Kaupunkiympäristölautakunnan lista 3.3.2020
Edellisestä kokouksesta jäi pöydälle melkein kaiki isot asiat, osittain kokouksen ajanpuutteen vuoksi. Pöydälle jäivät muun muassa
- Kilpailullinen ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelybn järjestäminen Mosaiikkikorttelin kehittämiseksi Vuosaaressa. Laadullinen kilpailu puhtaan hintakilpailun sijaan.
- Laajasalon ratikkakorttelin asemakaava
- Malmin keskustavisio
Uusina asioina ovat pari pientä täydennyskaavaa Malmilla ja katusuunnitelmat fillaritunnelin vuoksi Kaisaniemen puistossa ja Oodin vieressä. Näitä kuvia minun oli todella vaikea tulkita.
Vallilan toimitila-alueen suunnitteluperiaatteet
Tämä on iso ja todella vaikea asia. Alue on todella tärkeällä kohdalla, osana Pasilan ja Kalasataman kasvavaa akselia.
Virasto haluaa suojella pääosan rakennuksista. On ihan söpö ajatus tehdä 1930-luvun teollisuusrakentamisen ulkoilmamuseo Helsinkiin, mutta pelkään, että suojelu johtaa alueen rapistumiseen ja sitä kautta turmioon. Minusta aika ison osan noista suojeltaviksi esitetyistä rakennuksista voisi purkaa käyttökelpoisemman toimitilan tieltä.
Ajatus uudesta yöelämän keskuksesta on sinänsä mielenkiintoinen ja toteutuessaan hyvä, mutta narulla ei voi työntää.
Tällä alueelle suojelun hinta menetettyinä mahdollisuuksina on huomattavan korkea. Ovatko suojeltavat arvot todella näin suuria? Huomaan, että myös asiantuntijoiden (lue: arkkitehdit) kesken alueensuojeluarvoista on kovin vaihtelevia näkemyksiä.
Toinen kysymys koskee asumista. Virasto suostuu lähinnä vain asuntolatyyppiseen asumiseen. Asuminen toisi alueelle kutenkin elämää. Haaveet kivijalkakaupoista voi unohtaa, jos alueelle ei liiku ketään. Tuolle alueelle on myös todella suuri paine asumiselle. Niinpä kaksi ylintä kerrosta asumiseen voisi olla hyvä pääsääntö.
Vain asuntolatyyppistä ja muuta erityisasumista siksi, että kunnollisia pikkulasten pihoja on vähän vaikea tonteille mahduttaa, eikä kaupunki voi päättää, ketkä alueelle muuttavat. Ovatko tässä nyt jaettu kunnan ja kotitalouksien vastuut oikein? Valtaosalla helsinkiläisistä kotitalouksista ei ole pieniä lapsia. Vaikka emme voi panna asemakaavamääräyksiin lapsiperheiltä kielletty asuinalue, jokin vastuu sitä pitäisi perheellä itselläänkin olla siitä, mihin asettuu asumaan.
Vallilassa on taas hyvä mahdollisuus:
‑tuhota vanhaa, kaunista, hyvin palvellutta ja eri ohjelmille joustavaa rakennuskantaa “uuden tieltä”
‑aiheuttaa purkamisella isoja päästöjä
‑kotiuttaa voittoja gryndereille ja sijoittajille
‑hankaloittaa kulttuurikentän toimitilakysymystä
Useimmat suojelluksi esitettävistä lähes satavuotiaista rakennuksista ovat masiiviirunkoisia, korkeakerroksisia ja komeita. Olisi suoranainen kulttuuriskandaali päästää joku niitä purkamaan. En ole kuullut tässä kaupungissa suojellusta talosta jonka suojelu olisi johtanut “alueen rapistumiseen ja sitä kautta turmioon”!
Fakta on kuitenkin se, että nykyisellään alue on aivan kuollut. Pari viikkoa sitten kävelin alueen läpi Pälkäneentietä ja Nilsiänkatua pitkin noin kuuden aikaan illalla, aivan vaan katsoen onko mitään muutosta alueelle tullut viimeaikoina, ei ollut ainakaan hyvään suuntaan. Alueella näyttää myös olevan aika paljon tyhjää toimitila, joka ei edes edulliseen hintaan mene vuokraksi, joten muutoksia tarvitaan. Toivottavasti saadaan merkittävä määrä täydentämisrakentamista ja etenkin asuntoja ylempiin kerroksiin.
Alueella toimitiloista on tyhjillään 3 %, mikä on itse asiassa aivan liian vähän.
Uskoako tuota? Tiloista todella suuri osa on täysin toissijaisessa käytössä, varastoina ja erilaisina harrastuspajoina. Oma vuokranantajani kyselee tasaisin väliajoin, tarvitsenko lisätilaa. Aika vaikea uskoa, että 97 prosentin käyttöasteella tarvitsisi sellaista kysellä asiakkaalta, joka maksaa alle kymppiä neliöltä.
Uskoako tuota? Alueella on hiharavistelulla puolimiljoonaa kerrosneliömetriä tilaa ja kauppalehden toimitilahaulla löytyy Teollisuus- ja Mäkelänkadun väliseltä alueelta yli 500 ilmoitusta, mediaani 300 neliötä.
Tämä sen lisäksi, että tiloista suuri osa on täysin toisarvoisella käytöllä varastoina, askartelutiloina yms. Itse maksan ~30 neliön huoneesta noin 10e per m2 ja se on ymmärtääkseni markkinahinta. Puhdasta varastoa saa halvemmallakin.
Mihinköhän tällainen tieto pohjautuu, ainakin toimitilat hausta löytyy sivukaupalla vuokrattavia toimitiloja pelkästään Elimäenkadukta, katselu paikanpäällä todistaa samaa, tyhjää löytyy. En hirveästi muuten luottaisi kyselytutkimuksiin.
“siksi, että kunnollisia pikkulasten pihoja on vähän vaikea tonteille mahduttaa, eikä kaupunki voi päättää, ketkä alueelle muuttavat.”
En edes usko lukemaani. Joko tämä on puhdas ja paniikissa keksitty hätävaravalhe, tai sitten siellä on paremmintietäminen saavuttanut taas virkamiehistössä ns. uusia tasoja.
Miten kaupunki voi estää kaupunkia rakastavia muuttamasta maalle, lunta inhovia Lappiin, herkkäunisia metelin keskelle jne. Nämä on vaikeita asioita, joita pitäisi selvittää (työmarkkinaosapuolten johdolla).
Noin muuten kyllä ne 30-lukulaiset rakennukset voi säästää, kunhan ei lukita käyttötarkoitusta. Taipuvat moneen, eikä sellaisia enää osata rakentaa.
Tuo pihan vaatimus tulee rakennuslaista. Se pitäisi nimeätä lähiörakennuslaiksi.
Finlex, Maankäyttö- ja rakennuslaki, §155 Leikkipaikat ja oleskelualueet:
“Asuinrakennuksen yhteyteen tulee järjestää riittävästi ulkotilaa leikkipaikkoja ja oleskelualueita varten. Ne on turvallisesti erotettava liikenteelle varatusta alueesta. Tilojen riittävyyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös lähiympäristön tarjoamat vastaavat tilat ja alueet sekä kiinteistöjen yhteiset järjestelyt.
Leikkipaikkojen ja oleskelualueiden järjestämisvelvollisuudesta voidaan sallia poikkeus vähäisen lisärakentamisen sekä rakennuksen korjaus- ja muutostyön osalta, jos se kiinteistön koon, maaston tai muun vastaavan syyn vuoksi on perusteltua”
Kyllä mä sanoisin että mrl sallisi asunnot Vallilaan. Siihen vielä keskellä olevalle tyhjälle tontille kunnon puisto yleisillä leikkivälineillä niin homma on täysin kunnossa.
Jättää rohkeasti vain lain huomioimatta ja rikkoo sitä. Vastuun voi yhtiöittää johonkin pöytälaatikkofirmaan joka menee sitten konkkaan kun sen aika on.
Piritorilta voi huutokaupalla ostaa halukkaan kantamaan toimitusjohtajan vastuut. En usko, että kovin montaa tonni tarvitsee maksaa.
Seuraukset tulevat olemaan pyöreä nolla.
“Ajatus uudesta yöelämän keskuksesta on sinänsä mielenkiintoinen ja toteutuessaan hyvä, mutta narulla ei voi työntää.”
Huomautettakoon, ettei työntöä välttämättä tarvita — alueella on jo erittäin suosittu klubi Ääniwalli ja suosittu Musta härkä. Aivan tuntumassa myöskin Sture Jazz Bar ja Sture Cafe Club. Eli itse näen ennemminkin niin, että vetoa alueelle on.
Alueella sijaitsee myös mm. Bites Vallila, joka yltää miljoonaliikevaihtoon ja näyttäsi olevan hyvällä kasvu-uralla. Vallilan Panimolla myös hyvä vaihde silmässä varsinkin nyt kun ovat avanneet myymälän alueella.
Jos Vallilaan todella halutaan yöelämän keskus pitää liikenneyhteyksiä parantaa niin että ratikat ja metro kulkevat myös öisin. Kaikki bailaajat eivät asu Kalliossa.
Kyllähän tuolla sisäpihoja on. Jos vain päätetään että sisäpihoille ei tule yhtään ainoata autopaikkaa ja restauroidaan ne sisäpihat kunnollisiksi, yksilöllisesti tietty sen mukaan onko ne katutasossa vai kannen päällä, niin eikös siitä jo saada melko kivaa? Ei pitäis maksaa paljon mitään suhteessa siihen mitä talojen remontointi maksaa.
Onko kaavoituksen keinoin mahdollista ohjata alueelle lyhytkestoista asuntovuokraamista, AirBnB-tyyliin? Turismi sopisi yhteen yöelämän ja palveluiden kehittämisen kanssa. Yhteydet lentokentälle ovat myös hyvät.
Vein viime kesänä pari ulkomaalaista tuttuani alueelle iltakävelylle, pitivät sitä arkkitehtonisesti yhtä vaikuttavana kuin viereistä Puu-Vallilaa. Olen samaa mieltä: mäkiset kadut ja kauniit vanhat teollisuusrakennukset ovat aivan ainutlaatuisia.
Hyvä idea ja olen samaa mieltä alueen esteettisistä arvoista. Tämä on yksi Helsingin kauneimpia paikkoja kesäiltaisin.
“Minusta aika ison osan noista suojeltaviksi esitetyistä rakennuksista voisi purkaa käyttökelpoisemman toimitilan tieltä”
— Ei helvetti… haluat steriiliä lasilaatikkokonttoria geelitukkaporukalle mäen täyteen. No, kiitoksia paljon.
Taasko tehdään tiivistä ”sinne minne aurinko ei paista” kaupunkia. Kyllä me aikuisetkin halutaan pihaa ja viheralueita.
Sitten varmaan voit muuttaa jonnekin muualle kuin tiivisti rakennetulle alueelle? Suomen pinta-alasta n. 99% on jotain muuta kuin kaupunkimaisesti rakennettua aluetta, joten valinnanvaraa riittää.
En voi.
Mitä jos koronavirus niittää Helsingissä satoa — ehkä kohta on tyhjiä kämppiä ja reilusti? Tarttekohan mitään uutta?
Uusi yöelämän keskus liikerakennusten ja ”asuntolatyyppisen asumisen” keskellä kuulostaa innovatiiviselta. Alue on yllättävän keskeinen — ja yllättävän hiljainen. Kun Mäkelänkadulta oikaisee Elimäenkatua pitkin Sturenkadulle ilta-aikaan, saa ajella rauhassa. Korttelit ovat lähes kuolleita, kun toimistoissa työskennellään 7–18.
Jos visio toteutuisi, tulee erityistä huolta kiinnittää alueen turvallisuuteen. Yöelämän soisi sijoittuvan hyvien yöyhteyksien varteen ja sinne, missä muutenkin liikkuu ihmisiä.
Harvoin olen Soininvaaran kanssa näin eri mieltä. Alueelle voisi saada ihan toimivaa asutusta, jos ei pykälistä pidetä ihan niin tiukasti kiinni.
Vanhan teollisuusarkkitehtuurin purkamiselle pitää saada Helsingissä loppu ja hyvä alku voisi olla Vallilan teollisuusalueen suojeleminen. Alueen toimitilat kyllä alkavat käydä kaupaksi kun poikittaisyhteydet Kalasataman ja Pasilan välillä paranevat. En ymmärrä tätä kaupungin toistuvaa huolta toimitilojen säilymisestä, kun se voisi itse lisätä niiden saavutettavuutta ja samalla houkuttelevuutta parantamalla joukkoliikenneyhteyksiä. Jos taas toimitilat eivät houkuttele, hinnat laskevat ja houkuttelevat matalan profiilin luovaa luokkaa. No problem.
Alueelle saisi elämää rakentamalla muutamat tyhjät tontit. Mäen päällä, Nilsiänkadun varrella on esimerkiksi ollut rakentamatonta joutomaata vuosikausia; eikö tuon alueen voisi muuttaa asuntokäyttöön?
Miksei rakenneta uuden ja vanhan yhdistelmää samallalailla kuin on virossa tehty.
Vanharakennus säästetään, mutta katolle saarakentaa huomattavan suurenkin lisäosan. Näin syntyy mielenkiintoista modernia kaupunkia, jolla juuret menneessä, kuitenkin tekemättä ulkomuseota.
Saataisiin tehot ylös ja suojelu tehtyä samalla