Onko joukkoliikenteen suosio Helsingissä vähentynyt?

Lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin ‑ryh­mäs­sä etsit­tiin syy­tä sii­hen, mik­si jouk­ko­lii­ken­teen suo­sio on Hel­sin­gin Sano­mien mukaan pie­nen­ty­nyt Hel­sin­gis­sä vuo­des­ta 2012 vuo­teen 2018. Kir­joi­tin sii­hen pit­kän vas­tauk­sen. Kos­ka näin sen kans­sa pal­jon vai­vaa, jul­kai­sen vas­tauk­sen myös täällä.

Onko joku vai­vau­tu­nut luke­maan tuo­ta tutkimusta?

Sii­nä käy­te­tyn otan­ta­me­ne­tel­män vuok­si tulok­set eivät ole kovin tark­ko­ja, joten pie­nil­lä muu­tok­sil­la ei oli­si mitään tilas­tol­lis­ta mer­ki­tys­tä. Mut­ta tuo tut­ki­mus ei myös­kään ker­ro, että jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kat oli­si­vat vähen­ty­neet. Tut­ki­muk­sen mukaan ne ovat hen­keä koh­den pysy­neen ennal­laan ja siis kas­va­neet väki­lu­vun muka­na. Väes­tön­kas­vu oli 7,3%.

Eri­lais­ten mat­ko­jen mää­rä lisään­tyi Hel­sin­gis­sä seuraavasti:
Autot 3,6 %
Jouk­ko­lii­ken­ne 7,2 %
Fil­la­rit 84 %
Käve­ly 35 %.
Minus­ta tämä ei näy­tä miten­kään toivottomalta.Kun käve­ly ja pyö­räi­ly ovat lisään­ty­neet, on mat­ko­jen koko­nais­mää­rä kas­va­nut ja sik­si jouk­ko­lii­ken­teen osuus on pie­nen­ty­nyt vaan ei käyt­tö. Kun kat­som­me vain auto- ja jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ko­ja, jouk­ko­lii­ken­teen osuus on kasvanut.

Mut­ta sit­ten otan­nas­ta. Haas­tat­te­luun kut­sut­tiin pal­jon yli 38 000 hen­keä ja heis­tä run­saat kym­me­nen­tu­hat­ta (28%) suos­tui. Näin mata­la vas­taus­pro­sent­ti tuot­taa mel­kein var­mas­ti otos­har­haa, kos­ka vas­taa­mi­nen ei ole satun­nais­ta. Otos­har­has­ta ker­too jotain se, että autot­to­miin koti­ta­louk­siin kuu­lui vas­taa­jis­ta 26 %, vaik­ka hei­tä tilas­to­kes­kuk­sen rekis­te­ri­tie­to­jen mukaan pitäi­si olla 32 %. Auto­no­mis­ta­jat ovat siis vuo­den 2018 näyt­tees­sä yliedustettuja.
Vie­ras­kie­li­nen väes­tö vas­ta­si todel­la lais­kas­ti ja on sik­si voi­mak­kaas­ti aliedustettuna.

Jos halu­aa seu­ra­ta jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö­mää­riä, aika pal­jon luo­tet­ta­vam­paa dataa saa HSL:n lipun­myyn­nis­tä. HSL:n lip­pu­tu­lot ovat met­ron ja Kehä­ra­dan käyt­töön oton jäl­keen kas­va­neet tun­tu­vas­ti ja lii­ken­ne­mä­rät Län­si­väy­läl­lä vähen­ty­neet. HSL:n lip­pu-uudis­tus toteu­tet­tiin kevääl­lä 2019, joten se ei voi­nut tähän tut­ki­muk­seen vaikuttaa.

Rai­dein­ves­toin­nit lisää­vät jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­ta­pao­suut­ta lähin­nä sitä kaut­ta, että raken­ta­mi­nen kes­kit­tyy ase­mien ympä­ril­le. Se ei tapah­du ihan heti.

Yli­pään­sä Hel­sin­gin Sano­mia ei kan­na­ta pitää läh­tee­nä, jos uuti­seen lii­ty numeroita.

36 thoughts on “Onko joukkoliikenteen suosio Helsingissä vähentynyt?”

  1. Muu­tok­set:
    Väes­tö 7,3%
    Autot 3,6 %
    Jouk­ko­lii­ken­ne 7,2 %
    Fil­la­rit 84 %
    Käve­ly 35 %.

    Hui­kea tulos, liik­ku­mi­nen siir­tyy yksi­tyi­sau­toi­lus­ta kes­tä­viin liik­ku­mis­muo­toi­hin oikein rytinällä.

    Tämä sii­tä huo­mi­mat­ta, että samaan aikaan autoi­luun on panos­tet­tu sato­ja mil­joo­nia kun käve­lyyn ja pyö­räi­lyyn sii­tä kym­me­nes­osa, ja sama meno jat­kuu, niin raken­ta­mi­ses­sa kuin yllä­pi­dos­sa. Esi­mer­kik­si Pasi­las­sa on teh­ty kaik­ki mah­dol­li­nen autoi­lun eteen raken­ta­mal­la 130 mil­joo­nan tun­ne­li ja 3000 auto­paik­kaa samal­la kun käve­li­jät, pyö­räi­li­jät ja jouk­ko­lii­ken­ne kier­tä­vät kaik­ki mah­dol­li­set mäet, pai­no­nap­pi­lii­ken­ne­va­lot ja mut­kat. Tai kun auto­kais­tat suo­la­taan sulik­si läpi vuo­den samal­la kun käve­li­jät ja pyö­räi­le­vät kaa­tui­le­vat muh­ku­rai­sil­la tappajasepelijäätiköillä.

    Mikä oli­si­kaan ollut tulos ilman auto­paik­ka­nor­mia ja sen muka­naan tuo­mia tuhan­sia kei­no­te­koi­sia autopaikkoja.

    On toden­nä­köis­tä, että rai­dein­ves­toin­nit, lip­pu­vyö­hy­ke­uu­dis­tus sekä hitaas­ti tilaa val­taa­va ilmas­to­tie­toi­suus tule­vat entis­tä nopeam­min vähen­tä­mään yksi­tyi­sau­toi­lua tiheäs­ti asu­tul­la kau­pun­kia­lu­eel­la. Jos­sain vai­hees­sa tämän kehi­tyk­sen luu­li­si näky­vän myös yksi­tyi­sau­toi­lun tuke­mi­ses­sa. Ja sii­nä vai­hees­sa yksi­tyi­sau­toi­lu nykyi­ses­sä muo­dos­saan tiheän asu­tuk­sen kes­kel­lä on toi­von mukaan pian his­to­ri­aa ja kau­pun­ki on taas sadan vuo­den har­ha­ret­ken jäl­keen ihmi­siä, ei auto­ja var­ten. Samaa miel­tä ovat aina olleet auto­mai­nok­set­kin, jois­sa auto ei mil­loin­kaan ole kau­pun­gis­sa, vaan tyh­jäl­lä tiel­lä jos­sain maaseudulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vie­ras­kie­li­nen väes­tö on aina kyse­lyis­sä alie­dus­tet­tui­na. Auton hal­lin­ta­tie­to­ja on puo­les­taan mil­tei mah­do­ton saa­da kyse­lyis­sä samoik­si kuin rekis­te­ri­tie­dois­sa — jo sik­si, että auto­jen hal­lin­ta ei vas­taa nii­den omis­tus­tie­to­ja. Ellen vää­rin muis­ta, vähän yli 80 pro­sent­tia Suo­men lii­ken­ne­käy­tös­sä ole­vis­ta hen­ki­lö­au­tois­ta on rekis­te­ri­tie­to­jen mukaan kir­jat­tu yksi­tyis­hen­ki­löi­den omis­tuk­seen. Esi­mer­kik­si tak­si­au­to voi olla kir­jat­tu yri­tyk­sen omis­tuk­seen, lea­sing-autot ja vuo­kra-autot samoin, ja jois­sain tapauk­sis­sa auto voi olla esi­mer­kik­si rekis­te­reis­sä täy­si-ikäi­sen lap­sen van­hem­pien omis­tuk­ses­sa, vaik­ka oli­si­kin käy­tös­sä jäl­ki­pol­vel­la. Lisäk­si tilas­to­ja sot­kee se, että Suo­mes­sa on iso jouk­ko sel­lai­sia auto­ja, jot­ka eivät ole lii­ken­ne­käy­tös­sä kuin osan vuo­des­ta — vaik­ka fyy­si­ses­ti oli­si­vat­kin koko vuo­den koti­ta­lou­del­la jos­sa­kin pysä­köi­ty­nä. Ajo­neu­vo­ve­ros­sa ja vakuu­tus­mak­suis­sa sääs­tä­mi­sen joh­dos­ta osa ajo­neu­vois­ta ote­taan osak­si vuo­dek­si pois rekis­te­ris­tä sil­loin kun ajo­neu­voa ei käy­te­tä. Eli esim. ulko­mail­le lomal­le läh­det­täes­sä auto ote­taan pois rekis­te­reis­tä, ja pala­tes­sa se palau­te­taan lii­ken­ne­käyt­töön takai­sin — ja osa autois­ta pide­tään lii­ken­ne­käy­tös­sä vain kesäaikaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Yli­pää­tään Hesa­ria ei kan­na­ta pitää läh­tee­nä, ellei halua tois­taa saman­lais­ta pro­pa­gan­daa kuin ko. leh­de­ke, jota jos­kus saat­toi sano­ma­leh­dek­si kutsua.

    Tuo­hon kyse­lyyn pitäi­si pereh­tyä aika syväl­li­ses­ti että osai­si sanoa jotain järkevää.

    Ilman mitään tut­ki­muk­sia, puh­taas­ti tun­tu­mal­la, väit­täi­sin, että kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­la ratik­ka­mat­kat ovat vähen­ty­neet kol­mes­ta syystä:

    1) Lin­jas­to­uu­dis­tus piden­si vuo­ro­vä­le­jä ja lisä­si vaih­to­jen mää­rää. Kak­si lin­jaa yhtei­sel­lä osuu­del­la ei joh­ta­nut luvat­tuun vuo­ro­vä­lin puo­lit­tu­mi­seen, vaan vau­nut kul­ke­vat lähin­nä peräk­käin ja sit­ten on pit­kä tau­ko. Nousi­ja­mää­ris­sä tämä ei näy, kos­ka yhä useam­pi mat­ka on vaih­dol­li­nen = 2 nousua.

    2) Hämeen­tien remont­ti on hidas­ta­nut mat­ko­ja ja teh­nyt osan niis­tä mahdottomiksi.

    3) Kyse­lyn ajan­koh­das­ta välit­tä­mät­tä totean vie­lä, että lip­pu-uudis­tuk­sen jäl­keen ratik­ka­mat­kat lie­ne­vät vähen­ty­neet enti­ses­tään, sil­lä rati­kal­la teh­dään pal­jon satun­nai­sia asioin­ti­mat­ko­ja, ja Höse­li kat­soi jär­ke­väk­si nos­taa arvo­li­pun hin­taa 65 %, joten hin­ta on nyt aivan posketon.

    Muu­al­la Höse­lin alu­eel­la on siir­ryt­ty pik­ku hil­jaa lähes fetis­sin­omai­ses­ti vaih­dol­li­siin mat­koi­hin siten, että yhä useam­pi mat­ka sisäl­tää kak­si vaih­toa. Ei lie­ne vai­ke­aa pää­tel­lä, että sel­lai­nen “pal­ve­lu” ei hou­kut­te­le kovin pal­jon. Ehkä osa nois­ta ylie­dus­te­tuis­ta autoi­li­jois­ta käyt­ti vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten joukkoliikennettä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Daniel Feder­ley:
      2) Hämeen­tien remont­ti on hidas­ta­nut mat­ko­ja ja teh­nyt osan niis­tä mahdottomiksi.
      3) Kyse­lyn ajan­koh­das­ta välit­tä­mät­tä totean vie­lä, että lip­pu-uudis­tuk­sen jäl­keen ratik­ka­mat­kat lie­ne­vät vähen­ty­neet enti­ses­tään, sil­lä rati­kal­la teh­dään pal­jon satun­nai­sia asioin­ti­mat­ko­ja, ja Höse­li kat­soi jär­ke­väk­si nos­taa arvo­li­pun hin­taa 65 %, joten hin­ta on nyt aivan posketon.

      Muu­al­la Höse­lin alu­eel­la on siir­ryt­ty pik­ku hil­jaa lähes fetis­sin­omai­ses­ti vaih­dol­li­siin mat­koi­hin siten, että yhä useam­pi mat­ka sisäl­tää kak­si vaihtoa. 

      Bus­si­lii­ken­ne Hämeen­tiel­lä sujuu jou­he­vas­ti myös remon­tin kes­kel­lä, kun yksi­tyi­sau­tot eivät ole enti­seen tapaan tuk­ki­mas­sa liikennettä.

      Kuten blo­gin pitä­jä on toden­nut, ratik­ka­li­pun pois­to menee lau­tay­rit­tä­jien ja kau­pun­ki­pyö­rien sekä ylei­sem­min käve­lyn ja pyö­räi­lyn hyväk­si. Mikä kan­san­ter­vey­den kan­nal­ta on hyvä­kin rat­kai­su (lau­taon­net­to­muu­det eivät ole). Täs­sä mie­les­sä kep­pi toi­mii, vaik­ka onhan se outoa, että ratik­ka-alu­eel­la asu­vat satun­nai­set jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jät lai­te­taan sub­ven­toi­maan monin­ker­tai­ses­ti (kal­lis ker­ta­lip­pu, kausi­li­pun sub­ven­tio vero­va­rois­ta, autoi­luin­fran hol­ti­ton tuke­mi­nen) reu­na-alueil­la ole­vien lip­pu­ja, että ilman pilaa­vat autoi­li­joi­ta saa­tai­siin hou­ku­tel­tua jouk­ko­lii­ken­teen käyttäjiksi.

      Jouk­ko­lii­ken­ne edel­lyt­tää jouk­ko­ja. Run­ko­lin­ja­ve­toi­nen lii­ken­nöin­ti myös bus­sien osal­ta on isoil­le jou­koil­le sel­keäm­pi kuin puo­let kau­pun­gin lähiöis­tä ker­ran tun­nis­sa kier­te­le­vä mate­lu­lin­ja. Lisäk­si bus­sien reaa­liai­kai­nen seu­ran­ta on suju­voit­taa vaihtoja.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Jouk­ko­lii­ken­teen ris­ti­sub­ven­tio ei ole “outoa”, ei sin­ne päin­kään, vaan näkö­kul­mas­ta riip­puen epä­oi­keu­den­mu­kais­ta tai järkevää. 

        Epä­oi­keu­den­mu­kais­ta tie­ten­kin kan­ta­kau­pun­gin asuk­kai­den näkö­kul­mas­ta, sil­lä he mak­sa­vat omien arvo­mat­ko­jen­sa lisäk­si koh­ta­lai­sen sii­vun mui­den mat­kois­ta. Eivät­kä saa lii­ken­teel­li­ses­ti hää­viä vas­ti­net­ta, lähin­nä vaan lisää auto­ja kotikaduilleen.

        Jär­ke­vää HSLn näkö­kul­mas­ta, sil­lä kal­liit a‑vyöhykkeen mat­kat pitä­vät kus­tan­nuk­set kuris­sa. Näin on, kos­ka usean lähiö­lin­jan ns. mitoit­ta­va kapa­si­teet­ti on jon­kun mat­kaa a‑vyöhykkeen ulko­ra­jal­ta sisään päin: Kulos­aa­ren sil­ta, Pasi­lan poh­jois­puo­li, Mei­lah­ti jne. Mitä vähem­män mat­kus­ta­jia nousee kyy­tiin a‑vyöhykkeen rajan jäl­keen, sitä tasai­sem­pi on lii­ken­ne­vä­li­neen kuor­ma, parem­min tilaa, sitä vähem­män pai­net­ta ajaa lisävuoroja.

        Kan­ta­kau­pun­ki­lai­sit­tain arvioi­tu­na Hsl on mones­sa­kin mie­les­sä kasa pas­kaa, mut­ta täs­sä on mah­dol­li­suus olla myös suo­pea: se yrit­tää vain sel­vi­tä huo­non kau­pun­ki­suun­nit­te­lun ja sii­tä seu­raa­vien lin­jo­jen pis­te­mäis­ten kuor­ma­huip­pu­jen kanssa. 

        Tämä on täm­möis­tä tääl­lä agraa­ri­suo­mes­sa, että ennen kuin meil­lä on kau­pun­gis­sa kas­va­nei­ta ihmi­siä päät­tä­mäs­sä asiois­tam­me, niin hsl kyy­kyt­tää lii­ken­ne­asiois­sa ja hsy jär­jes­tää aamu­yök­si jäte­ral­lia, kos­ka tär­kein on espoo­lai­nen autoilija.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. j‑lu:
        Epä­oi­keu­den­mu­kais­ta tie­ten­kin kan­ta­kau­pun­gin asuk­kai­den näkö­kul­mas­ta, sil­lä he mak­sa­vat omien arvo­mat­ko­jen­sa lisäk­si koh­ta­lai­sen sii­vun mui­den mat­kois­ta. Eivät­kä saa lii­ken­teel­li­ses­ti hää­viä vas­ti­net­ta, lähin­nä vaan lisää auto­ja kotikaduilleen. 

        Mil­lä taval­la lip­pu-uudis­tus tuo kan­ta­kau­pun­gin asuk­kail­le “lisää auto­ja kotikaduilleen” ?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. j‑lu:
        Jouk­ko­lii­ken­teen ris­ti­sub­ven­tio ei ole ”outoa”, ei sin­ne päin­kään, vaan näkö­kul­mas­ta riip­puen epä­oi­keu­den­mu­kais­ta tai järkevää. 

        Epä­oi­keu­den­mu­kais­ta tie­ten­kin kan­ta­kau­pun­gin asuk­kai­den näkö­kul­mas­ta, sil­lä he mak­sa­vat omien arvo­mat­ko­jen­sa lisäk­si koh­ta­lai­sen sii­vun mui­den mat­kois­ta. Eivät­kä saa lii­ken­teel­li­ses­ti hää­viä vas­ti­net­ta, lähin­nä vaan lisää auto­ja kotikaduilleen. 

        Kan­ta-kau­pun­gin asuk­kaat tus­kin sub­ven­toi­vat lähiöi­den asuk­kai­den mat­ko­ja niin pal­jon kuin luu­le­vat mm. seu­raa­vien syi­den vuoksi:

        1) puo­let HSL:n kus­tan­nuk­sis­ta mak­se­taan verovaroista. 

        2) mat­kan hin­ta jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä nimit­täin har­voin mää­räy­tyy sen pituu­den mukaan. 12–15 km/h kes­ki­no­peu­del­la kul­ke­va ratik­ka kul­kee 6–7,5 km lin­jan pääs­tä pää­hän samas­sa ajas­sa kuin 30 km/h kes­ki­no­peu­del­la kul­ke­va bus­si 15 km lin­jan. Infra- ja palk­ka­ku­lut juok­se­vat saman ajan mut­ta mat­ka­suo­ri­te bus­sis­sa on yli kaksinkertainen.

        3) jouk­ko­lii­ken­teen infra­kus­tan­nuk­set kes­kus­tas­sa ovat suuremmat 

        4) pal­ve­lu­ta­so on kan­ta­kau­pun­gis­sa parempi

        Bonus) Jos jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­toin­nin idea on vähen­tää yksi­ty­sau­toi­lua, hal­pa hin­ta toi­mii toden­nä­köi­ses­ti parem­min lähiöis­sä, jois­sa mat­kat ovat pit­kät eikä käve­ly tai pyö­räi­ly ole vält­tä­mät­tä rea­lis­ti­sia vaih­toeh­to­ja arjen liikkumiseen.

        Yli­pään­sä kan­ta­kau­pun­gin etuoi­keu­tet­tu­jen asuk­kai­den uhriu­tu­mi­nen asias­sa on lie­väs­ti sanoen huvit­ta­vaa. Jos on varaa mak­saa se 5000–8000 euroa neliöl­tä asun­nos­ta, ei pitäi­si olla vai­keuk­sia mak­saa satun­nai­sis­ta kertalipuista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Tämä kysy­mys kah­den pysäk­ki­vä­lin ratik­ka­mat­kan hin­nas­ta ei ole tulon­ja­ko­ky­sy­mys, sil­lä jos oli­si, rik­kai­den kan­ta­kauo­pun­gis­sa asu­vien ei pitäi­si valit­taa. Se on tehok­kuus­ky­sy­mys, tuot­ty­aa siis hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta, kos­ka se kan­nus­taa vää­rän­lai­seen käyt­täy­ty­mi­seen. Miet­ti­kää­pä, mitä vai­kut­tai­si, jos his­sin tai liu­ku­por­taan käy­töl­le oli­si 2,80 euron mak­su. Onnek­si kui­ten­kin enem­mis­töl­lä on näyt­tö­lip­pu, joten tej­hok­kuus­tap­piot eivät tule kovin suuriksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tämä kysy­mys kah­den pysäk­ki­vä­lin ratik­ka­mat­kan hin­nas­ta ei ole tulon­ja­ko­ky­sy­mys, sil­lä jos oli­si, rik­kai­den kan­ta­kauo­pun­gis­sa asu­vien ei pitäi­si valit­taa. Se on tehok­kuus­ky­sy­mys, tuot­ty­aa siis hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta, kos­ka se kan­nus­taa vää­rän­lai­seen käyt­täy­ty­mi­seen. Miet­ti­kää­pä, mitä vai­kut­tai­si, jos his­sin tai liu­ku­por­taan käy­töl­le oli­si 2,80 euron mak­su. Onnek­si kui­ten­kin enem­mis­töl­lä on näyt­tö­lip­pu, joten tej­hok­kuus­tap­piot eivät tule kovin suuriksi. 

        Mä sanoi­sin että aika har­vas­sa ovat ne jot­ka valittavat. 

        Jot­ta kan­ta­kau­pun­gin lii­ke-elä­mä yli­pään­sä pysyi­si elin­voi­mai­se­na tar­vi­taan väkeä lähiöis­tä sin­ne töi­hin ja ostok­sil­le ja ravin­to­loi­hin ym kos­ka kan­ta­kau­pun­gin omat asuk­kaat eivät rii­tä sii­hen. Ja se onnis­tuu par­hai­ten pitä­mäl­lä jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kat juu­ri täl­le koh­de­ryh­mäl­le koh­tuu­hin­tai­se­na. Se pitää myös tur­han autoi­lun kan­ta­kau­pun­gis­sa kurissa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tämä kysy­mys kah­den pysäk­ki­vä­lin ratik­ka­mat­kan hin­nas­ta ei ole tulon­ja­ko­ky­sy­mys, sil­lä jos oli­si, rik­kai­den kan­ta­kauo­pun­gis­sa asu­vien ei pitäi­si valit­taa. Se on tehok­kuus­ky­sy­mys, tuot­ty­aa siis hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta, kos­ka se kan­nus­taa vää­rän­lai­seen käyt­täy­ty­mi­seen. Miet­ti­kää­pä, mitä vai­kut­tai­si, jos his­sin tai liu­ku­por­taan käy­töl­le oli­si 2,80 euron mak­su. Onnek­si kui­ten­kin enem­mis­töl­lä on näyt­tö­lip­pu, joten tej­hok­kuus­tap­piot eivät tule kovin suuriksi.

        Nime­no­maan näin. 

        Moni joil­la on auto muis­ta syis­tä, käyt­tää sitä nyt myös tuon kah­den pysä­kin­vä­lin mat­kus­ta­mi­seen ja aiheut­taa täl­löin pal­jon ulkois­hait­to­ja kan­ta­kau­pun­gin muil­le ihmi­sil­le. Mie­les­tä­ni ratik­ka pitäi­si olla aina kil­pai­lu­ky­kyi­nen vaih­toeh­to myös koko per­heen liik­ku­mi­seen, nyt­hän 4 hen­ki­löä pää­see tak­sil­la­kin aika pit­käl­le HSL:n lip­pu­jen hinnalla.

        Itse oli­sin autoi­li­ja­na­kin val­mis mak­sa­maan ilmai­sen jouk­ko­lii­ken­teen verois­sa­ni. Uskon että sai­sin mak­sun takai­sin ulkois­hait­to­jen (ruuh­kat, melu, pien­hiuk­ka­set, tuon­tiöl­jy­ku­lut, esteet) vähe­ne­mi­sen kaut­ta ja vapaa liik­ku­mi­nen elä­vöit­täi­si kaupunkia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Koti-isä: Run­ko­lin­ja­ve­toi­nen lii­ken­nöin­ti myös bus­sien osal­ta on isoil­le jou­koil­le sel­keäm­pi kuin puo­let kau­pun­gin lähiöis­tä ker­ran tun­nis­sa kier­te­le­vä matelulinja.

        Run­ko­lin­ja­ve­toi­nen lii­ken­ne ei vai­ku­ta nopeu­teen tai vuo­ro­vä­lei­hin. Vuo­ro­vä­li mää­rä­tään niin, että vau­nu­jen kapa­si­teet­ti on riit­tä­vä, ja bus­sit eivät voi kul­kea omaa tie­tään pysäh­tyen kilo­met­rin välein, kuten ras­kas rai­de­lii­ken­ne, vaan käy­tän­nös­sä vali­taan yksi bus­si­lin­ja, joka alkaa kul­kea tiheäs­ti, ja muut bus­si­lin­jat syöt­tää tuo­ta bus­si­lin­jaa. Esi­mer­kik­si Vih­din­tie­tä menee tänään noin 9 — 21 bus­si 10 minuu­tin välein ja niin tulee myös tule­va run­ko­lin­ja 300 mene­mään. 300 vie vaan sit­ten ainoas­taan Päh­ki­nä­rin­tee­seen ja Myyr­mä­keen, kun nykyi­sin lin­jas­to haa­rau­tuu niin että joka pai­kas­ta on vaih­do­ton yhteys Mannerheimintielle.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Run­ko­lin­ja­ve­toi­nen lii­ken­ne ei vai­ku­ta nopeu­teen tai vuo­ro­vä­lei­hin. Vuo­ro­vä­li mää­rä­tään niin, että vau­nu­jen kapa­si­teet­ti on riit­tä­vä, ja bus­sit eivät voi kul­kea omaa tie­tään pysäh­tyen kilo­met­rin välein, kuten ras­kas rai­de­lii­ken­ne, vaan käy­tän­nös­sä vali­taan yksi bus­si­lin­ja, joka alkaa kul­kea tiheäs­ti, ja muut bus­si­lin­jat syöt­tää tuo­ta bus­si­lin­jaa. Esi­mer­kik­si Vih­din­tie­tä menee tänään noin 9 – 21 bus­si 10 minuu­tin välein ja niin tulee myös tule­va run­ko­lin­ja 300 mene­mään. 300 vie vaan sit­ten ainoas­taan Päh­ki­nä­rin­tee­seen ja Myyr­mä­keen, kun nykyi­sin lin­jas­to haa­rau­tuu niin että joka pai­kas­ta on vaih­do­ton yhteys Mannerheimintielle.

        Siis mitä ihmet­tä, run­ko­lin­ja­ve­toi­nen lii­ken­ne ei vai­ku­ta nopeu­teen? Tuo­han pitää mil­lään taval­la paik­kan­sa vain sen run­ko­lin­jan rei­til­lä mut­ta suu­rel­la osal­la muu­ta aluet­ta yhtey­det vain hidas­tu­vat vaih­to­jen ja sur­kean hitai­den kier­te­le­vien mai­se­ma­bus­si­lii­tyn­tä­lin­jo­jen vuok­si. Kyl­lä se vain nopeu­teen ja muku­vuu­teen­kin kovin kovas­ti vai­kut­taa se rän­tä­sa­tees­sa tur­han­päi­väi­nen lii­tyn­tä­bus­si­no­dot­te­lu vaik­ka­pa kotia koh­ti tul­les­sa siel­tä run­ko­lin­jal­ta? Ja kun bus­si­run­ko­lin­ja on läh­tö­koh­tai­ses­ti vie­lä ääret­tö­män epä­luo­tet­ta­va aika­tau­lul­li­ses­ti se tar­koit­taa sitä, että sitä lii­tyn­tä­lin­jaa sit­ten saat hel­pos­ti odo­tel­la 20–30 minuut­tia jos­sain pimes­sä vii­mas­sa ja rän­tä­sa­tel­la pysä­kil­lä. Joku pään auko­mi­nen “run­ko­lin­ja­ve­toi­sen lii­ken­nöin­nin sel­key­des­tä” lähin­nä vain rai­vos­tut­taa. Ei kiitos. 

        Itse ostin talou­teen toi­sen auton sii­nä vai­hees­sa, kun suo­ra yhteys alu­eel­ta pois­tui kehä­ra­dan lin­jas­to­ro­mu­tuk­sen yhtey­des­sä. En yksin­ker­tai­ses­ti suos­tu sitä mie­li­puo­lis­ta lisä­ai­kaa muu­ten­kin tiu­kas­ta päi­väs­tä­ni käyt­tä­mään sur­kean hitaa­seen vaih­dol­li­seen yhteyteen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Fak­toit­ta­ja: Siis mitä ihmet­tä, run­ko­lin­ja­ve­toi­nen lii­ken­ne ei vai­ku­ta nopeu­teen? Tuo­han pitää mil­lään taval­la paik­kan­sa vain sen run­ko­lin­jan rei­til­lä mut­ta suu­rel­la osal­la muu­ta aluet­ta yhtey­det vain hidas­tu­vat vaih­to­jen ja sur­kean hitai­den kier­te­le­vien mai­se­ma­bus­si­lii­tyn­tä­lin­jo­jen vuok­si. Kyl­lä se vain nopeu­teen ja muku­vuu­teen­kin kovin kovas­ti vai­kut­taa se rän­tä­sa­tees­sa tur­han­päi­väi­nen lii­tyn­tä­bus­si­no­dot­te­lu vaik­ka­pa kotia koh­ti tul­les­sa siel­tä run­ko­lin­jal­ta? Ja kun bus­si­run­ko­lin­ja on läh­tö­koh­tai­ses­ti vie­lä ääret­tö­män epä­luo­tet­ta­va aika­tau­lul­li­ses­ti se tar­koit­taa sitä, että sitä lii­tyn­tä­lin­jaa sit­ten saat hel­pos­ti odo­tel­la 20–30 minuut­tia jos­sain pimes­sä vii­mas­sa ja rän­tä­sa­tel­la pysä­kil­lä. Joku pään auko­mi­nen ”run­ko­lin­ja­ve­toi­sen lii­ken­nöin­nin sel­key­des­tä” lähin­nä vain rai­vos­tut­taa. Ei kiitos. 

        Itse ostin talou­teen toi­sen auton sii­nä vai­hees­sa, kun suo­ra yhteys alu­eel­ta pois­tui kehä­ra­dan lin­jas­to­ro­mu­tuk­sen yhtey­des­sä. En yksin­ker­tai­ses­ti suos­tu sitä mie­li­puo­lis­ta lisä­ai­kaa muu­ten­kin tiu­kas­ta päi­väs­tä­ni käyt­tä­mään sur­kean hitaa­seen vaih­dol­li­seen yhteyteen.

        Joo, tuo oli vas­taus vies­tiin, jon­ka mukaan run­ko­lin­jat paran­tai­si lii­ken­net­tä. Oikeas­ti ne hidas­taa sitä niin, että välil­lä jou­tuu odot­ta­maan 2, välil­lä 22 minuut­tia lii­tyn­tä­bus­sia. Ja se run­ko­lin­ja ei men­nyt vaih­to­pai­kal­le sen nopeam­min kuin taval­li­nen­kaan bus­si. Itsel­lä­ni­kään ei tuli­si mie­leen­kään käyt­tää jouk­ko­lii­ken­ne jos aja­tuk­se­na oli­si vaih­taa run­ko­lin­jas­ta lii­tyn­tä­bus­siin, ja toi­vot­ta­vas­ti mah­dol­li­sim­man moni, jol­la on täl­lai­nen tilan­ne, lopet­taa jouk­ko­lii­ken­teen käytön.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kym­me­nen­vuo­den kulut­tua lii­tyn­tä­lii­ken­ne teh­dään itsea­ja­vil­la pie­nil­lä bus­seil­la, joi­den vuo­ro­vä­li on yhtä tiheä kuin metron.

        Tätä minä­kin toi­von. Sit­ten oltai­siin sii­nä tilan­tees­sa, että ei enää tar­vit­si­si kau­pun­gis­sa juu­ri omaa autoa käyttää. 

        Itsea­ja­vat autot­han eivät tar­vit­se mitään vakio­reit­tiä tai vuo­ro­vä­liä vaan ne saa auto­ma­tii­kal­la hel­pos­ti toi­mi­maan niin, että asia­kas hae­taan kun tar­ve on ja mat­kal­la hae­taan mui­ta­kin suo­raan rei­tin var­rel­la ole­via samaan koh­tee­seen mene­viä asiak­kai­ta. Yhtey­det ovat suo­ria ja nopeita.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      11. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Run­ko­lin­ja­ve­toi­nen lii­ken­ne ei vai­ku­ta nopeu­teen tai vuoroväleihin.

        Kyl­lä se sil­loin vai­kut­taa, kun jouk­ko­lii­ken­tee­seen käy­tet­tä­vä raha­mää­rä on rajoi­tet­tu. Toi­sin sanoen run­ko­lin­jas­ton avul­la voi­daan vähen­tää pääl­lek­käis­tä tar­jon­taa eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa ja suun­na­ta näi­tä resurs­se­ja esi­kau­pun­kia­lu­een bus­si­lii­ken­teen kehit­tä­mi­seen. Esi­mer­kik­si kehä­mäis­ten lin­jo­jen vuo­ro­vä­lien tihen­tä­mi­seen (30/20 min –> 10 min) tai koko­naan uusien nopei­den lin­jo­jen (l. Kehä­tei­tä kul­ke­vien) tai ns. dia­go­naa­li­lin­jo­jen luo­mi­seen (esim. Myyrmäki-Viikki).

        Lii­ken­ne­va­loe­tuu­det on muu­ten lisäk­si pal­jon hel­pom­pi toteut­taa 1–2 jouk­ko­lii­ken­ne­lin­jal­le, kuin 4–6 kes­ke­nään miten sat­tuu kul­ke­val­le lin­jal­le. Tehok­kai­den lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sien avul­la voi­daan paran­taa tuon Vih­din­tien run­ko­lin­jan pysy­mis­tä aika­tau­lus­sa ja siten osal­taan var­mis­taa vaih­to­jen toimivuus.

        On tosin todet­ta­va, että tämä run­ko­lin­jas­to­mal­li (huom. sisäl­täen sekä säteit­täi­set että kehä­mäi­set run­ko­lin­jat) ei toi­mi kovin hyvin, jos näi­den run­ko­lin­jo­jen ver­kos­to on kovin har­va. Tavoit­tee­na pitäi­si olla, että käve­lye­täi­syy­del­le näi­den em. run­ko­lin­jo­jen pysä­keis­tä sijoit­tui­si rei­lus­ti suu­rin osa aina­kin Kehä III:n sisä­puo­li­ses­ta asu­tuk­ses­ta, työ­pai­kois­ta ja palveluista.

        Tosin HSL näkyy jät­tä­neen lin­jan 37 lii­ken­nöi­mään Vih­din­tie­tä pit­kin Mal­min­kar­ta­noon, joka hie­man syö nii­tä sääs­tö­jä (l. rahaa käy­tet­tä­väk­si muun lin­jas­ton pal­ve­lu­ta­son paran­ta­mi­seen), mitä tuos­ta Vih­din­tien suun­nan lin­jas­ton ratio­na­li­soin­nis­ta oli­si saatavissa.

        Vai­keut­taa muu­ten koko­nais­ku­van hah­mot­ta­mis­ta, kun ei näe koko tuon alu­een jouk­ko­lii­ken­ne­lin­jas­toa ker­ral­la, sisäl­täen myös muut HSL:n suun­nit­te­le­mat muu­tok­set, kuten Hel­sin­gin poi­kit­tais­lin­jas­ton kehittämissuunnitelman…

        Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Vuo­ro­vä­li mää­rä­tään niin, että vau­nu­jen kapa­si­teet­ti on riittävä,

        Tämä on se perin­tei­nen tapa suun­nit­tel­la, ja toi­mii­kin hyvin sil­loin kun mat­kus­ta­ja­mää­rät eivät perus­te­le 15/20 minuut­tia tiheäm­piä vuo­ro­vä­le­jä. Kui­ten­kin kun jos­sain jouk­ko­lii­ken­ne­käy­tä­väs­sä mat­kus­ta­ja­mää­rät alka­vat vaa­tia tiheäm­piä kuin 7,5/10 min vuo­ro­vä­le­jä, niin alkaa olla jär­ke­väm­pää suu­ren­taa kalus­to­ko­koa tar­peen mukaan. Tämä on muu­ten (yksi) syy, mik­si Rai­de-Joke­ria ollaan nyt rakentamassa.

        Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: ja bus­sit eivät voi kul­kea omaa tie­tään pysäh­tyen kilo­met­rin välein, kuten ras­kas rai­de­lii­ken­ne, vaan käy­tän­nös­sä vali­taan yksi bus­si­lin­ja, joka alkaa kul­kea tiheäs­ti, ja muut bus­si­lin­jat syöt­tää tuo­ta bus­si­lin­jaa. Esi­mer­kik­si Vih­din­tie­tä menee tänään noin 9 – 21 bus­si 10 minuu­tin välein ja niin tulee myös tule­va run­ko­lin­ja 300 mene­mään. 300 vie vaan sit­ten ainoas­taan Päh­ki­nä­rin­tee­seen ja Myyr­mä­keen, kun nykyi­sin lin­jas­to haa­rau­tuu niin että joka pai­kas­ta on vaih­do­ton yhteys Mannerheimintielle

        Tämä­hän on ainoas­taan valin­ta­ky­sy­mys, mikä pysäk­ki­vä­li kul­le­kin bus­si­lin­jal­le halu­taan. Lin­jan 550 kans­sa mene­tel­tiin aikoi­naan juu­ri näin, eli pysäk­ki­vä­liä har­ven­net­tiin mui­hin lin­joi­hin verrattuna.

        Yksi oleel­li­nen jut­tu muu­ten täs­sä oli­si se, että run­ko­lin­jo­jen var­jol­la ei pidä teh­dä sel­lais­ta lin­jas­to­ra­ken­net­ta, min­kä­lai­nen esim. Hel­sin­gin Laa­ja­sa­los­sa on, eli teh­dään yksi pis­te, johon kaik­ki muut lin­jat sit­ten pät­ki­tään. “Puh­tai­ta” lii­tyn­tä­lin­jo­ja pitäi­si olla mah­dol­li­sim­man vähän ja hoi­taa suu­rin osa jouk­ko­lii­ken­teen tar­jonn­nas­ta säteit­täis­ten ja kehä­mäis­ten run­ko­lin­jo­jen avul­la (kuten ensim­mäi­ses­sä kom­men­tis­sa­ni jo tote­sin­kin). Lin­jas­ton pitäi­si siis muo­dos­taa aito verk­ko, eikä Laa­ja­sa­lon tapais­ta puuta.

        Täs­sä on muu­ten kiin­nos­tu­neil­le erin­omai­nen teos liit­tyen juu­ri­kin jouk­ko­lii­ken­teen lin­jas­to­ra­ken­teen suun­nit­te­luun: http://www.civitas.no/assets/hitrans2publictransportplanningthe-networks.pdf

        Tuo HiT­rans-pro­jek­ti on EU:n komis­sion rahoit­ta­ma ja koh­den­net­tu eri­tyi­ses­ti kes­ki­suu­riin (100 000 – 500 000 asu­kas­ta) kau­pun­kei­hin. Tavoit­tee­na on ollut kehit­tää “tavan­omais­ta” bus­si­lii­ken­net­tä parem­paa pal­ve­lu­ja tar­joa­via rat­kai­su­ja sekä lii­ken­nöin­nin, infra­struk­tuu­rin että lin­jas­ton ja maan­käy­tön sijoit­te­lun osalta.

        Lop­puun voi­sin ker­toa anek­doo­tin muu­ta­man vii­kon takaa: Olin arke­na kes­kel­lä päi­vää menos­sa jouk­ko­lii­ken­teel­lä Hel­sin­gis­tä Kum­pu­lan kam­puk­sel­ta Espoo­seen Laak­so­lah­teen. Reit­tio­pas ehdot­ti seu­raa­vaa: Lin­jal­la 506 Töö­lön tul­lil­le ja sii­tä lin­jal­la 321 peril­le. Myö­häs­tyin kui­ten­kin tuos­ta 506:sta ja nousin seu­raa­vak­si tul­lee­seen lin­jan 56 bus­siin. Olin lopul­ta nopeam­min peril­lä yhdis­tel­mäl­lä 56 –> 51 –> 322 –> 565, kuin tuol­la alku­pe­räi­sel­lä yhdis­tel­mäl­lä 506 –> 321!

        Tari­nan ope­tus: Tuol­lai­nen puo­len tun­nin välein kul­ke­va lin­ja on aika huo­noa pal­ve­lua, jos sii­hen jou­tuu vaih­ta­maan ja jos se on ainoa yhteys, jol­la pää­see edes sin­ne päin. Parem­paa pal­ve­lua saa­daan, kun lin­jas­ton raken­ne ja vuo­ro­vä­lit ovat sel­lai­sia, että kes­ki­mää­rin et jou­du odot­ta­maan yli viit­tä minuut­tia mis­sään, ja aina on vähin­tään kak­si mah­dol­lis­ta tapaa pääs­tä peril­le. Täs­sä tapauk­ses­sa nuo em. lin­jat 56 –> 51 –> 322 –> 565 eivät kul­je kovin­kaan tiheäs­ti, mut­ta täl­lä ker­taa sat­tu­ma sai aikaan sen, että kol­mes­ta vaih­dos­ta huo­li­mat­ta tuon yhtey­den pal­ve­lu­ta­so vas­ta­si sitä, että em. lin­jat oli­si­vat kul­ke­neen 5–10 min välein.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      12. Jan­ne Pel­to­la: Kyl­lä se sil­loin vai­kut­taa, kun jouk­ko­lii­ken­tee­seen käy­tet­tä­vä raha­mää­rä on rajoi­tet­tu. Toi­sin sanoen run­ko­lin­jas­ton avul­la voi­daan vähen­tää pääl­lek­käis­tä tar­jon­taa eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa ja suun­na­ta näi­tä resurs­se­ja esi­kau­pun­kia­lu­een bus­si­lii­ken­teen kehit­tä­mi­seen. Esi­mer­kik­si kehä­mäis­ten lin­jo­jen vuo­ro­vä­lien tihen­tä­mi­seen (30/20 min –> 10 min) tai koko­naan uusien nopei­den lin­jo­jen (l. Kehä­tei­tä kul­ke­vien) tai ns. dia­go­naa­li­lin­jo­jen luo­mi­seen (esim. Myyrmäki-Viikki).

        Lii­ken­ne­va­loe­tuu­det on muu­ten lisäk­si pal­jon hel­pom­pi toteut­taa 1–2 jouk­ko­lii­ken­ne­lin­jal­le, kuin 4–6 kes­ke­nään miten sat­tuu kul­ke­val­le lin­jal­le. Tehok­kai­den lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sien avul­la voi­daan paran­taa tuon Vih­din­tien run­ko­lin­jan pysy­mis­tä aika­tau­lus­sa ja siten osal­taan var­mis­taa vaih­to­jen toimivuus.

        On tosin todet­ta­va, että tämä run­ko­lin­jas­to­mal­li (huom. sisäl­täen sekä säteit­täi­set että kehä­mäi­set run­ko­lin­jat) ei toi­mi kovin hyvin, jos näi­den run­ko­lin­jo­jen ver­kos­to on kovin har­va. Tavoit­tee­na pitäi­si olla, että käve­lye­täi­syy­del­le näi­den em. run­ko­lin­jo­jen pysä­keis­tä sijoit­tui­si rei­lus­ti suu­rin osa aina­kin Kehä III:n sisä­puo­li­ses­ta asu­tuk­ses­ta, työ­pai­kois­ta ja palveluista.

        Tosin HSL näkyy jät­tä­neen lin­jan 37 lii­ken­nöi­mään Vih­din­tie­tä pit­kin Mal­min­kar­ta­noon, joka hie­man syö nii­tä sääs­tö­jä (l. rahaa käy­tet­tä­väk­si muun lin­jas­ton pal­ve­lu­ta­son paran­ta­mi­seen), mitä tuos­ta Vih­din­tien suun­nan lin­jas­ton ratio­na­li­soin­nis­ta oli­si saatavissa.

        Vai­keut­taa muu­ten koko­nais­ku­van hah­mot­ta­mis­ta, kun ei näe koko tuon alu­een jouk­ko­lii­ken­ne­lin­jas­toa ker­ral­la, sisäl­täen myös muut HSL:n suun­nit­te­le­mat muu­tok­set, kuten Hel­sin­gin poi­kit­tais­lin­jas­ton kehittämissuunnitelman…

        Tämä on se perin­tei­nen tapa suun­nit­tel­la, ja toi­mii­kin hyvin sil­loin kun mat­kus­ta­ja­mää­rät eivät perus­te­le 15/20 minuut­tia tiheäm­piä vuo­ro­vä­le­jä. Kui­ten­kin kun jos­sain jouk­ko­lii­ken­ne­käy­tä­väs­sä mat­kus­ta­ja­mää­rät alka­vat vaa­tia tiheäm­piä kuin 7,5/10 min vuo­ro­vä­le­jä, niin alkaa olla jär­ke­väm­pää suu­ren­taa kalus­to­ko­koa tar­peen mukaan. Tämä on muu­ten (yksi) syy, mik­si Rai­de-Joke­ria ollaan nyt rakentamassa.

        Tämä­hän on ainoas­taan valin­ta­ky­sy­mys, mikä pysäk­ki­vä­li kul­le­kin bus­si­lin­jal­le halu­taan. Lin­jan 550 kans­sa mene­tel­tiin aikoi­naan juu­ri näin, eli pysäk­ki­vä­liä har­ven­net­tiin mui­hin lin­joi­hin verrattuna.

        Yksi oleel­li­nen jut­tu muu­ten täs­sä oli­si se, että run­ko­lin­jo­jen var­jol­la ei pidä teh­dä sel­lais­ta lin­jas­to­ra­ken­net­ta, min­kä­lai­nen esim. Hel­sin­gin Laa­ja­sa­los­sa on, eli teh­dään yksi pis­te, johon kaik­ki muut lin­jat sit­ten pät­ki­tään. ”Puh­tai­ta” lii­tyn­tä­lin­jo­ja pitäi­si olla mah­dol­li­sim­man vähän ja hoi­taa suu­rin osa jouk­ko­lii­ken­teen tar­jonn­nas­ta säteit­täis­ten ja kehä­mäis­ten run­ko­lin­jo­jen avul­la (kuten ensim­mäi­ses­sä kom­men­tis­sa­ni jo tote­sin­kin). Lin­jas­ton pitäi­si siis muo­dos­taa aito verk­ko, eikä Laa­ja­sa­lon tapais­ta puuta.

        Täs­sä on muu­ten kiin­nos­tu­neil­le erin­omai­nen teos liit­tyen juu­ri­kin jouk­ko­lii­ken­teen lin­jas­to­ra­ken­teen suun­nit­te­luun: http://www.civitas.no/assets/hitrans2publictransportplanningthe-networks.pdf

        Tuo HiT­rans-pro­jek­ti on EU:n komis­sion rahoit­ta­ma ja koh­den­net­tu eri­tyi­ses­ti kes­ki­suu­riin (100 000 – 500 000 asu­kas­ta) kau­pun­kei­hin. Tavoit­tee­na on ollut kehit­tää ”tavan­omais­ta” bus­si­lii­ken­net­tä parem­paa pal­ve­lu­ja tar­joa­via rat­kai­su­ja sekä lii­ken­nöin­nin, infra­struk­tuu­rin että lin­jas­ton ja maan­käy­tön sijoit­te­lun osalta.

        Lop­puun voi­sin ker­toa anek­doo­tin muu­ta­man vii­kon takaa: Olin arke­na kes­kel­lä päi­vää menos­sa jouk­ko­lii­ken­teel­lä Hel­sin­gis­tä Kum­pu­lan kam­puk­sel­ta Espoo­seen Laak­so­lah­teen. Reit­tio­pas ehdot­ti seu­raa­vaa: Lin­jal­la 506 Töö­lön tul­lil­le ja sii­tä lin­jal­la 321 peril­le. Myö­häs­tyin kui­ten­kin tuos­ta 506:sta ja nousin seu­raa­vak­si tul­lee­seen lin­jan 56 bus­siin. Olin lopul­ta nopeam­min peril­lä yhdis­tel­mäl­lä 56 –> 51 –> 322 –> 565, kuin tuol­la alku­pe­räi­sel­lä yhdis­tel­mäl­lä 506 –> 321!

        Tari­nan ope­tus: Tuol­lai­nen puo­len tun­nin välein kul­ke­va lin­ja on aika huo­noa pal­ve­lua, jos sii­hen jou­tuu vaih­ta­maan ja jos se on ainoa yhteys, jol­la pää­see edes sin­ne päin. Parem­paa pal­ve­lua saa­daan, kun lin­jas­ton raken­ne ja vuo­ro­vä­lit ovat sel­lai­sia, että kes­ki­mää­rin et jou­du odot­ta­maan yli viit­tä minuut­tia mis­sään, ja aina on vähin­tään kak­si mah­dol­lis­ta tapaa pääs­tä peril­le. Täs­sä tapauk­ses­sa nuo em. lin­jat 56 –> 51 –> 322 –> 565 eivät kul­je kovin­kaan tiheäs­ti, mut­ta täl­lä ker­taa sat­tu­ma sai aikaan sen, että kol­mes­ta vaih­dos­ta huo­li­mat­ta tuon yhtey­den pal­ve­lu­ta­so vas­ta­si sitä, että em. lin­jat oli­si­vat kul­ke­neen 5–10 min välein.

        Run­ko­lin­jo­ja ei voi­da suun­ni­tel­la niin, että niil­tä asut­tai­siin käve­lye­täi­syy­del­lä, kos­ka kau­pun­ki­ra­ken­ne on lii­an har­vaa siihen. 

        Run­ko­lin­jan bus­sia ei pys­ty saa­maan täs­mäl­li­sek­si, kos­ka Man­ner­hei­min­tiel­lä on pal­jon mui­ta­kin lin­jo­ja. Sik­si mal­li tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, että jou­tuu varaa­maan 10 minuut­tia yli­mää­räis­tä aikaa ja vär­jöt­te­le­mään 10 minuut­tia jos­sa­kin Juma­lan hyl­kää­mäs­sä pai­kas­sa pak­ka­ses­sa. Vain täy­se­ris­tet­ty lii­ken­ne voi olla siten täs­mäl­lis­tä, että sitä voi­daan käyt­tää runkolinjana. 

        Run­ko­lin­jaan siir­ty­mi­nen ei sääs­tä resurs­se­ja, vaan tekee Päh­ki­nä­rin­tee­seen mat­kus­ta­mi­sen vähän hel­pom­mak­si. Muu­al­le­han pitää edel­leen men­nä jol­lain muul­la lin­jal­la lin­jan 300 lisäksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      13. Se riip­puu sii­tä, miten kau­pun­kia on suun­ni­tel­tu. Itä-Hel­sin­gis­sä run­ko­lin­ja — met­ro — syöt­tö­li­ken­tei­neen toi­mii ihan muka­vas­ti, kos­ka tämä on ollut kau­pun­ki­sun­nit­te­lun läh­tö­ko­ha­na vuo­des­ta 1960. Mut­ta jos ensin kau­pun­kia suun­ni­tel­laan tyy­liin anne­taan api­nal­le tik­ka­tau­lu ja jokai­sen osu­man koh­dal­le raken­ne­taan lähiö, mikään jouk­ko­lii­ken­ne ei toi­mi kohtukustannuksin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Se riip­puu sii­tä, miten kau­pun­kia on suun­ni­tel­tu. Itä-Hel­sin­gis­sä run­ko­lin­ja – met­ro – syöt­tö­li­ken­tei­neen toi­mii ihan muka­vas­ti, kos­ka tämä on ollut kau­pun­ki­sun­nit­te­lun läh­tö­ko­ha­na vuo­des­ta 1960. Mut­ta jos ensin kau­pun­kia suun­ni­tel­laan tyy­liin anne­taan api­nal­le tik­ka­tau­lu ja jokai­sen osu­man koh­dal­le raken­ne­taan lähiö, mikään jouk­ko­lii­ken­ne ei toi­mi kohtukustannuksin.

        Juu­ri näin. Tuol­le alu­eel­le on haja­si­joi­tet­tu tuhan­nen asuk­kaan lähiöi­tä pit­kin met­siä, jol­loin ainut vaih­toeh­to on tar­jo­ta tun­nin välein suo­ra yhteys Helsinkiin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Nämä koh­dat 1) ja 2) ovat tapah­tu­neet vas­ta vuo­den 2018 lopus­sa tai 2019 aika­na. Kiis­tä­mät­tä eri­lai­set työ­maat kuten Hämeen­tien ja Pasi­lan remon­tit vähen­tä­vät käyt­töä niil­lä lin­joil­la joi­ta ne kos­ke­vat. Isom­mas­sa kon­teks­tis­sa kuvit­te­li­sin että tilas­toin­ti­ta­pa on joten­kin muut­tu­nut kos­ka “käve­ly” on kas­va­nut niin paljon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Kuin­ka ran­kas­ti pol­ku­pyö­rää vero­te­taan Suo­mes­sa? Shang­hais­sa sel­lai­nen perus kii­na­lai­nen giant tai meri­da mak­saa rei­lun sata­sen ja sama Suo­mes­sa tar­jouk­ses­sa nel­jä­sa­taa. Säh­kö­mo­po­jen hin­nois­sa suo­mi vs Kii­na ei oikein ole eroja.

    Tue­taan­ko pol­ku­pyö­rän hin­taa Kii­nas­sa vai onko sii­nä kovat suojatullit?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. ft maa­il­mal­ta:
      Kuin­ka ran­kas­ti pol­ku­pyö­rää vero­te­taan Suo­mes­sa? Shang­hais­sa sel­lai­nen perus kii­na­lai­nen giant tai meri­da­mak­saa rei­lun sata­sen ja sama Suo­mes­sa tar­jouk­ses­sa nel­jä­sa­taa. Säh­kö­mo­po­jen hin­nois­sa suo­mi vs Kii­na ei oikein ole eroja.

      Tue­taan­ko pol­ku­pyö­rän hin­taa Kii­nas­sa vai onko sii­nä kovat suojatullit? 

      Mä luu­len että tuetaan. 

      Mark­ki­nat­han ne mää­rää hin­nat tääl­lä Suomessa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. ft maa­il­mal­ta:
      Kuin­ka ran­kas­ti pol­ku­pyö­rää vero­te­taan Suo­mes­sa? Shang­hais­sa sel­lai­nen perus kii­na­lai­nen giant tai meri­da­mak­saa rei­lun sata­sen ja sama Suo­mes­sa tar­jouk­ses­sa nel­jä­sa­taa. Säh­kö­mo­po­jen hin­nois­sa suo­mi vs Kii­na ei oikein ole eroja.

      Tue­taan­ko pol­ku­pyö­rän hin­taa Kii­nas­sa vai onko sii­nä kovat suojatullit?

      Tul­lin sivuil­la mai­ni­taan pol­ku­myyn­ti­tul­leis­ta, 0–48 %, nor­maa­li tul­li 14 %, ja alvi 24 % tiet­ty lisäk­si. Ja lähe­tys­ku­lut muu­ta­ma kymp­pi aina­kin, että aika vai­kea samal­la sata­sel­la Suo­mes­sa myy­dä kuin Kiii­nas­sa. Ja mitä noi­ta powe­rin ilmais- taik­ka kyl­kiäis­pyö­riä näh­nyt, niin mar­kan pyö­räl­lä saa mar­kan mat­kan, jos sitäkään.

      https://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tulli-vinkkaa-verkosta-tilattu-polkupyora-tai-sen-osat-voivat-tulla-kalliiksi

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. ”Näin jou­tui­sit mak­sa­maan 200 euron arvoi­ses­ta pol­ku­pyö­räs­tä pos­ti­ku­lui­neen ja maa­han­tuon­ti­ve­roi­neen yhteen­sä 463,45 euroa”

        Kii­tos lin­kis­tä. Näin ole­tin­kin ole­van, että pol­ku­pyö­rän verot on pro­sen­teis­sa kovem­mat mitä hen­ki­lö­au­ton verot. Tuo on hyvin lin­jas­saan pers­tun­tu­man kanssa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. ft maa­il­mal­ta:
        ”Näin jou­tui­sit mak­sa­maan 200 euron arvoi­ses­ta pol­ku­pyö­räs­tä pos­ti­ku­lui­neen ja maa­han­tuon­ti­ve­roi­neen yhteen­sä 463,45 euroa”

        Kii­tos lin­kis­tä. Näin ole­tin­kin ole­van, että pol­ku­pyö­rän verot on pro­sen­teis­sa kovem­mat mitä hen­ki­lö­au­ton verot. Tuo on hyvin lin­jas­saan pers­tun­tu­man kanssa. 

        Tuo joh­tuu sii­tä että Kii­na on EU:n ulko­puo­lel­la ja siel­tä suo­raan ostet­tua tava­raa kuu­luu­kin mak­saa tul­lia. Sama se on auto­jen­kin kans­sa, jos ostaa auton suo­raan Kii­nas­ta on tul­li kor­keam­pi kuin EU:sta ostettuna.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. R.Silfverberg: Tuo joh­tuu sii­tä että Kii­na on EU:n ulko­puo­lel­la ja siel­tä suo­raan ostet­tua tava­raa kuu­luu­kin mak­saa tul­lia. Sama se on auto­jen­kin kans­sa, jos ostaa auton suo­raan Kii­nas­ta on tul­li kor­keam­pi kuin EU:sta ostettuna.

        EIKÖ EU:n pitä­nyt ajaa vapaa­ta kaup­paa? Samal­la se tekee kaik­ken­sa että kaup­pa ei ole vapaa­ta. Ihmis­ten pitäi­si saa­da ostaa siel­tä mis­tä he halua­vat tuot­teen­sa eikä sii­hen val­tioi­den pidä puut­tua. Nyt suo­ma­lai­set pako­te­taan osta­maan täy­sin yli­hin­tai­si­na tuot­tei­ta, mitä muu­al­la maa­il­mas­sa saa alle puo­leen hin­taan. EU on kyl­lä vapaan­kau­pan vihol­li­nen nume­ro yksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Pau­lii­na: EIKÖ EU:n pitä­nyt ajaa vapaa­ta kaup­paa? Samal­la se tekee kaik­ken­sa että kaup­pa ei ole vapaa­ta. Ihmis­ten pitäi­si saa­da ostaa siel­tä mis­tä he halua­vat tuot­teen­sa eikä sii­hen val­tioi­den pidä puut­tua. Nyt suo­ma­lai­set pako­te­taan osta­maan täy­sin yli­hin­tai­si­na tuot­tei­ta, mitä muu­al­la maa­il­mas­sa saa alle puo­leen hin­taan. EU on kyl­lä vapaan­kau­pan vihol­li­nen nume­ro yksi.

        Vapaa­kaup­pa ei ole sitä että tava­ra liik­kui­si vapaas­ti ilman mitään kont­rol­lia vaan vapaa­kaup­pa on sitä ettei tuot­teis­ta peri­tä tarif­fe­ja puo­lin ja toi­sin ja sitä ettei tuo­tan­nol­la ole val­tion­tu­kea. Esim Bri­tan­nian ja EU:n väli­nen Vapaa­kaup­pa kos­kee vain teol­li­suut­ta ja osit­tain maa­ta­lout­ta mut­ta ei pal­ve­lusek­to­rin tuotteita.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Mark­ki­na­tut­ki­muk­sis­sa on tie­tääk­se­ni jo vuo­si­kym­me­niä käy­tet­ty hyvin­kin pie­niä vas­taus­pro­sent­te­ja, mut­ta nii­tä ei uuti­soin­nis­sa kos­kaan mai­ni­ta. Täs­sä­kin tulok­sia rapor­toi­tiin pro­mil­len tark­kuu­del­la, vaik­ka pro­sent­ti­kin oli­si aivan lii­an tarkka.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. j‑lu: Kan­ta­kau­pun­ki­lai­sit­tain arvioi­tu­na Hsl on mones­sa­kin mie­les­sä kasa pas­kaa, mut­ta täs­sä on mah­dol­li­suus olla myös suo­pea: se yrit­tää vain sel­vi­tä huo­non kau­pun­ki­suun­nit­te­lun ja sii­tä seu­raa­vien lin­jo­jen pis­te­mäis­ten kuor­ma­huip­pu­jen kanssa.

    Kan­ta­kau­pun­kia pal­ve­le­vat rati­kat, mut­ta niis­sä­kin on mer­kit­tä­vä kuor­ma­huip­puon­gel­ma. Lin­jat ovat sii­nä mie­les­sä lii­an pit­kiä, että ruuh­ka-aika­na syn­tyy hai­ta­ri­lii­ket­tä ja jonou­tu­mis­ta. Tätä yri­te­tään rat­koa esim. pitä­mäl­lä vuo­ro­vä­lit “riit­tä­vän pit­ki­nä” ja piden­tä­mäl­lä pysäk­ki­vä­le­jä, mut­ta tämä vähen­tää kapa­si­teet­tia juu­ri sil­loin, kun sitä tar­vit­tai­siin lisää, ja hai­ta­ri­lii­ket­tä tulee kui­ten­kin ja mat­kus­tus­mu­ka­vuus ei ole kovin kor­keal­la tasol­la. Kun kapa­si­teet­tia tar­vi­taan lisää, rat­kai­su oli­si tie­ten­kin met­ro, mut­ta uusil­le met­ro­lin­joil­le kan­ta­kau­pun­ki­mai­sen tii­vis­tä kau­pun­kia on taas lii­an vähän. Yksi peri­aat­tel­li­nen ongel­ma on sii­nä, jos ja kun yri­te­tään kehit­tää vaih­dot­to­mia yhteyk­siä, jot­ka kul­ke­vat sekä esi­kau­pun­gin että kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­la — tätä on vai­kea saa­da toi­mi­maan niin, että pal­ve­li­si hyvin molempia.
    “Hyvän” kau­pun­ki­ra­ken­teen kehit­ty­mis­tä edis­täi­si, että lii­ken­ne oli­si tar­peek­si hidas­ta, että pit­kät mat­kat eivät oli­si niin hou­kut­te­le­via. Täs­sä koh­taa lii­ken­ne­suun­nit­te­lun ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lun tavoit­teet ovat pahas­ti ristiriidassa 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Kyl­lä­pä taas Soi­nin­vaa­ra jul­kai­see shit­tiä. HSL:n alue laa­je­ni samaan aikaan (ennen lip­pu-uudis­tus­ta) ja esi­mer­kik­si Tuusu­la tuli mukaan HSL:n alu­ee­seen. Nämä asuk­kaat osta­vat nyt lipun HSL:lta ja sik­si tie­ten­kin lip­pu­jen myyn­ti kas­voi, ennen lip­pu-uudis­tus­ta. Jos haluat jutel­la lii­ken­tees­tä, älä jut­te­le vih­rei­den kans­sa. He eivät ymmär­rä. Mitään. Soi­nin­vaa­ra on ennen­kin teh­nyt tätä tar­koi­tuk­sel­la vää­ris­tel­tyä totuut­ta, ja sit­ten jäl­ki­kä­teen siloi­tel­lut sano­mi­si­aan. Pitäi­si osa­ta välil­lä joko miet­tiä etu­kä­teen tai jul­ki­ses­ti häve­tä jälkikäteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Lip­pu­tu­lo­ja HSL:lle ker­tyy koko vuon­na [2019] 386,7 mil­joo­naa euroa, joka on 4,5 pro­sent­tia enem­män kuin vuon­na 2018”, ja “HSL arvioi, että jouk­ko­lii­ken­tees­sä kul­kee vuon­na 2019 kai­ken kaik­ki­aan 397 mil­joo­naa mat­kus­ta­jaa, noin 2,5 pro­sent­tia enem­män kuin vii­me vuonna”. 

        Luvut on sen ver­ran pie­niä, että Tuusu­lan ja Siun­tion liit­ty­mi­nen voi selit­tää niis­tä mer­kit­tä­vän osan. Lisäk­si samal­la kun Tuusu­la liit­tyi HSL:ään, HSL:n liput alkoi­vat kel­va­ta myös Jär­ven­pään kau­pun­gis­sa sijait­se­vil­la rau­ta­tie­a­se­mil­la ja sel­lai­sil­la bus­si­lin­joil­la, jot­ka kul­kee HSL-alu­een ja Jär­ven­pään välillä.

        Noin muu­ten olen sitä miel­tä, että HSL:n liput on aivan lii­an hal­po­ja. Kes­ki­mää­räi­nen ihmi­nen oli­si oikeas­ti tyy­ty­väi­sem­pi, jos tar­jon­taa oli­si 50 % nykyis­tä enem­män ja AB-lip­pu mak­sai­si sata­sen. Tuol­la rahal­la saa­tai­siin perus­tet­tua esi­mer­kik­si mon­ta nope­aa poikittaislinjaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Kun ottaa huo­mioon, että esi­mer­kik­si Espoos­sa käyt­tö on pie­nen­ty­nyt rajus­ti — kii­tos vih­reän unel­man — on pitä­nyt saa­da se kor­vaa­va lii­ken­ne jos­tain muu­al­ta. Täs­sä vii­te Espoon mat­ko­jen vähe­ne­mi­seen: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006336890.htm

        Ja HSL:sta oli­si muu­ten teh­ty ihan kat­ta­va tut­kis­must­kin kuka mat­kus­taa, mut­ta ymmär­rän ettei kovat fak­tat kiin­nos­ta. Kun nii­den poh­jal­ta ei ole viit­sit­ty edes teh­dä pää­tök­siä niin mik­si sit­ten vai­vau­tua sel­vit­tä­mään blo­gia var­ten asioita.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Jani Mark­ka­nen:
        Kun ottaa huo­mioon, että esi­mer­kik­si Espoos­sa käyt­tö on pie­nen­ty­nyt rajus­ti – kii­tos vih­reän unel­man – on pitä­nyt saa­da se kor­vaa­va lii­ken­ne jos­tain muu­al­ta. Täs­sä vii­te Espoon mat­ko­jen vähe­ne­mi­seen: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006336890.htm

        Ei jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kat ole Espoos­sa vähen­ty­neet vaan nii­den suh­teel­li­nen osuus kai­kis­ta mat­kois­ta. Ja se vähen­nys suh­tees­sa kos­kee Espoon sisäi­siä mat­ko­ja, mat­kat Espoos­ta Hel­sin­kiin jopa kas­va­neet enem­män suhteessa. 

        Län­si­met­ron lii­tyn­tä­lin­jo­ja ja mui­ta sisäi­siä lin­jo­ja onnis­tut­tiin sös­si­mään hitaam­mik­si ja huo­nos­ti pal­ve­le­vik­si. Toi­nen selit­tä­jä on autoi­lun hal­pe­ne­mi­nen yhdis­tet­ty­nä sen kans­sa että Espoo­seen on mut­ta­nut äve­riäs­tä väkeä joil­la on varaa kulut­taa ja myös autoil­la enem­män kuin van­hem­mil­la suku­pol­vil­la, sekä kau­pun­ki­ra­ken­teen hajanaisuus.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply to antti Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.