MM3 Miksi rahat eivät riitä vieläkään?

43 vastausta artikkeliin “MM3 Miksi rahat eivät riitä vieläkään?”

1. Kun reaalian­siot nou­se­vat, myös julk­isten palvelu­iden kus­tan­nuk­set nou­se­vat samas­sa suh­teessa, kos­ka ne koos­t­u­vat pääasi­as­sa palkoista (välit­tömistä ja ostopalvelui­hin sisäl­tyvistä), ja tuot­tavu­us useim­mil­la julkisen sek­torin osil­la kas­vaa heikosti jos ollenkaan.
   Sama kos­kee monia yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la tuotet­tu­ja palveluita.
   Reaalian­sioiden kasvun ansios­ta meil­lä on varaa ostaa entistä enem­män teol­lisu­us­tuot­tei­ta mut­ta julk­isia tai yksi­ty­isiä palvelui­ta emme voi juuri kulut­taa enem­pää kuin ennen.

   Vastaa

2. Olisiko­han niin, että kovin kaukaisia ajanko­htia ei ylipään­sä ole mielekästä ver­tail­la keskenään? Jos talous kas­vaa vuodessa vaik­ka viisi pros­ent­tia, voi tosi­aan olla, että jotain hyödyket­tä voi ostaa viisi pros­ent­tia enem­män, mut­ta jos talous kas­vaa vaik­ka sadas­sa vuodessa 500 pros­ent­tia, maail­ma muut­tuu sinä aikana sen ver­ran, että ver­tailu ei ole mielekästä.

   Vastaa

   1. Ei biolo­gia ole muut­tunut mihinkään sadas­sa vuodessa ja sik­si ver­tailu pitkien aiko­jenkin yli on jos­sain määrin järkevää. Ihmisen pitämiseen hengis­sä ilman jatku­vaa puutet­ta (mitä pitäisin absolu­ut­tisen köy­hyy­den rajana) vaa­di­taan täs­mälleen saman ver­ran hyödykkeitä kuin sata tai tuhat vuot­ta sit­ten. Kaik­ki maail­mas­sa ei ole suhteellista.

      Vastaa

3. Väität, että “vaikea on yksin­huolta­jaäidin sanoa pojalleen, että älä pelaa jääkiekkoa vaan tee jotain halvem­paa, kos­ka näin poi­ka joutuu erilleen kavereis­taan”. Kyl­lä van­hem­mat ovat sanoneet näin kaut­ta aikain, ihan kah­den van­hem­mankin keskilu­okkai­sis­sa perheissä.

   Yhteiskun­nas­sa on tulo- ja var­al­lisu­usero­ja, ja saa­vat ne jos­sain näkyä. Pitää olla jokin palk­in­to onnis­tu­mis­es­ta. Las­ten eli­it­ti­har­ras­tuk­set (jääkiekko ulko­maan­tur­nauk­sil­la, tai rat­sas­tus oma­l­la hevosel­la) voi ihan hyvin olla yksi keino näyt­tää varallisuuttaan.

   Vastaa

   1. Juuri uuti­soiti­in tutkimuk­ses­ta, jon­ka mukaan opiskelu­a­jan alko­holin käyt­tö oli juh­lim­i­nen oli yhtey­dessä korkeam­paan tulota­soon. Tämä on verkos­toi­tu­mista eli sosi­aal­is­ten taito­jen ja verkos­to­jen rak­en­tamista. Sama tapah­tuu minus­ta aikaisem­min jo har­ras­tusten kaut­ta. En nyt osaa tai pysty muiden koke­muk­sista puhu­maan, mut­ta kyl­lä omat sosi­aaliset taitoni ovat paran­tuneet huo­mat­tavasti jostain 20-vuo­ti­aas­ta. Tutkimuk­sis­sa­han kai on usein havait­tu, että ihmi­sistä tulee sosi­aalisem­pia ja yhteistyökykyisem­piä kun ikää ker­tyy, sama lop­putu­loshan tulee jos ajatel­laan, että ihmis­ten sosi­aa­li­nen ja emo­tion­aa­li­nen älykkyys kehit­tyy vielä pitkään aikuisiällä.

      Jos van­hem­mat sulke­vat lapsen­sa pois sosi­aal­i­sista tilanteista ja yhteisöistä säästösy­istä, niin täl­lä on minus­ta val­ta­van suuri negati­ivi­nen vaiku­tus lap­si­in. Sit­ten ne har­ras­ta­mat­tomat pyörivät omis­sa porukois­sa kaduil­la tai netis­sä, jol­loin sosi­aaliset taidot ja näköalat toden­näköis­es­ti kehit­tyvät huonom­mik­si ja pes­simistisem­mik­si. Enää ei nähdä mah­dol­lisuuk­sia joka paikas­sa, vaan pikem­minkin uhkia. Samoin van­hempi­en liialli­nen säästeliäisyys voi herkästi siir­tyä täl­laise­na liial­lise­na uhka-tur­va ‑mal­li­na lapsille.

      Seu­ra tekee kaltaisek­seen on minus­ta aika pätevä viisaus. Ihmisen min­u­us tai per­soona rak­en­tuu vah­vasti ympäristön ja muiden ihmis­ten kaut­ta. Jos lap­si näkee, että van­hem­mat eivät luo­ta mui­hin ja näkevät lop­ut­tomasti vain uhkia joka paikas­sa niin tuskin laps­es­ta tulee hirveän avoin­ta ja tule­vaisu­u­den uskoista ellei hän sit­ten altistu toisen­laisille elämänkoke­muk­sille esimerkik­si har­ras­tusten ja muiden sosi­aal­is­ten yhteisö­jen kautta.

      Eli kyl­lä, minus­ta nykypäivän yhä mon­imutkaisem­mas­sa yhteiskun­nas­sa sosi­aal­isil­la taidoil­la ja suhteil­la on val­ta­va merk­i­tys, ja tämän vuok­si vähä­varaisu­u­den merk­i­tyk­sen väheksymi­nen on minus­ta jopa pahan­tah­toista. On tästä ollut puhet­ta jo opiskelu­aikoina, omas­sa porukas­sa huo­masi selvästi, että taloudel­liset paineet rajoit­ti­vat tois­t­en sosi­aal­ista kanssakäymistä, eli jos osal­la ei ole varaa käy­dä välil­lä yhdessä baaris­sa tai rav­in­to­las­sa niin sit­ten henkilö vetäy­tyy näistä sosi­aal­i­sista tilanteista.

      Sanois­in jopa, että opiskelu­aikana juh­limisen vält­tämi­nen ja sosi­aal­is­ten tilantei­den vält­tämi­nen säästö- ja tehokku­ussy­istä on var­maan type­r­in­tä, mitä opiske­li­ja voi tehdä ja sama kos­kee kyl­lä minus­ta nuorem­piakin. Sosi­aaliset taidot ja verkos­toi­tu­mi­nen eivät kyl­lä ilmaan­nu geneet­tis­es­ti itses­tään, ne opi­taan vuorovaiku­tuk­ses­sa muiden kanssa.

      Vastaa

4. Suo­ma­lais­ten reaalian­siot ovat nousseet 1990-luvul­ta, mut­ta köy­hyys ja taloudelli­nen ahdinko eivät silti ole kadon­neet. Syynä ei ole tulo­jen taso vaan talouden rakenteet.
   Suomen talous on pääosin vien­tiri­ip­pu­vainen, mut­ta kil­pailukyky ja investoin­nit ovat olleet heikko­ja jo 20 vuot­ta. Keskeiset vien­tiyri­tyk­set ovat siir­tyneet ulko­maille, ja Venäjän markki­nan mene­tys on lisän­nyt taan­tu­maa. Suomes­ta on tul­lut tytäry­htiö­talous, jos­sa vero­ker­tymä jää ohuek­si kun pääosa voitoista menee ulkomaille.
   Samaan aikaan julki­nen sek­tori on kas­vanut talouden kan­tokykyä nopeam­min. Val­tion ymmärtämätön rooli yri­tysomis­ta­jana ja laa­ja byrokra­tia lisäävät kulu­ja, mut­ta eivät lisää tuot­tavu­ut­ta. Lop­putu­lok­se­na val­tio velka­an­tuu kiihtyväl­lä tahdil­la ja ris­ki jou­tu­mis­es­ta ulkop­uoliseeen talouso­h­jauk­seen kasvaa.
   Suo­mi pelas­t­a­mi­nen vaatii nyt globaalin reaal­i­talouden ehto­jen mukaisen laa­jan talous‑, hallinto- ja työ­markkin­au­ud­is­tuk­sen, joka palaut­taa kan­sain­välisen kil­pailukyvyn, tuo ris­ki-investoin­te­ja ja keven­tää hallinnon rakenteita.

   Vastaa

   1. Julkises­sa sek­toris­sa ei ole kas­vanut mikään muu kuin eläk­keet ja muut van­hu­u­teen liit­tyvät menot. Muu julki­nen sek­tori on pienen­tynyt suh­teessa BKT:hen.

      Vastaa

      1. Tästä syys­tä johtuen ihmette­len ettei kukaan ole alka­nut puhu­maan velka­jar­run lisäk­si eläke­jar­rus­ta edes niin, että vaatisi sitou­tu­mista siihen ettei työtäteke­vien eläke­mak­su­taakkaa ainakaan enää nosteta.
         Nykyi­nen 25% tasavero työn­teosta on suuri jar­ru työl­lisyy­delle ja tuhoisaa nuorten ostovoimalle.

      2. Mitä mieltä tästä Riik­ka Purran tekstistä?

         Toimeen­tu­lo­tu­ki on pakko korjata
          
         Toimeen­tu­lo­tu­ki eli sosi­aal­i­jär­jestelmän viime­si­jainen tur­va on menet­tänyt tarkoituk­sen­sa ja karan­nut käsistä. Siitä on tul­lut monille pääasialli­nen tulonlähde.
          
         Ongel­ma kytkey­tyy yhä enem­män maa­han­muut­toon. Vierask­ielis­ten osu­us tuen­saa­jista on jo läh­es 30 pros­ent­tia. Esimerkik­si ara­bi­ankieli­sistä 54 pros­ent­tia saa tukea, kun suomen- ja ruotsinkielis­ten osu­us on vain 3,7 prosenttia.
          
         Helsingis­sä yksi­na­su­va saa tukea noin 1300 euroa, yksin­huolta­ja 2 000 euroa, kak­si­lapsi­nen per­he 3000 euroa ja nelilapsi­nen 4000 euroa. Suuris­sa per­heis­sä sum­ma nousee läh­es 5000 euroon.
          
         Lisäk­si mak­se­taan vesi, sähkö, vaku­u­tus ja usein vuokravaku­us. Hyv­in­voin­tialueet mak­sa­vat lisäk­si täy­den­tävää tukea: esimerkik­si 800,- irtaimis­toon, 300,- polkupyörään, 250,- urheilu­vä­lineisi­in, 400,- vaunui­hin, 80,- huvipuis­toran­nek­keeseen. Helsingis­sä nuoret saa­vat 550 euroa harrastusmenoihin.
          
         Tuki on vero­ton etu­us eikä kan­nus­ta töi­hin. Jos per­he saa 4000 euroa ilman ansio­tu­lo­ja, kiin­nos­tus töi­hin tot­ta kai vähe­nee. Har­va läh­tee yövuoroi­hin siivoa­maan, jos saman rahan saa tekemät­tä mitään. Jokainen ansait­tu euro vähen­tää tukea heti suo­jaosan jäl­keen, jol­loin työn­teosta ei juuri jää käteen.
          
         Suomes­sa on jo 100 000 ulko­maalaista työtön­tä, joista osa kotou­tu­misk­oulu­tuk­ses­sa. Työt­tömyy­den kasvu tulee puo­lik­si maa­han­muu­tos­ta. Maa­han tulee eri­tyis­es­ti opiske­li­joiden per­heen­jäseniä, jot­ka edel­lisen hal­li­tuk­sen hul­lu­jen päätösten vuok­si pää­sevät suo­raan sosi­aal­i­tur­valle – vaik­ka hei­dän piti elät­tää itsensä.
          
         Jär­jestelmää ei ole tarkoitet­tu täl­laiseen, eikä mikään raha riitä moi­seen avokätisyyteen.

      3. 1970 32%
         1980 39%
         1990 46%
         2000 47%
         2010 56%
         2020 57%
         2024 58%

         Julki­nen % BKT:stä

      4. Tuos­sa ovat mukana eläk­keet. Ota eläk­keet ja van­hu­u­den tuot­ta­mat muut menot pois niin huo­maat, mihin BKT-osu­u­den kasvu on täl­lä vuo­sisadal­la mennyt.

      5. Tästä syys­tä johtuen ihmette­len ettei kukaan ole alka­nut puhu­maan velka­jar­run lisäk­si eläke­jar­rus­ta edes niin, että vaatisi sitou­tu­mista siihen ettei työtäteke­vien eläke­mak­su­taakkaa ainakaan enää nosteta.
         Nykyi­nen 25% tasavero työn­teosta on suuri jar­ru työl­lisyy­delle ja tuhoisaa nuorten ostovoimalle. 

         Tarkoi­tat kaiket­ti että muut eivät puhu kuin Vihreät? Ei ole mon­taa viikkoa kun Atte Har­janne oli A‑Studiossakin puhu­mas­sa juuri näistä kysymyk­sistä, että ehkä eläke­jär­jestelmää pitäisi uud­is­taa kun nyky­malli ei ole kestävä ja sukupolvien välil­lä oikeu­den­mukainen. Eläkekat­tokin taisi olla mainittuna.

         Atte Har­janne oli myös yksi kir­joit­ta­jista tässä rapor­tis­sa “Sukupolvien väli­nen oikeu­den­mukaisu­us”: https://www.libera.fi/julkaisut/sukupolvien-valinen-oikeudenmukaisuus/

      6. Niitä jot­ka eivät ymmär­rä sitä kuin­ka julkiset menot koos­t­u­vat ja varsinkin niitä jot­ka usko­vat per­su­jen pro­pa­gan­daan maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sista ja avokä­tis­es­tä toimeen­tu­lo­tur­vas­ta kehotan tutus­tu­maan ensin­näkin fak­toi­hin. Aloit­taa voi vaik­ka oheiselta sivul­ta https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/julkiset-menot/#38ba36dd.

         Ja mitäkö mieltä minä olen Purran tek­stistä. Sitä, että kov­in­pa innokkai­ta Purra ja per­sut ovat leikkaa­maan suo­ma­lais­ten työt­tömien ja muiden pien­i­t­u­lois­t­en sosi­aal­i­tur­vaa perustellen sitä maa­han­muut­ta­jil­la. Eivätkö suo­ma­laiset työt­tömät ja pien­i­t­u­loiset tosi­aankaan huo­maa kuin­ka Purra heitä vedättää.

      7. Olet väärässä. Onhan julk­isia meno­ja nos­tet­tu muun muas­sa poli­it­ti­sista syistä. Kan­natithan itsekin aikanaan nais­val­tais­ten alo­jen palkko­jen nos­toa julkisel­la sek­to­ril­la, kos­ka mielestäsi se oli epäoikeu­den­mukaista, että naisil­la oli pienem­pi kuukausi­palk­ka. Lisäk­si taisit perustel­la tuo­ta palkko­jen nos­toa sik­si, että parisuhde­markki­noil­la vaikut­taisi vähem­män miesten tulo­erot, kun naisil­la olisi isom­pi palkka.

         Vas­taa­van­lais­es­ti moni muukin on kan­nat­tanut monia muitakin julkisen sek­torin meno­jen nos­toa eri puo­lil­la poli­it­tista kenttää.

         Eli kyl­lä niitä julk­isia meno­ja on nos­tet­tu monista muis­takin syistä kuin ikääntymisestä.

      8. Julk­isia meno­ja on nos­tet­tu ja las­ket­tu, mut­ta viimeisen 25 vuo­den aikana juolk­isten meno­jen kasvun suh­teessa BKT:hen selit­tävät van­hu­us­menot enem­män kuin kokonaan.

      9. Eläke­meno­jen kasvun syyk­si kuvitel­laan tyyp­il­lis­es­ti mak­sus­sa ole­vien eläkkei­den nousua. Näin­hän asia ei suo­ravi­ivais­es­ti ole. Mak­sus­sa ole­vi­in työeläkkeisi­in on sovel­let­tu jo kauan kuu­luisaa taitet­tua indek­siä, minkä seu­rauk­se­na eläk­keet seu­raa­vat enem­män inflaa­tio­ta kuin palkko­ja. Pari suur­ta inflaa­tiovuot­ta ei muut­tanut asi­aa “suures­sa kuvas­sa”, muu­toin mak­sus­sa ole­vat eläk­keet pienenevät suh­teessa palkkoi­hin. Kansaneläk­keet puolestaan on sidot­tu vain inflaatioon.

         Syyt eläke­meno­jen kasvu­un ovat ensisi­jais­es­ti eläk­keelle siir­tyvien määrän kas­vami­nen sekä hei­dän aiem­pia sukupolvia suurem­mat eläkekertymät.

         Asiantun­ti­jat totea­vat myös, että eläket­tään ei eläk­keel­lä ole­va ole itse etukä­teen mak­sanut. Min­ua kuitenkin kiin­nos­taa, mitä on tapah­tunut niille rahoille, joi­ta olen koko työu­rani ajan mak­sanut eläk­er­a­has­toi­hin sen lisäk­si, että niitä on suo­raan käytet­ty ole­vien eläkkei­den mak­su­un. Rahas­toil­la­han on ollut myös tuot­toa (korkoa korolle) eli voiko olla todel­la niin, että olisin mak­sanut vain sen palka­s­ta nip­is­te­tyn sum­man sel­l­aise­naan ja nyk­yarvotet­tuna eläke­laarin. Lop­pusum­man kuvit­telisi ole­van suurem­pi ja voihan olla mah­dol­lista, että tuo korkoa korolle ‑kehi­tys mak­su­is­tani eläk­er­a­has­toon jatkuu vielä kuole­mani jäl­keenkin jonkin aikaa.

5. Tiedok­si sinne keskilu­okkaan. Merkit­tävin elämisen tasoon vaikut­ta­va asia on asum­i­nen. Se on tulota­soa tärkeämpi muut­tu­ja. Sitä ei tietenkään edes huo­maa jos omat asun­toasi­at ovat kunnossa. 

   Asun­non, kodin pitäisi olla aina ja kaikille paik­ka jos­sa voi olla vapaa, rauhas­sa ja jos on työssäkäyvä, paik­ka jos­sa voi palau­tua ja uus­in­taa voimavaransa uut­ta työvi­ikkoa varten.
   Kaikil­la tätä mah­dol­lisu­ut­ta ei ole. Asun­to voi olla ahdas, val­o­ton, meluisa monista syistä. Enkä nyt puhu vain katumelusta.
   Lisäk­si asumiseen saat­taa liit­tyä taloudel­lista tukalu­ut­ta jos se nielee pienistä tuloista ylivoimaisen suuren osan, ja lisäk­si voi olla myös epä­var­muut­ta asumisen pysyvyy­destä esim. vuokra­suhtei­sis­sa asunnoissa.
   Sel­l­ainen asum­i­nen tuot­taa masen­nus­ta ja työkyvyttömyyttä.
   Joku voisi tode­ta että sit­ten­hän vapaas­sa maas­sa kan­nat­taa vai­h­taa asun­toa parem­paan. Taas tiedok­si sinne keskilu­okkaan että alem­mis­sa tulolu­okissa tai muuten varat­tomis­sa per­heis­sä asun­toa ei vali­ta, se ote­taan sieltä mis­tä se myön­netään ja saadaan. Suurin piirtein kuin Neu­vos­toli­itossa ennen.
   Omat ajatuk­set maamme kehit­tyneisyy­destä ja vau­raud­es­ta muut­tui­v­at täl­lä vuosi­tuhan­nel­la senkin vuok­si että omien koke­muk­sien kaut­ta huo­masin että asum­i­nen esim. pääkaupunkiseudun vuokrat­alois­sa ei enää tar­joaa sel­l­aista tur­vaa ja koti­rauhaa joka on joskus tässä maas­sa ollut itses­tään­selvyys myös työväenasunnoissa.
   Sama kos­kee myös asumisen taloudel­lisia ehto­ja. Joku voi sanoa että vuokrat ovat nyt mata­lal­la mut­ta yksi­tyiset vuokra­markki­nat ja niiden arvaa­mat­to­muus eivät tuo mitään asum­is­tur­vaa, se on bul­vaanien ja keinot­telijoiden maail­ma, jos­sa ehkä opiske­li­jaikäi­nen pär­jää väli­aikaises­ti mut­ta muille, per­heel­lisille varsinkin, se on liian usein dick­en­siläi­nen maail­ma jota ei voi suositella. 

   Asumisen taso jakaa tämän maan kansalaisia mielestäni voimakkaim­min kuin mikään muu yksi­tyi­nen tek­i­jä. Se tuot­taa myös katkeru­ut­ta ja radikalisoi asumisen perus­tur­vas­ta osat­tomien ihmis­ten ajatuksia.

   Vastaa

   1. Tot­ta turiset. Se mikä meni joskus ruokaan, menee nyt asumiseen. Ihmiset mak­sa­vat käytän­nössä kaiken liikenevän asun­toon­sa, hin­nat ja vuokrat kaupunkialueel­la ovat nousseet juuri niin paljon, kun rahaa on tul­lut lisää, palkat nousseet ja laina­hanat avau­tuneet. Yhdessä sukupolves­sa on tapah­tunut iso muu­tos: lapsel­la ei ole mah­dol­lisuuk­sia aikuise­na lap­su­u­denkotin­sa kaltaisi­in oloi­hin tai sijaintiin.

      Vastaa

      1. En itse mil­lään muo­toa haaveile siitä että voisin elää yhtä lev­eästi ja korkeal­la elin­ta­sol­la kuin van­hempani, huoli­mat­ta siitä että olen heitä koulute­tumpi, mut­ta jos reilusti yli medi­aan­i­t­u­loista menee yli 75% asumiseen lähiössä työ­paikkakun­nal­la, alkaa näyt­tää ilmeiseltä minne keskilu­okan kulu­tusvoima katoaa. Sama kehi­tys näkyy kaikkial­la maail­mas­sa. Asumisen kus­tan­nuk­set suh­teessa vuosi­t­u­loi­hin ovat syöksyneet ylöspäin jo pitkään, ja se on empi­iri­nen fak­ta, jota ei nojatuo­lifiloso­foin­ti muuta.

   2. Suomes­sa on asum­is­neliöt per hen­ki kas­va­neet todel­la paljon. 

      Itse ajat­te­len että jokainen ihmi­nen sijoit­taa asumiseen tietyn osu­u­den tulois­taan. Jos isom­mat tulot enem­män, jos pienet niin vähem­män ja aina voisi sijoit­taa enemmän.

      Vastaa

   3. “Joku voisi tode­ta että sit­ten­hän vapaas­sa maas­sa kan­nat­taa vai­h­taa asun­toa parem­paan. Taas tiedok­si sinne keskilu­okkaan että alem­mis­sa tulolu­okissa tai muuten varat­tomis­sa per­heis­sä asun­toa ei vali­ta, se ote­taan sieltä mis­tä se myön­netään ja saadaan. Suurin piirtein kuin Neu­vos­toli­itossa ennen.”

      Tääl­lä onkin jotenkin uskotel­tu itselle ja kansalle, että total­i­taris­mi on paha, pait­si sil­loin kun rahan ja markki­noiden kaut­ta ihmisi­in kohdis­te­taan pakkokeino­ja. Ihan samal­la taval­la tääl­lä hal­li­taan ja kon­trol­loidaan ihmisiä kuin vaikka­pa Neu­vos­toli­itossa, se vain kohdis­tuu varat­tomi­in ja huono-osaisiin.

      Raha on vapaut­ta. Jos sin­ul­la ei ole rahaa, niin sin­ul­la ei ole vapaut­ta. Näin toimi­vat “vapaat” län­si­maiset markki­na­t­aloudet. Samaan tapaan kuin mer­i­tokra­tia meille ker­too, että rikkaan suvun per­i­jä ansait­see esi-isien­sä miljoonat ja mil­jardit — cool sto­ry bro. Onhan se välil­lä vähän raskas­ta lukea ja kat­soa näitä krokoti­ilin kyyneliä kun joku valit­taa per­in­töveroa, samaan aikaan kun muut vään­tävät niska limas­sa että saa­vat pankil­ta edes asun­to­lainatar­jouk­sen mil­lä saisi sääl­lisen asun­non. Mut­ta kai toiset ovat vaan parem­pia kuin toiset, tois­t­en on niska limas­sa töitä tehtävä ja verot mak­set­ta­va, että rikkaat voivat elel­lä tikkua ris­ti­in lait­ta­mat­ta ja sent­tiäkään tekemät­tömästä työstä [toisen tekemästä työstä, puhun per­i­jöistä] veroa maksamatta.

      Ei täl­lä minus­ta ole vapau­den tai mer­i­tokra­t­ian kanssa mitään tekemistä, mut­ta kai se on uskot­ta­va jos miljoonat muutkin hölmöt näin uskovat.

      Vastaa

6. Voisit Soin­in­vaara joutes­sasi per­a­ta val­tion tulo- ja menoarvio­ta sieltä menop­uolelta, rehellis­es­ti ilman ennakko-ole­tuk­sia ja varautu­mia. Siis että mihin ne rahat sit­ten oikein menevät tai riit­tävät. Jos vielä kehität toimivia säästö- tai varo­jen tarkoituk­sen­mukaisem­pia käyt­tö­tapo­ja, niin aina parempi.

   Vastaa

7. Ei pidä tui­jot­taa vain reaalian­sioi­ta, vaan myös mitä on tapah­tunut omaisu­udelle. Kiin­teistöt ovat yksi iso tek­i­jä Suomen talouden ahdin­gos­sa: jo Kekkosen ajoista omis­tusasumiseen ja asun­to­lain­o­jen ottamiseen on kan­nustet­tu; var­al­lisu­ut­ta on ker­ry­tet­ty paljolti yhteen kori­in — raken­nuk­si­in — toisin kuin vaik­ka Ruot­sis­sa. Nyt asun­to­var­al­lisu­u­den arvo on rom­ah­tanut ja vuosien säästöt men­nyt­tä. Myös ammat­tisi­joit­ta­jat ovat men­neet samaan vipu­un: pankit ja eläkey­htiöt ovat vuosien var­rel­la rahoit­ta­neet kaup­pakeskuk­sia, toimis­to­talo­ja ym., jot­ka ovat osoit­tau­tuneet tap­pi­ol­lisik­si sijoituk­sik­si. Vuo­teen 1990 ver­rat­tuna ruo­ka, vaat­teet; jopa polt­toaine ja alko­holi ovat halpo­ja. Silti jonkin­lainen tilas­to­harha on siinä, jos asun­tokun­tako­htaiset, ostovoimako­r­jatut käytet­tävis­sä ole­vat tulot ovat kas­va­neet liki 50%. Huom. jos ver­tailu­vu­osi oli laman jälkeinen 1998, ostovoiman nousu olisi vielä suurempi.

   Vastaa

   1. Suo­ma­lais­ten fik­saa­tio seini­in ylit­ti kohtu­u­den rajat viimeistään 2008 finanssikri­isin jäl­keen kun keskus­pankit alkoi­vat käytän­nössä takaa­maan kiin­teistösi­joi­tusten nimellisarvoa.
      Etelä-Euroopas­sa kiin­teistö­var­al­lisu­u­den arvos­tusten annet­ti­in mukau­tua, mut­ta pohjoises­sa tämä tilaisu­us menetet­ti­in ja kiin­teistöistä tehti­in keinotekoisen riskitön sijoi­tus­muo­to, joka alkoi vetää resursse­ja tuot­tavam­mista kohteista. Pitkin matkaa on sit­ten ihme­tel­ty kun tuot­tavu­us ei tah­do mil­lään kasvaa.

      Vastaa

      1. Tästä tulee vielä val­ta­va ongel­ma FIVA:n ja val­tion poli­ti­ikan kaut­ta jos asun­torak­en­tamista ei saa­da sopi­vaan tahti­in. Vuokral­la asu­vien osu­ut­ta on tietois­es­ti FIVAn ja veropoli­ti­ikan päätök­sil­lä, mut­ta jos tämä taloudelli­nen “hyvä” real­isoituu sit­ten vain korkeamp­ina vuokra­menoina net­to­tu­loista tule­vaisu­udessa niin tämähän vain köy­hdyt­tää Suomen talout­ta ja vähen­tää kulu­tuskysyn­tää. Joo, asun­to­jen omis­ta­jat saa­vat enem­män, mut­ta se on nähty, etteivät hyvä­tu­loiset vain kulu­ta samas­sa suh­teessa kuin tulo­jen vuok­si voisi odottaa.

         USA:n kuplakasvu-mallis­sa seu­raa­va askel vuokral­la asumisen jäl­keen on lainave­toisen kulu­tuk­sen lisäämi­nen ja siihen kan­nus­t­a­mi­nen. Tämä tulee tapah­tu­maan myös EU:ssa ja Suomes­sa, sil­lä varakkaat toimi­vat samal­la logi­ikalla ja kan­nus­timil­la oli ympäristö mikä hyvän­sä, varsinkin kun hei­dän annetaan kohtu­ut­tomasti vaikut­taa demokraat­tiseen päätök­sen­tekoon. Tietysti hyväl­lä tuuril­la USA:n luhis­tu­mi­nen nyt saa ter­veen hylkimis­reak­tion neolib­er­aalia eli markki­nal­ib­er­aalia ide­olo­giaa kohtaan, mut­ta ennen pidätä hen­gi­tys­täni. Markki­nal­ib­er­aalil­la ide­olo­gial­la on teflon­mainen kri­ti­ikin sietokyky, voimakas papis­to ja suuri vaiku­tus­val­ta mediassa.

8. Totut­ti­in että kyl­lä yhteiskun­ta mak­saa ylisu­uren asun­non ja rahaa jää huvei­hin. Har­ras­tus on huvia. 

   Ja jos osaami­nen on wolt­tauk­sen tasol­la ja velak­si voi tila­ta kuukausit­tain kiinarät­tiä ja kos­meti­ikkaa jär­jet­tömästi niin eipä ihme että rahat ei riitä. Kotiruo­ka on mon­elle tun­tem­aton­ta utopiaa. 

   Ei yhteiskun­nan tarvitse kaikkea kulu­tus­ta kat­taa. Tosi­a­sia on myös se että kun pien­i­t­u­loinen osa-aikainen yrit­tää elät­tää itsen­sä niin täysin tuil­la elävä pär­jää parem­min. Se ei voi jatkua.
   Jotenkin elin­ta­somme on vivutet­tu ja ei ole varaa tähän. Jan­pe­ruste ri ole että muutkin…

   Vastaa

9. Pekka Kaupin uudessa kir­jas­sa on luku Kylästä maail­mankylään mis­sä hän kuvaa muu­tos­ta 1950 luvul­ta tähän päivään. Muu­tos on val­ta­va. Sodan jäl­keen ihmiset liikkui­v­at hyvin vähän ja kaik­ki rav­in­to, raken­nus­ma­te­ri­aalit yms tuli lähiym­päristöstä. Huvi­tuk­sia ja main­on­taa oli vähän. Urheilua ja ulkoilua kyl­lä. Ehkä enem­mänkin kuin nyky­isin. Itse har­rastin 1960 luvul­la yleisurheilua ja voimis­telua. En muista että ne oli­si­vat mak­sa­neet juuri mitään. Vain piikkar­it ja urheilu­a­su piti ostaa. Har­joituk­si­in menin polkupyörällä

   Olen samaa mieltä että kas­vanut main­on­ta ja ver­tailu mui­hin on paha. Siinä häviää aina.

   Vastaa

10. Ihmisiltä on hämär­tynyt mikä on vält­tämätön­tä. P. Linko­la tote­si että kun kek­sitään hilav­itkutin X niin menee 5 vuot­ta ja sitä ruve­taan pitämään vält­tämät­tömänä — vaik­ka se ei ole välttämätön.

    Vastaa

11. Tähän teemaan liit­tyen, lukusu­osi­tuk­se­na Paul Krug­manin Sub­stack-kir­joi­tus 7.12., “Afford­abil­i­ty, Part II”. Hän nos­taa esi­in Adam Smithin näke­myk­sen jo 1700-luvul­ta, että taloudelli­nen hyv­in­voin­ti on enem­män sosi­aal­ista kuin mate­ri­al­is­tista. Smith klas­sikos­saan, Wealth of the Nations, nos­ti esimerkeik­si pellava­paidan ja nahkak­engät, jot­ka hänen aikanaan Englan­nis­sa ja Skot­lannis­sa oli­vat nousseet perus­tarpeik­si, mut­ta mikä ei ollut asian­lai­ta men­neinä aikoina tai muual­la (nyt hauskana yksi­tyisko­htana Smith mainit­see eri­tyis­es­ti Ran­skan, jos­sa puukengät tai pal­jaat jalat ovat vielä ok).

    Vastaa

    1. Kyl­lä riit­tävä rav­in­to, suo­ja- ja lep­opaik­ka (eli koti), pukeu­tu­mi­nen ja hygien­ia ovat aika huo­mat­tavia perus­tarpei­ta, joi­ta nykyti­eto tukee. Jos­sain Etelä-Ran­skas­sa ehkä pär­jäisi pellava­paidal­la ilman kenkiä, mut­ta Suomes­sa ei.

       Oikeis­to toki ahneuk­sis­saan uhraa mielu­usti työvoiman hyv­in­voin­nin ja pitkän ajan tuot­tavu­u­den jos sil­lä saadaan lyhyen aikavälin voit­to­ja. USA:ssa tämä kehi­tys näkyy erinomaisesti.

       Vastaa

12. Vielä yksi asia mihin hyvät tulot menevät vero­jen sijaan. Lääkäri, joka tekee täy­den työa­jan sijaan nelipäiväistä viikkoa on yhtä suuri ongel­ma val­tion bud­jetille kuin toimeen­tu­lotuel­la elävä. Itse olen alle 50 v, naut­tin­ut pari korkeak­oulu­tutk­in­toa enkä käy edes 50% töis­sä, kos­ka elän vähem­mäl­läkin. Lie­nee main­on­nan tehtävä estää täl­lainen kehi­tys ja saat­taa kulut­ta­jat työn­tämään Sisy­fok­sen lohkaret­ta loputtomiin. 

    Tämä on valitet­tavasti se rakenne, jol­la hyv­in­voin­ti­val­tion kansalaiset motivoidaan. Olen poht­in­ut tätä paljon, enkä voi vält­tyä tietyn­laiselta syyllisyydeltä.

    Vastaa

13. Olen pitkään ollut blo­gisi luk­i­ja ja ystävä, vaik­ka kom­men­toin ensim­mäistä kertaa. 

    Olen tehnyt pitkän uran markki­noin­ti­maail­man huip­ul­la (New Yorkissa ja Kali­for­ni­as­sa). Halu­aisin kom­men­toi­da tuo­ta main­osko­htaa ja kor­ja­ta siihen liitet­tyä perus­ta­van­laa­tu­ista aja­tus­ta: Markki­noin­tialal­la on nimit­täin yleis­es­ti tiedos­sa, että main­on­nan vaikut­tavu­us (effec­tive­ness) on ollut jo pitkään tasaises­sa (joskin hitaas­sa) laskussa.

    Esim. Sethu­ra­man, Tel­lis & Bri­esch (2011, Jour­nal of Mar­ket­ing Research) kerä­sivät yhteen 1960-luvul­ta asti kym­meniä tutkimuk­sia, joista voidaan tode­ta tilas­tol­lis­es­ti merkit­tävä main­on­nan vaikut­tavu­u­den lasku. Paperis­sa tutkit­ti­in main­on­nan elastisu­ut­ta (eli kuin­ka paljon lisä­panos­tus main­on­taan nos­taa myyn­tiä) ja todet­ti­in tämän ole­van laskus­sa. Peter Field, The Cri­sis in Cre­ative Effec­tive­ness (2019, IPA), ver­tasi sato­ja 1996–2008 vuosien kam­pan­joi­ta 2008–2018 vuosien kam­pan­joi­hin ja pää­tyi saman­laiseen johtopäätökseen.

    Main­on­nan vaikut­tavu­us on siis laskussa.

    Syy lasku­un: Medi­an pirstaloi­tu­mi­nen. Ennen oli lin­eaari­nen monokult­tuuri, kaik­ki näkivät samat tv-ohjel­mat ja ohjelmista keskustelti­in seu­raa­vana päivänä työ­paikalla tai koulun käytävil­lä. Tämä vahvisti koke­mus­ta. Myös main­os­ten sisäl­löt, esim DNA:n ‘elämä on’ siir­tyivät helpom­min mei­dän kollek­ti­iviseen tajun­taan ja hokemi­in, kos­ka kaik­ki oli samo­jen kanavien saavutet­tavis­sa yhtäaikaises­ti. Mikä on viimeisin main­os-hoke­ma mitä ihmiset vil­jelevät työ­paikoil­la tai koulus­sa? En muista. Kanavia on nykyään moninker­tais­es­ti ja algo­rit­mit näyt­tävät kaikille eri asioi­ta. Ei syn­ny kollek­ti­ivista koke­mus­ta. Ei syn­ny hokemia.

    Ymmär­rän kuitenkin isom­man ajatuk­sen siitä, että yhteiskun­nan kehi­tys, kult­tuuri, viihde, media ja main­on­ta vaikut­ta­vat siihen, miten ihmi­sistä saat­taa tun­tua siltä, että mikään ei riitä. Tarpei­ta on ikäänkuin tul­lut lisää. Min­un kar­jas­ta evakkona tulleille iso­van­hem­mille riit­tää kun jär­vestä tulee siikaa ja takkaan on kuiv­ia halkoja. 

    Vaik­ka me markki­noin­tialal­la halut­taisi­in, me emme pysty lisäämään tarpei­ta. Korkein­taan onnis­tumme kohdis­ta­maan kysyn­tää ja tar­jon­taa. Tren­dit siitä miten lev­eä housun­lah­keen kuu­luu olla, mikä kään­tyy “kulut­ta­jien tarpeet­tomak­si tarpeek­si” läh­tee ennem­minkin viih­teestä (musi­ik­ki, lef­fat), somes­ta ja vaikut­ta­jil­ta. Ja kos­ka some-kon­tent­tia pitää uhra­ta algo­rit­min alt­tar­ille kiihtyväl­lä tahdil­la, tulee tren­di-syk­leistäkin siinä samal­la nopeampia ja ehkä “tarpeet­tomampia”.

    Vastaa

    1. “Tren­dit siitä miten lev­eä housun­lah­keen kuu­luu olla, mikä kään­tyy “kulut­ta­jien tarpeet­tomak­si tarpeek­si” läh­tee ennem­minkin viih­teestä (musi­ik­ki, lef­fat), somes­ta ja vaikuttajilta.”

       Viihde, some ja vaikut­ta­jat ovat main­on­nan kyl­lästämiä siinä kuin per­in­teinen markkinointi.

       Vastaa

14. Velka­an­tu­mis­es­ta: Suomen per­in­tälait ovat tietääk­seni kan­sain­välis­es­ti ver­taillen varsin ankaria. Per­in­tä­toimia voidaan jatkaa huo­mat­ta­van pitkään, mihin pikavip­piy­htiöi­den liike­toim­inta osin perus­tuu. Saata­va pitää kyl­lä kir­ja­ta pikavip­piy­htiölle luot­to­tap­piok­si, mut­ta yleen­sä per­in­täy­htiö kuu­luu samaan yri­tys­ryp­pääseen ja jatkaa velka­an perus­tu­vaa liike­toim­intaa ulos­mit­tauk­sen avul­la. On käy­ty julk­ista keskustelua siitä, että velka­an­tu­mal­la voi saa­da käytän­nössä paljon pitem­piä ran­gais­tuk­sia kuin esimerkik­si väki­val­tarikok­sil­la. Tietääk­seni per­in­tälakien höl­len­tämistä vas­tuste­taan kuitenkin tiukasti, kos­ka sen väitetään höl­len­tävän mak­sumoraalia. Toki se heiken­täisi luo­to­nan­ta­jan ase­maa ja pakot­taisi val­it­se­maan tarkem­min luotonsaajat. 

    Main­on­nas­ta ja vält­tämät­tömistä tarpeista: nyky­talous koos­t­uu huo­mat­tavas­sa määrin sel­l­ais­ten tarpei­den tyy­dyt­tämis­es­tä, jot­ka eivät ole vält­tämät­tömiä. Useinkin joudu­taan hoita­maan jo itseai­heutet­tu­ja ongelmia kuten vaikka­pa yli­pain­oa. Pelkkien vält­tämät­tömien tarpei­den tyy­dyt­tämi­nen ei siis enää tuo­ta talouskasvua — mikä taas on jok­seenkin vält­tämätön­tä. Main­on­nal­la voisi ajatel­la jopa ole­van tässä oikeas­t­aan vält­tämätön rooli. Tämä oli tietenkin sarkas­mia. En itse ajat­tele että lop­ut­toman talouskasvun tavoit­telu on mielekäs tavoite, enem­mänkin päin­vas­toin kos­ka oheise­na tule­vat hait­tavaiku­tuk­set alka­vat olla niin mit­tavia. Mut­ta tämän ongel­man ratkaisemises­sa johonkin sel­l­aiseen kuin main­on­taan puut­tumi­nen tun­tuu lil­lukan­var­si­in tarttumiselta.

    Vastaa

    1. Voin omako­htais­es­ti ker­toa että jos olisin asel­lis­es­ti ryöstänyt sen sum­man mikä min­ul­la on uloso­to­ssa velkaa, vanki­latuomio olisi ryöstössä ollut selvästi lyhyem­pi kuin ulosot­ton menevä aika, kos­ka kovat viivästysko­rot ja suh­teel­lisen pienet tulot tuot­ta­vat se että ulosot­tovel­ka lyhe­nee hitaam­m­min kuin lyhenisi vanki­las­sa istut­ta­va tuomio.
       Tämä tietenkin olet­taen että “ryöstämäni” sum­ma oltaisi­in saatu takaisin.
       Mut­ta oikeu­den­mukainen on Suo­mi. Velka­on­gel­ma on raskaampi kuin rikol­liset teot.
       Keskimääräisil­lä tuloil­la velan ollessa noin 100 000, varsi­nainen vel­ka lyhe­nee noin 7000 euroa vuodessa, noin 10 000 euron men­nessä korkoi­hin jos asi­at uloso­to­ssa ovat.
       Per­suthan, ne pahik­set, ehdot­ti­vat tähän selvää muu­tos­ta Marinin hal­li­tuskaudel­la pitkäaikaises­ti ulosot­tovelka­an­tunei­den palaut­tamisek­si täyskansalaisuuteen.
       Asia ei edennyt. 

       Niin, ja tämä ei ole mikään urbaa­niusko­mus vaan lakitekni­nen — ulosot­totekni­nen tosi­a­sia. Ja ulosot­toon voi pää­tyä ihan taval­lisia ihmisiä eri­lais­ten elämän­ti­lantei­den vuok­si. Ja virheetkin kuu­lu­vat elämään eli ei mielel­lään juurek­sista saa hal­paa keit­toa-elämäno­hjei­ta tähän neu­vok­si. Se tiede­tään kyllä.

       Vastaa

       1. “Per­suthan, ne pahik­set, ehdot­ti­vat tähän selvää muu­tos­ta Marinin hal­li­tuskaudel­la pitkäaikaises­ti ulosot­tovelka­an­tunei­den palaut­tamisek­si täyskansalaisuuteen.”

          Niin, oppo­si­tion esi­tyk­set ovat oman hal­li­tus­vas­tuukaut­en­sa aikana eri­tyisen ankarasti ja jopa pilkat­en tuomin­neet juuri Per­sut. Kysymys kuu­luukin: jos asia oli Per­suille tärkeä, mik­si se ei ole nykyisessä hal­li­tu­so­hjel­mas­sa? Per­suil­la on lisäk­si suuri into tuo­da asial­istalle tai pöy­dälle hal­li­tu­so­hjel­man ulkop­uolisia asioi­ta, jot­ka ovat hei­dän omia asioitaan, mut­ta siitä huoli­mat­ta tämä ei näy edes otsikois­sa. Mut­ta sel­l­ais­ta­han poli­ti­ik­ka on, maail­ma muuttuu…

       2. Ostin hil­jat­tain asun­non sijoit­ta­japariskunnal­ta. Isän­nöit­si­jä­todis­tuk­sen main­in­ta ulos­mit­tauk­ses­ta selitet­ti­in pojan kesämökil­lä. Kilo­metrin mat­ka men­ti­in autol­la ja kun huvikseni kat­selin Street Viewistä myyjien koti­taloa, oli kyl­lä yhtä sun toista muu­ta här­päket­täkin. En tiedä sin­un tilanteestasi, mut­ta jos tämä on sitä per­su­jen määrit­telemää “taval­lista elämää” jon­ka takia velat on päästet­tävä vaik­ka ulosot­toon, niin kehtaan kyl­lä olla eri mieltä.

15. Onko Geof­frey West­in Skaala tut­tu kir­ja? Se väit­tää, että viimeiset parisa­taa vuot­ta nähty talouskasvu on osa laa­jem­paa ilmiötä, jota West kut­suu “kaupungis­tu­misen mah­dol­lis­ta­mak­si sosi­aalis-taloudel­lisen vuorovaiku­tuk­sen geometrisek­si kasvuk­si”. Seli­tys koko ilmiölle löy­tyy puh­taan matemaat­tis­es­ta sosi­aal­is­ten verkos­to­jen ana­ly­y­sistä. Nyt kun IT onnis­tuu orju­ut­ta­maan meistä läh­es jokaisen, kat­sokaa vaik­ka ympäril­lenne joukkoli­iken­nevä­lineis­sä, on läh­es täysin ainee­ton­ta ja raha­jär­jestelmä perus­tuu yhä pitkälti aineeseen, ain­oak­si keinok­si tehdä rahaa tun­tuu jäävän ihmis­ten manip­u­loin­ti tekemään sel­l­aista mitä eivät 1980-luvul­la olisi osan­neet mis­tään kek­siä. Vai paljonko vaik­ka 1930-luvul­la valitet­ti­in lehdis­sä siitä, ettei eloku­via voin­ut kat­soa kotona eikä ollut konet­ta, joka luki aivo­ja ja osasi sen perus­teel­la opti­moi­da parhaan lef­fan heti edel­lisen perään nähtäväksi?

    Mut­ta oli­han huolen­sa myös rikkaal­la lin­nan­her­ral­la: “Ei oo ket­sup­pia!”. Niin kauan kun omat ongel­mat ovat tuo­ta luokkaa, luulen että voi olla ihan tyytyväinen.

    Vastaa

16. Haus­ka laskel­ma: jos paikkakun­tien väliset elin­ta­so­erot mitataan samoin kuin val­tioiden väliset (ostovoimako­r­jat­tu kansan­tu­lo), kaupun­git näyt­tävät aika köy­hiltä maaseu­tu­un verrattuna.

    Käytin kaavaa: PPP ≈ nimel­liset käytet­tävis­sä ole­vat tulot per asukas / (0,3*(vanhojen osakea­sun­to­jen neliöhin­ta) + 0,7). Val­takun­nan­laa­juis­es­ti noin 30 % koti­talouk­sien rahoista menee asumiseen. Omakoti­talo­ja en huomioin­ut, kos­ka kiin­teistö­jen hin­nat eivät löy­dy niin tarkasti ja kaupungeis­sa muutenkin asu­taan lähin­nä ker­ros-/riv­i­talois­sa.

    Joukos­ta erot­tuu Kau­ni­ainen koko Suomen rikkaim­pana kun­tana. Isom­mista kaupungeista poikkeuk­se­na on lähin­nä Espoo, keski­ta­soa val­takun­nan­laa­juis­es­ti. Uuden­maan ulkop­uolel­la kasvukeskuk­sista rikkaim­mil­ta näyt­tävät Hämeen­lin­na ja Seinäjo­ki. Ja poh­jal­la ovat Helsin­ki, Tam­pere ja Turku! Toki pen­delöin­tikin pitäisi vielä ehkä huomioida.

    Yleis­es­ti ottaen Suomes­ta voi tun­nistaa kolme valtarakennetta:
    ‑Plu­tokraatit Kau­ni­ai­sis­sa ja heitä hän­nys­televät Espoossa
    ‑Teokraatit (lesta­di­o­laiset) Pohjois-Pohjanmaalla
    ‑Aris­tokraatit ruotsinkielisel­lä ran­nikkoseudul­la, osin rin­nakkain edel­lis­ten kanssa

    Jokainen miet­tikööt itse, keitä ketkin lähin­nä hallitsevat.

    Vastaa

    1. Onko tuos­sa kaavas­sa kir­joi­tusvirhe tai jotain?

       Näyt­täisi, että mil­lään nor­maalil­la neliöhin­nal­la tuo nimit­täjässä ole­va 0,7 jää merk­i­tyk­set­tömäk­si. Tämän jäl­keen tuo 0,3 on ain­oas­taan vakiok­er­roin. Eli, tuol­la kaaval­la saadut ver­tailu­lu­vut ker­to­vat, mis­sä keskimääräisil­lä tuloil­la saa ostet­tua eniten neliöitä.

       Vastaa

       1. Olet oike­as­sa, tuos­sa uno­h­tui jakaa paikkakun­tako­htainen neliöhin­ta val­takun­nan­laa­juisel­la neliöhin­nal­la. Oike­as­sa lasken­takaavas­sa tuo oli huomioitu. Mit­ta­suhtei­ta kuvaa, että Siun­tios­sa reaal­i­t­u­lot ovat 62 % isom­mat kuin Helsingis­sä vaik­ka nimelli­nen ero on vain 13 %.

          Toki pitäisi huomioi­da ihan jo sekin että asumisen hin­ta merk­it­see aika eri asi­aa velat­toma­lle omis­tusasu­jalle kuin vuokralaiselle yms. Ja Helsingis­sä asun­tokun­nista enem­mistö asuu vuokral­la ja Siun­tios­sa rajusti päin­vas­toin eli täysin rehelli­nen elin­ta­so­ero lie­nee tuo­takin isompi.

    2. Eipä sitä ole paljoa näkynyt voimakkai­ta yhteiskun­tia ja talouk­sia, joil­la ei olisi suuria kaupunke­ja. Sil­lä on syyn­sä, mik­si met­sästäjä-keräil­i­jät hävi­sivät maanviljelijöille.

       Kaikil­la län­si­maid­en “voimakkail­la” val­tioil­la on korkea urban­isaa­tion aste ja suuria kaupunke­ja. Ran­s­ka, Sak­sa, USA. Venäjäl­lä ja Kiinal­la sama. Sen sijaan Afrikan maaseu­tu­val­taiset agraar­i­taloudet eivät näytä eri­tyisen vaiku­tus­val­taisil­ta tai hyvinvoivilta.

       Vastaa

       1. En väitäkään että kaupun­git oli­si­vat pahas­ta, pikem­minkin että eri­ar­voisu­us kaupunkien sisäl­lä näyt­tää ole­van väistämätön hin­ta kaupungis­tu­mis­es­ta ja eri­ar­voisu­us kas­vaa kaupun­gin koon mukana. Juuri täl­laisia kokoon sidot­tu­ja lainalaisuuk­sia West­in kir­jakin käsittelee.

          Opti­maa­li­nen kaupun­gin koko on vaka­va kysymys, mut­ta Helsin­gin seudun sisäi­nen eri­ar­voisu­us näyt­tää niin rajul­ta että vas­taus on selvästi alle miljoona. Tam­pereenkaan seudul­ta ei ero­tu mitään järin iso­tu­loisia kun­tia, mut­ta Turun, Jyväskylän ja Oulun seuduil­la Naan­tali, Muu­rame ja Limin­ka näyt­tävät “palk­in­topaikoil­ta” joi­hin pääsee elämään samoil­la rahoil­la paljon lev­eäm­min. Siis pelkän Suomen perus­teel­la vas­taus näyt­tää ole­van 100 000 — 300 000. West­in Skaala-kir­jas­sa muuten mainit­ti­in myös että viimeisin tutkimus viit­taa tuo­hon haitariin.