Onko havaintoja laumaimmuniteetista?

Immuu­ni­jär­jestelmän muisti

Viilet­täessäni fil­lar­il­la sadeku­uro­ja väis­tellen Län­si-Suomes­sa kän­nykkääni tuli The Guardian­in artikke­li, jon­ka mukaan King’s Col­le­gen tutkimuk­sen mukaan Covid-19:n sairas­t­a­mi­nen ei näyt­täisi anta­van kuin lyhy­taikaisen immu­ni­teetin. Vas­ta-ainei­den määrä ver­essä vähe­nee muu­ta­mas­sa kuukaudessa liian alas tor­juak­seen taudin.

Olin tästä uutis­es­ta perin kum­mis­sani, kos­ka uuti­nen soti kaikkea sitä vas­taan, mitä olin immu­ni­teetista ymmärtänyt. Minä olin ymmärtänyt, ettei olen­naista ole vas­ta-ainei­den määrä vaan niiden resep­ti immuu­ni­jär­jestelmän muis­tis­sa. Vas­ta-ainei­ta valmis­tuu pikaises­ti lisää, kun havain­to antigeenista herät­tää jär­jestelmän. Elinkäi­nen immu­ni­teet­ti tuhkarokkoon ei perus­tu siihen, että tuhkarokon vas­ta-ainei­ta olisi ver­essä , vaan siihen, että niiden resep­ti on muis­tis­sa. Immu­ni­teetitn katoami­nen taas ei johdu immuu­ni­jär­jestelmästä vaan viruk­ses­ta, joka on kehit­tänyt uuden muodon, kuten influ­enssa joka vuosi.

Tätä kir­joi­tus­ta varten piti oikein googlata, olenko ymmärtänyt väärin. Vas­taus löy­tyi niinkin läheltä kuin Hesarista, jos­sa THL:n Han­na Nohynek selit­ti asian juuri niin kuin olen sen ymmärtänyt.

Mitä ihmettä? Miten alan korkeat asiantun­ti­jat voivat olla näin eri mieltä näin keskeis­es­tä asi­as­ta immuunijärjestelmässä?Jokuhan tässä on väärässä.(Sivumennen sanoen: onko THL:n käyt­tämä neu­tral­isoin­titesti vas­ta-ainei­ta tes­tat­taes­sa liian vaa­ti­va juuri tämän saman seikan johdosta?)

Onko lau­maim­mu­ni­teetista sit­tenkin merkkejä?

Eri­laiset vas­ta-ainetestit osoit­ta­vat yhtäpitävästi, että mis­sään ei olla lähel­läkään lau­maim­mu­ni­teet­tia. Tilas­toti­eteil­i­jänä kum­mek­sun kuitenkin joitakin tilas­to­ja. Olen seu­ran­nut jonkin aikaa epi­demi­an kehit­tymistä kolmes­sa keskit­tymässä, Tukhol­mas­sa (lääni) , Lom­bar­dias­sa ja New Yorkissa (osaval­tio). Esitän seu­raa­vana aikasar­jan kuollei­den määristä, kos­ka tar­tun­to­jen määristä ei saa kun­non aikasar­jaa tes­tauskäytän­tö­jen muu­tosten vuok­si[1].

Kuva pitäisi oikeas­t­aan piirtää absolu­ut­tisel­la asteikol­la, mut­ta siitä ei näky­isi mitään muu­ta kuin jyrkkä pudo­tus ja sen jäl­keen vaaka­suo­ra vii­va lähel­lä nol­laa, joten päädyin log­a­r­it­mi­asteikkoon. Kuvas­sa on kuollei­den määrä miljoon­aa asukas­ta kohden seit­semän päivän liuku­vana summana.

Koron­akuollei­den määrä miljoon­aa asukas­ta kohden. Seit­semän päivän liuku­va summa.

Kuollei­den määrinä las­ket­tuna epi­demia on pysähtynyt näis­sä kolmes­sa läh­es kokon­aan, muu­ta­maan pros­ent­ti­in siitä, mitä se oli. Tässä suh­teessa New Yorkin osaval­tio poikkeaa rajusti muus­ta Yhdys­val­loista ja on epi­demia hidas­tunut Tukhol­mas­sa selvästi nopeam­min kuin muual­la Ruot­sis­sa. Lom­bar­dia vas­taan muu Italia on siinä mielessä outo tapaus, että muual­la Ital­ias­sa koko virus ei ole men­estynyt mis­sään vai­heessa, eri­tyis­es­ti ei eteläm­pänä. Tämä on sel­l­ainen anom­alia, että siinä on vielä selvittämistä.

Kovan hin­nan nämä kaik­ki kolme ovat mak­sa­neet: New Yorkin osaval­tios­sa ja Lom­bar­dias­sa väestöstä on kuol­lut 0,17 %  ja Tukhol­mas­sakin 0,1 %. New York Cityssä kuollei­ta on peräti 0,28 %  ja Bronxis­sa 0,34 %.

Minus­ta näyt­tää kovasti siltä, että näis­sä kaikissa kolmes­sa epi­demia on tör­män­nyt syys­tä tai tois­es­ta kat­toon. Ei täl­laista eroa New Yorkin ja muun USA:n välil­lä voi muuten selit­tää, sil­lä New York on niin tiheästi asut­tu kaupun­ki, että epi­demi­an pitäisi men­estyä vaik­ka 90 % ihmi­sistä ryhty­isi äärimäisen varovaisek­si. Tar­tutet­ta­vat ovat syys­tä tai tois­es­ta loppuneet.

[LISÄYS 26.7. Myöhem­mät tutkimuk­set tule­vat ker­tomaan mitä on tapah­tunut, mut­ta minus­ta se voisi men­nä esimerkik­si New Yorkissa näin: Tau­ti on riehunut erit­tävin voimakkaana ja tap­pa­vana huono-osais­ten asuinalueil­la, jois­sa ei ole mah­dol­lisu­ut­ta suo­jau­tua taudil­ta eristäy­tymäl­lä. Miten eristäy­dyt asun­not­tomien yöma­jas­sa? Siel­lä se on pysähtynyt tar­tutet­tavien lop­pumiseen. Sen sijaan hyväo­sais­ten alueil­la tau­ti on pysähtynyt eristäytymällä.]

Kuitenkin vas­ta-ainetestit osoit­ta­vat, että ei olla lähel­läkään lau­maim­mu­ni­teetin vaa­ti­maa 60 prosenttia.

Esitän siis vai­h­toe­htoisia ja toisi­aan täy­den­täviä arvauk­sia, joi­ta olen esit­tänyt jo postauk­ses­sa Entä jos:

Super­levit­täjät ovat jo sairas­ta­neet. Immu­ni­teetin raja on paljon alem­pana kuin 60 pros­en­tis­sa, kos­ka ihmiset eivät ole tasaista mas­saa, vaan jär­jestäy­tyneet verkos­toi­hin. Verkos­to­jen avain­henkilöt ovat tar­tun­nan saamises­sa ratkai­sevas­sa asemassa.

Vas­ta-ainetestit eivät havaitse pieniä määriä vas­ta-ainei­ta. Juuri tuon yllä ole­van immuu­ni­jär­jetelmän muistin vuok­si vas­ta-ainetestit mit­taa­vat väärää asi­aa. Ne eivät havaitse häviävän pieniä määriä vas­ta-ainei­ta eivätkä sik­si hyvin lievän tai kokon­aan oireet­toman taudin sairastaneita.

Muiden koron­avirusten aiheut­ta­mat tau­dit anta­vat suo­jan. Päiväkoti­lap­sil­la ei siis vaaraa?

Sit­ten voi tietysti olla vain niin, että siel­lä, mis­sä tau­ti on vaat­in­ut paljon uhre­ja, ihmiset ovat luon­nos­taan varovaisia. Tukhol­mas­sa kuole­man­ta­pausten lop­pumi­nen voi johtua yksinker­tais­es­ti vain siitä, että ovat oppi­neet suo­jaa­maan van­huk­sen­sa parem­min – niin kuin Suomes­sakin on opittu.

Suomea tämä ei koske

Väärinkäsi­tyk­sen vält­tämisek­si todet­takoon, ettei täl­lä ole mitään tekemistä Suomen tilanteen kanssa, ei edes Helsin­gin. Suomes­sa sairas­tanei­ta on niin vähän, ettei meil­lä ole mitään väestö­ta­son suo­jaa eli olemme täysin avoimia tar­tun­noille. Korkein­taan voimme toivoa muiden koron­avirusten anta­van suo­jan vähän aut­ta­van. Mei­dän on nyt vain sin­niteltävä toisi­amme väl­tellen ensi kevääseen, jol­loin toiv­ot­tavasti on käytet­tävis­sä rokote.

Ruot­sia asia sen sijaan voi kiin­nos­taa ja monia kehi­tys­mai­ta, joiden ei ole mah­dol­lista mitenkään estää epi­demi­an kulkemista koko väestön läpi.

 

 

 

[1] Espan­jas­sa on ilmeis­es­ti määritel­ty myös kuole­ma uud­estaan, kos­ka kuollei­den määrät ovat vähen­tyneet ker­ral­la epäilyttävästi.

66 vastausta artikkeliin “Onko havaintoja laumaimmuniteetista?”

  1. Huo­jen­ta­va artikke­li. Ilmeis­es­ti Suomes­sa ei ole kat­tavaa roketerek­ister­iä jos­ta voitaisi­in analysoi­da influ­enssaroko­tusten merk­i­tys­tä sairastumiseen.

    Vastaa

    1. Han­nu Komu­lainen:
      Huo­jen­ta­va artikke­li. Ilmeis­es­ti Suomes­sa ei ole kat­tavaa roketerek­ister­iä jos­ta voitaisi­in analysoi­da influ­enssaroko­tusten merk­i­tys­tä sairastumiseen.

      Mik­si influ­enssaroko­tuk­sel­la olisi jotain vaiku­tus­ta? Influ­enssavirus on ihan eri­lainen, muu­ta yhteistä kuin RNA ei ole.

      Vastaa

  2. Jostain luin, että Espan­jas­sa siir­tyivät rapor­toimaan vain edel­lisen 24 tun­nin ajal­la kuolleet.

    Mut­ta jois­takin kuolleista tulee tieto vas­ta myöhem­min, niin nämä eivät näy ikinä tilastoissa.

    Esim. henkilö kuolee maanan­taina mut­ta rapor­toi­va vira­nomainen saa siitä tiedon keskivi­ikkona eikä lisää sitä keskivi­ikon raport­ti­in kos­ka keskivi­ikkona rapor­toi­vat vain tiis­tain kuolemat jne.

    Vastaa

  3. Minus­ta nyt kyl­lä vähän köykäis­es­ti ohi­tat sen vai­h­toe­hdon, että ihmiset nyt vain ovat muut­ta­neet käyt­täy­tymistään varovaisem­mik­si epi­demi­an edetessä. Nythän on jo varsin vah­vaa näyt­töä, että lev­iämistä voidaan estää varsin tehokkaasti lock­downeil­la ja mask­ien käytöl­lä tiheästikin asu­tu­il­la alueil­la kuten itse Wuhanis­sa. Ja vaik­ka noi­ta rajoituk­sia ei tulisikaan val­tion tahol­ta (kuten Ruot­sis­sa), niin ihmiset muut­tanevat käyt­täy­tymistään vapaae­htois­es­tikin ja menevät henkilöko­htaiseen lock­down­i­in sitä mukaa, kun yhä use­am­mal­la on joku tut­tu tai suku­lainen, joka on joko kuol­lut tai sairas­tunut vakavasti. Siinä vai­heessa, kun on päässyt omako­htais­es­ti näkemään, mitä tar­tun­nan seu­rauk­set saat­ta­vat pahim­mil­laan olla, rav­in­to­lakäyn­tien vähentäminen/lopettaminen ja mask­ien käyt­tö alka­vat luul­tavasti tun­tua aika pie­niltä uhrauksilta.

    Vastaa

    1. Minus­ta nyt kyl­lä vähän köykäis­es­ti ohi­tat sen vai­h­toe­hdon, että ihmiset nyt vain ovat muut­ta­neet käyt­täy­tymistään varovaisem­mik­si epi­demi­an edetessä. 

      Kir­joitin: “Sit­ten voi tietysti olla vain niin, että siel­lä, mis­sä tau­ti on vaat­in­ut paljon uhre­ja, ihmiset ovat luon­nos­taan varovaisia. Tukhol­mas­sa kuole­man­ta­pausten lop­pumi­nen voi johtua yksinker­tais­es­ti vain siitä, että ovat oppi­neet suo­jaa­maan van­huk­sen­sa parem­min – niin kuin Suomes­sakin on opittu.”

      Miten köy­hien ihmisen joukko­ma­joituk­ses­sa suo­jaudu­taan tartunnoilta?

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara: Kir­joitin: ”Sit­ten voi tietysti olla vain niin, että siel­lä, mis­sä tau­ti on vaat­in­ut paljon uhre­ja, ihmiset ovat luon­nos­taan varovaisia. Tukhol­mas­sa kuole­man­ta­pausten lop­pumi­nen voi johtua yksinker­tais­es­ti vain siitä, että ovat oppi­neet suo­jaa­maan van­huk­sen­sa parem­min – niin kuin Suomes­sakin on opittu.” 

        Niin tosi­aan kir­joitit, hyvä, että otit tuonkin vai­hte­hdon huomioon. Mut­ta toisaal­ta kir­joitit myös näin, minkä perus­teel­la tulk­itsin, että pidät ihmis­ten käyt­täy­tymisen muu­tos­ta epä­to­den­näköisenä seli­tyk­senä: “York on niin tiheästi asut­tu kaupun­ki, että epi­demi­an pitäisi men­estyä vaik­ka 90 % ihmi­sistä ryhty­isi äärimäisen varovaisek­si.” Minus­ta taas vaikut­taisi aika selvältä, että ihmis­ten käyt­täy­tymisen muu­tos (eristäy­tymi­nen, mask­it) estävät lev­iämistä varsin tehokkaasti tiheis­säkin asu­tuk­sis­sa, oli kyse sit­ten määräyk­sistä tai ihmis­ten omista valin­nas­ta siinä vai­heessa, kun epi­demi­an vakavu­ud­es­ta on suurel­la osal­la omako­htaista koke­mus­ta. Toki jälkim­mäisessä vai­h­toe­hdos­sa inhimil­lisen kär­simyk­sen määrä ehtii kas­vaa melkoiseksi.

        Miten köy­hien ihmisen joukko­ma­joituk­ses­sa suo­jaudu­taan tartunnoilta? 

        Iso­jen ihmis­määrien sul­lomi­nen sul­jet­tuun tilaan on nykyti­lanteessa ylipäätään erit­täin huono idea. Sekä köy­hien että vierastyöläis­ten majoituk­si­in kan­nat­taisi etsiä pikaises­ti mui­ta vai­h­toe­hto­ja. Se toki mak­saa, mut­ta luul­tavasti silti aika lail­la vähem­män kuin se, että epi­demia läh­tee niis­sä uuteen laukkaan ja rajoituk­sia joudu­taan sen vuok­si pitkittämään/koventamaan.

    2. Jarno Luo­ma-Nir­va: lev­iämistä voidaan estää varsin tehokkaasti lock­downeil­la ja mask­ien käytöl­lä tiheästikin asu­tu­il­la alueil­la kuten itse Wuhanissa. 

      Jos Wuhan ote­taan esimerkik­si, niin virus voidaan tukah­dut­taa kokon­aan myös poli­it­tisel­la päätök­sel­lä. Meiltä puut­tuu vain toimeen­panevat joukot valvo­maan sitä, että täl­lainen päätös pitäisi

      Vastaa

  4. Tietääkö joku miten val­tavir­taepi­demi­olo­gia selit­tää sen että Covid-19:ään sairas­tunei­den toden­näköisyys kehit­tää vakavia oire­i­ta piene­nee yhteisöis­sä ajan funktiona?

    Vastaa

    1. Heit­etään hatus­ta: vaka­vat tapauk­set kär­rätään sairaalaan, joka on muil­ta eris­tet­ty, jol­loin lievä muo­to jää kiertämään ja vaka­va muo­to häviää, kos­ka ei pääse sairaaloista lev­iämään ulos.

      Vastaa

    2. Tun­nen erään virolo­gin, ja häneltä kuule­mani mukaan viruk­set tup­paa­vat evoloi­tu­maan herkem­min tart­tuviksi mut­ta myös vähem­män vaar­al­lisik­si ajan kanssa, kos­ka viruk­selle ei ole oman selviy­tymisen­sä takia edullista nitistää suuria määriä isän­tä­porukkaansa. Ehkä tämä?

      Vastaa

    3. Ehkäpä vas­tus­tuskyvyt­tömim­mät sairas­tu­vat ensin. Sit­ten jää lähin­nä vas­tus­tuskyky­isiä. He eivät sairas­tu pahasti eikä heiltä saa niin paljon virus­ta, että siitä sairas­tu­isi pahasti.

      Vastaa

  5. Vaikut­taa siltä että aivan liian suuri osa kaikesta koron­aviruk­ses­ta kir­joite­tus­ta mate­ri­aal­ista on enem­män tai vähem­män luu­loa, kuvitel­maa tai tarkoi­tushakuista vaiku­tuk­sen tekemistä tai jopa val­lankäyt­töä. Pysytään siis skep­tis­inä ja odotel­laan tarkem­paa ja use­am­man toi­sis­taan riip­pumat­toman tahon anta­maa tietoa; tämän luulisin ole­van hyvä strategia

    Vastaa

  6. Immu­ni­teet­te­ja on eri­laisia. Vaik­ka en ole biolo­gi, niin minus­ta “resep­ti immuu­ni­jär­jestelmän muis­tis­sa” on vain kieliku­va jon­ka taustal­la on mon­imutkaisia prosesseja. 

    Esimerkik­si tämä kuu­lostaa samal­ta kuin se King’s Col­le­gen tulos.

    Stud­ies have found that lev­els of neu­tral­iz­ing anti­bod­ies against SARS-CoV­‑2 remain high for a few weeks after infec­tion, but then typ­i­cal­ly begin to wane. 

    Mut­ta tämä ei siis ole koko kuva, ja peru­songel­ma tun­tuu ole­van tämä:

    there is not yet a clear, mea­sur­able mark­er in the body that cor­re­lates with long-term immunity

    Toisin sanoen ei tiede­tä onko sitä “muis­ti­tikkua” siel­lä vai ei. Vas­ta-ainei­ta osa­taan tes­ta­ta, mut­ta kaiketi ei tiede­tä mil­lainen sen muis­ti­tikun pitäisi olla joten sitä on han­kala löytää…

    https://www.nature.com/articles/d41586-020–01989‑z

    Immu­ni­teet­ti voi olla sel­l­ainen, että se estää sairau­den (ster­il­iz­ing immu­ni­ty) tai sit­ten sel­l­ainen että tau­ti pysyy hyvin lievänä. Käsit­tääk­seni näis­sä tapauk­sis­sa biol­o­giset mekanis­mit on varsin erilaisia. 

    Not all vac­cines pro­duce an immune response that is ster­il­iz­ing, and nei­ther do they need to to be effec­tive at pre­vent­ing disease.

    For exam­ple, the inac­ti­vat­ed poliovirus vac­cine does not pro­duce ster­il­iz­ing immu­ni­ty and is 90 per­cent or more effec­tive. For exam­ple, the human papil­lo­mavirus vac­cine induces ster­il­iz­ing immunity.

    https://thehill.com/changing-america/well-being/prevention-cures/501677-what-is-sterilizing-immunity-and-do-we-need-it

    Mihin tämä perustuu:

    ” New York on niin tiheästi asut­tu kaupun­ki, että epi­demi­an pitäisi men­estyä vaik­ka 90 % ihmi­sistä ryhty­isi äärimäisen varovaiseksi. ”

    Miten olet mallit­tanut ihmis­ten välistä tarttumista?

    Vastaa

    1. Käsi­tyk­seni perus­tu­vat artikkelei­hin, joiden mukaan New Yorkin köy­hem­mil­lä alueil­la suuri määrä ihm­nisiä asuu olois­sa, jois­sa he eivät voi nou­dat­taa mitään eristäy­tymiso­hjei­ta vähän niin kuin Sin­ga­poren vierastyöläisetkään eivät voi.
      Mon­en on myös pakko käyt­tää metroa.

      Vastaa

  7. “Lau­maim­mu­ni­teet­ti” lie­nee tois­si­jainen tässä tapauk­ses­sa, ja sitä käytetään lähin­nä koro­na­nar­rati­ivin edis­tämiseen ja muka osoit­ta­maan ruot­salais­ten ole­van väärässä, tahal­laan ymmärtämäl­lä väärin koko se tietämys, jot­ka on viimeisen viiden kuukau­den ajal­ta ker­tynyt. Merkit­täväk­si on osoit­tau­tunut myös risti-immu­ni­teet­ti muiden koron­avirus­tar­tun­to­jen kanssa ja ns, T‑soluimmuniteetti, joka ei suo­raan näy vas­ta-ainetesteis­sä. Lisäk­si ns. “innate immu­ni­ty” on mukana tilanteessa: ihmisel­lä on muitakin esteitä vieras­ma­te­ri­aalin osalta, syl­ki, iho, eri­laiset limanku­je­tus­mekanis­mit ym. 

    SARS‑1 — viruk­sen kohdal­la on havait­tu mah­dol­lis­es­ti jopa 17 vuo­den T‑soluimmuniteettia:
    https://www.nature.com/articles/s41586-020‑2550-z_reference.pdf

    Vastaa

  8. Mmm­mm.

    Itse pidän aika mie­lenki­in­toise­na ole­tus­ta, etteivät nämä useim­min kuol­e­vat van­hem­mat ihmiset ole koskaan saa­neet koron­avirus­ta. Tietääk­seni koron­aviruk­set ovat hyvin tyyp­pil­lisiä viruk­sia, ja käytän­nössä kaik­ki saa­vat elämän­sä aikana koron­aviruk­sen ja use­am­paan kertaan.

    Kaiken jär­jen mukaan voimakaan muis­tipo­h­jaisen immu­ni­teetin pitäisi olla korkeam­paa iäkkääm­mil­lä. On täysin ja absolu­ut­tisen nau­ret­tavaa olet­taa, etteivät iäkkääm­mät ole elämän­sä aikana saa­neet ker­taakaan koronavirusta.

    Suo­ma­lainen tutkimus:
    https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/jmv.1890030410
    Itse tutkimuk­sen pdf:
    https://cloudflare-ipfs.com/ipfs/bafykbzaced4xstofs4tc5q4irede6uzaz3qzcdvcb2eedxgfakzwdyjnxgohq/pdfs/1979%20OC43%20strain-related%20coronavirus%20antibodies%20in%20different%20age%20groups.pdf

    Vuon­na 1979 julka­istus­sa tutkimuk­ses­sa viruk­sen ‘pen­e­traa­tiot’ eri ikäryh­mi­in (kuva 1., fig. 1) lähen­televät 100% vas­ta-ainei­den muo­dos­sa. Voidaan olet­taa että jos vas­ta-ainei­ta löy­tyy niin samal­la syn­tyy muu­takin muis­tipo­h­jaista immu­ni­teet­tia. Elim­istö ei vain val­itse että nyt tehdään yhtä immu­ni­tee­tia, ja joskus toiste vain toista immu­ni­teet­tia. Kyseessä on ymmärtääk­seni automaat­ti­nen ärsyke-reak­tio tyyp­pinen jär­jestelmä eikä mikään älykäs ja mon­imutkaisia val­in­to­ja tekevä jär­jestelmä. Eli hienom­min ter­mein elim­istön reak­tio ovat pikem­minkin kvan­ti­tati­ivisia eivätkä kval­i­tati­ivisia, vaik­ka kvan­ti­tati­ivi­nen, suh­teelli­nen toim­inta saat­taa näyt­tää kval­i­tati­iviselta. Esimerkik­si pieni virus altistus näyt­tää ymmärtääk­seni syn­nyt­tävän vain vähän tai ei ollenkaan vas­ta-ainei­ta, eli ilmeis­es­ti monien keho kyke­nee nujer­ta­maan pienen virus­määrän luon­taisil­la (tai opi­tu­il­la) sairas­tunei­ta solu­ja tun­nistavil­la ja tuhoav­il­la keinoil­la, ja tämäkin siis on pikem­minkin kvan­ti­tati­ivi­nen eikä kval­i­tati­ivi­nen jär­jestelmä. Kun luon­taiset puo­lus­tumekanis­mit estävät viruk­sen mul­ti­p­likaa­tion jo alku­vai­heessa niin vas­ta-aine­tuotan­to ei edes käyn­nistä kun­nol­la mis­sään vai­heessa kos­ka ärsyke tähän yksinker­tais­es­ti puuttuu.

    Päät­telisin että:
    JOKO aikaisem­pi­en koron­avirusten kohtaamisen pitkäaikainen immu­ni­teet­ti virit­tää kehon ylireagoimaan tähän uuteen koron­aviruk­seen ja näin aiheut­taa voimakkaan taudin suurel­la virusaltistuksella, 

    TAI vai­h­toe­htois­es­ti iän ja elin­tapo­jen myötä immuu­ni­jär­jestelmän ja elim­istön toim­inta muut­tuu jol­lain taval­la joka altistaa ihmiset vakavam­malle taudille.
    Molem­mat näistä selit­täi­sivät, mik­si lapset eivät kaiken kaikki­aan tun­nu saa­van vakavaa tau­tia. Voihan tässä olla seli­tyk­senä myös molem­mat vai­h­toe­hdot yhdessä. Tosin kieltämät­tä ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto olisi aika pelot­ta­va, varsinkin kaikille laumaimmuniteetti-anarkisteille.

    Jos kat­sotte vielä uud­estaan linkit­tämäni artikke­lin koron­aviruk­sen pen­e­traa­tioast­ei­ta (kuva 1., fig. 1) niin ne nou­se­vat tasais­es­ti 2‑vuotiaasta eteen­päin ja pysyvät korkeahkoina ~ 50–60-vuotiaaksi asti. Näin ollen ei ole mitään syytä olet­taa että koron­aviruk­set oli­si­vat Vain ja Ain­oas­taan las­ten viruk­sia, kuten osa kir­joit­ta­jista antaa epä­suo­rasti ymmärtää melko vapaasti ja täysin todel­lisu­ud­es­ta ja empiri­as­ta irrallaan.

    Vastaa

    1. Stadist:
      Päät­telisin että:
      JOKO aikaisem­pi­en koron­avirusten kohtaamisen pitkäaikainen immu­ni­teet­ti virit­tää kehon ylireagoimaan tähän uuteen koron­aviruk­seen ja näin aiheut­taa voimakkaan taudin suurel­la virusaltistuksella, 

      TAI vai­h­toe­htois­es­ti iän ja elin­tapo­jen myötä immuu­ni­jär­jestelmän ja elim­istön toim­inta muut­tuu jol­lain taval­la joka altistaa ihmiset vakavam­malle taudille.
      Molem­mat näistä selit­täi­sivät, mik­si lapset eivät kaiken kaikki­aan tun­nu saa­van vakavaa tau­tia. Voihan tässä olla seli­tyk­senä myös molem­mat vai­h­toe­hdot yhdessä. Tosin kieltämät­tä ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto olisi aika pelot­ta­va, varsinkin kaikille laumaimmuniteetti-anarkisteille. 

      Has­sua että min­un päät­te­lyäni tuke­maan julka­istaan preprint-artikke­li heti seu­raa­vana päivänä.

      https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.07.23.20154369v1
      “Poten­tial impact of indi­vid­ual expo­sure his­to­ries to endem­ic human coro­n­avirus­es on age-depen­dence in sever­i­ty of COVID-19”
      Julka­istu 26.7.

      Tiivis­telmästä:
      “Here, we use a sto­chas­tic indi­vid­ual-based mod­el to show that het­ero­geneities in indi­vid­ual expo­sure his­to­ries to endem­ic coro­n­avirus­es are able to explain observed age pat­terns of hos­pi­tal­i­sa­tion due to COVID-19 in EU/EEA coun­tries and the UK, pro­vid­ed there is (i) a decrease in cross-pro­tec­tion to SARS-CoV­‑2 with the num­ber of eHCoV expo­sures and (ii) an increase in poten­tial dis­ease sever­i­ty with num­ber of eHCoV expo­sures or as a result of immune senescence.”

      Tek­i­jät esit­tävät hypo­teesin muiden yleis­ten koron­avirusten (eHCoV; endem­ic human coro­n­avirus­es) kohtaamis­ten virit­tävän immu­ni­teetin sel­l­aisek­si, että suurem­pi altistusten määrä johtaa vakavaan Covid-19 tau­ti­in. Tästä hypo­teesistä kehitetään malli, tätä simu­loidaan ja tulok­sia ver­rataan Covid-19 taudin vakavu­us­jakau­maan todel­lisel­la väestöl­lä ja tode­taan mallin kykenevän selit­tämään empi­iris­es­ti tode­tun ikään perus­tu­van alt­tiu­den sekä pien­ten las­ten (alle 5‑v) suurem­man alt­tiu­den taudille.

      Has­susti hypo­teesi pääko­hdil­taan on käytän­nössä ~100% yht­enevä itse esit­tämäni kanssa, ehkä joskus on hyvä vain miet­tiä mik­si tau­ti käyt­täy­tyy juuri miten käyt­täy­tyy, ihan empiri­an kaut­ta. Täy­tyy kuitenkin muis­taa että puhumme nyt mallinnuk­ses­ta ja kor­re­laa­tios­ta. Itse tutkimuk­ses­sa ei esitetä mitään (uusia) molekyyl­i­ta­son todis­tei­ta immuu­ni­his­to­ri­an vaiku­tuk­ses­ta, vaan näi­den osalta viitataan vain muuhun kirjallisuuteen.

      Vastaa

    2. TAI vai­h­toe­htois­es­ti iän ja elin­tapo­jen myötä immuu­ni­jär­jestelmän ja elim­istön toim­inta muut­tuu jol­lain taval­la joka altistaa ihmiset vakavam­malle taudille.
      Molem­mat näistä selit­täi­sivät, mik­si lapset eivät kaiken kaikki­aan tun­nu saa­van vakavaa tau­tia. Voihan tässä olla seli­tyk­senä myös molem­mat vai­h­toe­hdot yhdessä. Tosin kieltämät­tä ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto olisi aika pelot­ta­va, varsinkin kaikille laumaimmuniteetti-anarkisteille.

      Kir­joituk­sesi selvästi perus­tui erään­laiseen tahal­liseen hah­mot­tamis­vaikeu­teen immu­ni­teetin eri lajeista, mut­ta lainaa­mas­sani kap­paleessa olet oikeil­la jäljil­lä: ole­tan kuitenkin, että halu­at viedä eteen päin koron­avirus­nar­rati­ivia, jostakin syys­tä, halu­a­mat­ta nähdä koro­nan poli­ti­soi­tu­mista. Esimerkik­si Vari­cel­la Zoster ‑tar­tun­ta antaa elinikäisen immu­ni­teetin, mut­ta nimeno­maan heiken­tynyt solu­välit­teinen immuu­ni­jär­jestelmä päästää viruk­sen uudelleen aktivoitu­maan kehos­sa. Vari­cel­la elää ihmisen her­mosoluis­sa. Heikkokun­tois­t­en van­hus­ten on havait­tu saa­van tap­pavia keuhkoku­umei­ta myös tuos­ta samas­ta viruk­ses­ta, kuten myös muuten har­mit­tomista enteroviruk­sista ja las­ten kor­vat­ule­hduk­sis­sa piileskelevästä pneumokokkibak­teerista. Itse asi­as­sa kiinalais­ten jo helmiku­us­sa julkaisemien koron­akuole­maru­umi­inavausten yhtey­dessä oli keuhkois­sa vil­jel­ty myös bak­teeri- ja muiden virusten — kuten her­pesvirusten — aikaansaamia laa­jo­ja tule­hdus­reak­tioi­ta. Kausi-influ­enssas­sa täl­lainen kuolleisu­usilmiö näkyy van­huskuole­mis­sa, lop­ulli­nen kuolin­syy ei ole influ­enssa sinän­sä, vaan tois­si­jainen keuhkoku­ume, korona päin vas­toin nyt on valit­tu tietys­tä syys­tä pääasial­lisek­si kuolin­syyk­si, mik­si, no kos­ka se on valit­tu. Mm. Englan­nis­sa kukaan ei ole saanut paran­tua koron­aviruk­ses­ta ennen kuole­maansa. Aikaisem­pi posi­ti­ivi­nen testi­t­u­los pysyy rek­istereis­sä kuole­maan asti, ja kuolin­ti­las­to­ja aje­taan tar­tuntarek­isterin kanssa yksiin: 

      https://www.spectator.co.uk/article/why-no-one-can-ever-recover-from-covid-19-in-england

      Ongel­ma on siinä, että jos ikäryh­mässä 80+ kir­jataan Covid-19 — tar­tun­to­ja, ja seu­rataan poti­lai­ta esimerkik­si neljä kuukaut­ta, kuolleisu­us kyseisessä ikäryh­mässä on per­in­teis­es­tikin ollut ajan kulues­sa hyvinkin 5–10% vuodessa, esimerkik­si demen­ti­akuolleisu­us on nous­sut voimakkaasti, ja on Suomes­sa yli 2000 / 1 milj asukas­ta. Ruot­sis­sa on demen­ti­akuolleisu­us noin 1800 / 1 miljoon­aa asukas­ta, noin 600 / 4 kuukau­den ajal­ta / miljoona asukas­ta. Voimme jälkipuin­nis­sa nähdä, että koron­avirus paran­si demen­ti­at muu­ta­mal­ta ikälu­okalta melko täydellisesti. 

      Sille on syyn­sä, että van­ho­ja ihmisiä elää liikun­takyvyt­töminä sängyis­sään hoivakodeis­sa. He eivät siel­lä ole ainakaan sen takia, että hei­dän immuu­ni­jär­jestelmän­sä olisi jotenkin eri­tyisen vahva.

      Vastaa

  9. Ihmis­ten käyt­täy­tymisen muu­tos on suuri vaikut­ta­ja. Se tart­tuvu­us, r0 on kuitenkin hyvin herkkä pie­nillekkin käyt­täy­tymisen muu­tok­sille. Jos ihni­nen saa saikka­pa 50 ker­taisen tar­tun­tariskin ruuhk­abus­sis­sa niin bus­si­matkan kor­vaami­nen käve­lyl­lä tai pyöräi­lyl­lä tiput­taa tämän ihmisen osalta tar­tun­ta­to­den­näköisyy­den mur­to-osaan, jos jätetään pubis­sa, kirkos­sa tai jalka­pal­lo-ottelus­sa käyn­ti väli­in vaiku­tus voi myös olla samaa luokkaa. Pelkän riskikäyt­täy­tymisen vält­te­ly voi jo yksistään vaikut­taa todel­la paljon jo ilman pakol­lisia rajoituk­sia ja määräyk­siä. Olisi oikeas­t­aan ihme jos se ei vaikut­taisi ihmisien kät­täy­tymiseen että alueel­la riehuu ihmisjoukois­sa tart­tu­va tap­pa­va tau­ti. Juuri kuvaile­masi ekspo­nen­ti­aa­li­nen tapausten vähen­e­m­i­nen ker­too että r0<1.

    Vastaa

  10. Solu­välit­teistä immu­ni­teet­tia on vaikeampi tutkia, sik­si yleen­sä keski­tytään vas­ta-aineisi­in. Muis­taisin luke­neeni, että näin mitat­tua immu­ni­teet­tia uudelle koron­aviruk­selle on moninker­tais­es­ti vas­ta-aine­tutkimuk­si­in nähden. 

    https://www.hs.fi/tiede/art-2000006558861.html

    Vastaa

  11. “Vas­ta-ainetestit eivät havaitse pieniä määriä vas­ta-ainei­ta. Juuri tuon yllä ole­van immuu­ni­jär­jetelmän muistin vuok­si vas­ta-ainetestit mit­taa­vat väärää asi­aa. ” Mut­ta ennen kaikkea “Muiden koron­avirusten aiheut­ta­mat tau­dit anta­vat suo­jan”, ja niitä ja niiden taval­la muidenkin tau­tien suo­jaa antavia mekanis­me­ja ei osa­ta etsiä.

    ” Päiväkoti­lap­sil­la ei siis vaaraa?” Onko myöskään hei­dän hoita­jil­laan? Suomes­sa olisi ammat­ti­tyh­miä, joiden tes­taami­nen antaisi viit­teitä, mis­sä määrin las­ten­tau­ti­teo­ria pitää paikkansa. Kun toukoku­us­sa oppi­laat ja opet­ta­jat pala­si­vat koulu­tiloi­hin­sa etäopetuk­sen jäl­keen, ei ilmoitet­tu opet­ta­jien koronatar­tun­noista. Jos niitä ei juurikaan ollut, se voi johtua tehokkaas­ta suo­jau­tu­mis­es­ta, mut­ta myös siitä, että oppi­lail­ta saadut riit­tävän tuoreet flun­ssa­tar­tun­nat oli­vat vielä jäl­jel­lä suo­jaa­mas­sa kaikkein van­himpiakin opettajia.

    Ker­taan, mitä Osmon blogilla olen aikaisem­minkin poht­in­ut: Onko aihet­ta pelätä, että lap­sil­ta on jo jäänyt tehoste­tun hygien­ian ja karan­tee­nien takia lastentauteja/koronaflunssia sairas­ta­mat­ta? Samal­la jää muo­dos­tu­mat­ta flun­ssien tuo­maa vas­tus­tuskykyä tule­vien flun­ssien var­alle, jol­loin ne iskevät aikaisem­paa vakavamp­ina. Ja mikä pahin­ta: samal­la las­ten saa­ma suo­ja heikke­nee koron­aa vas­taan. Onko siis syytä pelätä, että korona on koh­ta hen­gen­vaar­alli­nen myös lap­sille ja nuo­rille? Jollei immu­ni­teetin tois­tu­vasti anneta päivit­tyä uusil­la tar­tun­noil­la ja sairastele­mal­la, onko koronas­ta entistäkin vaikeampi päästä eroon — mikäli ei saa­da rokotteita?

    Vastaa

    1. Jyr­ki Patomä­ki: Jollei immu­ni­teetin tois­tu­vasti anneta päivit­tyä uusil­la tar­tun­noil­la ja sairastele­mal­la, onko koronas­ta entistäkin vaikeampi päästä eroon – mikäli ei saa­da rokotteita?

      Ja vielä, kun näyt­tää siltä että (osit­tainen) immu­ni­teet­ti Covid-19 vas­taan lev­iää tau­tia nopeam­min viruk­sen pysyessä muut­tumat­tomana niin sil­loin SARS-Cov‑2:n olisi loogista antaa vapaasti kier­rel­lä, kuitenkin s.e. sairas­tu­miskyn­nyk­sen ylit­tävät inter­ak­tiot on poistettu.

      Ole­tus siis olisi että yksi sairas­tunut val­men­taa merkit­tävästi use­am­man vas­tus­tuskykyä kuin sairas­tut­taa, ja tämä suhde vaan kas­vaa ajan funk­tiona sairas­tu­miskyn­nyk­sen kasvaessa.

      Vastaa

    2. Jyr­ki Patomä­ki: Onko aihet­ta pelätä, että lap­sil­ta on jo jäänyt tehoste­tun hygien­ian ja karan­tee­nien takia lastentauteja/koronaflunssia sairastamatta?

      Ei edelleenkään ole. On usei­ta täysin koron­aviruk­sille altistu­mat­to­mia pieniä lap­sia, sars kakkoseen kuollei­ta silti häviävän vähän.

      Oppi-isäni kir­joit­ti blo­gis­saan juuri, että kesken­menot Tan­skas­sa ovat laske­neet jopa 90% koron­akon­trol­lien aikana. Kesken­menot ovat varsin yleinen vai­va ihmisil­lä (ja osu­vat aika kipeään paikkaan), joten tämä on kansan­ter­vey­del­lis­es­ti erit­täin suuri efek­ti. Har­joi­tuste­htävä: mis­tä em. vähen­tymi­nen voisi johtua?

      Vastaa

  12. Brit­til­iäi­nen twi­it­ta­ja lait­taa tieto­ja joka päivä Iranista, jos­sa on käytän­nössä toinen aal­to ollut jo pitkään pääl­lä. Iran on siitä mie­lenki­in­toinen, että siel­lä virus on saanut olla Kiinan jäl­keen pisim­pään, mut­ta toisin kuin Kiina siel­lä ei maan köy­hyy­den takia ole pystyt­ty jatka­maan tiukko­ja toimia.
    Twi­it­ta­jan mukaan ainakin Iranis­sa on selkeitä keis­se­jä, jos­sa tau­ti on saatu uud­estaan ja jopa niitä, jois­sa henkilö on tau­ti­in kuol­lut toisel­la kerralla.
    https://twitter.com/aliostad/status/1285701000607793153
    Dengue-kuumeessa­han toinen tar­tun­ta on vaar­al­lisem­pi kuin ensim­mäi­nen. Immu­ni­teet­ti voi siis toimia myös itseään vas­taan ja sitä on myös epäilty covid19 kanssa
    https://en.wikipedia.org/wiki/Antibody-dependent_enhancement
    https://en.wikipedia.org/wiki/Antibody-dependent_enhancement#Potential_linkage_between_pathophysiology_of_COVID-19_and_ADE

    Vastaa

    1. T:
      Brit­til­iäi­nen twi­it­ta­ja lait­taa tieto­ja joka päivä Iranista, jos­sa on käytän­nössä toinen aal­to ollut jo pitkään pääl­lä. Iran on siitä mie­lenki­in­toinen, että siel­lä virus on saanut olla Kiinan jäl­keen pisim­pään, mut­ta toisin kuin Kiina siel­lä ei maan köy­hyy­den takia ole pystyt­ty jatka­maan tiukko­ja toimia.
      Twi­it­ta­jan mukaan ainakin Iranis­sa on selkeitä keis­se­jä, jos­sa tau­ti on saatu uud­estaan ja jopa niitä, jois­sa henkilö on tau­ti­in kuol­lut toisel­la kerralla.
      https://twitter.com/aliostad/status/1285701000607793153
      Dengue-kuumeessa­han toinen tar­tun­ta on vaar­al­lisem­pi kuin ensim­mäi­nen. Immu­ni­teet­ti voi siis toimia myös itseään vas­taan ja sitä on myös epäilty covid19 kanssa
      https://en.wikipedia.org/wiki/Antibody-dependent_enhancement
      https://en.wikipedia.org/wiki/Antibody-dependent_enhancement#Potential_linkage_between_pathophysiology_of_COVID-19_and_ADE

      En ole vielä lukenut yhtään uutista, jos­sa olisi luotet­tavas­ta läh­teestä tietoa, että joku olisi sairas­tunut oikeasti uudelleen. Eli olisi var­masti sairas­tanut taudin ja sairas­tunut myöhem­min uudelleen, joka olisi­nol­lut todis­te­tusti covid-19.

      Twit­ter-huhut Iranista eivät ole luotet­tavaa tietoa.

      Mikäli näin on, niin esim. USA:sta pitäisi pian kuu­lua sel­l­aista tietoa.

      Vastaa

  13. Tätä tuberku­loosi rokot­teen mah­dol­lista suo­javu­ut­ta ei ole hirveästi suomen medi­as­sa speku­loitu https://www.pnas.org/content/early/2020/07/07/2008410117

    Eikö suomes­sa armei­jas­sa rokotet­tu kaik­ki ennen vuot­ta 2000? On speku­loitu että esim. itä-sak­san kuolemat ovat pienem­piä kuin län­si-sak­san tbr-rokote ohjel­man takia.

    Vastaa

  14. Pari huomio­ta Ruo­tain tilanteesta:

    Ver­tailin Ruotsin ja Bel­gian tau­ti­ti­lan­net­ta, molem­mis­sa sekä tar­tun­nat, että kuolemat läh­tivät maalisku­us­sa samoi­hin aikoi­hin nousu­un. Bel­gia julisti maalisku­un puo­livälis­sä tiukat rajoi­tus­toimet, Ruostis­sa men­ti­in kevyel­lä lin­jal­la. Tulos, kuolleet Ruot­si n. 5 700 vs. Bel­gia n. 9 800 (Bel­gias­sa ilmeis­es­ti jonkin ver­ran epäiltyjä tapauk­sia hoivakodeista on merkat­tu koron­akuolemik­si ilman varmis­tus­ta, mut­ta voita­neen olet­taa, että kuollei­ta on vähin­täänkin saman ver­ran kuin Ruot­sis­sa tilas­toin­tierot huomioiden). Aivan kuin Bel­gian rajoi­tus­toimen­piteil­lä ei olisi ollut mitään vaiku­tus­ta epi­demi­an kehit­tymiseen, vai riit­tääkö väestön­ti­heys tai kult­tuurierot selit­tämään tilanteen.

    Toinen huomio Ruot­sista ja koronati­lanteesta yleensä:

    https://tekniikanmaailma.fi/kuka-muistaa-nykyista-pahempi-epidemia-riehui-euroopassa-vain-muutama-vuosi-sitten-ja-tappoi-yli-200–000-ihmista-enemman-kuin-normaali-kausi-influenssa/

    Tuon mukaan vuo­den 2016–2017 influ­enssaepi­demia tap­poi Suomes­sa 1 400 ihmistä ENEMMÄN kuin “nor­maali” influ­enssaepi­demia, eli yhteen­sä arvi­ol­ta noin 2000–2500 ihmistä. Ruot­si­in suh­teutet­tuna tuo tarkoit­taa 4000–5000 kuol­lut­ta. Tuo­hon ver­rat­tuna nykyi­nen Ruotsin koron­akuollei­den määrä ei ole mitenkään poikkeuk­sel­lisen korkea nykyiseen medi­amyl­ly­tyk­seen näh­den. Mik­si tuol­loin kukaan ei kut­sunut Teg­nel­liä “Men­gelek­si” tai syyt­tänyt Ruot­sia “van­hus­ten uhraamis­es­ta” tai “kansan­murhas­ta”? Tuol­loin tau­ti sai vapaasti lev­itä väestön läpi ja nopeal­la haulla ain­ois­sa uuti­sis­sa tuol­ta ajal­ta tode­taan, että influ­enssarokote tehoaa huonos­ti. Mik­si sama määrä koron­aan kuollei­ta on kaiken hys­ter­ian arvoista?

    Vastaa

    1. Juha: Aivan kuin Bel­gian rajoi­tus­toimen­piteil­lä ei olisi ollut mitään vaiku­tus­ta epi­demi­an kehit­tymiseen, vai riit­tääkö väestön­ti­heys tai kult­tuurierot selit­tämään tilanteen.

      SVT:llä on hyvä jut­tu Ruotsin koron­aepi­demi­an aikaises­ta ylikuolleisu­ud­es­ta, lääniko­htai­sista käp­pyröistä päätellen kuolleisu­us läh­tee kasvu­un niin aikaises­sa vai­heessa ettei ole mitenkään uskot­tavaa että tilanteen alka­es­sa val­je­ta maalisku­un puo­lessa välis­sä olisi ollut mitään tehtävis­sä, huomioiden että tar­tun­nas­ta kuole­maan menee tyyp­il­lis­es­ti ainakin pari-kolme viikkoa, ja sitä ennen viruk­sen on pitänyt levitäkin.

      Skå­nen (hyvästä) tilanteesta voitaisi­in päätel­lä että van­hus­ten­huol­lon poikkea­vat käytän­nöt helmiku­un alus­ta alka­en ovat olleet hyvä päätös.

      Juha: Mik­si tuol­loin kukaan ei kut­sunut Teg­nel­liä ”Men­gelek­si” tai syyt­tänyt Ruot­sia ”van­hus­ten uhraamis­es­ta” tai ”kansan­murhas­ta”?

      Per­in­teisen medi­an nar­rati­iveil­la ja totu­udel­la on yhä vähem­män yhtymäko­htia, on ihmil­listä että toimit­ta­jat koke­vat kil­pail­e­vansa sosi­aalisen medi­an kanssa vaik­ka rahoi­tus tulisikin valtionbudjetista.

      Vastaa

    2. Tätä hys­te­ri­aa olen koko kevään ihme­tel­lyt. Ain­oa hyväksyt­ty totu­us län­si­val­tiois­sa tun­tuu ole­van, että Covid on erit­täin vaaar­alli­nen tau­ti, vaik­ka tilas­tot muu­ta kertovat.

      Useista lähteistä, ml. useil­ta lääkäreiltä, on kuu­lunut, että mikään muu sanoma ei tah­do men­nä läpi, ainakaan mas­sa­me­di­as­sa. Somes­sa taas mitään muu­ta viestiä kuin hys­ter­ian liet­somista ei voi ilmaista ilman julk­ista lynkaamista. Tämän myös Osmo on saanut usein kokea Twitterissä.

      Pidin Ruotsin lin­jaa oikeana heti lähdöstä saak­ka. Se ainakin perus­tui tosi­a­sioi­hin ja järkeilyyn. Suo­mi on täl­lä het­kel­lä kuolin­ti­las­toil­la mitat­tuna tois­taisek­si selvin­nyt vähem­mäl­lä, mut­ta se on ver­rat­tavis­sa ässä-arpavoit­toon. Tok­i­han arvas­takin voiton saa­neet mon­esti järkeilevät sen johtu­van tai­dos­ta eikä tuurista. 

      Mikäli lop­putu­los on, niin kuin vielä täl­lä erääkin näyt­tää, että Ruot­si saa epi­demi­an selätet­tyä syksyn aikana, kun muu maail­ma, Suo­mi mukaan lukien jatkaa, piilotet­telua mah­dol­lisen rokot­teen tuloon saak­ka, on mie­lenki­in­toinen nähdä reak­tiot. Veikkaan­pa että har­vas­sa on suo­ma­laiset jot­ka pystyvät myön­tämään Ruotsin olleen sit­tenkin oikeassa.

      Lau­ma­suo­jan ole­mas­saolon kiistämiseen käytetään täl­lä het­kel­lä niin paljon ener­giaa, että kyseessä on uskon­to. Mikään määrä tilas­to­ja ei tun­nu päitä kääntävän.

      Vastaa

      1. supel­tura: Mikäli lop­putu­los on, niin kuin vielä täl­lä erääkin näyt­tää, että Ruot­si saa epi­demi­an selätet­tyä syksyn aikana, kun muu maail­ma, Suo­mi mukaan lukien jatkaa, piilotet­telua mah­dol­lisen rokot­teen tuloon saak­ka, on mie­lenki­in­toinen nähdä reaktiot.

        Kyl­lä minus­ta ainakin Euroop­pa on aika tukev­asti nyt Ruotsin lin­jal­la. Tar­tun­nat lisään­tyvät, mut­ta voimas­sa pide­tään vain vaikut­tavimpia rajoituk­sia. Ihmisetkään eivät enää oikein jak­sa välit­tää, ja toisaal­ta, mik­si välit­täi­sivätkään kun Ruot­sista on empi­iristä evi­denssiä ettei tilanne räjähdä käsi­in vaik­ka epi­demi­an tor­jun­tas­trate­gia annetaankin alan ammat­ti­lais­ten johdettavaksi.

    3. Juha: Tuon mukaan vuo­den 2016–2017 influ­enssaepi­demia tap­poi Suomes­sa 1 400 ihmistä ENEMMÄN kuin ”nor­maali” influ­enssaepi­demia, eli yhteen­sä arvi­ol­ta noin 2000–2500 ihmistä. Ruot­si­in suh­teutet­tuna tuo tarkoit­taa 4000–5000 kuol­lut­ta. Tuo­hon ver­rat­tuna nykyi­nen Ruotsin koron­akuollei­den määrä ei ole mitenkään poikkeuk­sel­lisen korkea nykyiseen medi­amyl­ly­tyk­seen näh­den. Mik­si tuol­loin kukaan ei kut­sunut Teg­nel­liä ”Men­gelek­si” tai syyt­tänyt Ruot­sia ”van­hus­ten uhraamis­es­ta” tai ”kansan­murhas­ta”? Tuol­loin tau­ti sai vapaasti lev­itä väestön läpi ja nopeal­la haulla ain­ois­sa uuti­sis­sa tuol­ta ajal­ta tode­taan, että influ­enssarokote tehoaa huonos­ti. Mik­si sama määrä koron­aan kuollei­ta on kaiken hys­ter­ian arvoista?

      Vähän laa­jem­pi näkökul­ma asi­aan: https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps
      Graafit osoit­ta­vat, ettei korona todel­lakaan ole vain hie­man taval­lista pahempi flunssa.

      Vastaa

      1. Tapio: Vähän laa­jem­pi näkökul­ma asi­aan: https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps
        Graafit osoit­ta­vat, ettei korona todel­lakaan ole vain hie­man taval­lista pahempi flunssa.

        Muis­te­taan kuitenkin, että tämä Euro­mo­mo on ollut ennenkin tilas­toimas­sa ns. “ylikuolleisu­ut­ta”. Vuo­den 2016 kevät­talvel­la kuoli Euroopas­sa 217000 ihmistä kausi-influ­enssaan, samoil­la laskukaavoil­la laskettuna. 

        20 vuo­den aikana näyt­täisi nykyi­nen 2019 vuo­den aikana havait­tu koron­avirus­pan­demia ole­van vas­ta noin viiden­nek­si pahin. Jos jatkamme uusien Covid-19 ‑aal­to­jen tal­let­tamista maail­man tap­pi­in kumu­lati­ivisek­si uhrimääräk­si helmiku­us­ta 2019 alka­en, ja sil­lä vahvis­tamme käsi­tys­tä kauheas­ta ja tap­pavas­ta taud­ista, niin mielestäni sil­loin pitää myös arki­nen kausi-influ­enssa kumu­loi­da kuole­man­ta­pausten osalta vuodes­ta toiseen. Sil­loin kuolleisu­us­luku on myös karu, Euroopas­sakin voi olla kymme­nen vuo­den aikana yli miljoonas­ta kuolleesta kyse. Ja tämä kausi-influ­enssaroko­tusten vallitessa !

        Tai maail­mas­sa, 10 vuo­den aikana 12,5 miljoon­aa tieli­iken­teen uhria !

        Eli hyväksymme vail­li­naisen roko­tuste­hon kausi-influ­enssaan, ja miljoonat kuolonuhrit, mut­ta emme yhtään koron­avam­mau­tunut­ta tai kuol­lut­ta, kos­ka meil­lä nyt ei sitä rokotet­ta ole ?

      2. Koron­ap­sykoosi: Muis­te­taan kuitenkin, että tämä Euro­mo­mo on ollut ennenkin tilas­toimas­sa ns. ”ylikuolleisu­ut­ta”. Vuo­den 2016 kevät­talvel­la kuoli Euroopas­sa 217000 ihmistä kausi-influ­enssaan, samoil­la laskukaavoil­la laskettuna. 

        En muista, että tuol­loin ainakaan Suomes­sa ryhdyt­ti­in eri­ty­isi­in tor­jun­ta­toimi­in flun­ssan takia. Käsien­pe­sus­ta toki huo­mautelti­in. Korona on mielestäni vaka­va juuri sik­si, että laa­joista rajoituk­sista huoli­mat­ta kuolleisu­us siihen oli varsinkin alku­vai­heessa suurta.

      3. EuroMOMO:n graafit osoit­ta­vat, että Covid on teholtaan influ­enssan luokkaa ja suurin ongel­ma on muual­la kuin itse taud­is­sa, esimerkik­si antibioottiresistenssissä.

      4. supel­tura:
        EuroMOMO:n graafit osoit­ta­vat, että Covid on teholtaan influ­enssan luokkaa ja suurin ongel­ma on muual­la kuin itse taud­is­sa, esimerkik­si antibioottiresistenssissä.

        En lue noi­ta graafe­ja samal­la taval­la, sil­lä ylikuolleisu­us on merkit­tävän suur­ta sel­l­ai­sis­sakin mais­sa, jois­sa tehti­in huo­mat­tavasti järeämpiä tor­jun­ta­toimia kuin esim vuo­den 2016/2017 flun­ssa-aal­los­sa. On myös viit­teitä siitä, että ylikuolleisu­us on ollut suur­ta varsinkin niis­sä tiheästi asu­tuis­sa mais­sa, joiss­sa rajoi­tus­toimi­in ryhdyt­ti­in viiveel­lä ja/tai ihmis­ten suh­tau­tu­mi­nen rajoituk­si­in on ollut leväperäistä.

      5. supel­tura: Covid on teholtaan influ­enssan luokkaa

        Jos tarkoi­tat pahaa influ­enss­apan­demi­aa niin ok.

        Jos tarkoi­tat taval­lista maail­mal­la kiertävää kausi-influ­enssaa, niin höpö höpö sen­tään. Ei mis­sään päin maail­maa nor­maali influ­enssa rom­ah­du­ta sairaan­hoito­jär­jestelmää siitä huoli­mat­ta, että kaik­ki istu­vat viikko­tolkul­la kotona. Tavanomaista influ­enssaan ei tor­ju­ta koko yhteiskun­nan tasol­la mitenkään. Jotkut otta­vat rokot­teen ja se on siinä.

        Tuliko 2016 kuvia ja videoita Milanos­ta ja Madridista, jois­sa poti­lai­ta oli sairaalan käytävätkin täyn­nä? Jois­sa poti­lai­ta makasi lat­tial­la ja sänkyä merkkasi pelkkä lat­ti­aan piir­ret­ty ”parkkiru­u­tu”.

        Korona on täysi-ikäiselle suun­nilleen yhtä vaar­alli­nen kuin influ­enssa van­huk­selle* ja van­huk­selle korona on tap­pa­van vaarallinen.

        ” Cur­rent esti­mates of the IFR for the coro­n­avirus range from 0.4 to 1.5 per­cent — so any­where from 4 to 15 times high­er than the flu, which has an IFR of about 0.1 per­cent­Trust­ed Source.”

        https://www.healthline.com/health-news/why-covid-19-isnt-the-flu#Higher-fatality-rate

        *) influ­enssaa pide­tään van­huk­selle vaar­al­lise­na sairautena

      6. Tätä nar­rati­iviähän me olemme koko kevään kuulleet. Tilas­to­jen perus­teel­la se jää tari­naksi vail­la totuuspohjaa. 

        Huonokun­toisille van­huk­sille tau­ti on toki vaar­alli­nen, mut­ta influes­san luokkaa. Jos esimerkik­si Ahti­saaren pariskun­ta taud­ista selvisi, niin ei se var­maa lähtöä tarkoi­ta edes vanhuksille.

        Influ­enssan ja Covidin ver­tailus­sa kan­nat­taa muis­taa, että influ­enssaan on rokoite joka joskus osuu parem­min, joskus huonom­min. Jos ver­taat influ­enssan kuolin­luku­ja pahi­na vuosi­na niin ovat Covidin tasoa.

        Rankkoi­hin sulku­toimi­in vetoamises­sa kan­nat­taa muis­taa että useim­mat tutkimuk­set ovat tulleet samaan johtopäätök­seen: lock­downeil­la ei ollut merkit­tävää vaiku­tus­ta taudin rajoittamisessa.

      7. supel­tura: Rankkoi­hin sulku­toimi­in vetoamises­sa kan­nat­taa muis­taa että useim­mat tutkimuk­set ovat tulleet samaan johtopäätök­seen: lock­downeil­la ei ollut merkit­tävää vaiku­tus­ta taudin rajoittamisessa.

        No mik­si­hän se sit­ten on läht­enyt uud­estaan liik­keelle, kun sulku­toimet on purettu? 

        Sulku­toimis­sa näyt­tää ole­van oleel­lis­in­ta niiden aikau­tus: Myöhään tehdy­istä toimen­piteistä on vain pieni hyö­ty, sil­lä virus on ehtinyt niitä ennen lev­itä laajalle.

      8. Tapio: No mik­si­hän se sit­ten on läht­enyt uud­estaan liik­keelle, kun sulku­toimet on purettu?

        Sulku­toimis­sa näyt­tää ole­van oleel­lis­in­ta niiden aikau­tus: Myöhään tehdy­istä toimen­piteistä on vain pieni hyö­ty, sil­lä virus on ehtinyt niitä ennen lev­itä laajalle.

        Covidis­sa on todel­la paljon vielä mitä emme tiedä. Ajal­lisen kor­re­laa­tion perus­teel­la ei kan­na­ta tehdä ole­tuk­sia kausaaliteetistä. 

        Vai­h­toe­htois­es­ti voi kysyä, että mik­si tar­tun­takäyrät käyt­täy­tyvät samal­la taval­la riip­pumat­ta sulkutoimista?

      9. supel­tura: Vai­h­toe­htois­es­ti voi kysyä, että mik­si tar­tun­takäyrät käyt­täy­tyvät samal­la taval­la riip­pumat­ta sulkutoimista?

        En nyt ole alan asiantun­ti­ja, mut­ta eiköhän saman­muo­toisu­us johdu yksinker­tais­es­ti siitä, että kysymys on helpohkosti tart­tuvas­ta taud­ista. Sulku­toimien tavoit­teena on pienen­tää keinotekois­es­ti tar­tut­tavu­us­lukua R, jol­loin tar­tun­tahuip­pu madal­tuu ja tau­ti­aal­to ajal­lis­es­ti pite­nee. Aika näyt­tää, pienen­tävätko tor­jun­ta­toimet myös koron­akuolleisu­ut­ta. Se ei ole itses­tään selvää, mut­ta aal­lon huipun madal­tumi­nen helpot­taa painet­ta sairaaloissa.

      10. supel­tura: Jos ver­taat influ­enssan kuolin­luku­ja pahi­na vuosi­na niin ovat Covidin tasoa.

        Eihän noi­ta voi ver­ra­ta mitenkään, kun pahoinakaan influ­enssavu­osi­na ei istu­ta kuukausi­tolkul­la kotona, lisäk­si epi­demi­aa on takana vas­ta se 6kk, ei koko vuotta.

        Mikä olisi tilanne, jos elet­täisi­in normaalisti?

        Voit tois­tel­la maail­man tap­pi­on asti, että tämä on flun­ssa, mut­ta mikään influ­enssa-aal­to ei ole tähän men­nessä romaut­tanut Milanon tai Madridin ter­vey­den­huoltoa samaan malli­in kuin covid, ja lisäk­si et edelleenkään pääse siitä mihinkään, että covid on kes­ki-ikäiselle kuin influ­enssa vanhukselle.

      11. Sylt­ty: Eihän noi­ta voi ver­ra­ta mitenkään, kun pahoinakaan influ­enssavu­osi­na ei istu­ta kuukausi­tolkul­la kotona, lisäk­si epi­demi­aa on takana vas­ta se 6kk, ei koko vuotta.

        Mikä olisi tilanne, jos elet­täisi­in normaalisti?

        Voit tois­tel­la maail­man tap­pi­on asti, että tämä on flun­ssa, mut­ta mikään influ­enssa-aal­to ei ole tähän men­nessä romaut­tanut Milanon tai Madridin ter­vey­den­huoltoa samaan malli­in kuin covid, ja lisäk­si et edelleenkään pääse siitä mihinkään, että covid on kes­ki-ikäiselle kuin influ­enssa vanhukselle.

        Nyt alkaa kom­men­toin­nin taso men­nä aika synkäk­si, mut­ta yritän vielä vas­ta­ta asiallisesti. 

        Flun­ssas­ta en ole puhunut mis­sään vai­heessa, jos näin on käynyt, olen tarkoit­tanut influ­enssaa. Pikav­ilka­isul­la en kyl­lä löytänyt yhtään aiem­paa kom­ment­tia flussasta.

        Käsit­tääk­seni Espan­jan tau­ti oli nimeno­maan influ­enssa ja oli vaiku­tuk­sil­taan huo­mat­tavasti Covidia tuhoisampi. Ver­taat arvios­sasi influ­enssaa, johon on rokote (välil­lä parem­min ja välil­lä huonom­min toimi­va) ja Covidia, johon ei ole rokotetta. 

        Lisäk­si kuolin­määrien arvios­sa tulee ottaa huomioon, että kun ote­taan luvut useista maista, alueista tai ihmis­ryh­mistä, kuolin­pros­en­teis­sa (IFR) ei vaiku­ta pelkästään taudin tap­pavu­us, vaan myös kohde­joukon laatu. On itses­tään selvää, että nuorien joukos­sa ei Covid aiheuta samaa tuhoa kuin van­ho­jen joukos­sa. Onko kyse pelkästään iästä, vai onko ikä pelkästään välilli­nen tek­i­jä, emme tiedä.

        Mut­ta se on selvää, että Milanon ja Madridin väestö on eri­laista kuin tääl­lä pohjo­las­sa, eikä tau­ti vaiku­ta tääl­lä aiheut­ta­van niin kovaa tuhoa. Tästähän Osmokin on mon­een ker­taan kir­joit­tanut. Toisaal­ta on myös selvää, että mikäli Milanos­sa tai Madridis­sa uuden tyyp­pinen influ­enssa, johon roko­tus ei pure lainkaan, lähtisi lev­iämään, vaiku­tus olisi samaa luokkaa kuin Covidil­la. Ter­vey­den­huolto kyykkäisi ihan samal­la tavalla.

        En tiedä miten määrit­telet kes­ki-ikäisen, mut­ta kat­son kuu­lu­vani siihen porukkaan, enkä näe minkään­laista uhkaa Covidista. Luen kyl­lä tilas­to­ja niin, että influ­enssa on van­huk­selle vaar­al­lisem­pi kuin Covid keski-ikäiselle.

        Covidis­sa suurin huoli on, että se on uusi tau­ti. Ja tämä näyt­tää saa­van ihmiset pelkäämään sitä aivan suun­nat­tomasti. Toisaal­ta vieläkään ei ole päästy yli alku­peräi­sistä, aivan liian synkistä IFR-luvuista, jot­ka jo mon­een ker­taan on todet­tu vähin­tään ker­talu­okkaa, ellei jopa kah­ta liian suuriksi.

        Sulku­toimien järkevyys on myös syytä kyseenalais­taa. Mikä hyö­ty niistä oli Covidin lev­iämisen estämisessä, ja minkälaista hait­taa niil­lä saati­in aiheutet­tua? Tätä ihmiskoet­ta ei ole koskaan aiem­min tehty, ja jää selvitet­täväk­si että minkälainen uhraus tässä itse asi­as­sa tehtiinkään.

        Suomes­sa toimen­piteet eivät ainakaan vielä ole olleet yhtä ankarat kuin maail­mal­la, mut­ta maail­mal­takin kuu­luu yhä kovem­mat äänen­pain­ot sulku­toimien lopet­tamisek­si, kun ihmiset alka­vat heräämään niiden vaikutuksiin.

      12. Sylt­ty: Eihän noi­ta voi ver­ra­ta mitenkään, kun pahoinakaan influ­enssavu­osi­na ei istu­ta kuukausi­tolkul­la kotona, lisäk­si epi­demi­aa on takana vas­ta se 6kk, ei koko vuotta.

        Mikä olisi tilanne, jos elet­täisi­in normaalisti?

        Voit tois­tel­la maail­man tap­pi­on asti, että tämä on flun­ssa, mut­ta mikään influ­enssa-aal­to ei ole tähän men­nessä romaut­tanut Milanon tai Madridin ter­vey­den­huoltoa samaan malli­in kuin covid, ja lisäk­si et edelleenkään pääse siitä mihinkään, että covid on kes­ki-ikäiselle kuin influ­enssa vanhukselle.

        Ver­tasinkin tuos­sa Ruotsin covid kuolemia pahaan influennsakau­teen ja kuol­lisu­us on kyl­lä jonkin ver­ran suurem­pi, mut­ta ei mitenkään poikkeuk­sel­lisen suuri. Ruot­si­han on tun­netusti men­nyt varsin niukoil­la rajoituk­sil­la ja silti kuolleisu­us siel­lä on samaa luokkaa kuin monis­sa tiukan lock­down­in tehneis­sä mais­sa. Tämä näkökul­ma ei pahem­min ole esil­lä ollut Ruotsin mallista keskusteltaes­sa, vaan on lähin­nä keski­tyt­ty Ruotsin haukku­miseen. Ja mie­lenki­in­toista kyl­lä, täl­lö het­kel­lä Ruot­si on niitä har­vo­ja mai­ta, jos­sa epi­demia on hidas­tu­mas­sa, kun muual­la toinen aal­to on tuloil­laan. Onko Ruot­sil­la kuitenkin osit­taista lau­ma­suo­jaa epi­demi­aa hidas­ta­mas­sa. Syksyl­lähän se selviää…

        Ja mitä tulee taudin vaar­al­lisu­u­teen työikäisille, ote­taan Sin­ga­pore esimerkik­si, siel­lä kuolleisu­us TODETUISTA tar­tun­noista on reilusti alle promillen ja tau­ti on tuol­la levin­nyt pääasi­as­sa vierastyöläis­ten kesken kästtäkseni.

        https://vietnaminsider.vn/nineteen-of-the-20-deaths-from-covid-19-in-singapore-were-patients-above-the-age-of-60/

        Tästä huoli­mat­ta ainakin tuon mukaan suurin osa kuolleista siel­läkin on ollut yli 60-vuo­ti­ai­ta, joten kuolleisu­us työikäisen (ja työkykyisen) väestön osalta on todel­la mata­laa, eikä todel­lakaan vaiku­ta, että covid olisi työikäiselle kuin influ­enssa van­huk­selle vaan paljon vaarattomampi.

        https://www.svt.se/datajournalistik/corona-i-intensivvarden/

        Ruotsin tilas­toista vielä. Tuon mukaan Ruot­sis­sa on teho­hoidet­tu 255 20–39-vuotiasta poti­las­ta ja näistä kuolleisu­us on 5%, eli 13 poti­las­ta. Kaikki­aan Ruot­sis­sa on kuol­lut 25 20–39-vuotiasta poti­las­ta, eli tuon mukaan (saa kor­ja­ta, jos olen ymmärtänyt väärin) jopa PUOLET nuoris­takin kuolleista ei ole ollut teho­hoi­dos­sa. Nuo­ril­la taas pitää olla jokin todel­la vakavasti toim­intakykyä ja eli­na­jan­odotet­ta laske­va sairaus, että teho­hoitoon pääsy evätään, eli vaikut­taisi siltä, että nuoris­takin kuolleista suurin osa on vaikeasti perus­sairai­ta. Onko­han kuitenkin lop­ul­ta näin, että covid on tul­lut influ­enssan tai keihkoku­umeen tilalle kuolin­syyk­si monille vaikeasti perussairaille.

      13. Juha: Ver­tasinkin tuos­sa Ruotsin covid kuolemia pahaan influennsakau­teen ja kuol­lisu­us on kyl­lä jonkin ver­ran suurem­pi, mut­ta ei mitenkään poikkeuk­sel­lisen suuri. Ruot­si­han on tun­netusti men­nyt varsin niukoil­la rajoituk­sil­la ja silti kuolleisu­us siel­lä on samaa luokkaa kuin monis­sa tiukan lock­down­in tehneis­sä mais­sa. Tämä näkökul­ma ei pahem­min ole esil­lä ollut Ruotsin mallista keskusteltaes­sa, vaan on lähin­nä keski­tyt­ty Ruotsin haukku­miseen. Ja mie­lenki­in­toista kyl­lä, täl­lö het­kel­lä Ruot­si on niitä har­vo­ja mai­ta, jos­sa epi­demia on hidas­tu­mas­sa, kun muual­la toinen aal­to on tuloil­laan. Onko Ruot­sil­la kuitenkin osit­taista lau­ma­suo­jaa epi­demi­aa hidas­ta­mas­sa. Syksyl­lähän se selviää… 

        Ruot­sis­sa hidas­tu­mi­nen alkoi selvästi tuos­sa 26–27.6. ainakin tämän verkko­sivun mukaan:

        https://c19.se/

        Ruot­sis­sa oli 20.6. Juhan­nus eli Mid­som­mar. Per­in­teis­es­ti myös Ruot­sis­sa alka­vat näi­hin aikoi­hin kesälo­mat. Onko sat­tumaa että lau­maim­mu­ni­teet­ti alkaa todel­la hidas­ta­maan todet­tu­ja tar­tu­nat­a­pauk­sia juuri viikon (~itämi­sai­ka, oirei­den alku) lomakau­den alun jäl­keen? Voihan se olla mah­dol­lista, itse kuitenkin luulen että Ruot­sis­sa alka­vat luvut puske­maan taas ylöspäin.

      15. Osmo Soin­in­vaara:
        Eri­tyis­es­ti Tukhol­man läänis­sä epi­demia on kyl­lä hidas­tunut todel­la merkittävästi.

        Tukhol­man seudul­ta rapor­toiti­in ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­ta lisään­tynyt­tä hoidon tarvet­ta viikol­la 30 mut­ta en ole näh­nyt (enkä kyl­lä etsinytkään) lääniko­htaisia tilas­to­ja jois­sa se näkyisi.

        Val­takun­nal­lis­es­ti Ruot­sis­sa päivit­täin todet­tu­jen tar­tun­to­jen laske­va tren­di katke­si viikol­la 31. Seli­tys saadaan var­maankin parin viikon päästä FOHMin viikko­ra­por­tis­sa, ja tarkem­pi kun­tako­htainen jako ensi viikol­la. Edelli­nen voimakas nousu juuri ennen juhan­nus­ta selit­tyi tes­tauk­sen lisääntymisellä. 

        Olisi outoa jos Ruot­sis­sa ei toista aal­toa olisi lainkaan (kos­ka tar­tun­to­jen suuri määrä, ja paluu sisätiloihin).

        Mie­lenki­in­toista Ruotsin Covid-19 ‑epi­demi­aan liit­tyen on mille tasolle päivit­täis­ten tar­tun­to­jen määrä tulee vaki­in­tu­maan a) nykyra­joituk­sil­la b) kun joukkokokoon­tu­miset taas sal­li­taan ja etä­työ­su­osi­tuk­set pois­tu­vat, ja miten se hei­jas­tuu teho­hoitoon joutunei­den määrään, joka on hyvä proxy taudin vakavuudelle.

      16. Juha: Onko­han kuitenkin lop­ul­ta näin, että covid on tul­lut influ­enssan tai keihkoku­umeen tilalle kuolin­syyk­si monille vaikeasti perussairaille.

        Ei merkit­tävässä määrin tämän jutun mukaan. Covid-19 ‑kuolemia oli artikke­lin laa­timishetkel­lä kir­jat­tu 5744, ja lasken­nalli­nen ylikuolleisu­u­den huip­pu on jos­sain 5500 paikkeil­la. Suu­ru­us­lu­okat ovat selvästi oikein, vaik­ka voidaan speku­loi­da että ilman covidia hygien­ia- yms toimepiteil­lä on ollut suurem­pi kuolleisu­ut­ta laske­va merk­i­tys kuin covid-kuolemien ja lasken­nal­lisen ylikuolleisu­u­den ero antaa ymmärtää.

        Covid-19 ja influ­enssan vaar­al­lisu­u­den ver­tailu yhdel­lä dimen­si­ol­la on turhan­päiväistä, kos­ka Covid-19 vaar­al­lisu­us näyt­tää käytän­nössä muut­tuvan ajan funk­tiona. Muuan Espan­jas­sa tehdyssä tutkimuk­ses­sa todetaan:


        These results sug­gest that the SARS-CoV­‑2 IFR is not fixed. The Span­ish regions with more rapid and exten­sive spread of SARS-CoV­‑2 had high­er IFRs. These find­ings are com­pat­i­ble with the the­o­ry that slow­ing the spread of COVID-19 down reduces the IFR and case fatal­i­ty rate via pre­vent­ing hos­pi­tals from being over­run, and thus allow­ing bet­ter and life­sav­ing care.

        Itse vail­la minkään­laista lääketi­eteel­listä asiantun­te­mus­ta tiukasti Dun­ning-Krugerin hengessä olen sitä mieltä että tämä on vas­ta osato­tu­us (siis tuo teo­ria). Kli­inisen sairau­den oirei­den vakavu­us ja CFR putoa­vat yhteisössä niin nopeasti että kun viruk­sen mutaa­tio on sul­jet­tu pois, jäl­jelle jää että immu­ni­teet­ti lev­iää nopeam­min kuin kli­ini­nen sairaus. Kun oletet­tavaa on että immu­ni­teet­ti lev­iää kohtaamiemme virusten (ja mah­dol­lis­es­ti niiden osien) väl­i­tyk­sel­lä, on ole­mas­sa opti­mi sille kuin­ka nopeasti yksit­täisen henkilön virusaltistus­ta voidaan kas­vat­taa niin että toden­näköisyys sairas­tua vakavasti min­i­moituu. Jos yksit­täiselle ihmiselle tämä opti­mi on ole­mas­sa, niin väestö­ta­sol­la on ole­mas­sa opti­maa­li­nen strate­gia jol­la vaka­van sairas­tu­misen ja kuole­man ris­ki voidaan minimoida.

        Tämä opti­mi on luul­tavasti jotain lais­sez-faire ‑välin­pitämät­tömyy­den ja täy­den lock­down­in väliltä. Täy­del­listä lau­ma­suo­jaa (epi­demia vaime­nee käytän­nössä var­masti olemat­tomi­in) ei mitä ilmeisim­min voi saavut­taa, mut­ta tyy­dyt­tävän tas­apain­oti­lan kyl­lä. Juuri nyt vaikut­taisi siltä että Ruot­sis­sa ollaan aika lähellä.

        Ylikuolleisu­us­luku­ja tarkastel­lessa näyt­tää siltä että suures­sa osas­sa Euroop­paa strate­gia on todel­lisu­udessa ollut lais­sez-faire juuri sil­lä het­kel­lä kun toimen­piteitä olisi tarvit­tu. Kuolleisu­us läh­tee nousu­un niin aikaisin, että oikea aika toimia olisi selvästikin ollut paljon ennen kuin ongel­ma havait­ti­in. Sairastapausten lähtiessä nopeaan kasvu­un immu­ni­teet­ti­in näh­den vaar­al­lisen suuren virusaltistuk­sen kohteek­si joutunei­ta oli jo Välimeren mais­sa enem­män kuin tarpeek­si sairaan­hoidon kap­a­siteetin ylikuor­mit­tamiseen. Näin näyt­tää (melkein) käyneen jopa Ruot­sis­sa, jos­sa keski­tyt­ti­in Kiinas­ta tule­vien matkus­ta­jien tes­taamiseen eikä huo­mat­tu viruk­sen jo saa­puneen isos­sa mit­takaavas­sa maa­han Iso-Bri­tan­ni­as­ta ja Yhdys­val­loista ja aset­tuneen talok­si hoivakoteihin.

      17. Juha: Ruot­si­han on tun­netusti men­nyt varsin niukoil­la rajoituk­sil­la ja silti kuolleisu­us siel­lä on samaa luokkaa kuin monis­sa tiukan lock­down­in tehneis­sä maissa.

        ..ja monis­sa tiukan lockdown:n mais­sa (kuten italia, espan­ja, ran­s­ka) on ensin päästet­ty tilanne niin pahak­si että ter­vey­den­huolto rom­ah­taa. Tässä tilanteessa kuolemia tulee taku­ul­la paljon. Mikä olisi ollut näi­den maid­en tilanne, jos tilan­net­ta ei alun­perinkään olisi päästet­ty niin pahak­si että tarvit­ti­in oikea tiuk­ka lock­down? (tietysti eri maid­en eri­lainen geneet­ti­nen ja iälli­nen jakau­ma vääristää tätäkin)

        Ruot­sia on pelas­tanut täy­deltä rom­ah­duk­selta taa­tusti muual­ta nähty aiem­pi esimerk­ki, jon­ka seu­rauk­se­na ihmiset ovat olleet edes jos­sain määrin varovaisia.

        Toinen vielä speku­lati­ivi­nen asia on, mikä on noiden tiukko­jen maid­en kuolin­ti­lanne jos lockdown:n jäl­keen tilanne pide­tään hallinnas­sa jos vas­taavasti Ruot­si jatkaa lin­jal­laan jatkos­sakin? Aika näyttää.

        Tähän asti lie­nee fak­ta, että Ruot­sis­sa on kuol­lut paljon enem­män ihmisiä suh­teessa väkimäärään kuin Suomes­sa. Silti (vien­nistäkin riip­pu­vainen) talous on kärsinyt suun­nilleen saman ver­ran kuin Suomen. Tosin meil­läkin jää vielä nähtäväk­si, läh­teekö seu­raa­va aal­to liik­keelle kun ihmiset ovat varo­mat­to­mia, töi­hin palataan, kon­tak­tit kas­va­vat lomien lop­ut­tua ja lop­pu­jakin rajoituk­sia pure­taan pois. Kaik­ki edel­ly­tyk­set ovat ole­mas­sa, kun perus­varovaisu­ud­estakin jo lip­su­taan omas­sa käyttäytymisessä.

  15. Nic Lewisin päiv­i­tys laumaimmuniteetista:

    Why herd immu­ni­ty to COVID-19 is reached much ear­li­er than thought – update

    Aguas et al. used a SEIR com­part­men­tal epi­dem­ic mod­el mod­i­fied to allow for inho­mo­gene­ity, sim­i­lar to the mod­el I used although they also con­sid­ered fur­ther vari­ants. They fit­ted their mod­els to scaled dai­ly new cas­es data from four Euro­pean coun­tries for which dis­ag­gre­gat­ed region­al case data was also read­i­ly avail­able. In all cas­es they found a bet­ter fit from their mod­els incor­po­rat­ing het­ero­gene­ity to the stan­dard homo­ge­neous assump­tion SEIR mod­el. They found that:

    Homo­ge­neous mod­els sys­tem­at­i­cal­ly fail to fit the main­te­nance of low num­bers of cas­es after the relax­ation of social dis­tanc­ing mea­sures in many coun­tries and regions.

    Aguas et al. esti­mate the HIT at between 6% and 21% for the coun­tries in their analy­sis – very much in line with the range I sug­gest­ed in May. They also found that their HIT [Herd Immu­ni­ty Thresh­old, beyond which an epi­dem­ic goes into retreat] esti­mates were robust to var­i­ous changes in their mod­el spec­i­fi­ca­tion. By con­trast, if the pop­u­la­tion were homo­ge­neous or were vac­ci­nat­ed ran­dom­ly, the esti­mat­ed HIT would have been around 65% –80%, in line with the clas­si­cal for­mu­la, {1 – 1/R0}, where R0 is the epidemic’s basic repro­duc­tion number.

    Jutun lopus­sa viitataan vielä Ruotsin tilanteeseen:

    I also pro­ject­ed, based on their declin­ing trend, that total COVID-19 deaths would like­ly only be about 6,400. Sub­se­quent devel­op­ments sup­port those con­clu­sions. Swedish COVID-19 deaths have con­tin­ued to decline, notwith­stand­ing a return to more trav­el and less social dis­tanc­ing, and are now down to 10 to 15 a day. Accord­ing to the lat­est Finan­cial Times analy­sis, excess mor­tal­i­ty in Swe­den over 2020 to date was 5,500, or 24%. That is only about half the excess mor­tal­i­ty per­cent­age for the UK (45%), Italy (44%) and Spain (56%), and is also low­er than for France (31%), the Nether­lands (27%) and Switzer­land (26%), despite Swe­den not hav­ing imposed a lock­down or shut pri­ma­ry schools. 

    Luku­jen val­os­sa on tosi­aan vähän vaikea ymmärtää monien toimit­ta­jien suo­ras­taan silmitön­tä (ja välil­lä jopa alatyylistä) vihaa Ruotsin val­it­se­maa strate­giaa vas­taan. Tietysti numero­taidot­to­muus ja taus­tatutkimuk­sen laimin­lyön­ti on toimit­ta­jakun­nas­sa ollut jo pitkään meri­it­ti, joten tässä ei sinän­sä liene mitään yllättävää.

    No, nyt kun 2. ja 3. aal­to­ja on putkahdel­lut ympäri maail­maa varsinkin mais­sa jot­ka “nitis­tivät epi­demi­an tehokkaasti heti alku­un­sa”, alkaa vaikut­ta­maan siltä, että Ruotsin tie voi hyvinkin osoit­tau­tua lop­pu­pelis­sä parhaak­si ratkaisuksi.

    Vastaa

    1. ksee:
      Nic Lewisin päiv­i­tys laumaimmuniteetista:

      Why herd immu­ni­ty to COVID-19 is reached much ear­li­er than thought – update

      Jutun lopus­sa viitataan vielä Ruotsin tilanteeseen:

      Luku­jen val­os­sa on tosi­aan vähän vaikea ymmärtää monien toimit­ta­jien suo­ras­taan silmitön­tä (ja välil­lä jopa alatyylistä) vihaa Ruotsin val­it­se­maa strate­giaa vas­taan. Tietysti numero­taidot­to­muus ja taus­tatutkimuk­sen laimin­lyön­ti on toimit­ta­jakun­nas­sa ollut jo pitkään meri­it­ti, joten tässä ei sinän­sä liene mitään yllättävää.

      No, nyt kun 2. ja 3. aal­to­ja on putkahdel­lut ympäri maail­maa varsinkin mais­sa jot­ka ”nitis­tivät epi­demi­an tehokkaasti heti alku­un­sa”, alkaa vaikut­ta­maan siltä, että Ruotsin tie voi hyvinkin osoit­tau­tua lop­pu­pelis­sä parhaak­si ratkaisuksi.

      Kyse on selvästi jonk­in­näköis­es­tä itsesug­ges­tios­ta, jon­ka on saanut aikaan yksit­täisen kuolin­syyn itsepin­tainen seu­raami­nen ja etenkin kumu­lati­ivi­nen seu­ran­ta, KAIKKI muut kuolin­syyt kumu­loitu­vat myös, mut­ta niistä kerätään sum­mia ehkä ker­ran vuodessa, jos halu­amme esimerkik­si korostaa dement­ian vuosit­taista uhrilukumäärää.

      Mainitsin toises­sa, vielä hyväksymät­tömässä, kir­joituk­ses­sani, että demen­ti­akuolemat ovat vähen­tyneet jyrkästi Covid-19 — pan­demi­an aikana. Sama näyt­tää käyneen myös sydän­tau­tikuolemille. Kos­ka ne nor­maal­isti ovat pääasial­liset kuolin­syyt, ne ovat lukumääräis­es­ti vähen­tyneet eniten. Englan­nin tilanne kesäkuulta:

      https://twitter.com/TexJarman/status/1287407891964665857/photo/1

      Vastaa

  16. Mum­bain slum­meis­sa 57% väestöstä tes­taa posi­ti­ivis­es­ti vas­ta-ainetesteis­sä. Tämä osoit­taa että:
    — Ei toden­näköis­es­ti ole immu­ni­teet­tiä joka vasta­laineteste­jä ei indikoisi (ei ainakaan paljon).
    — Lau­maim­mu­ni­teetin saavut­ta­mi­nen (slum­meis­sa) edel­lyt­tää yli 57% sairastuminen.

    Lain­aus: “The researchers used anti­body tests — which are used to test whether a per­son had coro­n­avirus in the past — to ana­lyze more than 6,900 ran­dom sam­ples col­lect­ed from par­tic­i­pants liv­ing in Mum­bai in the first half of July.”

    Vastaa

    1. Mikael:
      Mum­bain slum­meis­sa 57% väestöstä tes­taa posi­ti­ivis­es­ti vasta-ainetesteissä.Tämä osoit­taa että:
      –Ei toden­näköis­es­ti ole immu­ni­teet­tiä joka vasta­laineteste­jä ei indikoisi (ei ainakaan paljon).
      –Lau­maim­mu­ni­teetin saavut­ta­mi­nen (slum­meis­sa) edel­lyt­tää yli 57% sairastuminen.

      Ihan nyt halu­aisin kysy­iä, että mitä vit­tua tuos­sa tarkoite­taan ja voisiko asian kir­joit­taa suomek­si oikein?

      Vastaa

      1. Ihan vain kysym: Ihan nyt halu­aisin kysy­iä, että mitä vit­tua tuos­sa tarkoite­taan ja voisiko asian kir­joit­taa suomek­si oikein?

        Tarkoi­tan että on havait­tu että 57% Mum­bain väestöstä on vas­ta-ainei­ta koron­aa vas­taan. Tämä tarkoit­taa että ainakin 57% pitäisi sairas­tua että saavute­taan lau­maim­mu­ni­teet­ti (niis­sä olois­sa). Se tarkoit­taa myös että teo­ri­at että merkit­täväl­lä osal­la väestöstä olisi immu­ni­teet­ti joka ei näy vas­ta-ainetesteis­sä ei pidä paikkaansa (muuten näin monel­la ei olisi vasta-aineita).

      2. Mikael: Tarkoi­tan että on havait­tu että 57% Mum­bain väestöstä on vas­ta-ainei­ta koron­aa vas­taan. Tämä tarkoit­taa että ainakin 57% pitäisi sairas­tua että saavute­taan lau­maim­mu­ni­teet­ti (niis­sä olois­sa). Se tarkoit­taa myös että teo­ri­at että merkit­täväl­lä osal­la väestöstä olisi immu­ni­teet­ti joka ei näy vas­ta-ainetesteis­sä ei pidä paikkaansa (muuten näin monel­la ei olisi vasta-aineita). 

        Lau­ma­suo­ja tarkoit­taa sitä mis­sä virus ei lähtisi uudellen lev­iämään, vaan tukah­tu­isi itses­tään. Jos epi­demia pyyhkii vauhdil­la läpi ja vaik­ka 60% tasol­la syn­tyy lau­ma­suo­ja, nämä vielä sairaana ole­vat ehtivät tar­tut­taa silti mui­ta ja ehkä 80% sairas­tuu. Hitaas­sa lev­iämisessä (pieni tar­tut­ta­jamäärä) se olisi pysähtynyt 60% paikkeil­la, mut­ta nopeas­sa tulee vielä tuo käyrän ampumi­nen yli.

        Nopeas­sa lev­iämisessä vas­ta-aineet eivät ole hävin­neet min­nekään tutkit­tavil­ta. Mut­ta hitaam­mas­sa lev­iämisessä van­himpi­en tar­tun­to­jen osalta vas­ta-ainemäärät ovat voineet jos laskea, jopa testis­sä havait­ta­van määrän alle. Kun tapaus­määrät kas­va­vat ekspo­nen­ti­aalis­es­ti, voisi ole­taa suuren osan ole­van sieltä lop­pupäästä, joka voi vääristää testattavuutta.

      3. Mikael: Tarkoi­tan että on havait­tu että 57% Mum­bain väestöstä on vas­ta-ainei­ta koron­aa vas­taan. Tämä tarkoit­taa että ainakin 57% pitäisi sairas­tua että saavute­taan lau­maim­mu­ni­teet­ti (niis­sä olois­sa). Se tarkoit­taa myös että teo­ri­at että merkit­täväl­lä osal­la väestöstä olisi immu­ni­teet­ti joka ei näy vas­ta-ainetesteis­sä ei pidä paikkaansa (muuten näin monel­la ei olisi vasta-aineita).

        Vas­ta-aine­tutkimuk­set ovat tuon väit­teen perus­tana melko vähäar­voisia, kos­ka tar­tun­nan saanei­den ja sen voit­tanei­den vas­ta-ainei­den määrä vähe­nee melko nopeasti mit­taus­menetelmän herkkyy­den alle. Jopa oirei­sista sairas­taneista merkit­täväl­lä osal­la ei ole ollut mitat­tavia vas­ta-ainei­ta. Kyse­hän on vain yhdestä immu­ni­teetin osa-alueesta.

        Olen vain dile­tant­ti, kaipa muut kir­joit­ta­jat tääl­lä ovat tieteessä kun­nos­tau­tunei­ta immunolo­ge­ja, mut­ta New York Times on tehnyt hyvän kir­joituk­sen täl­laiselle jokamiehelle, kuten minä:

        https://www.nytimes.com/2020/07/31/opinion/coronavirus-antibodies-immunity.html?smid=tw-nytopinion&smtyp=cur

        Tämä oheinen kolum­ni ker­too selväsanais­es­ti, mis­tä immu­ni­teetis­sa on kyse. Toisek­si, New York Times on USA:ssa yleis­es­ti nähty lievästi vasem­malle kallis­tuneek­si ja näin ollen koro­na­nar­rati­ivia ylläpitäväk­si medi­ak­si, silti tämän kir­joituk­sen (joka taval­laan myön­tää myös toista puol­ta asi­as­ta) julka­isu osoit­taa heiltä rehellisyyt­tä ja ammat­ti­maisu­ut­ta, etteivät sen­tään ala aivan biolo­giaa ja tun­net­tu­ja tieteel­lisiä löy­dök­siä kieltämään, saadak­seen Covid-19 ‑rajoituk­set jatku­maan ikuisuuteen.

      4. Koron­ap­sykoosi: Vas­ta-aine­tutkimuk­set ovat tuon väit­teen perus­tana melko vähäar­voisia, kos­ka tar­tun­nan saanei­den ja sen voit­tanei­den vas­ta-ainei­den määrä vähe­nee melko nopeasti mittausmenetelm

        Mut­ta tutkimuk­ses­sa johon viit­taisin vas­ta-aineet oli­vat hyvin korkeat (57%), ei mata­lat! Vas­ta-aineet eivät häviä niin nopeasti että sil­lä olisi merk­i­tys­tä tuon tutkimuk­sen kohdal­la, mut­ta jos tek­isi se vain todis­taisi point­ti­ni, että hyvin moni pitää sairas­tua että lev­in­tä saataisi pysähdyttyä.

        Tämän lisäk­si tutkimus aset­taa kyseenalaisek­si että olisi immu­ni­teet­tiä joka ei näy vas­ta-ainetesteis­sä. Jos olisi niin, ei voitaisi mita­ta noin korkei­ta taso­ja väestössä.

  17. Tau­tia ei voi pysäyt­tää, kos­ka se ei onnis­tu: johtopäätös, sitä ei kan­na­ta edes yrittää.

    Tau­ti pysähtyykin ennakoitua helpom­min: johtopäätös, sitä ei kan­na­ta edes yrittää.

    Vastaa

  18. N/A:
    New York Time­sis­sä on juuri ilmestynyt eri­no­mainen artikke­li jon­ka on kir­joit­tanut kak­si Yalen immunolo­gian pro­fes­so­ria.Scared That Covid-19 Immu­ni­ty Won’t Last? Don’t Be. Siinä vas­tataan kysymyk­si­in jota luke­masi artikke­lit herät­tävät ja ker­ro­taan miten immuu­nisys­tee­mi toimii.

    Toinen kir­joit­ta­jista teki mys youtube videon COVID-19 Immunol­o­gy 101 for Non-immu­nol­o­gists by Akiko Iwasa­ki, Ph.D.

    Vastaa

  19. Jos tämä dokumet­ti oikeasti majailee brit­ti­hal­li­tuk­sen palve­limel­la, alkaa näyt­tää pahasti siltä, että ns. koro­na­nar­rati­ivi on oikeasti olemassa !

    Vaik­ka doku­mentin sanoma pin­ta­puolis­es­ti kat­soen on tärkeä ja tarkoit­taa hyvää (?), sen ilmaise­ma halvek­sun­ta kansalaisia kohtaan on niin läpinäkyvää, että alkaa tympiä:

    https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/882722/25-options-for-increasing-adherence-to-social-distancing-measures-22032020.pdf

    Suos­tut­telu — kohdas­sa san­o­taan suo­raan, että olisi jopa muokat­ta­va fak­to­ja sopi­vasti ja vaikutet­ta­va emo­tion­aalis­es­ti ihmisi­in, ker­toma­l­la riskeistä jopa liioitel­lusti, että saadaan kyl­vetyk­si pelon siemen niihinkin ikäryh­mi­in, jot­ka muuten tajuaisi­vat ole­vansa alhaisen riskin ryh­mässä, eivätkä nou­dat­taisi suosi­tuk­sia vapaaehtoiseti.

    Olen puhunut “koro­na­nar­rati­ivista” puolit­tain vitsinä, mut­ta nyt kun tuo­ta doku­ment­tia luen, ei enää nau­ra­ta yhtään.

    Vastaa

    1. Koron­ap­sykoosi:
      Jos tämä dokumet­ti oikeasti majailee brit­ti­hal­li­tuk­sen palve­limel­la, alkaa näyt­tää pahasti siltä, että ns. koro­na­nar­rati­ivi on oikeasti olemassa !

      Vaik­ka doku­mentin sanoma pin­ta­puolis­es­ti kat­soen on tärkeä ja tarkoit­taa hyvää (?), sen ilmaise­ma halvek­sun­ta kansalaisia kohtaan on niin läpinäkyvää, että alkaa tympiä:

      https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/882722/25-options-for-increasing-adherence-to-social-distancing-measures-22032020.pdf

      Suos­tut­telu – kohdas­sa san­o­taan suo­raan, että olisi jopa muokat­ta­va fak­to­ja sopi­vasti ja vaikutet­ta­va emo­tion­aalis­es­ti ihmisi­in, ker­toma­l­la riskeistä jopa liioitel­lusti, että saadaan kyl­vetyk­si pelon siemen niihinkin ikäryh­mi­in, jot­ka muuten tajuaisi­vat ole­vansa alhaisen riskin ryh­mässä, eivätkä nou­dat­taisi suosi­tuk­sia vapaaehtoiseti.

      Olen puhunut ”koronanarratiivista”puolittain vitsinä, mut­ta nyt kun tuo­ta doku­ment­tia luen, ei enää nau­ra­ta yhtään. 

      Nyt olet kyl­lä täysin itse luo­masi ”korona ei ole vaar­alli­nen, joka muu­ta väit­tää on huijari”-narratiivin uhri.

      Luin läpyskän läpi, ja Tuos­sa doku­men­tis­sa ei ole *mitään* epäi­lyt­tävää, pait­si tietenkin jos kuvit­telee koron­aviruk­sen ole­van vain pikku flun­ssa ja toivoo ettei kukaan ker­ro siitä mitään ikävää. 

      Se, että val­is­tuk­ses­sa vedo­taan tun­teisi­in, on ihan peruskau­raa. On huo­mat­tu että Val­is­tus fak­to­jen poh­jal­ta ei toi­mi. Esim. työ­tur­val­lisu­udessakin on siir­ryt­ty ”saatat vammautua”-faktapohjaisesta val­is­tuk­ses­ta enem­män ”miltä laps­es­tasi tun­tuu, jos isä ei voi enää kävel­lä ja pela­ta palloa”-tunteisiin vetoavaan tyyliin.

      Vastaa

      1. miltä laps­es­tasi tuntuu

        Joka nar­rati­ivi on joka tapauk­ses­sa täyt­tä infan­ti­il­ia skei­daa, jolle aikuisehko nuivikko lähin­nä hymähtää väsyneesti.

        Mut­ta oli miten oli, korona EI OLE mikään mus­ta sur­ma v2. Se on vaar­alli­nen pienelle vähem­mistölle tar­tun­nan saanei­ta, jol­loin järkevää poli­ti­ikkaa olisi tun­nistaa riskiryh­mät ja suo­jel­la heitä riit­tävästi ja antaa muun maail­man rul­la­ta raiteil­laan, tosin tietenkin pitäen maskinkäyt­tö­su­osi­tuk­set, tur­vavälit ym. järkevät varokeinot voimas­sa vaik­ka velvoit­tavina jos on tarvis. Mut­ta EI ENÄÄ mitään idioot­ti­maisia talouden ja rajo­jen sulkemisia, kos­ka ne ovat kokon­aisy­hteiskun­nal­lis­es­ti vahin­gol­lisem­pia kuin virus itse.

      2. Sulkui­hin joudut­ti­in kun ”tää on vain flunssa”-jengin ansios­ta ei tehty ajois­sa paikallisia rajoituk­sia, vaan annet­ti­in viruk­sen lev­itä kunnes huo­mat­ti­in että pitää rajoit­taa laa­jem­malti. Eikä osat­tu sit­ten sitäkään yhtään porrastaa.

  20. Pelkään, että hallintoo ker­tyy liikaa hallintotiedet­tä ja muu­ta sell­eista opiskellei­ta. Näi­den koulu­tus ei sovel­lu uusien asioiden ymmärtämiseen. Uut­ta tulee kiihtyvää vauh­tia (coro­na, keinoä­ly , 5G, geneti­ik­ka…) ja päätök­sen­teossa ei sovi toimia van­haan malli­in. En halua mol­la­ta ketään, mut­ta huolestuttaa.

    Vastaa

  21. Viimeaikainen kehi­tys Euroopas­sa näyt­tää ole­van viimeinen naula lau­maim­mu­ni­teetin arkku­un. Se viimeisinkin teo­ria, että tar­tun­to­jen lasku johtuu immu­ni­teetista joka ei näy vas­ta-ainat­esteis­sä kaa­tui nyt. Tar­tun­nat seu­raa­vat hyvin selvästi rajoituk­sia. Jos lau­maim­mu­ni­teet­ti olisi aiheut­tanut aikaisem­man tau­ti­ta­pausten laskun niin tätä uus­in­ta aal­toa ei olisi pitänyt näin vah­vasti tul­la. Ruot­sis­sa ihmiset ovat vielä enem­män varpail­laan ja siel­lä suun­ta on ollut vielä tois­taisek­si alaspäin.

    Hyvin vähäisetkin rajoituk­set näyt­tävät riit­tävän kun­han alku­ta­so on liit­tävän alhaal­la. Koulut, kau­pat ja kaup­pakeskuk­set ja ruokar­avin­to­lat eivät olleet suuri ongel­ma mut­ta baar­it ja yök­er­hot ja ris­teilyt ovat ris­ki. Eri­tyis­es­ti virus­ta tuo­daan nyt ulko­mail­ta. Nämä tiedot eivät liene olleet kenellekään yllä­tys eikä sekään että lento­ken­til­lä on taas sama tilanne kuin kevääl­lä. Hal­li­tuk­sen kiire ava­ta esimerkik­si tur­is­mia on käsit­tämätön­tä hark­in­takyvyn puutet­ta, puhu­mat­takaan mas­sa­t­a­pah­tunista joiden vaiku­tus ei vielä edes näy.

    Vastaa

    1. Viimeaikainen kehi­tys Euroopas­sa näyt­tää ole­van viimeinen naula lau­maim­mu­ni­teetin arkku­un. Se viimeisinkin teo­ria, että tar­tun­to­jen lasku johtuu immu­ni­teetista joka ei näy vas­ta-ainat­esteis­sä kaa­tui nyt. Tar­tun­nat seu­raa­vat hyvin selvästi rajoituk­sia. Jos lau­maim­mu­ni­teet­ti olisi aiheut­tanut aikaisem­man tau­ti­ta­pausten laskun niin tätä uus­in­ta aal­toa ei olisi pitänyt näin vah­vasti tul­la. Ruot­sis­sa ihmiset ovat vielä enem­män varpail­laan ja siel­lä suun­ta on ollut vielä tois­taisek­si alaspäin.

      Oletko analysoin­ut asi­aa huolel­lis­es­ti. Onko uusi aal­to yhtä voimakas Lom­bar­dias­sa, Tukl­hol­mas­sa, New Jer­seyssä ja New Yorkissa kuin se on niis­sä osis­sa samo­ja mai­ta, jois­sa tau­tia oli kevääl­lä vähemmän?

      Vastaa

  22. Ver­tailu on vaikeaa tehdä men­emät­tä arvailu­un. Alueil­la jois­sa viruk­ses­ta on kär­sit­ty pahim­min myös ihmiset ovat melkoisen var­masti muut­ta­neet käyt­täy­tymistään enem­män kuin niil­lä alueil­la jot­ka ovat päässeet vähem­mäl­lä. Samoin tau­ti ryöp­sähtää helpom­min sil­loin kun riskiä ei nähdä. Immu­ni­teetil­la tiet­ty on osuuten­sa mut­ta näyt­tää siltä että se ei estä taudin lev­iämistä nor­maalia alhaisem­mal­la tasol­la. Sekä pahaa-aav­is­ta­mat­tomil­la alueil­la (Lom­bar­dian tietyt alueet) että slum­meis­sa (Mum­bai) tar­tun­nan näkyy lop­ul­ta saa­neen n. 60%.

    Ehkä voitaisi­in sanoa että riehu­va epi­demia aiheut­taa osaltaan myös psykol­o­gista immu­ni­teet­tia vähen­tämäl­lä ihmisen riskikäyt­täy­tymistä eikä se ole vält­tämät­tä täysin tietoista. Vaik­ka käsidesin käyt­tö on jäänyt vähem­mälle niin huo­maan edelleen kau­pas­sa kään­tyväni toiseen suun­taan jos vas­taan tulee ihmisiä jot­ka keskustel­e­vat ja nau­ra­vat kovaäänis­es­ti. Koron­a­han on ollut siitä erikoinen epi­demia että melko vähäisetkin toimet estävät sen leviämistä.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Jyrki Patomäki Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.