Syntyvyys ja maahanmuutto

Jokai­sel­la on oma seli­tyk­sen­sä syn­ty­vyy­den las­kuun – yleen­sä sel­lai­nen, joka tukee hänen ajatusmaailmaansa.

Pel­kään, ettei syy­nä ole lap­si­per­hei­den huo­non­tu­nut ase­ma. Sil­le sen­tään voi­si teh­dä jotain. Uskon, että syy­nä on lap­set­to­mien elä­män muut­tu­mi­nen mie­len­kiin­toi­sem­mak­si. Nuor­ten aikuis­ten maa­il­ma tar­jo­aa aiem­paa enem­män kaik­kea kieh­to­vaa. Lap­sia ei tar­vi­ta tuo­maan sisäl­töä elä­mään. Sil­le on vai­kea teh­dä mitään.

Vähän samas­ta syys­tä hel­sin­ki­läis­nuo­ret mak­sa­vat jär­jet­tö­mäs­ti asu­mi­ses­ta Kal­lios­sa, kes­kel­lä kaik­kea mielenkiintoista.

Toki nuor­ten aikuis­ten talou­del­li­nen epä­var­muus­kin vai­kut­taa, mut­ta ei se ole niin pal­jon huo­nom­mak­si ole men­nyt, että selit­täi­si asi­aa kuin pie­nel­tä osin.

On siis vain mukau­dut­ta­va alhai­seen syn­ty­vyy­teen ja otet­ta­va huo­mioon, että syn­ty­vyys voi las­kea vie­lä täs­tä­kin. Jokai­nen suku­pol­vi oli­si nyky­me­nol­la kol­man­nek­sen edel­lis­tä pienempi.

Vie­lä ei ole jul­kais­tu las­kel­mia, mitä eläk­keil­le ja elä­ke­mak­suil­le tapah­tuu, mut­ta pian tämän kar­seu­den edes­sä ollaan. Ja vanhustenhoidolle.

Aluk­si syn­ty­vyy­den ale­ne­mi­nen vain vah­vis­taa jul­kis­ta talout­ta. Eivät syn­ty­mät­tö­mät lap­set oli­si kah­teen­kym­me­neen vuo­teen töi­hin men­neet, mut­ta kou­luun oli­si­vat. Onkin ris­ki, ettei asial­le teh­dä mitään, kos­ka akuut­tia ongel­maa ei vie­lä ole. Paha jut­tu nuor­ten kannalta.

Vaik­ka Euroop­pa har­maan­tuu­kin, nuo­ria on maa­il­mas­sa pal­jon. Seu­raa­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä kym­me­niä mil­joo­nia nuo­ria aikui­sia tulee muut­ta­maan Euroop­paan Aasias­ta ja Afri­kas­ta – taval­la tai toisella.

Suo­meen tar­vi­taan 35 000 työ­pe­räs­tä maa­han­muut­ta­jaa vuodessa.

Työ­pe­räis­tä maa­han­muu­ton osal­ta saa olla Kana­dan tavoin vali­koi­va. Pako­lai­sia ei voi vali­ta. Sik­si he eivät demo­gra­fis­ta ongel­maam­me rat­kai­se, kos­ka useim­pien kou­lu­tus ei vas­taa työ­elä­mäm­me vaatimuksia.

Pako­lais­ten lap­set tule­vat käy­mään suo­ma­lai­sen kou­lun ja ovat sik­si pal­jon van­hem­pi­aan osaa­vam­pia. Ja puhu­vat suomea.

Sivu­juon­tee­na sanot­ta­koon, ettei pako­lais­po­li­tiik­ka­kaan ole kovin joh­don­mu­kais­ta. Maa­han pääs­sei­den oikeus­tur­vas­ta pide­tään koros­te­tun hyvää huol­ta, mut­ta maa­han pää­se­mis­tä saa estää miten tahan­sa lukuun otta­mat­ta rajal­le ampu­mis­ta. Oikeus­mur­hia saa teh­dä, mut­ta vain maan rajo­jen ulkopuolella.

Suo­men on vai­kea hou­ku­tel­la halut­tua työ­voi­maa. Emme ole hou­kut­te­le­via joh­tuen mar­ras­kuus­ta, kum­mal­li­ses­ta kie­les­tä ja epä­luon­te­vas­ta suh­tau­tu­mi­ses­ta muun näköi­siin. Tätä aja­tel­len tun­tuu kais­ta­päi­sel­tä, että nii­tä­kään, joil­le oli­si työ­paik­ka odot­ta­mas­sa, ei maa­han pääs­te­tä tai sitä viivytetään.

Supercel­lin halua­mien huip­pu­nört­tien sei­sot­ta­mi­nen jonos­sa kah­dek­san kuu­kaut­ta on eri­tyi­sen käsit­tä­mä­tön­tä. Annam­me pal­jon tasoi­tus­ta Virol­le, jon­ne pää­see viivytyksettä.

Tur­va­pai­kan haki­jois­ta voi­si kou­lu­tet­tu­jen ja työ­pai­kan saa­nei­den antaa jää­dä maa­han työ­lu­van tur­vin, vaik­ka perus­teet huma­ni­tää­ri­seen lupaan eivät täyttyisikään.

Olem­me avut­to­mia työl­lis­tä­mään huma­ni­tää­ri­siä maa­han­muut­ta­jia. Se tulee meil­le kal­liik­si. Pitäi­si tun­nus­taa, että työ­nan­ta­jan sil­mis­sä maa­han­muut­ta­jat eivät ole aina­kaan aluk­si yhtä hyvää työ­voi­maa kuin suo­mea puhu­vat. Kun tosia­sia on ensin saa­tu tun­nus­te­tuk­si, voi­daan miet­tiä kei­noa: palk­ka­tu­ki tai pal­kas­ta tin­ki­mi­nen. Nyt maa­han­muut­ta­jat työl­lis­ty­vät Wolt-kus­keik­si tai raken­ta­mi­sen kal­tai­sil­le aloil­le, joil­la käy­tän­nön pal­kat ovat TES:n tau­luk­ko­palk­ko­jen ylä­puo­lel­la, jol­loin maa­han­muut­ta­jal­le on lail­lis­ta mak­saa mui­ta huo­nom­paa palkkaa.

Tar­vit­sem­me laa­ja-alai­sen maa­han­muut­to-ohjel­man, joka pitäi­si teh­dä tosi­asiat tun­nus­taen ilman min­kään väri­siä ideo­lo­gi­sia silmälaseja.

 

= = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu kokoo­muk­sen Nyky­päi­vä-leh­des­sä haastaja-palstalla

96 vastausta artikkeliin “Syntyvyys ja maahanmuutto”

  1. Suo­men on vai­kea hou­ku­tel­la halut­tua työ­voi­maa. Emme ole hou­kut­te­le­via joh­tuen mar­ras­kuus­ta, kum­mal­li­ses­ta kie­les­tä ja epä­luon­te­vas­ta suh­tau­tu­mi­ses­ta muun näköi­siin. Tätä aja­tel­len tun­tuu kais­ta­päi­sel­tä, että nii­tä­kään, joil­le oli­si työ­paik­ka odot­ta­mas­sa, ei maa­han pääs­te­tä tai sitä viivytetään.”

    Tääl­lä­hän tai­vu­taan kak­sin­ker­roin englan­nin edes­sä ja ollaan jopa osin luo­pu­mas­sa oma­kie­li­ses­tä aka­tee­mi­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta. Hel­sin­gis­sä hyväk­sy­tään, ettei ravin­to­lois­sa saa edes alkeel­li­sin­ta pal­ve­lua suo­mek­si (tai ruot­sik­si). Viras­tot kään­tä­vät ison jou­kon ohjei­ta ylei­ses­ti englan­nik­si sil­tä osin kuin pai­kal­li­sia kie­liä osaa­ma­ton ulko­maa­lai­nen maa­han­muut­ta­ja nii­tä tarvitsee.

    Meil­lä on äänek­käi­tä polii­tik­ko­ja, joi­den mie­les­tä omat kie­lem­me jou­ta­vat­kin syrjäytyä.

    1. Mark­ku Jan­tu­nen:
      Hel­sin­gis­sä hyväk­sy­tään, ettei ravin­to­lois­sa saa edes alkeel­li­sin­ta pal­ve­lua suo­mek­si (tai ruot­sik­si). Viras­tot kään­tä­vät ison jou­kon ohjei­ta ylei­ses­ti englan­nik­si sil­tä osin kuin pai­kal­li­sia kie­liä osaa­ma­ton ulko­maa­lai­nen maa­han­muut­ta­ja nii­tä tarvitsee. 

      Jo yli 30 vuot­ta sit­ten sat­tui mul­le ekan ker­ran tääl­lä Hel­sin­gis­sä että kah­vi­las­sa tai ravin­to­las­sa piti kom­mu­ni­koi­da maa­han­muut­ta­ja­hen­ki­lö­kun­nan kans­sa rans­kak­si kos­ka eivät osa­neet edes englan­tia, mut­ta sii­tä nyt ei kan­na­ta när­käs­tyä kos­ka joku hen­ki­lö­kun­nas­ta oli­si var­maan osa­nut suo­mea tai englan­tia jos oli­si syn­ty­nyt epä­sel­vyyk­siä. Suo­ma­lai­nen vain on niin pik­kusie­lu että halu­aa kokea ole­van­sa her­ra kun saa näpäyt­tää jota­kin sii­tä että ei osaa suomea.

      Nyky­ään osa maa­han­muut­ta­jis­ta ei osaa mitään maa­il­man­kiel­tä­kään tai aina­kaan minä en las­ke ara­bin kiel­tä sel­lai­sek­si. Täs­sä maa­il­mas­sa riit­tää kui­ten­kin töi­tä jos­sa ei tavit­se osa­ta mitään kie­liä sen eri­tyi­sem­min, riit­tää että työn­joh­to osaa kom­mu­ni­koi­da lop­pu­työn suo­rit­ta­jien kanssa.

      Osmo oli huo­lis­saan sii­tä että maa­han­muut­ta­jil­le mak­se­taan lii­an vähän esim raken­nusa­lal­la. Monil­la muil­la­kin aloil­la TES-vähim­mäs­pal­kat ovat jo sitä tasoa että perä­lau­ta hörp­pii vet­tä sisään ja sii­tä kär­si­vät lähin­nä suo­ma­lai­set. Aina­kaan mitään läpi­nä­ky­vyyt­tä pal­kois­sa ei ole, ja aina­kin minua sapet­taa kun esim Insi­nöö­ri­liit­to on huo­lis­saan tääl­lä mak­set­ta­vien intia­lais­ten pal­kois­ta kun eivät osaa neu­vo­tel­la edes suo­ma­lai­sil­le sel­lai­sia palk­ko­ja kun hei­dän mie­les­tään intia­lai­sil­le pitäi­si maksaa.

      1. Koros­tit että suo­ma­lai­nen vain on niin pik­kusie­lu että halu­aa kokea ole­van­sa her­ra kun saa näpäyt­tää jota­kin sii­tä että ei osaa suo­mea. Näin se var­maan on kos­ka aiem­min suo­ma­lai­nen ei ollut her­ra ulko­mail­la vaan her­rat oli­vat Ruot­sis­sa ruot­sa­lai­nen val­ta­väes­tö joil­le suo­ma­lai­set oli­vat toi­sen luo­kan kans­lai­sia jos­sa oli van­ha suur­val­lan men­taa­li­teet­ti niin että van­hat ala­mai­set oli­vat aina van­ho­ja ala­mai­sia. Nyt kun suo­men­kie­li­set saa­vat Ruot­sis­sa suo­mek­si jul­ki­sia pal­ve­lui­ta niin mitään vali­tuk­sia ei enää ole vaan nyky­ään se koh­dis­tuu omiin Suo­mes­sa asuviin
        maa­han­muut­ta­jiin. Ara­bian­kie­li on oikeas­taan monen eri kie­len muo­dos­ta­ma kie­li­ko­ko­nai­suus joka vain kir­ja­kie­li yhdis­tää. Sen takia ira­ki­lais­ten ja syy­ria­lais­ten on vai­kea ymmär­tää jopa toi­si­aan myös muis­ta ara­bi­mais­ta väes­tö ei ymmär­rä toi­si­aan. Mikä­li ei osa­ta kir­ja­kiel­tä niin ei ymmär­rä mui­ta ara­be­ja. Tähän voi­si ottaa esi­me­rik­si 1920-luvun Suo­men hei­mo­so­dat kun tap­pio oli myös hen­ki­ses­ti ihan toi­nen kun Itä-Kar­ja­las­sa suo­ma­lai­set hei­mo­so­ti­laat eivät ymmär­tä­neet itä­kar­ja­lais­ten kiel­tä vaik­ka sen piti olla suo­men­su­kui­nen kie­li mut­ta sii­nä oli lii­ka venä­jän­kie­len sano­ja kos­ka kar­ja­lan­kie­li on sekoi­tu­nut vuo­si­sa­to­ja venä­jän­kie­len kans­sa. Nyt suo­ma­lai­set pur­ka­vat heik­ko suo­men­kie­len tai­toa maa­han­muut­ta­jiin kun ei ole enää esim. itä­kar­ja­lai­sia joi­hin se voi purkaa.

      2. R.Silfverberg: Jo yli 30 vuot­ta sit­ten sat­tui mul­le ekan ker­ran tääl­lä Hel­sin­gis­sä että kah­vi­las­sa tai ravin­to­las­sa piti kom­mu­ni­koi­da maa­han­muut­ta­ja­hen­ki­lö­kun­nan kans­sa rans­kak­si kos­ka eivät osa­neet edes englan­tia, mut­ta sii­tä nyt ei kan­na­ta när­käs­tyä kos­ka joku hen­ki­lö­kun­nas­ta oli­si var­maan osa­nut suo­mea tai englan­tia jos oli­si syn­ty­nyt epä­sel­vyyk­siä. Suo­ma­lai­nen vain on niin pik­kusie­lu että halu­aa kokea ole­van­sa her­ra kun saa näpäyt­tää jota­kin sii­tä että ei osaa suomea.

        Minul­le ei ole kos­kaan käy­nyt noin Hel­sin­gin ulkopuolella.

        Olet­ko ihan var­ma, että halu kyy­kyt­tää jota­ku­ta onne­ton­ta on ainoa motii­vi sil­le, että ei pidä toi­vot­ta­va­na, ettei asia­kas­pal­ve­luam­ma­tis­sa Suo­mes­sa toi­mi­va ihmi­nen kyke­ne tai sel­väs­ti edes halua yrit­tääk­kään kom­mu­ni­koi­da asiak­kai­den kans­sa suo­mek­si? Ruo­ka- tai juo­ma­ti­lauk­sen vas­taa­not­ta­mi­ses­sa ei tar­vi­ta kak­sis­ta kie­li­tai­toa. Riit­tää, että osaa sanoa “ole hyvä” ja “kii­tos” sekä nume­rot ja tar­jol­la ole­vien ruo­ka­la­jien nimet sekä ruo­kai­luun liit­ty­vää perus­sa­nas­toa. 100–200 sanaa riit­tää pit­käl­le. Jos ruo­ka­la­jit on lis­tas­sa nume­roi­tu, niin se aut­taa jo kummasti.

        Täs­sä on sel­lai­nen­kin näkö­koh­ta, että vain englan­nin­kie­li­sen pal­ve­lun kel­puut­ta­mi­nen on kar­hun­pal­ve­lus maa­han­muut­ta­ja­työn­te­ki­jäl­le. Jos hän oppii työs­sään suo­mea (tai alu­ees­ta riip­puen ruot­sia), niin hänen työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­ten­sa sekä mah­dol­li­suu­ten­sa tul­la täy­si­val­tai­sek­si yhteis­kun­nan jäse­nek­si para­ne­vat oleel­li­ses­ti. Kan­sa­lai­suut­ta var­ten­han edel­leen­kin tar­vit­see läpäis­tä kie­li­koe. Pai­kal­li­sia kie­liä osaa­ma­ton maa­han­muut­ta­ja jää aina ulkopuoliseksi. 

        Pelk­kä englan­nin puhu­mi­nen kenen tahan­sa maa­han­muut­ta­jan kans­sa on mene­mis­tä sii­tä mis­tä aita on mata­lin. Suo­ma­lai­set osaa­vat nyky­ään englan­tia vie­raa­na kie­le­nä sen ver­ran hyvin, että usein ei jak­se­ta sie­tää epä­täy­del­lis­tä suo­mea. Täs­tä on tur­ha teh­dä mitään hyvet­tä. On ihan maa­han­muut­ta­jien inte­graa­tion ja yhteis­kun­nan kohee­sion kan­nal­ta tar­peel­lis­ta, että maa­han­muut­ta­jat oppi­vat pai­kal­li­sia kie­liä, jos ker­ran hei­tä tar­vi­taan kor­vaa­maan väes­tön uusiutumisvaje.

        Minul­le on itse asias­sa syn­ty­nyt hiu­kan sel­lai­nen vai­ku­tel­ma, että pel­kän englan­nin puhu­mi­nen maa­han­muut­ta­jis­ta on pait­si lais­kuu­den myös sen moti­voi­maa, että halu­taan pitää muu­ka­lai­siin hajurako.

      3. Mark­ku Jan­tu­nen:

        Mark­ku Jan­tu­nen.

        Suo­ma­lai­set osaa­vat nyky­ään englan­tia vie­raa­na kie­le­nä sen ver­ran hyvin, että usein ei jak­se­ta sie­tää epä­täy­del­lis­tä suo­mea. Täs­tä on tur­ha teh­dä mitään hyvet­tä. On ihan maa­han­muut­ta­jien inte­graa­tion ja yhteis­kun­nan kohee­sion kan­nal­ta tar­peel­lis­ta, että maa­han­muut­ta­jat oppi­vat pai­kal­li­sia kie­liä, jos ker­ran hei­tä tar­vi­taan kor­vaa­maan väes­tön uusiutumisvaje. 

        Syy epä­täy­del­li­seen suo­men­kie­leen joh­tuu sii­tä että suo­men­kie­li on ään­ta­mi­sel­le joh­tuu tai­vu­tuk­seen joka ei ole monen ulko­maa­lais­ten koh­dal­la loo­gi­nen kos­ka sanat ja lauseet muut­ta­vat muo­to­aan hyvin­kin toi­seen suun­taan niin että sanat muo­to­aan alku­pe­räi­ses­tä muo­dos­ta joten­kin niin että kir­jai­met muut­tu­vat joka ei ole muis­sa kie­lis­sä niin­kään yleis­tä. Epä­täy­del­li­sen kie­li­tai­don vaa­ti­mus voi olla myös saman­lai­nen ilmiö kun lähe­tys­saar­naa­jat vaa­ti­vat sel­lai­sia kris­til­li­siä arvo­ja että hei­dän omas­sa maas­sa ei nii­tä nou­da­te­ta. Se voi kään­tyä myös toi­seen suuntaan

    2. Kyl­lä tie­dän että monet iha­na kan­ta­väes­töön kuu­lu­vat käyt­täj­vät englan­tia myös tois­ten ihmis­ten kans­sa jot­ka ovat kan­ta­väes­töön kuu­lu­via suo­men­kie­li­siä suo­ma­lai­sia. Toki Hel­sin­gis­sä on ravin­to­loi­ta jois­sa pal­ve­lu on heik­ko suo­ni mut­ta monet niis­tä ovat etni­siä ravin­to­loi­ta jois­sa suo­men­kie­li­set syö­vät mel­kein joka päi­vä. Ei suo­men­kie­li jää syr­jään ellei suo­ma­lai­set suo­men­kie­li­nen väes­tö Itse lope­ta käyt­tä­mään sitä mui­den suo­men­kie­lis­ten kes­kuu­des­sa kun ei ole edes tar­ve. Muis­sa Poh­jois­mais­sa siel­lä pär­jää myös englan­nik­si oikein hyvin ja ruot­sin­kie­li on oikeas­taan hyö­dyn­tä nyky­ään mikä­li liik­kuu esi­mer­kik­si Tuk­hol­mas­sa. Kyl­lä me suo­ma­lai­set olem­me myös syyl­li­siä sii­tä että ravin­to­loi­ta joi­den omis­ta­jat ovat ihan suo­ma­lai­sia ovat pis­tä­neet nimet englan­nin­kie­li­sek­si. Hyvä esi­merk­ki on Black week. Mik­sei hul­lut päi­vät käy kun Stock­mann on teh­nyt? Itse olen kak­si­kie­li­nen ja puhun vain suo­mea suo­men­kie­lis­ten kans­sa ja englan­tia nii­den kans­sa joi­den äidin­kie­li ei ole suo­ni. Kir­joi­tan myös suo­men­kiel­tä suo­men­kie­li­sil­le ja englan­nin­kiel­tä niil­le joi­den äidin­kie­li ei ole suo­mi.. sekaan­nus­ta ei ole vie­lä tapahtunut

    3. Mark­ku Jan­tu­nen:
      Tääl­lä­hän tai­vu­taan kak­sin­ker­roin englan­nin edes­sä ja ollaan jopa osin luo­pu­mas­sa oma­kie­li­ses­tä aka­tee­mi­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta. Hel­sin­gis­sä hyväk­sy­tään, ettei ravin­to­lois­sa saa edes alkeel­li­sin­ta pal­ve­lua suo­mek­si (tai ruot­sik­si). Viras­tot kään­tä­vät ison jou­kon ohjei­ta ylei­ses­ti englan­nik­si sil­tä osin kuin pai­kal­li­sia kie­liä osaa­ma­ton ulko­maa­lai­nen maa­han­muut­ta­ja nii­tä tarvitsee. 

      Minus­ta on lähin­nä posi­tii­vi­nen asia, että van­ha kli­see sii­tä, miten suo­men työ­mark­ki­noil­la ei pär­jää osaa­mat­ta suo­mea mure­nee vähitellen.

      1. Mie­les­tä­ni se on kyl­lä nega­tii­vi­nen asia jos se joh­taa sii­hen, että ihmi­sil­tä kato­aa moti­vaa­tio osa­ta Suo­mes­sa suo­mea. On var­maan hyvä jos on jota­kin ent­ry-level-töi­tä, joi­ta voi teh­dä suo­mea opis­kel­taes­sa, sekä jotain mitä voi teh­dä väliai­kai­ses­ti maas­sa oles­ke­le­va, jol­ta ei voi koh­tuu­del­la edel­lyt­tää suo­men opis­ke­lua. Mut­ta paras tur­va suo­men kie­lel­le ja suo­ma­lai­sel­le kult­tuu­ril­le on sel­keäs­ti suo­men­kie­li­nen kan­sal­lis­val­tio. Vähem­mis­tö­kie­le­nä ei yleen­sä ole kivaa, ja ase­mas­taan jou­tuu tais­te­le­maan eikä se sil­ti­kään onnis­tu, kos­ka lop­pu­vii­mek­si kie­li tar­vit­see elääk­seen ympä­ris­tön jos­sa sitä voi käyt­tää, ei murusia glo­baa­lis­ti ajat­te­le­vien eliit­ti­joh­ta­jien pöy­däs­tä kie­len­ope­tuk­sen tms. muodossa.

        Täs­sä asias­sa on kyl­lä kau­heat kak­soiss­tan­dar­dit, kos­ka kor­kea­kou­lu­jen ja var­maan mui­den­kin kor­kean tason alo­jen osal­ta asias­sa ei ole mitään muren­net­ta­vaa – yli­opis­tois­sa kukaan ei ihmet­te­le, jos kym­me­nen vuot­ta maas­sa ollut tut­ki­ja ei osaa sanaa­kaan suo­mea. Kum­ma kyl­lä näi­den ihmis­ten kotiu­tu­mi­ses­ta ei olla huo­lis­saan, vaik­ka kon­tak­tien yli­opis­ton ulko­puo­li­seen yhteis­kun­taan on pak­ko olla heik­ko­ja, jos ei osaa sen kieltä.

  2. Ehdot­tai­sin että ryh­dy­tään jär­jes­tä­mään pit­kän mate­ma­tii­kan yo-kir­joi­tuk­sia ulko­mail­la. Koe jär­jes­te­tään samaan aikaan kuin Suo­mes­sa ja sen voi teh­dä aina­kin englan­nik­si tai suo­mek­si. Koe on avoin­na kai­kil­le alle 40-vuo­tiail­le. Jokai­nen joka kir­joit­taa lau­du­rin (ehkä exi­mia­kin kel­pai­si) pit­käs­tä mate­ma­tii­kas­ta, saa pitkäaikaisen/pysyvän oles­ke­lu- ja työ­lu­van Suo­meen ja lisäk­si halu­tes­saan opis­ke­lu­pai­kan korkeakoulusta.

    Pit­kin vuot­ta on puhut­tu mate­ma­tii­kan mer­ki­tyk­ses­tä pää­sy­ko­keis­sa ja todet­tu, että hyvä arvo­sa­na mate­ma­tii­kas­sa ennus­taa var­sin hyvin opin­to­me­nes­tys­tä useim­mil­la aloil­la. Samaan aikaan on menos­sa pro­jek­ti, että yli­op­pi­las­ko­keet voi­si suo­rit­taa myös englan­nik­si. Luu­li­si että mate­ma­tii­kan koe oli­si hel­poim­mas­ta pääs­tä toteut­taa myös englan­nin­kie­li­se­nä. Työ­mi­nis­te­ri Harak­ka­kin joku aika sit­ten tv:ssä hai­kai­li, kuin­ka saa­tai­siin osaa­vaa poruk­kaa ulko­mail­ta Suomeen.

    1. Mat­ti Haa­vik­ko:
      Ehdot­tai­sin että ryh­dy­tään jär­jes­tä­mään pit­kän mate­ma­tii­kan yo-kir­joi­tuk­sia ulko­mail­la. Koe jär­jes­te­tään samaan aikaan kuin Suo­mes­sa ja sen voi teh­dä aina­kin englan­nik­si tai suo­mek­si. Koe on avoin­na kai­kil­le alle 40-vuo­tiail­le. Jokai­nen joka kir­joit­taa lau­du­rin (ehkä exi­mia­kin kel­pai­si) pit­käs­tä mate­ma­tii­kas­ta, saa pitkäaikaisen/pysyvän oles­ke­lu- ja työ­lu­van Suo­meen ja lisäk­si halu­tes­saan opis­ke­lu­pai­kan korkeakoulusta. 

      Tuos­sa on aika pal­jon ris­ke­jä, jou­kos­sa voi tul­la rikol­li­sia, ja kokei­den val­vo­mi­nen voi osoit­tau­tua vaikeaksi. 

      Ehto­jen pitää olla tiu­kem­mat joka tapauk­ses­sa, ikä­ra­ja alem­mak­si, vaik­ka 30 v ja että on aina­kin suo­ri­tet­ta­va tääl­lä jokin tut­kin­to, vähin­tään ammatti‑, ja kie­li­koe niin että joko suo­men, ruot­sin tai saa­men kie­len kiel­tä osat­ta­va tyy­dyt­tä­väl­lä tasolla.

  3. Kun koros­tit että Suo­meen tar­vi­taan 35 000 työ­pe­räs­tä maa­han­muut­ta­jaa vuo­des­sa ja mal­lia pitäi­si ottaa Kana­das­ta jos­sa on vali­koi­va maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka. Kui­ten­kin koros­tit ettei pako­lais­po­li­tiik­ka on ole kovin joh­don­mu­kais­ta. Sil­ti pidät pako­lais­ten lap­sia joten­kin parem­pa­na vaih­toeh­to­na tule­vai­suu­des­sa työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton paik­kaa­mi­seen. Joten­kin näin sen ymmär­sin. Tote­sit myös että huma­ni­tää­ri­ben maa­han­muut­to tulee kal­liik­si joten mikä on rat­kai­su tähän? Pako­lais­ten apu läh­tö maas­sa tai siel­lä mis­sä pako­lais­lei­ri sijait­see. Esi­mer­kik­si Tur­kis­sa . Tote­sit kui­ten­kin että Tur­va­pai­kan haki­jois­ta voi­si kou­lu­te­tut ja työ­pai­kan saa­neet jää­dä Suo­meen työ­lu­van tur­vin, vaik­ka huma­ni­tää­ri­nen sta­tus ei enään täyt­tyi­si­kään. Tätä et kui­ten­kaan ehdo­ta pako­lais­ten koh­dal­la. Täs­sä koh­taan kysyin että mitä tar­koi­tat pako­lai­sil­la? Kiin­tiö­pa­ko­lai­sia? Luo­ki­te­let­ko tur­va­pai­kan­ha­ki­jat erik­seen pako­lai­sis­ta? Mikä on perus­te­lu ja mil­lä kri­tee­ril­lä. Lail­li­ses­ti tur­va­pai­kan­ha­ki­jat ja pako­lai­set ovat eri asia mut­ta mit­kä ovat omat kri­tee­ri­si sii­tä että Suo­mes­sa tur­va­pai­kan­ha­ki­jat ja pako­lai­set työl­lis­tyi­si­vät eri tavoin? 

    Koros­tit että suo­men­kie­lien opis­ke­lu on yksi syy mik­si pako­lai­set ja tur­va­pai­kan­ha­ki­jat eivät työllisty

    Kui­ten­kin pidät huip­pu­nört­tien sei­sot­ta­mis­ta työ­lu­pa jonos­sa kah­dek­san kuu­kaut­ta koh­tuut­to­ma­na. Hei­tä tulee pää­asias­sa Aasias­ta ja hei­dän huip­puo­saa­mi­nen on myös huu­ta­va tar­ve Suo­mes­sa monel­le alal­le johon van­hen­tu­nut työ­voi­ma ei enään pys­ty työl­lis­ty­mään. Kui­ten­kin näi­den­kin huip­puo­saa­jien (huip­pu­nör­tit) kie­li­tai­to on pelk­kä oma äidin­kie­le­li ja englanti.Miten suo­men­kie­len tai­don puut­tu­mi­nen oli­si parem­pi hei­dän koh­dal­laan kuin nii­den pako­lais­ten ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den koh­dal­la joi­den tilan­ne on aivan sama . Näet­kö että nämä huip­puo­saa­jat (huip­pu­nör­tit) pär­jää­vät pel­käl­lä englan­nil­la Suo­mes­sa? Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la englan­nin­kie­lel­lä saa jo pal­ve­lui­ta ja kun­nal­li­set pal­ve­lut ovat saa­ta­vis­sa myös englan­nik­si. Ovat nämä huip­puo­saa­jat (huip­pu­nör­tit) sit­ten pal­jon arvok­kaam­pia kuin ne Wolt-kus­kit tai raken­nus­mie­het ? Kai­pai­sin sinul­ta vie­lä tar­kem­man näke­myk­sen maahanmuuttopolitiikasta

    Se voi­si jakaa osiin

    Pako­lais­po­li­tiik­ka
    Turvapaikanhakijapolittiikka
    Työ­pe­räi­nen maahanmuutto 

    Ottaen vie­lä huo­mioon sen että suu­rin osa suo­ma­lais­ta on myös nai­mis­sa ulko­maa­lai­sen kans­sa ja hei­dän lap­set tulee johon­kin kate­go­ri­aan ulko­maa­lai­set kos­ka monet heis­tä on kak­sois­kan­sa­lai­sia tai omaa­vat pel­käs­tään yhden van­hem­man kan­sa­lai­suu­den. He ovat paluu­muut­ta­jia mut­ta sil­ti maa­han­muut­to­vi­ran­omais­ten kirjoissa

    1. Tuos­sa vähän huo­li­mat­to­mas­ti kir­joi­te­tus­sa teks­tis­sä tar­koi­tin pako­lai­sil­la pako­laiss­ta­tuk­sen saa­nei­ta. Heis­tä kaik­ki saa­vat jää­dä maa­han, joten kou­lu­te­tuil­le ei tar­vit­se antaa etusijaa.

    2. Rahul Soma­ni: Kui­ten­kin näi­den­kin huip­puo­saa­jien (huip­pu­nör­tit) kie­li­tai­to on pelk­kä oma äidin­kie­le­li ja englanti.Miten suo­men­kie­len tai­don puut­tu­mi­nen oli­si parem­pi hei­dän koh­dal­laan kuin nii­den pako­lais­ten ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den koh­dal­la joi­den tilan­ne on aivan sama . Näet­kö että nämä huip­puo­saa­jat (huip­pu­nör­tit) pär­jää­vät pel­käl­lä englan­nil­la Suomessa?

      Supercel­lin ja vas­taa­vien ohjel­mis­to­y­ri­tys­ten työ­kie­li on käy­tän­nös­sä englan­ti, samoin aka­tee­mi­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa lähes kai­kil­la luon­non­tie­tei­den ja insi­nöö­ri­tie­tei­den aloil­la. Nämä ihmi­set eivät tosi­aan tar­vit­se suo­mea mihin­kään. Toki tie­tys­ti hen­ki­lö­koh­tai­sel­la tasol­la saat­taa alkaa kie­li­tai­dot­to­muus har­mit­taa, jos asuu Suo­mes­sa pit­kään. Itse tun­nen 25 vuot­ta Suo­mes­sa asu­nei­ta luon­non­tie­tei­den tut­ki­joi­ta, jot­ka eivät edel­leen­kään puhu juu­ri suo­mea, kun ei ole ollut käy­tän­nön pakko. 

      Jos taas ei pys­ty työl­lis­ty­mään ohjel­mis­toa­lal­le tms., vaan esi­mer­kik­si pal­ve­luam­mat­tiin, jos­sa suo­mea pitäi­si osa­ta, tilan­ne on tie­tys­ti aivan eri työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton kannalta.

  4. Kom­men­toin täs­sä vies­tis­sä maa­han­muu­ton osuut­ta, jos­sa on kak­si eri­lais­ta jut­tua. Ensin­nä­kin työ­pe­räi­ses­sä asian­tun­ti­joi­den maa­han­muu­tos­sa on käsit­tä­mät­tö­miä byro­kra­tia­vii­vei­tä, jot­ka pitäi­si ehdot­to­mas­ti saa­da pois.

    Toi­nen jut­tu on se, että maa­han­muut­ta­ja­per­heis­tä tule­vien las­ten suo­men kie­len ope­tuk­ses­sa on jotain pahas­ti pie­les­sä. Kuu­lem­ma on ihan taval­lis­ta, että koko perus­kou­lun Suo­mes­sa käy­neen maa­han­muut­ta­ja­per­hees­tä tule­van nuo­ren suo­men kie­len tai­to ei rii­tä lukio-opin­toi­hin tai aina­kin vai­keut­taa lukio-opin­to­ja sel­väs­ti. Minul­le tämä on käsit­tä­mä­tön­tä. Olin itse opis­ke­luai­ka­na­ni vuo­den vaih­dos­sa itä­val­ta­lai­ses­sa yli­opis­tos­sa. Se oli aikaa, jol­loin opis­ke­lus­sa kaik­ki (luen­not, oppi­kir­jat, har­joi­tuk­set, ten­tit, tent­ti­vas­tauk­set jne.) oli vie­lä sak­sak­si. En käyt­tä­nyt opin­nois­sa­ni sanaa­kaan englan­tia joi­ta­kin sak­san kie­les­sä ylei­ses­ti käy­tet­ty­jä englan­nis­ta tul­lei­ta lai­na­sa­no­ja lukuu­not­ta­mat­ta. Suo­ri­tin vuo­den aika­na usei­ta kurs­se­ja hyväl­lä menes­tyk­sel­lä. Oma taus­ta­ni ennen vaih­toon läh­töä oli se, että olin luke­nut lukion lyhyen sak­san (ope­tus­ta kol­men vuo­den ajan 3–4 tun­tia vii­kos­sa) ja suo­rit­ta­nut kotiy­li­opis­tos­sa­ni kak­si sak­san kie­len kurs­sia, yhteen­sä 4 opin­to­viik­koa. Kuin­ka voi olla mah­dol­lis­ta, että suo­ma­lai­nen kou­lu­lai­tos ei saa yhdek­säs­sä vuo­des­sa 20–30 vii­kot­tai­sel­la ope­tus­tun­nil­la oppi­lai­den suo­men kie­len tai­toa samal­le tasol­le? Minä en ole edes miten­kään eri­tyi­sen lah­ja­kas vie­rais­sa kie­lis­sä (kie­lio­pis­sa kyl­lä, kos­ka se on kuin mate­ma­tiik­kaa, mut­ta sanat eivät mei­naa jää­dä mil­lään päähäni).

    Jos nuor­ten suo­men kie­len tai­to jää puut­teel­li­sek­si, on täl­lä suu­ri vai­ku­tus sii­hen, miten hyviä veron­mak­sa­jia heis­tä aikui­se­na tulee ja kuin­ka pal­jon he paik­kaa­vat suo­ma­lais­ten hei­kos­ta syn­ty­vyy­des­tä joh­tu­vaa vajetta.

    1. Kepa:
      Kom­men­toin täs­sä vies­tis­sä maa­han­muu­ton osuut­ta, jos­sa on kak­si eri­lais­ta jut­tua. Ensin­nä­kin työ­pe­räi­ses­sä asian­tun­ti­joi­den maa­han­muu­tos­sa on käsit­tä­mät­tö­miä byro­kra­tia­vii­vei­tä, jot­ka pitäi­si ehdot­to­mas­ti saa­da pois.

      Toi­nen jut­tu on se, että maa­han­muut­ta­ja­per­heis­tä tule­vien las­ten suo­men kie­len ope­tuk­ses­sa on jotain pahas­ti pielessä. 

      No kuin­kas pit­kiä ne vii­veet ovat? Vie­lä vuo­si pari sit­ten lupa­pro­ses­si vei kol­mi­sen viik­koa ja töi­hin sai tul­la käsit­te­lyn kes­täes­sä. Nyt käsit­te­ly­ai­ka on kait venäh­tä­nyt pariin kuu­kau­teen mut­ta edel­leen työt saa alot­taa käsit­te­lyn kes­täes­sä. USA:ssa johon ei var­si­nai­ses­ti tai­da olla vai­kea rek­ry­tä poruk­kaa pelk­kään tar­veh­ra­kin­taan saat­taa hujah­taa pari vuot­ta ja tar­veah­kin­ta kos­kee suun­nil­leen kaik­kia, toh­to­rit myös leku­rit mukaan lukien.

      Suo­mes­sa maa­han­muut­ta­jil­le syn­ty­nei­den nuor­ten hei­kol­le suo­men kie­len tai­dol­le pitäi­si kyl­lä etsiä syi­tä muu­al­ta kuin koulusta.

      1. Mar­kus Vars­ta: USA:ssa johon ei var­si­nai­ses­ti tai­da olla vai­kea rek­ry­tä poruk­kaa pelk­kään tar­veh­ra­kin­taan saat­taa hujah­taa­pa­ri vuot­ta ja tar­veah­kin­ta kos­kee suun­nil­leen kaik­kia, toh­to­rit myös leku­rit mukaan lukien.

        Nyt levi­te­tään todel­la val­heel­lis­ta tie­toa jenk­kien sys­tee­mis­tä. Pysy­vän oles­ke­lu­lu­van ja kan­sa­lai­suu­den saa­mi­nen jen­keis­sä voi olla pit­kä pro­ses­si (eri­tyi­ses­ti tie­tyis­tä mais­ta hei­dän iki­van­han maa­kiin­tiö­jär­jes­tel­män takia), mut­ta työs­ken­te­le­mään pää­se­mi­nen tilan­tees­sa, jos­sa sinul­la on työ­paik­ka val­mii­na ja työ­nan­ta­ja, joka on val­mis mak­sa­maan vii­su­min nopeu­te­tus­ta käsit­te­lys­tä saat pää­tök­sen 15 päi­väs­sä. Jos olet huip­pu­koo­da­ri tai leku­ri tai muu täm­möi­sen ryh­män edus­ta­ja, joi­ta Suo­meen­kin kovas­ti ulko­mail­ta toi­vo­taan ja sinul­la on työ­nan­ta­ja val­mii­na, kyl­lä he tämän yli­mää­räi­sen mak­sun suo­rit­ta­vat ja siten tämän vii­su­min saa­vat sinul­le järjestymään.

        Kyl­lä, tämän H1B:n saa­mi­sen jäl­keen jou­dut uusi­maan sen vähin­tään joka vuo­si ja joka ker­ta voi käy­dä niin, että siel­tä tulee­kin kiel­tei­nen pää­tös ja edes­sä on läh­tö maas­ta, mut­ta asian esit­tä­mi­nen niin, että jen­keis­sä oli­si kuu­kausien jono nime­no­maan näi­den huip­pu­ta­lent­tien työ­lu­pien saa­mi­ses­sa ei vaan yksi­se­lit­tei­ses­ti pidä paik­kaan­sa. Pii­laak­so nykyi­ses­sä muo­dos­san ei oli­si voi­nut syn­tyä, jos jokai­sen sin­ne IT-jät­tei­hin töi­hin halua­van huip­pu­koo­da­rin pitäi­si ensin odo­tel­la koti­maas­saan 2–3 vuot­ta työ­lu­van saamista.

      2. Nyt levi­te­tään todel­la val­heel­lis­ta tie­toa jenk­kien systeemistä. 

        Sita ollaan sit­ten elet­ty val­hees­sa vii­mei­set kak­si ja puo­li vuotta.….

      3. ft maa­il­mal­ta: Elo­kuus­sa haet­tu ja vie­lä ei ole lupaa. 

        Ei etten itse syyl­lis­tyi­si samaan mut­ta anekt­do­taa­li­nen todis­te­lu ei oikein riitä

    2. Kepa: Olin itse opis­ke­luai­ka­na­ni vuo­den vaih­dos­sa itä­val­ta­lai­ses­sa yliopistossa.

      Veik­kai­sin, että rat­kai­se­va ero on oman äidin­kie­len kir­jal­li­nen tai­to. On todel­la pal­jon hel­pom­paa oppia vie­raan kie­len luke­mi­nen ja kir­joit­ta­mi­nen, jos osaa hyvin lukea ja kir­joit­taa äidin­kiel­tään. On joku käsi­tys lauseen­jä­sen­nyk­ses­tä jne. Suo­meen tule­vien maa­han­muut­ta­jien tilan­ne tai­taa vaih­del­la täs­sä suh­tees­sa mel­koi­ses­ti. Osal­la äidin­kie­len luku­tai­to on alkeel­li­nen tai ole­ma­ton. En tie­dä, miten hyvin perus­kou­lu pys­tyy täm­möi­seen tilan­tee­seen vastaamaan.

  5. Minä en oikein usko hyvin­voin­ti­val­tioon sel­lai­se­na, jol­la sil­lä suo­mes­sa tar­koi­te­taan. Jos nai­set eivät han­ki lap­sia enää, mies­ten moti­vaa­tio töi­hin roma­ha­taa. Jos nai­sil­la on omat tulot eikä lap­sia, tus­kin nai­nen­kaan etsii mie­hes­sä tulo­ta­soa. Mies­ten työn­te­ko ja urao­rien­toi­tu­nei­suus on ollut ehkä vain inertiaa.

    Jos vapaa-aika on niin haus­kaa, niin mik­si minun tai kenen­kään muun pitäi­si ope­tel­la data­tie­det­tä ja mate­ma­tiik­kaa, jos tulot tasa­taan? Mik­si minun pitäi­si antaa vapaa-aika­ni muil­le ja ottaa aikaa vie­viä töi­tä? Minä luen his­to­ri­aa mie­luum­min ja äänes­tän tulo­jen tasauk­sen puo­les­ta. Men­kää te teke­mään tuotekehittelyä.

    Kaik­ki tuo tapah­tuu samaan aikaan, kun Suo­mes­ta muut­taa pois nuor­ta väkeä enem­män kuin ennen. Minä uskon, että Wahl­roos on aika lail­la oikeas­sa Suo­men suh­teen ja mitä hän kir­jois­saan on kirjoittanut. 

    Jos Venä­jä joten­kin muut­tui­si sin­ga­po­ren kal­tai­sek­si kapi­ta­lis­ti­sek­si auto­ri­taa­rusek­si maak­si, niin se voi­si tyh­jen­tää Euroo­pan kou­lu­te­tuis­ta nuorista.

    1. aas­dasd:
      Minä en oikein usko hyvin­voin­ti­val­tioon sel­lai­se­na, jol­la sil­lä suo­mes­sa tar­koi­te­taan. Jos nai­set eivät han­ki lap­sia enää, mies­ten moti­vaa­tio töi­hin roma­ha­taa. Jos nai­sil­la on omat tulot eikä lap­sia, tus­kin nai­nen­kaan etsii mie­hes­sä tulo­ta­soa. Mies­ten työn­te­ko ja urao­rien­toi­tu­nei­suus on ollut ehkä vain inertiaa.

      Jos vapaa-aika on niin haus­kaa, niin mik­si minun tai kenen­kään muun pitäi­si ope­tel­la data­tie­det­tä ja mate­ma­tiik­kaa, jos tulot tasa­taan? Mik­si minun pitäi­si antaa vapaa-aika­ni muil­le ja ottaa aikaa vie­viä töi­tä? Minä luen his­to­ri­aa mie­luum­min ja äänes­tän tulo­jen tasauk­sen puo­les­ta. Men­kää te teke­mään tuotekehittelyä. 

      Sä osa­sit kiteyt­tää ihan hyvin asiat kuten ne ovat. 

      Syn­ty­vyy­den las­kuun aut­taa vain pak­ko. Kai­kil­le nuo­ril­le, sekä mie­hil­le että nai­sil­le ase-/yh­teis­kun­ta­pak­ko­työ­vel­vol­li­suus, ja vapau­tuk­sen saa­vat vain ne perus­ter­veet jot­ka ovat saa­neet lap­sen ennen­kuin ovat täyt­tä­neet 28 vuotta.

    2. aas­dasd:
      Minä en oikein usko hyvin­voin­ti­val­tioon sel­lai­se­na, jol­la sil­lä suo­mes­sa tar­koi­te­taan. Jos nai­set eivät han­ki lap­sia enää, mies­ten moti­vaa­tio töi­hin romahataa. 

      Ei se vie­lä tuos­ta romah­da, kos­ka työt­tö­mät pum­mit eivät ole nais­ten mieleen. 

      Kyl­lä minul­la on kai­kil­le nuo­ril­le mie­hil­le, jot­ka eivät halua jää­dä poi­ka­mie­hik­si, kak­si neuvoa:
      1) Opis­ke­le ylem­pi korkeakoulututkinto
      2) Han­ki kun­non ammat­ti, sem­moi­nen johon työl­lis­tyy ja jos­ta mak­se­taan oike­aa palk­kaa (liit­tyy olen­nai­ses­ti koh­taan 1)
      3) Muu­ta kas­vu­kes­kuk­seen, mie­lui­ten pks

      Nämä eivät ole tie­ten­kään pakol­li­sia ras­te­ja, mut­ta hel­pot­ta­vat aivan hem­me­tin pal­jon vai­mon hankkimista.

      Jos nai­sil­la on omat tulot eikä lap­sia, tus­kin nai­nen­kaan etsii mie­hes­sä tulotasoa. 

      Sil­lä ei ehkä ole enää niin suur­ta mer­ki­tys­tä onko palk­ka kol­me vai nel­jä ton­nia, mut­ta vaik­ka­pa työt­tö­mä­nä on vai­kea löy­tää seu­raa jo sen­kin takia, ettei rahat mei­naa riit­tää “tavan­omai­siin soidinmenoihin”.

      Jos vapaa-aika on niin haus­kaa, niin mik­si minun tai kenen­kään muun pitäi­si ope­tel­la data­tie­det­tä ja mate­ma­tiik­kaa, jos tulot tasataan? 

      Ollos huo­le­ton, Suo­mes­sa on edel­leen por­va­rie­nem­mis­tö eikä tulo­ja tul­la tasaa­maan. Pää­mi­nis­te­ri­kin sai juu­ri pot­kut, kun alkoi leik­ki­mään ammattiyhdistysjohtajaa. 

      Sitä­pait­si jat­kos­sa rahat tule­vat mene­mään ene­ne­vis­sä mää­rin van­hus­väes­töl­le, ei aktii­vi-iäs­sä ole­vil­le → edes­sä on hyvin­kin mah­dol­li­ses­ti kai­ken­lai­sia leik­kauk­sia aktii­vi­väes­tön etuihin.

      Sipi­län por­va­ri­hal­li­tus ei ole ollut mikään ano­ma­lia. Kun nykyi­nen hal­li­tus pis­tää mil­jar­de­ja siliäk­si, täl­lä het­kel­lä opin­to­put­kes­sa ole­vien kan­nat­taa ottaa huo­mioon, että jat­kos­sa saha soi sit­ten vie­lä kovempaan.

      Jos Venä­jä joten­kin muut­tui­si sin­ga­po­ren kal­tai­sek­si kapi­ta­lis­ti­sek­si auto­ri­taa­rusek­si maak­si, niin se voi­si tyh­jen­tää Euroo­pan kou­lu­te­tuis­ta nuorista.

      Jos Venä­jäs­tä tulee muu­ta kuin nykyi­sen kal­tai­nen kor­rup­toi­tu­nut hyl­kiö­val­tio, leh­mät­kin lentäis.

    3. aas­dasd:
      Jos Venä­jä joten­kin muut­tui­si sin­ga­po­ren kal­tai­sek­si kapi­ta­lis­ti­sek­si auto­ri­taa­rusek­si maak­si, niin se voi­si tyh­jen­tää Euroo­pan kou­lu­te­tuis­ta nuorista.

      Sin­ga­po­res­sa pai­kal­li­set ovat lais­ko­ja eivät­kä tee mitään ras­kai­ta töi­tä enää, maa­han­muut­ta­jat teke­vät kaik­ki oikeat hom­mat” ‑erään kave­ri­ni kom­ment­ti Singaporesta.
      ‑Sama Suomeen?

  6. Suo­ma­lais­yri­tyk­sil­lä on osaa­ja­kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­ma. Talous­krii­sin ja Nokian ali­han­kin­ta­ver­kos­ton romah­duk­seen rea­goi­tiin kes­kit­ty­mäl­lä kus­tan­nus­kil­pai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­seen. Palk­ka­ke­hi­tys jäi verok­ki­mais­ta jäl­keen koo­da­rien olles­sa pit­kään lähi­hoi­ta­jien hin­nois­sa ja myös­kin vapaa­päi­viä vähen­net­tiin kol­mel­la. Edel­leen Suo­mel­la on luul­ta­vas­ti maa­il­man vähi­ten pulaa koo­da­reis­ta ja huip­puo­saa­jis­ta. Euros­ta­tin tilas­tot tie­tä­vät ker­toa, että ICT-osaa­ja­ti­heys on Suo­mes­sa Euroo­pan suu­rin (https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/ICT_specialists_in_employment) Myös World Eco­no­mic Foru­min kil­pai­lu­ky­ky­tut­ki­muk­sis­sa Suo­mi on aina kär­ki­si­joil­la osaa­van työ­voi­man saa­ta­vuu­den suhteen.

    Peri­aat­tees­sa osaa­jien saa­ta­vuu­den pitäi­si olla Suo­men kiis­ta­ton kil­pai­lue­tu. Jos menes­tys oli­si Supercel­lin huip­pu­koo­da­rei­den saa­ta­vuu­des­ta, niin mik­si olem­me jää­neet jäl­keen inno­vaa­tio­ke­hi­tyk­ses­tä? Mis­sä ovat len­tä­vät autot ja kul­la­tut kadut?

    Mus­ta syyt­tä­vää sor­mea pitää osoit­taa elin­kei­noe­lä­mää ja suo­ma­lais­yri­tyk­siä koh­taan. Se dii­li, mitä Suo­mes­sa kan­sain­vä­li­sil­le huip­puo­saa­jil­le tar­jo­taan on tyy­pil­li­ses­ti pal­jon huo­nom­pi, kuin mitä heil­le Ruot­sis­sa, Sak­sas­sa, Alan­ko­mais­sa, Irlan­nis­sa tai Sveit­sis­sä on tar­jol­la. Muus­ta maa­il­mas­ta puhu­mat­ta­kaan. Sii­nä mis­sä nykyi­nen työ­nan­ta­ja­ni (Irlan­nis­sa) päät­ti tänä vuon­na antaa koko hen­ki­lös­töl­leen kol­me loma­päi­vää lisää, Suo­mes­sa sil­loi­nen työ­nan­ta­ja­ni päät­ti imple­men­toi­da kikyn sel­lai­se­naan kol­men vapaa­päi­vän lyhen­nyk­se­nä. Maa­il­mal­la yri­tyk­set kil­pai­le­vat osaa­jis­ta tosis­saan paran­ta­mal­la dii­le­jään. Suo­mes­sa TES-shop­pai­le­vat, kikyt­tä­vät ja huu­ta­vat yhteis­kun­taa apuun joka tilanteessa.

    On kuvaa­vaa, että jär­jes­tään kaik­ki ne asiat joil­la yri­tyk­set kai­paa­mi­aan osaa­jia Suo­meen yrit­tä­vät nyky­ään hou­ku­tel­la ovat aina demo­kraat­ti­sen kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan ja AY-liik­keen saa­vu­tuk­sia, joi­ta yksit­täi­set yri­tyk­set ja EK tänä­kin päi­vä­nä ohjel­mis­saan kovaan ääneen vas­tus­ta­vat. Tur­val­li­suu­des­ta, tasa-arvoi­suu­des­ta, kou­lu­tus­mah­dol­li­suuk­sis­ta ja päi­vä­ko­deis­ta saa­nem­me kiit­tää aika pal­jon kor­kean vero­tuk­sen sosi­aa­li­val­tio­ta, kun taas esi­mer­kik­si työ­elä­mä­ta­sa­pai­non taka­na on kova tais­te­lu työ­ai­ka­lain­sää­dän­nön ja työ­suo­je­lun saavuttamiseksi.

    Reme­dyn ja Supercel­lin kal­tai­set mai­neik­kaat peliy­ri­tyk­set ovat alal­laan hyvien työ­nan­ta­jien mai­nees­sa pit­käl­ti sii­tä syys­tä, että maa­il­man peliyh­tiöis­sä ylei­nen “Crunch-kult­tuu­ri” on Suo­mes­sa yksi­se­lit­tei­ses­ti lai­ton­ta: https://www.businessinsider.com/video-game-development-problems-crunch-culture-ea-rockstar-epic-explained-2019–5 .

    Suo­ma­lai­sen elin­kei­noe­lä­män pitää paran­taa osaa­ja­kil­pai­lu­ky­ky­ään. Vähin­tään pitäi­si taju­ta, että kus­tan­nus­kil­pai­lu­ky­ky­ta­voit­teet ovat peruut­ta­mat­to­mas­sa ris­ti­rii­das­sa osaa­ja­kil­pai­lu­ky­vyn kans­sa. Jos lii­ke­toi­min­ta sak­kaa tar­vit­ta­vien osaa­jien puut­tees­ta joh­tuen, mikään stra­te­gia johon kuu­luu työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten las­ke­mi­nen on itsetuhoinen. 

    Niil­lä aloil­la mis­sä osaa­jis­ta on pulaa pitää lisä­tä kil­pai­lua. Tus­kin­pa ketään hait­taa, jos siel­tä muu­ta­mat hei­koim­min kan­nat­ta­vat yri­tyk­set katoa­vat kus­tan­nus­ten kara­tes­sa. Nekin vapaut­ta­vat sit­ten osaa­jan­sa mark­ki­noi­den kaut­ta parem­min tuot­ta­viin hom­miin. Mark­ki­na­ta­sa­pai­non voi saa­vut­taa pait­si työn tar­jon­taa lisää­mäl­lä, myös työn kysyn­tää vähen­tä­mäl­lä. Kysyn­tä vähe­nee kun hin­nat nousevat.

    Haluai­sin sel­lais­ta maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa, mikä ruok­ki­si tätä kil­pai­lua. Nyky­ään meil­lä on jo mah­dol­lis­tet­tu nopeu­tet­tu käsit­te­ly EU Blue Car­din myö­tä, mikä­li pal­kat­ta­val­la asian­tun­ti­jal­la on taat­tu riit­tä­vä palk­ka­ta­so Suo­meen tul­les­saan. 1,5x suo­ma­lais­ten kes­ki­palk­ka. Kil­pai­lun edis­tä­mi­sek­si ja hal­pa­työ­voi­man tuon­nin hidas­ta­mi­sek­si voi­si esi­mer­kik­si muut­taa työ­lu­pien käsit­te­lyn prio­ri­teet­tia siten, että paik­ka käsit­te­ly­jo­nos­sa muo­tou­tuu palk­ka­ta­son mukaan. Kun kysees­sä on tosi­aan nii­tä har­vi­nai­sia maa­il­man­laa­jui­ses­ti kil­pail­tu­ja osaa­jia jot­ka voi­vat vali­ta asuin­maan­sa, niil­le jou­tuu muu­ten­kin mak­sa­maan kymp­pi­ton­nien. Jos tätä käy­tet­täi­siin oles­ke­lu­lu­pa­jo­non prio­ri­soin­nis­sa, käsit­te­ly­ajois­ta ei muo­dos­tu ongel­maa muil­le kuin kil­pai­lu­ky­vyt­tö­mil­le yrityksille.

    1. Eeko:
      Suo­ma­lais­yri­tyk­sil­lä on osaa­ja­kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­ma. Talous­krii­sin ja Nokian ali­han­kin­ta­ver­kos­ton romah­duk­seen rea­goi­tiin kes­kit­ty­mäl­lä kus­tan­nus­kil­pai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­seen. Palk­ka­ke­hi­tys jäi verok­ki­mais­ta jäl­keen koo­da­rien olles­sa pit­kään lähi­hoi­ta­jien hin­nois­sa ja myös­kin vapaa­päi­viä vähen­net­tiin kol­mel­la. Edel­leen Suo­mel­la on luul­ta­vas­ti maa­il­man vähi­ten pulaa koo­da­reis­ta ja huip­puo­saa­jis­ta. Euros­ta­tin tilas­tot tie­tä­vät ker­toa, että ICT-osaa­ja­ti­heys on Suo­mes­sa Euroo­pan suu­rin (https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/ICT_specialists_in_employment) Myös World Eco­no­mic Foru­min kil­pai­lu­ky­ky­tut­ki­muk­sis­sa Suo­mi on aina kär­ki­si­joil­la osaa­van työ­voi­man saa­ta­vuu­den suhteen.

      Peri­aat­tees­sa osaa­jien saa­ta­vuu­den pitäi­si olla Suo­men kiis­ta­ton kil­pai­lue­tu. Jos menes­tys oli­si Supercel­lin huip­pu­koo­da­rei­den saa­ta­vuu­des­ta, niin mik­si olem­me jää­neet jäl­keen inno­vaa­tio­ke­hi­tyk­ses­tä? Mis­sä ovat len­tä­vät autot ja kul­la­tut kadut?

      Mus­ta syyt­tä­vää sor­mea pitää osoit­taa elin­kei­noe­lä­mää ja suo­ma­lais­yri­tyk­siä koh­taan. Se dii­li, mitä Suo­mes­sa kan­sain­vä­li­sil­le huip­puo­saa­jil­le tar­jo­taan on tyy­pil­li­ses­ti pal­jon huo­nom­pi, kuin mitä heil­le Ruot­sis­sa, Sak­sas­sa, Alan­ko­mais­sa, Irlan­nis­sa tai Sveit­sis­sä on tar­jol­la. Muus­ta maa­il­mas­ta puhu­mat­ta­kaan. Sii­nä mis­sä nykyi­nen työ­nan­ta­ja­ni (Irlan­nis­sa) päät­ti tänä vuon­na antaa koko hen­ki­lös­töl­leen kol­me loma­päi­vää lisää, Suo­mes­sa sil­loi­nen työ­nan­ta­ja­ni päät­ti imple­men­toi­da kikyn sel­lai­se­naan kol­men vapaa­päi­vän lyhen­nyk­se­nä. Maa­il­mal­la yri­tyk­set kil­pai­le­vat osaa­jis­ta tosis­saan paran­ta­mal­la dii­le­jään. Suo­mes­sa TES-shop­pai­le­vat, kikyt­tä­vät ja huu­ta­vat yhteis­kun­taa apuun joka tilanteessa.

      Täs­sä on todel­la pal­jon asi­aa. Äsket­täin Wahl­roos esit­ti näke­myk­sen­sä että Nokian menes­tys tuho­si Suo­men kil­pai­lu­ky­vyn kun ihmi­set tot­tui­vat (Suo­men mit­ta­puul­la) hyviin palk­koi­hin. Tek­ni­koi­den ja insi­nöö­rien oli­si pitä­nyt lyö­dä Nokia nousuun spu­ge­pal­koil­la. Miten­kö­hän veik­kaat­te että tämä oli­si onnis­tu­nut käy­tän­nös­sä? Oli­si voi­nut muut­to­lii­ke Erics­so­nil­le olla aika vil­kas­ta, ja osaa­jien hou­kut­te­lu Ruot­sis­ta, Euroo­pas­ta, jen­keis­tä, Irlan­nis­ta jne. mel­ko hiljaista…

      Suo­mi voi olla kehit­ty­neen tuo­tan­non maa, tai hal­pa­tuo­tan­to­maa, mut­ta se että oli­sim­me kehit­ty­nyt hal­pa­tuon­tan­to­maa, no se nyt on vaan mel­ko vai­kea yhtälö.

      Kiky-kes­kus­te­lu on hei­jas­tu­nut väki­sin­kin syn­ty­vyy­teen vaik­ka teki­jöi­tä on toki mon­ta eikä kaik­kia ehkä edes ole vie­lä tajut­tu. Nime­no­maan 2010-luvul­la ovat tie­tyt talous­pii­rit alka­neet luen­noi­da sii­hen sävyyn että Suo­mi ei enää voi pala­ta van­hoi­hin hyviin aikoi­hin, kil­pai­lu kiris­tyy niin että ainoa tapa vas­ta­ta on teh­dä enem­män töi­tä pie­nem­mäl­lä pal­kal­la. Kuka edes haluai­si teh­dä lap­sia täl­lai­seen tule­vai­suu­teen? Lap­sen­te­ko saa­ti ‑hoi­to on esi­tet­ty tuot­ta­mat­to­ma­na puu­hai­lu­na joka on pois kan­san­tuot­teen kas­vat­ta­mi­ses­ta. Ei ole todel­la­kaan sat­tu­maa että syn­ty­vyys­ro­mah­dus osui juu­ri näi­hin vuosiin.

    2. Eeko:
      Suo­ma­lais­yri­tyk­sil­lä on osaa­ja­kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­ma. Talous­krii­sin ja Nokian ali­han­kin­ta­ver­kos­ton romah­duk­seen rea­goi­tiin kes­kit­ty­mäl­lä kus­tan­nus­kil­pai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­seen. Palk­ka­ke­hi­tys jäi verok­ki­mais­ta jäl­keen koo­da­rien olles­sa pit­kään lähi­hoi­ta­jien hin­nois­sa ja myös­kin vapaa­päi­viä vähen­net­tiin kolmella.
      Peri­aat­tees­sa osaa­jien saa­ta­vuu­den pitäi­si olla Suo­men kiis­ta­ton kil­pai­lue­tu. Jos menes­tys oli­si Supercel­lin huip­pu­koo­da­rei­den saa­ta­vuu­des­ta, niin mik­si olem­me jää­neet jäl­keen inno­vaa­tio­ke­hi­tyk­ses­tä? Mis­sä ovat len­tä­vät autot ja kul­la­tut kadut?

      Mus­ta syyt­tä­vää sor­mea pitää osoit­taa elin­kei­noe­lä­mää ja suo­ma­lais­yri­tyk­siä koh­taan. Se dii­li, mitä Suo­mes­sa kan­sain­vä­li­sil­le huip­puo­saa­jil­le tar­jo­taan on tyy­pil­li­ses­ti pal­jon huo­nom­pi, kuin mitä heil­le Ruot­sis­sa, Sak­sas­sa, Alan­ko­mais­sa, Irlan­nis­sa tai Sveit­sis­sä on tar­jol­la. Muus­ta maa­il­mas­ta puhu­mat­ta­kaan. Sii­nä mis­sä nykyi­nen työ­nan­ta­ja­ni (Irlan­nis­sa) päät­ti tänä vuon­na antaa koko hen­ki­lös­töl­leen kol­me loma­päi­vää lisää, Suo­mes­sa sil­loi­nen työ­nan­ta­ja­ni päät­ti imple­men­toi­da kikyn sel­lai­se­naan kol­men vapaa­päi­vän lyhen­nyk­se­nä. Maa­il­mal­la yri­tyk­set kil­pai­le­vat osaa­jis­ta tosis­saan paran­ta­mal­la dii­le­jään. Suo­mes­sa TES-shop­pai­le­vat, kikyt­tä­vät ja huu­ta­vat yhteis­kun­taa apuun joka tilanteessa. 

      Itse muu­tin Suo­mes­ta vuon­na 2016 mai­nit­se­mis­ta­si syis­tä (+kama­la ilmasto).
      Nykyi­ses­sä asuin­pai­kas­sa­ni (Barce­lo­na) IT puo­len työ­elä­mä näyt­tää about täl­tä: Alku­pal­kat Suo­mea pie­nem­mät, mut­ta osaa­jil­la tuplat Suo­meen ver­rat­tu­na. Ulko­mail­ta tule­vil­le valin­nai­nen 24% tasa­ve­ro. Hal­vem­mat asun­not, ruo­ka mak­saa puo­let Suo­men hin­nois­ta, suu­ri kau­pun­ki jon­ka jäl­keen Hel­sin­ki tun­tuu lii­kut­ta­val­ta kir­kon­ky­läl­tä, duu­nin vaih­to help­poa, kos­ka fir­mo­ja on niin pal­jon ja pai­kan valin­nas­sa voi ottaa ris­ke­jä. Monis­sa yri­tyk­sis­sä loma­po­li­tiik­ka on seu­raa­va: “te olet­te aikui­sia, lomail­kaa oman har­kin­tan­ne mukaan niin että saa­vu­tat­te duu­ni­ta­voit­teen­ne. Ihan­teel­li­nen luon­to ja ilmas­to, vuo­ria, väli­me­ri, val­ta­via luon­non­puis­to­ja, tal­vet ovat kuin Suo­men tou­ko­kuu ja uima­ke­lit jat­ku­vat mar­ras­kuun puoliväliin.

      Elin­ta­so nousi niin pal­jon, että 4 lap­sen per­heem­me pär­jää yhdel­lä pal­kal­la parem­min kuin Suo­mes­sa kah­del­la pal­kal­la. Elä­mä­laa­tu nousi niin pal­jon, että on vai­kea näh­dä mikä sai­si mei­tä enää palaa­maan Suo­meen ja se on har­mi, sil­lä Suo­mi on minul­le rakas.

  7. Pit­käl­ti olen samaa miel­tä kir­joi­tuk­sen kans­sa, mut­ta en kyl­lä myös­kään vähät­te­li­si talou­del­li­sen epä­var­muu­den vai­ku­tus­ta. Asias­ta teh­dyt kyse­ly­tut­ki­muk­set ker­to­vat täs­tä aika karua kiel­tään, kun 15 000:lta suo­ma­lai­sel­ta kysyt­tiin ja 20,3 pro­sent­tia ilmoit­taa, ettei halua las­ta talou­del­li­sen tilan­teen takia ja yhteen­sä 17,5 pro­sent­tia ei halua las­ta opis­ke­lu­jen tai työ­uran takia, mis­tä minä tul­kit­sen osan motii­vis­ta ole­van aina­kin osit­tain talou­del­li­nen (halu­taan val­mis­tua, jot­ta talous on var­mem­mal­la poh­jal­la / halu­taan ede­tä ural­la pidem­mäl­le, jot­ta talous kes­tää lap­sen). Mil­lä tähän epä­var­muu­teen sit­ten vai­kut­taa? No, aina­kin ensi alkuun pitäi­si puser­taa sitä elä­ke­mak­su­jen ja vero­jen kii­laa alem­mak­si yhdis­tet­ty­nä asu­mi­sen hin­nan las­ke­mi­seen, jot­ta pie­nem­mäl­lä­kin pal­kal­la voi­si elää ja asua siel­lä mis­sä työ­pai­kat on ja lisäk­si vie­lä elät­tää per­heen. Täl­lä het­kel­lä tren­di on kui­ten­kin päin­vas­tai­nen: elä­ke­mak­suis­sa on useam­man pro­sen­tin kas­vu­pai­neet, jot­ka enti­ses­tään kas­va­vat väes­tö­en­nus­teen hei­ke­tes­sä, mut­ta jär­jes­tel­mäs­tä vas­taa­vat yrit­tä­vät vii­vyt­tää mak­su­jen nos­ta­mis­ta mah­dol­li­sim­man myö­hään ilmei­ses­ti äänes­tä­jien kos­ton pelossa.

    Mik­si emme nyt nos­tai­si nii­tä elä­ke­mak­su­ja vaik­ka pro­sen­til­la (ja ken­ties vaik­ka niin, että koro­tus pai­noit­tui­si niil­le, jot­ka mak­soi­vat nii­tä työ­uran­sa alus­sa vähi­ten, kun hei­tä vie­lä joku­nen työ­elä­mäs­sä on?) ennen kuin loput­kin 50-luvul­la syn­ty­neet ehti­vät livah­taa eläk­keel­le ja 60-luvul­la syn­ty­neet siir­ty­vät sii­hen kyn­nyk­sel­le? Sen sijaan ennen kuin 2020-luku päät­tyy, teh­dään var­maan taas uusi “nuor­ten tule­vai­suu­den var­mis­ta­va elä­ke­uu­dis­tus”, jon­ka seu­rauk­se­na oma elä­kei­kä kar­kaa 70:n parem­mal­le puo­lel­le ja saan mak­saa taas joka pal­kas­ta 2–3 pro­sent­tia lisää. Ainoa epä­var­muus on sii­nä, että teh­dään­kö samal­la myös eläk­kee­ni tavoi­te­ta­son leik­kaus nykyi­ses­tä 40 pro­sen­tis­ta (elä­ke­jär­jes­tel­mää luo­des­sa sen piti olla 60, toim. huom.) vie­lä pie­nem­mäk­si vai onko se lii­an härs­kiä ja nos­te­taan vaan mie­luum­min elä­ke­mak­su­ja puo­li pro­sent­tia lisää.

    1. Juk­kis:

      Mik­si emme nyt nos­tai­si nii­tä elä­ke­mak­su­ja vaik­ka pro­sen­til­la (ja ken­ties vaik­ka niin, että koro­tus pai­noit­tui­si niil­le, jot­ka mak­soi­vat nii­tä työ­uran­sa alus­sa vähi­ten, kun hei­tä vie­lä joku­nen työ­elä­mäs­sä on?) ennen kuin loput­kin 50-luvul­la syn­ty­neet ehti­vät livah­taa eläk­keel­le ja 60-luvul­la syn­ty­neet siir­ty­vät sii­hen kyn­nyk­sel­le? Sen sijaan ennen kuin 2020-luku päät­tyy, teh­dään var­maan taas uusi ”nuor­ten tule­vai­suu­den var­mis­ta­va elä­ke­uu­dis­tus”, jon­ka seu­rauk­se­na oma elä­kei­kä kar­kaa 70:n parem­mal­le puo­lel­le ja saan mak­saa taas joka pal­kas­ta 2–3 pro­sent­tia lisää. Ainoa epä­var­muus on sii­nä, että teh­dään­kö samal­la myös eläk­kee­ni tavoi­te­ta­son leik­kaus nykyi­ses­tä 40 pro­sen­tis­ta (elä­ke­jär­jes­tel­mää luo­des­sa sen piti olla 60, toim. huom.) vie­lä pie­nem­mäk­si vai onko se lii­an härs­kiä ja nos­te­taan vaan mie­luum­min elä­ke­mak­su­ja puo­li pro­sent­tia lisää.

      Nau­rah­din täl­le oikein ääneen! Tis­mal­leen vas­taa minun käsi­tys­tä­ni elä­ke­jär­jes­tel­mäs­tä, mis­tä syys­tä olen nyt mak­sa­nut enää mini­mi YELiä ja hoi­dan eläk­kee­ni myy­mäl­lä aika­naan asuntoni.

  8. Itse näki­sin hel­poim­mak­si “rek­ry­töin­ti­poh­jak­si” Suo­mes­sa jo nyt ole­vat vaih­to-opis­ke­li­jat. Jos on opis­kel­lut vuo­den ver­ran suo­ma­lai­ses­sa kor­kea­kou­lus­sa on jo val­miik­si osoit­ta­nut kyke­ne­vän­sä elä­mään mar­ras­kuun kans­sa ja luul­ta­vas­ti luo­nut sosi­aa­li­sia ver­kos­to­ja­kin. Kai­kil­le vaih­to-opis­ke­li­joil­le pitäi­si­kin auto­maat­ti­ses­ti antaa vähin­tään parin vuo­den oles­ke­lu- ja työ­lu­pa, ja jos vie­lä suo­rit­taa kie­li­kurs­sin yli­opis­tol­la niin kan­sa­lai­suu­den­kin saa­mi­sen pitäi­si olla helppoa.

    Suo­mi on kui­ten­kin edel­leen yksi maa­il­man par­hai­ta mai­ta olla lap­si­per­heel­li­nen ja opis­ke­li­ja; kyl­lä Suo­meen jää­mi­nen var­mas­ti kiin­nos­taa pal­jon­kin ulko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den keskuudessa.

    Työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton pitäi­si olla yhtä help­poa: len­to­ken­täl­lä riit­tä­vän kor­keal­la pro­sen­til­la varus­tet­tu vero­kort­ti kou­raan heti pas­sin­tar­kas­tuk­sen jäl­keen, ja jos vuo­den jäl­keen vero­kor­til­la on mak­set­tu riit­tä­väs­ti enna­kon­pi­dä­tys­tä, niin jat­koa vaan put­keen ilman sen ihmeem­piä mietintöjä.

  9. Mei­dän tuli­si olla rehel­li­siä sen suh­teen, että myön­näm­me ettem­me vie­lä tie­dä kaik­kia syi­tä, jot­ka ovat syn­ty­vyy­den romah­duk­seen joh­ta­neet. “Arvo­jen muut­tu­mi­nen” kuu­los­taa epäi­lyt­tä­väs­ti kier­toil­mai­sul­ta tun­te­mat­to­mil­le teki­jöil­le. Emme ehkä tie­dä edes, mitä emme tiedä. 

    Onko esim. sat­tu­maa että “kult­tuu­ri­muu­tos” sat­tui samaan aikaan kun

    -tapah­tui peräk­käin finanssi‑, euro‑, nokia‑, Venä­jä kriisit?
    ‑opis­ke­li­jat siir­ret­tiin ylei­seen asu­mis­tu­keen, mikä ran­kai­see opis­ke­li­ja-työn­te­ki­jä paris­kun­tien yhteenmuutosta?
    ‑opin­to­lai­nan mer­ki­tys­tä on lisät­ty ja nopeas­ti val­mis­tu­mi­ses­ta pal­ki­taan suu­rel­la sum­mal­la rahaa?
    ‑varain­siir­to­ve­roa (muut­to­ve­ro) korotettiin?
    ‑asun­to­lai­no­jen myön­tä­mi­seh­to­ja kiris­tet­tiin reip­paas­ti samal­la kun vuo­krat nousi­vat kovasti?
    ‑lap­si­li­siä ja mui­ta tukia lei­kat­tu (reaa­li­ses­ti)?
    ‑sub­jek­tii­vi­nen päi­vä­hoi­to-oikeus pois­tet­tiin, tai aina­kin uskot­ta­vas­ti uhat­tiin poistaa?
    VM:n sibe­lius­ryp­pyi­sim­mät vir­ka­mie­het ja iso liu­ta polii­tik­ko­ja viet­ti­vät vuo­si­kym­me­nen moit­tien kotiäi­te­jä työnvieroksujiksi?
    ‑Että Suo­mes­sa on käyn­nis­sä poik­keuk­sel­li­nen raken­nus­buu­mi ja muut­to­lii­ke, jos­sa alu­eel­li­nen epä­ta­sa-arvo lisään­tyy ja pari­suh­de­mark­ki­nat eriy­ty­vät suku­puol­ten välillä?

    Kat­so­kaa las­ten­han­kin­taiäs­sä ole­vien mies­ten työl­li­syy­den kehit­ty­mis­tä finans­si­krii­sin jäl­keen. Muu­tos parem­paan tapah­tui mui­hin ryh­miin näh­den kah­den vuo­den vii­veel­lä, ja toi­pu­mi­nen on edel­leen kesken!

    Saat­taa olla mah­dol­lis­ta, että vau­van syn­ty­mi­nen ei ole vain arvo­va­lin­ta­ky­sy­mys, vaan myös pro­ses­si­ky­sy­mys: Monen asian pitää olla koh­dal­laan, että vau­van han­kin­ta koe­taan yli­pää­tään mah­dol­li­sek­si. Mon­ta estet­tä pitää ylit­tää. Huo­mio pois vau­van­han­kin­ta­ha­lut­to­mis­ta ja koh­ti nii­tä, joi­den vau­va­toi­veet uhkaa­vat jää­dä toteutumatta!

    1. Slii­vi:
      Huo­mio pois vau­van­han­kin­ta­ha­lut­to­mis­ta ja koh­ti nii­tä, joi­den vau­va­toi­veet uhkaa­vat jää­dä toteutumatta!

      Eikö­hän paras­ta oli­si pitää huo­mio molem­mis­sa ja lisäk­si havai­ta, että nämä eivät ole täy­sin eril­li­siä ryh­miä. Jos muut­taa opis­ke­le­maan yli­opis­to­kau­pun­kiin, on 35-vuo­ti­aak­si saak­ka ura­kes­kei­nen ja “vai­keas­ti vakiin­tu­va” pari­suh­de­mark­ki­noil­la, niin voi havah­tua lii­an myö­hään sii­hen, että piil­leet toi­veet jää­vät toteutumatta. 

      Rat­kai­sut löy­ty­ne­vät 1) hyväs­tä alue- ja kou­lu­tus­po­li­tii­kas­ta, 2) kotiäi­tiy­den kun­nian­pa­lau­tuk­ses­ta, 3) yksi­löi­den lii­al­li­sen itseoh­jau­tu­vuu­den (jopa heit­teil­le jätön) ter­veh­dyt­tä­mi­ses­tä van­han kan­san vii­sau­del­la (s.o. kult­tuu­ri­sil­la mee­meil­lä, joi­ta on koo­dat­tu mm. yhtei­sö­jen moraa­li­siin normeihin).

      1. Aika aja­tel­la:

        Rat­kai­sut löy­ty­ne­vät 1) hyväs­tä alue- ja kou­lu­tus­po­li­tii­kas­ta, 2) kotiäi­tiy­den kun­nian­pa­lau­tuk­ses­ta, 3) yksi­löi­den lii­al­li­sen itseoh­jau­tu­vuu­den (jopa heit­teil­le jätön) ter­veh­dyt­tä­mi­ses­tä van­han kan­san vii­sau­del­la (s.o. kult­tuu­ri­sil­la mee­meil­lä, joi­ta on koo­dat­tu mm. yhtei­sö­jen moraa­li­siin normeihin).

        En ole samaa miel­tä sii­tä, että “kotiäi­tiy­den kun­nian­pa­lau­tus” joten­kin paran­tai­si syn­ty­vyyt­tä, päin­vas­toin. Suo­ma­lai­nen lisään­ty­mi­si­käi­nen nai­nen on yleen­sä kou­lu­tet­tu eikä halua jää­dä kotiin hoi­ta­maan lap­sia vuo­si­kausik­si. Jos kotiäi­tiy­des­tä tulee nor­mi, niin yhä useam­mat nai­set valit­se­vat työ­uran ja lap­set­to­muu­den las­ten sijaan. Jos syn­ty­vyyt­tä halu­taan kas­vat­taa, niin pitää panos­taa nime­no­maan sii­hen, että työs­sä­käyn­nin ja las­ten saa­mi­sen yhdis­tä­mi­nen on hel­pom­paa, esi­mer­kik­si van­hem­pain­va­pai­den tasai­sem­paan jakau­tu­mi­seen van­hem­pien kes­ken ja työs­sä­käy­vien van­hem­pien sai­ras­tu­nei­den las­ten hoitopalveluihin.

  10. Osmo:

    Pel­kään, ettei syy­nä ole lap­si­per­hei­den huo­non­tu­nut ase­ma. Sil­le sen­tään voi­si teh­dä jotain. Uskon, että syy­nä on lap­set­to­mien elä­män muut­tu­mi­nen mie­len­kiin­toi­sem­mak­si. Nuor­ten aikuis­ten maa­il­ma tar­jo­aa aiem­paa enem­män kaik­kea kieh­to­vaa. Lap­sia ei tar­vi­ta tuo­maan sisäl­töä elä­mään. Sil­le on vai­kea teh­dä mitään”

    Tot­ta. Osin auki on kui­ten­kin kysy­mys sii­tä, mil­tä osin elä­mä on muut­tu­nut “mie­len­kiin­toi­sem­mak­si” sii­nä mie­les­sä kuin heroii­ni on mie­len­kiin­tois­ta ja mil­tä osin jol­lain kivem­mal­la taval­la mie­len­kiin­toi­sem­mak­si. Heroii­ni-kate­go­rias­sa saat­taa joil­tain osin olla esim. Tin­der ja vas­taa­vien some-pal­ve­lu­jen tar­joa­ma pariu­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sien todel­li­nen tai näen­näi­nen yltä­kyl­läi­syys (mah­dol­li­suuk­sien todel­li­suus tai näen­näi­syys riip­puu pal­ve­lun käyt­tä­jän ominaisuuksista). 

    Sekä heroii­nin­omai­set että kivem­mat virik­keet ovat vie­hä­tys­voi­mal­taan voi­mak­kaim­mil­laan nuo­re­na ja nuo­re­na aikui­se­na. Useim­pien hoh­to him­me­nee iän myö­tä. Tin­der, net­ti­pe­lit, vil­kas yöelä­mä, väri­käs kah­vi­la-ske­ne tai mat­kus­te­lu ei ehkä herä­tä ihan sama­lai­sia into­hi­mo­ja vii­si­kymp­pi­se­nä kuin 27-vuo­ti­aa­na. Toi­saal­ta jäl­ke­läis­ten ole­mas­sao­loa osaa vart­tu­neem­pa­na arvos­taa huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin aja­tus­ta jäl­ke­läi­sis­tä pilaa­mas­sa elä­mää 27-vuotiaana.

    Monet lap­set­to­mat käsit­tääk­se­ni ovat myös har­mis­saan lap­set­to­muu­des­taan sit­ten pääl­le 40-vuo­ti­aa­na. Lap­sen­teos­ta on vai­ke­aa tai mah­do­ton­ta teh­dä eri­tyi­sen “ratio­naa­lis­ta” pää­tös­tä, kos­ka etu­kä­teen ei voi tie­tää min­kä­lais­ta lap­sen kans­sa on ja kos­ka pre­fe­rens­sien muu­tos 25v–45v on niin mas­sii­vi­nen. Ihmi­set eivät kes­ki­mää­rin ole kovin hyviä teke­mään pää­tök­siä ajan yli. Nyt jos tätä muu­toin­kin han­ka­laa pää­tök­sen­te­ko­pro­ses­sia on vie­lä häm­men­tä­mäs­sä tuo­rei­ta kovan huu­meen tavoin vai­kut­ta­via some-ilmiöi­tä, ei ihme jos pää­tök­set eivät mene ihan nappiin.

    Ei niin että maa­il­maan var­si­nai­ses­ti tar­vit­tai­siin lisää väkeä. Suo­meen ehkä lyhyel­lä täh­täi­mel­lä. Veik­kaan että syn­ty­vyys nousee hie­man nykyi­sis­tä luke­mis­ta kun­han ihmi­set ja kult­tuu­ri ehti­vät hie­man sopeu­tua tuo­reen tek­no­lo­giaym­pä­ris­tön tuot­ta­miin hou­ku­tuk­siin ja haasteisiin.

    1. Rogue:
      Ihmi­set eivät kes­ki­mää­rin ole kovin hyviä teke­mään pää­tök­siä ajan yli. 

      Ongel­ma onkin sii­nä, että hyvien valin­to­jen teke­mi­nen on jätet­ty nuo­rel­le itsel­leen. Liet­so­taan käsi­tys­tä, että ei tar­vit­se toi­mia kuten ennen van­haan. Ja kui­ten­kin pal­jon yli­su­ku­pol­vis­ta, evo­lu­tii­vi­ses­ti jalos­tu­nut­ta vii­saut­ta on kitey­ty­nyt “perin­tei­siin” käy­tän­töi­hin, toi­min­ta­mal­lei­hin, elämänstrategioihin.

      1. Liet­so­taan käsi­tys­tä, että ei tar­vit­se toi­mia kuten ennen van­haan. Ja kui­ten­kin pal­jon yli­su­ku­pol­vis­ta, evo­lu­tii­vi­ses­ti jalos­tu­nut­ta vii­saut­ta on kitey­ty­nyt ”perin­tei­siin” käy­tän­töi­hin, toi­min­ta­mal­lei­hin, elämänstrategioihin.

        Samaa asi­aa olen itse­kin ihme­tel­lyt. Bio­lo­gi­nen evo­luu­tio tun­nis­te­taan, mut­ta kult­tuu­ril­lis­ta evo­luu­tio­ta ei.
        Saat­taa joh­tua suo­men his­to­riat­to­muu­des­ta ja nopeas­ta yhteis­kun­nal­li­ses­ta muu­tok­ses­ta 40-luvul­ta lähtien.

  11. Suu­rin ongel­ma on polii­ti­kot, jot­ka halua­vat kor­ja­ta ongel­maa kei­noil­la, jot­ka enti­ses­tään pahen­ta­vat sitä. Kyl­lä luon­to töyh­tö­hän­tä­ti­kan puu­hun ajaa. Ei polii­tik­ko. Ilmas­ton­muu­tok­sen kan­nal­ta on fan­tas­ti­nen asia, että väki­lu­ku pie­ne­nee ja luon­to saa kukois­taa vapaa­na. Työ­voi­ma ei ole niuk­kuus­te­ki­jä talouskasvulle.

  12. Terä­vä havain­to, että nuor­ten elä­mä pal­jon kiin­nos­ta­vam­paa ilman lapsia.

    Sitä on hyvä täy­den­tää havain­nol­la, että nyky­ään molem­mat van­hem­mat ovat suh­teel­li­ses­ti ja abso­luut­ti­ses­ti sido­tum­pia lap­siin­sa kuin kos­kaan ennen lajin his­to­rian aikana. 

    Syy­nä aineel­li­sen hyvin­voin­nin oheis­va­hin­ko #lähiyh­teis­työ­ro­mah­dus. Sil­le voi­si luul­ta­vas­ti teh­dä jotain tehok­kaas­ti­kin, mut­ta ensin se pitää tunnistaa.

    1. Lähin omai­nen on viranomainen.
      Poh­jois­mai­set ovat maa­il­man kapi­ta­lis­ti­sin kult­tuu­ri, jopa läheis­suh­teis­sa nou­da­te­taan suh­teel­li­sen edun peri­aa­tet­ta: minun ei kan­na­ta rakas­taa iso­van­hem­pia­ni tai lap­sia­ni, vaan tie­na­ta rahaa, jol­la joku ammat­ti­lai­nen hoi­taa nuo “työt” minua parem­min. Surul­lis­ta ja barbaarista.

  13. On siis vain mukau­dut­ta­va alhai­seen syntyvyyteen”

    Miten suku­puut­toon joh­ta­vaan tilan­tee­seen voi sopeutua?

    Seu­raa­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä kym­me­niä mil­joo­nia nuo­ria aikui­sia tulee muut­ta­maan Euroop­paan Aasias­ta ja Afrikasta”

    Ei vält­tä­mät­tä: Euroo­pan maat voi­vat päät­tää omas­ta maahanmuuttopolitiikastaan.

    Suo­meen tar­vi­taan 35 000 työ­pe­räs­tä maa­han­muut­ta­jaa vuodessa.”

    Tar­vi­taan, jot­ta mitä? Tar­kas­te­li­sin asi­aa sii­tä näkö­kul­mas­ta, miten suo­mea äidin­kie­le­nään puhu­vien osuus Suo­men väes­tös­tä kehit­tyy, mit­kä ovat vai­ku­tuk­set mm. perus­kou­lul­le yms. 

    maa­han pää­se­mis­tä saa estää miten tahan­sa lukuun otta­mat­ta rajal­le ampumista”

    Kyse ei ole suo­ra­nai­ses­ti estä­mi­ses­tä, kos­ka val­tiol­la ei ole toi­mi­val­taa rajo­jen­sa ulko­puo­lel­la. Se, että Suo­mi on sopi­nut Venä­jän kans­sa, että Venä­jän raja­vi­ran­omai­set estä­vät Suo­men rajal­le pää­syn, ei ole aivan sama asia kuin se, että Suo­men viran­omai­set estäi­si­vät rajal­le pää­syn. Sii­tä olen kui­ten­kin samaa miel­tä, että tur­va­paik­ka­po­li­tiik­ka on epä­joh­don­mu­kais­ta. Sik­si onkin oikein, että nykyis­tä tur­va­paik­ka­po­li­tiik­kaa kan­nat­ta­nei­den puo­luei­den kan­na­tus las­kee (aina­kin gallupeissa). 

    Tur­va­pai­kan haki­jois­ta voi­si kou­lu­tet­tu­jen ja työ­pai­kan saa­nei­den antaa jää­dä maa­han työ­lu­van tur­vin, vaik­ka perus­teet huma­ni­tää­ri­seen lupaan eivät täyttyisikään.”

    Mie­les­tä­ni ei voi­si, kos­ka se teki­si tur­va­pai­kan­ha­ke­mi­ses­ta ohi­tus­kais­tan, vaik­ka väy­lät työ­pe­rus­tai­sen oles­ke­lu­lu­van hake­mi­seen ovat jo ole­mas­sa. Ei pidä hou­ku­tel­la yhtään enem­pää väkeä sala­kul­jet­ta­jien venei­siin tai rekkoihin.

    Tar­vit­sem­me laa­ja-alai­sen maahanmuutto-ohjelman”

    Emme kui­ten­kaan tar­vit­se huo­noa ohjelmaa.

  14. Mut­ta minul­la on se käsi­tys, ettei­vät huma­ni­taa­ris­ten maa­han­muut­ta­jien lap­set­kaan kovin kum­moi­ses­ti työl­lis­ty. Soma­lei­ta­han on tul­lut Suo­meen jo lähes 30 vuot­ta, eli tääl­lä syn­ty­nei­tä jäl­ke­läi­siä on jo pal­jon. Onko hei­dän työl­lis­ty­mis­tään tilastoitu?

  15. Luu­len, että huol­ta syn­ty­vyy­den las­kus­ta ja työ­voi­man riit­tä­vyy­des­tä lii­oi­tel­laan. Kos­ka työn tuot­ta­vuu­den kasvu. 

    Tuot­ta­vuus on kas­va­nut sadan vuo­den aika­na hui­mas­ti ja elin­ta­so samoin. Sii­tä huo­li­mat­ta teem­me vähem­män työ­tun­te­ja kuin sata vuot­ta sit­ten. Ei ole mitään syy­tä mik­sei sama kehi­tys jatkuisi.

  16. Tule­va elä­ke­pom­mi pitäi­si jät­tää raken­ta­mat­ta. Se onnis­tuu oikeu­den­mu­kai­ses­ti, kun sido­taan elä­ke lap­sien hoi­toon. Kar­keas­ti: hoi­ta­mal­la 36 hoi­to­vuot­ta alai­käi­siä lap­sia saa täy­den eläk­keen ja 0 hoi­to­vuo­del­la saa puo­let ker­ryt­tä­mäs­tään eläk­kees­tä. Näin ne, jot­ka osal­lis­tu­vat eläk­kei­den ker­ryt­tä­mi­seen (=lap­sien kas­vat­ta­mi­seen) saa­vat sii­tä hyö­dyn kun taas vapaa­mat­kus­ta­jat saa­vat jon­kin­lai­sen käde­no­jen­nuk­sen lapsellisilta.

  17. Jos poli­tii­kan täh­täin on vain sii­nä, että miten pitää nykyi­nen pyra­mi­di­hui­jauk­sen omai­nen talous­jär­jes­tel­mä pys­tys­sä, niin ei anna pal­joa toi­voa tule­vai­suu­teen. Lisää vaan väkeä ja rahaa ettei hom­ma romah­da, ja sit­ten aina välil­lä muo­don vuok­si mai­nin­ta jos­tain luon­non kan­to­ky­vys­tä. Niin suu­ri ris­ti­rii­ta, että minä en aina­kaan tie­dä mik­si nuo­ri­so uskoi­si enää tuo­hon. Tur­ha sil­ti luul­la että nai­set pitäi­si­vät rei­det kiin­ni luon­non vuok­si, ehkä enem­män­kin pitäi­si syyt­tää syn­ty­vyy­des­tä samaa mikä on jo Japa­nis­sa huo­mat­tu, eli nämä hel­ve­tin­ko­neet net­tei­neen ja wap­pei­neen addik­toi­vat ihmi­set ja samal­la syr­jäyt­tä­vät oikeas­ta sosi­aa­li­ses­ta elä­mäs­tä. Aina­kin kau­pun­ki­ku­vas­ta voi teh­dä sen huo­mion, että liik­keel­lä on enää kor­kea­kou­luis­sa ole­vat kah­vi­lois­saan ja mui­den pai­kat menee kiin­ni kun väki on koto­na netis­sä. Sit­ten vie­lä samaan paket­tiin vähäi­set kou­lu­tus­pai­kat suu­ris­sa kau­pun­geis­sa kepun takia, niin nuo­ret eivät läh­de­kään ura­po­lul­le ja saa talou­del­lis­ta mah­dol­li­suut­ta perheeseen. 

    Jos vih­rei­den ainoa tule­vai­suus­ku­va on se, että maa täy­te­tään hup­pa­ri­mie­hen ajat­te­lun tavoin jol­lain jär­jet­tö­mäl­lä mää­räl­lä uusia ihmi­siä ulko­mail­ta ja hylä­tään nykyi­set, niin ei kovin pit­käl­lä kan­na. Mut­ta kuka tie­tää mitä siel­lä idea­rii­hes­sä onkaan menos­sa, kun ulos­päin jat­kuu tämä aivo­kuol­lut mei­nin­ki, jos­sa jokin väräh­tää vain sil­loin kun joku Haa­pa­la kehit­tää jon­kun kohun ja sil­loin­kaan ei pys­ty ajois­sa kat­ko­maan huhuil­ta sii­piä, kun pitää olla hil­jaa. Mut­ta aina vaan se Soi­nin­vaa­ra­kin ker­too poru­kan ole­van niin fik­sua, että käy oikein sää­lik­si mui­ta puolueita.

  18. Kir­joi­tan­pa taas yhdes­tä lem­pi­tee­mas­ta­ni. Hyö­dyl­lis­tä muu­ten kat­soa Tilas­to­kek­suekn sivuil­ta syn­ty­neet vii­mei­sen 48 vuoden
    aikana:

    Syn­ty­vyy­den yllät­tä­vän voi­ma­kas las­ku on puhut­ta­nut, puhu­taan jopa vau­va­ka­dos­ta. Pel­kis­te­tys­ti: Suo­ma­lai­nen nai­nen syn­nyt­tää kes­ki­mää­rin 0.7 las­ta lii­an vähän; tämä kos­ket­taa niin esi­koi­sia, tois­ta kuin kol­mat­ta ja nel­jät­tä lasta.

    Yksi seik­ka on sel­väs­ti ollut kes­kus­te­lus­sa tabu; sitä ei edes ole ole­mas­sa kes­kus­te­lus­sa: Per­hei­den mah­dol­li­suus hoi­taa lap­sia koto­na tai muus­sa per­he­hoi­dos­sa. Nykyi­nen hoi­to­jär­jes­tel­mä vie per­heil­tä pal­jon, jopa oleel­li­sen pal­jon tilaa nor­maa­lil­ta taval­li­sel­ta per­he-elä­mäl­tä, joka kui­ten­kin kai­kes­sa tyl­syy­des­sään on las­ten hank­ki­mi­sen tar­koi­tus ja merkitys.

    Hie­man tar­kem­min olen esi­tel­lyt aja­tuk­sia­ni ohei­ses­sa kir­joi­tuk­ses­sa. Mitään kus­tan­nusar­vio­ta en vali­tet­ta­vas­ti voi esit­tää. Kun 1990 laa­din asias­ta kir­joi­tuk­sen Sosi­aa­li­seen aika­kaus­kir­jaan (ainoa artik­ke­li aihees­ta yli kym­me­neen vuo­teen; seu­raa­va­kin oli oma­ni), arvoin kus­tan­nus­ten ole­van sil­loin 200 Mmk vuo­des­sa eli nos­ta­van päi­vä­hoi­to­kus­tan­nuk­sia noin 10 %.

    Pel­kis­te­tys­ti: Van­hem­mat voi­vat halu­tes­saan saa­da val­lan, vas­tuun ja varat las­ten­sa työ­ai­kai­sen hoi­don jär­jes­tä­mi­seen. Las­ten koti­hoi­to on kan­san­ta­lou­del­lis­ta työ­tä sii­nä mis­sä kodin ulko­puo­li­nen­kin, vaik­ka tilas­toin­ti­ta­pa har­haut­taa näkemystä.

    Van­hem­pien valin­nan­va­paus ja syn­ty­vyys 11.10.2019.

    ENEMMÄN VALINNANVALTAA VANHEMMILLE LISÄÄ SYNTYVYYTTÄ.
    Taas puhu­taan syn­ty­vyy­den las­kus­ta. Tänä vuon­na odo­tet­ta­vis­sa ole­va lap­si­lu­ku on jopa alle 46.000 (tode­nä­käi­ses­ti 45.000), vii­me vuon­na sii­nä 47.500, tois­sa vuon­na n. 50.000. Mut­ta oleel­li­seen asi­aan ei puu­tut­tu nimit­täin van­hem­pien todel­li­seen mah­dol­li­suu­teen vai­kut­taa las­ten­sa hoi­to­muo­toon ja myös itse vali­ta mah­dol­li­nen hoi­to koto­na (jol­la väl­ty­tään monil­ta ongel­mil­ta,). Ei myös­kään alhai­seen perus­äi­tiys­ra­haan, joka osal­taan siir­tää ensim­mäi­sen lap­sen hankkimista.

    Tämä syn­ty­vyy­den ale­ne­mi­nen on ollut sel­vä tren­di jo yli 30 vuot­ta. Eri­tyi­ses­ti oh huo­mat­ta­va, että koti­hoi­don­tuen luon­ti 1987 nos­ti sel­väs­ti syn­ty­vyyt­tä seu­raa­va­na vuon­na. Lip­po­sen hal­li­tuk­sen leik­kaus koti­hoi­don­tu­keen 1995 taas heti pudot­ti syntyvyyttä.
    Ns. 3+ ‑per­heis­sä (kol­me tai enem­män lap­sia) las­ten hoi­to koto­na on talou­del­li­ses­ti mie­lek­kääm­pää kuin kodin ulko­puo­lel­la. Nämä per­heet vuo­ros­taan muo­dos­ta­vat huo­mat­ta­van osan maam­me lap­si­lu­vus­ta. Sem­min­kin, kun kai­kil­la nai­sil­la eikä myös­kään mie­hil­lä ei ole halua tai muu­ten mah­dol­li­suuk­sia lap­sen hankkimiseen.
    Kai­kel­la kun­nioi­tuk­sel­la kun­nal­lis­ta päi­vä­hoi­toa koh­taan: se ei ole van­hem­pien oma jut­tu. Sen lisäk­si erit­täin hyvä ja aikoi­naan 60.000 hoi­to­las­ta käsit­tä­nyt päi­vä­hoi­to­muo­to, per­he­päi­vä­hoi­to on käy­tän­nös­sä kadon­nut. Olen myös kuul­lut yhtä ja tois­ta ei niin vaa­lean­pu­nais­ta päi­vä­ko­deis­ta, ja luo­tet­ta­va­na pidet­tä­väl­tä taholta.

    Tukea myös van­hem­pien omil­le lastenhoitoratkaisuille:
    Pien­ten las­ten hoi­don ja yksi­tyi­sen hoi­don tuki tuli­si mää­ri­tel­lä kun­nal­li­sen per­he­päi­vä­hoi­ta­jan palk­kaus­kus­tan­nuk­sik­si oma­vas­tuu­osuu­del­la eli kun­nal­li­sel­la per­he­koh­tai­sel­la päi­vä­hoi­to­mak­sul­la vähen­net­ty­nä. Palk­kaus­kus­tan­nuk­set käsit­täi­si­vät pal­kan (n 380 e/kk las­ta koh­ti hoi­to­kuu­kau­des­sa), loma­kor­vauk­sen, sosiaaliturva‑, elä­ke ja muut työ­nan­ta­ja­va­kuu­tus­mak­sut sekä vero­va­paan kus­tan­nus­kor­vauk­sen mut­ta eivät hal­lin­to­ku­lu­ja. Perus­tee­na ole­va sum­ma tuli­si ole­maan noin 650 euroa hoi­to­kuu­kaut­ta koh­ti eli vuo­des­sa 7.150 euroa, mis­tä vähen­ne­tään per­he­koh­tai­nen päi­vä­hoi­to­mak­su. Las­kel­ma muu­ta­man vuo­den takaa.
    Täl­lä rahal­la van­hem­mat palk­kaa­vat itsen­sä tai ulko­puo­li­sen hoi­ta­maan lap­si­aan tai teke­vät täs­tä yhdis­tel­män. Hoi­to­kor­vaus on vero­na­lais­ta ansio­tu­loa, mut­ta täs­tä toi­sel­le mak­set­tu palk­ka on vero­tuk­ses­sa vähen­nys­kel­poi­nen. Otta­mal­la lisäk­si hoi­to­lap­sia las­ten koti­hoi­ta­ja voi saa­vut­taa perus­hoi­ta­jan tulo­ta­son. Jos lap­si on kun­nal­li­ses­sa puo­li­päi­vä­hoi­dos­sa, ym. sum­mas­ta mak­se­taan per­heel­le puo­let. Jous­ta­vuut­ta voi­daan luon­nol­li­ses­ti täs­tä­kin lisätä.
    Tämä ei ollen­kaan ota kan­taa, pitäi­si­kö äidin tai isän jää­dä kotiin lap­sia hoi­ta­maan vai molem­pien men­nä kodin ulko­puo­li­seen työ­hön. Se ei suo­si eikä sor­ra kum­paa­kaan. Tapauk­ses­ta riip­puen kysees­sä siis on koti­hoi­don­tuen tai yksi­tyi­sen hoi­don tuen muoto.
    Työ­tä omien las­ten hoi­to on sii­nä mis­sä vie­rai­den­kin päi­vä­ko­dis­sa tai per­he­päi­vä­hoi­dos­sa. Jäl­ki­mäi­nen jär­jes­tel­mä on vali­tet­ta­vas­ti ajet­tu alas. Aikoi­naan se muo­dos­ti sii­nä kol­mas­osan kun­nal­li­sis­ta päi­vä­hoi­to­pai­kois­ta, ja käyt­tä­jät oli­vat tyytyväisiä.

    Koto­na hoi­det­ta­vil­le lap­sil­le – hei­tä on pit­käl­ti tois­ta­sa­taa­tu­hat­ta myös van­hem­pain­lo­ma­lais­ten lap­set huo­mioon ottaen — on päi­vä­ker­ho­ja, las­ten­puis­to­ja, musiik­ki­leik­ki­kou­lu­ja ja muu­ta viri­ke­toi­min­taa. Koti – tai per­he­hoi­to on siis yksi var­hais­kas­va­tuk­sen muo­to. Vali­tet­ta­vas­ti viri­ke­toi­min­taa on kar­sit­tu. Siis sääs­tet­ty pakos­ta vää­räs­sä paikassa.

    On tar­peen lisä­tä, että kehi­tin nämä aja­tuk­set vuon­na 1987, jol­loin elim­me aika lail­la toi­sen­lai­ses­sa maa­il­mas­sa. Maas­sa oli käy­tän­nös­sä täys­työl­li­syys. Ja myös ns. ongel­ma­lä­hiöis­sä oli pal­jon aloi­te­ky­kyi­siä tyh­jäs­tä elä­män­sä aloit­ta­nei­ta nuo­ria per­hei­tä, jot­ka yllä­pi­ti­vät ja keit­ti­vät asui­na­lu­een­sa sosi­aa­lis­ta ver­kos­toa. Ja nämä myös sai­vat puh­tia mui­hin. Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen eläin
    Tot­ta kai las­ten hoi­ta­mi­nen kodin ulko­puo­lel­la lisää työ­paik­ko­ja: hoi­to­paik­ko­jen tar­vet­ta. Lii­ken­ne ja jul­ki­sen lii­ken­teen tar­ve lisään­tyy. Tämä lisää kan­san­tu­loa, mut­ta lisää­kö se hyvin­voin­tia on toi­nen kysymys.
    Useim­mat nai­set työs­ken­te­le­vät hoi­toa­lan tai kau­pan suo­ri­tus­por­taal­la tai muis­sa aivan taval­li­sis­sa teh­tä­vis­sä. Ihan rehel­lis­tä työ­tä, mut­ta omien las­ten hoi­to voi olla se paras savot­ta, jon­ka elä­mä heil­le tar­jo­aa. Useim­mat myös työl­lis­ty­vät hel­pos­ti pit­kän­kin las­ten koti­hoi­to­vai­heen jäl­keen. Koto­na tapah­tu­va hoi­to- ja uusin­ta­mis­työ myös vähen­tää luon­non­va­ro­jen käyt­töä. Tämä ei ole mikään pie­ni seikka.
    Koti­hoi­don­tu­ki ei myös­kään ole niin ainut­laa­tui­nen kuin jot­kut kuvit­te­le­vat. Ruot­sis­sa esim. on pidem­pi van­hem­pain­ra­ha­kausi ja vie­lä­pä jaet­ta­vis­sa pidem­mäl­le ajal­le puo­li­päi­vä­kor­vauk­se­na nos­tet­ta­vak­si. Kes­ki-Euroo­pas­sa vuo­ros­taan monis­sa mais­sa on ns. per­he­ve­ro­tus, jol­loin vero­tuk­sel­li­ses­ti tulot jae­taan van­hem­pien kesken.
    Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa ja Kes­ki-Euroo­pas­sa äitien työs­sä­käyn­tias­te on kor­keam­pi kuin Suo­mes­sa, mut­ta tämä Son oikeas­taan vain näen­näis­tä. Heis­tä monet teke­vät puo­li­päi­vä­työ­tä. Jos ote­taan huo­mioon koko- ja puo­li­päi­vä­työn suh­de, niin tosia­sial­li­nen, eikä siis vain nimel­li­nen äitien työs­sä­käyn­tias­te on kai­kis­sa näis­sä mais­sa jok­seen­kin sama.

    Kan­nat­taa lopuk­si huo­maut­taa, että vähi­tel­len puut­tu­vaa 300.00 ihmi­sen työ­voi­ma­va­jaus­ta ei niin kovin hel­pol­la kor­va­ta ulko­mai­sel­la tuon­nil­la. Var­sin­kin, kun koko EU hamu­aa samo­ja ihmi­siä. Ja integroin­ti yhteis­kun­taan ei ole aivan yksin­ker­tais­ta: ”Mei­dän piti vain saa­da työ­voi­maa, mut­ta tän­ne muut­ti­kin ihmi­siä.” (Sveit­si­läi­nen kir­jai­li­ja Max Frisch).

  19. 35.000 maa­han­muu­ta­jaa. Mis­tä mais­ta. Mil­läö perus­kou­lu­tuk­sel­la. Mihin töi­hin? (Käsit­tääk­se­ni hoi­toa­lan ja pal­ve­lu­jen suo­ri­tus­ta­son hom­miin.) Sehän ei ole val­koi­sen mieh­ne ty ötä.

  20. Yksi para­dok­si on se että on help­poa samais­tua mie­li­ku­viin ruuh­ka­vuo­sien kii­rees­tä ja stres­sis­tä ja pei­la­ta sitä “mene­tet­ty­nä etu­na” kivaan DINK elä­mään mut­ta sitä mil­tä tun­tuu pidel­lä ensim­mäis­tä ker­taa esi­kois­taan sylis­sä ei oikeas­taan voi saa­vut­taa kuin koke­mal­la. Tai mil­tä 5 vuo­den jäl­keen edel­leen tun­tuu kun sama esi­koi­nen kuun­te­lee kiin­ni kai­na­los­sa luet­ta­vaa satua.

  21. Syi­tä on var­maan kult­tuu­rin muu­tok­ses­sa. Kun kave­reil­la ei ole lap­sia, niin lap­sel­li­nen syr­jäy­tyy kave­ri­pii­reis­tä. Viih­det­tä riit­tää moneen makuun. Aika kuluu vauh­dil­la ja yhtäk­kiä onkin 40v. 

    UPM haki hil­jan 40 oppi­so­pi­mus­paik­kaan opis­ke­li­joi­ta ja sai 2200 hake­mus­ta. Kun edut ovat koh­dal­laan, niin haki­joi­ta riit­tää jopa Jäm­sään. Työ­voi­ma­pu­laa ei ole, mark­ki­na­ta­lous hoi­taa hom­man, jos sil­le anne­taan mahdollisuus.

    Ennus­ta­mi­nen on vai­ke­aa, eten­kin tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­nen. Men­nyt ei ole tae tule­vas­ta. Vapaa­eh­toi­ses­ti lap­set­to­mat luot­ta­vat uhka­roh­keas­ti hyvin­voin­ti­val­tioon. Mis­tä he tie­tä­vät, mil­lai­ses­sa maa­il­mas­sa elä­vät, kun ovat itse van­ho­ja? Jos hyvin­voin­ti­val­tio romah­taa, omat lap­set ja suku­lai­set ovat ainoa tuki ja tur­va. Hoi­vaa ja tur­vaa ei vält­tä­mät­tä saa rahallakaan.

  22. Täl­lä ja vii­me vii­kol­la on tul­lut kuun­nel­tua autos­sa usein YLEX:ää. Sii­nä 2–3 nuo­reh­koa juon­ta­jaa (25–30v?) otti esil­le kes­ke­nän­sä syn­ty­vyy­den las­kun ja pari näis­tä mai­nit­si kou­lu­jen lii­an rea­lis­ti­sen valis­tuk­sen syyk­si. Toi­nen sanoi että hän trau­ma­ti­soi­tui lop­puiäk­seen niin ettei tah­do lap­sia: Kou­lun opet­ta­ja pakot­ti näke­mään syn­ny­tyk­sen tv-ruu­dus­ta osa­na bio­lo­gian ope­tus­ta. Tämä juon­ta­ja, mies, istui etu­ri­vis­sä lähim­pä­nä ruutua. 

    Ennen van­haan ei var­maan oltu valis­tuk­ses­sa näin hävyt­tö­män rea­lis­ti­sia että näy­te­tään kaik­ki nai­sen tuh­mim­mat pai­kat ennen ja jäl­keen… veri­neen limoi­neen jne.

  23. Suo­ma­lais­ten syn­ty­vyys on ollut las­kus­sa koko 2010-luvun. Syn­ty­vyy­den las­ku ei ole kui­ten­kaan kos­ke­nut ulko­maa­lais­taus­tai­sia. Nämä hoi­ta­vat lap­si­aan koto­na, eikä lap­sia tar­vit­se kul­je­tel­la pyöränkontissa.

  24. https://www.uusisuomi.fi/uutiset/supercell-pomo-alahti-katastrofista-nyt-oleskelulupajono-on-purettu-koskee-vahintaan-3000-kk-tienaavia-huippuosaajia/a9754d42-87a5-47b9-9ba9-192f1bbc40b7

    Oles­ke­lu­lu­pien käsit­te­ly­ajat ovat tätä nykyä mak­si­mis­saan kuu­kau­den. Minun on vai­kea näh­dä miten joku voi vaka­val­la naa­mal­la esit­tää, että se on mil­lään taval­la rat­kai­se­vaa. Kuka muka muut­taa työn peräs­sä toi­seen maa­han niin nopeal­la aika­tau­lul­la, että nel­jä viik­koa on kyn­nys­ky­sy­mys? Ja nel­jä viik­koa on siis täl­lä het­kel­lä se mak­si­mi ja työ­lu­pa voi hyvin tul­la kah­des­sa vii­kos­sa­kin. Kuin­ka moni suo­ma­lai­nen vaih­taa työ­paik­kaa esim. vii­kon sisäl­lä sii­tä kun työ­tä on tar­jot­tu? Ei irti­sa­no­mi­sai­kaa, ei tar­vet­ta lomal­le, ei kil­pai­lu­nes­to­so­pi­muk­sia tai karens­se­ja, jot­ka rajoittaisivat.

  25. O.S:“Nuorten aikuis­ten maa­il­ma tar­jo­aa aiem­paa enem­män kaik­kea kieh­to­vaa. Lap­sia ei tar­vi­ta tuo­maan sisäl­töä elä­mään. Sil­le on vai­kea teh­dä mitään.

    Vähän samas­ta syys­tä hel­sin­ki­läis­nuo­ret mak­sa­vat jär­jet­tö­mäs­ti asu­mi­ses­ta Kal­lios­sa, kes­kel­lä kaik­kea mielenkiintoista.

    Toki nuor­ten aikuis­ten talou­del­li­nen epä­var­muus­kin vai­kut­taa, mut­ta ei se ole niin pal­jon huo­nom­mak­si ole men­nyt, että selit­täi­si asi­aa kuin pie­nel­tä osin.”

    Juu­ri noin, kai­kes­ta ei voi syyl­lis­tää Sipi­län hal­li­tus­ta. Kau­pun­gis­tu­nut elä­män­tyy­li antaa las­ten sijas­ta kou­kut­ta­via virik­kei­tä. Las­ten kas­vat­ta­mi­nen­kin on kau­pun­gis­sa pal­jon työ­lääm­pää kuin haja-asu­tusa­lueil­la, vaik­ka luu­li­si asian ole­van toi­sin päin. Nuo­ril­la on kii­re hank­kia kick­se­jä vaik­ka­pa Hima­la­jan kii­pei­lyl­lä tai reis­sai­le­mal­la kau­ko­koh­teis­sa. (sekään ei ole enää rep­pu­mat­kai­lua vaan ylel­lis­tä hotellimatkailua)

    Edel­li­sen ja työ­elä­mä­am­bi­tioi­den vuok­si havah­du­taan 35 vuden ikäi­si­nä lap­si­ha­vei­siin. Saan­ti ei enää onnis­tu lähes­kään kai­kil­la iän ja sper­man huo­non­tu­neen laa­dun vuok­si. (tapah­tu­nut jo kaksikymppisilläkin)

    Kau­pun­gis­tu­mi­sel­la on kui­ten­kin yksi kehi­tys­kul­ku, mikä tuo vähän valoa tule­vai­suu­teen. Asu­mi­nen isois­sa kau­pun­geis­sa on niin vai­val­lois­ta ja kal­lis­ta, että se kar­sii hie­man tätä kehi­tys­tä. Muut­ta­mi­nen työs­sä­käyn­tia­lueil­le vähän cityä kau­em­mak­si tuo elä­mään muu­ta­kin sisäl­töä kuin hil­li­tön kulu­tus ja elämysshoppailu.

    1. Eemil. Mää­räl­li­ses­ti enem­män hedel­mäl­li­syys on kyl­lä las­ke­nut muu­al­la kuin Hel­sin­gis­sä. Ei se elä­mä maal­la­kaan niin tyl­sää ole, että lap­set ovat ainoa elämänsisältö.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Eemil. Mää­räl­li­ses­ti enem­män hedel­mäl­li­syys on kyl­lä las­ke­nut muu­al­la kuin Hel­sin­gis­sä. Ei se elä­mä maal­la­kaan niin tyl­sää ole, että lap­set ovat ainoa elämänsisältö.

        Tuo tai­taa joh­tua demo­gra­fi­ses­ta raken­tees­ta. Maa­seu­dul­la ikä­ja­kau­ma on van­hus­voit­toi­nen. Kes­kus­tan kan­nat­ta­ma työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to tar­vit­si­si lisä­pot­kua, johon O.S. myös­kin tote­si. Pitää vain tun­nus­taa tosi­asiat ja puhua niis­tä oikeil­la nimillä.
        Elin­ta­sos­hop­pai­lu pitää suit­sia nyt tähän pis­tee­seen. Lait­to­mat maas­sao­li­jat tulee lähet­tää lain­mu­kai­ses­ti oike­aan paik­kaan, kotimaihinsa.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Hedel­mäl­li­syys­lu­vut eivät rii­pu ikä­ra­ken­tees­ta. Se on las­ke­taan ikävakioidusti.

        Bio­lo­gia voit­taa tilas­to­tie­teen 6–0. Kaik­ki tie­tä­vät, että nai­so­le­tet­tu­jen hedel­mäl­li­syys las­kee dras­ti­ses­ti 35 ikä­vuo­den jäl­keen ja lop­puu vaih­de­vuo­siin. Lää­ke­tie­teel­li­sel­lä kik­kai­lul­la saa­daan muu­ta­mien vuo­sien jat­koai­ka, mut­ta se ei pois­ta nai­so­le­tet­tu­jen halut­to­muut­ta saa­da lap­sia riit­tä­vän aikai­sin. Samaan aikaan sot­ke­taan luon­nol­li­nen hor­mo­ni­ta­sa­pai­no eri­lai­sil­la pil­le­reil­lä ja muil­la vit­kut­ti­mil­la, niin jo on ihme ellei syn­ty­vyys oli­si laskenut.

        PS. Kal­lio ei ole eri­tyi­sen mie­len­kiin­toi­nen asuin­paik­ka, koi­ran­pas­kaa ja jos­kus nark­ka­rin­pas­kaa löy­tyy joka pai­kas­ta ja puis­tois­sa käy­dään avoin­ta huu­me­kaup­paa. Kat­ri Valan puis­tik­ko on tun­net­tu mah­ta­vas­ta neu­la­ti­hey­des­tään. Paras asia on tääl­lä luki­tut alao­vet ja mah­dol­li­suus lait­taa fil­la­ri kel­la­riin jos­sa on lukit­ta­vil­le ket­juil­le paikat.

      3. Bio­lo­gia voit­taa tilas­to­tie­teen 6–0. Kaik­ki tie­tä­vät, että nai­so­le­tet­tu­jen hedel­mäl­li­syys las­kee dras­ti­ses­ti 35 ikä­vuo­den jäl­keen ja lop­puu vaihdevuosiin. 

        Kan­nat­tai­si nyt kui­ten­kin ensin tutus­tua sii­hen, miten hedel­mäl­li­syys­lu­vut las­ke­taan, ennen kuin väit­tää, että ne las­ke­taan vää­rin. En nyt ala kir­joit­taa tähän oppi­kir­ja­teks­tiä. Sanon vain, että alu­een ghe­del­mäl­li­syys­lu­kuun ei vai­ku­ta lain­kaan se, min­kä ikäi­siä ihmi­siä siel­lä asuu.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Eemil. Mää­räl­li­ses­ti enem­män hedel­mäl­li­syys on kyl­lä las­ke­nut muu­al­la kuin Hel­sin­gis­sä. Ei se elä­mä maal­la­kaan niin tyl­sää ole, että lap­set ovat ainoa elämänsisältö.

        TIKE 2019:“Syntyvyys kor­kein Sei­nä­joel­la ja mata­lin Helsingissä

        Vähin­tään 50 000 asuk­kaan kun­nis­ta kor­kein syn­ty­vyys oli Sei­nä­joel­la, jos­sa koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku oli 1,70 vii­si­vuo­tis­jak­sol­la 2014–2018. Seu­raa­vak­si kor­kein se oli Por­voos­sa, 1,70, ja Espoos­sa, 1,66. Koko maan luku oli vii­si­vuo­tis­jak­sol­la 1,56.

        Vas­taa­vas­ti mata­lin syn­ty­vyys oli jak­sol­la 2014–2018 Hel­sin­gis­sä, jos­sa koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku oli 1,23. Turus­sa luku oli 1,26 ja Tam­pe­reel­la 1,29. Myös kaik­kien kun­tien ver­tai­lus­sa vii­mek­si mai­nit­tu­jen kau­pun­kien syn­ty­vyys oli mata­lim­pien joukossa.”

        En kyl­lä hal­lit­se tilas­to­tie­teen käsit­tei­tä tilas­to­gu­ru-Soi­nin­vaa­ran tavoin , mut­ta TIKE:n sivuil­ta pos­taa­ma­ni tilas­to­se­li­tys osoit­taa mie­les­tä­ni muu­ta kuin Soi­nin­vaa­ra väit­tää. Tuo­hon ris­ti­rii­taan on var­mas­ti pitä­vä selitys.

        Soi­nin­vaa­ran ilmoit­ta­ma kehi­tys­kul­ku on kyl­lä äärim­mäi­sen mie­len­kiin­toi­nen. Mik­si maa­seu­dul­la hedel­mäl­li­syys­lu­ku pie­ne­nee kau­pun­ke­ja enem­män. Aiheut­taa­ko talou­del­li­nen epä­var­muus maa­seu­dul­la vähen­ty­nyt­tä tule­vai­suu­den uskoa ? Syi­tä pitä­nee hakea maan sisäi­ses­tä epä­ta­sa-arvos­ta. Val­tio­val­lan kehit­tä­mis­toi­met ovat ilmei­ses­ti maa­seu­dul­la lii­an pieniä. 

        Eihän tämä ole mikään ihme, kun joka tuu­tis­ta työn­ne­tään pro­pa­gan­daa kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tyk­sen vää­jää­mät­tö­myy­des­tä. Kum­ma epä­suh­ta hank­keis­sa. Viher­va­sem­mis­ton mukaan Suo­mi pys­tyy vai­kut­ta­maan mer­kit­tä­väs­ti glo­baa­liin ilmas­ton­muu­tok­seen, mut­ta ei miten­kään maan sisäi­seen eriar­vois­tu­mi­seen. Tai­taa tuos­sa ajat­te­lus­sa olla kyl­lä muka­na mui­ta­kin puolueita. 

        Oli­si­ko kyse kui­ten­kin sii­tä, että jäl­kim­mäi­ses­tä ei ole niin suur­ta väliä.

      5. Eemil, Oli puhet­ta sii­tä, mis­sä syn­ty­vyys on alen­tu­nut eni­ten eikä sii­tä mis­sä se on korkea.

  26. Toki nuor­ten aikuis­ten talou­del­li­nen epä­var­muus­kin vai­kut­taa, mut­ta ei se ole niin pal­jon huo­nom­mak­si ole men­nyt, että selit­täi­si asi­aa kuin pie­nel­tä osin.

    Olet­ko var­ma? Miten­käs Viron syntyvyysihme?

  27. Vuo­sia sit­ten hou­ku­tel­tiin Savoon isoh­ko ryh­mä sai­raan­hoi­ta­jia ja ham­mas­lää­kä­rei­tä espan­jas­ta. Yhteen­sä yli 30. Muu­ta­ma vuo­si myö­hem­min tuli pie­nem­pi ryh­mä. Täl­lä het­kel­lä on suu­nit­teel­lä hou­ku­tel­la uusia espan­ja­lai­sia ammat­ti­lai­sia uudes­taan kos­ka alku­pe­räi­sis­tä ryh­mäs­tä on suo­mes­sa jäl­jel­lä ainoas­taan 3 ham­mas­lää­kä­riä ja ei yhtään sairaanhoitajia. 

    Perus syy sii­hen että hyvin kou­lu­te­tut ammat­ti­lai­set eivät pysy suo­mes­sa on suo­ma­lai­nen kans­sa­käy­mi­sen kult­tuu­ri. Naa­pu­rit eivät ter­veh­di toi­si­aan, eikä työ­ko­le­gat, pait­si poik­keuk­set. Viras­tois­sa kau­pois­sa, ravin­to­lois­sa jne on hyvin jäyk­kää ja muo­dol­lis­ta, taval­li­nen suo­ma­lai­nen on hyvin epäi­le­vä ja täy­nä ennak­ko­luu­lo­ja. Kaup­pois­sa löy­tyy kylt­te­jä jos­sa lukee “Tääl­lä kyl­la ter­veh­dim­me iloi­ses­ti hymyil­leen.…..” Joka kuvaa hyvin suo­ma­lais­ta sosi­aa­lis­ta kulttuuria. 

    Suo­mes­ta löy­tyy oikein hyviä ja muka­via ihmi­siä, mut­ta se ei rii­ta. Suo­ma­lai­nen kans­sa käy­mi­nen on niin kyl­mää, etäis­tä ja muo­dol­lis­ta että ei mis­sään muu­al­la maa­il­mas­sa löy­dy vas­ta­vaa. Monet vuo­det suo­mes­sa asun­neet espan­jan­kie­li­set kut­sum­me suo­ma­lai­sia “kyl­mäk­si, kui­vak­si, kor­puik­si”. Ne jot­ka aavioi­tui­vat suo­ma­lais­ten kans­sa muut­ta­vat muu­al­le heti kun on mah­dol­lis­ta. Jos tähän lisä­tään suo­men sää, ruo­ka, jäyk­kyys jne, yhtä­lö on sel­vä. Pal­jon pitäi­si suo­ma­lai­set itse sisäi­ses­ti muut­tua, eikä pel­käs­tään paran­taa ulko­puo­li­sia olosuhteita.

  28. Kah­den aka­tee­mi­sen, 3‑kymppisen tyt­tä­ren äiti­nä olen väsy­nyt sii­hen, että rat­kai­suk­si esi­te­tään mm. kotiäi­tiy­den kun­nian­pa­lau­tus­ta, kuten jos­sain kom­men­tis­sa. Omien havain­to­je­ni mukaan ongel­ma ei ole nais­ten kor­kea kou­lu­tus ja “ura”, vaan poten­ti­aa­li­sen puoliso/isäehdokkaan sitou­tu­mi­sen puu­te. Vai­kut­taa, että mitä kor­keam­piin kou­lu­tus- ja tulo­luok­kiin men­nään, sitä kovem­mik­si nouse­vat vaa­ti­muk­set ja toi­veet, toki puo­lin ja toi­sin. Ja täs­sä tilan­tees­sa mie­hen on hel­pom­pi lykä­tä las­ten han­kin­taa ja luot­taa sii­hen, että poten­ti­aa­li­sia kump­pa­nei­ta löy­tyy vie­lä myö­hem­min­kin. Aikai­sem­min syi­tä etsit­tiin kou­lu­tet­tu­jen nais­ten asen­teis­ta. Omien havain­to­je­ni mukaan useim­mat heis­tä kyl­lä haluai­si­vat lap­sia, mut­ta toi­veet eivät pää­se toteutumaan.

    1. JH:
      Kah­den aka­tee­mi­sen, 3‑kymppisen tyt­tä­ren äiti­nä olen väsy­nyt sii­hen, että rat­kai­suk­si esi­te­tään mm. kotiäi­tiy­den kun­nian­pa­lau­tus­ta, kuten jos­sain kom­men­tis­sa. Omien havain­to­je­ni mukaan ongel­ma ei ole nais­ten kor­kea kou­lu­tus ja ”ura”, vaan poten­ti­aa­li­sen puoliso/isäehdokkaan sitou­tu­mi­sen puute. 

      Osai­sit­ko ker­toa, mil­lä tavoin ja mil­lä eväin nämä kou­lut­tau­tu­vat nai­set yrit­tä­vät sitout­taa isä­kan­di­daat­te­ja, eri­tyi­ses­ti ver­rat­tu­na men­nei­siin vuo­si­kym­me­niin (jol­loin ilmei­ses­ti ongel­mia oli vähem­män)? Esim. teh­dään­kö hou­kut­te­le­via tar­jouk­sia kotiäitiydestä?

    2. Muis­te­li­sin luke­nee­ni, että on kovas­ti niin päin että kou­lu­te­tul­le mie­hel­le kel­paa kyl­lä mata­las­ti kou­lu­tet­tu puo­li­so, mut­ta toi­sin päin pal­jon huonommin.

      Henk.koht. olen itse usko­nut pit­kään blo­gis­tin kans­sa samoin – huo­non syn­ty­vyy­den juu­ri­syy ei ole työ­elä­män epä­var­muus, riit­tä­mät­tö­mät van­hem­pain­tuet tai vaik­ka nais­ten ura­ke­hi­tyk­sen ongel­mat, vaan se, että nuo­ren ja van­hem­man­kin aikui­sen elä­mä on lii­an kivaa. Samas­ta syys­tä asi­aa ei voi mer­kit­tä­väs­ti edis­tää lisää­mäl­lä (Suo­mes­sa jo ennes­tään erit­täin kor­kea­ta­soi­sia) yhteis­kun­nan tukia lap­si­per­heil­le tai vaik­ka nais­ten työ­elä­mää kos­ke­val­la pro­pa­gan­dal­la (jon­ka vai­ku­tus voi olla mihin suun­taan hyvän­sä, kos­ka se saat­taa hyvin­kin vakuut­taa jon­kun sii­tä, että las­ten hank­ki­mi­nen oli­si huo­no idea). En tie­dä mikä muu aut­tai­si kuin se, että sai­si ihmi­set oikeas­ti sisäis­tä­mään sen että ongel­mia seu­raa jos nii­tä lap­sia ei ala tul­la. Täm­möi­set toi­met oli­si­vat kum­min­kin poliit­ti­ses­ti äärim­mäi­sen epä­suo­sit­tu­ja, kos­ka yhteis­kun­nan halu­taan ulkois­ta­van lap­set­to­muu­den nega­tii­vi­set seu­rauk­set jon­ne­kin muualle.

      Sit­ten tul­laan taas sii­hen, että voi­sim­me men­nä sen pei­lin eteen kysy­mään, että onko näin kes­tä­vän kehi­tyk­sen muo­din aika­na oma yhteis­kun­tam­me kes­tä­väl­lä poh­jal­la, jos ker­ran se ei pysy pys­tys­sä ilman jat­ku­vaa (halpa)työvoiman tuon­tia ulko­mail­ta. Tämä kuplet­ti­han ei voi­si toi­mia, jos Suo­mi oli­si maa­il­man ainoa maa, tai kaik­ki maa­il­man maat oli­si­vat kuin Suo­mi. Siten minun on vai­kea pitää minään moraa­li­te­ko­na työ­voi­ma­pe­rus­tei­sia ”tar­vi­taan X maa­han­muut­ta­jaa” ‑aja­tuk­sia. Tämän voi­si vie­lä niel­lä, jos kysees­sä aja­tel­tai­siin ole­van jon­kin­lai­nen ker­ta­luon­toi­nen yli­me­no­kau­den rat­kai­su tai lai­na tule­vil­ta suku­pol­vil­ta. Kukaan ei kui­ten­kaan esi­tä iki­nä mitään sel­lai­sia kei­no­ja, joil­la emme oli­si seu­raa­van­kin suku­pol­ven koh­dal­la yhä samas­sa tilan­tees­sa. Toi­ve siis on, että maa­il­mas­sa riit­tää ikui­ses­ti mei­tä köy­hem­piä mai­ta, jos­ta riit­tää maa­han­muut­ta­jia Suo­meen hyvin­voin­ti­val­tio­tam­me rahoit­ta­maan (ken­ties vali­tet­ta­vas­ti tot­ta) ja että tämä ei kui­ten­kaan tuhoa kult­tuu­riam­me – tai sit­ten sen tuhou­tu­mi­sel­la ei ole väliä.

    3. JH:
      Kah­den aka­tee­mi­sen, 3‑kymppisen tyt­tä­ren äiti­nä olen väsy­nyt sii­hen, että rat­kai­suk­si esi­te­tään mm. kotiäi­tiy­den kun­nian­pa­lau­tus­ta, kuten jos­sain kom­men­tis­sa. Omien havain­to­je­ni mukaan ongel­ma ei ole nais­ten kor­kea kou­lu­tus ja ”ura”, vaan poten­ti­aa­li­sen puoliso/isäehdokkaan sitou­tu­mi­sen puu­te. Vai­kut­taa, että mitä kor­keam­piin kou­lu­tus- ja tulo­luok­kiin men­nään, sitä kovem­mik­si nouse­vat vaa­ti­muk­set ja toi­veet, toki puo­lin ja toisin.Ja täs­sä tilan­tees­sa mie­hen on hel­pom­pi lykä­tä las­ten han­kin­taa ja luot­taa sii­hen, että poten­ti­aa­li­sia kump­pa­nei­ta löy­tyy vie­lä myö­hem­min­kin. Aikai­sem­min syi­tä etsit­tiin kou­lu­tet­tu­jen nais­ten asen­teis­ta. Omien havain­to­je­ni mukaan useim­mat heis­tä kyl­lä haluai­si­vat lap­sia, mut­ta toi­veet eivät pää­se toteutumaan.

      Ihan lon­kal­ta ja sen kum­mem­min ana­ly­soi­mat­ta asi­aa hei­tän, että tuo mai­nit­tu isäeh­dok­kaan sitou­tu­mis­puu­te on tis­mal­leen sen saman kotiäi­ti­ko­li­kon toi­nen puo­li. Jos mie­hil­tä vaa­dit­tai­siin nyt saman tason sitou­tu­mis­ta kuin sil­loin ennen van­haan, niin var­maan nii­tä sitou­tu­mis­ha­lui­sia­kin löy­tyi­si niin kuin ennen van­haan. Ts. dii­li oli­si, että käy sinä mies töis­sä ja tee uraa ja mak­sa las­kut, niin minä hoi­dan lap­set ja kodin. Jos välil­lä viit­sit lukea ilta­sa­dun etkä ihan kovin usein pyö­ri kän­nis­sä las­ten edes­sä, niin ollaan sujut.

      Mut­ta tuol­lais­ta­han ei ole mie­hil­le tar­jol­la. Ja hyvä niin. Mut­ta per­he­mal­lin muut­tu­mi­nen tasa-arvoi­sem­mak­si on kiis­tat­ta teh­nyt las­ten saa­mi­ses­ta entis­tä huo­nom­man dii­lin isien kan­nal­ta. Siis nime­no­maan nuor­ten ihmis­ten hedo­nis­ti­ses­ta näkö­kul­mas­ta. Eli kou­lu­tet­tu­jen nais­ten asen­teet vai­kut­ta­vat sekä suo­raan hei­dän omiin halui­hin­sa teh­dä lap­sia että epä­suo­ras­ti hei­dän puo­li­soi­den­sa haluun teh­dä lap­sia ja sitou­tua vanhemmuuteen.

      Ja haluan vie­lä koros­taa, että tämä ei ole syyl­lis­tä­vä kom­ment­ti. Maa­il­ma muut­tuu ja se on ihan ok.

      1. Peter:
        Ja haluan vie­lä koros­taa, että tämä ei ole syyl­lis­tä­vä kom­ment­ti. Maa­il­ma muut­tuu ja se on ihan ok.

        Ei ole OK, jos muu­tos on kes­tä­mät­tö­mään suun­taan. Mones­sa OECD-maas­sa lap­si­lu­ku on alle 1,5 lasta/nainen, mikä joh­taa mel­ko nopeas­ti kan­san suku­puut­toon. Kestämätöntä.

      2. Aika aja­tel­la: Ei ole OK, jos muu­tos on kes­tä­mät­tö­mään suun­taan. Mones­sa OECD-maas­sa lap­si­lu­ku on alle 1,5 lasta/nainen, mikä joh­taa mel­ko nopeas­ti kan­san suku­puut­toon. Kestämätöntä.

        Minä edus­tan sitä kou­lu­kun­taa, joka ei pidä tie­tyn kokois­ta tai jat­ku­vas­ti kas­va­vaa tai edes vält­tä­mät­tä kan­saa lain­kaan sel­lai­se­na itsei­sar­vo­na, joka pitää olla ole­mas­sa aina. Mie­les­tä­ni kan­sa voi kas­vaa ja kan­sa voi pie­nen­tyä ihan niin kuin joku kylä voi kas­vaa ja sit­ten näi­vet­tyä ryh­mäk­si lahoa­via talo­ja kes­kel­lä peltoa. 

        Oleel­lis­ta on ohja­ta raken­ne­muu­tos­ta niin, että mikään aika­kausi ei ole kata­stro­faa­li­nen. Se on kyl­lä mah­dol­lis­ta myös pie­ne­ne­vien ikä­luok­kien olo­suh­teis­sa ja entis­tä enem­män tek­nii­kan kehit­tyes­sä. Esim. hoi­to­ro­bo­tit yms.

      3. Peter: Minä edus­tan sitä kou­lu­kun­taa, joka ei pidä tie­tyn kokois­ta tai jat­ku­vas­ti kas­va­vaa tai edes vält­tä­mät­tä kan­saa lain­kaan sel­lai­se­na itsei­sar­vo­na, joka pitää olla ole­mas­sa aina. Mie­les­tä­ni kan­sa voi kas­vaa ja kan­sa voi pie­nen­tyä ihan niin kuin joku kylä voi kas­vaa ja sit­ten näi­vet­tyä ryh­mäk­si lahoa­via talo­ja kes­kel­lä peltoa. 

        Oleel­lis­ta on ohja­ta raken­ne­muu­tos­ta niin, että mikään aika­kausi ei ole kata­stro­faa­li­nen. Se on kyl­lä mah­dol­lis­ta myös pie­ne­ne­vien ikä­luok­kien olo­suh­teis­sa ja entis­tä enem­män tek­nii­kan kehit­tyes­sä. Esim. hoi­to­ro­bo­tit yms.

        Muu­ten kans­sa­si samaa miel­tä, mut­ta aika moni hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan jär­jes­tel­mä on raken­net­tu sen varaan, että kan­sa­kun­ta ei mer­kit­tä­väs­ti pie­ne­ne. Mitä enem­män meil­lä on huol­let­ta­via suh­tees­sa huol­ta­jiin, sitä ran­kem­pi taak­ka huol­ta­jil­le tulee, jon­ka seu­rauk­se­na huol­ta­jien mää­rä pie­ne­nee ja jäl­jel­lä ole­vil­le huol­ta­jil­le tulee entis­tä ras­kaam­pi taak­ka kan­net­ta­vak­si. Suo­mes­sa tätä ongel­maa vie­lä koros­taa se, että huol­ta­jien on mak­set­ta­va huol­let­ta­vil­le aivan kaik­ki: eläk­kei­den muo­dos­sa pal­kat ja sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­to vie­lä sii­hen pääl­le vero­jen kaut­ta. Hoi­to­sek­to­ril­la oli­si tapah­dut­ta­va aivan usko­ma­ton­ta toi­min­nan tehos­tu­mis­ta, että tämä ongel­ma ei krii­siy­dy vie­lä nykyi­sin var­sin hyvä­kun­tois­ten van­hus­ten kun­non hei­ken­tyes­sä. Ehkä hoi­ta­ja­ro­bo­tit ovat se hopea­luo­ti, joka kään­tää vali­tet­ta­van vaa­ti­mat­to­man hoi­toa­lan tehok­kuu­den kas­vun jyrk­kään nousuun, mut­ta pel­kään pahinta.

      4. Peter: Sepe­te

        No tämä­hän täs­sä, että eihän se kan­sa­kun­nan pie­ne­ne­mi­nen itses­sään ole paha vaan se, että meil­lä on sem­moi­nen yhteis­kun­ta­mal­li, mikä ei kes­tä sitä, mut­ta mis­tä emme ole haluk­kaat myös­kään luo­pu­maan. Eikä niil­lä, ket­kä eivät halua luo­pua, ole mitään kun­non mal­lia sii­tä, miten sys­tee­mi toi­mi­si rajus­ti pie­ne­ne­väl­lä väkimäärällä.

        Toi­nen on sit­ten tiet­ty se, että kun val­tiot ja kan­sat ovat maa­il­mas­sa kes­ke­nään kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa – halusim­me sit­ten myön­tää sitä tai emme. Jos vain osa maa­il­man ihmis­ryh­mis­tä supis­tuu mut­ta toi­set eivät, tämä voi joh­taa kai­ken­lai­siin val­ta­ta­sa­pai­nol­li­siin ongel­miin, jot­ka eivät luul­ta­vas­ti ole muka­via aina­kaan niil­le, jot­ka ovat supistumisvaiheessa.

  29. En heti kek­si­nyt, mitä kaik­kea kieh­to­vaa nyky­maa­il­ma tar­jo­aa nykyi­sil­le aikui­sil­le sel­lais­ta, jota ei ollut tar­jol­la jo 1990-luvul­la, kun omat lap­se­ni syn­tyi­vät. Net­ti toki tar­jo­aa kai­ken­lais­ta ajan­ku­lua ja viih­det­tä, mut­ta sen yhdis­tä­mi­nen las­ten saa­mi­seen luu­li­si nime­no­maan ole­van yksin­ker­tais­ta, kos­ka net­tiin pää­see kotoakin.
    Talou­del­li­nen epä­var­muus­kaan ei minus­ta sovi pää­asial­li­sek­si syyk­si huo­noon syn­ty­vyy­teen. Tämä epä­var­muus oli pal­jon suu­rem­paa 1990-luvun alun lama­vuo­si­na, ja sil­ti sil­loin syn­tyi pal­jon enem­män lapsia.
    Mikä on sit­ten nykyi­sin toi­sin kuin 1990-luvul­la? Aina­kin tulee mie­leen, että ihmi­set sitou­tu­vat nykyi­sin pari­suh­tee­seen sel­väs­ti myö­hem­min kuin sil­loin. Kun itse menin nai­mi­siin vähän ennen kuin täy­tin 25 vuot­ta, niin ajat­te­lin sil­loin ole­va­ni van­ha nai­mi­siin­me­ni­jä. Suu­ri osa nais­puo­li­sis­ta opis­ke­lu­ka­ve­reis­ta­ni TKK:lla oli men­nyt nai­mi­siin jo ennen minua, ja mies­puo­li­sis­ta­kin monet oli­vat aina­kin kih­lois­sa ja pit­kä­ai­kai­ses­sa avo­lii­tos­sa. Kun oli vakiin­tu­nut pari­suh­de 25-vuo­ti­aa­na, tun­tui aika luon­te­val­ta ruve­ta miet­ti­mään lap­sia ennen 30 ikä­vuot­ta, var­sin­kin kun lähes kai­kil­la ystä­vil­lä oli lap­sia. Olen nyt myö­hem­min tavan­nut omien las­te­ni lukio- ja yli­op­pi­las­ju­tuis­sa monia mies­puo­li­sia opis­ke­lu­ka­ve­rei­ta­ni lukio­lai­sen van­hem­man roo­lis­sa, joten hekin oikeas­ti sai­vat lap­sia samaan aikaan.

    1. Kepa:
      Aina­kin tulee mie­leen, että ihmi­set sitou­tu­vat nykyi­sin pari­suh­tee­seen sel­väs­ti myö­hem­min kuin silloin. 

      Kyl­lä, juu­ri tähän pitäi­si löy­tää syyt ja lääk­keet. On mel­koi­nen epä­on­nis­tu­mi­nen OECD-mail­ta, että edel­leen­kään ei ole kek­sit­ty ohjaus­kei­no­ja lap­si­lu­vun suu­ren­ta­mi­seen ja pie­nen­tä­mi­seen tar­peen mukaan. Japa­ni on pit­kään yrit­tä­nyt paran­taa tukia lap­si­per­heil­le, mut­ta tulok­set ovat olleet lai­ho­ja: suur­kau­pun­kien nai­set eivät löy­dä — jos edes jak­sa­vat etsiä — itsel­leen sopi­via kumppaneita.

    2. Kepa:
      En heti kek­si­nyt, mitä kaik­kea kieh­to­vaa nyky­maa­il­ma tar­jo­aa nykyi­sil­le aikui­sil­le sel­lais­ta, jota ei ollut tar­jol­la jo 1990-luvul­la, kun omat lap­se­ni syntyivät. 

      Luet­te­len pari syytä:
      — Nuor­ten aikuis­ten ylen­palt­ti­nen len­tä­mi­nen kau­ko­koh­tei­siin jon­ne käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta ottaa lap­sia mukaan
      — Työ­elä­män koven­tu­neet vaa­ti­muk­set, dead­li­net kusee ja lip­su­mi­ses­ta sako­te­taan taval­la tai toisella
      — Siir­to­lai­set syr­jäyt­tä­neet kan­ta­suo­ma­lai­set osas­sa ammat­te­ja mikä näkyy palk­ko­jen jälkeenjääneisyydessä
      — Suo­men “lii­an hyvä” menes­tys jois­sa­kin urhei­lu­la­jeis­sa (for­mu­lat, jää­kiek­ko, jal­ka­pal­lo) yhdis­tet­ty­nä “äijä­kult­tuu­riin” eli mie­het viet­tä­vät aikan­sa mie­lum­min muu­al­la kuin kotona
      — Pal­jon on kes­kus­tel­tu kau­pun­gis­tu­mi­sen vai­ku­tuk­ses­ta asi­aan ja tun­nus­tan osit­tain sen että sekin on vai­kut­ta­nut. Maa­seu­dul­le jää­vät mie­het eivät löy­dä puo­li­soa ja kau­pun­kei­hin muut­ta­neil­la nai­sil­la hie­man sama ongel­ma, tosin mie­het voi­vat aina­kin teo­rias­sa tul­la isik­si 70-vuo­tiai­na­kin mut­ta har­val­la on mah­dol­li­suus tai kiin­nos­tus­ta sii­hen ellei ole jokin vuo­ri­neu­vos tai pre­si­dent­ti. Maa­seu­dun mies­ten pitäi­si samas­sa mää­rin muut­taa kau­pun­kei­hin kuin nais­ten niin että pun­tit oli­si­vat tasan.
      — Vie­lä vii­mei­se­nä lai­tan ulko­mail­le muu­ton, en tie­dä kuin­ka mon­ta suo­ma­lai­sen van­hem­man lap­si syn­tyy tai aina­kin asuu ulko­mail­la koko lap­suu­ten­sa ja jää pysy­väs­ti sinne

  30. O.S:”, Oli puhet­ta sii­tä, mis­sä syn­ty­vyys on alen­tu­nut eni­ten eikä sii­tä mis­sä se on korkea.”

    Kyl­lä tuon hah­mo­tin, mut­ta haluan kui­ten­kin tuo­da esil­le sen, että muu­al­la hedel­mäl­li­syys­lu­ku on suu­rem­pi. Ilmei­ses­ti tilas­to­mie­hen ote halu­aa sivuut­taa tämän fak­tan. Kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tys on hai­tal­lis­ta syn­ty­vyy­del­le, hedel­mäl­li­syys­lu­vuil­le ja mitä nii­tä tilas­to­ter­me­jä onkaan. En haluai­si kik­kail­la ter­meil­lä vaan puhua täs­tä ongelmasta.

    Syn­ty­vyy­den las­ku liit­tyy siis moneen nyky-yhteis­kun­nan kehi­ty­sil­mi­öön, mut­ta oikeis­ta syis­tä ei saa puhua. Ei kaik­ki voi olla Sipi­län ja Kes­kus­tan syy­tä , vaik­ka se tun­tuu ole­van val­ta­kun­nan totuus.

  31. Kun syn­ty­vyy­den ale­ne­mi­sen syi­tä alkaa poh­tia, pitää ottaa huo­mioon, että se tapah­tuu eri­tyi­ses­ti Suo­mes­sa mut­ta ei niin­kään muis­sa Poh­jois­mais­sa tai edes muu­al­la Poh­jois-Euroo­pas­sa. Eli kysy­mys kuu­luu, mik­si Suo­mes­sa, mikä täs­sä maas­sa on erityistä?

    Yksi vas­taus löy­tyy PISA-tulok­sis­ta: tääl­lä tyt­tö­jen ja poi­kien ero oppi­mis­tu­lok­sis­sa on maa­il­man suu­rim­pia tai oikeas­taan kai suu­rin. Muu­ten­kin tasa-arvo­kui­lu näkyy poik­keuk­sel­li­sen suu­re­na monis­sa tilas­tois­sa ja tut­ki­muk­sis­sa juu­ri Suomessa. 

    Tasa-arvo­kui­lun laa­je­tes­sa kaik­ki lisään­ty­mi­seen liit­ty­vät asiat vähe­ne­vät: seu­rus­te­lu, sek­si, avio­lii­tot. Täs­tä voi­si toki kir­joit­taa pidem­pään­kin, mut­ta olkoon. Noin se vain on.

    Moni­kaan ei tätä tie­dä, kuten ei Osmo­kaan, kos­ka val­lan­pi­tä­jien (polii­ti­kot, media ym) mukaan tasa-arvo tar­koit­taa tyt­tö­jen ja nais­ten hyvin­voin­tia, ja sii­nä Suo­mi onkin ihan huip­pua. Sii­tä puhu­taan kuten myös nais­ten huono-osaisuudesta. 

    Oikeas­sa tasa-arvos­sa kui­ten­kin menee niin huo­nos­ti, että syn­ty­vyys­kin on romah­ta­nut. Jopa Ruot­sis­sa, tuos­sa femi­nis­min ihme­maas­sa, tasa-arvo suku­puol­ten välil­lä toteu­tuu parem­min. Ja sik­si siel­lä syn­ty­vyys ei ole notkahtanut.

    Tie­ten­kään en väi­tä, että asia oli­si näin yksin­ker­tai­nen. Mut­ta oli­si­han se hyvä, jos tämä ilmi­sel­vä syyl­li­seh­do­kas jos­kus pää­si­si jul­ki­suu­teen. Mut­ta kun ei, val­ta toi­mii niin kuin toimii. 

    Mai­ta ver­tai­le­mal­la pää­see usein jyväl­le sii­tä, mis­tä ongel­mat voi­vat joh­tua, ja sii­tä, ovat­ko syyt Suo­mel­le tyy­pil­li­siä vai osa laa­jem­pia tren­de­jä. Ihan näin vinkkinä.

    1. Ato­mis­ti: Kun syn­ty­vyy­den ale­ne­mi­sen syi­tä alkaa poh­tia, pitää ottaa huo­mioon, että se tapah­tuu eri­tyi­ses­ti Suo­mes­sa mut­ta ei niin­kään muis­sa Poh­jois­mais­sa tai edes muu­al­la Poh­jois-Euroo­pas­sa. Eli kysy­mys kuu­luu, mik­si Suo­mes­sa, mikä täs­sä maas­sa on erityistä?

      Aina­kin Ruot­siin ja Islan­tiin ver­rat­tu­na (mui­den Poh­jois­mai­den tilan­net­ta en tun­ne) yksi olen­nai­nen ero on se, että niis­sä van­hem­pain­va­paat jakau­tu­vat äidin ja isän kes­ken huo­mat­ta­vas­ti tasai­sem­min kuin Suo­mes­sa. Lap­sen saa­mi­nen ei ole näis­sä mais­sa nai­sen työ­ural­le lähes­kään niin suu­ri ris­ki kuin Suo­mes­sa. Ja kun työ­nan­ta­jan näkö­kul­mas­ta nuo­ren nai­sen palk­kaa­mi­nen ei ole sen suu­rem­pi ris­ki kuin nuo­ren mie­hen palk­kaa­mi­nen, lisään­ty­mi­siäs­sä ole­vat nai­set saa­vat hel­pom­min sel­lai­sia työ­paik­ko­ja, jois­ta uskal­taa jää­dä van­hem­pain­va­paal­le. Myös pien­ten las­ten van­hem­pien osa­päi­vä­työt ovat aina­kin Ruot­sis­sa sel­väs­ti ylei­sem­piä kuin Suo­mes­sa. Nai­sen näkö­kul­mas­ta on siis hel­pom­pi yhdis­tää las­ten saa­mi­nen ja työura.

  32. >Seu­raa­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä kym­me­niä mil­joo­nia nuo­ria aikui­sia tulee muut­ta­maan Euroop­paan Aasias­ta ja Afri­kas­ta – taval­la tai toisella.

    Tot­ta. Seu­raa­va vai­he on eri­lai­nen: Afri­kan nuo­ri ei halua muut­taa pois Afri­kas­ta kos­ka maa­il­man kaik­ki muut pai­kat ovat “van­hain­ko­te­ja”. Afri­kan nuo­ri halu­aa jäääd Afrik­kaan kos­ka ainoas­taan siel­lä on elä­mää kuhi­se­via kau­pun­ke­ja ja kaik­ki muut­kin coo­lit nou­ret asu­vat siel­lä. Ken­ties lop­pu­pe­li 2100-luvul­la on se, että van­hus­pom­mi iskee Afrikaankin.

  33. Voi­si­ko tuo­ta nuor­ten aikuis­ten elä­män kivuut­ta vähän sää­del­lä? Ennen oli van­han pii­an ja van­han pojan vero eli eri­lai­nen veroas­teik­ko yksi­na­su­vil­le. Nyt raip­paa voi­si antaa myös ilman lap­sia asu­vil­le pariskunnille.

  34. Syn­ty­vyy­den vähe­ne­mi­sen taus­tal­la on toden­nä­köi­ses­ti monen­lai­sia teki­jöi­tä. Suku­pol­vi­ko­ke­muk­sel­la ja yhteis­kun­nan arvo­jen muut­tu­mi­sel­la on mer­ki­tys­tä, mut­ta talou­del­lis­ten reu­naeh­to­jen roo­lia ei kui­ten­kaan kan­na­ta väheksyä. 

    Suo­mi on monel­la taval­la talou­del­li­ses­ti eri­lai­nen ympä­ris­tö kuin 1980-luvul­la ja sitä aiem­min. Asun­to­jen hin­nat suh­tees­sa palk­koi­hin ovat nyky­ään huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­mal­la tasol­la kuin aikai­sem­pi­na vuo­si­kym­me­ni­nä. Uudet työ­pai­kat ovat suu­rel­ta osin syn­ty­neet muu­ta­maan kas­vu­kes­kuk­seen, ja asun­non hank­ki­mi­ses­ta nuo­ril­le per­heil­le aiheu­tu­va rasi­te ja este on tosia­sias­sa kas­va­nut vie­lä enem­män kuin kiin­teis­tö­jen ja osa­ke­huo­neis­to­jen hin­to­ja kos­ke­vien tilas­to­jen perus­teel­la voi­si pää­tel­lä. Asun­to­po­li­tii­kas­sa on samal­la siir­ryt­ty aidos­ti yleis­hyö­dyl­li­ses­tä oma­kus­tan­nus­pe­rus­tei­ses­ta vuo­kra-asu­mi­ses­ta ja omis­tusa­ra­vas­ta kovan rahan vuo­kra-asu­mi­seen ja kovan rahan omis­tusa­su­mi­seen. Myös asui­na­luei­den segre­gaa­tio on nyky­ään kovem­mal­la tasol­la kuin aiem­min. Vero­tus­ta on 1980-luvun alun jäl­keen siir­ret­ty yri­tys­ten ja pää­oma­tu­lo­jen verot­ta­mi­ses­ta kulu­tuk­sen verot­ta­mi­seen, ja tämä koh­dis­tuu eri­tyi­ses­ti suo­ma­lai­siin lap­siin ja Suo­mes­sa asu­vien las­ten menoihin.

    Ylei­nen ilma­pii­ri on Suo­mes­sa aina­kin tie­tyl­lä osal­taan pes­si­mis­ti­nen tule­vai­suu­den suh­teen. Työn­te­ki­jöil­tä vaa­di­taan pal­kan­alen­nuk­sia ja hei­ken­nyk­siä työ­eh­toi­hin, val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön kokoo­mus­lai­set vir­ka­mie­het vaa­ti­vat eri­lais­ten pal­ve­lui­den ja sosi­aa­li­tur­van leik­kaa­mis­ta kes­tä­vyys­va­jeen sävyt­tä­min uhkauk­sin, ja uus­li­be­raa­lia poliit­tis­ta agen­daa pyri­tään muu­ten­kin edis­tä­mään krii­si­tie­toi­suut­ta luo­mal­la. Moni nuo­ri ottaa nämä puheet vaka­vas­ti, ja pyr­kii varau­tu­maan hei­kom­piin aikoi­hin. Osal­le se tar­koit­taa las­ten hank­ki­mat­ta jät­tä­mis­tä, toi­sil­le sääs­tä­mis­tä, ja kol­man­sil­le muut­toa ulko­mail­le. Krii­si­tie­toi­suu­den luo­mi­seen täh­tää­väl­lä reto­rii­kal­la on pidem­män pääl­le tuhoi­sa vai­ku­tus kansakuntaan.

    Tämän het­ken nuo­ret aikui­set (30–40 vuo­ti­aat) ovat myös näh­neet kak­si maa­il­man­luo­kan lamaa ja IT-kuplan puh­kea­mi­sen. Tämä voi osal­taan vai­kut­taa sii­hen, miten pal­jon on luot­ta­mus­ta sii­hen, että oma tulo­ta­so ja eri­lai­set per­heen tar­vit­se­mat jul­ki­set pal­ve­lut säi­ly­vät myös tulevaisuudessa.

    Oma roo­lin­sa on yhteis­kun­nan arvo­maa­il­man ja odo­tus­ten muut­tu­mi­sel­la. 1960-luvul­la oli kau­pun­geis­sa nor­maa­lia, että koko­nai­nen per­he asui yksiös­sä. Nyky­ään täl­lai­sel­ta per­heel­tä haki­si sosi­aa­li­vi­ras­to lap­set pois. Men­nei­den vuo­sien maa­ta­lous- ja teol­li­suusyh­teis­kun­nas­sa moniin työ­paik­koi­hin riit­ti perus­kou­lu tai ammat­ti­kou­lu. Nykyi­ses­sä maa­il­mas­sa taas lukion suo­rit­ta­mi­nen ja kor­kea­kou­luo­pin­not ovat käy­tän­nös­sä vält­tä­mät­tö­myys parem­min pal­kat­tui­hin ammat­tei­hin työl­li­sy­mi­sel­le. Lap­sen opin­toi­hin val­men­ta­mi­nen ja tuke­mi­nen ei ole ilmais­ta van­hem­pien ajan tai käy­tet­tä­vis­sä ole­van rahan suh­teen. Moni nuo­ri aikui­nen halu­aa­kin toi­mia vas­tuul­li­ses­ti eikä halua saat­taaa maa­il­maan las­ta, jol­le ei riit­tä­vän var­mas­ti pys­ty takaa­maan mah­dol­li­suuk­sia elä­mäs­sä onnis­tu­mi­seen tai jol­le ei pys­ty takaa­maan yhteis­kun­nas­sa taval­li­sik­si tai vält­tä­mät­tö­mik­si miel­let­ty­jä asioita.

    1. ”Moni nuo­ri aikui­nen halu­aa­kin toi­mia vas­tuul­li­ses­ti eikä halua saat­taaa maa­il­maan las­ta, jol­le ei riit­tä­vän var­mas­ti pys­ty takaa­maan mah­dol­li­suuk­sia elä­mäs­sä onnis­tu­mi­seen tai jol­le ei pys­ty takaa­maan yhteis­kun­nas­sa taval­li­sik­si tai vält­tä­mät­tö­mik­si miel­let­ty­jä asioita.”

      En usko, että tämä ihmis­ryh­mä on mää­rää­väs­sä ase­mas­sa ongel­man suh­teen, mut­ta kes­kus­te­luis­sa näkee välil­lä aivan uto­pis­ti­sia yksit­täi­siä visioi­ta sii­tä, mil­lai­nen on sel­lai­nen elä­män­ti­lan­ne mil­tä poh­jal­ta uskal­taa ”tur­val­li­ses­ti” hank­kia lap­sia. Siis juu­ri jotain täl­lais­ta, että lap­sel­la pitää olla kak­si van­hem­paa, jois­ta molem­mil­la on tur­vat­tu, vähin­tään ylem­män kes­ki­luo­kan työ­paik­ka. Siis sem­moi­set olo­suh­teet, joil­la pää­see jon­ne­kin par­haim­paan puo­leen pro­sent­tiin maa­il­man väes­tös­tä. Kyl­lä oltai­siin kaik­ki jää­ty syn­ty­mät­tä, jos tämä oli­si joku kri­tee­ri lap­sen ihmi­sar­voi­sel­le elämälle!

      Tämä ei taas kes­tä oikein mitään kan­ti­lais­ta tar­kas­te­lua ja sik­si täl­lai­sen aja­tus­maa­il­man tie­toi­nen pro­pa­goin­ti on mie­les­tä­ni ennem­min­kin vas­tuu­ton­ta kuin vas­tuul­lis­ta. Suo­mes­sa on sen ver­ran hyvät lap­si­per­hei­den tuet, ilmai­set ja puo­li-ilmai­set har­ras­tus­mah­dol­li­suu­det jne, että lap­sen onnel­li­sen lap­suu­den kes­kei­nen avain on kyl­lä se, riit­tää­kö van­hem­mil­ta rak­kaut­ta ja sitou­tu­nei­suut­ta eikä se, istu­vat­ko ne tuke­vas­ti urbaa­nis­sa eliitissä.

      1. Sepe­teus:
        En usko, että tämä ihmis­ryh­mä on mää­rää­väs­sä ase­mas­sa ongel­man suh­teen, mut­ta kes­kus­te­luis­sa näkee välil­lä aivan uto­pis­ti­sia yksit­täi­siä visioi­ta sii­tä, mil­lai­nen on sel­lai­nen elä­män­ti­lan­ne mil­tä poh­jal­ta uskal­taa ”tur­val­li­ses­ti” hank­kia lap­sia. Siis juu­ri jotain täl­lais­ta, että lap­sel­la pitää olla kak­si van­hem­paa, jois­ta molem­mil­la on tur­vat­tu, vähin­tään ylem­män kes­ki­luo­kan työ­paik­ka. Siis sem­moi­set olo­suh­teet, joil­la pää­see jon­ne­kin par­haim­paan puo­leen pro­sent­tiin maa­il­man väes­tös­tä. Kyl­lä oltai­siin kaik­ki jää­ty syn­ty­mät­tä, jos tämä oli­si joku kri­tee­ri lap­sen ihmi­sar­voi­sel­le elämälle! 

        Vaa­ti­mus tur­va­tus­ta toi­meen­tu­los­ta ei ole visio­na uto­pis­ti­nen tai vaa­ti­muk­se­na poik­keuk­sel­li­nen. Koko maa­il­man väes­tö ei ole kovin mie­le­käs ver­tai­lu­koh­ta, jos per­heen on kui­ten­kin elet­tä­vä ja lap­sen kas­vet­ta­va aikui­sek­si Suo­mes­sa. Aikui­sek­si kas­vaes­saan lap­sen on myös kyet­tä­vä kiin­nit­ty­mään suo­ma­lai­seen yhteis­kun­taan ja hank­ki­maan toi­meen­tu­lon­sa. Jo suo­ma­lai­nen lain­sää­dän­tö ja eri­lais­ten vero­jen ja mak­su­jen taso estää sen, ettei asu­mis­taan, liik­ku­mis­taan ja syö­mis­tään voi Suo­mes­sa jär­jes­tää maa­il­man mitas­sa kes­ki­tu­loi­sen Venä­jän tai Roma­nian kus­tan­nus­ta­sol­la. Myös­kään men­neet vuo­si­kym­me­net eivät ole kovin hyvä ver­tai­lu­koh­ta. Aikai­sem­pi­na vuo­si­kym­me­ni­nä oli suu­rel­la enem­mis­töl­lä näkö­ala­na se, että tule­vai­suus on parem­pi itsel­le ja lap­sil­le. Nyky­ään taas monien nuor­ten aikuis­ten palk­ka­ke­hi­tys on pysäh­ty­nyt tai ale­ne­va, ja kil­pai­lu työ­pai­kois­ta on jotain aivan muu­ta kuin aiemmin.

        Vie­lä aiem­pi­na vuo­si­kym­me­ni­nä Suo­mi ei myös­kään ollut sii­nä mää­rin eriar­voi­nen yhteis­kun­ta kuin nyky­ään. Mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on se, mis­sä mää­rin eriar­voi­suu­den ja kil­pai­lun lisään­ty­mi­nen yhteis­kun­nas­sa on vai­kut­ta­nut sii­hen, mil­lais­ta van­hem­muut­ta nyky­ään pide­tään hyväk­syt­tä­vä­nä ja lap­sen tule­vai­suu­den tur­vaa­va­na [1].

        Sepe­teus:
        Tämä ei taas kes­tä oikein mitään kan­ti­lais­ta tar­kas­te­lua ja sik­si täl­lai­sen aja­tus­maa­il­man tie­toi­nen pro­pa­goin­ti on mie­les­tä­ni ennem­min­kin vas­tuu­ton­ta kuin vas­tuul­lis­ta. Suo­mes­sa on sen ver­ran hyvät lap­si­per­hei­den tuet, ilmai­set ja puo­li-ilmai­set har­ras­tus­mah­dol­li­suu­det jne, että lap­sen onnel­li­sen lap­suu­den kes­kei­nen avain on kyl­lä se, riit­tää­kö van­hem­mil­ta rak­kaut­ta ja sitou­tu­nei­suut­ta eikä se, istu­vat­ko ne tuke­vas­ti urbaa­nis­sa eliitissä. 

        Mai­nit­sin kom­men­tis­sa­ni sen, miten monet kou­lu­te­tut nuo­ret aikui­set saat­ta­vat asias­ta aja­tel­la. En kui­ten­kaan otta­nut suo­raa kan­taa sii­hen, miten asioi­den pitäi­si olla. Joka tapauk­ses­sa, myös vai­kei­den asioi­den ääneen sano­mi­sen pitää olla sal­lit­tua. Lap­sen van­hem­pien toi­min­nal­la on tär­keä roo­li, mut­ta mut­ta myös ulkoi­sil­la olo­suh­teil­la ja van­hem­pien toi­meen­tu­lol­la voi olla rat­kai­se­via vai­ku­tuk­sia lap­sen elä­mään. Esi­mer­kik­si asui­na­lu­een tason on ver­tai­sar­vioi­dus­sa tut­ki­muk­ses­sa todet­tu Hel­sin­gis­sä tuot­ta­van tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­vän vai­ku­tuk­sen las­ten oppi­mis­tu­lok­sien ja kou­lu­tus­ta kos­ke­vien asen­tei­den yhdis­tel­mään [2]. Myös köy­hyy­den vai­ku­tuk­set lap­seen ovat moni­nai­sia ja suu­rel­ta osin ver­tai­sar­vioi­duis­sa tut­ki­muk­sis­sa todis­tet­tu­ja [3]. Suo­mes­sa teh­dyn ikä­luok­ka­seu­ran­nan tulok­set viit­taa­vat myös sii­hen, että van­hem­pien kou­lu­tus­ta­sol­la, tulo­ta­sol­la ja eri­lai­sil­la kuor­mi­tus­te­ki­jöil­lä on yhteys lap­sen ter­vey­teen ja kou­lu­me­nes­tyk­seen, ja eri­lai­set yhteis­kun­nan tar­joa­mat pal­ve­lut eivät nykyi­sel­lään kyke­ne näi­tä ero­ja pois­ta­maan [4].

        Viit­teet
        [1] ‘Inten­si­ve’ Paren­ting Is Now the Norm in Ame­rica, The sty­le of child-rea­ring that most aspi­re to takes a lot of time and money, and many fami­lies can’t pull it off, The Atlan­tic, 16.1.2019, https://www.theatlantic.com/family/archive/2019/01/intensive-helicopter-parenting-inequality/580528/
        [2] Ber­ne­lius, V.: ‘Osoit­teen­mu­kai­sia oppi­mis­tu­lok­sia? Kau­pun­ki­kou­lu­jen eriy­ty­mi­sen vai­ku­tus perus­kou­lu­lais­ten oppi­mis­tu­lok­siin Hel­sin­gis­sä’, Yhteis­kun­ta­po­li­tiik­ka, 2015, vsk. 76, nro. 5, s. 479–493, http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209117868
        [3] Kuu­la, M. ja Hako­vir­ta, M.: ‘Köy­hyys on uhka las­ten hyvin­voin­nil­le Suo­mes­sa­kin’, Lää­kä­ri­leh­ti vsk. 72, nro. 21/2017, s. 1348–1349
        [4] Ris­ti­ka­ri, T. ym.: ‘Suo­mi las­ten kas­vu­ym­pä­ris­tö­nä, Kah­dek­san­tois­ta vuo­den seu­ran­ta vuon­na 1997 syn­ty­neis­tä’ (THL, Hel­sin­ki), https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/262147/Ristikari_et_al_2018_Suomi_lasten_kasvuymp_rist_n_.pdf?sequence=1&isAllowed=y

      2. Kone­mies Espoos­ta: Sepe­te

        Eit­tä­mät­tä, mut­ta eri­lai­set kor­re­laa­tiot eivät domi­noi ihmis­ten elä­mää yksi­lö­ta­sol­la, mut­ta tie­toi­suu­del­la niis­tä on psy­ko­lo­gi­nen vai­ku­tus, jon­ka seu­rauk­se­na ihmi­nen voi uskoa, että näin on, mikä taas vai­kut­taa toi­min­taan. Sik­si ihmi­siä ei pitäi­si pelo­tel­la väit­tä­mäl­lä kor­re­laa­tioi­ta kausaa­li­sik­si suhteiksi.

        On ihan odo­tuk­sen­mu­kais­ta, että asui­na­lu­eel­la ja las­ten suo­riu­tu­mis­ky­vyl­lä on kor­re­laa­tio, mut­ta täl­löin huo­nol­la asui­na­lu­eel­la ja las­ten kas­vu­tu­lok­sil­la on luul­ta­vas­ti sama juu­ri­syy, kuten esi­mer­kik­si van­hem­pien hei­kot kog­ni­tii­vi­set kyvyt ja sii­tä seu­raa­va huo­no menes­tys työ­mark­ki­noil­la ja elämn­hal­lin­ta muu­ten­kin. Sen sijaan jos val­tio siir­täi­si mah­ti­käs­kyl­lä ”hyvän per­heen” johon­kin slum­miin asu­maan, niin eivät tämän per­heen van­hem­pien las­ten­kas­va­tus­ky­vyt sii­nä samal­la tai­an­omai­ses­ti katoaisi.

        Yleen­sä nimit­täin on niin, että käsi­tel­lyn­tyyp­pi­siä väit­tei­tä esit­tä­vät ovat juu­ri jotain opis­ke­li­joi­ta tai nuo­ria työ­läi­siä, joi­den var­si­nai­set ongel­mat ovat jon­kin­lai­seen maa­il­man­tus­kaan liit­ty­viä. Kui­ten­kin nämä ovat pää­sään­töi­ses­ti juu­ri sel­lai­sia ihmi­siä, joi­den tai­dot käyt­tää esim. yhteis­kun­nan tar­joa­mia pal­ve­lui­ta ovat luul­ta­vas­ti oikein hyvät, eivät­kä sel­lais­ten lap­set ole ensim­mäi­si­nä vaa­ras­sa pää­tyä tilas­to­jen ongelmasarakkeisiin.

        Muu­ten­kaan tar­koi­tus ei ole­kaan ver­ra­ta koko maa­il­man väes­töön suo­raan esim. euro­mää­räi­siä tulo­ja ver­taa­mal­la, vaan reaa­li­se­na elin­ta­so­na ja mah­dol­li­suuk­si­na toteut­taa itse­ään. Ja sii­nä ver­tai­lus­sa suo­ma­lai­nen köy­hä­kin pär­jää oikein hyvin.

        Jos yhteis­kun­ta ei ole ide­aa­li­nen – siis vaik­ka niin, että kai­kil­le ei voi­da taa­ta jotain mie­li­val­tai­sen suur­ta elin­ta­soa – niin on sil­ti tähän kysee­na­lai­nen rat­kai­su tuho­ta se sit­ten jät­tä­mäl­lä se uusin­ta­mat­ta. Ole­mat­to­mil­la ihmi­sil­lä tai yhteis­kun­nil­la ei tie­tys­ti ole mitään omi­nai­suuk­sia, sen parem­min posi­tii­vi­sia kuin nega­tii­vi­sia­kaan, joten erään­lai­nen rat­kai­su se tie­tys­ti on.

      3. Sepe­teus: Eit­tä­mät­tä, mut­ta eri­lai­set kor­re­laa­tiot eivät domi­noi ihmis­ten elä­mää yksi­lö­ta­sol­la, mut­ta tie­toi­suu­del­la niis­tä on psy­ko­lo­gi­nen vai­ku­tus, jon­ka seu­rauk­se­na ihmi­nen voi uskoa, että näin on, mikä taas vai­kut­taa toi­min­taan. Sik­si ihmi­siä ei pitäi­si pelo­tel­la väit­tä­mäl­lä kor­re­laa­tioi­ta kausaa­li­sik­si suhteiksi. 

        Suu­rem­mil­la väes­tö­ryh­mil­lä tode­tut kor­re­laa­tiot ja muut sään­nön­mu­kai­suu­det eivät vält­tä­mät­tä mer­kit­se, että yksi­lö­ta­sol­la tapah­tui­si deter­mi­nis­ti­siä muu­tok­sia suun­taan tai toi­seen. Toi­saal­ta täs­tä ei kui­ten­kaan voi teh­dä sitä joh­to­pää­tös­tä, ettei tut­ki­muk­sis­sa löy­de­tyil­lä kor­re­laa­tioil­la oli­si tai tuli­si olla mer­ki­tys­tä yksi­lö­ta­son pää­tök­sen­teos­sa. Tie­teel­li­ses­ti rele­vant­ti ja tie­teel­li­sel­lä tut­ki­muk­sel­la kausaa­li­sek­si todet­tu vai­ku­tus voi olla myös se, että jon­kin tapah­tu­man toden­nä­köi­syys, odo­tusar­vo tai vedon­lyön­ti­suh­de muuttuu. 

        Esi­mer­kik­si tupa­koin­nin aiheut­ta­mat ter­veys­hai­tat ovat osin ei-deter­mi­nis­ti­siä. Sii­tä ei kui­ten­kaan seu­raa joh­to­pää­tös­tä, ettei altis­tu­mis­ta kan­na­ta omin toi­min vält­tää. Tie­deyh­tei­sön sisäl­lä hyvin har­vat myös­kään kysee­na­lais­ta­vat kausaa­lis­ta suh­det­ta tupa­koin­nin ja tiet­ty­jen syö­pien välil­lä, vaik­ka kaik­ki tupa­koit­si­jat eivät nii­hin sairastu.

        Sepe­teus:
        On ihan odo­tuk­sen­mu­kais­ta, että asui­na­lu­eel­la ja las­ten suo­riu­tu­mis­ky­vyl­lä on kor­re­laa­tio, mut­ta täl­löin huo­nol­la asui­na­lu­eel­la ja las­ten kas­vu­tu­lok­sil­la on luul­ta­vas­ti sama juu­ri­syy, kuten esi­mer­kik­si van­hem­pien hei­kot kog­ni­tii­vi­set kyvyt ja sii­tä seu­raa­va huo­no menes­tys työ­mark­ki­noil­la ja elämn­hal­lin­ta muu­ten­kin. Sen sijaan jos val­tio siir­täi­si mah­ti­käs­kyl­lä ”hyvän per­heen” johon­kin slum­miin asu­maan, niin eivät tämän per­heen van­hem­pien las­ten­kas­va­tus­ky­vyt sii­nä samal­la tai­an­omai­ses­ti katoaisi. 

        Aiem­min viit­taa­mas­sa­ni Ber­ne­liuk­sen tut­ki­muk­ses­sa tar­kas­tel­tiin kou­lu­jen eriy­ty­mis­tä Hel­sin­gis­sä. Tulok­sis­sa rapor­toi­tiin kor­re­laa­tioi­ta oppi­lai­den suo­riu­tu­mi­sen ja asen­tei­den sekä kou­lun omi­nai­suuk­sia ja oppi­laan taus­taa kuvaa­vien muut­tu­jien välil­lä. Sinän­sä tot­ta on, että osa tulok­sis­ta kuvaa kou­lu­vai­ku­tus­ten lisäk­si myös oppi­lai­den vali­koi­tu­mis­ta eri kou­lui­hin. Täs­tä ei kui­ten­kaan voi suo­raan pää­tel­lä sitä, ettei alue- tai kou­lu­vai­ku­tuk­sia oli­si olemassa. 

        Tut­ki­muk­seen sisäl­ty­vis­tä rajoit­teis­ta huo­li­mat­ta artik­ke­lis­sa esi­te­tyt tulok­set sisäl­tä­vät aina­kin jon­kin ver­ran näyt­töä kou­lu­vai­ku­tuk­sis­ta, joi­den vai­ku­tus säi­lyy, vaik­ka lap­sen omien van­hem­pien kou­lu­tus­ta­so vakioi­daan. Esi­mer­kik­si regres­sio­ana­lyy­sin tulos­ten osal­ta on todet­tu: “Alue­muut­tu­jien mer­ki­tys myös säi­lyy, vaik­ka oppi­laan oma taus­ta otet­tai­siin huo­mioon: esi­mer­kik­si regres­sio­ana­lyy­sis­sä alu­eel­li­nen kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen osuus ennus­taa itse­näi­ses­ti oppi­mis­tu­lok­sia, kun oppi­laan van­hem­pien kou­lu­tus­ta­so vakioi­daan.” Myös moni­ta­so­mal­lin­nuk­sel­la saa­tiin saman­suun­tai­sia tulok­sia: “Tämä osoit­taa, että oppi­laan ver­tais­ryh­män van­hem­pien kou­lu­tus­ta­so on yhtey­des­sä yksit­täi­sen oppi­laan tulok­siin hänen omien van­hem­pien­sa kou­lu­tus­ta­sos­ta riip­pu­mat­ta. Havain­to viit­taa sel­väs­ti kou­lu­vai­ku­tuk­siin.” Artik­ke­lin joh­to­pää­tös­osas­sa pide­tään kou­lu­vai­ku­tuk­sia vähin­tään­kin mah­dol­li­si­na. Näil­lä tulok­sil­la en itse läh­ti­si teke­mään joh­to­pää­tös­tä, ettei van­hem­pien taus­tas­ta riip­pu­mat­to­mia alue- tai kou­lu­vai­ku­tuk­sia ole Hel­sin­gin seu­dul­la tai että kyse on vain oppi­lai­den vali­koi­tu­mi­ses­ta eri kouluihin.

        Sepe­teus:
        Yleen­sä nimit­täin on niin, että käsi­tel­lyn­tyyp­pi­siä väit­tei­tä esit­tä­vät ovat juu­ri jotain opis­ke­li­joi­ta tai nuo­ria työ­läi­siä, joi­den var­si­nai­set ongel­mat ovat jon­kin­lai­seen maa­il­man­tus­kaan liit­ty­viä. Kui­ten­kin nämä ovat pää­sään­töi­ses­ti juu­ri sel­lai­sia ihmi­siä, joi­den tai­dot käyt­tää esim. yhteis­kun­nan tar­joa­mia pal­ve­lui­ta ovat luul­ta­vas­ti oikein hyvät, eivät­kä sel­lais­ten lap­set ole ensim­mäi­si­nä vaa­ras­sa pää­tyä tilas­to­jen ongelmasarakkeisiin. 

        Väit­teen esit­tä­jän työ­väen­luok­kai­suu­del­la, opis­ke­lul­la tai maa­il­man­tus­kal­la ei kai sinän­sä pitäi­si olla mitään teke­mis­tä sen kans­sa, miten pal­jon kes­kus­te­li­jan väit­teis­sä on tot­ta. Kyse ei vält­tä­mät­tä ole myös­kään lap­sen pää­ty­mi­ses­tä ongel­ma­sa­rak­kee­seen. Myös monet muut segre­goi­tu­neen kou­lu­ym­pä­ris­tön seu­rauk­set voi­vat olla seu­rauk­sil­taan inhi­mil­li­ses­ti vaka­via: esi­mer­kik­si väki­val­lan uhka tai sii­nä mää­rin hei­kom­mat oppi­mis­tu­lok­set, että jat­ko-opin­toi­hin pää­se­mi­nen vaa­ran­tuu tai estyy.

        Sepe­teus:
        Muu­ten­kaan tar­koi­tus ei ole­kaan ver­ra­ta koko maa­il­man väes­töön suo­raan esim. euro­mää­räi­siä tulo­ja ver­taa­mal­la, vaan reaa­li­se­na elin­ta­so­na ja mah­dol­li­suuk­si­na toteut­taa itse­ään. Ja sii­nä ver­tai­lus­sa suo­ma­lai­nen köy­hä­kin pär­jää oikein hyvin. 

        Maa­il­man kes­ki­ta­so ei ole reaa­li­sen­kaan elin­ta­son osal­ta suo­ma­lai­sel­le köy­häl­le rele­vant­ti ver­tai­lu­koh­ta, kos­ka suo­ma­lai­sen pie­ni­tu­loi­sen on tul­ta­va toi­meen Suo­mes­sa. Tämä pitää sisäl­lään myös kyvyn toi­mia yhteis­kun­nan jäse­ne­nä yhteis­kun­nas­sa val­lit­se­vien sosi­aa­lis­ten nor­mien mukai­ses­ti. Reaa­li­ses­ti samal­la elin­ta­sol­la voi elää kehit­ty­vän maan maa­seu­dul­la aktii­vi­se­na yhteis­kun­nan jäse­ne­nä mut­ta jou­tua Suo­mes­sa eris­te­tyk­si lähes kai­kes­ta yhteis­kun­nan toi­min­nas­ta kodin ulko­puo­lel­la. Esi­mer­kik­si ilman tie­to­ko­net­ta ja net­tiä on monien vält­tä­mät­tö­myys­pal­ve­lui­den käyt­tö Suo­mes­sa vai­ke­aa, vaik­ka jois­sa­kin muis­sa maa­il­man mais­sa pär­jää ilman. Har­va suo­ma­lai­nen työ­nan­ta­ja myös­kään palk­kaa töi­hin rik­ki­näi­sis­sä ja kulu­neis­sa vaat­teis­sa haas­tat­te­luun tule­vaa, jos vain mui­ta haki­joi­ta on tarjolla.

        Sepe­teus:
        Jos yhteis­kun­ta ei ole ide­aa­li­nen – siis vaik­ka niin, että kai­kil­le ei voi­da taa­ta jotain mie­li­val­tai­sen suur­ta elin­ta­soa – niin on sil­ti tähän kysee­na­lai­nen rat­kai­su tuho­ta se sit­ten jät­tä­mäl­lä se uusin­ta­mat­ta. Ole­mat­to­mil­la ihmi­sil­lä tai yhteis­kun­nil­la ei tie­tys­ti ole mitään omi­nai­suuk­sia, sen parem­min posi­tii­vi­sia kuin nega­tii­vi­sia­kaan, joten erään­lai­nen rat­kai­su se tie­tys­ti on. 

        Mie­li­val­tai­sen suur­ta elin­ta­soa en ole tar­koit­ta­nut mis­sään vai­hees­sa. Per­heel­le sovel­tu­vaa asu­mis­ta, toi­mi­via jul­ki­sia pal­ve­lui­ta ja vakaa­ta toi­meen­tu­loa en itse pidä kovin hur­ji­na vaa­ti­muk­si­na. Pit­käl­le poliit­ti­nen valin­ta on se, mil­lai­nen tulon­ja­ko yhteis­kun­nas­sa sal­li­taan ja mihin rajal­li­set resurs­sit halu­taan osoittaa.

      4. Kone­mies Espoos­ta: Suu­rem­mil­la väes­tö­ryh­mil­lä tode­tut kor­re­laa­tiot ja muut sään­nön­mu­kai­suu­det eivät vält­tä­mät­tä mer­kit­se, että yksi­lö­ta­sol­la tapah­tui­si deter­mi­nis­ti­siä muu­tok­sia suun­taan tai toi­seen. Toi­saal­ta täs­tä ei kui­ten­kaan voi teh­dä sitä joh­to­pää­tös­tä, ettei tut­ki­muk­sis­sa löy­de­tyil­lä kor­re­laa­tioil­la oli­si tai tuli­si olla mer­ki­tys­tä yksi­lö­ta­son pää­tök­sen­teos­sa. Tie­teel­li­ses­ti rele­vant­ti ja tie­teel­li­sel­lä tut­ki­muk­sel­la kausaa­li­sek­si todet­tu vai­ku­tus voi olla myös se, että jon­kin tapah­tu­man toden­nä­köi­syys, odo­tusar­vo tai vedon­lyön­ti­suh­de muuttuu. 

        Esi­mer­kik­si tupa­koin­nin aiheut­ta­mat ter­veys­hai­tat ovat osin ei-deter­mi­nis­ti­siä. Sii­tä ei kui­ten­kaan seu­raa joh­to­pää­tös­tä, ettei altis­tu­mis­ta kan­na­ta omin toi­min vält­tää. Tie­deyh­tei­sön sisäl­lä hyvin har­vat myös­kään kysee­na­lais­ta­vat kausaa­lis­ta suh­det­ta tupa­koin­nin ja tiet­ty­jen syö­pien välil­lä, vaik­ka kaik­ki tupa­koit­si­jat eivät nii­hin sairastu.

        Aiem­min viit­taa­mas­sa­ni Ber­ne­liuk­sen tut­ki­muk­ses­sa tar­kas­tel­tiin kou­lu­jen eriy­ty­mis­tä Hel­sin­gis­sä. Tulok­sis­sa rapor­toi­tiin kor­re­laa­tioi­ta oppi­lai­den suo­riu­tu­mi­sen ja asen­tei­den sekä kou­lun omi­nai­suuk­sia ja oppi­laan taus­taa kuvaa­vien muut­tu­jien välil­lä. Sinän­sä tot­ta on, että osa tulok­sis­ta kuvaa kou­lu­vai­ku­tus­ten lisäk­si myös oppi­lai­den vali­koi­tu­mis­ta eri kou­lui­hin. Täs­tä ei kui­ten­kaan voi suo­raan pää­tel­lä sitä, ettei alue- tai kou­lu­vai­ku­tuk­sia oli­si olemassa. 

        Tut­ki­muk­seen sisäl­ty­vis­tä rajoit­teis­ta huo­li­mat­ta artik­ke­lis­sa esi­te­tyt tulok­set sisäl­tä­vät aina­kin jon­kin ver­ran näyt­töä kou­lu­vai­ku­tuk­sis­ta, joi­den vai­ku­tus säi­lyy, vaik­ka lap­sen omien van­hem­pien kou­lu­tus­ta­so vakioi­daan. Esi­mer­kik­si regres­sio­ana­lyy­sin tulos­ten osal­ta on todet­tu: ”Alue­muut­tu­jien mer­ki­tys myös säi­lyy, vaik­ka oppi­laan oma taus­ta otet­tai­siin huo­mioon: esi­mer­kik­si regres­sio­ana­lyy­sis­sä alu­eel­li­nen kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen osuus ennus­taa itse­näi­ses­ti oppi­mis­tu­lok­sia, kun oppi­laan van­hem­pien kou­lu­tus­ta­so vakioi­daan.” Myös moni­ta­so­mal­lin­nuk­sel­la saa­tiin saman­suun­tai­sia tulok­sia: ”Tämä osoit­taa, että oppi­laan ver­tais­ryh­män van­hem­pien kou­lu­tus­ta­so on yhtey­des­sä yksit­täi­sen oppi­laan tulok­siin hänen omien van­hem­pien­sa kou­lu­tus­ta­sos­ta riip­pu­mat­ta. Havain­to viit­taa sel­väs­ti kou­lu­vai­ku­tuk­siin.” Artik­ke­lin joh­to­pää­tös­osas­sa pide­tään kou­lu­vai­ku­tuk­sia vähin­tään­kin mah­dol­li­si­na. Näil­lä tulok­sil­la en itse läh­ti­si teke­mään joh­to­pää­tös­tä, ettei van­hem­pien taus­tas­ta riip­pu­mat­to­mia alue- tai kou­lu­vai­ku­tuk­sia ole Hel­sin­gin seu­dul­la tai että kyse on vain oppi­lai­den vali­koi­tu­mi­ses­ta eri kouluihin.

        Väit­teen esit­tä­jän työ­väen­luok­kai­suu­del­la, opis­ke­lul­la tai maa­il­man­tus­kal­la ei kai sinän­sä pitäi­si olla mitään teke­mis­tä sen kans­sa, miten pal­jon kes­kus­te­li­jan väit­teis­sä on tot­ta. Kyse ei vält­tä­mät­tä ole myös­kään lap­sen pää­ty­mi­ses­tä ongel­ma­sa­rak­kee­seen. Myös monet muut segre­goi­tu­neen kou­lu­ym­pä­ris­tön seu­rauk­set voi­vat olla seu­rauk­sil­taan inhi­mil­li­ses­ti vaka­via: esi­mer­kik­si väki­val­lan uhka tai sii­nä mää­rin hei­kom­mat oppi­mis­tu­lok­set, että jat­ko-opin­toi­hin pää­se­mi­nen vaa­ran­tuu tai estyy.

        Maa­il­man kes­ki­ta­so ei ole reaa­li­sen­kaan elin­ta­son osal­ta suo­ma­lai­sel­le köy­häl­le rele­vant­ti ver­tai­lu­koh­ta, kos­ka suo­ma­lai­sen pie­ni­tu­loi­sen on tul­ta­va toi­meen Suo­mes­sa. Tämä pitää sisäl­lään myös kyvyn toi­mia yhteis­kun­nan jäse­ne­nä yhteis­kun­nas­sa val­lit­se­vien sosi­aa­lis­ten nor­mien mukai­ses­ti. Reaa­li­ses­ti samal­la elin­ta­sol­la voi elää kehit­ty­vän maan maa­seu­dul­la aktii­vi­se­na yhteis­kun­nan jäse­ne­nä mut­ta jou­tua Suo­mes­sa eris­te­tyk­si lähes kai­kes­ta yhteis­kun­nan toi­min­nas­ta kodin ulko­puo­lel­la. Esi­mer­kik­si ilman tie­to­ko­net­ta ja net­tiä on monien vält­tä­mät­tö­myys­pal­ve­lui­den käyt­tö Suo­mes­sa vai­ke­aa, vaik­ka jois­sa­kin muis­sa maa­il­man mais­sa pär­jää ilman. Har­va suo­ma­lai­nen työ­nan­ta­ja myös­kään palk­kaa töi­hin rik­ki­näi­sis­sä ja kulu­neis­sa vaat­teis­sa haas­tat­te­luun tule­vaa, jos vain mui­ta haki­joi­ta on tarjolla.

        Mie­li­val­tai­sen suur­ta elin­ta­soa en ole tar­koit­ta­nut mis­sään vai­hees­sa. Per­heel­le sovel­tu­vaa asu­mis­ta, toi­mi­via jul­ki­sia pal­ve­lui­ta ja vakaa­ta toi­meen­tu­loa en itse pidä kovin hur­ji­na vaa­ti­muk­si­na. Pit­käl­le poliit­ti­nen valin­ta on se, mil­lai­nen tulon­ja­ko yhteis­kun­nas­sa sal­li­taan ja mihin rajal­li­set resurs­sit halu­taan osoittaa.

        Tar­koi­tuk­se­ni ei ollut kiis­tää sitä, ettei­kö ympä­ris­tö vai­kut­tais jos­sain mää­rin, onhan lop­pu­tu­los usei­den teki­jöi­den sum­ma. Mie­tin itse­kin, mil­lai­seen kou­luun haluai­sin lap­se­ni sijoit­tu­van mm. sen mai­ne­te­ki­jöi­den perus­teel­la. Näi­den seik­ko­jen vai­ku­tus­ta en kui­ten­kaan voi pitää suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa niin suu­re­na, että se tosia­sial­li­ses­ti domi­no­si yksit­täis­ten per­hei­den elä­mää ja siten perus­te­li­si fata­lis­min asian suh­teen. Koh­tuul­li­sen toi­mi­vat jul­ki­set pal­ve­lut ja mah­dol­li­suus kel­vol­li­seen asu­mi­seen ovat kyl­lä pit­käl­ti vie­lä aina­kin tois­tai­sek­si Suo­mes­sa taat­tu­ja. Toi­meen­tu­lon vakaus ei ehkä aina niin­kään, mut­ta toi­saal­ta se on asia, joka ei ole oikein kenen­kään mää­räys­val­las­sa, eikä sekään hel­pos­ti alle työt­tö­myys­kor­vauk­sen tason laske.

        Hyvä­nä huo­mio­na pidän kyl­lä sitä, että yhteis­kun­nan tason koho­tes­sa myös yhteis­kun­nan mui­den jäsen­ten odo­tuk­set nouse­vat. En sil­ti oikein tie­dä, mis­sä mitas­sa Suo­mes­sa oikeas­ti on sel­lais­ta äärim­mäis­tä köy­hyyt­tä, joka pakot­tai­si esim. kul­ke­maan hir­veän resui­sis­sa vaat­teis­sa. Kyl­lä pai­kal­li­sis­sa ”slum­meis­sa” kul­kies­sa­ni­kin ihmi­set siel­lä nyt ihan kat­seen­kes­tä­vis­sä vaat­teis­sa kul­ke­vat, sil­miin­pis­tä­vä nuh­jui­suus rajoit­tuu lähin­nä roma­ni­ker­jä­läi­siin tai elä­män­ta­voil­laan sel­lai­sen habi­tuk­sen (lue: päih­tei­den vää­rin­käyt­tä­jät) valinneille.

  35. Atomisti:“Monikaan ei tätä tie­dä, kuten ei Osmo­kaan, kos­ka val­lan­pi­tä­jien (polii­ti­kot, media ym) mukaan tasa-arvo tar­koit­taa tyt­tö­jen ja nais­ten hyvin­voin­tia, ja sii­nä Suo­mi onkin ihan huippua.”

    Kyl­lä, juu­ri noin. Suo­mes­sa tasa-arvo­vaa­ti­mus on men­nyt öve­rik­si. Mies­vi­haa­ja­fe­mi­nis­tien myr­kyl­li­nen pro­pa­gan­da saa aikaan entis­tä suu­rem­paa vihan­mie­li­syyt­tä puo­lin ja toi­sin. Tok­si­nen mas­ku­lii­ni­suus on laa­jal­ti vil­jel­ty mie­li­ku­va. Vai­ku­tus on myös­kin sel­lai­nen, että nai­sel­li­suus on alet­tu miel­tää nega­tii­vi­sek­si kult­tuu­rik­si. Suku­puol­ten väli­siä ero­ja halu­taan häi­vyt­tää val­heel­li­sel­la väit­teel­lä, että se lisäi­si tasa-arvoa.

    Joku viit­ta­si Viron hyvään syn­ty­vyys­ke­hi­tyk­seen. Kat­so­kaa viro­lai­sia nai­sia! Ei tar­vin­ne ava­ta käsi­tet­tä enem­pää. Siel­lä suku­puo­let saa­vat olla eri­lai­sia, ja sii­tä seu­raa jän­ni­tet­tä , mikä kipu­noi hyväl­lä taval­la. Jos joku haluai­si paran­taa tasa-arvoa ja sen kaut­ta syn­ty­vyyt­tä, pitäi­si poi­kien kou­lu­tuk­seen sat­sa­ta radi­kaa­lis­ti. Tasa-arvoi­ses­ti kou­lut­tau­tu­neet parit muo­dos­ta­vat liit­to­ja useam­min kuin suu­ren kou­lu­tuse­ron omaavat.

    Mut­ta täl­lai­nen aja­tus on kuin punai­nen vaa­te kiih­ko­ta­sa-arvo­fa­naa­ti­koil­le. Ja nämä ihmi­set ovat usein myös media-alan ihmi­siä. Tämä aiheut­taa tie­do­tus­va­jeen tasa-arvon todel­li­sis­ta syis­tä ja korjauskeinoista.

  36. Supercel­lin halua­mien huip­pu­nört­tien sei­sot­ta­mi­nen jonos­sa kah­dek­san kuu­kaut­ta on eri­tyi­sen käsittämätöntä.

    Jos Supercell mak­saa huip­pu­nör­teil­leen palk­kaa yli 3000€/kk niin voi­daan käyt­tää eri­tyis­asian­tun­ti­jan työ­lu­paa. Täl­löin Suo­meen saa tul­la ensim­mäi­sek­si 3 kuu­kau­dek­si töi­hin ihan turis­ti­na, ja sit­ten Suo­mes­sa jo töis­sä olles­saan hakea sen var­si­nai­sen työ­lu­van. Jos huip­pu­nört­ti tulee vii­su­mi­va­paus­so­pi­mus­ten kat­ta­mas­ta maas­ta, hän voi tul­la Suo­meen ja aloit­taa työt vaik­ka yhdes­sä päivässä.

    https://migri.fi/erityisasiantuntija

  37. Täs­sä aikam­me tasa-arvo­höm­päs­sä mie­hiin koh­dis­tu­vat vaa­ti­muk­set ovat nous­seet, kun samaan aikaan nais­ten vie­hät­tä­vyys mies­ten sil­mis­sä on las­ke­nut ei pel­käs­tään nais­ten kor­keam­man kou­lut­tau­tu­mi­sen vuok­si vaan eri­tyi­ses­ti eri­lais­ten keho- ja lem­mik­ki­po­si­tii­vi­suus­mee­mien vuok­si. Vah­vat ja itse­näi­set nai­set ovat halun­neet näyt­tää, että voi­vat teh­dä itsel­leen, mitä halua­vat, ja oikeas­sa­han he ovatkin.

    Mies­ten näkö­kul­mas­ta pariu­tu­mi­sen dii­li on nyt kui­ten­kin hei­ken­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti, kuten tääl­lä hyvin on tuo­tu ilmi. Kär­si­jöi­tä ovat kui­ten­kin nai­set, joil­le ympä­röi­vä maa­il­ma valeh­te­li, että nuo­ruu­den voi hur­vi­tel­la miten lys­tää välit­tä­mät­tä sii­tä, mis­tä mie­het nai­sis­sa pitä­vät, ja sit­ten 30-vuo­ti­aa­na voi­vat etsiä itsel­leen hyvän mie­hen. Vali­tet­ta­vas­ti luon­to nyt vain sat­tuu ole­maan kir­joi­tet­tu toisin. 

    En ihmet­te­le, mik­si niin monet mie­het valit­se­vat nyky­ään mie­luum­min tie­to­ko­ne­pe­lit kuin oikeas­sa elä­mäs­sä menes­ty­mi­sen, kun se vie­lä­pä kovin usein halu­taan ottaa mie­hel­tä pois vedo­ten hänen suku­puo­len­sa tok­si­suu­teen ja sii­hen, ettei menes­ty­mi­nen ole joh­tu­nut hänes­tä vaan yhteis­kun­nan “pii­lo­ra­ken­teis­ta”, jot­ka nos­ta­vat mie­het hui­pul­le lähes auto­maat­ti­ses­ti. Ehkä 70-luvul­la, mut­ta minä aina­kin olen koke­nut nuo­ruu­te­ni niin, että tyt­tö­jä ja nai­sia on kan­nus­tet­tu ja autet­tu pal­jon poi­kia ja mie­hiä enem­män, kun joka pai­kas­sa on halut­tu näyt­tää, että nai­set ovat vähin­tään yhtä hyviä kuin miehet.

    Itse 36-vuo­ti­aa­na mie­he­nä elän ja hur­vit­te­len mie­luum­min vapaa­na kuin sitou­dun ikäi­se­ni nai­sen kans­sa, joka ker­ke­ää syn­nyt­tää 1–2 las­ta. Mie­hen näkö­kul­mas­ta mar­gi­naa­li­kus­tan­nus romah­taa ensim­mäi­sen lap­sen jäl­keen, joten par­haat vaih­toeh­dot ovat joko 0 tai 5+ las­ta, mut­ta kos­ka suur­per­het­tä toi­vo­van ter­veen näköi­sen nai­sen löy­tä­mi­nen on täl­lä het­kel­lä lähes mah­do­ton­ta, niin läh­den seu­raa­vak­si Uuteen-See­lan­tiin ja ostan fer­ra­rin. Kat­so­taan uudes­taan parin vuo­den pääs­tä, kun tämä jär­jet­tö­myys ymmär­re­tään laajemmaltikin.

    1. Las­si Heik­ki­nen:

      Itse 36-vuo­ti­aa­na mie­he­nä elän ja hur­vit­te­len mie­luum­min vapaa­na kuin sitou­dun ikäi­se­ni nai­sen kans­sa, joka ker­ke­ää syn­nyt­tää 1–2 las­ta. Mie­hen näkö­kul­mas­ta mar­gi­naa­li­kus­tan­nus romah­taa ensim­mäi­sen lap­sen jäl­keen, joten par­haat vaih­toeh­dot ovat joko 0 tai 5+ las­ta, mut­ta kos­ka suur­per­het­tä toi­vo­van ter­veen näköi­sen nai­sen löy­tä­mi­nen on täl­lä het­kel­lä lähes mah­do­ton­ta, niin läh­den seu­raa­vak­si Uuteen-See­lan­tiin ja ostan fer­ra­rin. Kat­so­taan uudes­taan parin vuo­den pääs­tä, kun tämä jär­jet­tö­myys ymmär­re­tään laajemmaltikin. 

      Mikä sii­nä Uudes­sa See­lan­nis­sa on niin eri­kois­ta? Eikö se ole köy­hä maa­ta­lous­maa kuten Suo­mi 60-luvulla?

      1. R.Silfverberg: Mikä sii­nä Uudes­sa See­lan­nis­sa on niin eri­kois­ta? Eikö se ole köy­hä maa­ta­lous­maa kuten Suo­mi 60-luvulla?

        Käym­me ret­kel­läm­me kyl­lä myös Viet­na­mis­sa ja Sin­ga­po­res­sa, mut­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti Uusi-See­lan­ti kiin­nos­taa lähin­nä kah­des­ta syys­tä. Sain 6‑vuotiaana jou­lu­lah­jak­si kart­ta­pal­lon ja kuka­pa ei fyy­sis­tä pal­loa pyö­ri­tel­les­sä lait­tai­si mer­kil­le, että maa on Suo­men vas­tin­pa­ri aina­kin geo­lo­kaa­tio­naa­li­sil­ta (?) omi­nai­suuk­sil­taan. Lisäk­si Uusi-See­lan­ti on kes­tä­vyy­sur­hei­li­jan mär­kä päiväuni.

        Tar­koi­tus oli myös len­tää elä­mä­ni ensim­mäi­sen ker­ran heli­kop­te­ril­la ja käy­dä tuli­vuo­rel­la, mut­ta saa­pa näh­dä onnis­tuu­ko tämä, kun Whi­te Island (mao­rik­si Wha­kaa­ri) päät­ti pur­kau­tua juu­ri vii­me yönä.

      2. Las­si Heik­ki­nen: Käym­me ret­kel­läm­me kyl­lä myös Viet­na­mis­sa ja Sin­ga­po­res­sa, mut­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti Uusi-See­lan­ti kiin­nos­taa lähin­nä kah­des­ta syys­tä. Sain 6‑vuotiaana jou­lu­lah­jak­si kart­ta­pal­lon ja kuka­pa ei fyy­sis­tä pal­loa pyö­ri­tel­les­sä lait­tai­si mer­kil­le, että maa on Suo­men vas­tin­pa­ri aina­kin geo­lo­kaa­tio­naa­li­sil­ta (?) omi­nai­suuk­sil­taan. Lisäk­si Uusi-See­lan­ti on kes­tä­vyy­sur­hei­li­jan mär­kä päiväuni.

        Tar­koi­tus oli myös len­tää elä­mä­ni ensim­mäi­sen ker­ran heli­kop­te­ril­la ja käy­dä tuli­vuo­rel­la, mut­ta saa­pa näh­dä onnis­tuu­ko tämä, kun Whi­te Island (mao­rik­si Wha­kaa­ri) päät­ti pur­kau­tua juu­ri vii­me yönä. 

        Anteek­si , mä sain sel­lai­sen käsi­tyk­sen että muu­tat asu­maan parik­si vuo­dek­si Uuteen See­lan­tin, hom­maat vai­mon siel­tä ja ostat siel­tä Ferrarin. 😀

      3. Las­si Heik­ki­nen: Käym­me ret­kel­läm­me kyl­lä myös Viet­na­mis­sa ja Sin­ga­po­res­sa, mut­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti Uusi-See­lan­ti kiin­nos­taa lähin­nä kah­des­ta syys­tä. Sain 6‑vuotiaana jou­lu­lah­jak­si kart­ta­pal­lon ja kuka­pa ei fyy­sis­tä pal­loa pyö­ri­tel­les­sä lait­tai­si mer­kil­le, että maa on Suo­men vas­tin­pa­ri aina­kin geo­lo­kaa­tio­naa­li­sil­ta (?) omi­nai­suuk­sil­taan. Lisäk­si Uusi-See­lan­ti on kes­tä­vyy­sur­hei­li­jan mär­kä päiväuni.

        Tar­koi­tus oli myös len­tää elä­mä­ni ensim­mäi­sen ker­ran heli­kop­te­ril­la ja käy­dä tuli­vuo­rel­la, mut­ta saa­pa näh­dä onnis­tuu­ko tämä, kun Whi­te Island (mao­rik­si Wha­kaa­ri) päät­ti pur­kau­tua juu­ri vii­me yönä.

        Hie­no tavoi­te, pal­jon onnea tule­vai­suu­teen! Elä­mää on yllät­täen myös Suo­men ulkopuolella.
        ps: Itse pidän kes­tä­vyy­sur­hei­lus­ta ja minul­la on 4 las­ta, joten ne eivät aina­kaan koh­dal­la­ni sul­je toi­si­aan pois. En vapaa­eh­toi­ses­ti vaih­tai­si elä­mää­ni sink­kue­lä­mään, lap­set opet­ta­vat van­hem­pi­aan vähin­tään yhtä pal­jon kuin toisinpäin.

  38. Aina­kin Japa­nis­sa alhais­ta syn­ty­vyyt­tä seli­te­tään pää­asias­sa sil­lä, että nuo­ret eivät pariu­du. Otak­sun, että Suo­mes­sa­kin tämä on yksi kes­kei­sim­piä syi­tä. Tar­kas­tel­kaam­me sik­si asi­aa täs­tä näkökulmasta. 

    Mitä tie­däm­me nuo­res­ta nai­ses­ta, joka ei pariu­du? 1) Hän luul­ta­vas­ti asuu suu­res­sa kau­pun­gis­sa. 2) Hänel­lä on vähin­tään mel­ko kor­kea kou­lu­tus. 3) Hän elää inten­sii­vis­tä elä­mää työn, opis­ke­lun ja har­ras­tus­ten ristitulessa. 

    Mik­si hän ei pariu­du? 4) Ken­ties hän aloit­taa pariu­tu­mi­sen yrit­tä­mi­sen vaka­vas­ti vas­ta yli 25-vuo­ti­aa­na. 5) Luul­ta­vas­ti hän kiin­nos­tuu vain mie­his­tä, joil­la on vähin­tään yhtä kor­kea kou­lu­tus kuin hänel­lä itsellään.
    6) Kiin­nos­ta­vien mies­ten kans­sa saat­taa keh­key­tyä vain pät­kä­suh­tei­ta, kos­ka mie­hil­lä ei ole kii­re sitou­tua ja uusia nai­sia tulee tar­jol­le koko ajan. 7) Mah­dol­li­ses­ti nai­nen edel­lyt­tää mies­kan­di­daa­til­taan pari­suh­tees­sa ja las­ten­hoi­dos­sa “tasa-arvoi­suut­ta”.

    Näis­tä kaik­ki muut syyt pait­si syy 5 ovat voi­mis­tu­neet vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä. Rat­kai­su löy­tyy näi­hin syi­hin puuttumisesta.

    1. Mitä tie­däm­me nuo­res­ta nai­ses­ta, joka ei pariu­du? 1) Hän luul­ta­vas­ti asuu suu­res­sa kau­pun­gis­sa. 2) Hänel­lä on vähin­tään mel­ko kor­kea kou­lu­tus. 3) Hän elää inten­sii­vis­tä elä­mää työn, opis­ke­lun ja har­ras­tus­ten ristitulessa.

      Kou­lu­tet­tu­jen nais­ten hedel­mäl­li­syys on kui­ten­kin mui­ta korkeampi.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kou­lu­tet­tu­jen nais­ten hedel­mäl­li­syys on kui­ten­kin mui­ta korkeampi.

        Suo­mes­sa syn­ty­neis­tä nai­sis­ta kor­kea­kou­lu­tuk­sen saa­neil­la lap­si­lu­ku on pie­nen­ty­nyt abso­luut­ti­ses­ti enem­män: 2,0 vuon­na 2006 ja 1,5 vuon­na 2017; vähem­män kou­lut­tau­tu­neil­le vas­taa­vat luvut ovat n. 1,6 ja 1,3. Suh­teel­li­nen pudo­tus on molem­mis­sa ryh­mis­sä saman suuruinen. 

        Ehkä vie­lä oleel­li­sem­paa on tar­kas­tel­la lap­set­to­mien osuut­ta nuo­ris­ta, 25–29-vuotiaista nai­sis­ta. Riip­pu­mat­ta kou­lut­tau­tu­mi­sen astees­ta lap­set­to­mien osuus on kas­va­nut; vuon­na 2017 osuus oli 80 % kor­kea­kou­lut­tau­tu­neis­sa, 65 % toi­sen asteen suo­rit­ta­neis­sa ja 50 % muissa. 

        Läh­de: Syn­ty­neet 2017, Tilastokeskus.

      2. Aika aja­tel­la: Suo­mes­sa syn­ty­neis­tä nai­sis­ta kor­kea­kou­lu­tuk­sen saa­neil­la lap­si­lu­ku on pie­nen­ty­nyt abso­luut­ti­ses­ti enem­män: 2,0 vuon­na 2006 ja 1,5 vuon­na 2017; vähem­män kou­lut­tau­tu­neil­le vas­taa­vat luvut ovat n. 1,6 ja 1,3. Suh­teel­li­nen pudo­tus on molem­mis­sa ryh­mis­sä saman suuruinen. 

        Ehkä vie­lä oleel­li­sem­paa on tar­kas­tel­la lap­set­to­mien osuut­ta nuo­ris­ta, 25–29-vuotiaista nai­sis­ta. Riip­pu­mat­ta kou­lut­tau­tu­mi­sen astees­ta lap­set­to­mien osuus on kas­va­nut; vuon­na 2017 osuus oli 80 % kor­kea­kou­lut­tau­tu­neis­sa, 65 % toi­sen asteen suo­rit­ta­neis­sa ja 50 % muissa. 

        Läh­de: Syn­ty­neet 2017, Tilastokeskus.

        Mik­si on olen­nais­ta tar­kas­tel­la juu­ri 25–29 vuo­tiai­den osuut­ta? Sii­nä on jos­sain mää­rin tar­koi­tus­ha­kui­suut­ta. Vähem­män kou­lut­tau­tu­neet ovat tuos­sa vai­hees­sa jo vakiin­nut­ta­neet ase­man­sa työ­elä­mäs­sä ja elä­mä antaa myö­ten myös las­ten han­kin­nal­le. Kor­kea­kou­lu­tus kes­tää kau­em­min. Opis­ke­lu­paik­kaa on vai­keam­pi saa­da, joten kou­lut­tau­tu­mi­nen aloi­te­taan myöhemmin.

        Kor­keas­ti kou­lut­tau­tu­nei­den vakiin­tu­mi­nen työ­elä­mään tapah­tuu siten myö­hem­min eikä las­ten hank­ki­mi­nen kes­ken opin­to­jen tai ensim­mäi­sis­sä hyvin tyy­pil­li­ses­ti lyhyis­sä, mää­rä­ai­kai­sis­sa työ­pai­kois­sa tun­nu vie­lä jär­ke­väl­tä. Perus­tur­val­li­suus ei tun­nu riittävältä.

        Jos kat­sot 35–39 vuo­tiai­den lap­set­to­muut­ta huo­maat käy­rän kään­ty­neen toi­sin päin. Kai­ken lisäk­si nime­no­maan kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen nais­ten lap­set­to­muus pysyy lähes vakio­na koko tar­kas­te­lu­jak­son ajan. Vuon­na 2006 lap­set­to­mia kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja oli yli 70 %. Vuon­na 2016 tuo sama jouk­ko on 35–39 vuo­tiai­den ryh­mäs­sä. Sil­loin lap­set­to­mien mää­rä on alle 25 %. Perus­kou­lu­tuk­sen varas­sa ole­vien vas­taa­vat luvut ovat 40 % ja 30 %.

        Kor­kea­kou­lu­te­tut syn­nyt­tä­vät lap­set van­hem­pi­na, mut­ta lap­set­to­mia on vähem­män. Juu­ri kuten Ode tote­si, hedel­mäl­li­syys on suu­rem­pi. Täs­sä­kin näky­nee tur­val­li­suu­den tunne.

      3. SamiK: Mik­si on olen­nais­ta tar­kas­tel­la juu­ri 25–29 vuo­tiai­den osuut­ta? Sii­nä on jos­sain mää­rin tarkoitushakuisuutta. 

        […]

        Kor­kea­kou­lu­te­tut syn­nyt­tä­vät lap­set van­hem­pi­na, mut­ta lap­set­to­mia on vähem­män. Juu­ri kuten Ode tote­si, hedel­mäl­li­syys on suu­rem­pi. Täs­sä­kin näky­nee tur­val­li­suu­den tunne.

        On olen­nais­ta tar­kas­tel­la 25–29-vuotiaita nai­sia, kun haluam­me tie­tää, onko tapah­tu­nut muu­tok­sia, jot­ka ovat osal­taan joh­ta­neet alen­tu­nee­seen syn­ty­vyy­teen. Japa­nis­sa on havait­tu, että nime­no­maan nuor­ten pariu­tu­mi­nen on vähen­ty­nyt ja myö­hen­ty­nyt, mikä selit­tää vau­va­ka­toa. Jos käy­tät sanaa tar­koi­tus­ha­kui­suus kiel­tei­ses­sä mie­les­sä, olen eri miel­tä: ei Tilas­to­kes­kus­kaan tur­haan tar­kas­te­le lap­set­to­mien osuut­ta juu­ri täs­sä ikä­ryh­mäs­sä — vaan tar­koi­tuk­sel­la. Kun lap­si saa­daan myö­hem­mäl­lä iäl­lä, mikä on useam­min tilan­ne kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen koh­dal­la, niin lap­si­lu­ku jää pie­nem­mäk­si. Tämä selit­tää lap­si­lu­vun voi­ma­kas­ta pie­nen­ty­mis­tä kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen keskuudessa. 

        Olen huo­lis­sa­ni enem­män kor­kea­kou­lut­tau­tu­nei­den kuin mata­lam­min kou­lut­tau­tu­nei­den nais­ten lap­si­lu­vus­ta. Tähän on mon­ta syy­tä, jois­ta täs­sä kol­me: 1) Vie­lä vuon­na 2006, ja vuo­teen 2010 saak­ka, kor­kea­kou­lut­tau­tu­nei­den nais­ten lap­si­lu­ku ylsi uusiu­tu­vuus­ta­sol­le, mut­ta sit­ten pudo­tus on ollut jyrk­kä. 2) Suo­mes­sa pyri­tään nos­ta­maan kor­kea­kou­lut­tau­tu­vien osuut­ta tule­vi­na vuo­si­na. (Suo­mes­sa osuu­den kas­vu on ollut pysäh­dyk­sis­sä jo jon­kin aikaa.) 3) Äidin kou­lu­tus­ta­so on yksi par­haim­mis­ta lap­sen “kou­lu­me­nes­tyk­sen” selittäjistä. 

        Heik­ko tur­val­li­suu­den tun­ne saat­taa olla heik­ko alhai­sen lap­si­lu­vun selit­tä­jä: kehit­ty­neis­sä maissa(kin) lap­si­lu­ku on alen­tu­nut juu­ri talou­del­li­sen ja ter­vey­del­li­sen tur­val­li­suu­den kas­vaes­sa, aina­kin pit­käl­lä aikavälillä.

  39. Täs­sä lap­set­to­muu­des­sa on vähän ana­lo­gia mai­don­tuo­tan­toon. Mai­don­tuot­ta­jia ei nyky­ään tah­do löy­tyä, kos­ka se sitoo 24/7 töi­hin ja lomat ja vii­kon­lop­pu­va­paat eivät juok­se. Mai­don­tuo­tan­nos­sa tämä on hoi­det­tu perus­ta­mal­la kol­hoo­se­ja, jot­ka toi­mi­vat robo­teil­la. Tosin eläin­suo­je­li­jat eivät sitä oikein sula­ta. Pitäi­si­kö­hän perus­taa saman­lai­sia lap­si­teh­tai­ta­kin? Ceausescun Roma­nia tai­tai­si olla val­mis esikuva.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.