta noin samansuuruista.

      Olen osta­nut remont­ti- ja koti­ta­lous­töi­tä muu­ta­mas­sa koh­tees­sa ennen ja jäl­keen koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen voi­maa­nas­tu­mi­sen. Seu­raa­va kuvaus perus­tuu sen­ai­kai­siin kokemuksiin.

      Tilan­ne muut­tui koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen voi­maan­tu­lon jäl­keen paris­sa, kol­mes­sa vuo­des­sa oleel­li­ses­ti var­sin­kin ”vero­kir­jal­la” töi­tä teh­nei­den ammat­ti­lais­ten koh­dal­la. Ennen vähen­nys­tä oli tyy­pil­lis­tä, että he otti­vat puo­let pal­kas­taan vero­kir­jal­la, puo­let pimeäs­ti. Pel­kä­si­vät ilmei­ses­ti verot­ta­jaa, joka oli­si ihme­tel­lyt jat­ku­via nol­la­tu­lo­ja. Vähen­nyk­sen voi­maan­tu­lon jäl­keen vero­kir­jal­la teh­ty­jen töi­den hin­nat nousi­vat jon­kin ver­ran, mut­ta eivät suin­kaan nol­lan­neet vähen­nys­tä. Remont­ti­mie­het yms ilmei­ses­ti las­ki­vat, että uuden­hin­tai­set työt kan­nat­taa ilmoit­taa verot­ta­jal­le parem­man eläk­keen yms takia. Tyy­pil­lis­tä lisäk­si oli, että monet aiem­min vero­kir­jal­la töi­tä teh­neet perus­ti­vat toiminimen.

      Win-win tilan­ne. Myös valtiolle?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Kak­si ajatusta.
    1. Epä­täy­del­li­nen infor­maa­tio. Hin­ta­mie­li­ku­va osto­pää­tös­tä teh­täes­sä ei notee­raa myö­hem­min saa­ta­vaa veroe­tua, johon liit­tyy verot­ta­jan lin­jan­ve­to­ris­ki (eli ole­tet­tu vähen­nys jää saamatta).
    2. Sub­ven­tion siir­ty­mi­nen täy­si­mää­räi­ses­ti hin­toi­hin. Sii­vous­pal­ve­lui­den ym. tuot­ta­jat nos­ti­vat hin­ta­ta­soa kes­ki­mää­rin veroe­dun ver­ran, jol­loin kulut­ta­jan koh­taa­ma net­to­hin­ta ei muuttunut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Yksi syy mik­si koti­ta­lous­vä­hen­nys suo­sii suu­ri­tu­loi­sia, on sen mak­sa­tus­ta­pa: seu­raa­van vuo­den vero­tuk­sen yhteydessä.

    Mak­sa­tuk­sen pitäi­si olla sel­lai­nen, että rahat saa kätei­se­nä heti, kun on esit­tä­nyt kui­tit. Täl­löin sel­lai­nen­kin, jol­la ei ole yli­vuo­ti­sia sääs­tö­jä kuk­ka­ros­saan, jois­ta rahoit­taa mak­sa­tuk­sen odo­tusai­ka, voi­si käyt­tää vähennystä.

    Nopea mak­sa­tus lait­tai­si rahan kier­tä­mään. Kun palau­tus tulee tilil­le, voi heti saman tien läh­teä teke­mään uusia vähen­nyk­seen oikeut­ta­via han­kin­to­ja. (Eikä vas­ta seu­raa­van vuo­den jouluna.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. K‑Veikko:
      Yksi syy mik­si koti­ta­lous­vä­hen­nys suo­sii suu­ri­tu­loi­sia, on sen mak­sa­tus­ta­pa: seu­raa­van vuo­den vero­tuk­sen yhteydessä.

      Mak­sa­tuk­sen pitäi­si olla sel­lai­nen, että rahat saa kätei­se­nä heti, kun on esit­tä­nyt kui­tit. Täl­löin sel­lai­nen­kin, jol­la ei ole yli­vuo­ti­sia sääs­tö­jä kuk­ka­ros­saan, jois­ta rahoit­taa mak­sa­tuk­sen odo­tusai­ka, voi­si käyt­tää vähennystä.

      Nopea mak­sa­tus lait­tai­si rahan kier­tä­mään. Kun palau­tus tulee tilil­le, voi heti saman tien läh­teä teke­mään uusia vähen­nyk­seen oikeut­ta­via han­kin­to­ja. (Eikä vas­ta seu­raa­van vuo­den jouluna.)

      Kyl­lä koti­ta­lous­vä­hen­nyk­set saa jo kulu­van vuo­den vero­tuk­seen kun vaan hakee uuden vero­kor­tin. Elo­kuus­sa teh­ty remont­ti las­kee aika muka­vas­ti lop­pu­vuo­den veroastetta…

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. No, jos tee­tät rem­pan vaik­ka­pa huh­ti­kuus­sa ja teet sit­ten heti las­kun mak­set­tua­si vero­kor­tin muu­tok­sen, niin kyl­lä­hän rahat ovat “tilil­lä­si” vii­meis­tään kesä­kuus­sa eli enna­kon­pi­dä­tyk­se­si pie­nee heti eikä tar­vit­se ehdot­taa seu­raa­van vuo­den palautuksia.

      Vai olen­ko väärässä?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Voit olla­kin aivan oikeas­sa, mut­ta taval­li­nen veron­mak­sa­ja ei ajat­te­le noin.
        – Jos ajat­te­li­si­vat, niin sil­loin­han he iloit­si­si­vat jou­lu­kuun lisä­ve­rois­ta ja mureh­ti­si­vat veronpalautuksia.
        – Palau­tus­ta ja siten “yli­mää­räis­tä rahaa” on vain se, mikä tulee tilille.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. K‑Veikko:
      Yksi syy mik­si koti­ta­lous­vä­hen­nys suo­sii suu­ri­tu­loi­sia, on sen mak­sa­tus­ta­pa: seu­raa­van vuo­den vero­tuk­sen yhteydessä.

      Mak­sa­tuk­sen pitäi­si olla sel­lai­nen, että rahat saa kätei­se­nä heti, kun on esit­tä­nyt kui­tit. Täl­löin sel­lai­nen­kin, jol­la ei ole yli­vuo­ti­sia sääs­tö­jä kuk­ka­ros­saan, jois­ta rahoit­taa mak­sa­tuk­sen odo­tusai­ka, voi­si käyt­tää vähennystä.

      Rahat koti­ta­lous­vä­hen­nyk­ses­tä saa kyl­lä heti tai jopa etu­kä­teen, jos hank­kii muu­tos­ve­ro­kor­tin, jon­ka tie­dois­sa koti­ta­lous­vä­hen­nys on otet­tu huo­mioon. Hain itse­kin sel­lai­sen vii­me vuo­den alus­sa. Riit­ti, että uut­ta vero­kort­tia hakies­sa ilmoi­tin, kuin­ka suu­rel­la sum­mal­la aion vuo­den aika­na teet­tää koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen alais­ta työ­tä. Mitään todis­tei­ta tai edes fir­mo­jen nimiä ei tar­vin­nut esit­tää. Vero­pro­sent­ti­ni puto­si heti, mikä näkyi heti seu­raa­van kuu­kau­den nettopalkassa.
      Toki joil­le­kin muu­tos­ve­ro­kor­tin hake­mi­nen (yhden lomak­keen täyt­tö netis­sä tai puhe­lin­soit­to verot­ta­jan pal­ve­luun) voi tun­tua tur­han työläältä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Kaik­kien hin­ta­jous­to­jen kes­kiar­vo on ident­ti­ses­ti ‑1.

    Kos­ke­nee vain kysyn­nän hin­ta­jous­to­ja. Onko vas­taa­vaa iden­ti­teet­tiä tar­jon­nan hin­ta­jous­toil­le? Kum­pi­kin vai­kut­taa veroe­dun järkevyyteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Van­hus­ten sii­vous­pal­ve­luis­sa tyy­pil­li­nen yri­tyk­sen toi­mia­la on “88101 Koti­pal­ve­lut ikään­ty­neil­le ja vam­mai­sil­le”. Käy­tän­nös­sä yri­tyk­set teke­vät suu­rim­mal­ta osin vain sii­vous­ta. Näin aina­kin minun käyt­tä­mil­lä kah­del­la yri­tyk­sel­lä on tilan­ne. Onko­han näi­den lii­ke­vaih­to muka­na VATT tut­ki­muk­ses­sa sii­vousa­lan liikevaihdossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Yksi syy sii­hen että koti­ta­lous­vä­hen­nys on vain suu­ri­tu­lois­ten jut­tu on että sii­nä on aika suu­ri mini­mi. Itse tein keit­tiö­re­mon­tin, ja put­ki­mie­hen ja säh­kö­mie­hen las­ku­tuk­sen ajat­te­lin lait­taa kotitalousvähennyksekseen.

    Mut­ta ei onnis­tu­nut, kos­ka las­kut eivät olleet tar­peek­si suu­ria, oli­si pitä­nyt olla vähin­tään 100€. 

    Lisäk­si moni pie­ni­palk­kai­nen ei mak­sa ollen­kaan tulo­ve­roa, joten vähen­tä­mi­nen on mahdotonta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Se mini­mi on 100 euroa vuo­des­sa, ei sata euroa las­kua kohden.

        Noin on, mut­ta luku las­ke­taan koti­ta­lous­vä­hen­net­tä­väs­tä osuu­des­ta. Esim. pal­ka­tun työn­te­ki­jän koh­dal­la osuus on 15 %. Jot­ta oma­vas­tuu­osuus tulee täy­teen, pitää olla 666,70 euron edes­tä las­ku­ja pal­ka­tun työn­te­ki­jän koh­dal­la. Yri­tyk­sel­tä oste­tus­sa pal­ve­lus­sa vero­vä­hen­ny­so­suus on 40 %. Eli jos on vain yri­tys­ten työ­las­ku­ja, riit­tää 250 euron työ­las­kut yhteensä.

        Jos put­ki­mies on velot­ta­nut esi­mer­kik­si kak­si työ­tun­tia hin­taan 70 €/h (sis. ALV) + läh­tö­ku­lu 30 € + mate­ri­aa­lit ja säh­kö­mies veloit­taa puo­les­ta­tois­ta työ­tun­nis­ta hin­taan 70 €/h (sis. ALV), se tekee vas­ta 70€*3=245 euroa. Sil­lä ei saa vie­lä koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä senttiäkään.

        Jos itse tekee keit­tiö­re­mon­tin, ja ottaa put­ki­mie­hen ja säh­kö­mie­hen teke­mään vain ne työt, joi­ta ei itse saa teh­dä, näi­den työ­tun­nit las­ke­taan usein yhden käden sor­mil­la, eikä oma­vas­tuu­osuus vie­lä sii­tä tosi­aan vält­tä­mät­tä ylity.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. erk­ki nii­ni:
      1. Hyvä jos van­huk­set pär­jäi­si­vät koto­na pitempään.
      2. Hyvä jos talot kes­täi­si­vät pitempään.
      Näi­tä kan­nat­taa tukea. kevät­sii­vouk­sis­ta en ole varma.

      Juu­ri näin. Koti­ta­lous­vä­hen­nys hel­pot­taa mei­kä­läis­ten arjes­sa sel­viä­mis­tä ja aikais­taa remontteja.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Ongel­ma­na on myös eri asu­mis­muo­to­jen yhden­ver­tai­nen koh­te­lu. Oma­ko­ti­ta­lo­jen ja monien pari­ta­lo­jen remon­tit ovat vähen­nys­kel­poi­sia, mut­ta talo­yh­tiöis­sä asu­vil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta saa­da mitään vas­taa­via vähen­nyk­siä remon­teis­ta. Myös tämä koh­dis­taa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen kaik­kein varak­kaim­mil­le ja tosia­sias­sa sul­kee monil­la kau­pun­ki­seu­duil­la pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­set pois vähen­nyk­sen pii­ris­tä. Jos talous­ku­ri- ja leik­kaus­po­li­tiik­kaan halu­taan pala­ta, on se perus­tel­tua aloit­taa rik­kail­le suun­nat­tu­ja etuoi­keuk­sia rajoittamalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kone­mies Espoos­ta: Ongel­ma­na on myös eri asu­mis­muo­to­jen yhden­ver­tai­nen koh­te­lu. Oma­ko­ti­ta­lo­jen ja monien pari­ta­lo­jen remon­tit ovat vähen­nys­kel­poi­sia, mut­ta talo­yh­tiöis­sä asu­vil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta saa­da mitään vas­taa­via vähen­nyk­siä remon­teis­ta. Myös tämä koh­dis­taa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen kaik­kein varak­kaim­mil­le ja tosia­sias­sa sul­kee monil­la kau­pun­ki­seu­duil­la pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­set pois vähen­nyk­sen pii­ris­tä. Jos talous­ku­ri- ja leik­kaus­po­li­tiik­kaan halu­taan pala­ta, on se perus­tel­tua aloit­taa rik­kail­le suun­nat­tu­ja etuoi­keuk­sia rajoittamalla.

      Osa­keyh­tiö­muo­toi­ses­sa talo­yh­tiös­sä asu­vil­la on kaik­ki mah­dol­li­suu­det teh­dä remp­paa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sel­lä. Talo­yh­tiön vas­tuul­le kuu­lu­viin (jätti)remontteihin sitä ei kuu­lu­kaan saada.

      Jos puhu­taan yhden­ver­tai­ses­ta koh­te­lus­ta, niin jos­tain syys­tä osa­keyh­tiö­muo­toi­sen asun­to-osak­keen kau­pas­ta pitää mak­saa vain 2 pro­sen­tin varain­siir­to­ve­ro, kun kiin­teis­tö­muo­toi­ses­sa kau­pas­sa varain­siir­to­ve­ro on 4 prosenttia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Pet­te­ri: Osa­keyh­tiö­muo­toi­ses­sa talo­yh­tiös­sä asu­vil­la on kaik­ki mah­dol­li­suu­det teh­dä remp­paa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sel­lä. Talo­yh­tiön vas­tuul­le kuu­lu­viin (jätti)remontteihin sitä ei kuu­lu­kaan saada.

        Jos puhu­taan yhden­ver­tai­ses­ta koh­te­lus­ta, niin jos­tain syys­tä osa­keyh­tiö­muo­toi­sen asun­to-osak­keen kau­pas­ta pitää mak­saa vain 2 pro­sen­tin varain­siir­to­ve­ro, kun kiin­teis­tö­muo­toi­ses­sa kau­pas­sa varain­siir­to­ve­ro on 4 prosenttia. 

        Kyl­lä­hän talo­yh­tiöt teet­tä­vät jat­ku­vas­ti pie­nem­pää remont­tia ja huol­to­työ­tä ihan sii­nä mis­sä oma­ko­tia­su­kas joka vuo­si sää­tää talon­sa kans­sa. Lumen auraa­mi­nen oli­si oma­ko­tia­su­jal­le koti­ta­lous­vä­hen­net­tä­vä kulu, talo­yh­tiöl­le ei.

        Varain­siir­to­ve­ro nyt on tyh­mä vero ja pitäi­si kor­va­ta välit­tö­mäs­ti kiin­teis­tö­ve­rol­la, sii­tä olem­me yhtä mieltä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Pet­te­ri: Osa­keyh­tiö­muo­toi­ses­sa talo­yh­tiös­sä asu­vil­la on kaik­ki mah­dol­li­suu­det teh­dä remp­paa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sel­lä. Talo­yh­tiön vas­tuul­le kuu­lu­viin (jätti)remontteihin sitä ei kuu­lu­kaan saada.

        Jos puhu­taan yhden­ver­tai­ses­ta koh­te­lus­ta, niin jos­tain syys­tä osa­keyh­tiö­muo­toi­sen asun­to-osak­keen kau­pas­ta pitää mak­saa vain 2 pro­sen­tin varain­siir­to­ve­ro, kun kiin­teis­tö­muo­toi­ses­sa kau­pas­sa varain­siir­to­ve­ro on 4 prosenttia.

        Osak­kaan kun­nos­sa­pi­to­vas­tuu riip­puu talo­yh­tiön yhtiö­jär­jes­tyk­ses­tä. Useim­mis­sa talo­yh­tiöis­sä raken­nuk­sen kun­nos­sa­pi­to on yhtiön vas­tuul­la, ja osa­kas vas­taa ainoas­taan huo­neis­ton­sa sisä­osis­ta (esim. monis­sa talo­yh­tiöis­sä käy­tös­sä ole­va Kiin­teis­tö­lii­ton vas­tuun­ja­ko­tau­luk­ko). Talo­yh­tiöis­sä asu­vil­le tämä rajaa suu­rim­man osan remont­tien kus­tan­nuk­sis­ta koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ulko­puo­lel­le (jul­ki­si­vut, kat­to, put­ket, ulko­sei­nät, ikku­nat jne). Oma­ko­ti- ja pari­ta­lois­sa asu­vat yleen­sä saa­vat koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen kysei­sis­tä remon­teis­ta, piti asian olla näin tai ei.

        Varain­siir­to­ve­ro on eri suu­rui­nen kiin­teis­töil­le ja asun­to-osak­keil­le. Tätä eroa ja varain­siir­to­ve­ron tasoa voi perus­tel­lus­ti kri­ti­soi­da eri näkö­kul­mis­ta (luk­kiu­tu­mis­vai­ku­tus asun­to­mark­ki­noi­hin, hei­ken­ty­neet kan­nus­teet muut­taa työn peräs­sä, pro­sent­ti­poh­jai­sen veron nousu asun­to­jen hin­to­jen muka­na työ­tä­te­ke­vän väes­tön tulo­ja nopeam­min, kan­nus­te mini­moi­da asun­non vaih­to­jen mää­rä ja sen vuok­si ottaa suu­rem­pia lai­no­ja). Toi­saal­ta taas yhden epä­koh­dan ole­mas­sao­los­ta ei seu­raa sitä, että toi­nen epä­koh­ta oli­si hyväk­syt­tä­vä tai että sitä ei tar­vit­se pois­taa. Varain­siir­to­ve­roa eivät myös­kään mak­sa kaik­ki asun­non tai kiin­teis­tön omis­ta­jat, kos­ka se koh­dis­tuu vain ostajaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Pet­te­ri: Osa­keyh­tiö­muo­toi­ses­sa talo­yh­tiös­sä asu­vil­la on kaik­ki mah­dol­li­suu­det teh­dä remp­paa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sel­lä. Talo­yh­tiön vas­tuul­le kuu­lu­viin (jätti)remontteihin sitä ei kuu­lu­kaan saada. 

        Jaa‑a, mil­läs perus­teel­la talo­yh­tiöi­den put­ki­re­mon­tit ovat joten­kin epä­an­sait­tu­ja ver­rat­tu­na mui­den asu­mis­muo­to­jen put­ki­re­mont­tei­hin, joi­hin kyl­lä nime­no­maan saa kotitalousvähennystä?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Pet­te­ri:

        Osa­keyh­tiö­muo­toi­ses­sa talo­yh­tiös­sä asu­vil­la on kaik­ki mah­dol­li­suu­det teh­dä remp­paa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sel­lä. Talo­yh­tiön vas­tuul­le kuu­lu­viin (jätti)remontteihin sitä ei kuu­lu­kaan saada.

        Jos puhu­taan yhden­ver­tai­ses­ta koh­te­lus­ta, niin jos­tain syys­tä osa­keyh­tiö­muo­toi­sen asun­to-osak­keen kau­pas­ta pitää mak­saa vain 2 pro­sen­tin varain­siir­to­ve­ro, kun kiin­teis­tö­muo­toi­ses­sa kau­pas­sa varain­siir­to­ve­ro on 4 prosenttia.

        Talo­yh­tiöi­den remont­te­ja var­ten otet­tui­hin rahoi­tus­vas­tik­kei­siin saa asu­mis­tu­kea. Oma­ko­ti­ta­lo­jen remont­ti­ku­lui­hin ei saa asu­mis­tu­kea eikä toi­meen­tu­lo­tu­kea. Lisäk­si todet­ta­koon, että talo­yh­tiön koh­dal­la remon­tin mak­saa talo­yh­tiö, joka vähen­tää remont­ti­me­not omas­sa vero­tuk­ses­saan. Jos koti­ta­lous­vä­hen­nys kuu­lui­si talo­yh­tiöi­den remont­tei­hin, niin pois­tui­si­ko talo­yh­tiöl­tä oikeus vas­taa­vas­ti vähen­tää meno omas­sa vero­tuk­ses­saan? Nor­maa­liin vero­tus­käy­tän­töön ei kuu­lu se, että kak­si oikeus­hen­ki­löä sai­si vähen­tää saman yhteen ker­taan mak­se­tun veron omis­sa vero­tuk­sis­saan, jol­loin ne sai­si­vat yhteen­sä vero­vä­hen­nyk­sen tuplana.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Kone­mies Espoos­ta:

      Ongel­ma­na on myös eri asu­mis­muo­to­jen yhden­ver­tai­nen koh­te­lu. Oma­ko­ti­ta­lo­jen ja monien pari­ta­lo­jen remon­tit ovat vähen­nys­kel­poi­sia, mut­ta talo­yh­tiöis­sä asu­vil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta saa­da mitään vas­taa­via vähen­nyk­siä remonteista. 

      Onhan. Joka ainoa talo­yh­tiö vero­vä­hen­tää remont­ti­me­non­sa jo nyky­ään sata­pro­sent­ti­ses­ti tilin­pää­tök­sis­sään, jot­tei­vat jou­du mak­sa­maan yhtei­sö­ve­roa. Lisäk­si rahoi­tus­vas­tik­keet ovat asu­mis­tues­sa huo­mioi­ta­va meno, toi­sin kuin kiin­teis­tö­muo­tois­ten asun­to­jen remont­ti­me­not, jois­sa osa­ke­muo­toi­sis­ta asun­nois­ta poi­ke­ten Kela ei tue lain­kaan ylei­sen asu­mis­tuen eikä toi­meen­tu­lo­tuen­kaan puolella.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. sit­ten: Onhan. Joka ainoa talo­yh­tiö vero­vä­hen­tää remont­ti­me­non­sa jo nyky­ään sata­pro­sent­ti­ses­ti tilin­pää­tök­sis­sään, jot­tei­vat jou­du mak­sa­maan yhtei­sö­ve­roa. Lisäk­si rahoi­tus­vas­tik­keet ovat asu­mis­tues­sa huo­mioi­ta­va meno, toi­sin kuin kiin­teis­tö­muo­tois­ten asun­to­jen remont­ti­me­not, jois­sa osa­ke­muo­toi­sis­ta asun­nois­ta poi­ke­ten Kela ei tue lain­kaan ylei­sen asu­mis­tuen eikä toi­meen­tu­lo­tuen­kaan puolella. 

        Useim­mi­ten talo­yh­tiö on vain väli­kä­si remont­ti­ku­lu­jen mak­sa­mi­ses­sa. Suu­rel­la osal­la talo­yh­tiöis­tä ei myös­kään ole mui­ta tulo­ja kuin osak­kai­den mak­sa­mat vas­tik­keet ja käyt­tö­kor­vauk­set. Kor­jaus­ten kulu­ja vas­taa­via vas­tik­kei­ta kerää­vä ja nii­tä vas­taa­via pois­to­ja raken­nuk­sis­ta kir­jan­pi­dos­saan teke­vä talo­yh­tiö ei yleen­sä jou­tui­si muu­ten­kaan mak­sa­maan yhtei­sö­ve­roa, kos­ka toi­min­nas­ta ei syn­ny vero­tet­ta­vaa voit­toa. Täs­tä seu­raa se, että useim­mat talo­yh­tiös­sä asu­vat eivät saa vero­tuk­sen ylei­sis­tä peri­aat­teis­ta poik­kea­vaa hyö­tyä kysei­ses­tä vähen­ny­soi­keu­des­ta. Juri­di­sen muo­don sijaan on syy­tä kat­soa myös eri­lai­sen sään­te­lyn tosia­sial­lis­ta merkitystä.

        Asu­mis­tuen osal­ta ovat parem­mas­sa ase­mas­sa ne, jot­ka mak­sa­vat remont­tin­sa rahoi­tus­vas­tik­kee­na talo­yh­tiöl­le. Täs­tä hyö­ty­vien jouk­ko on tosin mel­ko pie­ni: asu­mis­tu­ki on tiu­kas­ti tulo­jen ja asun­non neliöi­den perus­teel­la rajat­tu, ja pie­ni­tu­loi­set asu­vat mui­ta väes­tö­ryh­miä har­vem­min omis­tusa­sun­nois­sa. Kysei­sel­lä edul­la ei myös­kään ole käy­tän­nön mer­ki­tys­tä kes­ki­tu­loi­sil­le, jot­ka mak­sa­vat itse asu­mi­sen­sa ja muut kulunsa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Miten sen lop­pu­lauseen lai­ta oikein on? Ei kai tulos­ta, siis ura­kan koko hin­nas­ta teh­tä­vää vähen­nys­tä voi nos­taa sataan pro­sent­tiin? Veron pois­ta­mi­nen koko­naan oli­si mah­dol­li­suuk­sien rajoissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Lop­pu­lause yrit­ti ker­toa, ettei­vät neu­vot­te­li­jat olleet tien­neet, että vähen­nys teh­dään veros­ta eikä vero­tet­ta­vas­ta tulos­ta. Sik­si jopa to 60 % oli aivan liikaa.

        Pal­kan­saa­jan tulot pitää olla luok­kaa 25000–30000€/vuosi, että saa vähen­nyk­sen veros­ta koko­naan hyö­dyn­net­tyä. Sik­si se suo­sii hyvätuloisia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. JY: Pal­kan­saa­jan tulot pitää olla luok­kaa 25000–30000€/vuosi, että saa vähen­nyk­sen veros­ta koko­naan hyö­dyn­net­tyä. Sik­si se suo­sii hyvätuloisia.

        No har­va suu­rem­pi tuloi­nen­kaan sitä koko­naan käyt­tää. Se, että vähen­nys teh­dään veros­ta on hyvä eikä vero­tet­ta­vas­ta tulos­ta. Tätä asi­aa ei esim Yle uuti­soi­nut, vaan sai käsi­tyk­sen että vähen­nys teh­dää vero­tet­ta­vas­ta tulos­ta. Itse asias­sa pie­ni­tu­loi­sen verois­ta vähen­nys on pro­sen­tu­aa­li­ses­ti pie­nem­pi kuin suu­ri­tu­loi­sen. Kuten aiem­min sanoin tämä “tilaus­tut­ki­mus” vai­kut­taa liit­ty­vän tule­viin bud­jet­ti­neu­vot­te­lui­hin huo­mioi­den ajoitus.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Count­ry­boy: No har­va suu­rem­pi tuloi­nen­kaan sitä koko­naan käyt­tää. Se, että vähen­nys teh­dään veros­ta on hyvä eikä vero­tet­ta­vas­ta tulos­ta. Tätä asi­aa ei esim Yle uuti­soi­nut, vaan sai käsi­tyk­sen että vähen­nys teh­dää vero­tet­ta­vas­ta tulos­ta. Itse asias­sa pie­ni­tu­loi­sen verois­ta vähen­nys on pro­sen­tu­aa­li­ses­ti pie­nem­pi kuin suu­ri­tu­loi­sen. Kuten aiem­min sanoin tämä ”tilaus­tut­ki­mus” vai­kut­taa liit­ty­vän tule­viin bud­jet­ti­neu­vot­te­lui­hin huo­mioi­den ajoitus.

        Kyl­lä­hän koko vähen­nys on ongel­mal­li­nen. Mik­si sitä ei mak­se­ta suo­ra­na tuke­na ilman että veron­mak­sua sot­ke­taan asi­aan? Jos sitä nyt pitää yli­pää­tään tukea.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Lop­pu­lause yrit­ti ker­toa, ettei­vät neu­vot­te­li­jat olleet tien­neet, että vähen­nys teh­dään veros­ta eikä vero­tet­ta­vas­ta tulos­ta. Sik­si jopa to 60 % oli aivan liikaa.

        Ei tun­nu nyt­kään kaik­ki tajua­van sitä. Hal­li­tus ilmoit­ti eilen, että koti­ta­lous­vä­hen­nys nos­te­taan 40 pro­sen­tis­ta 60 pro­sent­tiin vuo­sik­si 2022–2027 ja sen enim­mäis­mää­rä nos­te­taan 2 250 euros­ta 3 500 euroon. Net­ti on nyt täyn­nä kom­ment­te­ja, jois­sa on ymmär­ret­ty vää­rin koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen las­ken­ta. Toi­vot­ta­vas­ti puo­lue­joh­ta­jis­ta, jot­ka asias­ta sopi­vat, edes joku ymmär­si, mitä tuo tar­koit­taa. Aina­kin useam­pi muu polii­tik­ko näyt­täi­si luu­le­van, että koti­ta­lous­vä­hen­nys nousi noil­la toi­mil­la 50 pro­sent­tia, kun oikeas­ti se perä­ti kak­sin­ker­tais­tui­si noil­la luvuil­la, kos­ka ei oile niin, että 40 pro­sen­tin nos­to 60 pro­sent­tiin pakot­tai­si nos­ta­maan myös enim­mäis­mää­riä 50 pros­ne­til­la, vaan enim­mäis­mää­rän nos­to itse­kin lisää koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen vero­vä­hen­nyk­siä 50 %.

        Jat­kos­sa saat­taa kyn­nel­le kyke­ne­vien kan­nat­taa perus­taa fir­ma kave­rin­sa kans­sa, ja pal­ka­ta päik­seen toi­sen­sa jat­kos­sa teke­mään vaik­ka 5833,33 eurol­la koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen alais­ta koti­ta­lous­työ­tä sen las­kuun, kuten teke­mään vaik­ka­pa yhden tun­nin hom­man ker­ran vuo­des­sa 5833,33 euron tun­ti­pal­kal­la vuo­sik­si 2022–2026. Lii­ke­vaih­to kun jää alv 0 %:na alle 10 000 euron (ali alvil­li­se­na alle 12 400 euron), saa fir­ma pitää omi­naan asiak­kaal­ta peri­tyt arvon­li­sä­ve­rot. YEL-mak­su­ja­kaan ei tar­vit­se niin pie­nes­tä fir­mas­ta mak­saa. Ansio­tu­lo­ve­rot mene­vät, jos nos­taa palk­ko­ja ulos. Mak­sa­mal­la 5833,33 euroa saa saman sum­man fir­maan­sa. Sen kun jakaa ulos fir­mas­ta joko palk­ka­na tai osin­ko­na, niin vaik­ka verot­ta­ja ottaa sii­vun välis­tä, mut­ta val­tiol­ta saa­ta­va 3500 euron veron­alen­nus on sel­väs­ti isom­pi. Tie­dos­sa on monel­le ilmais­ta rahaa val­tion ja kun­tien las­kuun, joi­den vero­tu­lot kutistuvat. 

        Ellei hal­li­tus sit­ten peru pää­tös­tään sen jäl­keen, kun joku Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riös­tä (joka oli ulko­na neu­vot­te­luis­ta) ker­too, miten koti­ta­lous­vä­hen­nys lain mukaan toimii.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen idea kai oli alun­pe­rin jotain sen tapais­ta, että sen avul­la voi pal­ka­ta toi­sen hen­ki­lön (tai yri­tyk­sen) teke­mään puo­les­taan “koti­ta­lous­työ­tä”, jota ylei­ses­ti ihmi­set teke­vät itse. Täl­löin voi (aina­kin peri­aat­tees­sa) käyt­tää saman ajan oman työn­sä teke­mi­seen, mikä ylei­ses­ti ottaen oli­si jär­ke­vää (kukin tekee sitä työ­tä mitä par­hai­ten osaa). Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen pitäi­si täl­löin kor­va­ta “vero­kii­la”, joka tulee pal­ka­tun työn­te­ki­jän pal­kan pääl­le. Pait­si että lisä­ku­lui­hin sisäl­tyy pal­jon muu­ta­kin kuin pelk­kä vero: elä­ke­mak­sut, pakol­li­set vakuu­tuk­set, yri­tyk­sen yleis­ku­lut ja kate jne. Veron yli­kom­pen­saa­tio on siis pai­kal­laan, että pääs­täi­siin lähel­le alku­pe­räis­tä aja­tus­ta. Toi­saal­ta tämä edel­lyt­tää vähen­nyk­seen rajoi­tus­ta, joka esi­mer­kik­si vähän­kään isom­man remon­tin kan­nal­ta jää hyvin pie­nek­si. Ehkä on siis lop­pu­jen lopuk­si niin, että koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen aja­tus oli kau­nis, mut­ta sitä on mah­do­ton toteut­taa niin, että aja­tus toteu­tui­si edes mel­ko hyvin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Hyvä, että OS ava­si tut­ki­muk­sen mah­dol­li­sia puut­tei­ta. Oman koke­muk­se­ni usei­ta remont­te­ja ja pik­ku­töi­tä teet­tä­nee­nä on, että vuo­si­kausiin yksi­kään teki­jä ei ole enää kysy­nyt mak­san­ko käteen vai las­kul­la. Aiem­min se oli var­sin yleis­tä. On erin­omais­ta, jos koti­ta­lous­vä­hen­nys on lisän­nyt (siis jos) töi­tä, jos­ta mak­se­taan verot ja kaik­ki sotu­mak­sut. Iso mer­ki­tys sil­lä on eten­kin työn­te­ki­jän tule­van eläk­keen kan­nal­ta. Samoin luul­ta­vas­ti maa­han­muut­ta­jien kohdalla.

    Toi­nen puo­li on kiel­tä­mät­tä sit­ten se, että ei 400 mil­joo­nan euron tulon­siir­to hyvä­tu­loi­sil­le ihan oikein suun­nat­tu ole. Toi­vot­ta­vas­ti se edes vähen­täi­si ainais­ta vali­tus­ta vero­progres­sios­ta. Mel­koi­nen mää­rä rahaa se aina­kin on. 800 lää­kä­riä ter­veys­kes­kuk­siin ja 2000 lähi­hoi­ta­jaa hoi­va­ko­tei­hin, koti­hoi­toon jne mak­sai­si osa­puil­leen 200 mil­joo­naa. Käsit­tääk­se­ni sil­lä oli­si suo­ra työl­lis­tä­mis­vai­ku­tus, vai­ko eikö? Eli jos­pa säi­lyt­täi­si tason nykyi­se­nä ja suun­tai­si ‘lisä­vä­hen­nyk­set’ terveyspuolelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. TJA­boa: On erin­omais­ta, jos koti­ta­lous­vä­hen­nys on lisän­nyt (siis jos) töi­tä, jos­ta mak­se­taan verot ja kaik­ki sotumaksut.

      Val­von­ta ja lisään­ty­neet rapor­toin­ti­vel­vol­li­suu­det, ehkä myös kään­tei­nen alv, ovat tehok­kaas­ti pois­ta­neet pime­ää työ­tä, veik­kai­sin enem­män nii­den vai­kut­ta­neen kuin koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen. Myös esim. vakuu­tuseh­dot vai­kut­ta­vat sii­hen, että työt on syy­tä teet­tää lail­li­ses­ti ammattihenkilöllä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Veron­saa­jan kan­nal­ta ei oli­si ehkä kan­nat­ta­nut ottaa mukaan koti­ta­lous­vä­hen­nyk­seen näi­tä pri­vi­lee­gioi­ta. Mene­tet­tiin vero­tu­lo­ja, eikä sii­tä ollut myös­kään kulut­ta­jil­le etua, kos­ka hin­nat nousi­vat pri­vi­lee­gion ansiosta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Täl­lai­nen päin­vas­tai­nen tulos on saa­tu PPT:n mukaan vain run­sas vuo­si sit­ten. Sen mukaan koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen leikkaaminen/poisto vähen­tää oma­ko­ti­ta­lo­jen remont­te­ja Ruot­sin koke­mus­ten mukaan. Olen yhä vakuut­tu­neem­pi että nämä ovat täl­lai­sia ideo­lo­gi­ses­ti värit­ty­nei­tä tut­ki­muk­sia ja VATT:n tuli­si pysyä eros­sa näis­tä. Nyt halut­tiin ilmei­ses­ti vas­tais­ku edel­li­sel­le tut­ki­muk­sel­le. Itse kan­na­ta koti­ta­lous­vä­hen­nysr­tä mones­ta­kin syys­tä, mm. se ei suo­si suu­ri­tu­loi­sia ollen­kaan niin pal­jon kuin luul­laan, kos­ka vähen­nys teh­dään suo­raan verosta.

    https://www.ptt.fi/media/kotitalous_brief_5.pdf

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. PM Marin väit­ti edus­kun­nas­sa, että koti­ta­lous­vä­hen­nys suo­sii suu­ri­tu­loi­sia. Ilmei­ses­ti sit­ten säh­kö­au­to­jen hin­ta­tues­sa tue­ta suu­ri­tu­loi­sia ? Todel­li­suu­des­sa esim oma­ko­tia­su­jat eivät ole miten­kään eri­tyi­sen suurituloisia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Count­ry­boy:
      PM Marin väit­ti edus­kun­nas­sa, että koti­ta­lous­vä­hen­nys suo­sii suu­ri­tu­loi­sia. Ilmei­ses­ti sit­ten säh­kö­au­to­jen hin­ta­tues­sa tue­ta suu­ri­tu­loi­sia ? Todel­li­suu­des­sa esim oma­ko­tia­su­jat eivät ole miten­kään eri­tyi­sen suurituloisia.

      Koti­ta­lous­vä­hen­nys teh­dään veros­ta. Vähen­nys jää käyt­tä­mät­tä, jos tulo­ja on niin vähän, että vero­ja ei tule, kos­ka sitä ei mak­se­ta veronpalautuksena.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply to Jussi Uotila Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.