MM2: Raha ja onni

19 vastausta artikkeliin “MM2: Raha ja onni”

1. Olet kir­joit­tanut saman tek­stin sata ker­taa aiemmin.

   Vastaa

   1. Tässä koko sar­jas­sa on ker­taus­ta aiem­paan. Lop­putu­los ei kuitenkaan olisi loogi­nen, jos jät­täisin reiän niihin kohti­in, joi­ta on käsitel­ty aiemmin.

      Vastaa

2. Etkö tuos­sa kir­joituk­ses­sa aika pitkälle puhu ris­ti­in sen suh­teen, mitä olet puhunut maa­han­muu­ton hyödyl­lisyy­destä Suomelle? Maa­han­muut­toa ei kan­na­ta perustel­la bkt:n nousul­la, kos­ka jos ollaan jo nyt riit­tävän rikkai­ta, niin se on huono perustelu. Jos maa­han­muut­to taas huonon­taa suo­ma­lais­ten suh­teel­lista ase­maa Suomes­sa, sitä kan­nat­taa vas­tus­taa, vaik­ka bkt lask­isikin hitaammin.

   Vastaa

   1. Mal­ta miele­si, tähän palataan myöhem­min. On siinä pieni taloudelli­nen ongel­ma, jos liki puo­let väestöstä on eläkkeellä.

      Vastaa

3. Tutun tun­tu­ista tari­naa maail­man muu­tok­ses­ta ja opet­tavaista niille jot­ka luule­vat talouskasvun kor­reloivan 1:1 ihmis­ten onnel­lisu­u­teen ja hyv­in­voin­ti­in. Vaik­ka taloudel­la onkin kausali­teet­ti hyv­in­voin­ti­in ja onnel­lisu­u­teen, niin sen vaiku­tus on tutk­i­tusti hyvin pien­tä tietyn tulota­son jäl­keen. Suomen kaltai­sis­sa mais­sa tuo taso on nykyään noin 6000€/kk.

   Onnel­lisu­u­teen ja hyv­in­voin­ti­in vaikut­taa paljon se mil­lä tulota­sol­la kyetään saavut­ta­maan kul­loi­sis­sakin olois­sa Maslowin tarve­hier­arkian eri por­taat. Perus­tarpei­den täyt­tyessä tulo­jen lisäyk­sen vaiku­tus onnel­lisu­u­teen ja hyv­in­voin­ti­in hidas­tuu aivan samaan tahti­in kuin pyra­midin tilavu­u­den lisään­tymi­nen sen korkeu­den kas­vaes­sa. Ja yleen­sä nämä perus­tarpeet täyt­tyvät laa­jim­min mais­sa jois­sa bkt:n riit­tävän korkea, mut­ta myös tulo-ja var­al­lisu­usero kohtu­ulli­nen. Se että vaik­ka bkt olisi kuin­ka korkea tahansa, mut­ta jos tulot ja var­al­lisu­us kasautu­vat har­voille, ei takaa vielä mitään talouskasvun hyödy­istä, eikä onnel­lisu­u­den tai hyv­in­voin­nin lisäystä.

   Vastaa

4. Ode
   “Hän vie tämän päät­te­lyn loogis­es­ti eteen­päin totea­mal­la, että rikkaimpi­en rikas­tu­mi­nen heiken­tää muiden onnel­lisu­ut­ta. Sik­si pro­gres­si­ivista vero­tus­ta voi pitää hait­taverona. Mie­lenki­in­toinen näköko­h­ta, mut­ta en kuitenkaan pidä järkevänä nos­taa ylimpiä mar­gin­aaliv­ero­ja Laf­ferin käyrän huipun oikealle puolelle.”

   Rikkaiden rikas­tu­mi­nen heiken­tää muiden onnel­lisu­ut­ta, mut­ta vain jos se näkyy ja kuu­luu. Jos esimerkik­si kukaan ei tiedä, että naa­puri on miljonääri, eikä hän­tä ero­ta vas­taan­tulev­as­ta ihmis­es­tä kaupungilla, niin ei se tietenkään ketään voi har­mit­taakaan. Mut­ta jos naa­purin miljonääri han­kkii näyt­tävän auton, kar­tanon ja huvi­jahdin, se näkyy kauas.

   On siis kaikkien kannal­ta paras­ta verot­taa näkyvää ökyku­lu­tus­ta todel­la raskaasti. Tämä sisältää kar­tan­ot, kallit urheilu­au­tot, val­ta­vat huvi­jahdit yms. Rikkaiden pitäisi vielä itsekin ymmärtää käyt­täy­tyä diskreetisti eli pahin virhe on tehdä ryt­sölät lamboineen.

   Tietenkin tilas­toista voi huo­ma­ta asioi­ta, johon ei omas­sa elämässä tör­mää eli ei tämä mikään idioot­ti­var­ma keino ole vähen­tää yleistä harmistusta.

   PS. Tämä on muuten se syy, miks itse en kan­nat­tanut ökyau­to­jen ja superkalli­in muodin vien­tikiel­toa Venäjälle. Kyl­lä se var­masti venäjäl­läkin aiheut­taa sisäistä eripu­raa, jos Louis Vuit­tonei­ta ja Lam­borgh­ine­ja saa entiseen malli­in, mut­ta taval­liset ihmiset eivät saa halpoi­hin län­si­au­toi­hin­sa varaosia.

   Vastaa

   1. Mut­ta kyl­lähän sosi­aa­li­nen sta­tuskin näkyy ja aiheut­taa kateut­ta, esim. laa­jat ystävyyspi­ir­it tai hyvä ase­ma jos­sakin verkos­tossa. Täl­lä perus­teel­la olisi hyvä “verot­taa vapaa-aikaa” tai pyrk­iä vähen­tämään sitä voimallis­es­ti, jos eri­ar­voisu­us sosi­aal­i­sis­sa verkos­tois­sa aiheut­taisi mieli­pa­haa. Hyvä argu­ment­ti vapaa-ajan vähen­tämisen puolesta. 

      Samoin hyvä ase­ma esimerkik­si tutk­i­japi­ireis­sä tuo sosi­aal­ista sta­tus­ta ja verkos­to­ja, joi­hin kaikil­la ei ole pääsyä. Tuo voisi olla peruste leika­ta voimallis­es­ti sel­l­ais­ten yliopis­toalo­jen tutkimus­puolen rahoi­tus­ta, jot­ka eivät suo­raan nos­ta Suomen bkt:ta(jolla esim. kus­tan­netaan ter­vey­den­huoltoa). Human­is­ti­sista tutkimusa­loista voisi olla perustel­tua leika­ta asteit­tain, mut­ta voimis­tu­vasti resursse­ja pois.

      Vastaa

      1. Tuo voisi olla peruste leika­ta voimallis­es­ti sel­l­ais­ten yliopis­toalo­jen tutkimus­puolen rahoi­tus­ta, jot­ka eivät suo­raan nos­ta Suomen bkt:ta(jolla esim. kus­tan­netaan ter­vey­den­huoltoa). Human­is­ti­sista tutkimusa­loista voisi olla perustel­tua leika­ta asteit­tain, mut­ta voimis­tu­vasti resursse­ja pois.

         Olen nyt 20 vuot­ta elät­tänyt itseni kokopäivätöis­sä yrit­täjänä (ja suurek­si osak­si vien­tiyrit­täjänä), jon­ka koko yri­tys­tä ei olisi koskaan syn­tynyt, ellen olisi opiskel­lut human­is­tisia alo­ja Helsin­gin yliopis­ton human­is­tises­sa tiedekun­nas­sa juuri sil­loin kuin opiske­lin. Yleen­sä kun mainit­sen tämän, puheenai­he vai­h­tuu heti jok­sikin muuksi.

   2. Palaan­pa tähän nimemerk­ki “Syltty”:n viesti­in vielä, kun sitä mietin.

      En oikeas­t­aan voisi olla enem­pää eri mieltä tuos­ta viestistä. Mikä on 2000-luvun kova sana? Se ei ole raha eikä autot, vaan sta­tus ja verkos­tot eli ei-rahalli­nen eri­ar­voisu­us. Kuvitel­laan­pa, kumpi aiheut­taa ahdistusta/jopa masen­nus­ta vaik­ka parikymp­piselle nuorelle. Vai­h­toe­hto A)Ikätoveri treenatun kropan kanssa ulko­mail­la kaveri­porukan kanssa ja kuvat matkas­ta sosi­aaliseen medi­aan vai vai­h­toe­hto B)Ikätoveri aja­mas­sa uudel­la volvol­la kaupungilla? Kaik­ki sanois­i­vat vai­h­toe­hto A):n oikeak­si vas­tauk­sek­si, kos­ka eri­ar­voisu­us on sosi­aaliseen statuk­seen liit­tyvää, ei rahaan.

      Vai­h­toe­hto A):n mah­dol­lis­taa juuri se näkymätön raha. Kun on rahaa, niin on aikaa ja rahaa treena­ta krop­paa ja viet­tää vapaa-aikaa verkos­to­ja rak­en­taen ja ylläpitäen. Sinä halu­aisit verot­taa vaik­ka sukupolvi toiselta siir­tyneet talot pois, mut­ta ummi­s­tat silmät sille eri­ar­voisu­udelle, joka on todel­lista eli sosi­aaliseen statuk­seen liit­tyvään eriarvoisuuteen. 

      Tot­takai näkymätön­tä var­al­lisu­ut­ta tulee verot­taa aivan samoin kuin näkyvää, kos­ka näkymätön var­al­lisu­us näkyy sosi­aalises­sa statuk­sesa, joka aiheut­taa todel­lisen eriarvoisuuden.

      Vastaa

      1. Suomes­sa sosial­is­te­ja usein syytetään kateud­es­ta ja tästä kir­joituk­ses­ta on hyvin vaikea vetää mitään muu­ta johtopäätöstä. Vero­tuk­sen moti­iviksi tar­jo­taan sitä, että var­al­lisu­us näkyy sosi­aalises­sa statuk­ses­sa joka aiheut­taa todel­lisen eriarvoisuuden.
         Onnek­si täl­laisel­la ei enää voite­ta vaaleja.

5. Kun puhutaan onnes­ta tai Suomes­ta onnel­lisim­pana kansana, olisi var­masti hyvä määritel­lä, mitä onnel­lisu­us-käsit­teel­lä tarkoitetaan.

   Antti Kyl­liäi­nen käsit­teli tätä aihet­ta HS:n Vieraskynä-kir­joituk­ses­saan 1.4.2023. Lainaan tähän osan hänen tekstistään:

   World Hap­pi­ness Reportin tutkimustyökaluis­sa keskeisel­lä sijal­la on Aris­toteleen hyveteo­ri­ansa perus­tak­si otta­ma eudai­mon­ian käsite. Aris­to­teelisen hyveteo­ri­an mukaan hyveet ovat omi­naisuuk­sia, jot­ka tekevät ihmis­es­tä hyvän ihmisen ja hyvän yhteisön jäse­nen. Näin toimies­saan ne tuot­ta­vat sekä yksilölle että ympäröivälle yhteisölle eudai­mo­ni­aa, joka per­in­teis­es­ti on kään­net­ty niin suomen kuin muis­sakin kielis­sä onnellisuudeksi.

   Hyvei­den jäämisel­lä taka-alalle oli seurauksensa.
   Onnel­lisu­us eudai­mon­ian kään­nök­senä on peri­aat­teessa oikea, mut­ta aiko­jen kulues­sa se on käynyt harhaanjohtavaksi.

   Anti­ikin kreikkalais­ten käsi­tys eudai­mo­ni­as­ta onnel­lisuute­na oli jotakin aivan muu­ta kuin se, mitä nyky­ih­mi­nen onnel­lisu­udel­la ymmärtää. Mei­dän ajat­telus­samme Aris­toteleen eudai­mo­nia vas­taisi lähin­nä sitä, mitä san­o­taan hyväk­si elämäksi.

   Vastaa

6. “Tähän on vas­tat­tu, että riip­pu­vu­us säi­ly­isi, jos Layard muut­taisi tuloast­eikon log­a­r­it­misek­si. Tähän on kuitenkin vas­tat­ta­va huo­maut­ta­mal­la maa­pal­lon rajoista.”

   Toivoisin pohd­in­taa, miten maa­pal­lon rajal­lisu­us näkyy siinä mis­sä kaikkein suurim­mat rikkaudet ovat jo pitkään syn­tyneet, eli tietoteknologiassa.
   Mitenko­hän paljon rajal­lisia resursse­ja on kulunut vaikka­pa jokaista Bill Gatesin kar­tut­ta­maa dol­lar­ia kohden jos sitä ver­rataan perus keskilu­okkaisen kar­tut­ta­maan vaurauteen?

   Vastaa

7. Talouskasvua tarvi­taan myös puo­lus­tuk­sen ylläpitämiseen. Jos emme osaa käyt­tää ja kehit­tää parhai­ta teknolo­gioi­ta eikä meil­lä ole varaa ostaa niitä olemme haavoittuvaisia.

   Vastaa

   1. Tähän liit­tyen on näkynyt myös paljon kan­nan­ot­to­ja siitä, kuin­ka panos­tuk­set puo­lus­tus­te­ol­lisu­u­teen kas­vat­ta­vat talout­ta. Vaikut­taa siltä että nyt on kek­sit­ty se ikiliikkuja.

      Vastaa

      1. Näin todel­la käy jos teol­lisu­us käy vajaal­la kap­a­siteetil­la, eivätkä sat­sauk­set puo­lus­tus­te­ol­lisu­u­teen vie resursse­ja muul­ta teollisuudelta.
         Euroopan työt­tömyysongelmia on his­to­ri­as­sa ennenkin hoidet­tu ase­varustelul­la, lop­putu­lok­set ovat olleet hie­man kyseenalaisia.

8. Nuore­na väit­telin äiti­ni kanssa onnes­ta. Hän oli tiukasti sitä mieltä että ainakin naisille tämä oli onnel­lis­in­ta aikaa maail­mas­sa, kos­ka oli kek­sit­ty pyyk­in­pe­sukone. “Jokainen joka on pessyt nyrkkipyykkiä tietää miten paljon helpom­paa se on pesukoneella!”
   Minä yritin vedo­ta van­haan Roomaan. Ei voi olla niin että onnel­lisu­us lisään­tyy samal­la kuin teknolo­gia. Meil­lä on vaik­ka mitä uut­ta mitä anti­ikin aikaan ei ollut. Tuo uusi tekni­ik­ka ei tee mein­tä onnel­lisem­mak­si. Äini­ni pysyi kannassaan.
   Pesukoneen kek­simi­nen oli iso asia. Kun pesukone oli ole­mas­sa, siitä tuli ole­tusar­vo. Kukaan ei ollut “onnelisem­pi” pesukoneen omis­ta­jana, kos­ka kaikil­la oli. Onnel­lisu­u­den mit­tarik­si tuli joku muu.
   Ehkäpä on niin että onnel­lisu­ut­ta luo kun onnis­tuu toteut­ta­maan oman haaveen.

   Vastaa

   1. Osa keksin­nösitä ovat todel­la vapaut­ta­neet ihmisiä raskaista ja aikaavievistä töistä kuten pesukoneet, jääkaapit ja mon­et muut kodinkoneeet, ja siten lisäneet onnellisuutta.
      Sit­ten on joitakin joi­ta voi hie­man kyseenalais­taa kuten äly­puhe­limet. Ja ennen niitä tietenkin inter­net ja henk. kohtaiset tietokoneet ja tele­vi­sio. Näi­den kohdal­la ongel­ma on että ne koukut­ta­vat ja toisaal­ta se että niitä kehitetään jatku­vasti niin että teknolo­gia van­he­nee muu­ta­mas­sa vuodessa että on pakotet­tu osta­maan uusia, ja että yhteiskun­ta käytän­nössä pakot­taa käyt­tämään äly­puhe­lin­ta jos esim halu­aa matkus­taa julkisilla.

      Vastaa

9. Onnel­lisu­us on vain niin type­rä mit­tari, ehkä tyy­tyväisyys olisi parem­pi, tosin se kor­reloi paljon pidem­mälle tulota­son kanssa joten kiimaverot­ta­jat eivät saisi tästä argu­ment­tia tulo­jen­tasaamiselle. Idea siitä että val­tion tehtävänä olisi ihmis­ten onnel­lisu­us ker­too vain äärim­mäis­es­tä häm­men­nyk­ses­tä ja on jo kon­septi­na melko totalitäärinen.

   No, eikös nyt Suomes­sa sit­ten ihan turhaan ylläpi­de­tä tätä maail­man onnel­lis­in­ta porukkaa velka­ra­hal­la ja hir­mu­vero­tuk­sel­la, vähempikin riittäisi ?

   Vastaa

10. Osmo: “Hän vie tämän päät­te­lyn loogis­es­ti eteen­päin totea­mal­la, että rikkaimpi­en rikas­tu­mi­nen heiken­tää muiden onnellisuutta.”

    En ole vaku­ut­tunut, jos tässä sana “rikkaimpi­en” on tarkoitet­tu täysin kir­jaimel­lis­es­ti. Joku mil­jardööri on joka tapauk­ses­sa aivan eri maail­mas­sa kuin joku keski­t­u­loinen. Se, onko hänel­lä yksi, kak­si, vai kymme­nen mil­jar­dia lie­nee tältä kannal­ta melko yhdentekevää.

    Vastaa