MM3 Miksi rahat eivät riitä vieläkään?

34 vastausta artikkeliin “MM3 Miksi rahat eivät riitä vieläkään?”

1. Kun reaalian­siot nou­se­vat, myös julk­isten palvelu­iden kus­tan­nuk­set nou­se­vat samas­sa suh­teessa, kos­ka ne koos­t­u­vat pääasi­as­sa palkoista (välit­tömistä ja ostopalvelui­hin sisäl­tyvistä), ja tuot­tavu­us useim­mil­la julkisen sek­torin osil­la kas­vaa heikosti jos ollenkaan.
   Sama kos­kee monia yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la tuotet­tu­ja palveluita.
   Reaalian­sioiden kasvun ansios­ta meil­lä on varaa ostaa entistä enem­män teol­lisu­us­tuot­tei­ta mut­ta julk­isia tai yksi­ty­isiä palvelui­ta emme voi juuri kulut­taa enem­pää kuin ennen.

   Vastaa

2. Olisiko­han niin, että kovin kaukaisia ajanko­htia ei ylipään­sä ole mielekästä ver­tail­la keskenään? Jos talous kas­vaa vuodessa vaik­ka viisi pros­ent­tia, voi tosi­aan olla, että jotain hyödyket­tä voi ostaa viisi pros­ent­tia enem­män, mut­ta jos talous kas­vaa vaik­ka sadas­sa vuodessa 500 pros­ent­tia, maail­ma muut­tuu sinä aikana sen ver­ran, että ver­tailu ei ole mielekästä.

   Vastaa

   1. Ei biolo­gia ole muut­tunut mihinkään sadas­sa vuodessa ja sik­si ver­tailu pitkien aiko­jenkin yli on jos­sain määrin järkevää. Ihmisen pitämiseen hengis­sä ilman jatku­vaa puutet­ta (mitä pitäisin absolu­ut­tisen köy­hyy­den rajana) vaa­di­taan täs­mälleen saman ver­ran hyödykkeitä kuin sata tai tuhat vuot­ta sit­ten. Kaik­ki maail­mas­sa ei ole suhteellista.

      Vastaa

3. Väität, että “vaikea on yksin­huolta­jaäidin sanoa pojalleen, että älä pelaa jääkiekkoa vaan tee jotain halvem­paa, kos­ka näin poi­ka joutuu erilleen kavereis­taan”. Kyl­lä van­hem­mat ovat sanoneet näin kaut­ta aikain, ihan kah­den van­hem­mankin keskilu­okkai­sis­sa perheissä.

   Yhteiskun­nas­sa on tulo- ja var­al­lisu­usero­ja, ja saa­vat ne jos­sain näkyä. Pitää olla jokin palk­in­to onnis­tu­mis­es­ta. Las­ten eli­it­ti­har­ras­tuk­set (jääkiekko ulko­maan­tur­nauk­sil­la, tai rat­sas­tus oma­l­la hevosel­la) voi ihan hyvin olla yksi keino näyt­tää varallisuuttaan.

   Vastaa

4. Suo­ma­lais­ten reaalian­siot ovat nousseet 1990-luvul­ta, mut­ta köy­hyys ja taloudelli­nen ahdinko eivät silti ole kadon­neet. Syynä ei ole tulo­jen taso vaan talouden rakenteet.
   Suomen talous on pääosin vien­tiri­ip­pu­vainen, mut­ta kil­pailukyky ja investoin­nit ovat olleet heikko­ja jo 20 vuot­ta. Keskeiset vien­tiyri­tyk­set ovat siir­tyneet ulko­maille, ja Venäjän markki­nan mene­tys on lisän­nyt taan­tu­maa. Suomes­ta on tul­lut tytäry­htiö­talous, jos­sa vero­ker­tymä jää ohuek­si kun pääosa voitoista menee ulkomaille.
   Samaan aikaan julki­nen sek­tori on kas­vanut talouden kan­tokykyä nopeam­min. Val­tion ymmärtämätön rooli yri­tysomis­ta­jana ja laa­ja byrokra­tia lisäävät kulu­ja, mut­ta eivät lisää tuot­tavu­ut­ta. Lop­putu­lok­se­na val­tio velka­an­tuu kiihtyväl­lä tahdil­la ja ris­ki jou­tu­mis­es­ta ulkop­uoliseeen talouso­h­jauk­seen kasvaa.
   Suo­mi pelas­t­a­mi­nen vaatii nyt globaalin reaal­i­talouden ehto­jen mukaisen laa­jan talous‑, hallinto- ja työ­markkin­au­ud­is­tuk­sen, joka palaut­taa kan­sain­välisen kil­pailukyvyn, tuo ris­ki-investoin­te­ja ja keven­tää hallinnon rakenteita.

   Vastaa

   1. Julkises­sa sek­toris­sa ei ole kas­vanut mikään muu kuin eläk­keet ja muut van­hu­u­teen liit­tyvät menot. Muu julki­nen sek­tori on pienen­tynyt suh­teessa BKT:hen.

      Vastaa

      1. Tästä syys­tä johtuen ihmette­len ettei kukaan ole alka­nut puhu­maan velka­jar­run lisäk­si eläke­jar­rus­ta edes niin, että vaatisi sitou­tu­mista siihen ettei työtäteke­vien eläke­mak­su­taakkaa ainakaan enää nosteta.
         Nykyi­nen 25% tasavero työn­teosta on suuri jar­ru työl­lisyy­delle ja tuhoisaa nuorten ostovoimalle.

      2. Mitä mieltä tästä Riik­ka Purran tekstistä?

         Toimeen­tu­lo­tu­ki on pakko korjata
          
         Toimeen­tu­lo­tu­ki eli sosi­aal­i­jär­jestelmän viime­si­jainen tur­va on menet­tänyt tarkoituk­sen­sa ja karan­nut käsistä. Siitä on tul­lut monille pääasialli­nen tulonlähde.
          
         Ongel­ma kytkey­tyy yhä enem­män maa­han­muut­toon. Vierask­ielis­ten osu­us tuen­saa­jista on jo läh­es 30 pros­ent­tia. Esimerkik­si ara­bi­ankieli­sistä 54 pros­ent­tia saa tukea, kun suomen- ja ruotsinkielis­ten osu­us on vain 3,7 prosenttia.
          
         Helsingis­sä yksi­na­su­va saa tukea noin 1300 euroa, yksin­huolta­ja 2 000 euroa, kak­si­lapsi­nen per­he 3000 euroa ja nelilapsi­nen 4000 euroa. Suuris­sa per­heis­sä sum­ma nousee läh­es 5000 euroon.
          
         Lisäk­si mak­se­taan vesi, sähkö, vaku­u­tus ja usein vuokravaku­us. Hyv­in­voin­tialueet mak­sa­vat lisäk­si täy­den­tävää tukea: esimerkik­si 800,- irtaimis­toon, 300,- polkupyörään, 250,- urheilu­vä­lineisi­in, 400,- vaunui­hin, 80,- huvipuis­toran­nek­keeseen. Helsingis­sä nuoret saa­vat 550 euroa harrastusmenoihin.
          
         Tuki on vero­ton etu­us eikä kan­nus­ta töi­hin. Jos per­he saa 4000 euroa ilman ansio­tu­lo­ja, kiin­nos­tus töi­hin tot­ta kai vähe­nee. Har­va läh­tee yövuoroi­hin siivoa­maan, jos saman rahan saa tekemät­tä mitään. Jokainen ansait­tu euro vähen­tää tukea heti suo­jaosan jäl­keen, jol­loin työn­teosta ei juuri jää käteen.
          
         Suomes­sa on jo 100 000 ulko­maalaista työtön­tä, joista osa kotou­tu­misk­oulu­tuk­ses­sa. Työt­tömyy­den kasvu tulee puo­lik­si maa­han­muu­tos­ta. Maa­han tulee eri­tyis­es­ti opiske­li­joiden per­heen­jäseniä, jot­ka edel­lisen hal­li­tuk­sen hul­lu­jen päätösten vuok­si pää­sevät suo­raan sosi­aal­i­tur­valle – vaik­ka hei­dän piti elät­tää itsensä.
          
         Jär­jestelmää ei ole tarkoitet­tu täl­laiseen, eikä mikään raha riitä moi­seen avokätisyyteen.

      3. 1970 32%
         1980 39%
         1990 46%
         2000 47%
         2010 56%
         2020 57%
         2024 58%

         Julki­nen % BKT:stä

      4. Tuos­sa ovat mukana eläk­keet. Ota eläk­keet ja van­hu­u­den tuot­ta­mat muut menot pois niin huo­maat, mihin BKT-osu­u­den kasvu on täl­lä vuo­sisadal­la mennyt.

      5. Tästä syys­tä johtuen ihmette­len ettei kukaan ole alka­nut puhu­maan velka­jar­run lisäk­si eläke­jar­rus­ta edes niin, että vaatisi sitou­tu­mista siihen ettei työtäteke­vien eläke­mak­su­taakkaa ainakaan enää nosteta.
         Nykyi­nen 25% tasavero työn­teosta on suuri jar­ru työl­lisyy­delle ja tuhoisaa nuorten ostovoimalle. 

         Tarkoi­tat kaiket­ti että muut eivät puhu kuin Vihreät? Ei ole mon­taa viikkoa kun Atte Har­janne oli A‑Studiossakin puhu­mas­sa juuri näistä kysymyk­sistä, että ehkä eläke­jär­jestelmää pitäisi uud­is­taa kun nyky­malli ei ole kestävä ja sukupolvien välil­lä oikeu­den­mukainen. Eläkekat­tokin taisi olla mainittuna.

         Atte Har­janne oli myös yksi kir­joit­ta­jista tässä rapor­tis­sa “Sukupolvien väli­nen oikeu­den­mukaisu­us”: https://www.libera.fi/julkaisut/sukupolvien-valinen-oikeudenmukaisuus/

      6. Niitä jot­ka eivät ymmär­rä sitä kuin­ka julkiset menot koos­t­u­vat ja varsinkin niitä jot­ka usko­vat per­su­jen pro­pa­gan­daan maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sista ja avokä­tis­es­tä toimeen­tu­lo­tur­vas­ta kehotan tutus­tu­maan ensin­näkin fak­toi­hin. Aloit­taa voi vaik­ka oheiselta sivul­ta https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/julkiset-menot/#38ba36dd.

         Ja mitäkö mieltä minä olen Purran tek­stistä. Sitä, että kov­in­pa innokkai­ta Purra ja per­sut ovat leikkaa­maan suo­ma­lais­ten työt­tömien ja muiden pien­i­t­u­lois­t­en sosi­aal­i­tur­vaa perustellen sitä maa­han­muut­ta­jil­la. Eivätkö suo­ma­laiset työt­tömät ja pien­i­t­u­loiset tosi­aankaan huo­maa kuin­ka Purra heitä vedättää.

      7. Olet väärässä. Onhan julk­isia meno­ja nos­tet­tu muun muas­sa poli­it­ti­sista syistä. Kan­natithan itsekin aikanaan nais­val­tais­ten alo­jen palkko­jen nos­toa julkisel­la sek­to­ril­la, kos­ka mielestäsi se oli epäoikeu­den­mukaista, että naisil­la oli pienem­pi kuukausi­palk­ka. Lisäk­si taisit perustel­la tuo­ta palkko­jen nos­toa sik­si, että parisuhde­markki­noil­la vaikut­taisi vähem­män miesten tulo­erot, kun naisil­la olisi isom­pi palkka.

         Vas­taa­van­lais­es­ti moni muukin on kan­nat­tanut monia muitakin julkisen sek­torin meno­jen nos­toa eri puo­lil­la poli­it­tista kenttää.

         Eli kyl­lä niitä julk­isia meno­ja on nos­tet­tu monista muis­takin syistä kuin ikääntymisestä.

      8. Julk­isia meno­ja on nos­tet­tu ja las­ket­tu, mut­ta viimeisen 25 vuo­den aikana juolk­isten meno­jen kasvun suh­teessa BKT:hen selit­tävät van­hu­us­menot enem­män kuin kokonaan.

      9. Eläke­meno­jen kasvun syyk­si kuvitel­laan tyyp­il­lis­es­ti mak­sus­sa ole­vien eläkkei­den nousua. Näin­hän asia ei suo­ravi­ivais­es­ti ole. Mak­sus­sa ole­vi­in työeläkkeisi­in on sovel­let­tu jo kauan kuu­luisaa taitet­tua indek­siä, minkä seu­rauk­se­na eläk­keet seu­raa­vat enem­män inflaa­tio­ta kuin palkko­ja. Pari suur­ta inflaa­tiovuot­ta ei muut­tanut asi­aa “suures­sa kuvas­sa”, muu­toin mak­sus­sa ole­vat eläk­keet pienenevät suh­teessa palkkoi­hin. Kansaneläk­keet puolestaan on sidot­tu vain inflaatioon.

         Syyt eläke­meno­jen kasvu­un ovat ensisi­jais­es­ti eläk­keelle siir­tyvien määrän kas­vami­nen sekä hei­dän aiem­pia sukupolvia suurem­mat eläkekertymät.

         Asiantun­ti­jat totea­vat myös, että eläket­tään ei eläk­keel­lä ole­va ole itse etukä­teen mak­sanut. Min­ua kuitenkin kiin­nos­taa, mitä on tapah­tunut niille rahoille, joi­ta olen koko työu­rani ajan mak­sanut eläk­er­a­has­toi­hin sen lisäk­si, että niitä on suo­raan käytet­ty ole­vien eläkkei­den mak­su­un. Rahas­toil­la­han on ollut myös tuot­toa (korkoa korolle) eli voiko olla todel­la niin, että olisin mak­sanut vain sen palka­s­ta nip­is­te­tyn sum­man sel­l­aise­naan ja nyk­yarvotet­tuna eläke­laarin. Lop­pusum­man kuvit­telisi ole­van suurem­pi ja voihan olla mah­dol­lista, että tuo korkoa korolle ‑kehi­tys mak­su­is­tani eläk­er­a­has­toon jatkuu vielä kuole­mani jäl­keenkin jonkin aikaa.

5. Tiedok­si sinne keskilu­okkaan. Merkit­tävin elämisen tasoon vaikut­ta­va asia on asum­i­nen. Se on tulota­soa tärkeämpi muut­tu­ja. Sitä ei tietenkään edes huo­maa jos omat asun­toasi­at ovat kunnossa. 

   Asun­non, kodin pitäisi olla aina ja kaikille paik­ka jos­sa voi olla vapaa, rauhas­sa ja jos on työssäkäyvä, paik­ka jos­sa voi palau­tua ja uus­in­taa voimavaransa uut­ta työvi­ikkoa varten.
   Kaikil­la tätä mah­dol­lisu­ut­ta ei ole. Asun­to voi olla ahdas, val­o­ton, meluisa monista syistä. Enkä nyt puhu vain katumelusta.
   Lisäk­si asumiseen saat­taa liit­tyä taloudel­lista tukalu­ut­ta jos se nielee pienistä tuloista ylivoimaisen suuren osan, ja lisäk­si voi olla myös epä­var­muut­ta asumisen pysyvyy­destä esim. vuokra­suhtei­sis­sa asunnoissa.
   Sel­l­ainen asum­i­nen tuot­taa masen­nus­ta ja työkyvyttömyyttä.
   Joku voisi tode­ta että sit­ten­hän vapaas­sa maas­sa kan­nat­taa vai­h­taa asun­toa parem­paan. Taas tiedok­si sinne keskilu­okkaan että alem­mis­sa tulolu­okissa tai muuten varat­tomis­sa per­heis­sä asun­toa ei vali­ta, se ote­taan sieltä mis­tä se myön­netään ja saadaan. Suurin piirtein kuin Neu­vos­toli­itossa ennen.
   Omat ajatuk­set maamme kehit­tyneisyy­destä ja vau­raud­es­ta muut­tui­v­at täl­lä vuosi­tuhan­nel­la senkin vuok­si että omien koke­muk­sien kaut­ta huo­masin että asum­i­nen esim. pääkaupunkiseudun vuokrat­alois­sa ei enää tar­joaa sel­l­aista tur­vaa ja koti­rauhaa joka on joskus tässä maas­sa ollut itses­tään­selvyys myös työväenasunnoissa.
   Sama kos­kee myös asumisen taloudel­lisia ehto­ja. Joku voi sanoa että vuokrat ovat nyt mata­lal­la mut­ta yksi­tyiset vuokra­markki­nat ja niiden arvaa­mat­to­muus eivät tuo mitään asum­is­tur­vaa, se on bul­vaanien ja keinot­telijoiden maail­ma, jos­sa ehkä opiske­li­jaikäi­nen pär­jää väli­aikaises­ti mut­ta muille, per­heel­lisille varsinkin, se on liian usein dick­en­siläi­nen maail­ma jota ei voi suositella. 

   Asumisen taso jakaa tämän maan kansalaisia mielestäni voimakkaim­min kuin mikään muu yksi­tyi­nen tek­i­jä. Se tuot­taa myös katkeru­ut­ta ja radikalisoi asumisen perus­tur­vas­ta osat­tomien ihmis­ten ajatuksia.

   Vastaa

   1. Tot­ta turiset. Se mikä meni joskus ruokaan, menee nyt asumiseen. Ihmiset mak­sa­vat käytän­nössä kaiken liikenevän asun­toon­sa, hin­nat ja vuokrat kaupunkialueel­la ovat nousseet juuri niin paljon, kun rahaa on tul­lut lisää, palkat nousseet ja laina­hanat avau­tuneet. Yhdessä sukupolves­sa on tapah­tunut iso muu­tos: lapsel­la ei ole mah­dol­lisuuk­sia aikuise­na lap­su­u­denkotin­sa kaltaisi­in oloi­hin tai sijaintiin.

      Vastaa

      1. En itse mil­lään muo­toa haaveile siitä että voisin elää yhtä lev­eästi ja korkeal­la elin­ta­sol­la kuin van­hempani, huoli­mat­ta siitä että olen heitä koulute­tumpi, mut­ta jos reilusti yli medi­aan­i­t­u­loista menee yli 75% asumiseen lähiössä työ­paikkakun­nal­la, alkaa näyt­tää ilmeiseltä minne keskilu­okan kulu­tusvoima katoaa. Sama kehi­tys näkyy kaikkial­la maail­mas­sa. Asumisen kus­tan­nuk­set suh­teessa vuosi­t­u­loi­hin ovat syöksyneet ylöspäin jo pitkään, ja se on empi­iri­nen fak­ta, jota ei nojatuo­lifiloso­foin­ti muuta.

   2. Suomes­sa on asum­is­neliöt per hen­ki kas­va­neet todel­la paljon. 

      Itse ajat­te­len että jokainen ihmi­nen sijoit­taa asumiseen tietyn osu­u­den tulois­taan. Jos isom­mat tulot enem­män, jos pienet niin vähem­män ja aina voisi sijoit­taa enemmän.

      Vastaa

6. Voisit Soin­in­vaara joutes­sasi per­a­ta val­tion tulo- ja menoarvio­ta sieltä menop­uolelta, rehellis­es­ti ilman ennakko-ole­tuk­sia ja varautu­mia. Siis että mihin ne rahat sit­ten oikein menevät tai riit­tävät. Jos vielä kehität toimivia säästö- tai varo­jen tarkoituk­sen­mukaisem­pia käyt­tö­tapo­ja, niin aina parempi.

   Vastaa

7. Ei pidä tui­jot­taa vain reaalian­sioi­ta, vaan myös mitä on tapah­tunut omaisu­udelle. Kiin­teistöt ovat yksi iso tek­i­jä Suomen talouden ahdin­gos­sa: jo Kekkosen ajoista omis­tusasumiseen ja asun­to­lain­o­jen ottamiseen on kan­nustet­tu; var­al­lisu­ut­ta on ker­ry­tet­ty paljolti yhteen kori­in — raken­nuk­si­in — toisin kuin vaik­ka Ruot­sis­sa. Nyt asun­to­var­al­lisu­u­den arvo on rom­ah­tanut ja vuosien säästöt men­nyt­tä. Myös ammat­tisi­joit­ta­jat ovat men­neet samaan vipu­un: pankit ja eläkey­htiöt ovat vuosien var­rel­la rahoit­ta­neet kaup­pakeskuk­sia, toimis­to­talo­ja ym., jot­ka ovat osoit­tau­tuneet tap­pi­ol­lisik­si sijoituk­sik­si. Vuo­teen 1990 ver­rat­tuna ruo­ka, vaat­teet; jopa polt­toaine ja alko­holi ovat halpo­ja. Silti jonkin­lainen tilas­to­harha on siinä, jos asun­tokun­tako­htaiset, ostovoimako­r­jatut käytet­tävis­sä ole­vat tulot ovat kas­va­neet liki 50%. Huom. jos ver­tailu­vu­osi oli laman jälkeinen 1998, ostovoiman nousu olisi vielä suurempi.

   Vastaa

   1. Suo­ma­lais­ten fik­saa­tio seini­in ylit­ti kohtu­u­den rajat viimeistään 2008 finanssikri­isin jäl­keen kun keskus­pankit alkoi­vat käytän­nössä takaa­maan kiin­teistösi­joi­tusten nimellisarvoa.
      Etelä-Euroopas­sa kiin­teistö­var­al­lisu­u­den arvos­tusten annet­ti­in mukau­tua, mut­ta pohjoises­sa tämä tilaisu­us menetet­ti­in ja kiin­teistöistä tehti­in keinotekoisen riskitön sijoi­tus­muo­to, joka alkoi vetää resursse­ja tuot­tavam­mista kohteista. Pitkin matkaa on sit­ten ihme­tel­ty kun tuot­tavu­us ei tah­do mil­lään kasvaa.

      Vastaa

8. Totut­ti­in että kyl­lä yhteiskun­ta mak­saa ylisu­uren asun­non ja rahaa jää huvei­hin. Har­ras­tus on huvia. 

   Ja jos osaami­nen on wolt­tauk­sen tasol­la ja velak­si voi tila­ta kuukausit­tain kiinarät­tiä ja kos­meti­ikkaa jär­jet­tömästi niin eipä ihme että rahat ei riitä. Kotiruo­ka on mon­elle tun­tem­aton­ta utopiaa. 

   Ei yhteiskun­nan tarvitse kaikkea kulu­tus­ta kat­taa. Tosi­a­sia on myös se että kun pien­i­t­u­loinen osa-aikainen yrit­tää elät­tää itsen­sä niin täysin tuil­la elävä pär­jää parem­min. Se ei voi jatkua.
   Jotenkin elin­ta­somme on vivutet­tu ja ei ole varaa tähän. Jan­pe­ruste ri ole että muutkin…

   Vastaa

9. Pekka Kaupin uudessa kir­jas­sa on luku Kylästä maail­mankylään mis­sä hän kuvaa muu­tos­ta 1950 luvul­ta tähän päivään. Muu­tos on val­ta­va. Sodan jäl­keen ihmiset liikkui­v­at hyvin vähän ja kaik­ki rav­in­to, raken­nus­ma­te­ri­aalit yms tuli lähiym­päristöstä. Huvi­tuk­sia ja main­on­taa oli vähän. Urheilua ja ulkoilua kyl­lä. Ehkä enem­mänkin kuin nyky­isin. Itse har­rastin 1960 luvul­la yleisurheilua ja voimis­telua. En muista että ne oli­si­vat mak­sa­neet juuri mitään. Vain piikkar­it ja urheilu­a­su piti ostaa. Har­joituk­si­in menin polkupyörällä

   Olen samaa mieltä että kas­vanut main­on­ta ja ver­tailu mui­hin on paha. Siinä häviää aina.

   Vastaa

10. Ihmisiltä on hämär­tynyt mikä on vält­tämätön­tä. P. Linko­la tote­si että kun kek­sitään hilav­itkutin X niin menee 5 vuot­ta ja sitä ruve­taan pitämään vält­tämät­tömänä — vaik­ka se ei ole välttämätön.

    Vastaa

11. Tähän teemaan liit­tyen, lukusu­osi­tuk­se­na Paul Krug­manin Sub­stack-kir­joi­tus 7.12., “Afford­abil­i­ty, Part II”. Hän nos­taa esi­in Adam Smithin näke­myk­sen jo 1700-luvul­ta, että taloudelli­nen hyv­in­voin­ti on enem­män sosi­aal­ista kuin mate­ri­al­is­tista. Smith klas­sikos­saan, Wealth of the Nations, nos­ti esimerkeik­si pellava­paidan ja nahkak­engät, jot­ka hänen aikanaan Englan­nis­sa ja Skot­lannis­sa oli­vat nousseet perus­tarpeik­si, mut­ta mikä ei ollut asian­lai­ta men­neinä aikoina tai muual­la (nyt hauskana yksi­tyisko­htana Smith mainit­see eri­tyis­es­ti Ran­skan, jos­sa puukengät tai pal­jaat jalat ovat vielä ok).

    Vastaa

12. Vielä yksi asia mihin hyvät tulot menevät vero­jen sijaan. Lääkäri, joka tekee täy­den työa­jan sijaan nelipäiväistä viikkoa on yhtä suuri ongel­ma val­tion bud­jetille kuin toimeen­tu­lotuel­la elävä. Itse olen alle 50 v, naut­tin­ut pari korkeak­oulu­tutk­in­toa enkä käy edes 50% töis­sä, kos­ka elän vähem­mäl­läkin. Lie­nee main­on­nan tehtävä estää täl­lainen kehi­tys ja saat­taa kulut­ta­jat työn­tämään Sisy­fok­sen lohkaret­ta loputtomiin. 

    Tämä on valitet­tavasti se rakenne, jol­la hyv­in­voin­ti­val­tion kansalaiset motivoidaan. Olen poht­in­ut tätä paljon, enkä voi vält­tyä tietyn­laiselta syyllisyydeltä.

    Vastaa

13. Olen pitkään ollut blo­gisi luk­i­ja ja ystävä, vaik­ka kom­men­toin ensim­mäistä kertaa. 

    Olen tehnyt pitkän uran markki­noin­ti­maail­man huip­ul­la (New Yorkissa ja Kali­for­ni­as­sa). Halu­aisin kom­men­toi­da tuo­ta main­osko­htaa ja kor­ja­ta siihen liitet­tyä perus­ta­van­laa­tu­ista aja­tus­ta: Markki­noin­tialal­la on nimit­täin yleis­es­ti tiedos­sa, että main­on­nan vaikut­tavu­us (effec­tive­ness) on ollut jo pitkään tasaises­sa (joskin hitaas­sa) laskussa.

    Esim. Sethu­ra­man, Tel­lis & Bri­esch (2011, Jour­nal of Mar­ket­ing Research) kerä­sivät yhteen 1960-luvul­ta asti kym­meniä tutkimuk­sia, joista voidaan tode­ta tilas­tol­lis­es­ti merkit­tävä main­on­nan vaikut­tavu­u­den lasku. Paperis­sa tutkit­ti­in main­on­nan elastisu­ut­ta (eli kuin­ka paljon lisä­panos­tus main­on­taan nos­taa myyn­tiä) ja todet­ti­in tämän ole­van laskus­sa. Peter Field, The Cri­sis in Cre­ative Effec­tive­ness (2019, IPA), ver­tasi sato­ja 1996–2008 vuosien kam­pan­joi­ta 2008–2018 vuosien kam­pan­joi­hin ja pää­tyi saman­laiseen johtopäätökseen.

    Main­on­nan vaikut­tavu­us on siis laskussa.

    Syy lasku­un: Medi­an pirstaloi­tu­mi­nen. Ennen oli lin­eaari­nen monokult­tuuri, kaik­ki näkivät samat tv-ohjel­mat ja ohjelmista keskustelti­in seu­raa­vana päivänä työ­paikalla tai koulun käytävil­lä. Tämä vahvisti koke­mus­ta. Myös main­os­ten sisäl­löt, esim DNA:n ‘elämä on’ siir­tyivät helpom­min mei­dän kollek­ti­iviseen tajun­taan ja hokemi­in, kos­ka kaik­ki oli samo­jen kanavien saavutet­tavis­sa yhtäaikaises­ti. Mikä on viimeisin main­os-hoke­ma mitä ihmiset vil­jelevät työ­paikoil­la tai koulus­sa? En muista. Kanavia on nykyään moninker­tais­es­ti ja algo­rit­mit näyt­tävät kaikille eri asioi­ta. Ei syn­ny kollek­ti­ivista koke­mus­ta. Ei syn­ny hokemia.

    Ymmär­rän kuitenkin isom­man ajatuk­sen siitä, että yhteiskun­nan kehi­tys, kult­tuuri, viihde, media ja main­on­ta vaikut­ta­vat siihen, miten ihmi­sistä saat­taa tun­tua siltä, että mikään ei riitä. Tarpei­ta on ikäänkuin tul­lut lisää. Min­un kar­jas­ta evakkona tulleille iso­van­hem­mille riit­tää kun jär­vestä tulee siikaa ja takkaan on kuiv­ia halkoja. 

    Vaik­ka me markki­noin­tialal­la halut­taisi­in, me emme pysty lisäämään tarpei­ta. Korkein­taan onnis­tumme kohdis­ta­maan kysyn­tää ja tar­jon­taa. Tren­dit siitä miten lev­eä housun­lah­keen kuu­luu olla, mikä kään­tyy “kulut­ta­jien tarpeet­tomak­si tarpeek­si” läh­tee ennem­minkin viih­teestä (musi­ik­ki, lef­fat), somes­ta ja vaikut­ta­jil­ta. Ja kos­ka some-kon­tent­tia pitää uhra­ta algo­rit­min alt­tar­ille kiihtyväl­lä tahdil­la, tulee tren­di-syk­leistäkin siinä samal­la nopeampia ja ehkä “tarpeet­tomampia”.

    Vastaa

    1. “Tren­dit siitä miten lev­eä housun­lah­keen kuu­luu olla, mikä kään­tyy “kulut­ta­jien tarpeet­tomak­si tarpeek­si” läh­tee ennem­minkin viih­teestä (musi­ik­ki, lef­fat), somes­ta ja vaikuttajilta.”

       Viihde, some ja vaikut­ta­jat ovat main­on­nan kyl­lästämiä siinä kuin per­in­teinen markkinointi.

       Vastaa

14. Velka­an­tu­mis­es­ta: Suomen per­in­tälait ovat tietääk­seni kan­sain­välis­es­ti ver­taillen varsin ankaria. Per­in­tä­toimia voidaan jatkaa huo­mat­ta­van pitkään, mihin pikavip­piy­htiöi­den liike­toim­inta osin perus­tuu. Saata­va pitää kyl­lä kir­ja­ta pikavip­piy­htiölle luot­to­tap­piok­si, mut­ta yleen­sä per­in­täy­htiö kuu­luu samaan yri­tys­ryp­pääseen ja jatkaa velka­an perus­tu­vaa liike­toim­intaa ulos­mit­tauk­sen avul­la. On käy­ty julk­ista keskustelua siitä, että velka­an­tu­mal­la voi saa­da käytän­nössä paljon pitem­piä ran­gais­tuk­sia kuin esimerkik­si väki­val­tarikok­sil­la. Tietääk­seni per­in­tälakien höl­len­tämistä vas­tuste­taan kuitenkin tiukasti, kos­ka sen väitetään höl­len­tävän mak­sumoraalia. Toki se heiken­täisi luo­to­nan­ta­jan ase­maa ja pakot­taisi val­it­se­maan tarkem­min luotonsaajat. 

    Main­on­nas­ta ja vält­tämät­tömistä tarpeista: nyky­talous koos­t­uu huo­mat­tavas­sa määrin sel­l­ais­ten tarpei­den tyy­dyt­tämis­es­tä, jot­ka eivät ole vält­tämät­tömiä. Useinkin joudu­taan hoita­maan jo itseai­heutet­tu­ja ongelmia kuten vaikka­pa yli­pain­oa. Pelkkien vält­tämät­tömien tarpei­den tyy­dyt­tämi­nen ei siis enää tuo­ta talouskasvua — mikä taas on jok­seenkin vält­tämätön­tä. Main­on­nal­la voisi ajatel­la jopa ole­van tässä oikeas­t­aan vält­tämätön rooli. Tämä oli tietenkin sarkas­mia. En itse ajat­tele että lop­ut­toman talouskasvun tavoit­telu on mielekäs tavoite, enem­mänkin päin­vas­toin kos­ka oheise­na tule­vat hait­tavaiku­tuk­set alka­vat olla niin mit­tavia. Mut­ta tämän ongel­man ratkaisemises­sa johonkin sel­l­aiseen kuin main­on­taan puut­tumi­nen tun­tuu lil­lukan­var­si­in tarttumiselta.

    Vastaa

    1. Voin omako­htais­es­ti ker­toa että jos olisin asel­lis­es­ti ryöstänyt sen sum­man mikä min­ul­la on uloso­to­ssa velkaa, vanki­latuomio olisi ryöstössä ollut selvästi lyhyem­pi kuin ulosot­ton menevä aika, kos­ka kovat viivästysko­rot ja suh­teel­lisen pienet tulot tuot­ta­vat se että ulosot­tovel­ka lyhe­nee hitaam­m­min kuin lyhenisi vanki­las­sa istut­ta­va tuomio.
       Tämä tietenkin olet­taen että “ryöstämäni” sum­ma oltaisi­in saatu takaisin.
       Mut­ta oikeu­den­mukainen on Suo­mi. Velka­on­gel­ma on raskaampi kuin rikol­liset teot.
       Keskimääräisil­lä tuloil­la velan ollessa noin 100 000, varsi­nainen vel­ka lyhe­nee noin 7000 euroa vuodessa, noin 10 000 euron men­nessä korkoi­hin jos asi­at uloso­to­ssa ovat.
       Per­suthan, ne pahik­set, ehdot­ti­vat tähän selvää muu­tos­ta Marinin hal­li­tuskaudel­la pitkäaikaises­ti ulosot­tovelka­an­tunei­den palaut­tamisek­si täyskansalaisuuteen.
       Asia ei edennyt. 

       Niin, ja tämä ei ole mikään urbaa­niusko­mus vaan lakitekni­nen — ulosot­totekni­nen tosi­a­sia. Ja ulosot­toon voi pää­tyä ihan taval­lisia ihmisiä eri­lais­ten elämän­ti­lantei­den vuok­si. Ja virheetkin kuu­lu­vat elämään eli ei mielel­lään juurek­sista saa hal­paa keit­toa-elämäno­hjei­ta tähän neu­vok­si. Se tiede­tään kyllä.

       Vastaa

       1. “Per­suthan, ne pahik­set, ehdot­ti­vat tähän selvää muu­tos­ta Marinin hal­li­tuskaudel­la pitkäaikaises­ti ulosot­tovelka­an­tunei­den palaut­tamisek­si täyskansalaisuuteen.”

          Niin, oppo­si­tion esi­tyk­set ovat oman hal­li­tus­vas­tuukaut­en­sa aikana eri­tyisen ankarasti ja jopa pilkat­en tuomin­neet juuri Per­sut. Kysymys kuu­luukin: jos asia oli Per­suille tärkeä, mik­si se ei ole nykyisessä hal­li­tu­so­hjel­mas­sa? Per­suil­la on lisäk­si suuri into tuo­da asial­istalle tai pöy­dälle hal­li­tu­so­hjel­man ulkop­uolisia asioi­ta, jot­ka ovat hei­dän omia asioitaan, mut­ta siitä huoli­mat­ta tämä ei näy edes otsikois­sa. Mut­ta sel­l­ais­ta­han poli­ti­ik­ka on, maail­ma muuttuu…

       2. Ostin hil­jat­tain asun­non sijoit­ta­japariskunnal­ta. Isän­nöit­si­jä­todis­tuk­sen main­in­ta ulos­mit­tauk­ses­ta selitet­ti­in pojan kesämökil­lä. Kilo­metrin mat­ka men­ti­in autol­la ja kun huvikseni kat­selin Street Viewistä myyjien koti­taloa, oli kyl­lä yhtä sun toista muu­ta här­päket­täkin. En tiedä sin­un tilanteestasi, mut­ta jos tämä on sitä per­su­jen määrit­telemää “taval­lista elämää” jon­ka takia velat on päästet­tävä vaik­ka ulosot­toon, niin kehtaan kyl­lä olla eri mieltä.

15. Onko Geof­frey West­in Skaala tut­tu kir­ja? Se väit­tää, että viimeiset parisa­taa vuot­ta nähty talouskasvu on osa laa­jem­paa ilmiötä, jota West kut­suu “kaupungis­tu­misen mah­dol­lis­ta­mak­si sosi­aalis-taloudel­lisen vuorovaiku­tuk­sen geometrisek­si kasvuk­si”. Seli­tys koko ilmiölle löy­tyy puh­taan matemaat­tis­es­ta sosi­aal­is­ten verkos­to­jen ana­ly­y­sistä. Nyt kun IT onnis­tuu orju­ut­ta­maan meistä läh­es jokaisen, kat­sokaa vaik­ka ympäril­lenne joukkoli­iken­nevä­lineis­sä, on läh­es täysin ainee­ton­ta ja raha­jär­jestelmä perus­tuu yhä pitkälti aineeseen, ain­oak­si keinok­si tehdä rahaa tun­tuu jäävän ihmis­ten manip­u­loin­ti tekemään sel­l­aista mitä eivät 1980-luvul­la olisi osan­neet mis­tään kek­siä. Vai paljonko vaik­ka 1930-luvul­la valitet­ti­in lehdis­sä siitä, ettei eloku­via voin­ut kat­soa kotona eikä ollut konet­ta, joka luki aivo­ja ja osasi sen perus­teel­la opti­moi­da parhaan lef­fan heti edel­lisen perään nähtäväksi?

    Mut­ta oli­han huolen­sa myös rikkaal­la lin­nan­her­ral­la: “Ei oo ket­sup­pia!”. Niin kauan kun omat ongel­mat ovat tuo­ta luokkaa, luulen että voi olla ihan tyytyväinen.

    Vastaa