Työajan pidentäminen on huono keino

Työ­janan piden­nys on huono keino paran­taa kil­pailukykyä, kos­ka jatkos­sa ratio­naal­ista on pyrk­iä kohti lyhyem­pää työaikaa. Sopimus työt­tömyys­tavoit­teesta on parempi.

Kokoomuk­sen Arto Sato­nen esit­tää, että Suomes­sa pitäisi viikko­työaikaa piden­tää nykyis­es­tä 37,5 tun­nista 40 tun­ti­in eli 6,7 pros­en­til­la. Päivä pitenisi siis puolel­la tun­nil­la. Satosen mukaan näin tor­jut­taisi­in työttömyyttä.

Ensiku­ule­mas­ta voisi ajatel­la, että työa­jan piden­nys lisää työt­tömyyt­tä, kun saman työmäärän pystyy tekemään pienem­pi määrä ihmisiä. Sato­nen tähtää tun­tipakan alen­tamiseen 6,7 pros­en­til­la, minkä hän uskoo paran­ta­van kil­pailukykyä niin paljon, että työl­lisyys kuitenkin paranisi.

Usein vedo­taan globaalin kil­pailukykyyn, kun halu­taan piden­tää työaikaa tai lyhen­tää lomia. Tämä on aivan kukkua. Län­tisessä Euroopas­sa pisim­mät työa­jat ovat Kreikas­sa, Ital­ias­sa, Espan­jas­sa ja Por­tu­galis­sa ja pyhim­mät Sak­sas­sa, Alanko­mais­sa ja Nor­jas­sa. Tästä ei voi sen­tään päätel­lä, että pitkä työai­ka vaaran­taa luot­tolu­ok­i­tuk­sen, mut­ta sen se osoit­taa, ettei työa­jan pitu­udel­la ole posi­ti­ivista vaiku­tus­ta kil­pailukykyyn. Mikä vaikut­taa, on työ­tun­nin hin­ta. Jos työ­tun­nin hin­ta on vakio, voisi ajatel­la, että lyhyt työai­ka jopa paran­taa kil­pailukykyä, sil­lä juok­see­han mai­lerikin nopeam­min kuin maratoonari.

Satosen mukaan on parem­pi alen­taa palkkaa työaikaa piden­tämäl­lä kuin suo­raan kuukausi­palkkaa laske­mal­la. Pitää kuitenkin miet­tiä, mihin täl­lainen kehi­tys johtaa. Kun robot­it tekevät yhä suurem­man osan työstämme, on yksinker­ta­sis­es­ti järkevää ottaa osa tuot­tavu­u­den nousus­ta vapaa-aikana kuin kohon­neina reaali­palkkoina. Suun­ta on kohti lyhempää työaikaa, ja hyvä niin.

Paljon parem­pi ratkaisu esitetään Soin­in­vaaran ja Var­ti­aisen rapor­tis­sa lisää matalapalkkatyötä.

Suosi­tus 23: Sopimus työt­tömyys­tavoit­teesta. Työ­markki­na­jär­jestöt aset­ta­vat itselleen työt­tömyys­tavoit­teen ja sitoutu­vat solmi­maan nol­lata­son tulosopimuk­sia tai pelkästään hin­to­jen nousun kom­pen­soivia työe­htosopimuk­sia aina, kun Tilas­tokeskuk­sen mit­taa­ma työt­tömyys ylit­tää tämän tavoit­teen. Esitämme, että val­tio val­ta tämän tavoit­teenaset­telun vastapain­ok­si sitoutuu aina työt­tömyys­tavoit­teen ylit­tyessä esit­tämään suun­nitel­man siitä, miten tavoite­ta­solle päästään takaisin ekspan­si­ivisen bud­jet­tipoli­ti­ikan avulla. 

109 vastausta artikkeliin “Työajan pidentäminen on huono keino”

  1. Satosen aja­tus toimisi toisen­laises­sa tilanteessa. Sveit­sis­sä sovit­ti­in eurokri­isin alkuaikoina jois­sain tapauk­sis­sa työaiko­jen piden­tämis­es­tä, kos­ka maan vien­tik­il­pailukyky syöksyi fran­gin noustes­sa. Siel­lä se toi­mi, kos­ka työl­lisyys oli käytän­nössä tapis­sa, ja valmis­ta­van teol­lisu­u­den työvoimaa tarvittiin.

    Suomes­sa pitää vain saa­da samal­la rahal­la tehtyä enem­män töitä. Työ­tun­tien nimelli­nen lisäämi­nen on sikäli vit­si, että meil­lä ei ole kovin paljon sel­l­aista työtä, johon tuol­la voisi vaikut­taa. Markki­na­t­alouden luulisi ole­van Satosellekin tut­tu jut­tu. Viikko­työai­ka lukee sopimuk­ses­sa vain hyvin rajoite­tul­la työn­tek­i­jäjoukol­la, lopuil­la kyse on lähin­nä sopimuksista.

    Siinä Sato­nen on oike­as­sa, että työtä pitäisi tehdä enem­män. Se työ löy­tynee kuitenkin helpom­min työt­tömiltä, varhain eläköi­tyneiltä, van­hempainva­paalaisil­ta, jne. kuin pienenevältä duunarijoukolta.

  2. Lie­nee aika sama onko muodolli­nen työai­ka 7 tun­tia vai 9 tun­tia, luul­tavasti pidem­pi on epä­mo­tivoivampi. Keskimääräisen päivän aikana ihmi­nen tekee huo­mat­tavasti vähem­män oikeasti tuot­tavaa työtä kuin mitä hänen odote­taan viet­tävän työpaikalla.

  3. OS:“Kokoomuksen Arto Sato­nen esit­tää, että Suomes­sa pitäisi viikko­työaikaa piden­tää nykyis­es­tä 37,5 tun­nista 40 tun­ti­in eli 6,7 pros­en­til­la. Päivä pitenisi siis puolel­la tun­nil­la. Satosen mukaan näin tor­jut­taisi­in työttömyyttä.”

    Työ­tun­nin hin­nal­la on yllät­tävän paljon vaiku­tus­ta yri­tys­ten tar­jous­lasken­nas­sa. Kaup­pa­neu­vot­telui­hin pääsee tar­jousten perus­teel­la tai sit­ten ei. Kyl­lä työa­jan piden­tämi­nen saat­taisi lyhyel­lä tähtäimel­lä auttaa.

    Pitkä tähtäin on sit­ten asia erikseen.

  4. Simo Mele­nius: Lie­nee aika sama onko muodolli­nen työai­ka 7 tun­tia vai 9 tun­tia, luul­tavasti pidem­pi on epä­mo­tivoivampi. Keskimääräisen päivän aikana ihmi­nen tekee huo­mat­tavasti vähem­män oikeasti tuot­tavaa työtä kuin mitä hänen odote­taan viet­tävän työpaikalla.

    Tämä on enem­mänkin tai läh­es pelkästään valkokaulus­porukan johtamisen haaste.

  5. En tiedä onko väite, että pidem­mät työa­jat paran­taisi­vat globaalia kil­pailukykyä tot­ta. Sil­lä ei minus­ta ole juurikaan väliä. Mil­lä on väliä on ihmis­ten onnel­lisu­udel­la ja hyv­in­voin­nil­la ja siihen työaiko­jen yleinen piden­tämi­nen vaikut­taa var­masti negatiivisesti.

    Kum­mallista miten teknolo­gia on paran­tanut tuot­tavu­ut­ta moniker­tais­es­ti ihan viime vuosikym­me­nienkin aikana, mut­ta silti pitäisi muka tehdä enem­män ja enem­män töitä jot­ta olisi varaa edes pitää yllä van­haa elintasoa.

  6. Ylem­pänä toim­i­henkilönä olisi kiva voi­da laskut­taa työ­nan­ta­jaa niistä ideoista, joi­ta syn­tyy työa­jan ulkopuolella. 

    Ei työ­paikan kuu­tio­ta ole tehty aja­tustyötä varten vaan ruti­ini­toimia, joiden arvo on vähäisempi.

    Työ­paikalla voi toki juo­da kahvia ja seu­rustel­la muiden kanssa.. 🙂

    Duu­nar­i­työssä työa­jan piden­nys kuitenkin var­maan lisäisi tuotan­non määrää.

  7. Sato­nen puhui juuri läpiä päähän­sä Ylen uuti­sis­sa. Työa­jan piden­tämi­nen mah­dol­lis­taisi hänen mukaansa palkkoi­hin inflaa­tio­tark­istuk­sen. Mites inflaa­ti­olle käy, kun palkat nousee?

    Ainakin itse olisin mielu­um­min valmis alen­ta­maan palkkaa _ja_ työaikaa. Tämä voisi muutenkin olla hyvä ratkaisu nykyisessä taan­tu­mas­sa, kun yri­tyk­sil­lä ei ole varaa palkanko­ro­tuk­si­in ja samal­la niiden tuot­tei­den kysyn­tä on heikkoa.

    Eli vink­ki Hakaniemeen, jos työ­nan­ta­jat eivät suos­tu palkanko­ro­tuk­seen, ehdot­takaa työa­jan lyhennystä!

  8. Ehdo­tus kos­kee tietysti vain Kokoomuk­sen jäseniä, Satosel­la ei ole val­tuuk­sia puhua muiden puolesta.

  9. Tapio: Työ­tun­nin hin­nal­la on yllät­tävän paljon vaiku­tus­ta yri­tys­ten tarjouslaskennassa.

    … sil­loin, kun myy­dään tietyn­laisia pro­jek­te­ja. Esimerkik­si laivan­raken­nuk­ses­sa näin voisi kuvitel­la ole­van. Toisaal­ta hyvin suuri osa vien­nistä on jotain ihan muu­ta kuin työ­tun­te­ja sisältäviä projekteja.

    Pro­jek­teis­sa on lisäk­si se ikävyys, että niis­sä myytävä työai­ka ei suinkaan yleen­sä ole tessin min­imi­palkkalais­ten työaikaa.

    Työn hin­nal­la on kyl­lä ilman muu­ta paljon vaiku­tus­ta mon­een asi­aan. Satosen aja­tus on sikäli oikein. Ongel­ma vain on se, ettei yhteiskun­nal­la ole mitään yleis­ru­u­via, jol­la työn­tek­i­jälle mak­set­tavaa tun­ti­hin­taa halvennetaan.

    Asi­aan saa tietysti konkre­ti­aa ker­toma­l­la, mil­lä ammat­tiryh­mil­lä tämä toimisi. Jos sieltä alkaa löy­tyä kovin merkit­täviä ammat­tiryh­miä palkka­sum­man tai vien­nin kannal­ta, sit­ten asi­aa kan­nat­taa harki­ta uudelleen.

    (Jos työa­jan piden­nyk­si­in men­täisi­in, aloit­taisin vuosilomista eri­tyis­es­ti siel­lä, mis­sä ne ovat kovin pitk­iä. Tämä olisi työte­hon kannal­ta paljon parem­pi aja­tus kuin työpäivien piden­tämi­nen. Kel­loko­r­tilla ihmi­nen saadaan tekemään vaik­ka 20 tun­tia päivässä, mut­ta ei todel­li­nen teh­dyn työn määrä vält­tämät­tä mihinkään lisäänny.)

  10. Rolle: Eli vink­ki Hakaniemeen, jos työ­nan­ta­jat eivät suos­tu palkanko­ro­tuk­seen, ehdot­takaa työa­jan lyhennystä!

    Hyvä idea.

    Mie­lenki­in­toinen jut­tu on kuitenkin se, että työn­tek­i­jät eivät vält­tämät­tä suh­taudu tähän kovin ihas­tuneesti. Jonkun ker­ran olen ollut tar­joa­mas­sa työn­tek­i­jöille lomara­ho­jen vai­h­tamista vapaaseen. Esimiehet tekevät sen velvol­lisu­u­den­tun­nos­ta, muut eivät.

    Yri­tyk­sille tuo olisi usein hyvä jousto.

  11. Lap­in­tie ei näköjään ole ain­oa, jolle pros­ent­ti­lasku tuot­taa ongelmia :-). Tun­tipalk­ka las­kee kuva­tus­sa ske­naar­ios­sa 6,25% eikä 6,7%. Itse asi­as­ta olen kuitenkin Osmon kanssa samaa mieltä.

    1. Olin tietoinen tuos­ta eros­ta las­ket­taes­sa pros­en­tu­aal­ista kasvua tai laskua, mut­ta en viitsinyt lait­taa sitä tähän oikein, kos­ka luk­i­jat jäävät ihmettelemään, mis­tä tuo nyt tuli. Euroa kohden työ­panos­ta tulee 6,7 % enemmän

  12. Mitä jos puo­litet­taisi­in työai­ka ja jaet­taisi­in työ useammalle?

    Elämän­laatu nousisi työl­lisil­lä ja työt­tömät saisi­vat töitä.

    Sato­nen voi painua…

    1. Työ­janan lyhen­tämi­nen ei paran­na työl­lisyyt­tä juuri lainkaan. On kokeil­tu Ran­skas­sa. Työt­tömien ammat­ti­jakau­ma on koviner­i­lainen kuin työl­lis­tenh, joten jakami­nen ei vain onnistu.

  13. Lyhyin kokopäiväisen työn vuos­i­työai­ka on kun­nan hom­mis­sa. Jos­sain vai­heessa siihen on kai puu­tut­ta­va ja työai­ka piden­net­tävä lähem­mäs yksi­tyisen puolen työaikaa. Enää ei mielestäni kel­paa se seli­tys, että lyhyel­lä työa­jal­la kom­pen­soidaan huonom­paa palkkaa, kun julkisen puolen palkat ovat usein kil­pailukyky­isiä. Ja työt­tömyys ja työt­tömyy­den uhkakin on mitä on yksi­tyisel­lä vs. julkisel­la puolel­la. Mut­ta toki palkko­ja voi nos­taa, jos muuten ei työn­tek­i­jöitä löydy.

    Että, joo, työaikaa voi hyvin piden­tää, siis vuos­i­työaikaa, jos se on selvästi lyhyem­pi kuin työn raskaan raatajilla. 

    Veron­mak­sa­jan kannal­ta voi toki palkko­jakin laskea. Ihan sama, kun­han kansan­talouteen saadaan enem­män ryhtiä.

  14. Bun­des­bank suosit­telee Sak­san työn­tek­i­jäli­itoille reip­paiden palkanko­ro­tusten pyytämistä/vaatimista. Tuos­ta tätä talouden tukkoisu­ut­ta kan­nat­taa Euroopas­sa lähteä purka­maan. Palkanko­ro­tusten myötä Sak­san kas­vanut kulu­tuskysyn­tä sit­ten kas­vat­taisi Sak­san tuon­tia muista Euro­maista ja näi­den työt­tömyysas­teet lähti­sivät sula­maan nopeammin. 

    Vai­h­toe­htois­es­ti, tai rin­nal­la jos sak­salaiset eivät eri­tyis­es­ti halua kas­vat­taa omaa kulu­tuskysyn­tään­sä, niin EKP voi elvyt­tää euro­maid­en val­tion­lain­o­ja osta­mal­la niinkuin USA ja Englan­ti selät­tivät omat taan­tu­mansa ja jota myös Japani yrittää.

    Mik­sei työa­joista voisi sopia enem­män alako­htais­es­ti? Niil­lä aloil­la, joil­la työvoimas­ta on pulaa palkko­ja korotet­taisi­in ja niil­lä aloil­la joil­la työt­tömyys on ongel­ma työaikaa lyhennettäisiin.

    1. Täl­lä blogilla suositelti­in ajat sit­ten palkanko­ro­tuk­sia Sak­saan epä­tas­apain­on pois­tamisek­si Euroopan taloud­es­ta. Se on paljon parem­pi keino kuin rahat­aloudelli­nen elvy­tys val­tion lain­o­ja ostamalla.

  15. Eri mais­sa ja myös osin eri ammat­tiryh­mis­sä työ­tun­nit las­ke­taan eri tavoin. Ovatko esim. lounaat osa työaikaa vai eivät? Ja kuin­ka pitk­iä ne ovat? Olen itse ollut sekä sel­l­ai­sis­sa töis­sä, jois­sa lounas on ollut osa työaikaa, että töis­sä, jois­sa sitä ei työaikaan las­ke­ta. Välimeren lämpimien aluei­den “sies­ta-kult­tuureis­sa” lounasa­jan lasken­tata­van vaiku­tus on aika iso, kun siihen aikaan niis­sä pide­tään aika pitk­iä tauko­ja työnteosta.

    Espan­jan työ­tun­nit ovat muuten OECD:n tilas­tois­sa olleet aika lail­la samaa tasoa kuin Suomen. Viime tilas­tossa vuon­na 2013 ne oli­vat yhden vuos­i­työ­tun­nin Suomen ala­puolel­la (mikä men­nee virhe­mar­gin­aalien sisään). OECD:n tilas­to­ja voi kat­sel­la tästä:
    http://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=ANHRS

    1. Palka­nsaa­jien tehdyt todel­liset työ­tun­nit v. 2012
      Sak­sa 1317
      Hol­lan­ti 1334
      Suo­mi 1575
      Espan­ja 1645
      (OECD Eco­nom­ic outlook)
      Myös Suo­mi kuu­luu pitkän työa­jan maihin.

  16. Viherinssi: Pro­jek­teis­sa on lisäk­si se ikävyys, että niis­sä myytävä työai­ka ei suinkaan yleen­sä ole tessin min­imi­palkkalais­ten työaikaa.

    Työn hin­nal­la on kyl­lä ilman muu­ta paljon vaiku­tus­ta mon­een asi­aan. Satosen aja­tus on sikäli oikein. Ongel­ma vain on se, ettei yhteiskun­nal­la ole mitään yleis­ru­u­via, jol­la työn­tek­i­jälle mak­set­tavaa tun­ti­hin­taa halvennetaan.

    Siinähän se koko ehdo­tuk­sen juju mielestäni onkin, että palkkaa ei las­ket­taisi keneltäkään, mut­ta tun­tikus­tan­nuk­sia pienen­net­täisi­in jokaisen osalta. Viikko­työai­ka ei tietenkään ole oleelli­nen, ain­oas­taan vuosityötunnit.

    Tot­takai kuvat­tu toimen­pide johtaisi liuku­mi­in, mut­ta olisi siinä tiet­tyä viivettä.

    No, eiväthän ammat­ti­jär­jestöt tätä tule Suomes­sa hyväksymään, joten ei huolta.

  17. Anonyy­mi: Kum­mallista miten teknolo­gia on paran­tanut tuot­tavu­ut­ta moniker­tais­es­ti ihan viime vuosikym­me­nienkin aikana, mut­ta silti pitäisi muka tehdä enem­män ja enem­män töitä jot­ta olisi varaa edes pitää yllä van­haa elintasoa.

    Ei siinä mitään kum­mallista ole. Teknolo­gia ei enää ole pelkästään län­nen hallussa.

  18. Entäpä val­tion virkami­esten lomien lyhentäminen?
    Hyvän palkan vastapain­ona on pikät lomat.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Työ­janan lyhen­tämi­nen ei paran­na työl­lisyyt­tä juuri lainkaan. On kokeil­tu Ran­skas­sa. Työt­tömien ammat­ti­jakau­ma on koviner­i­lainen kuin työl­lis­tenh, joten jakami­nen ei vain onnistu.

    Ran­skas­sa kokeilu vesit­tyi läh­es täy­del­liseti, sil­lä se ulot­tui koske­maan vain hyvin pien­tä joukkoa.Kysessä oli enem­män poli­it­ti­nen pro­pa­gan­da­jut­tu kuin todel­li­nen työa­jan lyhentäminen

    http://www.palkkatyolainen.fi/pt2005/pt0506/p050705-u2.html

    “Soin­in­vaara :Kokoomuk­sen Arto Sato­nen esit­tää, että Suomes­sa pitäisi viikko­työaikaa piden­tää nykyis­es­tä 37,5 tun­nista 40 tun­ti­in eli 6,7 pros­en­til­la. Päivä pitenisi siis puolel­la tun­nil­la. Satosen mukaan näin tor­jut­taisi­in työttömyyttä.

    Ensiku­ule­mas­ta voisi ajatel­la, että työa­jan piden­nys lisää työt­tömyyt­tä, kun saman työmäärän pystyy tekemään pienem­pi määrä ihmisiä. Sato­nen tähtää tun­tipakan alen­tamiseen 6,7 pros­en­til­la, minkä hän uskoo paran­ta­van kil­pailukykyä niin paljon, että työl­lisyys kuitenkin paranisi.”

    Se voi ajan kulues­sa paran­taa vien­ti­te­ol­lisu­u­den työl­lisyyt­tä, mut­ta koti­markki­noil­la aja­tus jää hämäräksi.

    Esim jos call cen­teri­in tulee 10000 puhelua kuukaudessa niin työa­jan piden­tämisen jäl­keenkin sinne tulee sama määrä ja tarvi­taan 6,7 % vähem­män henkilökun­taa kuin ennen pidennystä

    Tai viras­toon tulee 10000 hake­mus­ta niin niitä tulee var­maan työa­jan piden­nyk­senkin jäl­keen 10000 ja tarvi­taan 6,7 % vähem­män virkamiehiä niiden käsittelyyn

    Julkiselle sek­to­rille se toisi kyl­lä ter­veel­lisen saneerauksen,nyt julk­islela sek­to­ril­la on val­tavasti läskiä organ­isaa­tios­sa. Teke­viä käsiä puuttuu,mutta kaiken­maail­man asiantun­ti­jaa ja heimopääl­likköä löy­tyy, jot­ka riitelevät keskenään ja palvelu seisoo.

  20. Osmo Soin­in­vaara: Kun robot­it tekevät yhä suurem­man osan työstämme, on yksinker­ta­sis­es­ti järkevää ottaa osa tuot­tavu­u­den nousus­ta vapaa-aikana kuin kohon­neina reaalipalkkoina. 

    Järkevää mielessä “miellyttävämpää/inhimillisempää” (eli kos­ka automaa­tio mah­dol­lis­taa sen) vai mielessä “jot­ta töitä riit­tää kaikille” (eli kos­ka automaa­tio pakot­taa siihen) — ilmeis­es­ti ei jälkim­mäistä, kun mainit­sit Ran­skan esimerkkinä? Jos ensim­mäistä, olisin nousukaudel­la var­maankin samaa mieltä, mut­ta täl­lä het­kel­lä robot­eista huoli­mat­ta tuot­tavu­us EI kas­va ja tehdyt työ­tun­nit osoit­taa kaakkoon, aka BKT-kasvu on miinuksella.

    Tuot­tavu­ut­ta ei mahtikäsky­il­lä kas­vate­ta, joten (mikäli talous halu­taan kasvu-uralle) ain­oak­si keinok­si jää työn lisäämi­nen. Olen toki mm. Viherinssin ja mon­en muun kanssa samaa mieltä, että ehdo­tus­ta parem­pia lääkkeitä olisi vaikka­pa yleisen eläkeiän nos­to tai kotiäi­tien patis­t­a­mi­nen töi­hin, mut­ta kun ei parem­mat keinot kolmikan­nalle, medi­alle sun muille tässä maas­sa val­taapitäville kel­paa niin pakko kai jonkun on sit­ten ruve­ta tar­joa­maan niitä astet­ta huonom­pia (jos­sa on silti ihan hyviä puo­lia, ml. tuo työn yksikkökus­tan­nusten lasku).

  21. Anonyy­mi: Kum­mallista miten teknolo­gia on paran­tanut tuot­tavu­ut­ta moniker­tais­es­ti ihan viime vuosikym­me­nienkin aikana, mut­ta silti pitäisi muka tehdä enem­män ja enem­män töitä jot­ta olisi varaa edes pitää yllä van­haa elintasoa.

    Mei­dän elin­ta­som­me­han on ihan toista luokkaa kuin esimerkik­si 80-luvul­la! Jos olisimme valmi­ita palaa­maan siihen aikaan, yhtälö olisikin helpom­pi ratkaista.

    Meil­lä ei tosin ole “paluu van­haan hyvään aikaan” ‑nap­pia käytössämme, kos­ka huolto­suhde on muut­tunut. Tekemistä on sote-puolel­la väestörak­en­teen vuok­si koko ajan enem­män, ja rahoit­ta­jia on samas­ta syys­tä koko ajan vähemmän. 

    Teknolo­gia ei vält­tämät­tä ole tehostanut sote-alan töitä samas­sa mitas­sa kuin muu­ta työtä. Moni muukin ala on jäänyt osin ulkop­uolelle teknolo­gian tehostavas­ta vaiku­tuk­ses­ta. Täl­laisia alo­ja ovat vaikka­pa ope­tusala, rav­in­to­la-ala tai vaik­ka siivoaminen.

    Teknolo­gia on lisäk­si mon­es­sa tapauk­ses­sa vain paran­tanut laat­ua, ei määrää. Otan esimerkik­si korkeak­oulukurssia pitävän luennoitsija.

    Aikaisem­min luen­noit­si­ja näyt­ti käsin kir­joitet­tu­ja kalvo­ja. Nyt luen­noit­si­ja näyt­tää paljon siistimpiä tietokoneel­la tehtyjä kuvia. Laatu on paran­tunut, mut­ta luen­noit­si­ja käyt­tää nyt ainakin yhtä paljon aikaa asian tekemiseen, eikä laadun paran­nus vält­tämät­tä näy oppimistuloksissa.

    Sama laadun parane­m­i­nen näkyy siinä, että vaikka­pa tämän päivän tele­vi­sio on aivan toinen kapis­tus kuin tele­vi­sio parikym­men­tä vuot­ta sit­ten. Töl­lötin kuitenkin täyt­tää tasan saman tarpeen kuin aiem­minkin, joten sen parane­m­i­nen ei ilah­du­ta kansantaloutta.

  22. ” Kun robot­it tekevät yhä suurem­man osan työstämme, on yksinker­ta­sis­es­ti järkevää ottaa osa tuot­tavu­u­den nousus­ta vapaa-aikana kuin kohon­neina reaali­palkkoina. Suun­ta on kohti lyhempää työaikaa, ja hyvä niin.”

    Yleistä työaikaa lyhen­net­ti­in 80-luvulle saak­ka ja näin pidet­ti­in työt­tömyyt­tä kurissa.Vuonna 1989 oli työt­tömiä 80000 , mut­ta nyt heitä on jo 480000 .

    Nykyään työaikaa jae­taan työt­tömyy­den kautta

  23. Viherinssi: … sil­loin, kun myy­dään tietyn­laisia pro­jek­te­ja. Esimerkik­si laivan­raken­nuk­ses­sa näin voisi kuvitel­la ole­van. Toisaal­ta hyvin suuri osa vien­nistä on jotain ihan muu­ta kuin työ­tun­te­ja sisältäviä projekteja.

    Pidem­pi työai­ka tarkoit­taa käytän­nössä myös lyhyem­pää toim­i­tu­saikaa kaikille niille asioille, jot­ka han­ki­taan Suomesta. 

    Puheet siitä että esimerkik­si asiantun­ti­jatyössä lyhyem­pi työai­ka tarkoit­taisi vain sitä että työtä tehtäi­isi­inkin tehokkaam­min ja suoritei­ta syn­ty­isi yhtä paljon, ovat aika lail­la toivea­jat­telua, kos­ka asiantun­ti­jatyön työte­ho ei laske lineeaaris­es­ti aamus­ta iltaa kohden vaan vai­htelee päivän mit­taann vireysti­lan ja fiilik­sen mukaan, jopa sil­lä perus­teel­la kuin­ka mie­lenki­in­toisia artikkelei­ta jollekin asuan­tun­ti­jan luke­malle verkko­sivulle on ilmestynyt. Esimerkik­si eilen koko päiväni tehokkain työ­tun­ti sat­tui ole­maan kel­lo 15–17 kun moti­vaa­tiokär­pä­nen sat­tui puraise­maan iltapäivän kahvi­tauon jäl­keen. Aamupäivä oli men­nyt todel­lises­sa maanan­taifi­ilik­sis­sä ja horroksessa.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Palka­nsaa­jien tehdyt todel­liset työ­tun­nit v. 2012
    Sak­sa 1317 

    Keskimääräistä työaikaa saataisi­in paljon alaspäin, jos vaikka­pa puo­let nyky­i­sistä työt­tömistä tek­isi muu­ta­man tun­nin viikos­sa. Se ei kum­minkaan nyt ihan hirveästi lisäisi vapaa-aikaa, päin­vas­toin, vähentäisi.

  25. Viherinssi: Hyvä idea.

    Mie­lenki­in­toinen jut­tu on kuitenkin se, että työn­tek­i­jät eivät vält­tämät­tä suh­taudu tähän kovin ihas­tuneesti. Jonkun ker­ran olen ollut tar­joa­mas­sa työn­tek­i­jöille lomara­ho­jen vai­h­tamista vapaaseen. 

    Niin­pä. Ihmiset eivät yleen­sä myöskään pom­pi innos­ta, mikäli he joutu­vat osa-aikaises­ti lomaute­tuik­si eli vaikka­pa kolmipäiväiselle työvi­ikolle tai vaikka­pa vain pari viikkoa kestävälle pakkolo­ma­lle. Puhu­mat­takaan lomara­ho­jen vai­h­dos­ta, ei tule kuulonkaan.

    Jos halu­aa vak­i­tuises­sa työ­suh­teessa ole­vien työn­tek­i­jöi­den vähen­tävän työaikaa, se tapah­tuu pakot­ta­mal­la. No siihen­hän on Suomes­sa pitkät per­in­teet, kolmikan­ta ja yleis­si­to­vat työe­htosopimuk­set, joten sen suht­en ei olisi kyl­lä mitään uut­ta auringon alla…

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Palka­nsaa­jien tehdyt todel­liset työ­tun­nit v. 2012
    Sak­sa 1317
    Hol­lan­ti 1334
    Suo­mi 1575
    Espan­ja 1645
    (OECD Eco­nom­ic outlook)
    Myös Suo­mi kuu­luu pitkän työa­jan maihin. 

    Kyl­lä, mut­ta sekä Sak­sas­sa että Hol­lan­nis­sa työl­lisyysaste on n. 5 %-yksikköä Suomea suurem­pi, mikä selit­tynee osa-aikaisil­la työtek­i­jöil­lä ja nuo tietysti vievät keskiar­voa alaspäin. Kuten san­ot­tua, kel­paisi min­ulle Suomeenkin, mut­ta niin kauan kun ei onnis­tu­ta mah­dol­lis­ta­maan tuo­ta voimme vali­ta Saksan/Hollannin elin­ta­son joko tulota­sos­sa tai (työn­tek­i­jöi­den) vapaa-ajan määrässä, emme vält­tämät­tä molem­mis­sa. Koko kansalle vapaa-aika jakau­tunee kuitenkin tasaisem­min muutenkin, kun Suomes­sa käytetään pitem­mät ajat opiskelu­un jne, min­ul­la ei nyt vaan ole pääsyä kyseis­ten kansan­talouk­sien tehty­i­hin kokonaistyötuntimääriin.

    Muuten, kun luin lauseesi 

    Ensiku­ule­mas­ta voisi ajatel­la, että työa­jan piden­nys lisää työt­tömyyt­tä, kun saman työmäärän pystyy tekemään pienem­pi määrä ihmisiä. 

    oletin että tyr­määt sen seu­raavas­sa sivu­lauseessa, mut­ta kun sitä ei tul­lutkaan alan tulki­ta tuo­ta kri­ti­ikkinä Satosen ehdo­tus­ta vas­taan. Voisitko sel­ven­tää kan­taasi lump of labour ‑teo­ri­oi­hin, kun kuitenkin aiem­min olet ne melkoisen selväsanais­es­ti tyr­män­nyt? Eli onko työn määrä kansan­taloudessa vakio (lyhyt­tä pitem­mäl­lä aikavälillä)?

    1. Työa­jan piden­nys ei lisää työt­tömyyyt­tä, vaik­ka niin voisi ensin ajatel­la. Pidin sitä niin itses­tään selvänä, etten ryhtynyt toistamaan.

  27. Pitkästä aikaa Osmo onnis­tui kir­joit­ta­maan oikeaa asi­aa. Kiitoksia.

    Yhdyn täysin siihen, että työn siir­tymi­nen robot­tien tehtäväk­si ja koneel­lis­tu­mi­nen yleis­es­tikin pienen­tää tarvet­ta tehdä työtä. Maa­pal­lon resurssien rajal­lisu­us est­tää haavei­ta lisätä työn tekemistä rajat­tomasti. Täl­läkin het­kel­lä maail­mas­sa on läh­es raja­ton työvoimare­servi, jon­ka har­tain tavoite on löytää työtä. Jotain pitäisi tehdä, mut­ta mitä?

    Kaik­ki puheet työa­jan piden­tämis­es­tä taval­la tai toisel­la ovat vain lyhyt­näköistä pin­no­jen kalastelua rahaa tois­t­en työn­te­ol­la ansait­sevil­ta. Oikeam­paa olisi kehit­tää menetelmiä, jol­la nykyi­nen ja näköpi­iris­sämme ole­va työvoiman tarve voitaisi­in jakaa tas­a­puolis­es­ti kaikkien työtä hala­javien kesken.

    Osaltaan tätä ongel­maa helpot­taisi, mikäli ihmisille aikaansaataisi­in käsi­tys vapaa-ajan hyödyl­lisyy­destä sekä jar­jestet­täisi­in mah­dol­lisu­us elämiseen ilman pakol­lista työn tekoa. Tämä pienen­täisi, ken­ties ratkai­sev­asti työtä hala­javien määrää.

  28. Osmo
    “Täl­lä blogilla suositelti­in ajat sit­ten palkanko­ro­tuk­sia Sak­saan epä­tas­apain­on pois­tamisek­si Euroopan taloud­es­ta. Se on paljon parem­pi keino kuin rahat­aloudelli­nen elvy­tys val­tion lain­o­ja ostamalla.”

    Vaik­ka tämä merkit­tävä poli­it­ti­nen blo­gi onkin, asialle on kuitenkin eduk­si, että Bun­des­bank on tul­lut samalle kannalle;-)Ja ker­taus on opin­to­jen äiti. Vaik­ka mon­et ovat asian sisäistäneet kaik­ki kuitenkaan eivät.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Työ­janan lyhen­tämi­nen ei paran­na työl­lisyyt­tä juuri lainkaan. On kokeil­tu Ran­skas­sa. Työt­tömien ammat­ti­jakau­ma on koviner­i­lainen kuin työl­lis­tenh, joten jakami­nen ei vain onnistu.

    Ja ei työ ole kiin­teän kokoinen kakku joka huolel­lis­es­ti pitäisi jakaa. Kun joku tekee työtä syn­tyy siitä — toiv­ot­tavasti — jotain vai­h­tokelpoist ja se kakku kas­vaa. Tekemäl­lä enem­män työtä syn­tyy lisää työtä. Kun­han se työ on yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la eikä julkisella.

    Suomes­sa on pulaa työstä kos­ka vero­tus on niin jär­jet­tömäl­lä tasol­la että vaikea kek­siä niin kan­nat­tavaa toim­intaa että siitä voi palkkaa mak­saa. Voihan sitä työ tun­nin hin­taa laskea laske­mal­la tun­tipalkkaa, helpom­pi olisi laskea veror­a­situs­ta, mut­ta leikkaa­mal­la julk­ista sek­to­ria ei tai­da voit­taa vaaleja

  30. Ei ole Arto Satosen keino veden­pitävä, mut­ta ei kyl­lä suosi­tus 23:kaan. Suosi­tus 23 näyt­tää perus­tu­van ole­tuk­seen ikuis­es­ta vauras­tu­mis­es­ta, talouskasvus­ta ja kulu­tuk­sen kasvus­ta, joka kuit­taa aina (poli­itikoille kaikkein helpoim­man) velka­v­toisen taloudenpidon.

    Olete­taan että jonkun maan talous on jäämässä kil­pailus­sa jäl­keen, vaikka­pa jonkun Kiinan kaltaisen kehit­tyvän maan talouden nousun seu­rauk­se­na. Työ­markki­na­jär­jestö­jen nol­laratkaisut eivät ole riit­täviä, jos kil­pailukyky ei (jatku­van talouskasvun ja siitä seu­raa­van lisäku­lu­tuk­sen ja lisäkysyn­nän seu­rauk­se­na) palaudukaan, vaan muut maat pysyvät edelleen kil­pailukykyisemp­inä. Sään­tö 23 näyt­tää ehdot­ta­van, että velkaa ote­taan täl­laises­sa tilanteessa ikuis­es­ti ja loputtomiin.

    Panee miet­timään, onko hal­li­tuk­sen poli­ti­ik­ka todel­la tämä. Olemme otta­neet lisävelkaa jo vuosia. Vaik­ka korot ovat alhaal­la, kai jos­sain menee raja. Vai otam­meko lisävelkaa ikuisuuk­si­in asti? Perus­tuko hal­li­tuk­sen poli­ti­ik­ka siihen toiveeseen, että jokin kul­man takaa saa­pu­va nousukausi ja maail­man kulu­tus­ta­son kas­vami­nen entis­es­tään tuo kysyn­tää myös (nyt kalli­iseen ja kil­pailukyvyt­tömään) Suomeen, pelas­taa kaiken ja kuit­taa velat pois?

    Minä käyt­täisin elvytystä/velanottoa vain _tilapäisten_ notkah­dusten tasaamiseen, en pysyvän kil­pailu­ti­lanteen heiken­tymisen kor­jaamiseen. Pelkkä syömävel­ka (= vel­ka jol­la ei tehdä ratkai­se­via toim­intaa paran­tavia investoin­te­ja) ei kor­jaa pysyvää kil­pailu­ti­lanteen muu­tos­ta, vaan vain siirtää mak­sut ja talouden kor­jaus­tarpeet tule­vaisu­u­den veron­mak­sajille ja seu­raav­ille hallituksille.

    Toimi­ak­seen kun­nol­la sään­tö 23 vaatisi rin­nalleen mark­ka-ajan deval­vaa­tiot / devalvoitu­miset. Vakaan euron tilanteeseen se ei sovi, kun ei ole devalvoitu­misen kaltaista talouden liikaa ilmaa pois päästävää mekanis­mia. Sään­tö 23 toimisi vähän parem­min, jos vakaa euro muut­tuisi jatku­vasti arvoaan menet­täväk­si euroksi. Tosin tämäkään sys­tee­mi ei toi­mi, jos ja kun jotkut euro­maat ovat tosia huonom­pia, eikä (kel­lu­van) euron arvo putoa niitä tyy­dyt­täväl­lä vauhdil­la, kos­ka euroalueen vahvimpi­en ja kuri­nalaisimpi­en maid­en hyvin toimi­va talous, pitävää euron arvoa ylhäällä.

    Minus­ta sään­tö 23 on enem­män talous­pop­ulis­mia tai opti­mistista pään pen­saaseen lait­tamista kuin järkevää talouden­pitoa sil­loin, kun kyse ei ole vain het­kel­lis­es­tä talouden notkah­tamis­es­ta. Nol­laratkaisut eivät riitä sil­loin, kun kai­vat­taisi­in mii­nus­merkkisiä ratkaisu­ja, tilanteessa jos­sa globaali talouskasvu ei nos­ta kysyn­tää takaisin (kallista) Suomeakin peli­in mukaan vetävälle tasolle.

  31. 1:
    6,7%:n työa­jan piden­nys eli real­is­tisen tun­tipalkan alen­nus ei kovin kauan riit­täisi. Kil­pailukyky vaatisi aina uuden alen­nuk­sen kunnes palkkata­so olisi sama kuin Kiinas­sa ja Aasiassa.
    2:
    Pääoma­puolueelta on epäeet­tistä ehdot­taa täl­laista, kun samaan aikaan varakkaiden var­al­lisu­us on kas­vanut entis­es­tään. Syynä nykyiseen kri­isi­in on voiton siir­tymi­nen sijoi­tusy­htiöi­den kaut­ta muualle tai har­voille, eikä suo­ma­laista työn­tek­i­jää ja yri­tys­tä hyödyntämään.
    3:
    Työa­jan piden­tämiskeino perus­tuu tehdas- ja palvelutyöhön,jossa mit­tari on aika, teknisen kehi­tyk­sen vaiku­tus­ta ei ole huomioitu, eikä tietotekni­ik­ka-ajan työn­tekoa, jos­sa työa­jan merk­i­tys mit­ta­ri­na ei ole enää rel­e­vant­ti. Miten työn­tek­i­jöi­den luovu­us saadaan vauhti­in? Siinä olen­nainen tuottavuuskysymys.
    4:
    Sopimus 23 on kyl­lä niin vaikeaselkoinen jo käsit­teiltään, että vaikea ottaa kan­taa sen toimivuuteen.
    5:
    Tämä uno­htuu: Ihmi­nen ei elä talouskasvua varten vaan voidak­seen hyvin yhdessä muiden ihmis­ten kanssa. Siihen riit­tää nol­lat­alous ja luo­van yrit­tämisen estei­den pois­t­a­mi­nen. Vapaa-ajan lisäämi­nen kaikille ihmisille pitäisi olla perusarvo.
    6:
    Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan ohjaus yhdessä teknisen kehi­tyk­sen ja glob­al­isaa­tion kanssa on tuot­tanut tilanteen, jos­sa pitäisi alkaa purkaa väärään suun­taan vievää val­tion sääte­lyvi­idakkoa sen lisäämisen sijaan. Sieltä voisi löy­tyä myös iso­ja säästöjä. Tutkikaapa!

  32. Viherinssi: Mei­dän elin­ta­som­me­han on ihan toista luokkaa kuin esimerkik­si 80-luvul­la! Jos olisimme valmi­ita palaa­maan siihen aikaan, yhtälö olisikin helpom­pi ratkaista.

    Köy­himpi­en tulolu­okkien elin­ta­so ei ole merkit­tävästi nous­sut 1980-luvul­ta. Rikkaimpi­en tulolu­okkien elin­ta­so on suo­ras­taan räjähtänyt.

    Pääo­mat­u­lo pro­gres­si­ivisek­si ja jos­sain miljoo­nan kieppeil­lä tulo voisi olla sata pros­ent­tia. Ihan sol­i­daarisu­u­den nimissä.

  33. Niin ja uno­h­tui että jos nyt kum­minkin halut­taisi­in piden­tää työaikaa, niin se kan­nat­taisi kyl­lä tehdä höpön­löpön-vapaapäiviä eli arkipy­hiä vähen­tämäl­lä, ei viikko­työaikaa pidentämällä. 

    Tähän pas­saa myös tuo työa­jan­vähen­täjien perusar­gu­ment­ti: työte­hon nos­to. Jos vaikka­pa hela­torstai pois­tet­taisi­in, niin työte­ho nousisi kos­ka per­jan­taina ei oltaisi töis­sä kah­den päivän krapulassa…

    😉

  34. Kiel­letään kauhakuor­maa­jat ja kap­pas, on lapi­omiehille töitä.

    Kiel­letään met­sä­trak­torit ja kap­pas kun on met­sureille töitä.

    Ei. Ei mis­sään nimessä. Pitää nos­taa kus­tan­nuskil­pailukykyä. Kus­tan­nuskil­pailukyky, muuten maail­man­lop­pu! Globaalikilpailu! 

    Me elämme yhteiskun­nas­sa, jos­sa työ määrit­telee kaiken. Kul­talusik­ka suus­sa syn­tyneet siniveriset eivät ymmär­rä köy­hyy­destä mitään. Hei­dän on help­po perus­taa sham­pan­jabaare­ja ja down­shif­ta­ta painu­en surf­faile­maan päivän­tasaa­jalle, kun isuk­ki hövelisi­ti mak­saa sen.

    Kun automaa­tio ja robot­it kor­vavaat ihmisiä, niin nämä kor­vatut ihmiset muo­dos­tu­vat täysin hyödyt­tömik­si nykyiselle yhteiskun­nalle. He eivät voi tuot­taa, eikä myöskään kuluttaa. 

    Kus­tan­nuskil­pailukyky eli suomek­si voit­to­jen mak­si­moin­ti kyl­lä toki kas­vaa. Entistä pienem­pi osa kyke­nee tuot­ta­maan kaiken tarvit­ta­van ja entistä pienem­pi osa kyke­nee jaka­maan kaiken tulon.

    Koko ihmiskun­ta on val­jastet­tu tuot­ta­maan voit­to­ja pikku­ruiselle eli­it­ille ja koh­ta suurin osa ihmiskun­nas­ta on käynyt turhak­si tälle eli­it­ille (Muu­ta­ma ihmi­nen saa yhtä paljon kuin kolme mil­jar­dia ihmistä). 

    Ebolan kaltainen tau­ti on kuin taivaan­lah­ja tälle eli­it­ille. Linko­lalaiset viheroikeis­to­laiset tanssi­vat sambaa.

    Suo­ma­lais­ten syn­tyvyys las­kee mm. sen vuok­si, ettei suo­ma­laisil­la nuo­ril­la pariskun­nil­la ole varaa han­kkia las­ta. Nainen on töis­sä, mies työtön. Se on tätä päivää. Kun vaimo jää äitiys­lo­ma­lle, tulee konkurssi. Kaik­ki eivät halua elät­tää las­ta sossunluukulla.

    Tarkoi­tus on kuitenkin se, että Suomeen muo­dos­tuu siniveris­ten suo­ma­lais­ten uljas luok­ka, jota robot­it palvel­e­vat. Maa­han­muut­ta­jat ja köy­hät tap­pel­e­vat rippeistä slummeissa.

    En mal­ta odot­taa sitä uljas­ta uut­ta dystopi­aa, jon­ka seu­raa­va viheroikeis­to­lainen hal­li­tus luo. Ehkäpä kek­sitään itsepa­lvelukaa­sukam­miot turhille köyhille.

  35. Työn tuot­tavu­userot ovat monil­la aloil­la aivan ufo­ja. Huono heinämies tekee heinää ehkä 75% siitä, mitä hyvä, huono met­suri tekee ehkä puo­let siitä mitä hyvä met­suri, mut­ta huono koodaa­ja tekee tasan nol­lan arvoista työtä kun hyvän koodaa­jan työ on mit­taa­mat­toman arvokasta. 

    Mei­dän työaikalain­säädän­tömme ja suh­tau­tu­misemme työa­jan kor­vaamiseen ovat peräisin ajal­ta jol­loin ihmiset oli­vat heinämiehiä tai met­sure­i­ta. Kir­jataan tun­te­ja tai jopa min­u­ut­te­ja laskui­hin työstä, jon­ka arvo vai­htelee haitallisen ja miljoo­nan välil­lä. Kaikkien pitää tehdä samas­sa tun­ti­raamis­sa töitä, niin lapi­omi­esten kuin koodarienkin. Pitää istua avokont­toris­sa pyörit­telemässä peukaloi­ta ja palavereis­sä juo­mas­sa kahvia, tuot­ta­va osa työstä tehdään junas­sa tai viikon­lop­puna mökil­lä. Palkanko­ro­tuk­sen ylära­ja määräy­tyy siitä, minkä väri­nen kra­vat­ti miel­lyt­tää pomoa ja alara­ja siitä mitä AY-jyrät onnis­tu­vat lakkouhkalla kiristämään. 

    Täl­laises­sa maail­mas­sa “40 tun­tia con­tra 37.5 tun­tia viikossa”-keskustelu tun­tuu täysin absur­dil­ta. Mitä jos annet­taisi­in ihmis­ten edes vähän enem­män päät­tää itse? Ettei kaikkia pitäisi istut­taa siel­lä saman ver­taa vaan esimerkik­si, tiedät­te­hän, edel­lytet­täisi­in se työte­htävien hoit­a­mi­nen ja siihen menee se mitä siihen menee.

  36. Andy:
    1:
    6,7%:n työa­jan piden­nys eli real­is­tisen tun­tipalkan alen­nus ei kovin kauan riit­täisi. Kil­pailukyky vaatisi aina uuden alen­nuk­sen kunnes palkkata­so olisi sama kuin Kiinas­sa ja Aasiassa. 

    Ajatelitko että Suomen pitäisi tuot­taa yhtä paljon kuin Kiina tuot­taa teol­lisu­us­tuot­teista ja vielä t‑paidatkin päälle? Siihen­hän tuol­lainen Kiinan palkkata­so tähtäisi, kiinalais­ten nyky­is­ten töi­den viemiseen.

    Raken­nus­te­ol­lisu­udessa riit­täisi aivan hyvin Viron palkkata­so ja sen jäl­keen viro­laisia ei raken­nuk­sil­lamme enää näkyisi. 

    Koneen­raken­nus­te­ol­lisu­udessa riit­täisi taas Puolan palkkata­so. Tämän jäl­keen puo­lalais­ten työt tuli­si­vat Suomeen. Puo­la on sen ver­ran iso maa, että hei­dän työt ryöstämäl­lä työl­listy­isi koko Suo­mi ja muu­ta­ma palkan perässä muut­tanut venäläi­nen siir­to­työn­tek­i­jäkin (riskaa­beli strate­gia, ottaen huomioon Venäjän imperi­u­min tarpeen suo­jel­la kansalaisiaan…).

  37. Lupus Bore­alis: Köy­himpi­en tulolu­okkien elin­ta­so ei ole merkit­tävästi nous­sut 1980-luvulta.

    En tien­nytkään että jo 80-luvun köy­hillä oli älykän­nyköitä, inter­net-yhteys, 40-tuumainen taulutele­vi­siot ja tietokoneet. 

    Kaikkea sitä oppii.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Työ­janan lyhen­tämi­nen ei paran­na työl­lisyyt­tä juuri lainkaan. On kokeil­tu Ran­skas­sa. Työt­tömien ammat­ti­jakau­ma on koviner­i­lainen kuin työl­lis­tenh, joten jakami­nen ei vain onnistu.

    Kesäku­un lop­pu­un men­nessä Suomes­sa oli 47 000 aka­teemista työtön­tä työvoima­toimis­ton listoilla.

    Sen lisäk­si on 400 000 ei-aka­teemista työtöntä.

    Vieläkö tarvi­taan lisää valin­nan­varaa työmarkkinoille???

  39. Tapio: Pitkä tähtäin on sit­ten asia erikseen. 

    Jo keskip­itkäl­läkin tähtäimel­lä saataisi­in lisää työt­tömiä eli 180° väärä vaiku­tus. Lop­pu­un­palamiset eivät työ­nan­ta­jia hait­taa, kos­ka reserviä riittää.

    Tiedemies: huono koodaa­ja tekee tasan nol­lan arvoista työtä 

    Olet siis optimisti.

    Anonyy­mi: Kum­mallista miten teknolo­gia on paran­tanut tuot­tavu­ut­ta moniker­tais­es­ti ihan viime vuosikym­me­nienkin aikana, mut­ta silti pitäisi muka tehdä enem­män ja enem­män töitä jot­ta olisi varaa edes pitää yllä van­haa elintasoa. 

    Outoa­han se on, mut­ta syy on se, ettei työn­teon mak­suhalukku­us kas­va samaa tah­tia tehon­lisäyk­sen aiheut­ta­man työt­tömyy­den kanssa. Itse työtähän löy­ty­isi tehtäväk­si aivan lop­ut­tomi­in, vaik­ka kuin­ka tehostet­taisi­in. Esim. roskia voi poimia melko määrät­tömästi, jne.

  40. Min­un muis­ti­ni mukaan Suomes­sa on lak­isääteinen 40 tun­nin työvi­ikko, mut­ta se on alen­net­tu työe­hto- ja virkae­htosopimuk­sil­la 37,5 tuntiin.

    Työ­markki­na­sopimusten ronkkimi­nen ei kuu­lu poli­itikko­jen toimi­val­taan, joten kansaned. Sato­nen (kok.) on ampunut viikon hutikudin.

  41. Ei tätä nyt niin kärkkäästi kan­na­ta ampua alas. Voisi vaik­ka pilo­toi­da val­tion ja kun­nan virkamiehillä, puo­let vuosilo­mak­er­tymästä pois? 

    Jos ei väkeä voi vähen­tää, niin “tuot­tavu­ut­ta” lisätä?

  42. Kun palkat ovat nousseet ja työa­jat lyhen­tyneet, entistä tarmokkaam­min yri­tys­ten on kan­nat­tanut etsiä uusia inno­vaa­tioi­ta pait­si työn­tek­i­jöi­den avuk­si ennen kaikkea kor­vaa­maan työn­tek­i­jöitä. Palkkaku­lu­jen nousu on siis yllyke inno­vaa­tioiden etsintään.
    Kil­pailukyky ja talouden kasvu perus­tuu onnis­tuneisi­in inno­vaa­tioi­hin, joiden ansios­ta entisel­lä tai pienem­mäl­lä työmääräl­lä tuote­taan aikaisem­paa enem­män tai parem­paa. Se tosin heiken­tää työl­lisyyt­tä, mut­ta tuo var­al­lisu­ut­ta, jol­la uusien inno­vaa­tioiden lisäk­si nämä työt­tömätkin pystyt­täisi­in elät­tämääm parem­min kuin keinotekois­es­ti työllistämällä.

  43. Sylt­ty: En tien­nytkään että jo 80-luvun köy­hillä oli älykän­nyköitä, inter­net-yhteys, 40-tuumainen taulutele­vi­siot ja tietokoneet. 

    Kaikkea sitä oppii.

    Sekö on elin­ta­son nousua, että halpisku­va­putk­itöl­lö on vai­h­tunut halpistaulutöllöön? 

    1980-luvul­la ei myöskään saanut samaan tapaan vaku­udeton­ta luot­toa, kuin tänä päivänä saadaan. Se taulu­teevee ja tietokone oste­taan osamaksuilla.

    Ja sekö tarkoit­taa, että kaik­ki on hyvin, kun köy­häl­lä on inter­ne­ty­hteys, kän­nykkä ja tauluteevee?

  44. Andy:
    6:
    Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan ohjaus yhdessä teknisen kehi­tyk­sen ja glob­al­isaa­tion kanssa on tuot­tanut tilanteen, jos­sa pitäisi alkaa purkaa väärään suun­taan vievää val­tion sääte­lyvi­idakkoa sen lisäämisen sijaan. Sieltä voisi löy­tyä myös iso­ja säästöjä. Tutkikaapa!

    Keskus­taoikeis­ton johdol­la sääte­lyvi­idakko on tihen­tynyt sadoil­la säädök­sil­lä vuosien 2003–2014 välisenä aikana.

  45. Tiedemies,

    vaarana tuos­sa on se että teen entisen tuo­tok­sen pienem­mäl­lä pal­ka­lla kun johto väit­tää että sain lisää vapaa-aikaa. Har­mi kun sil­lä lisään­tyneel­lä vapaa-ajal­la ei ruo­ki kotitalouttaan.. 🙂

  46. Lupus Bore­alis: Sekö on elin­ta­son nousua, että halpisku­va­putk­itöl­lö on vai­h­tunut halpistaulutöllöön?

    Halvinkin taulu-tv hakkaa men­nen tul­let 80-luku­laisen halvim­man töl­lön (joka oli var­maan neu­vos­to­valmis­teista eli ihan täyt­tä skeidaa).

    Ja sekö tarkoit­taa, että kaik­ki on hyvin, kun köy­häl­lä on inter­ne­ty­hteys, kän­nykkä ja tauluteevee?

    Äkkiäpäs ne maal­i­tol­pat siir­tyivät, kun huo­mat­ti­in että köy­hän elin­ta­so on kuin onkin noussut 😉

    En oikein kek­si mikä 80-luku­laisel­la köy­häl­lä olisi parem­min kuin tänään. Sil­loin ei työt­tömyys, eikä varsinkaan sos­su­tukien nos­telu taik­ka vaikka­pa yksin­huolta­ju­us olleet sosi­aalis­es­ti niin hyväksyt­tyjä kuin nyt.

  47. Aus­tri­an:
    Tiedemies,

    vaarana tuos­sa on se että teen entisen tuo­tok­sen pienem­mäl­lä pal­ka­lla kun johto väit­tää että sain lisää vapaa-aikaa. Har­mi kun sil­lä lisään­tyneel­lä vapaa-ajal­la ei ruo­ki kotitalouttaan.. 

    Näin on aina käynyt.

  48. Lupus Bore­alis: Sekö on elin­ta­son nousua, että halpisku­va­putk­itöl­lö on vai­h­tunut halpistaulutöllöön?

    Tuo on tosi­aan sel­l­aista elin­ta­son nousua, joka ei näy reaal­i­t­u­lo­ja tui­jot­ta­mal­la. Nykyi­nen taulu-tv mak­saa reaalis­es­ti suun­nilleen saman tai jopa vähem­män kuin putk­itöl­lö 1980-luvul­la. Se on kuitenkin laadukkaampi vehje. Jos 1980-luvun ihmiselle olisi ollut tar­jol­la taulu-tv, hän olisi mak­sanut siitä enem­män kuin putki-tv:stään. Tämä ero­tus on sitä elin­ta­son nousua, joka ei näy reaal­i­t­u­lo­ja katsottaessa. 

    Äly­puhe­limet ja inter­net ovat sitä vielä enem­män, kos­ka niille ei ollut edes ver­tailuko­htaa 1980-luvulla. 

    Lupus Bore­alis: Ja sekö tarkoit­taa, että kaik­ki on hyvin, kun köy­häl­lä on inter­ne­ty­hteys, kän­nykkä ja tauluteevee?

    Nyt vai­h­dat aihet­ta. Alku­peräi­nen väit­teesi oli, ettei köy­hillä mene nyt parem­min kuin 1980-luvul­la. Minus­ta heil­lä menee. Hei­dän reaal­i­t­u­lon­sa ovat korkeampia kuin 1980-luvulla:
    http://tilastokeskus.fi/til/tjt/2011/05/tjt_2011_05_2013-05–22_kat_002_fi.html ja tuon päälle siis heil­lä on käytössään asioi­ta (inter­net ja äly­puhe­limet), joi­ta ei edes ollut ole­mas­sa 1980-luvulla.

  49. Lupus Bore­alis: Ja sekö tarkoit­taa, että kaik­ki on hyvin, kun köy­häl­lä on inter­ne­ty­hteys, kän­nykkä ja tauluteevee?

    Mil­loin köy­häl­lä sit­ten menee hyvin? Tässä pitää erot­taa mon­ta asi­aa toi­sis­taan. Suh­teelli­nen elin­ta­so on eri asia kuin absolu­ut­ti­nen elin­ta­so, ja mah­dol­lisu­udet ja valin­nat ovat eri asioita.

    Ei nyt kyl­lä äkkiä tule mieleen kovin paljon sel­l­aisia asioi­ta, joi­hin alim­mal­la tulode­si­ilil­lä olisi ollut mah­dol­lisuuk­sia 80-luvul­la mut­ta ei enää. Päin­vas­taisia esimerkke­jä on paljonkin, ts. absolu­ut­ti­nen elin­ta­so on kas­vanut ja mah­dol­lisu­udet ovat lisääntyneet.

    Tai jos ote­taan Suomen alin tulode­si­ili ja ver­rataan sitä muiden maid­en alimpaan tulode­si­ili­in, niin onko suo­ma­lais­ten köy­hien asi­at huonom­min kuin muual­la? Jälleen taitaa olla niin, että suo­ma­laisil­la köy­hillä menee kohtu­ullisen hyvin kan­sain­välisessä vertailussa.

    Suh­teel­lisen köy­hyy­den kohdal­la aikakausien ver­tailu voi tuot­taa eri­laisia tulok­sia. Väit­teel­läni ei ole tilastopo­h­jaa, mut­ta näp­pitun­tu­mal­ta vaikut­taa siltä, että todel­lisen elin­ta­son ja mah­dol­lisuuk­sien ero alim­man tulode­si­ilin ja vaik­ka alim­man kvar­ti­ilin rajan välil­lä on reven­nyt. Tun­tuu myös siltä, että köy­hyy­destä keskilu­okkaan pon­nist­a­mi­nen on nyt harv­inaisem­paa kuin aikaisemmin.

    Itse pidän tuo­ta viimeistä köy­hyy­den suurim­pana ongel­mana. Köy­hyys tai työt­tömyys eivät ole suuria ongelmia, jos yksilöl­lä on real­isti­nen mah­dol­lisu­us omil­la pon­nis­teluil­laan halutes­saan päästä eteen­päin. Jos tätä mah­dol­lisu­ut­ta ei kuitenkaan ole, näköalat­to­muus naker­taa elämän­laat­ua huomattavasti.

    Tässä työ on avainase­mas­sa. Yhteiskun­ta pitää saa­da sel­l­aiseen asen­toon, jos­sa kaikille halukkaille on töitä, ja jos­sa työn­te­ol­la voi paran­taa omaa toimeentuloaan.

  50. Lupus Bore­alis: Sekö on elin­ta­son nousua, että halpisku­va­putk­itöl­lö on vai­h­tunut halpistaulutöllöön?

    1980-luvul­la ei myöskään saanut samaan tapaan vaku­udeton­ta luot­toa, kuin tänä päivänä saadaan. Se taulu­teevee ja tietokone oste­taan osamaksuilla.

    Ja sekö tarkoit­taa, että kaik­ki on hyvin, kun köy­häl­lä on inter­ne­ty­hteys, kän­nykkä ja tauluteevee?

    Jos olet elänyt 80-luvul­la nuore­na tai aikuise­na, väit­teesi on outo. 

    Varsinkin laadulli­nen kehi­tys on ollut huimaa, myös monis­sa kaikkien saatavil­la ole­vis­sa halvois­sa tai ilmai­sis­sa hyödykkeis­sä. Paras esimerk­ki lie­nee julki­nen tevey­den­hoito. Tänä päivänä moni poti­las selviää sel­l­ai­sista sairauk­sista, jot­ka 80-luvul­la tap­poi­vat läh­es vääjäämättä.

    Elin­ta­so taitaa sin­ul­la olla kovasti suh­teelli­nen käsite.

  51. Val­tion virkamiehenä joskus tulee miet­ti­neek­si, että meil­lä 6–7 viikon vuosilo­mat ja USA:ssa, niil­lä, joil­la yleen­sä on lomaa, on mak­simis­saan 3 viikkoa. Vuos­i­työai­ka voisi olla oikeampi läh­estymiskul­ma, kuin työpäivän pituus.

  52. Sylt­ty:
    Niin ja uno­h­tui että jos nyt kum­minkin halut­taisi­in piden­tää työaikaa, niin se kan­nat­taisi kyl­lä tehdä höpön­löpön-vapaapäiviä eli arkipy­hiä vähen­tämäl­lä, ei viikko­työaikaa pidentämällä. 

    Arkipy­hiä on lasku­jeni mukaan täl­lä het­kel­lä vuodessa 11 päivää (uusi vuosi, lop­pi­ainen, pitkäper­jan­tai, pääsiäis­maanan­tai, vap­pupäivä, hela­torstai, juhan­nusaat­to, itsenäisyyspäivä, joulu­aat­to, joulupäivä, tapaninpäivä).

    Näistä neljä sijoit­tuu kiin­teille viikon­päiville (pitkäper­jan­tai, pääsiäis­maanan­tai, hela­torstai, juhan­nusaat­to). Lop­ut kiertävät eri viikon­päiv­inä, eli ne osu­vat välil­lä viikonlopuille.

    Poli­it­tisel­la tah­dol­la noista var­maankin lop­pi­ainen ja hela­torstai oli­si­vat muutet­tavis­sa työpäiviksi — molem­mat ovat arki­va­paina melko uusia ja ilman kovin suuria per­in­teitä. Tosin tästä kokon­aistyöaikaan tule­va lisäys taitaisi olla hiukan alle 1% luokkaa.

  53. Ketjus­sa ei ole lainkaan mainit­tu suoriteperusteista/urakkapalkkausta, jos­sa työn­tek­i­jä saa palkkansa suorit­tei­den mukaan.

    Urakka­hom­mis­sa jos on hyvä urak­ka, niin tun­te­ja voidaan tehdä niin paljon kuin lak­isääteiset sal­lii, kuten olen aikoinani kesätöis­sä tehnyt.

    Tun­teeko­han julkisen puolen toim­i­jat, käytän­nöt tai työe­htosopimuk­set urakka­palkkaus­ta lainkaan?

  54. Sylt­ty: En oikein kek­si mikä 80-luku­laisel­la köy­häl­lä olisi parem­min kuin tänään.

    Ilman minkään­laista lähde­vi­itet­tä ja täysin tiedostaen, että saatan olla vasem­misto­pro­pa­gan­dan uhri, veikkaisin, että 80-luvun köy­hän oli halutes­saan helpom­pi päästä tit­telistään kuin tämän päivän köy­hän. (Jos tarkastel­laan mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia, en myöskään usko, että löy­tyy mit­taria, jol­la nykyisel­lä köy­häl­lä menisi huonom­min kuin 80-luvulla.)

  55. Tulo­erot. Köy­hien ja rikkaiden tulo­erot ovat räjähtäneet käsi­in. Siitä vain ver­taile­maan 1980-luvun köy­hän ja 2010-luvun köy­hän ostovoimaa.

    2010-luvul­la on kyl­lä uusia hoit­o­muo­to­ja, mut­ta kuo­let jonoon ennen kuin pääset hoitoon. Ellei sit­ten satu ole­maan sitä ostovoimaa yksi­tyiselle ja sitähän ei köy­häl­lä ole.

    Eikä julkisenkaan puolen laskui­hin ole varaa. Mut­ta eihän sel­l­aista tämän blo­gin kom­men­taat­torit ole näh­neet tai kuulleet.

    Käsi ylös, kuin­ka monel­la teil­lä arvon kom­men­taat­tor­eil­la on alle 1000 euron brut­to­tu­lot kuukaudessa? 

    Se on real­is­mia sadoille tuhan­sille suo­ma­laisille työikäisille ja määrä kas­vaa jatku­vasti. Itseasi­as­sa jokainen työtön, jol­la on puoliso, saa alle 1000 euroa brut­tona kuukaudessa pois lukien ansiosidonnaiset.

    Tääl­lä sitä besser­wis­ser­it kom­men­toi täysin todel­lisu­ud­es­ta irral­laan. Lisää tar­jon­taa työ­markki­noille, eikä sit­ten läske­jä tai rumia!

  56. Evert,

    kyl­lä toim­i­henkilön ja ylem­män toim­i­henkilön töitä työ­nan­ta­ja olisi muut­tanut urakka­palka­tuik­si jos sen suorit­teen arvon mit­taami­nen olisi niin helppoa.

    Min­ulle kai voisi joinain päiv­inä sanoa että tänään et ole saanut aikaan mitään, mut­ta eiliseltä tien­a­sit kol­men päivän edestä. Entäs sit­ten loman jälkeiset viikot heinä-eloku­us­sa? Merkit­tävä osa yhtiön väestä on vielä lomil­la ja mitään muiden työ­panok­ses­ta riip­pu­vaa ei saa aikaan.

    Jostain syys­tä yleis­maail­malli­nen palk­it­semis­malli toim­i­henkilöille on kuukausi­palk­ka + mah­dolli­nen tulospalkkio. Tulospalkkiokin voi olla kollektiivinen.

    Jos myisin sijoi­tus­tuot­tei­ta Alexan­dri­an tai Eli­nan lasku­un niin olisi lie­nee aika selvää että saisin palkkaa vain sil­loin jos onnis­tun saa­maan ihmiset tekemään merk­in­töjä eri­laisi­in rahas­toi­hin ja vakuutustuotteisiin!

  57. Viherinssi: Tässä työ on avainase­mas­sa. Yhteiskun­ta pitää saa­da sel­l­aiseen asen­toon, jos­sa kaikille halukkaille on töitä, ja jos­sa työn­te­ol­la voi paran­taa omaa toimeentuloaan. 

    Voisiko, mainit­se­mas­tasi syys­tä, ihmistyötä kat­e­goris­es­ti suosia fos­si­ilis­ten ener­gialähtei­den suo­man työn sijaan? Esimerkik­si, urbaani met­sän­hoito pääosin käsitöin? Tur­is­tit ensin ihmettelisivät, sit­ten nau­raisi­vat (köy­hille! ja taka­pa­juisille suo­ma­laisille), sit­ten ihas­tu­isi­vat lopuk­si iäk­seen. Se mak­saisi jotain. Se ei mak­saisi jotain (tuon­tiener­gia). Se tuot­taisi jotain.

  58. Lupus Bore­alis: Käsi ylös, kuin­ka monel­la teil­lä arvon kom­men­taat­tor­eil­la on alle 1000 euron brut­to­tu­lot kuukaudessa? 

    Kun vuo­den 2013 1000 euroa muute­taan vuo­den 1985 markoik­si, tulok­se­na on n. 3100 mk. Se oli aivan kohtu­ulli­nen, jopa hyvä palk­ka nuorelle mais­ter­ille ja DI:lle.

    No, töitä sil­loin ole parem­min tar­jol­la lop­pututkin­non suorittaneille.

  59. Suh­teel­lisen köy­hyy­den kohdal­la aikakausien ver­tailu voi tuot­taa eri­laisia tulok­sia. Väit­teel­läni ei ole tilastopo­h­jaa, mut­ta näp­pitun­tu­mal­ta vaikut­taa siltä, että todel­lisen elin­ta­son ja mah­dol­lisuuk­sien ero alim­man tulode­si­ilin ja vaik­ka alim­man kvar­ti­ilin rajan välil­lä on reven­nyt. Tun­tuu myös siltä, että köy­hyy­destä keskilu­okkaan pon­nist­a­mi­nen on nyt harv­inaisem­paa kuin aikaisemmin.

    Se on han­kalam­paa. Monis­sa nykytöis­sä ei työn teol­la ole niin väliä, vaan hak­i­jan on tuo­ta­va esteet­tis-per­soon­alli­nen kokon­aisu­us työ­paikalle “tekemään työtä”. Täy­tyy siis olla kohtu­ullisen esteet­tisen näköi­nen ja per­soo­nana mukava(ja per­soona arvioidaan vah­vasti ulkonäön perus­teel­la). Plas­ti­ikkakirur­gia ehkä aut­taisi joitain työs­ketelemään, mut­ta siinäkin on ter­vey­del­liset ja psyykkiset riskinsä.

  60. Tuos­sa on mie­lenki­in­toinne tilas­to, siinä ovat mukana viikko­työai­ka, vuos­i­työai­ka ja lomien ja vapaapäivien vaiku­tus työaikaan.

    http://www.eurofound.europa.eu/eiro/studies/tn1106010s/tn1106010s.htm#hd7

    Suomes­sa noi­ta vapaapäiviä on kol­man­nek­si vähiten . Loman pitu­us on EU keskair­voa ja lop­putule­ma on, että vaik­ka viikko­työai­ka on tuo 37,5 tun­tia niin lomien vähyys kom­pen­soi viikkotyöaikaa.

    Sairaslo­mia ei ole huomioitu tässä laskelmassa

    1. Tuo tilas­to kos­kee kokoaikaista työtä. Kansan­talouden käytössä ole­vaan työ­panok­seen vaikut­taa olen­nais­es­ti se, kuin­ka suuri osa tekee osa-aikatyötä. Todel­lisen keskimääräisen työa­jan tilas­to näyt­tää aivan toiselta.

  61. yllä ole­vaan vielä. SDP:n surkeus johtuu y pitkälle siitä, että se keskit­tyy puhu­maan aivan väärästä eri­ar­voisu­ud­es­ta. SDP puhuu suo­ma­lai­sista mökin omis­ta­jista ja omakoti­ta­lo-omis­ta­jista etuoikeutet­tuna luokkana, vaik­ka eri­ar­voisu­us on lah­jakku­udessa. SDP pitäisi pistää sinkkiarkus­sa multiin.

  62. Lupus Bore­alis: Tulo­erot. Köy­hien ja rikkaiden tulo­erot ovat räjähtäneet käsi­in. Siitä vain ver­taile­maan 1980-luvun köy­hän ja 2010-luvun köy­hän ostovoimaa.

    No, minä juuri postasin linkin Tilas­tokeskuk­sen tilas­toon, jos­sa oli ver­tail­tu reaalisen tulon kehi­tys­tä. Ja oli se nous­sut sil­lä alim­mal­lakin desi­ilil­lä ver­rat­tuna 1980-luku­un. Toki vähem­män kuin ylim­mäl­lä, mut­ta sitähän väit­teesi ei koskenut, vaan ain­oas­taan sitä, että köy­hillä menee nyt huonom­min kuin 1980-luvul­la. Muutenkin tulo­eroista on aika vaikea sanoa mitään yhtä konkreet­tista kuin absolu­ut­tis­es­ta hyv­in­voinnnista. Olisiko köy­hillä asi­at parem­min, jos rikkaiden tulo­jen kehi­tys olisi ollut saman­laista kuin hei­dän omansa. Jos olisi, niin saisi­vatko he siis elämän­ti­lanteeseen­sa paran­nus­ta sil­lä, että rikkaiden omaisu­ut­ta tuhottaisiin? 

    Ja kuten tääl­lä on jo todet­tu, tuo reaal­i­t­u­lon tarkastelu ei edes huomioi sitä, että on tul­lut käyt­töön elin­ta­soa paran­tavia asioi­ta, joi­ta ei edes ollut ole­mas­sa 1980-luvulla.

    Reaal­i­t­u­loi­hin tui­jot­ta­mi­nen ei tietenkään ker­ro siitä mitään, mitä julk­isille palveluille, kuten ter­vey­den­huol­lolle on tapah­tunut. Sinä nyt esität väit­teen, että nyky­isin kuol­laan enem­män jonoi­hin asioi­hin, jot­ka hoidet­ti­in 1980-luvul­la. Näytäpä sille jokin todiste. 

    Mitä kom­men­taat­to­rien omat tulot tähän liit­tyvät? Olisin varsin yllät­tynyt, jos kom­men­taat­to­rien joukos­sa olisi joku, joka olisi ollut köy­hä sekä 1980-luvul­la että nyt. Ja vaik­ka olisi, niin eipä sekään tässä juuri aut­taisi. Yleen­sä ihmisil­lä aika kul­taa muis­tot, eli henkilöko­htainen muis­telu ei minus­ta ole mikään eri­tyisen pitävä todiste oikein mihinkään. Toisek­si täl­laises­sa sub­jek­ti­ivises­sa muis­telus­sa sekoit­tuu hel­posti suh­teelli­nen ja absolu­ut­ti­nen köyhyys. 

    Lupus Bore­alis: Käsi ylös, kuin­ka monel­la teil­lä arvon kom­men­taat­tor­eil­la on alle 1000 euron brut­to­tu­lot kuukaudessa?
    Se on real­is­mia sadoille tuhan­sille suo­ma­laisille työikäisille ja määrä kas­vaa jatkuvasti.

    Mihin tämä väit­teesi perus­tuu? Voitko näyt­tää jonkun tilas­ton alle 1000 euroa tien­aavien määrän vai­htelus­ta? Kuin­ka suuri tuo joukko oli 1980-luvul­la (1000 euroa voit inflaatiokorjata)?

  63. Liit­tyy aiheeseen:
    Voiko O.Soininvaara “van­hana” val­tiomiehenä esit­tää ratkaisua val­tion ja kun­tien yli­varo­jen elämiseen?

    ja pelkästään vero­ja korot­ta­mal­la se ei onnis­tune vaan pitää myös leika­ta; NIIN TULONSIIRROISTA KUIN JULKISHALLINNON TYÖNTEKIJÖISTÄ.

    siis jonkin sortin oma varjobudjetti.
    Mis­tä leikataan ja mitä vero­ja korotet­taan, että edes joskus Suo­mi pysty­isi edes lyhen­tämään velkojaan.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Köy­hät eivät sijoitu alimpaan tulode­si­ili­in vaan toisek­si alimpaan. Alim­mas­sa ovat opiskelijat. 

    Tarkoi­tatko, etteivät opiske­li­jat ole köy­hiä? Ainakin oman elämäni ehdot­tomasti köy­hin vai­he sijoit­tui juuri opiskeluaikaan. 

    Voisiko joku nyt määritel­lä mitä on “köy­hä”, niin pääsemme keskustelus­sa eteenpäin. 

    Onko opiske­li­ja köy­hä, kun hänel­lä on hyvin alhaiset tulot, eikä yleen­sä vielä juuri mitään omaisu­ut­ta, mut­ta toisaal­ta hänel­lä on parin vuo­den kitu­u­tuk­sen jäl­keen odotet­tavis­sa huima tulo­jen nousu?

    Onko omis­tusasun­nos­sa asu­va eläkeläi­nen köy­hä? Hänen tulon­sa voivat olla varsin vaa­ti­mat­tomat, mut­ta toisaal­ta hänen kulu­tuk­sen­sakin on alhainen. 

    Onko pieni­palkkaisten van­hempi­en lap­siper­he köy­hä? He ovat päin­vas­taises­sa tilanteessa tuo­hon eläkeläiseen. Tulot voivat olla kohtu­ulliset, mut­ta toisaal­ta menot ovat sit­ten paljon korkeammat. 

    Onko työtön köy­hä? Jos kyse on lyhy­taikaises­ta työt­tömyy­destä, hänen tulon­sa voivat olla het­kel­lis­es­ti alhaiset, mut­ta päästessään taas töi­hin ne voivat sit­ten nous­ta mata­la­palkkaisem­paa työtä teke­vien yläpuolelle.

    1. Opiske­li­ja saat­taa olla tilapäis­es­ti köy­hä, mut­ta ei elinkaar­i­tarkastelus­sa. Ja aika moni elää van­hempi­en­sa siivellä.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo tilas­to kos­kee kokoaikaista työtä. Kansan­talouden käytössä ole­vaan työ­panok­seen vaikut­taa olen­nais­es­ti se, kuin­ka suuri osa tekee osa-aikatyötä. Todel­lisen keskimääräisen työa­jan tilas­to näyt­tää aivan toiselta.

    Se on tietysti kokon­aistyöai­ka, mut­ta suurin osa tekee ns nor­maalia työaikaa .Vai­htelua osa-aikatyössä toki on mait­ten välil­lä , mut­ta sehän tarkoit­taa, että mitä enem­män osa-aikatyötä, sitä enem­män köyhiä.

    Osa-aikatyö vaikut­taa kyl­lä työl­lisyysas­teeseen, sil­lä työtä ei tarvitse tehdä kuin tun­ti kah­den viikon aikana päästäk­seen lue­tuk­si työlliseksi.

    Mut­ta se on enem­män neukkua­jan tapaista tilas­ton vääris­te­lyä kuin todel­lista työllisyyttä.

    Eikä se vält­tämät­tä lisää kokon­aistyö­panos­ta, Suomes­sakin osa-aikatyö on yleistynyt mut­ta lop­putule­ma on, että kokon­aistyö­tun­nit ovat vähen­tyneet Osa-aikaisia oli 1997 115000 ja 2013 215000 mut­ta työ­tun­nit ovat vaipuneet vähän yli 4 ‚iljardista alle 4 miljardin.

    1. Kor­re­laa­tio osa-aikatyön ja köy­hyy­den kanssa taitaa men­nä vaikka­pa Hol­lan­nis­sa toisin päin. Varakkaissa per­heis­sä on varaa, että vaimo on kotona tai osa-aikatyössä ja mata­la­palk­ka-aloil­la on pakko tehdä kokoaikatyötä.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Opiske­li­ja saat­taa olla tilapäis­es­ti köy­hä, mut­ta ei elinkaar­i­tarkastelus­sa. Ja aika moni elää van­hempi­en­sa siivellä.

    Samal­la tavoin moni kotiäi­ti elää rahat­alouden mielessä aviomiehen­sä “siiv­el­lä”. Näin etenkin, jos pari ei viral­lis­es­ti ole edes avio- vaan avoliitossa.

    Ongel­mana on siis se, että köy­hää määriteltäessä ei riitä ihmis­ten henkilöko­htaisen tulon tarkastelu, vaan se, minkälaiseen käytän­nön elin­ta­soon pääsee käsik­si riip­pumat­ta siitä, mitä kaut­ta se elin­ta­son kus­tan­t­a­mi­nen tulee. Onko tästä minkään­laista hyvää tietoa mis­sään saatavilla? 

    Mitä tuo­hon elinkaar­i­tarkastelu­un tulee, niin siinäkin on omat ongel­mansa. Joku yrit­täjä voi tehdä vuosikau­sia hyvää tiliä, kunnes jostain syys­tä fir­ma meneekin konkkaan. Elinkaar­i­tarkastelus­sa hän voi näyt­tää keski­t­u­loiselta, vaik­ka voikin olla joutunut konkan jäl­keen kärsinyt vuosikau­sia oikeas­ta köy­hyy­destä. Hänel­lä voi olla esim. asun­to, mut­ta tuil­la eläessä täl­lä ei ole juurikaan merk­i­tys­tä käteen jäävi­in tuloi­hin, kos­ka vuokrat mak­saisi sos­su, jos hänel­lä ei sitä asun­toa olisi. 

    Muutenkin elinkaaren yli inte­groitua köy­hyyt­tä on hyvin vaikea tilas­toi­da, kos­ka tietenkin siitä tilas­tot mil­lä het­kel­lä tahansa ovat valmi­it vain niiden osalta, jot­ka ovat äsket­täin kuolleet. Nämä tilas­tot taas kuvaa­vat tilan­net­ta vuosikau­sia sitten. 

    Joka tapauk­ses­sa edelleen jäi auki se, mitä köy­häl­lä tarkalleen ottaen tarkoitetaan.

  67. max: Voisiko, mainit­se­mas­tasi syys­tä, ihmistyötä kat­e­goris­es­ti suosia fos­si­ilis­ten ener­gialähtei­den suo­man työn sijaan? Esimerkik­si, urbaani met­sän­hoito pääosin käsitöin? Tur­is­tit ensin ihmettelisivät, sit­ten nau­raisi­vat (köy­hille! ja taka­pa­juisille suo­ma­laisille), sit­ten ihas­tu­isi­vat lopuk­si iäk­seen. Se mak­saisi jotain. Se ei mak­saisi jotain (tuon­tiener­gia). Se tuot­taisi jotain.

    Ei voisi. Ihmisen tekemä ruumi­illi­nen työ on ener­gias­sakin mitat­tuna paljon kalli­im­paa kuin koneen tekemä. 1900-luvun alun met­suri tarvit­si kolminker­taisen määrän ener­giaa ravin­nos­taan ver­rat­tuna nykyiseen medi­aani­in (luku on hatus­ta vedet­ty mut­ta oikeaa suu­ru­us­lu­okkaa). Ja saman työmäärän tekemiseen tarvit­ti­in moninker­tainen määrä työmiehiä. Lop­putule­ma on, että nykyisel­lä fos­si­ilisen ener­gian hin­nal­la ihmistyö ei vain mitenkään ole kil­pailukyky­istä. Jo pelkästään tuo­hon kas­va­neeseen ravin­non­tarpeeseen tarvi­taan enem­män fos­si­il­isia resursse­ja kuin mitä työn tekem­i­nen koneel­lis­es­ti vaatisi.

  68. Osmo,

    ei mis­sään tulon­jakoti­las­tossa tehdä mitään elinkaar­i­tarkastelua. Havain­not ote­taan ana­lyysi­in sellaisenaan..

    1. Kyl­lä tehdään tulon­jakoti­las­to­ja myös elinkaar­ta ajatellen. Tai siis tutkimuk­sia asi­as­ta. Jos otamme tar­fkastelu­jak­sok­si viakka­pa päivän, tulon­jao tulisi hyvin epä­ta­saisek­si, kos­ka tulo­ja on vain niil­lä, joiden palkkapäivä osu­us iihen päivään. Oikea käsi­tys tuloti­lanteesta vaatii aina pidem­pää tarkasteluaikaa.

  69. Osmo Soin­in­vaara:
    Opiske­li­ja saat­taa olla tilapäis­es­ti köy­hä, mut­ta ei elinkaar­i­tarkastelus­sa. Ja aika moni elää van­hempi­en­sa siivellä. 

    Elinkaari­vau­rau­den eteiseen mah­tu­vat vain suuren finanssi­var­al­lisu­u­den omaa­vat. Kaikil­la muil­la on elinkaaren mitas­sa suure­na mah­dol­lisuute­na köy­hyys. Tai ainakin pitäisi olla. Jos ei ole on jotain out­o­ja sub­ven­tioi­ta. Jotain sopeu­tu­mis­varhaiseläkkeitä tai muu­ta hämärää.

  70. Sylt­ty: En tien­nytkään että jo 80-luvun köy­hillä oli älykän­nyköitä, inter­net-yhteys, 40-tuumainen taulutele­vi­siot ja tietokoneet. 

    Kaikkea sitä oppii.

    Minä luin 80-luvul­la paperikir­joista huip­pukir­jail­i­joiden syväl­lisiä ajatuk­sia. Nyt luen tietokoneen ruudul­ta Syl­tyn kom­ment­te­ja. Se on merk­ki elin­ta­son noususta?

  71. “ihmistyötä kat­e­goris­es­ti suosia fos­si­ilis­ten ener­gialähtei­den suo­man työn sijaan?” 

    Et ilmeis­es­ti ymmär­rä mis­tä puhut, joten har­joi­tustyönä määräänkin sin­ut nyt luke­maan koko esi­te­ol­lisen ajan his­to­ri­an läpi ja kiin­nit­tämään eri­ty­istä huomio­ta mm. taval­lisen rah­vaan eli­naikaodot­teeseen, sairas­tu­vu­u­teen, yhteiskun­nal­lisi­in vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­si­in ja ostovoimaan. 

    PS. Huonoa se olisi sin­unkin niil­lä pel­lonkuokki­jan lik­soil­la sitä yli­hin­taista lat­tea siel­lä hip­steri­paikois­sa litk­iä. Vai oletko var­ma, että olisit syn­tynyt aatelissäätyyn?

  72. Auto­di­dak­ti: Minä luin 80-luvul­la paperikir­joista huip­pukir­jail­i­joiden syväl­lisiä ajatuk­sia. Nyt luen tietokoneen ruudul­ta Syl­tyn kom­ment­te­ja. Se on merk­ki elin­ta­son noususta?

    Olet omil­la valin­noil­lasi osoit­tant arvostavasti kom­ment­te­jani niin paljon, että käytät aikasi mielum­min niiden kuin hup­pukir­jail­i­joiden paris­sa. Elin­ta­sosi on siis noussut 😉

  73. Auto­di­dak­ti: Minä luin 80-luvul­la paperikir­joista huip­pukir­jail­i­joiden syväl­lisiä ajatuk­sia. Nyt luen tietokoneen ruudul­ta Syl­tyn kom­ment­te­ja. Se on merk­ki elin­ta­son noususta?

    Ainakin siinä mielessä elin­ta­sosi on nous­sut että, jos halu­at, voit var­maankin edelleen lukea huip­pukir­jail­i­joiden syväl­lisiä ajatuk­sia. Tämän lisäk­si voit tutus­tua mm. Syl­tyn kom­ment­tei­hin int­ter­netis­sä. Val­in­ta on sinun.

  74. Tapio Pel­to­nen: Ei voisi. Ihmisen tekemä ruumi­illi­nen työ on ener­gias­sakin mitat­tuna paljon kalli­im­paa kuin koneen tekemä. 1900-luvun alun met­suri tarvit­si kolminker­taisen määrän ener­giaa ravin­nos­taan ver­rat­tuna nykyiseen medi­aani­in (luku on hatus­ta vedet­ty mut­ta oikeaa suu­ru­us­lu­okkaa). Ja saman työmäärän tekemiseen tarvit­ti­in moninker­tainen määrä työmiehiä. Lop­putule­ma on, että nykyisel­lä fos­si­ilisen ener­gian hin­nal­la ihmistyö ei vain mitenkään ole kil­pailukyky­istä. Jo pelkästään tuo­hon kas­va­neeseen ravin­non­tarpeeseen tarvi­taan enem­män fos­si­il­isia resursse­ja kuin mitä työn tekem­i­nen koneel­lis­es­ti vaatisi.

    Jatkan muis­tiku­via. Met­sä­työmiehen, val­imon­työn­tek­i­jän tai balet­ti­tanssi­jan ravin­non­tarve oli jotain 6 — 8.000 kcal/ päivä.

    Muis­tanko oikein? Pokasa­hal­la­ja kirveel­lää met­sä­työmies pystyi päivässä tekemän mon­tin halko­ja. Ja se mot­ti oli vielä metsässä.

    Tiedot halu­aks voi tark­istaa Lus­ton metsämuseosta.

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    Kor­re­laa­tio osa-aikatyön ja köy­hyy­den kanssa taitaa men­nä vaikka­pa Hol­lan­nis­sa toisin päin. Varakkaissa per­heis­sä on varaa, että vaimo on kotona tai osa-aikatyössä ja mata­la­palk­ka-aloil­la on pakko tehdä kokoaikatyötä.

    Tämä ei koske vain varakkai­ta per­heitä, vaan jok­seenkin suur­in­ta osaa väestöstä.Holalnti onkin varuras maa, ollut pitkään.

    Samoin Ruot­sisa suurin soa nai­sista, tai ainakin pien­ten las­ten äideistä tekee osa-aikatyötä.

    Nor­jas­sa on pula siaraan­hoita­jista, ja suo­ma­lsetkin kel­paa­vat, kos­ka nor­jalais­sairana­hoita­jat tekevät puol­ta päivää.

  76. Samuli Saarel­ma: Samal­la tavoin moni kotiäi­ti elää rahat­alouden mielessä aviomiehen­sä “siiv­el­lä”. Näin etenkin, jos pari ei viral­lis­es­ti ole edes avio- vaan avoliitossa.

    Ongel­mana on siis se, että köy­hää määriteltäessä ei riitä ihmis­ten henkilöko­htaisen tulon tarkastelu, vaan se, minkälaiseen käytän­nön elin­ta­soon pääsee käsik­si riip­pumat­ta siitä, mitä kaut­ta se elin­ta­son kus­tan­t­a­mi­nen tulee. Onko tästä minkään­laista hyvää tietoa mis­sään saatavilla? 

    Mitä tuo­hon elinkaar­i­tarkastelu­un tulee, niin siinäkin on omat ongel­mansa. Joku yrit­täjä voi tehdä vuosikau­sia hyvää tiliä, kunnes jostain syys­tä fir­ma meneekin konkkaan. Elinkaar­i­tarkastelus­sa hän voi näyt­tää keski­t­u­loiselta, vaik­ka voikin olla joutunut konkan jäl­keen kärsinyt vuosikau­sia oikeas­ta köy­hyy­destä. Hänel­lä voi olla esim. asun­to, mut­ta tuil­la eläessä täl­lä ei ole juurikaan merk­i­tys­tä käteen jäävi­in tuloi­hin, kos­ka vuokrat mak­saisi sos­su, jos hänel­lä ei sitä asun­toa olisi. 

    Muutenkin elinkaaren yli inte­groitua köy­hyyt­tä on hyvin vaikea tilas­toi­da, kos­ka tietenkin siitä tilas­tot mil­lä het­kel­lä tahansa ovat valmi­it vain niiden osalta, jot­ka ovat äsket­täin kuolleet. Nämä tilas­tot taas kuvaa­vat tilan­net­ta vuosikau­sia sitten. 

    Joka tapauk­ses­sa edelleen jäi auki se, mitä köy­häl­lä tarkalleen ottaen tarkoitetaan. 

    Ilmeis­es­ti suuri osa ihmi­sistä ajat­telee käsit­teitä köy­hyys ja rikkaus vain akselil­la, jol­ta löy­tyvät mm. koh­dat “kovin niukasti rahaa” ja “rahaa kuin roskaa”. Tämä on kuitenkin kovin yksi­u­lot­teista ajat­telua. Jonkin vähim­mäiselin­ta­son ja ‑tulon jäl­keen elämä voi olla hie­man ongelmattomampaa. 

    Köy­hyys ja rikkaus ovat moni­u­lot­teisia käsit­teitä ja rahal­la mitat­en “köy­hä” voi olla rikas monin eri tavoin. Itses­tään selvää tuo ei tietenkään ole. 

    Var­maankin löy­tyy use­assa suh­teessa rikkai­ta, kuten myös voi löy­tyä joka suh­teessa köy­hiä, samoin kuin usei­ta mah­dol­lisia kom­bi­naa­tioi­ta näi­den väliltä. Rikkaus tai köy­hyys voi olla oma val­in­ta, oman toimin­nan, tai joskus sen puut­teen seu­raus­ta, tai sit­ten jopa kahdes­ta jälkim­mäis­es­tä riippumatonta. 

    Oma aika, eli aika, jon­ka voi käyt­tää halu­a­mal­laan taval­la, on myös eräs rikkau­den laji. Esim. hyvässä työssä ja työilmapi­iris­sä aika ja ajankäyt­tö saat­taa jopa menet­tää merk­i­tyk­sen­sä (pait­si ehkä per­heen, puoli­son, las­ten ja muiden lähiomais­ten mielestä).

    Aika on kuitenkin arvo, ja mielestäni osa elin­ta­soa, ihan siinä mis­sä rahakin. Molem­pia tarvi­taan! Ker­ran sairaslo­ma­l­la ollessani häm­mästyin havaites­sani, mitä kaikkea run­saiden ylitöi­den takia olin menet­tänyt. Se mene­tys ei ollut niin vähäi­nen kuin olin aiem­min ehkä ajatellut.

  77. Osmo,

    ei Arvauskeskuk­sel­la ole mitään elinkaar­ta koske­vaa tilas­toa, ain­oas­taan yksit­täisen vuo­den tulotietoja.

  78. Mau­r­izio:
    “ihmistyötä kat­e­goris­es­ti suosia fos­si­ilis­ten ener­gialähtei­den suo­man työn sijaan?” 

    Et ilmeis­es­ti ymmär­rä mis­tä puhut, joten har­joi­tustyönä määräänkin sin­ut nyt luke­maan koko esi­te­ol­lisen ajan his­to­ri­an läpi ja kiin­nit­tämään eri­ty­istä huomio­ta mm. taval­lisen rah­vaan eli­naikaodot­teeseen, sairas­tu­vu­u­teen, yhteiskun­nal­lisi­in vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­si­in ja ostovoimaan. 

    PS. Huonoa se olisi sin­unkin niil­lä pel­lonkuokki­jan lik­soil­la sitä yli­hin­taista lat­tea siel­lä hip­steri­paikois­sa litk­iä. Vai oletko var­ma, että olisit syn­tynyt aatelissäätyyn? 

    Ei kun nyt sinä ja oliko se Tapio ymmär­sitte väärin. Oletin nimeno­maan, että fos­si­ilis­ten käyt­tö on tuot­tavam­paa. Tässä ide­as­sa olikin tarkoi­tus, san­o­taan sitä sit­ten, vaikka­pa taiteek­si. Eli Helsin­gin met­siä hoidet­taisi­in pikem­min taiteen keinoin ei talous­met­sän kon­tek­stis­sa. Jos ajat­telette noin(kin) kankeasti niin taidet­takin syn­tyy koneil­la huimasti nopeam­min eikä vält­tämät­tä aina huo­maisi edes eroa. Taide­te­olli­nen met­sän­hoito mak­saisi, mut­ta lukekaa uudelleen viherinssin tek­sti työn merk­i­tyk­ses­tä ihmiselle.

  79. Viherinssi:
    Köy­hyys tai työt­tömyys eivät ole suuria ongelmia, jos yksilöl­lä on real­isti­nen mah­dol­lisu­us omil­la pon­nis­teluil­laan halutes­saan päästä eteen­päin. Jos tätä mah­dol­lisu­ut­ta ei kuitenkaan ole, näköalat­to­muus naker­taa elämän­laat­ua huomattavasti.

    Enti­nen työkaveri­ni ker­toi, että kun hän oli nuori 80-luvul­la, hänel­lä ja kavereil­laan oli kaikil­la suun­nitelmia, mitä aikoo tehdä, kokeil­la ja miten elää elämän­sä. Omil­la 16–20-vuotiailla lap­sil­laan ja kavereil­laan on nyky­isin jopa “oliko elämä tässä”-olo. Ken­ties ei ole opiskelu­paikkaa tai työt ovat vain sat­tuman­varaisia pätk­iä, eli jos elämässä ei ole mitään pysyvää, on vaikeaa suun­nitel­la sitä yhtään pitemmälle.

    Aihet­ta melkein sivuten kan­nat­ta huo­ma­ta, että meil­lä saat­taa olla syn­tymässä sukupolvi, joka elää lyhyem­män ja sairaam­man elämän kuin van­hempansa (Liha­van lapsen pelätään elävän jopa viisi vuot­ta van­hempiaan lyhem­män elämän; Las­ten koulumatkapyöräi­lyä rajoite­taan). Nuo ihanat plasma-tv:eet ja tietokoneet laa­jakaistoi­neen ovat aiheut­ta­neet myös aivan uuden ter­veysongel­man (Liialli­nen istu­mi­nen haitallista liikun­ta­har­ras­tuk­ses­ta huoli­mat­ta), joka jakau­tunee jopa melko demokraat­tis­es­ti niin työt­tömien kuin työssäkäyvienkin kesken.

  80. Jar­mo Kalli­nen:
    Val­tion virkamiehenä joskus tulee miet­ti­neek­si, että meil­lä 6–7 viikon vuosilo­mat ja USA:ssa, niil­lä, joil­la yleen­sä on lomaa, on mak­simis­saan 3 viikkoa. Vuos­i­työai­ka voisi olla oikeampi läh­estymiskul­ma, kuin työpäivän pituus. 

    Ja sitä pitäisi vähen­tää, jot­ta työ saataisi­in jaet­tua tasaisemmin.

  81. anonyy­mi: Ja sitä pitäisi vähen­tää, jot­ta työ saataisi­in jaet­tua tasaisemmin. 

    Kansan­taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa. Kuitenkin kak­si yleistä edellytystä:

    - työn jaka­jia löytyy

    - tun­tipalk­ka säilyy

    Nämä valitet­tavasti täyt­tyvät suh­teel­lisen har­voin. Korkean työl­lisyy­den aloil­la palkat ovat korkei­ta, mut­ta työn jaka­jia ei löy­dy. Mata­lan työl­lisyy­den aloil­la työn jaka­jia löy­ty­isi, mut­ta alhaisen palkkata­son vuok­si kukaan työssä ole­va ei halua vähen­tää työmääräänsä.

    Yhtälön saa laa­jem­min toim­i­maan vain sil­lä, että yhteiskun­ta saa nyky­istä mata­la­palkkaisem­man työn tekemisen kannattamaan.

    Tai voihan sitä vaik­ka ay-liik­keeltä kysyä, mitä pitäi­sivät, jos fir­ma X palkkaisi kol­man­nek­sen lisää työn­tek­i­jöitä ja alen­taisi neljän­nek­sel­lä töis­sä nyt ole­vien työaikaa ja palkkoja.

    Yri­tyk­set ottaisi­vat riemuiten vas­taan jous­ta­van mah­dol­lisu­u­den teet­tää vai­htel­e­van määrän tun­te­ja. Ei sen tarvit­sisi olla edes mikään 0–40 h/vko, jos vaik­ka saisi 30–40 h/vko, niin työl­lisyys ja tuot­tavu­us parani­si­vat. (Vaik­ka siis yllä­maini­tu­ista syistä kuitenkin aika rajallisesti.)

  82. anonyy­mi: Ja sitä pitäisi vähen­tää, jot­ta työ saataisi­in jaet­tua tasaisemmin.

    Taas tässäkin keskustelus­sa sitä olleel­is­in­ta asi­aa, mik­sei min­un työni eikä osaamiseni mene kau­pak­si, kier­retään kuin kissa kuumaa puuroa.

    Se ei mene kau­pak­si, jos työn teet­täjä ei saa sitä myy­tyä vaa­di­t­ul­la hin­nal­la omille asiakkailleen.

    Äärim­mäisen pelk­istet­tynä: Työn teet­täjää ei ollenkaan kiin­nos­ta työn­tek­i­jän käteen jäävä palk­ka, vaan ain­oas­taan se, mitä hän saa työssän aikaan ja mitä se min­ulle maksaa.

  83. Minus­ta idea on kan­natet­ta­va, kos­ka käytän­nössä 37 ja risat työai­ka kos­kee suori­tus­porras­ta, jon­ka palkat ovat Suomes­sa kovat kil­pail­i­ja­mai­hin ver­rat­tuna. Asiantun­ti­jat ja johta­jathan ovat Suomes­sa hal­patyövoimaa. Ehdo­tuk­sel­la saadaan palkka­haitaria vähän kuntoon.

  84. Jar­mo Kalli­nen:
    Val­tion virkamiehenä joskus tulee miet­ti­neek­si, että meil­lä 6–7 viikon vuosilo­mat ja USA:ssa, niil­lä, joil­la yleen­sä on lomaa, on mak­simis­saan 3 viikkoa. Vuos­i­työai­ka voisi olla oikeampi läh­estymiskul­ma, kuin työpäivän pituus.

    Jaa. Kyl­lä liit­to­val­tion palveluk­ses­sa olevil­la on enem­män kuin 3 viikkoa ja vielä samal­la taval­la kuin meil­lä, 15 vuo­den jäl­keen lomae­dut ovat suurim­mil­laan: http://www.federaljobs.net/benefits.htm

    Ja vas­toin melko yleistä luu­loa, liit­to­val­tion työ­paikat ovat hyvin halut­tu­ja eri­tyis­es­ti niiden paris­sa, joi­ta koske­vat “eri­tyiset suosimistoimet”.

  85. Pienen lapsen isä Kallios­ta: Ainakin siinä mielessä elin­ta­sosi on nous­sut että, jos halu­at, voit var­maankin edelleen lukea huip­pukir­jail­i­joiden syväl­lisiä ajatuk­sia. Tämän lisäk­si voit tutus­tua mm. Syl­tyn kom­ment­tei­hin int­ter­netis­sä. Val­in­ta on sinun.

    Val­in­ta on min­un, tot­ta. Mut­ta nos­taako vai las­keeko net­ti­ad­dik­tio elin­ta­soa? Onko ihmi­nen nyt onnel­lisem­pi kuin 80-luvul­la? Jois­sakin tutkimuk­sis­sa on tutkit­tu, että onnel­lisu­us määritel­lään suh­teessa mui­hin ihmisi­in ja net­tiy­hteyshän on melkein jokaisella…

  86. Tapio Pel­to­nen: 1900-luvun alun met­suri tarvit­si kolminker­taisen määrän ener­giaa ravin­nos­taan ver­rat­tuna nykyiseen medi­aani­in (luku on hatus­ta vedet­ty mut­ta oikeaa suu­ru­us­lu­okkaa). Ja saman työmäärän tekemiseen tarvit­ti­in moninker­tainen määrä työmiehiä. 

    Kuinkako­han hyvin tuo pätee nykyiseen vas­taavaan työhön kaupungeis­sa esim. huonokun­tois­t­en puiden kaatamisen suh­teen? Näin ulkop­uolisin silmin siinä näyt­täisi ole­van yksi konevoimaa käyt­tävä suorit­ta­ja ja kak­si vier­essä kat­so­mas­sa. Suurin osa ajas­ta ei kulu siihen, että puuhun tulisi leikkausjälkeä tai että varmis­tet­taisi­in kaa­tu­mis­su­un­taa. Sen sijaan aikaa kuluu, no en tiedä mihin, mut­ta pitkään tun­tu­vat työt seiso­van ja veikkaan­pa kokon­aistyö­tun­tien määrien ole­van aika paljon lähempänä toisi­aan, jos aikaa las­ke­taan siitä, kun auton/koneiden ilmestymis­es­tä paikalle työn valmis­tu­miseen asti.

    Ei kai ener­gianku­lu­tuk­ses­sakaan niin suur­ta eroa ole? Paljonko eroa tulisi, jos kehon­sa voimaa käyt­tävä työmies kulk­isi bus­sil­la eikä olisi kolmea henkeä suhaa­mas­sa kukin henkilöau­toil­laan ja/tai kaupungin/firman isom­mil­la autoil­la. Osalle nyky­i­sistä työmiehistä voisi oman kehon ener­gianku­lu­tuk­sen lisäämi­nen tehdä vain hyvää.

    Mikäs muuten on maat­alouden tai ruuan­tuotan­non ener­gianku­lu­tuk­sen ker­roin ver­rat­tuna tuotet­tuun kalorimäärään?

    Viherinssi: Ei sen tarvit­sisi olla edes mikään 0–40 h/vko, jos vaik­ka saisi 30–40 h/vko, niin työl­lisyys ja tuot­tavu­us parani­si­vat. (Vaik­ka siis yllä­maini­tu­ista syistä kuitenkin aika rajallisesti.) 

    Pääa­sia on kuitenkin että se, että saataisi­in enem­män ihmisiä palkkatöi­hin ja pois tuil­ta vero­tu­lo­ja mak­samaan. Vero­tu­lot saat­taisi­vat toki laskea, mut­ta tuki­in kuluisi vähem­män rahaa. Kysyn­täkin oletet­tavasti paranisi.

    Jos tämän saisi ulotet­tua koske­maan ihan pien­impiä palkko­ja luku­unot­ta­mat­ta kaikkia töitä, työt­tömyy­den pitkälti pitäisi hävitä, kos­ka mon­een työhön ei lop­ul­takaan kovin kum­mallista ohjaus­ta tai koulu­tus­ta tarvi­ta ja lop­un oppii työtä tehdessä..

    Sylt­ty: Olet omil­la valin­noil­lasi osoit­tant arvostavasti kom­ment­te­jani niin paljon, että käytät aikasi mielum­min niiden kuin hup­pukir­jail­i­joiden paris­sa. Elin­ta­sosi on siis noussut 

    Tämä on aika ongel­malli­nen argu­ment­ti, jos ajatel­laan mitään edes lievästi addik­ti­ivis­takaan asiaa.

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Työ­janan lyhen­tämi­nen ei paran­na työl­lisyyt­tä juuri lainkaan. On kokeil­tu Ran­skas­sa. Työt­tömien ammat­ti­jakau­ma on koviner­i­lainen kuin työl­lis­tenh, joten jakami­nen ei vain onnistu.

    Suomes­sa onnis­tu­isi aivan var­masti. Tääl­lä korkeasti koulute­tut tekevät niin paljon koulut­ta­mat­tomien töitä, että vas­taavaa tilan­net­ta ei var­masti löy­dy mis­tään muual­ta maail­mas­ta. Eduskun­nas­sa kun teil­lä on avus­ta­jat, niin ette voi var­maan käsit­tää maail­maa, jos­sa tohtori käyt­tää yli 30 % työa­jas­taan toimis­toru­ti­inei­hin tai että eu pro­jek­tin paper­i­työt otta­vat pro­jek­ti­jo­hta­jan työa­jas­ta noin 70%. 

    Link­ki liittyy:
    http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/tee-kaikki-ihan-itse/1881798

  88. Palkat puo­lik­si kaik­il­ta. Vau­vas­ta vaari­in. Kyl­lä hin­tata­so seu­raa tuot­teil­la ja palveluil­la perässä. Ns. “Big Mac”-indeksi pitää siitä huolen. Epäil­i­jät kokeilkaa seu­raavaa; Tilatkaa tuotet­ta “A” ensin Suomeen, sit­ten Viroon. Päämiehen tar­jot­tu hin­ta samas­ta tuot­teesta riip­puu siitä, mis­sä vas­taan­ot­ta­japään BKT huitelee!
    Tämä on tot­ta. Kaukoidässä valmis­te­tun “tan­skalaisen” pumpun tehdash­in­ta oli puo­let edullisem­pi Bal­ti­aan kuin Suomeen.

  89. B.J: …käyt­tää yli 30 % työa­jas­taan toimistorutiineihin … 

    Varsinkin val­ti­ol­la “säästö­toimet” ovat lähin­nä juuri tuo­ta. Laite­taan avus­ta­va henkilöstö pihalle ja pitkälle koulute­tut hoita­vat hei­dänkin työn­sä. Ainakin meil­lä ero vas­taavi­in muuan­maalaisi­in organ­isaa­tioi­hin järkyt­tävän suuri. 🙁 Muual­la johta­jat ja asiantun­ti­jat saa­vat keskit­tyä omaan työhön­sä ja joku muu hoitaa yksinker­taiset rutiinit. 

    Mut­ta ymmär­rän hyvin syyn tähän. Ensin pieni­palkkai­sista tehti­in keskipalkkaisia ja sit­ten huo­mat­ti­in, ettei hei­dän tuot­tavuuten­sa vas­taa palkkakus­tan­nuk­sia. Pitää hyväksyä val­ti­ol­lakin nyky­istä suurem­pi palkka­haitari. Yhden kova­palkkaisen apuhenkilön sijas­ta mielum­min kak­si pieni­palkkaisem­paa käsiparia.

  90. Kalle: Pitää hyväksyä val­ti­ol­lakin nyky­istä suurem­pi palkka­haitari. Yhden kova­palkkaisen apuhenkilön sijas­ta mielum­min kak­si pieni­palkkaisem­paa käsiparia. 

    Ei vält­tämät­tä. Toinen näistä pienem­pi­palkkai­sista voi olla se korkeam­minkin koulutet­tu, jos vastapain­ok­si tälle voidaan ihan oikeasti tar­jo­ta hyvää työym­päristöä ja pysyvää työ­paikkaa. Julkisen puolen pyörit­tämi­nen tulee kalli­ik­si, jos “säästö­toimien” vuok­si työym­päristö on yksi­ty­istä huonom­pi ja kiireisem­pi eikä työ­paikkakaan ole sen tur­va­tumpi, kos­ka tämä huonon­nus pitää sil­loin kor­va­ta rahana.

    1. Työt­tömyys ei pois­tu työaikaa lyhen­tämäl­lä. Ran­sk­jas­sa kokeilti­in, eikä onnis­tunut. Vain joil­lakin raja­tu­il­la työ­markki­noil­la tuo voi onnis­tua, mut­ta ei yleis­es­ti. On mui­ta syitä lyhen­tää työaikaa.

  91. B.J: Suomes­sa onnis­tu­isi aivan var­masti. Tääl­lä korkeasti koulute­tut tekevät niin paljon koulut­ta­mat­tomien töitä, että vas­taavaa tilan­net­ta ei var­masti löy­dy mis­tään muual­ta maail­mas­ta. Eduskun­nas­sa kun teil­lä on avus­ta­jat, niin ette voi var­maan käsit­tää maail­maa, jos­sa tohtori käyt­tää yli 30 % työa­jas­taan toimis­toru­ti­inei­hin tai että eu pro­jek­tin paper­i­työt otta­vat pro­jek­ti­jo­hta­jan työa­jas­ta noin 70%.
    ‘snip’

    Jos EU-pro­jek­tis­sa pro­jek­t­in­jo­hta­jan työa­jas­ta 70% menee pro­jek­tin hallintoon eli paper­i­työhön, pro­jek­t­in­jo­hta­ja on tehnyt huonon bud­jetin. Oma vika!

    Tosin hallinnon alibud­je­toin­ti on varsin yleinen vika, sil­lä byrokra­ti­aa on hirvit­tävästi liikaa.

  92. Aus­tri­an:
    Ylem­pänä toim­i­henkilönä olisi kiva voi­da laskut­taa työ­nan­ta­jaa niistä ideoista, joi­ta syn­tyy työa­jan ulkopuolella. 

    Ei työ­paikan kuu­tio­ta ole tehty aja­tustyötä varten vaan ruti­ini­toimia, joiden arvo on vähäisempi.

    Työ­paikalla voi toki juo­da kahvia ja seu­rustel­la muiden kanssa.. 

    Duu­nar­i­työssä työa­jan piden­nys kuitenkin var­maan lisäisi tuotan­non määrää.

    Joo var­maan niin. Jos duunareille ollaan mak­sav­inaan ollaan mekin tekevinään.

    Taas val­tio siirtää rahaa taskus­ta toiseen. Ei sil­lä tätä suomea pelasteta.

    Yrit­täjyy­destä pitäisi tehdä helpom­paa, niin tänne kitupi­ikkien val­takun­taan voisi saa­da edes muu­ta­ma kan­nat­ta­va yri­tys joi­ta ei vielä olisi ehdit­ty viedä ulkomaille.

    Minä en ainakaan nyky­isil­lä ehdoil­la perus­taisi minkään­laista val­tion lypsylehmää.

  93. Työa­jan pidennys
    Voin sanoa vain omas­ta puolestani, vaik­ka lienenkin melko tavalli­nen 58 vuo­tias mies. Olen ollut kevyis­sä sisätöis­sä noin 20 vuot­ta ja raskaissa ulkotöis­sä noin 10 vuot­ta. Tehnyt myös pari taloa – todel­lakin yksin. Raskaissa, kuitenkin ajat­telua vaa­tivis­sa töis­sä, kuten vaik­ka kirvesmies tai muu raken­nusalan ammat­ti­lainen on mak­si­mi työai­ka noin 6 tun­tia. Sen jäl­keen tekemis­es­tä tulee haahuilua, jär­ki ei luista eikä käsi nouse. Kevyis­sä sisätöis­sä rasit­tavu­us riip­puu ajat­telun kiivaud­es­ta ja määrästä. Jos jotain tulok­sel­lista halu­aa saa­da aikaan ja tehtävät ovat lähel­lä kyky­jen rajaa, on siinäkin 4- 6 tun­tia mak­si­mi ja se lyhe­nee dra­maat­tis­es­ti, jos toim­inta on aivoka­p­a­siteetin ylära­jal­la. Esimerkik­si vaik­ka Men­san testi, muu koe tai tent­ti koulus­sa. Parin tun­nin kokeen jäl­keen on turhaa yrit­tää mitään älyl­lis­es­ti vaa­ti­vaa samana päivänä. Edel­lä ker­tomani perus­teel­la sanon, että työa­jan piden­tämi­nen on turhaa ja type­r­ää. Ain­os­taan hyvin yksinker­tai­sis­sa ja kevyis­sä töis­sä se voisi paran­taa tulosta, mut­ta onko niitä suomes­sa? Ihmiset pakote­taan viipy­ilemään työ­paikalla tulok­set­ta ja koti‑, sekä har­ras­tuk­set jäävät hoita­mat­ta, mikä myös saat­taa aiheut­taa kir­teen tulok­sen huonone­miseen. Monis­sa tapauk­sis­sa työa­jan lyhen­tämi­nen ennem­minkin paran­taisi tulosta.

  94. Var­masti hieno­ja laskelmia ovat tehneet palkat­toman työa­jan pidentämisestä.
    Onko­han se huomioitu laskelmis­sa, että työa­jan nos­tol­la on muser­ta­va vaiku­tus työ­mo­ti­vaa­tioon. Innos­tus työn­tekoon vähe­nee ja puoli­tun­tia lisää muut­tuu tun­niksi jar­rut­telua ja vihamielisyys päät­täjiä kohtaan lisääntyy.

    Ei voi olla oikein, että ne joil­la työtä on joutu­vat kiristämään ruu­via äärim­milleen tois­t­en odotel­lessa edes jotain.
    Itse olisin valmis siir­tymään nelipäiväiseen työvi­ikkoon ja palkkaa voisi alen­taa sen viiden­nek­sen. Näin työtä voisi jakaa muillekin.

Vastaa käyttäjälle max Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.