Sähkön tuntikohtaiseen hinnoitteluun

Jot­ta kulu­tus ylipään­sä voisi sää­tyä sähkön hin­nan mukaan, tulee kulut­ta­jan, niin yri­tys­ten kuin koti­talouk­sien, mak­saa sähköstään tun­tiko­htaisen hin­noit­telun perus­teel­la. Tähän siir­tymi­nen säästää rahaa (kansan­talouden tasol­la) ja luonnonvaroja.

Jos on mah­dol­lista vaa­tia lail­la huoneis­toko­htaisia ves­imittare­i­ta säästön nimis­sä, pitää olla mah­dol­lista vaa­tia myös siir­tymistä tun­ti­hin­noit­telu­un. Siitä voi tehdä vaik­ka lain.

Mut­ta vaik­ka ei vaa­dit­taisi, siihen siir­ry­tään joka tapauk­ses­sa, mut­ta siir­tymäkau­den jälkeen.

Nyt jo kan­nat­taa kaikkien niiden, joiden kulu­tus ei pain­o­tu talvipakkasi­in, vali­ta tun­tiko­htainen lasku­tus. Kun riit­tävän moni näin tekee, kiin­teän hin­nan mak­sajien profi­ili pain­ot­tuu kalli­isi­in tun­tei­hin ja kiin­teätä hin­taa joudu­taan nos­ta­maan, yhä use­am­man kan­nat­taa siir­tyä tun­tiko­htaiseen ja niin edelleen. Lop­ulli­nen niit­ti tulee, kun fik­suim­mat äkkäävät tehdä kak­si sopimus­ta, kiin­teähin­taisen kalli­ita tun­te­ja varten ja tun­tiko­htaisen halpo­ja. Vähän älykkyyt­tä mit­tari­in ja sähkö tulee aina halvem­mas­ta mittarista.

= = = =

Kir­jo­tus perus­tuu puheen­vuoroon Enoropäivil­lä 31.3.2016

20 vastausta artikkeliin “Sähkön tuntikohtaiseen hinnoitteluun”

  1. Jos kaik­ki kulut­ta­jat pakotet­taisi­in mak­samaan sähköstä tun­ti­hin­taa, se kieltämät­tä tasaisi sähkön käyt­töä kansan­taloudel­lis­es­ti edullisem­paan suuntaan.

    Mut­ta ver­tailu huoneis­toko­htaiseen ves­imit­tauk­seen ontuu. Huoneis­toko­htaisen ves­imit­tauk­sen kus­tan­nuk­set van­haan raken­nuskan­taan toteutet­tuna ylit­täi­sivät selvästi hyödyt. Uudet raken­nuk­set sitä­vas­toin voitaisi­in suun­nitel­la helpom­min mitattaviksi.

  2. Markki­na­t­alouden sään­tö­jen mukaan toimi­vas­sa kah­den mit­tarin jär­jestelmässä asi­akas jou­tu­isi var­maankin mak­samaan myös kuukausi­hin­taa kahdes­ta mit­tarista (pää­su­lak­keen koon mukaan kukaties), joten tuo kik­ka ei ehkä toisi toiv­ot­tua sähköalea.

    Uusien mit­taustapo­jen käyt­tö on hyvä asia, mut­ta nip­pelilakien (kuten pakol­lis­ten super­sähkömittarei­den vaa­timi­nen) säätämi­nen loisi sään­tövi­idakkoa ja hait­taisi markki­nan­talouden kulu­ja opti­moivaa toimintaa.

    Tutkimiseen ja kokeilu­un voi kyl­lä alku­vai­heessa kan­nus­taa, mut­ta parem­pi pitää lain­sätäjien sormet erossa nip­pelisää­timistä. Tun­tiko­htaisen hin­noit­telun lisäk­si käytössä voi hyvin olla myös esim. per­in­teistä tasahin­noit­telua, kiin­teää kuukausi­hin­taa, tai alas ajet­tavis­sa ole­vaa kap­a­siteet­tia. Poli­itikot keskit­tykööt keskeisi­in tarpeel­lisi­in säätö­toimen­piteisi­in, kuten vaikka­pa hiiliveroon.

  3. Peri­aat­teessa etäluet­ta­va sähkömit­tari mah­dol­lis­taisi monia asioi­ta. Käytän­nössä ei. 

    Suomes­sa on liian mon­ta pien­tä verkkoy­htiötä. Stan­dar­d­oin­ti ei onnis­tu iso­jen kesken, pienet taas eivät kykene kehit­tämään palveluita. 

    Ehkä Helen on se joka saa jotain aikaisek­si, ehkä ei kukaan.

  4. Jos on mah­dol­lista vaa­tia lail­la huoneis­toko­htaisia ves­imittare­i­ta säästön nimis­sä, pitää olla mah­dol­lista vaa­tia myös siir­tymistä tun­ti­hin­noit­telu­un. Siitä voi tehdä vaik­ka lain.

    Mik­si suo­ma­laisen poli­itikon ensim­mäi­nen aja­tus jol­lain taval­la ohjat­tavas­ta asi­as­ta on johdon­mukaises­ti pakot­ta­mi­nen tai kieltäminen?

    Jonkun sentin osan vero per kWh kulu­tuk­selle, joka ei ole tun­ti­hin­noit­telun piiris­sä, niin ongel­ma on tosi­asial­lis­es­ti ratkaistu. Ilman pakko­ja ja kieltoja.

  5. Miten tun­tiko­htainen sähkön­lasku­tus ja sosi­aa­li­nen asum­i­nen? Miten tuo­da intres­si sähkön (ja läm­mön) kulu­tuk­sen säätöön niille, jot­ka eivät sitä itse maksa?

    En itse ainakaan kaataisi laskua täysimääräis­es­ti köy­hän niskaan, kos­ka tulok­se­na voisi olla jopa hen­gen­vaar­alli­nen säästämi­nen, kuten briteis­sä: “Peo­ple dying from cold homes are a result of high fuel prices, low incomes and poor insu­la­tion.” (BBC)

    1. Eihän se tun­tiko­htainen lasku­tus muu­ta sähkön hin­taa vuosi­ta­sol­la mitenkään. Jos ei reagoi hinnabn muu­tok­si­in mitenkään, mak­saa vuo­den aikana keskimääräistä hin­taa niin kuin nytkin, mut­ta on mah­dol­lista ajoit­ta kulu­tus­taan niin että saa säästöjä.

  6. Tun­ti­hin­ta tasaisi sähkön hin­taa, kun ihmiset alka­isi­vat kulut­ta­maan hal­van sähkö aikana enem­män. Ostaisi­vat ilmas­toin­ti­lait­tei­ta, joku var­maan lataisi akku­ja mökil­lä. Ehkä joskus kek­sit­täisi­in oikeasti säästävä tapa varas­toi­da sähköä, tosin ilo jäisi lyhyek­si kun kysytä ja hin­ta nousi­si­vat. Kalli­in sähkön aikana use­ampi eläkeläi­nen ja työtön istu­isi pimeässä ja säästäisi läm­mön kipurajalle. 

    Kukaan ei kai osaa arvioi­da, lisäisikö tun­ti­hin­ta sähkön kulu­tus­ta vai vähen­täisi. Eikä sitä, tulisiko tun­ti­hin­noit­te­lut keskimäärin kalli­im­mak­si vai halvemmaksi.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Eihän se tun­tiko­htainen lasku­tus muu­ta sähkön hin­taa vuosi­ta­sol­la mitenkään. Jos ei reagoi hinnabn muu­tok­si­in mitenkään, mak­saa vuo­den aikana keskimääräistä hin­taa niin kuin nytkin, mut­ta on mah­dol­lista ajoit­ta kulu­tus­taan niin että saa säästöjä.

    En ole ainakaan pien­asi­akkaana näh­nyt sopimus­ta, jos­sa mak­saisin toteu­tunut­ta keski­hin­taa muuten kuin solmi­mal­la tun­ti­sopimuk­sen. Sil­loinkaan se ei ole his­to­ri­alli­nen keski­hin­ta. Kaikki­in eteen­päin “katso­vi­in” sopimuk­si­in sähköy­htiö lisää riskiele­mentin, joka tarkoit­taa käytän­nössä aina lisähintaa.

    Toki yhtiö saat­taa tehdä hin­noit­telu­virheen, mut­ta toim­i­tusjo­hta­ja saa herkästi potkut, jos virhe on suuri tai toistuu.

    Käytän­nössä tun­tisähkö­sopimus muut­taa jokaisen järkevän talouden käyt­täy­tymistä. Sähkön hin­nan vuorokausiryt­mi on yllät­tävän tois­tu­va, huip­putun­te­ja ei ole monia. Vuosiryt­mikin on selkeä, ja yksi­ty­isas­i­akkaiden tun­ti­hin­toi­hin voi yleen­sä ostaa katon, joka leikkaa huip­puhin­nat pois.

    1. Argu­men­toit nyt sen puoles­ta, että sen köy­hän mum­monkin sähkölasku pie­nee, jos hän siir­tyy tun­ti­hin­noitel­tu­un lasku­tuk­seen. Näin minäkin yritin avauk­ses­sa sanoa.

  8. JTS:
    Peri­aat­teessa etäluet­ta­va sähkömit­tari mah­dol­lis­taisi monia asioi­ta. Käytän­nössä ei. 

    Suomes­sa on liian mon­ta pien­tä verkkoy­htiötä. Stan­dar­d­oin­ti ei onnis­tu iso­jen kesken, pienet taas eivät kykene kehit­tämään palveluita. 

    Ehkä Helen on se joka saa jotain aikaisek­si, ehkä ei kukaan.

    Juuri näin; stan­dar­d­oin­ti, mielel­lään pohjo­is­mainen sta­nardis­oin­ti olisi erit­täin tärkeää. Sen pitäisi olla myös kak­sisu­un­taista, t.s. että sähköverkko välit­täisi myös sähkön spot yms.-hinnat piuhaa pitkin stan­dard­imuo­dos­sa. Pro­pel­lipäät kyl­lä kek­si­sivät talo/huoneistoboxin, johon isän­tävä­ki voisi sit­ten hin­noitel­la miel­tymyk­sen­sä. Tarkoi­tan sitä, että mil­loin se sauna tarkalleen laite­taan päälle, mitkä ovat huoneläm­pöti­laa vai­htelu­ra­jat jne.

    Näitä box­e­ja on jo ole­mas­sa, mut­ta niitä ei kan­na­ta kau­pal­lis­taa ennen p.o. stan­dar­d­oin­tia (ja 5G:tä ?).

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Argu­men­toit nyt sen puoles­ta, että sen köy­hän mum­monkin sähkölasku pie­nee, jos hän siir­tyy tun­ti­hin­noitel­tu­un lasku­tuk­seen. Näin minäkin yritin avauk­ses­sa sanoa.

    Joo, olisi pitänyt lukea alus­ta. Luin lopusta.

    Olet ollut aiem­min sitä mieltä, ettei sähköläm­mit­täjän kan­na­ta ostaa tun­tisähköä. Oma koke­muk­seni on toinen juuri tuon sähköy­htiön riskil­isän takia. Hin­takat­to kan­nat­taa tietysti ostaa.

  10. Tun­ti­hin­taises­sa hin­noit­telus­sa tulisi yht­enä osatek­i­jänä olla käyt­täjän huip­pute­hon tarve ajan het­kel­lä. Tämä ohjaisi vähen­tämään kysyn­täpi­ikkiä vähen­tämäl­lä yhtäaikaises­ti pääl­läole­vien lait­tei­den määrää. Jenkeis­sä (esim. Ari­zona) on käytössä tämän kaltaista hin­noit­telua, siel­lä tosin ilmais­toin­ti­lait­tei­den käytön tasaami­nen on taustal­la. Suomes­sa ei tätä haastet­ta kesäaikaan juurikaan ole.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Eihän se tun­tiko­htainen lasku­tus muu­ta sähkön hin­taa vuosi­ta­sol­la mitenkään. Jos ei reagoi hinnabn muu­tok­si­in mitenkään, mak­saa vuo­den aikana keskimääräistä hin­taa niin kuin nytkin, mut­ta on mah­dol­lista ajoit­ta kulu­tus­taan niin että saa säästöjä.

    Ydin­sähköä voi kai myy­dä vakio­hin­taan (tai liki). Tuulisäkön myyn­nis­sä vai­htel­e­va hin­ta lie­nee mielekkäämpi, kos­ka tuulet­tom­i­na päiv­inä kuluu jotain kalli­im­paa sähköä.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Argu­men­toit nyt sen puoles­ta, että sen köy­hän mum­monkin sähkölasku pie­nee, jos hän siir­tyy tun­ti­hin­noitel­tu­un lasku­tuk­seen. Näin minäkin yritin avauk­ses­sa sanoa. 

    Tarkoitin tapaus­ta, jos­sa “sos­su mak­saa”. Tai läm­mön kohdal­la kun­nan vuokrat­aloa. Kum­mas­sakaan ei käyt­täjäl­lä ole minkään­laista taloudel­lista intres­siä säästöön, ellei tavan vuok­si. Sauna vaan päälle kalleim­paan aikaan ja tuulete­taan ikkunoil­la talvipakkasilla.

    Sit­ten jos intres­si jär­jestetään, tulee taas toisia ongelmia.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Argu­men­toit nyt sen puoles­ta, että sen köy­hän mum­monkin sähkölasku pie­nee, jos hän siir­tyy tun­ti­hin­noitel­tu­un lasku­tuk­seen. Näin minäkin yritin avauk­ses­sa sanoa. 

    Mum­molle paras sopimus on sel­l­ainen, jos­sa kohtu­ullisen hal­van ener­giahin­nan päälle lisätään 0 e/kk kiin­teä mak­su, kos­ka mitä pienem­pi kulu­tus, sitä enem­män kiin­teä osu­us nos­taa sähkön kokonaishintaa.
    Enem­män sähköä käyt­tävää tun­ti­hin­tainen sopimus motivoi sekä säästämään että ajoit­ta­maan omaa sähkön käyt­töä, kos­ka siitä jää itsel­lenkin jotain rahal­lista hyö­tyä. Eri asia on että kuin­ka kauan ihmi­nen jak­saa elää sähkön hin­nan tahdit­ta­maa elämää, varsinkin kun sähkön hin­nan vai­htelu on seu­raus­ta nor­maal­ista elämän ryt­mistä, ja nyt pitäisi ruve­ta vas­taran­nan kiiskeksi.
    Koti­au­tomaa­tio­ta siihen tarvi­taan, että itse ei tarvitse jokaista säästösent­tiä vah­tia. Automaa­tio puolestaan on kallista toteut­taa ja keskimääräisel­lä pienkäyt­täjäl­lä on kovin vähän mielekkäästi ohjat­tavia kohteita.
    Mum­mon pitäisi seu­ra­ta jatku­vasti sähkön hin­taa vaikka­pa tabletil­ta. Tablet­tikin mak­saisi enem­män kuin mum­mo ehtisi eli­naikanaan säästää.
    Eli älykkään sähköverkon aito toteut­ta­mi­nen vaatii paljon muu­takin kuin pelkän main­in­nan Sip­ilän hallitusohjelmassa.

  14. Jäi mainit­se­mat­ta, että korkea sähkön siir­ron kuukausi­mak­su vie mum­mol­ta viimeisenkin innon sähkön säästöön. Tämä on valite­taavaa, kos­ka sähköen­er­gia ja sähkön siir­to ovat kuitenkin täysin eri asioi­ta. Kohtu­ut­toman korkeal­ta tun­tu­vas­sa sähkön siir­ron perus­mak­sus­sa mum­mo mak­saa ikäänkuin elinikäistä osamak­sua siitä, että mökki­in on aikoinaan vedet­ty sähköt, ja verkkoa pide­tään koko ajan hyvässä kun­nos­sa ja jopa uskotel­laan sää­var­muu­denkin paranevan.

  15. Matkus­ta­ja:
    Tun­ti­hin­taises­sa hin­noit­telus­sa tulisi yht­enä osatek­i­jänä olla käyt­täjän huip­pute­hon tarve ajan het­kel­lä. Tämä ohjaisi vähen­tämään kysyn­täpi­ikkiä vähen­tämäl­lä yhtäaikaises­ti pääl­läole­vien lait­tei­den määrää.

    Käyt­täjäko­htaisen kysyn­täpi­ikin mukaan hin­noit­telus­sa on se ongel­ma, että se ei kan­nus­ta lisäämään sähkön käyt­töä sil­loin, kun sähkö on halpaa. 

    Talvel­la kovimpi­enkin pakkas­ten aikana oli tun­te­ja, jol­loin sähkö mak­soi noin 20 euroa/MWh. Läm­mi­tyssähkön käytön siir­toa täl­laisi­in tun­tei­hin kan­nat­taa suosia, vaik­ka se lisäisi yksit­täis­ten sähkönkäyt­täjien huippukulutusta.

  16. Jus­si: Käyt­täjäko­htaisen kysyn­täpi­ikin mukaan hin­noit­telus­sa on se ongel­ma, että se ei kan­nus­ta lisäämään sähkön käyt­töä sil­loin, kun sähkö on halpaa. 

    Talvel­la kovimpi­enkin pakkas­ten aikana oli tun­te­ja, jol­loin sähkö mak­soi noin 20 euroa/MWh. Läm­mi­tyssähkön käytön siir­toa täl­laisi­in tun­tei­hin kan­nat­taa suosia, vaik­ka se lisäisi yksit­täis­ten sähkönkäyt­täjien huippukulutusta.

    Jenkki­hin­noit­telus­sa etukä­teen on kat­e­gorisoitu peak hours, kos­ka sähköä kuluu eniten jäähdy­tyk­seen ja sil­lä voi hie­man pelail­la ajanko­htia. Suomes­sa­han ei oikein voi­da tehdä kat­e­gorisoin­tia, kun piik­it eivät ole ennustet­tavis­sa etukä­teen. (pl. joulu).

    Vaikea kuitenkin ilman automa­ti­soin­tia olet­taa, että kulut­ta­ja reago­isi eri­tyis­es­ti kulu­tus­pi­ikkei­hin vähen­tämäl­lä sähkönku­lu­tus­ta man­u­aalis­es­ti. Teol­lisu­u­den­puolen kysyn­täjous­toa pitäisi saa­da kulut­ta­japuolelle, haas­teel­lista se on Suomen pienessä mittakaavassa.

  17. Suomes­sa ja eri­tyis­es­ti Helsingis­sä on paljon yö-sähköl­lä läm­mitet­täviä talo­ja. Täl­lä mekanis­mil­la on jo tasat­tu ja siir­ret­ty kulu­tus­ta hil­jaisille tunneille. 

    Nyt, 1.4. alka­en, Helen on pudot­tanut merkit­tävästi tätä mekanis­mia vähen­tämäl­lä sähkön siir­ron kaut­ta halpo­ja tun­te­ja. JA PAKOTTAMALLA OMAKOTIASUJAT KALLIILLE TUNNEILLE, kos­ka talot eivät nyt ennätä läm­metä halvoil­la tun­neil­la. Helenin johto on var­masti argume­toin­ut hyvin tämän muu­tok­sen hal­li­tuk­selle. Tässä kuitenkin voit­ta­jana on sähköy­htiö, ja häviäjinä omis­ta­jat = yhteiskun­ta ja asukkaat — kiitos lop­ul­ta kuu­luu äänestäjiä Helenin hal­li­tuk­ses­sa edus­ta­vat poliitikot.

    1. Helenin hal­li­tuk­sel­la ei ole mitään pikeut­ta sanoa verkkoy­htiön toimin­nas­ta mitään, kos­ka laki vaatii eriyttämistä.

Vastaa käyttäjälle Veikko Kekkonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.