Paljonko oppimateriaalin kierrätys säästää?

Yksi bud­je­tin kiis­ta­ky­sy­myk­siä on oppi­vel­vol­li­suusiän nos­ta­mi­nen 17 vuo­teen, jot­ta syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa ole­vat nuo­ret jou­tui­si­vat jat­ka­maan vaik­ka sakon uhal­la opis­ke­lu­aan. Kaik­ki var­maan­kin ovat samaa miel­tä sii­tä, että nämä perus­kou­luun opis­ke­lun­sa lopet­ta­vat pitäi­si joten­kin saa­da opin­tiel­le. Oppi­vel­vol­li­suusiän nos­ta­mi­sen suu­rin kus­tan­nus syn­tyy kui­ten­kin sii­tä, että kaik­kien opis­ke­li­joi­den oppi­ma­te­ri­aa­lit on annet­ta­va heil­le ilmai­sek­si. Näin sano­taan perustuslaissa.

Kun piti tukea syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa ole­via, anne­taan­kin pää­osa rahas­ta niil­le, joi­den opin­nois­sa ei ole mitään ongelmaa.

Ope­tus­mi­nis­te­ri arvioi, että oppi­vel­vol­li­suusiän nos­ta­mi­nen mak­saa 14 mil­joo­naa, kun­ta­lii­ton mie­les­tä noin 70 mil­joo­naa euroa. Kun kat­son, mitä tyt­tä­re­ni oppi­kir­jat lukios­sa mak­sa­vat, Kun­ta­lii­ton luku tun­tuu intui­tion perus­teel­la ole­van lähem­pä­nä totuutta.

Dema­rit ovat esit­tä­neet, että ongel­ma rat­kais­taan oppi­kir­jo­jen kier­rä­tys­tä tehos­ta­mal­la. Mut­ta, mut­ta … Oppi­kir­jan pai­na­mi­nen mak­saa noin euron. Tämä euro on kier­rä­tyk­ses­tä koi­tu­va kan­san­ta­lou­del­li­nen sääs­tö. Kier­rä­tys mer­kit­see, että oppi­si­säl­tö­jen tuot­ta­mi­ses­ta mak­se­taan vähem­män. Var­maan­kin oppi­kir­ja­bis­nek­ses­sä syn­tyy joil­le­kin perus­teet­to­man suu­ria tulo­ja, mut­ta suu­rin osa oppi­kir­jo­jen teki­jöis­tä saa tulo­ja var­sin kohtuullisesti.

Ei kai ole tar­koi­tus, että oppi­ma­te­ri­aa­li­nen kehit­tä­mi­nen lope­te­taan tai että sitä edes radi­kaa­lis­ti vähennetään?

= = = =

Muu­ten olen sitä miel­tä, että oli­si hyvä, jos meil­lä oli­si 12-vuo­ti­nen ilmai­nen kou­lu­tus, mut­ta juu­ri nyt ei ole yli­mää­räis­tä rahaa jaettavaksi.

55 vastausta artikkeliin “Paljonko oppimateriaalin kierrätys säästää?”

  1. Hyvä kom­ment­ti. On vähän traa­gis­ta, että yri­tet­täes­sä jakaa vähän hyvää jokai­sel­le, jou­du­taan kar­si­maan kes­kei­sis­tä demo­kra­tian­kin kan­nal­ta tär­keis­tä asiois­ta. Näi­tä kai­ke­ti ovat aina­kin kes­kei­nen infra, ylei­nen tur­val­li­suus ja puo­lu­ee­ton oikeus­lai­tos, tasa-arvoi­nen kou­lu­tus, joka mah­dol­lis­taa ete­ne­mi­sen taus­tas­ta riip­pu­mat­ta, sekä yhteis­vas­tuu ter­vey­den pet­täes­sä ja van­huu­den koit­taes­sa. Ehkä vie­lä joku muu­kin, mut­ta kuten Mau­no Koi­vis­to sanoi jos­kus, ei ole mitään jär­keä kerä­tä saman­lai­sil­ta ja jakaa samanlaisille.

  2. Oppi­vel­vol­li­suusiän nos­ta­mi­sen suu­rin kus­tan­nus syn­tyy kui­ten­kin sii­tä, että kaik­kien opis­ke­li­joi­den oppi­ma­te­ri­aa­lit on annet­ta­va heil­le ilmai­sek­si. Näin sano­taan perustuslaissa.

    Ammat­ti­kou­luis­sa monil­la aloil­la oppi­ma­te­ri­aa­li­kus­tan­nuk­set tai­ta­vat olla vie­lä suuremmat. 

    Nos­te­taan oppi­vel­vol­li­suus 17 vuo­teen, elä­kei­kä 65 vuo­teen, ja tuo­te­taan perus­o­pe­tuk­seen (kie­let, mate­ma­tiik­ka, fysiik­ka, kemia) avoi­mia ilmai­sia oppimateriaaleja. 

    Rahat avoi­mien oppi­ma­te­ri­aa­lien tuot­ta­mi­seen voi­si ottaa kehi­ty­sa­vus­ta sil­lä taval­la, että kysei­set avoi­met oppi­ma­te­ri­aa­lit kään­net­täi­siin myös kur­dik­si, ara­biak­si, soma­liak­si, ahma­rak­si jne. 

    Uskoi­sin että bud­jet­ti jäi­si tuos­ta hel­pos­ti plus­san puo­lel­le, ja kehi­ty­sa­vul­la­kin saa­tai­siin jotain kon­kreet­tis­ta aikaan.

  3. Kan­nat­tai­si pereh­tyä lukioi­den oppi­kir­ja­bis­nek­seen. “Sisäl­tö­jen kehit­tä­mi­nen” tar­koit­taa oikeas­ti sivu­jär­jes­tyk­sen ja sisäl­lön­kin tar­pee­ton­ta sekoit­ta­mis­ta, jot­ta kier­rä­tyk­ses­tä tulee vai­ke­aa tai jopa mahdotonta.

    Monel­le jol­la “ei ole ongel­maa” nyky­mal­lis­sa kir­jo­jen hin­nat ovat koh­tuut­to­mia. Jul­ki­nen kir­jo­jen kier­rä­tys oli­si mitä paras­ta puna­vih­re­ää tasa-arvoa lisää­vää toimintaa.

  4. Oli­si­ko näis­sä las­kel­mis­sa otet­tu huo­mioon ns. dynaa­mi­set vaikutukset?

    Sehän tar­koit­taa inno­va­tii­vis­ta rat­kai­sua, jol­la lop­pu­las­ku mak­sa­te­taan kun­nan kas­sas­ta, eikä val­tion bud­jet­ti­raa­mi ylity.

  5. Oman koke­muk­se­ni mukaan suu­ri osa perus­kou­lun (ja var­sin­kin lukion) kir­ja­ma­te­ri­aa­lis­ta oli tar­pee­ton­ta. Lähes­kään kaik­kea ei käy­ty läpi, eikä oli­si ehti­nyt­kään. Var­maan­kin lähes puo­let kir­jo­jen mate­ri­aa­lis­ta jäi minul­ta lukematta/käyttämättä, vaik­ka olin hyvä oppi­las. Voi­si­ko aja­tel­la, että kai­ken­maa­il­man kir­ja­sir­kus­ta vähennettäisiin?

  6. Joka tapauk­ses­sa oppi­kir­jat vai­kut­ta­vat yli­hin­noi­tel­luil­ta. Niil­lä luul­ta­vas­ti kus­tan­ne­taan sitä muu­ta tap­piol­lis­ta kir­jal­li­suut­ta, jota kus­tan­ta­mot kus­tan­ta­vat. Kui­ten­kin nyky­ään­hän opet­ta­jat kai saa­vat itse päät­tää min­kä oppi­kir­ja­sar­jan tilaa­vat. Pitäi­si­kö­hän täs­sä sil­ti­kin teh­dä han­kin­to­ja enem­män “kes­kus­joh­toi­ses­ti” kulu­jen pai­na­mi­sek­si alas?

  7. Osmo: “Dema­rit ovat esit­tä­neet, että ongel­ma rat­kais­taan oppi­kir­jo­jen kier­rä­tys­tä tehos­ta­mal­la. Mut­ta, mut­ta … Oppi­kir­jan pai­na­mi­nen mak­saa noin euron. Tämä euro on kier­rä­tyk­ses­tä koi­tu­va kan­san­ta­lou­del­li­nen sääs­tö. Kier­rä­tys mer­kit­see, että oppi­si­säl­tö­jen tuot­ta­mi­ses­ta mak­se­taan vähemmän.”

    Table­tit vaan kai­kil­le — sisäl­töä on help­po kier­rät­tää — ja tähän suun­taan ollaan muu­ten­kin menos­sa useas­sa kunnassa.

  8. Iso osa oppi­kir­jo­jen “kehit­tä­mi­ses­tä” on kyl­lä kan­sa­ta­lou­del­li­ses­ti mel­ko tur­haa työ­tä. Aktii­vi­set lukio- ja perus­kou­luo­pet­ta­jat teh­tai­le­vat pie­nil­lä päi­vi­tyk­sil­lä uusia kir­ja­sar­jo­ja, jot­ka edis­tä­vät todel­la mar­gi­naa­li­ses­ti opis­ke­li­joi­den oppi­mis­ta ver­rat­tu­na van­hoi­hin kirjoihin.

    Jos noi­den aktii­vis­ten opet­ta­jien työ­pa­nos ohjat­tai­siin esim. nii­den syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa ole­vien tukio­pe­tuk­seen tur­han “yet-anot­her-math­book” rus­tai­lun sijaan, niin saa­tai­siin var­mas­ti parem­pia tuloksia.

    Toki osa oppi­kir­jois­ta kai­paa vuo­sit­tai­sia päi­vi­tyk­siä kun yhteis­kun­ta muut­tuu jne. mut­ta monet aineet sel­viäi­si­vät vähem­mäl­lä­kin kirjatehtailulla.

  9. Kir­joi­tin yli­op­pi­laak­si 70- luvun lopus­sa ja yllä­tys, yllä­tys, tänään­kin suu­rin osa lukion kir­jois­ta sisäl­tää saman mate­ri­aa­lin. Kysy­mys on upon­neis­ta kus­tan­nuk­sis­ta, joi­ta poik­keuk­sel­li­ses­ti mak­se­taan vuo­des­ta toi­seen ja tämä tuot­taa hyvin­voin­ti­tap­pio­ta. OKM:n pitäi­si ostaa/hankkia koko ope­tuk­ses­sa käy­tet­tä­vä mate­ri­aa­li, joka voi­daan jakaa ilmai­sek­si ver­kos­sa (esim. osa­na OKM pil­vi­väy­lä han­ket­ta). Tämän pitäi­si olla perus­idea ”läp­pä­rit kou­luun” hank­kees­sa. Itse­kin voi­sin olla muka­na kir­joit­ta­mas­sa kir­jo­ja copy­left – peri­aat­teel­la. Oli­si hyvä, jos kan­sam­me edus­ta­jat ajai­si­vat tätä hanketta.

  10. Esi­mer­kik­si lukion mate­ma­tii­kan kir­jois­ta tulee joka vuo­si uusi pai­nos, jois­sa teh­tä­vien nume­roin­ti on muu­tet­tu yms. sik­si kier­rät­tä­mi­nen on vaikeaa.

  11. Jos halu­taan sääs­tää, niin parem­pi oli­si teh­dä 16 v jäl­keen kou­lus­ta puh­taas­ti elear­nin­giin perus­tu­va laitos. 

    Näin sääs­tet­täi­siin kir­jois­sa, tilois­sa, talon­mie­his­sä jne..

  12. Syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa ole­vat eivät pahem­min oppi­kir­jo­ja lues­ke­le, joten ihan sama hei­dän kan­nal­taan vaik­ka annet­tai­siin koti­läk­syk­si Wiki­pe­dian artik­ke­lei­ta. Yhä useam­pi syr­jäy­ty­jä ei edes osaa lukea kun­nol­la. Tämä kos­kee eri­tyi­ses­ti mamu-poi­kien hei­koin­ta aines­ta — siis kou­lu­me­ne­tyk­sen kan­nal­ta hei­koin­ta. Kun ei ole oppi­nut luke­maan lap­se­na, on tur­ha ruve­ta tei­nil­le tar­joa­maan lisä­vuot­ta koulussa. 

    (Ja kuten aina, on syy­tä muis­taa, että suo­ma­lai­nen kou­lu on ehkä maa­il­man epä­ta­sa-arvoi­sin ja joka tapauk­ses­sa epä­ta­sa-arvoi­sim­pien jou­kos­sa luke­mi­ses­sa kun ver­ra­taan tyt­tö­jä ja poi­kia. Ihmeel­lis­tä täs­sä häpeä­pil­kus­sa on, että suo­ma­lais­ta kou­lua kehu­taan poik­keuk­sel­li­sen tasa-arvoi­sek­si eikä mel­kein kukaan tie­dä tai ole tie­tä­vi­nään totuutta.)

    Muil­le ilmai­set kir­jat ovat ter­ve­tul­lei­ta — eri­tyi­ses­ti kus­tan­ta­jil­le ja muil­le tuos­sa hämä­rä­bis­nek­ses­sä muka­na ole­vil­le. Hämä­rä­bis­nek­sek­si kai voi kut­sua jär­jes­tel­mää, jos­sa jae­taan kol­man­sien osa­puo­lien rahaa ja anne­taan lah­juk­sia jaka­jil­le ja vede­tään kai­kin tavoin muu­ten­kin kotiin päin mak­sa­jien tai edes oppi­lai­den edus­ta piit­taa­mat­ta. En väi­tä, että tämä on koko kuva mut­ta yksi puo­li joka tapauksessa.

    Sii­tä olen samaa miel­tä, että syr­jäy­ty­vien nuor­ten ja eri­tyi­ses­ti nuor­ten mies­ten kas­va­vat lau­mat ovat suu­ri uhka Suo­men kal­tai­ses­sa taan­tu­vas­sa talou­des­sa. Jotain pitäi­si teh­dä. Lisä­vuo­si kai­kil­le ei vain ole jär­ke­vää rahankäyttöä.

  13. Oli­si­ko jol­lain jakaa tut­ki­mus­tu­lok­sia / tilas­to­ja, mitä teke­vät ne perus­kou­luun opin­ton­sa jät­tä­neet, jot­ka eivät ole töis­sä? Ja onko syr­jäy­ty­neis­tä ole­mas­sa jon­ki­lais­ta luo­kit­te­lua ole­mas­sa luok­kaa masen­tu­neet / vam­mau­tu­neet / perin­nöil­lä elä­vät… Jul­ki­suu­des­sa näis­tä puhu­taan, mut­ten ole mis­sään näh­nyt muu­ta taus­tal­la ole­vaa dataa, kuin työt­tö­mi­nä olevat.

  14. TL:
    Rahat avoi­mien oppi­ma­te­ri­aa­lien tuot­ta­mi­seen voi­si ottaa kehi­ty­sa­vus­ta sil­lä taval­la, että kysei­set avoi­met oppi­ma­te­ri­aa­lit kään­net­täi­siin myös kur­dik­si, ara­biak­si, soma­liak­si, ahma­rak­si jne. 

    Arvai­lin jo ennen tuo­ta uutis­ta, että vetää­kö joku taho her­neen nenään, jos lukio­ta­son luon­non­tie­det­tä kään­ne­tään ara­biak­si, ja jae­taan ilmai­sek­si jon­ne­kin kalifaattiin.

    http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/jihadisti_isis_filosofia_kemia-24494

    Jos maa­il­mal­la on kym­me­niä kym­me­nien mil­joo­nien ihmis­ten kie­lia­luei­ta, ilman min­kään tason perus­kir­jal­li­suut­ta, niin mitä voim­me odot­taa kehi­ty­sa­vul­ta? Lisää väes­tön­kas­vua, kul­ku­tau­te­ja, nälän­hä­tää ja sisällissotia?

  15. Jois­sain oppiai­neis­sa väit­täi­sin, että uuden oppi­ma­te­ri­aa­lin tuot­ta­mi­nen on lähin­nä hai­tal­lis­ta. Meil­lä (vajaa 20 vuot­ta sit­ten) käy­tös­sä ollut lukion mate­ma­tii­kan oppi­kir­ja­sar­ja oli huo­nos­ti jäsen­nel­ty ja vai­kut­ti lähin­nä graa­fis­ten las­ki­mien mai­nok­sel­ta. Itse asia­si­säl­tö ei ole muut­tu­nut yli sataan vuo­teen ja ope­tus­suun­ni­tel­mia­kin on lähin­nä kaven­net­tu, kos­ka mate­ma­tiik­ka on muka­mas lii­an vaikeaa.

  16. Lie­nee myös syy­tä miet­tiä tar­vi­taan­ko mak­sul­li­sia oppi­ma­te­ri­aa­le­ja edes kovin pit­kään näin net­tiai­ka­na. Avoi­mia ja ilmai­sia oppi­ma­te­ri­aa­le­ja on ole­mas­sa (http://avoinoppikirja.fi/) ja tie­tys­ti nii­tä voi­tai­siin myös kehit­tää lisää samal­la rahal­la joka kulu­te­taan nyky­ään oppi­kir­jo­jen osta­mi­seen. Näin oppi­ma­te­ri­aa­lit voi­si lukea ilmai­sek­si netis­tä tai saa­da kir­jak­si kor­kein­taan print­taus­kus­tan­nus­ten hinnalla.

    Oppi­kir­ja­teol­li­suus tulee kuo­le­maan tul­vai­suu­des­sa ja hyvä näin, sil­lä se jos mikä on ala jol­la avoin ja ilmai­nen rat­kai­su on parem­pi kuin mikään mitä voit­toa hake­va kus­tan­nus­fir­ma saa aikaan.

  17. Oppi­kir­jo­ja tar­vit­see toki päi­vit­tää ope­tus­suun­ni­tel­mien, maa­il­man ja tie­teen muut­tues­sa. Käy­tän­nös­sä muu­tos on var­sin hidas­ta. Sela­sin aivan äsken Ota­van “Kou­lun bio­lo­gia ja maan­tie­to 5” ‑oppi­kir­jaa. Kir­jas­ta näkee ihan sel­väs­ti, että se on van­han “Kou­lun maan­tie­to” ja “Kou­lun bio­lo­gia” ‑sar­jan jäl­ke­läi­nen. Mm. osa kuvis­ta ovat aivan samo­ja kuin 1990-luvun alus­sa luke­mas­sa­ni kou­lu­kir­jas­sa. Kar­tat on kyl­lä päi­vi­tet­ty, mut­ta nii­den piir­ro­sa­su ei ole muut­tu­nut mik­si­kään. Eipä tar­vit­si­si­kaan. Ne ovat edel­leen hyviä ja toi­mi­via karttoja.

    Kou­lu­kir­ja­ke­hi­tyk­ses­sä oli­si jär­ke­vin­tä siir­tää kir­jan­kus­tan­nus osit­tain val­tiol­le: val­tio hank­ki­si kuhun­kin ainee­seen kak­si kir­ja­sar­jaa (laa­dun yllä­pi­tä­mi­sek­si ja eri­lais­ten peda­go­gis­ten mene­tel­mien mah­dol­lis­ta­mi­sek­si) ja ostai­si näi­den teki­jä­noi­keu­det itsel­leen. Kir­jo­jen päi­vi­tys- ja kehi­tys­pro­jek­tit sekä pai­na­tus kil­pai­lu­tet­tai­siin vuo­sit­tain. Kir­jat myy­täi­siin joko kun­nil­le tai oppi­lail­le oma­kus­tan­nus­hin­taan. Oppi­kir­ja­sar­jat uusit­tai­siin vuo­si­kym­me­nen, parin välein jul­ki­sel­la kil­pai­lul­la, johon haluk­kaat kir­jan­te­ki­jät sai­si­vat osal­lis­tua näy­teo­sal­la. Voit­ta­jat sai­si­vat kir­joit­taa uuden sarjan.

    Nykyi­nen menett­te­ly on hyväk­syt­tä­vä vain, jos kus­tan­ta­jat toi­mi­vat kult­tuu­ri­lai­tok­si­na ja käyt­tä­vät van­haan tapaan oppi­kir­jo­jen voit­to­ja kan­nat­ta­mat­to­miin tai­de­kir­ja­jul­kai­sui­hin. Näin ei ole, sil­lä esim. enti­nen WSOY:n oppi­kir­ja­tuo­tan­to on Sano­ma-kon­ser­nis­sa, jol­la ei ole täl­lais­ta kulttuuritoimintaa.

  18. Oppi­kir­jo­jen tuot­ta­mi­nen ei mak­sa mar­gi­naa­lil­la oikeas­taan yhtään mitään. Se euron pai­na­tus­kus­tan­nus­kin per kir­ja on oikeas­ti suu­rek­si osak­si ilmaa, ei pape­ri ja mus­te mak­sa liki­pi­täen­kään sen ver­taa. Kan­nen nito­mi­nen voi mak­saa­kin. Mut­ta tämä nyt on ohi pointista.

    Mik­si ihmees­sä oppi­ma­te­ri­aa­lin tuot­ta­jan saa­ma kor­vaus riip­puu käyt­tä­jien mää­räs­tä, ja mik­si kun­ta mak­saa sen käyt­tä­jä­mää­rän mukaan? Täs­sä pää­si­si­vät sekä kun­nat että val­tio huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­mal­la kun vaan neu­vot­te­li­si­vat muu­ta­man oppi­kir­jan teki­jän kans­sa ker­ta­kor­vauk­ses­ta, val­tio ostai­si kir­jat ja kun­nat sai­si­vat ne sit­ten mar­gi­naa­li­hin­nal­la. Väit­täi­sin, että jos teh­täi­siin näin, niin hin­nat putoai­si­vat entisestään. 

    Mik­si näin ei teh­dä nyt? Ja vie­lä tär­keäm­pää: Mik­si asias­ta vas­tuus­sa ole­vat vir­ka­mie­het eivät ole vankilassa?

  19. Minä tun­nen yhden lukion­opet­ta­jan joka oli muka­na teke­mäs­sä lukion oppi­kir­jaa, jota sit­ten myy­tiin vuo­si­kausia. Hän raken­si talon kir­jan myyn­ti­tu­loil­la. Suu­rin osa tie­tys­ti meni kustantajille.

  20. Perus­kou­lus­sa on täl­lä het­kel­lä sääs­tet­ty lii­kaa oppi­ma­te­ri­aa­lis­ta. Oli­si tehok­kaam­paa opet­taa isom­pia ryh­miä asial­li­sil­la väli­neil­lä, kuin pie­nem­piä niin että opet­ta­ja jou­tuu teke­mään itse mate­ri­aa­lia tehot­to­mas­ti ja opis­ke­li­jat käyt­tä­mään omaansa.

    Väi­tän, että ilmai­nen lukio­ma­te­ri­aa­li las­ki­si mer­kit­tä­väs­ti käy­tös­sä ole­van oppi­ma­te­ri­aa­lin tasoa ensim­mäi­se­nä vuonna.

    E‑oppimateriaali ei ole mil­lään muo­toa hal­vem­paa kuin pape­ri­nen­kaan — sii­tä ei ole rat­kai­suk­si. Mate­ri­aa­lis­sa mak­saa sisäl­tö, ei muoto. 

    Oppi­vel­vol­li­suusiän nos­ta­mi­nen las­ki­si laa­tua, eikä paran­tai­si nykyis­tä tilan­net­ta mil­lään muotoa.

  21. Ei lisä­vel­vol­li­suuk­sia kun­nil­le. Tämä on ääneen sanot­tu peri­aa­te hal­li­tuk­sen toi­mes­ta kym­me­niä kertoja. 

    Siin sit­ten kok­ka­rit ja vih­reät kat­so­vat vie­res­tä kun yksi “valeo­pet­ta­ja” ope­tus­mi­nis­te­ri toteut­taa: lisä­vel­vol­li­suuk­sia kunnille.

    Ja muut hal­li­tus­puo­lu­eet eivät sit­ten voi täl­le mitään? Ihme tou­hua tämä suo­ma­lai­nen demo­kra­tia ja lama-ajan kriisitietoisuus

  22. Jos mark­ki­nat eivät toi­mi, eli kir­jois­ta jou­tuu mak­sa­maan enem­män kuin tuo euron plus koh­tuul­li­set kulut sisäl­lön tuot­ta­jal­le ja ris­kin otta­jal­le, niin val­tio voi­si hyvin osal­lis­tua kil­pai­luun ja kus­tan­taa itse joi­tain kir­jo­ja, jot­ka se myi­si sit­ten kou­luil­le koh­tuu­hin­taan. Myös vapai­den mark­ki­noi­den kir­jo­jen hin­nat putoai­si­vat tämän tem­pun seu­rauk­se­na jär­ke­väl­le tasol­le (jos ne ovat koh­tuut­to­mal­la tasol­la nyt).

    Ehkä val­tio aras­te­lee lii­kaa ja antaa mark­ki­noi­den pysyä aivan tur­haan epä­ter­vei­nä. Jos mark­ki­nat ovat epä­ter­veet, on nime­no­maan val­tion vel­vol­li­suus palaut­taa ne (täl­lä tai jol­lain muul­la kei­nol­la) toimiviksi.

  23. Tar­koi­tus oli hyvä — kun­nil­le anne­taan rahaa, että 10-luok­ka (kier­rä­te­tyil­lä kir­joil­la) tai jotain jär­jes­te­tään niil­le jot­ka eivät mene ammat­ti­kou­luun tai lukioon tai vastaavaan. 

    Mut­ta kuin­ka tähän töp­päil­tiin mukaan ilmai­set lukiokirjat?
    Toki lap­si­per­heet kiit­tä­vät, se hyvit­tää rei­lus­ti lap­si­li­sän leik­kauk­sen per­heen kuluissa. 

    Jos­ko tavoi­te ja väli­neet mie­tit­täi­siin uusik­si, rat­kai­su löy­tyi­si jos­tain “oppi­vel­vol­li­suusiän” ja perus­tus­lain ilmai­sen ope­tuk­sen väli­maas­tos­ta. Siis jos oikeas­ti halu­taan teh­dä jotain.

  24. Olen kai vähän yksin­ker­tai­nen, kun en ymmär­rä miten pak­ko saa Jari-Pet­te­rin yht’äk­kiä innos­tu­maan opis­ke­lus­ta yhtään sen enem­pää kuin aikai­sem­pi­na vuo­si­na. No, oppii­han nuo­re­na sen kuin­ka yhteis­kun­ta kyy­kyt­tää pakon ja ran­gais­tuk­sen uhalla.

    Toi­saal­ta onhan se kiva käy­dä siel­lä kou­lus­sa vään­tä­mäs­sä tun­nil­la vit­siä samal­la, kun jot­kut joi­ta opis­ke­lu kiin­nos­taa yrit­tä­vät siel­lä opis­kel­la ihan tosis­saan. Nii­den häi­ri­köin­ti se vas­ta muka­vaa onkin.

    Tämä yksi yli­mää­räi­nen pakol­li­nen vuo­si sit­ten pelas­taa Jari-Pet­te­rin syr­jäy­ty­mi­sen kier­teel­tä johon jokai­nen ei aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu on Soi­nin­vaa­ran mie­les­tä tuomittu?

    Jep jep…

    Ymmär­rän kyl­lä, että tilas­tol­li­ses­ti työt­tö­mis­sä ja syr­jäy­ty­neis­sä on pro­sen­tu­aa­li­ses­ti pal­jon ns. perus­kou­lun käy­nei­tä ja vähem­män aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­ja mut­ta en kyl­lä ymmär­rä sitä, miten tämä yksi pakol­li­nen vuo­si muut­taa yhtään mitään aina­kaan posi­tii­vi­ses­sa mielessä.

    PS. Aika monet hyvä­palk­kai­set työ­pai­kat saa­daan suh­teil­la, ei kou­lu­pa­pe­reil­la. On huo­mat­ta­vas­ti tär­keäm­pää tun­tea oikeat pii­rit kuin oma­ta aka­tee­mi­nen lop­pu­tut­kin­to. Ihan näin vih­jee­nä työ­elä­mää aloitteleville.

  25. Uuh!

    Olen jo hyväk­sy­nyt sen tosi­asian, että täs­sä maas­sa on vii­si mil­joo­naa kou­lun asian­tun­ti­jaa: ovat­han he kaik­ki olleet koulussa. 

    Nyt aina­kin täl­lä blo­gil­la on hem­me­tin pal­jon myös oppi­kir­jo­jen ja nii­den teke­mi­sen asian­tun­ti­joi­ta; ovat­han he itse­kin luke­neet oppi­kir­jo­ja ja vie­lä ihan vii­me aikoi­na­kin selanneet.

    Itse olen tul­lut teh­neek­si yhdes­tä perus­kou­lun oppi­kir­ja­sar­jas­ta oman osuu­te­ni. Kir­ja­sar­ja on täl­lä het­kel­lä n. 16 vuot­ta van­ha ja sitä käy­te­tään edelleenkin.

    Olem­me päi­vit­tä­neet kir­ja­sar­jaa kak­si ker­taa. Molem­mil­la ker­roil­la tär­kein syy on ollut palau­te: kou­luis­sa työs­ken­te­le­vät opet­ta­jat halua­vat paran­nuk­sia kes­kei­seen työvälineeseensä.

    He siis pitä­vät kir­ja­sar­jaa niin hyvä­nä, että halua­vat jat­kaa sen käyt­töä, mut­ta ehdot­ta­vat kui­ten­kin uude­nok­sia — esi­mer­ki­si sen, että puhu­taan mie­luum­min eurois­ta kuin mar­kois­ta. Val­ta­kun­nan ope­tus­suun­ni­tel­ma ei ole täs­sä välis­sä juu­ri muut­tu­nut (vii­mek­si 2004), eli se ei ole aiheu­ta­nut juu­ri­kaan uudistuksia. 

    Ei ole mul­la pal­joa koke­mus­ta perus­kou­luun tar­koi­te­tuis­ta e‑oppikirjoista. Ne, mitä olen näh­nyt, ovat kyl­lä olleet surul­li­sia tapauk­sia: 70-luvun tril­le­jä siir­ret­ty­nä 2010-luvun tek­ni­sel­le alus­tal­le: aluk­si näyt­tää hie­nol­ta, mut­ta iki­van­ha tie­don­kä­si­tys ja mekaa­ni­nen tois­to keulilla.

    Oma poi­ka­ni aloit­ti juu­ri kor­kea­kou­luo­pin­not. Hänen mukaan­sa lähes kaik­ki tar­vit­ta­vat kir­jat ovat e‑oppikirjoina ja netis­tä lai­nat­ta­vis­sa. Ne, jot­ka eivät ole, on alan har­ras­ta­jien toi­mes­ta krä­kät­ty ja saa­ta­vis­sa piraat­tei­na. Uute­na syk­syn kir­jat oli­si­vat mak­sa­neet 700€. Ettei vaan kävi­si niin kuin sil­le kave­ril­le, joka pak­ka­sel­la läm­mit­te­li kuse­mal­la housuihinsa.

    Tou­ko Mettinen

    Kor­rup­tios­ta vie­lä, kus­tan­ta­jien pii­ris­sä kuul­tua: 70-luvul­la riit­ti, kun kun­nol­la juot­ti kau­pun­gin oppi­kir­ja­vas­taa­van. Nyky­ään pitää yrit­tää vakuut­taa salil­li­nen hel­ve­tin kriit­ti­siä opet­ta­jia. Eli älkää nyt aina­kaan sii­hen ehdot­ta­ko paluu­ta, että yksi tyyp­pi ostaa oppi­ma­te­ri­aa­lit kun­nal­le — tai koko valtakunnalle.

  26. Vil­le T: E‑oppimateriaali ei ole mil­lään muo­toa hal­vem­paa kuin pape­ri­nen­kaan – sii­tä ei ole rat­kai­suk­si. Mate­ri­aa­lis­sa mak­saa sisäl­tö, ei muoto. 

    Mate­ri­aa­li­han ei mark­ki­na­ta­lou­des­sa mak­sa yhtään mitään. Sen teke­mi­nen mak­saa, mut­ta kun se on ker­ran teh­ty, sisäl­tö ei mak­sa mitään. Ei syn­ny teki­jäl­le pen­nin osaa­kaan kus­tan­nus­ta sii­tä, että käyt­tä­jiä on mil­joo­na, ver­rat­tu­na sii­hen että käyt­tä­jiä on yksi. Sik­si teki­jäl­le ei pitäi­si mark­ki­na­ta­lou­des­sa mak­saa yhtään mitään lisää sii­tä, että käyt­tä­jiä on mil­joo­na vs että nii­tä on yksi.

    Tava­taan tämä vie­lä, luke­kaa tämä oikein hitaasti:
    Kun oppi­ma­te­ri­aa­li on ole­mas­sa, sen käyt­tä­jien mää­rän lisää­mi­nen ei aiheu­ta kenel­le­kään kus­tan­nuk­sia. Ei kenel­le­kään. Yhtään. Sik­si sii­tä ei tar­vit­se mak­saa. Eikä pidä mak­saa. Se joka mak­saa on tyh­mä, se joka mak­saa mui­den rahoil­la, on rikollinen.

  27. Ei oppi­kir­jo­jen kier­rä­tys mitään aut­tai­si. Suun­ni­tel­tu luok­ka­han on ihan uusi ja sen tavoit­teet ja opin­to­suun­ni­tel­ma ovat ihan uudet. Tar­vi­taan pal­jon ihan uusia kir­jo­ja ohjel­man läpiviemiseen. 

    Olen yli­pää­tän­sä skep­ti­nen tuon ikäis­ten nuor­ten pak­ko-opet­ta­mi­seen. Jos kes­ki­tyt­täi­siin arki­päi­vän elä­män­hal­lin­taan, amma­tin­va­lin­taoh­jauk­seen sekä perus­kou­lun ala-asteen las­ken­toon ja suo­men­kie­leen, jotain saat­tai­si syn­tyä. Sii­hen tar­vit­tai­siin vain hyviä opet­ta­jia ja “lii­tu­tau­lua”.

  28. En kyl­lä osaa sur­ku­tel­la sitä, jos lukio­kir­jois­ta teh­dään ilmai­sia. Tämä­hän tar­kot­tai­si myös toi­mi­vam­paa mark­ki­na­ta­lout­ta kir­jo­jen osal­ta. Tun­tuu­ko nurin­ku­ri­sel­ta? No, mark­ki­nat eivät ole kovin toi­mi­vat, jos yksi valit­see tuot­teen (kou­lu) ja toi­nen mak­saa (opis­ke­li­ja). Nykyi­nen jär­jes­tel­mä muis­tut­taa kovas­ti USA:n ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mää, jon­ka kus­tan­nus­te­hok­kuut­ta on tai­det­tu päi­vi­tel­lä täs­sä­kin blogissa.
    Jos valit­si­ja ja mak­sa­ja ovat sama taho, on edes mah­dol­lis­ta miet­tiä jär­ke­väm­piä tapo­ja hyö­dyk­keen rahoit­ta­mi­seen, kuten Tie­de­mie­hen edel­lä esittämä.

  29. Ja moni tun­tui ole­van sitä miel­tä, ettei oppi­kir­jo­ja tar­vit­se uudis­taa, kun sisäl­löt ovat kui­ten­kin samat. Tämä ei kyl­lä ole ihan niin help­poa. Muis­tan perus­kou­lus­ta muu­ta­mat kir­jat, joi­ta ei ilmei­ses­ti ollut sivu­nu­me­roin­tia lukuu­not­ta­mat­ta päi­vi­tet­ty edel­li­sen vuo­si­kym­me­nen alun jäl­keen. Vaik­ka itse oppiai­net­ta vas­taan ei oli­si mitään kovin vaka­vaa ollut­kaan, kyl­lä kir­jaa oli vai­kea ottaa vaka­vis­saan, jos kaik­ki huo­kui men­nyt­tä maa­il­maa. Nuo­rel­le tämä hyp­pää nopeas­ti sil­mil­le vaik­ka­pa kuvien ihmis­ten vaat­teis­ta tai sii­tä, että ne nuo­ril­le suun­na­tut osiot­kin ker­to­vat vaik­ka­pa NHL-pelaa­jas­ta, joka on lopet­ta­nut uran­sa ennen ikä­luo­kan syntymää.

  30. Eikös oppi­vel­vol­li­suu­den jat­ka­mi­nen mer­kit­se myös yhteis­kun­nan tar­joa­mia bus­si­mat­ko­ja, ja jois­sain tapauk­ses­sa myös yhteis­kun­nan mak­sa­maa asu­mis­ta muu­al­la kuin van­hem­pien luo­na (kun mat­ka on pit­kä). Pel­käs­tään bus­si­mat­kois­ta tulee aika iso lasku.

    Kun tuon 14 mil­joo­nan arvion jakaa kes­ki­mää­räi­sel­lä 60 000 nuo­ren ikä­luo­kal­la, niin ei sii­tä kovin­kaan pal­joa jää per oppilas.

    Tuol­la sit­ten tuli­si jär­jes­tää kir­jo­ja, mat­ko­ja ja vastaavia.

    Idea on ihan kau­nis, mut­ta kuten yleen­sä, halu­taan tukea muu­ta­mia ja tue­taan kaik­kia. Lop­pu­tu­lok­sen iso osa eurois­ta menee “vää­rään osoitteeseen”.

  31. Kou­lu­kir­ja­bis­nek­ses­sä voi olla epä­ter­vei­tä piir­tei­tä. Sil­ti tuo on kum­mal­lis­ta, että hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen luon­nok­ses­sa suun­ni­tel­lut kus­tan­nuk­set perus­tui­vat lähin­nä kou­lu­kir­joi­hin ja nii­tä aiot­tiin vah­vas­ti kier­rät­tää, vaik­ka sen piti olla syrjäytymislaki.

    Minul­le on aina­kin jää­nyt epä­sel­väk­si, miten yli­op­pi­las­ko­kei­siin luke­mi­nen aio­taan jär­jes­tää. Eikö sii­nä nyt yleen­sä tar­vi­ta kaik­ki kysei­sen aineen kir­jat ker­ral­la? Ja luu­li­si, että aina­kin mate­ma­tii­kas­sa, fysii­kas­sa, kemias­sa ja kie­lis­sä oli­si aika ajoin tar­ve pala­ta ja tar­kis­taa asioi­ta myös edel­lis­ten kurs­sien kir­jois­ta. Eikö sen nyt pitäi­si olla kasau­tu­vaa tietoa?

  32. Kal­le Iso­ta­lo:
    oli­si aika ajoin tar­ve pala­ta ja tar­kis­taa asioi­ta myös edel­lis­ten kurs­sien kir­jois­ta. Eikö sen nyt pitäi­si olla kasau­tu­vaa tietoa? 

    Pitäi­si. Kai­ken tut­kin­toon täh­tää­vän oppi­ma­te­ri­aa­lin tuli­si olla avoin­ta ja jul­kis­ta inter­net-pal­ve­lua. Muu­toin ollaan jos­sa­kin suo­ja­tus­sa har­ry­pot­te­ri­maa­il­man kil­ta-jär­jes­tel­mäs­sä ei 2000-luvun tie­to­yh­teis­kun­nas­sa. Oppi­ma­te­ri­aa­lin tuot­ta­ja voi­si saa­da rojal­tit onnis­tu­neis­ta tut­kin­nois­ta. Luem­me­ko vuon­na 2032 uuti­sen leh­des­tä “Ala­kou­lu­lai­nen Väi­nö luki lää­kik­sen kir­jat kesä­lo­mal­laan ja opet­ta­ja-Kai­san täy­dek­si ällis­tyk­sek­si tun­tui omak­su­neen mer­kit­tä­viä osia sii­tä kai­kes­ta ‑Väi­nön hit­sa­ri-isä ker­too ylpeänä”.

  33. Tony Hager­lund:
    Eikös oppi­vel­vol­li­suu­den jat­ka­mi­nen mer­kit­se myös yhteis­kun­nan tar­joa­mia bus­si­mat­ko­ja, ja jois­sain tapauk­ses­sa myös yhteis­kun­nan mak­sa­maa asu­mis­ta muu­al­la kuin van­hem­pien luo­na (kun mat­ka on pit­kä). Pel­käs­tään bus­si­mat­kois­ta tulee aika iso lasku.

    Kun tuon 14 mil­joo­nan arvion jakaa kes­ki­mää­räi­sel­lä 60 000 nuo­ren ikä­luo­kal­la, niin ei sii­tä kovin­kaan pal­joa jää per oppilas.

    Tuol­la sit­ten tuli­si jär­jes­tää kir­jo­ja, mat­ko­ja ja vastaavia.

    Idea on ihan kau­nis, mut­ta kuten yleen­sä, halu­taan tukea muu­ta­mia ja tue­taan kaik­kia. Lop­pu­tu­lok­sen iso osa eurois­ta menee “vää­rään osoitteeseen”.

    15 mil­joo­naa ja 60 000 oppi­las­ta tekee 250 euroa luku­vuo­des­sa per opiskelija.

    Mik­si perus­kou­lu­lai­sia ope­te­taan kus­tan­nus­ta­sol­la 5000 euroa luku­vuo­des­sa, jos se onnis­tuu 250 eurol­la? Osa ammat­tio­pe­tuk­ses­ta on vie­lä reip­paas­ti perus­kou­luo­pe­tus­ta kal­liim­paa. Jos­sain on pilkkuvirhe?

  34. Siis mitä?

    Oy Suo­mi Ab:n vel­ka pauk­kuu koh­ta 100Mrd:n euron yli ja tääl­lä kes­kus­tel­laan sääs­töis­tä siten, että kier­rä­te­tään kou­lu­lais­ten oppikirjoja.….

    Ei hyvä­nen aika sentään.

  35. Paras­ta lää­ket­tä tuol­lai­sel­le 15–16-vuotiaalle on työ :On todel­la kum­mal­lis­ta, että kas­va­tuk­sen asian­tun­ti­jat kuvit­te­le­vat , että tuon ikäi­nen on val­mis teke­mään koko lop­pue­lä­mää kos­ke­via ratkaisuja.
    Ei sii­he kyke­ne 50-vuo­tias­kaan aina.

    Nuo­ri alaa etsiä jos­kus 15-vuo­ti­aa­na sijaan­sa yhteis­kun­nas­sa ja useim­mat ovat löy­tä­neet sen 25-vuotiaana

    On todel­la tol­ku­ton­ta tar­jo­ta val­mii­ta rat­kai­su­mal­le­ja, tuos­sa iäs­sä nuo­ri tie­tää kai­ken ja ulko­puo­li­sil­la pakot­teil­la ja pakot­ta­val­la ohjauk­sel­la saa­daan nuo­ri kapinaan.

    Nuo­ren pitää saa­da kokeil­la vaih­toeh­to­ja ja oppia elä­mään työyh­tei­sös­sä ja muis­sa sosi­aa­li­sis­sa ryhmissä.

    Niin­pä niil­le, jot­ka eivät tie­dä suun­taa pitä­si tar­jo­ta työ­tä tai työn kal­tais­ta toimintaa.Siitä pitä­si saa­da palk­kaa­kin, sil­lä on hyvin huo­no kan­nus­te, jos nuo­ri pako­te­taan teke­mään töi­tä ilman, että sii­tä tulee hyvää lompakkoon

    Eivät­hän tj:kään tee töi­tä ellei­vät saa rahaa ja paljon.

    Eivät­kä nuo lukios­sa jat­ka­vat­kaan ole sen parem­mas­sa ase­mas­sa: Res­sun lukion van­hem­pain- ja oppi­la­sil­lois­sa reh­to­ri osoit­ti, kuin­ka hämä­rä käis­tys tule­vai­suu­des­ta Suo­men par­hail­la­kin on.Kun kysyt­tiin van­hem­mil­ta kuin­ka moni tie­si 19-vuo­ti­aan, mihin täh­tää 10 vuo­den kulues­sa niin 300:sta vain 10 kät­tä nousi.Sama 150 oppi­laan kohdalla.

    Osoit­ta vain kuin­ka etään­ty­nei­tä päät­tä­jät ovat oikeas­ta elämästä

  36. Mitä tuol­la oppi­kir­jo­jen kier­rä­tyk­sel­lä tar­koi­te­taan? “Ker­taus on opin­to­jen äiti”, mut­ta kier­rä­tys estää myö­hem­mät ker­tauk­set, jos kir­ja pitää lait­taa takai­sin kier­rä­tyk­seen pian sen jäl­keen kun kurs­si on suoritetttu.

    Jois­ta­kin omis­ta, vie­lä tal­les­sa ole­vis­ta oppi­kir­jois­ta­ni on ollut suu­ri hyö­ty, kun olen jäl­ki­kas­vul­le jos­kus joi­ta­kin asioi­ta sel­vit­tä­nyt. Asioi­ta voi­daan esit­tää usein eri tavoin, ja jos yksi tapa ker­toa ei vie­lä auta ymmär­tä­mään asi­aa, voi toi­nen sen jo teh­dä. Tämä on mie­les­tä­ni saat­ta­nut ehkä toi­mia mm. mate­ma­tii­kan ja fysii­kan osal­ta par­hai­ten, sil­lä nii­den koh­dal­la ovat omat, van­hat kou­lu­kir­ja­ni olleet omas­ta mie­les­tä­ni parem­pia, kun asioi­ta on jou­tu­nut jos­kus palaut­ta­maan uudel­leen mie­leen. Suo­raan uusis­ta kir­jois­ta, vaik­ka niis­tä omat, parem­mat­kin puo­len­sa olen löy­tä­nyt, ei ole ollut aina vas­taa­vaa apua ennen tuo­ta mie­leen­pa­lau­tus­ta. Har­va kai kui­ten­kaan van­ho­ja kou­lu­kir­jo­jaan pitem­piä aiko­ja sääs­tää, vaik­ka niis­tä jotain hyö­tyä jos­kus myö­hem­min voi muul­loin­kin olla.

    Kaik­ki oppi­kir­jat eivät ole “hyviä”. Jois­sa­kin on asiat esi­tet­ty siten, että ne on hel­pom­pi ymmär­tää. Jos esim. lukion oppi­kir­ja jos­tain aihees­ta tai osa­ko­ko­nai­suu­des­ta on täs­sä suh­tees­sa vaja­vai­nen, voi oppi­laal­le olla apua asian poh­ja­tie­to­jen ker­taa­mi­ses­ta edel­li­ses­tä (aihet­ta käsi­tel­lees­tä) kir­jas­ta, jos­kus jopa rin­nak­kai­ses­ta kir­jas­ta. Se edel­lyt­tää kui­ten­kin kiin­nos­tus­ta aihee­seen. Mah­do­ton­ta se ei ole varo­jen puut­tees­sa­kaan, kun oppi­kir­jo­ja löy­tyy myös kirjastoista.

    Oppi­vel­vol­li­suusiän ylei­ses­tä nos­tos­ta tuli­si aika iso lisä­kus­tan­nus. Jos tar­koi­tuk­se­na on aut­taa lähin­nä pien­tä ryh­mää (väliin­pu­toa­jia), eivät­kö ao. ryh­mään koh­dis­te­tut toi­met oli­si parem­pi ja kus­tan­nus­te­hok­kaam­pi ratkaisu?

  37. Mites jos aina­kin lukios­ta tie­teet opis­kel­tai­siin englan­nik­si? Lukios­ta eteen­päin tilan­ne on kui­ten­kin tämä. Englan­nik­si mate­ri­aa­li on hel­pos­ti saa­ta­vaa ja ilmaista.
    Kus­tan­nus sääs­töt ovat val­ta­vat? Vai onko ole­mas­sa “suo­ma­lais­ta” tie­det­tä jota ei englan­nik­si opi?

  38. dio­di:
    Minä tun­nen yhden lukion­opet­ta­jan joka oli muka­na teke­mäs­sä lukion oppi­kir­jaa, jota sit­ten myy­tiin­vuo­si­kausia. Hän raken­si talon kir­jan myyn­ti­tu­loil­la. Suu­rin osa tie­tys­ti meni kustantajille. 

    Minä taas tunenn mon­ta lukion­opet­ta­jaa, jot­ka ovat olleet muka­na kir­jan­teos­sa ja toden­neet tun­ti­pal­kan jää­neen har­ras­te­ta­sol­le. Ei se kes­ki­mää­rin mitään raha­kas­ta puu­haa ole. Ei kan­na­ta kadehtia.

    Raha­vir­rat ovat iso­ja, mut­ta niil­lä yllä­pi­de­tään kus­tan­ta­jia, kir­ja­kaup­po­ja, ym. Jos tätä haluai­si ratio­na­li­soi­da, yhteis­kun­nan pitäi­si ottaa oppi­ma­te­ri­aa­lin tuot­ta­mi­nen itsel­leen ja lait­taa se avoi­meen jake­luun (print­ti­kap­pa­leet tuo­tan­to­hin­nal­la). Sil­lä sai­si nykyis­tä laa­duk­kaam­paa mate­ri­aa­lia nykyis­tä enem­män, mut­ta sil­lä oli­si samal­la iso vai­ku­tus kustannusalaan.

    Oppi­kir­jo­jen kier­rä­tys sinän­sä on vii­sas­ta, kir­ja ei ole ker­ta­käyt­tö­hyö­dy­ke. Enkä myös­kään pidä tavas­ta teh­dä mität­tö­miä päi­vi­tyk­siä oppi­kir­joi­hin ihan vain myyn­ni­ne­dis­tä­mis­mie­les­sä. Ei siel­lä kui­ten­kaan ketään ole var­si­nai­sia kul­ta­mu­nia kerää­mäs­sä, kos­ka Suo­mi on pie­ni markkina-alue.

  39. Vil­lemm:
    Mites jos aina­kin lukios­ta tie­teet opis­kel­tai­siin englan­nik­si? Lukios­ta eteen­päin tilan­ne on kui­ten­kin tämä. Englan­nik­si mate­ri­aa­li on hel­pos­ti saa­ta­vaa ja ilmaista.
    Kus­tan­nus sääs­töt ovat val­ta­vat? Vai onko ole­mas­sa “suo­ma­lais­ta” tie­det­tä jota ei englan­nik­si opi?

    Olen itse käy­nyt kou­lua kum­mal­la­kin kie­lel­lä ja opet­ta­nut eri tasoil­la kum­mal­la­kin kie­lel­lä. Olen vakaas­ti sitä miel­tä, että perus­asiat pitää opet­taa oppi­laan äidin­kie­lel­lä tai äidin­kie­len veroi­ses­ti hal­lit­se­mal­la kie­lel­lä, kos­ka vie­raan kie­len käyt­tä­mi­nen vai­keut­taa käsit­teel­lis­tä ajattelua.

    Aja­tus kie­len ja subs­tans­sin opet­ta­mi­ses­ta samaan aikaan on peri­aat­tees­sa ihan hyvä. Jol­lain taval­la ihmi­sen aivois­sa kui­ten­kin tun­tuu ole­van rajal­li­nen kapa­si­teet­ti, jol­loin käsit­teel­li­ses­ti vai­kei­ta asioi­ta on han­ka­la opet­taa tilan­tees­sa, jos­sa jo kie­len käsit­te­le­mi­nen vaa­tii osan aivokapasiteetista.

    Tämä rajaa mah­dol­li­ses­ti englan­nik­si ope­tet­ta­via ainei­ta aika pal­jon. Lukios­sa mat-fys-kem-bio ‑lin­jal­la jou­tuu jo jon­kin ver­ran vai­vaa­maan aivo­jaan asioi­den ymmär­tä­mi­sek­si. Yhteis­kun­taop­pi taas on kovin kult­tuu­ri­si­don­nais­ta, joten sitä ei voi ulkois­taa. Maan­tie­to ja his­to­ria ehkä luon­nol­li­sim­min meni­si­vät englan­nik­si, mut­ta näis­sä­kin on osit­tain sisältöongelma.

    Englan­nin­kie­lis­tä mate­ri­aa­lia on pal­jon saa­ta­vil­la, ja oli­si kovin suo­ta­vaa, että kou­lus­sa reaa­liai­neis­sa ja mate­ma­tii­kas­sa opit­tai­siin ko. alo­jen kes­kei­nen englan­nin­kie­li­nen sanas­to. Mate­ri­aa­li on kui­ten­kin myös kovin vaih­te­le­vaa, ja sen käyt­tä­mi­nen edel­lyt­tää sel­lais­ta läh­de­kri­tii­kin tasoa, joka on taval­li­sen lukio­lai­sen ja osin jopa opet­ta­jan ulot­tu­mat­to­mis­sa. (Tämä kom­ment­ti perus­tuu koke­muk­sii­ni yliopisto-opettajana.)

    Vie­lä yksi heik­kous liit­tyy opet­ta­jien kie­li­tai­toon. Suo­mes­sa on todel­la vai­ke­aa löy­tää opet­ta­jaa, joka oli­si sekä peda­go­gi­ses­ti päte­vä että niin suju­va englan­nik­si, ettei opet­ta­jan kie­li­tai­to opet­ta­mi­ses­sa esteek­si tai hidasteeksi. 

    Eri­lai­set kan­sain­vä­li­set lin­jat (esim. IB) kamp­pai­le­vat tämän kans­sa. Ulko­mail­ta tule­vat opet­ta­jat voi­vat puhua kiel­tä jopa äidin­kie­le­nään, mut­ta asiao­saa­mi­nen ja peda­go­gi­nen päte­vyys ei vält­tä­mät­tä ole ihan suo­ma­lais­ta tasoa. Suo­ma­lai­sil­la opet­ta­jil­la on tyy­pil­li­ses­ti hyvä subs­tans­sin ja peda­go­gii­kan osaa­mi­nen, mut­ta kie­li­tai­to on kes­ki­mää­rin aika tankeroa.

    (Pyy­dän, ettei­vät suo­ma­lai­set opet­ta­jat vetäi­si täs­tä pahas­ti her­net­tä nenään. Suo­ma­lais­ten opet­ta­jien englan­nin­tai­to on kan­sain­vä­li­ses­ti ver­rat­tu­na erit­täin kor­ke­aa luok­kaa. Vaa­ti­mus vie­raal­la kie­lel­lä opet­ta­mi­ses­ta on kui­ten­kin erit­täin tiuk­ka vaatimus.)

  40. Lii­ke­toi­min­ta­mal­li jol­la oppi­kir­jo­ja voi­tai­siin teh­dä jat­kos­sa on oikeas­ti aika yksin­ker­tai­nen. Kou­lut rank­kaa­vat oppi­kir­jat sen mukaan mitä haluai­si­vat käyt­tää. Sit­ten val­tio neu­vot­te­lee kes­ki­te­tys­ti muu­ta­mien par­haim­min ran­kat­tu­jen kir­jo­jen teki­jöi­den kans­sa käyt­tö­oi­keu­des­ta. Täs­sä koh­taa ei siis mak­se­ta pen­nin pyö­ry­lää sii­tä, kuin­ka moni käyt­tää, vaan ainoas­taan oikeuk­sien luo­vu­tuk­ses­ta, ja sopi­muk­seen liit­tyy jat­ko­mah­dol­li­suus: Jos kir­ja on riit­tä­vän hyvä, niin voi­daan tila­ta uusi, kor­jat­tu pai­nos seu­raa­vi­na vuosina. 

    Las­ke­taan mitä sai­si vuo­des­sa. Jos vaik­ka oikeu­det han­ki­taan 25 eri­lai­seen kir­jaan, ja jokai­sen kir­jan teki­jöil­le mak­se­taan 50 000 euroa könt­tä­kor­vauk­se­na, niin täs­tä tulee kus­tan­nus­ta hui­mat 1 250 000 euroa. Vaik­ka kor­vaus oli­si 100 000 euroa, niin kus­tan­nus on 2.5 mil­joo­naa, ja jos eri­lai­sia kir­jo­ja on 50, niin kus­tan­nus on 5 miljoonaa. 

    Jos käyt­tä­jää koh­den las­ket­tu mar­gi­naa­li­kus­tan­nus on sen euron ja oppi­lai­ta on koko ikä­luok­ka, eli se 50 000, ja jokai­sel­le oppi­laal­le tulee 10 eri­lais­ta kir­jaa, niin täs­tä tulee vie­lä puo­li mil­joo­naa lisää. Tuo 50 kir­jaa yllä tar­koit­taa siten sitä, että val­ta­kun­nal­li­ses­ti kou­luil­la on valit­ta­va­na yksi vii­des­tä kir­jas­ta kuhun­kin oppiai­nee­seen. Käsit­tääk­se­ni las­kel­ma­ni menee ylä­kant­tiin täl­lä­kin tavalla. 

    Oppi­ma­te­ri­aa­lin aiheut­ta­ma lisä­kus­tan­nus lisä­vuo­des­ta on siis rei­lut vii­si mil­joo­naa. Ottaen huo­mioon, että a) muil­ta osin kou­lu­tus on jo kui­ten­kin mak­su­ton­ta b) kou­lu­tuk­sen ulko­puo­lel­le jät­täy­ty­neen “jäl­ki­hoi­to” mak­saa, eikä suu­rin osa mene ollen­kaan töi­hin, niin väit­täi­sin että todel­li­set mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set oppi­vel­vol­li­suusiän nos­ta­mi­ses­ta eivät val­ta­kun­nal­li­ses­ti voi ylit­tää kym­men­tä mil­jo­naa euroa.

    Kos­ka en kan­na­ta pak­ko­ja, en kan­na­ta oppi­vel­vol­li­suusiän nos­ta­mis­ta, mut­ta se ei ole tämän point­ti. Point­ti on, että jos ja kun oppi­vel­vol­li­suusiän nos­ta­mi­nen on muka kal­lis­ta, niin se joh­tuu sii­tä että sys­tee­mi on yksin­ker­tai­ses­ti tyh­mä, ja joku kup­paa sii­tä rahaa. 

    En löy­tä­nyt heti luku­ja sii­tä, pal­jon­ko oppi­kir­joi­hin kun­nil­ta menee nykyi­sin val­ta­kun­nal­li­ses­ti. Perus­kou­lu kes­tää 9 vuot­ta, joten jos kus­tan­nus ylit­tää 100 mil­joo­naa, niin tähän mene­tel­mään siir­ty­mi­nen sääs­tää enem­män kuin se yhden lisä­vuo­den lisää­mi­nen sin­ne oppiaikoihin. 

    Ja ennen­kuin joku kek­sii että “ei vir­ka­mie­het voi päät­tää mitä kir­jo­ja käy­te­tään”, niin ei voi, ja sik­si kou­lu­jen pitäi­si pääs­tä itse valit­se­maan oppi­kir­jat. Jos valit­ta­va­na on vii­si eri kir­jaa, niin väit­täi­sin ettei yksit­täi­nen opet­ta­ja voi miten­kään ehtiä pereh­ty­mään edes nii­hin kaik­kiin, eli tuos­sa­kin on jo toden­nä­köi­ses­ti run­sau­den­pu­laa. Jos joku taas kek­sii väit­tää, että oppi­kir­jan teke­mi­nen mak­saa enem­män kuin 100 000 euroa, niin sanoi­sin, että suu­ruu­den­hul­luus on nyt iske­nyt johonkuhun.

  41. Vihe­rins­si: Raha­vir­rat ovat iso­ja, mut­ta niil­lä yllä­pi­de­tään kus­tan­ta­jia, kir­ja­kaup­po­ja, ym. Jos tätä haluai­si ratio­na­li­soi­da, yhteis­kun­nan pitäi­si ottaa oppi­ma­te­ri­aa­lin tuot­ta­mi­nen itsel­leen ja lait­taa se avoi­meen jake­luun (print­ti­kap­pa­leet tuo­tan­to­hin­nal­la). Sil­lä sai­si nykyis­tä laa­duk­kaam­paa mate­ri­aa­lia nykyis­tä enem­män, mut­ta sil­lä oli­si samal­la iso vai­ku­tus kustannusalaan.

    Taas pitää kysyä että onko se juu­ri oppi­kir­jo­jen osta­jien teh­tä­vä yllä­pi­tää kus­tan­nusa­laa. Ris­ti­sub­ven­tio tus­kin täs­sä­kään tilan­tees­sa on se opti­maa­li­nen vaih­toeh­to tavoit­tei­den saavuttamiseen.

  42. Alun­pe­rin kou­lun tar­koi­tus on ollut säilyttäminen.

    Teol­lis­tu­mi­sen ja kau­pun­gis­tu­mi­sen alkuai­koi­na kau­pun­kei­hin ker­tyi väkeä ja lap­sia oli paljon.

    Kun työ­päi­vät oli­vat pit­kiä niin lap­set jäi­vät kadul­le ja jengiytyivät.Kontrolloimattomat lap­si­jen­git oli­vat vaa­ral­li­sia ja he ryös­te­li­vät , pahoin­pi­te­li­vät , van­da­li­soi­vat ja kiusa­si­vat kan­saa. Niin­pä kek­sit­tiin kou­lu, johon lap­set sidot­tiin ja tiu­kal­la kuril­la pidet­tiin aisoissa

    Oppiminen/opetus on sivu­tuo­te ja sitä lisät­tiin sitä mukaa kuin yhteis­kun­ta vaa­ti­kou­lu­te­tum­paa työvoimaa.

    Oppi­vel­voll­suu­den piden­tä­mi­ses­sä on kysy­mys saman idean jat­ku­mos­ta , halu­taa estää syn­ty­mäs­tä oppo­si­tio­ta yhteis­kun­taan ja halu­taa pitää val­ta nyky­muo­toi­sen yhteis­kun­nan elii­tin käsissä.

  43. Säh­köi­set kir­jat ovat nyky­ai­kaa, niis­sä ei ole pelk­kää teks­tiä vaan elä­vää kuvaa, ani­maa­tioi­ta , vuo­ro­vai­ku­tuk­sel­li­suut­ta, oppi­jan omia tuo­tok­sia, port­fo­lioi­ta ym. ym. 

    Kir­jat uusiin mate­ri­aa­lei­hin ver­rat­tu­na ovat kuin hie­rogly­fit tai kivi­tau­lut , yhtä alkeellisia. 

    Selail­kaa vaik­ka vähän maistiaisiksi: 

    http://www.e‑oppi.fi/

    Näi­tä säh­köi­sen mate­ri­aa­lin teki­jöi­tä on monia mui­ta­kin, mut­ta PDF-tie­dos­to ei ole säh­köi­nen oppi­ma­te­ri­aa­li, se on vain kirja.

    Näi­den mate­ri­aa­lien avul­la saa­daan aikaan sääs­tö­jä monel­la tasol­la. Esim. mate­ri­aa­lei­den päi­vi­tys tapah­tuu todel­la vähäl­lä rahalla. 

    Säh­köi­nen oppi­mi­nen on nuo­ril­le luon­te­vaa, kos­ka he elä­vät sii­nä ympä­ris­tös­sä jo muu­ten­kin kai­ken aikaa.

  44. Lii­an van­ha: Oppi­vel­voll­suu­den piden­tä­mi­ses­sä on kysy­mys saman idean jat­ku­mos­ta , halu­taa estää syn­ty­mäs­tä oppo­si­tio­ta yhteis­kun­taan ja halu­taa pitää val­ta nyky­muo­toi­sen yhteis­kun­nan elii­tin käsissä.

    Asian voi­si ehkä sanoa vähän peh­meäm­min, mut­ta jos unoh­de­taan tuo oppo­si­tio­ta­ri­na, yllä­ole­vas­sa on kyl­lä aika iso osa jutun juo­nes­ta. (Poli­tii­kas­sa­kin saat­taa olla myös toi­mi­joi­ta, joi­den kan­nal­ta sivis­tys­ta­son nouse­mi­nen ei ole hyvä juttu.)

    Oppi­vel­vol­li­suu­den piden­tä­mi­sel­lä este­tään syr­jäy­ty­viä nuo­ria jää­mäs­tä koti­soh­val­le ja osta­ril­le malek­si­maan. Vuo­den lisä­säi­ly­tys val­vo­tuis­sa olois­sa saat­taa joil­la­kin aikaan­saa­da mur­ro­siän huu­ru­jen vähe­ne­mi­sen ja sitä kaut­ta aut­taa yhteis­kun­taan sopeu­tu­mi­seen. Sen vuo­den aika­na pää­hän pum­pat­tu oppi­si­säl­tö taas on toden­nä­köi­ses­ti kes­ki­mää­rin kovin vähämerkityksellistä.

    Ja oikeas­taan täs­sä koh­das­sa oppi­vel­vol­li­suu­den piden­tä­mi­nen on vää­rä kei­no. Riit­täi­si, että todet­tai­siin alle 18-vuo­tiail­la ole­van vel­vol­li­suus joko olla suo­rit­ta­mas­sa perus­kou­lun oppi­mää­rää, olla opis­ke­le­mas­sa jotain muu­ta tai olla töis­sä. En oli­si pät­kää­kään huo­les­tu­nut nuo­res­ta, joka menee perus­kou­lun suo­ri­tet­tu­aan suo­raan töihin.

  45. teek­ka­ri: Taas pitää kysyä että onko se juu­ri oppi­kir­jo­jen osta­jien teh­tä­vä yllä­pi­tää kus­tan­nusa­laa. Ris­ti­sub­ven­tio tus­kin täs­sä­kään tilan­tees­sa on se opti­maa­li­nen vaih­toeh­to tavoit­tei­den saavuttamiseen

    Olen samaa miel­tä. Point­ti on kui­ten­kin se, että ne yhteis­kun­nan oppi­kir­ja­mil­joo­nat eivät juu­ri­kaan katoa Cay­ma­nil­le, vaan niil­lä elä­te­tään kult­tuu­ru­työ­tä teke­vää jen­giä. On toki arvo­ky­sy­mys, onko se hyvä vai ei, mut­ta nii­tä mil­joo­nia ei voi ihan 1:1 las­kea sääs­tök­si tai kuluksi.

    (Toi­nen jut­tu on tie­tys­ti se, että nyt teh­tä­vä oppi­vel­vol­li­suusiän nos­ta­mi­nen ja sen kyt­ke­mi­nen ilmai­siin oppi­kir­joi­hin on joten­kin outo tempaus.)

  46. Tie­de­mies: Mate­ri­aa­li­han ei mark­ki­na­ta­lou­des­sa mak­sa yhtään mitään. Sen teke­mi­nen mak­saa, mut­ta kun se on ker­ran teh­ty, sisäl­tö ei mak­sa mitään. Ei syn­ny teki­jäl­le pen­nin osaa­kaan kus­tan­nus­ta sii­tä, että käyt­tä­jiä on mil­joo­na, ver­rat­tu­na sii­hen että käyt­tä­jiä on yksi. Sik­si teki­jäl­le ei pitäi­si mark­ki­na­ta­lou­des­sa mak­saa yhtään mitään lisää sii­tä, että käyt­tä­jiä on mil­joo­na vs että nii­tä on yksi.

    Tava­taan tämä vie­lä, luke­kaa tämä oikein hitaasti:
    Kun oppi­ma­te­ri­aa­li on ole­mas­sa, sen käyt­tä­jien mää­rän lisää­mi­nen ei aiheu­ta kenel­le­kään kus­tan­nuk­sia. Ei kenel­le­kään. Yhtään. Sik­si sii­tä ei tar­vit­se mak­saa. Eikä pidä mak­saa. Se joka mak­saa on tyh­mä, se joka mak­saa mui­den rahoil­la, on rikollinen.

    Olem­me teki­jä­noi­keu­den ytimessä. 

    Tie­to­ko­neoh­jel­mat, kir­jat, elo­ku­vat jne. kaik­ki ovat varas­tet­ta­vis­sa hel­pos­ti. Teki­jäl­lä on kui­ten­kin oikeus sii­hen kuvaan, kir­joit­ta­jal­la sii­hen teks­tiin jne. Mate­ri­aa­lit ja jär­jes­tel­mät van­he­ne­vat kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la. E‑materiaali ei tie­tys­ti ole vain teks­tiä vaan koko­nai­suus, jos­sa opis­kel­laan tie­tyl­lä lait­teel­la. Sii­nä on usein muka­na oppi­las­jär­jes­tel­mä, arvioin­ti­jär­jes­tel­mä jne. Kyl­lä sen teke­mi­nen ja yllä­pi­to mak­saa koko ajan.

  47. Tie­de­mies: Mate­ri­aa­li­han ei mark­ki­na­ta­lou­des­sa mak­sa yhtään mitään. Sen teke­mi­nen mak­saa, mut­ta kun se on ker­ran teh­ty, sisäl­tö ei mak­sa mitään. Ei syn­ny teki­jäl­le pen­nin osaa­kaan kus­tan­nus­ta sii­tä, että käyt­tä­jiä on mil­joo­na, ver­rat­tu­na sii­hen että käyt­tä­jiä on yksi. Sik­si teki­jäl­le ei pitäi­si mark­ki­na­ta­lou­des­sa mak­saa yhtään mitään lisää sii­tä, että käyt­tä­jiä on mil­joo­na vs että nii­tä on yksi. 

    Mie­len­kiin­tois­ta mää­ri­tel­lä “mark­ki­na­ta­lou­dek­si” jär­jes­tel­mä, jos­sa ainoa mah­dol­li­nen sisäl­tö­kaup­pa toi­mii val­tion tai sii­hen ver­rat­ta­van yhteis­kun­nal­li­sen toi­mi­jan kaut­ta, joka ostaa oikeu­det ja jakaa tuo­tok­sen ilmai­sek­si eteenpäin.

    Tämä voi­si olla ihan oikeas­ti jär­ke­vä jär­jes­tel­mä esi­mer­kik­si lukioi­den oppi­ma­te­ri­aa­lil­le, mut­ta noin yleisesti?

    (ja tuos­sa­kin tapauk­ses­sa oli­si jär­ke­vää olla val­mis mak­sa­maan enem­män parem­mas­ta työs­tä, jos mate­ri­aa­lia käyt­tä­vät vuo­sit­tain kym­me­net tuhan­net vs. sadat (ole­te­taan, että yksit­täi­sen oppi­laan oppi­mi­sen arvo oli­si molem­mis­sa tapauk­ses­sa sama))

  48. Vil­lemm:
    Mites jos aina­kin lukios­ta tie­teet opis­kel­tai­siin englan­nik­si? Lukios­ta eteen­päin tilan­ne on kui­ten­kin tämä. Englan­nik­si mate­ri­aa­li on hel­pos­ti saa­ta­vaa ja ilmaista.
    Kus­tan­nus sääs­töt ovat val­ta­vat? Vai onko ole­mas­sa “suo­ma­lais­ta” tie­det­tä jota ei englan­nik­si opi? 

    Luu­let, että sil­lä ei oli­si mitään nega­ti­vi­sia vai­ku­tuk­sia kek­si­mää­räi­seen oppi­mis­ta­soon, jos kir­jat lukio­ta­sol­la vaih­det­tai­siin englanninkielisiksi?

    (Tar­kaan ottaen ehdo­tit tuos­sa vie­lä suul­li­sen­kin ope­tus­kie­len muut­ta­mis­ta englan­nik­si. Ole­tan, että tuo oli kui­ten­kin lap­sus eikä tar­koi­tuk­sel­li­nen taha­ton vitsi)

  49. Lii­an van­ha:
    Alun­pe­rin kou­lun tar­koi­tus on ollut säilyttäminen.

    Teol­lis­tu­mi­sen ja kau­pun­gis­tu­mi­sen alkuai­koi­na kau­pun­kei­hin ker­tyi väkeä ja lap­sia oli paljon.

    Kun työ­päi­vät oli­vat pit­kiä niin lap­set jäi­vät kadul­le ja jengiytyivät.Kontrolloimattomat lap­si­jen­git oli­vat vaa­ral­li­sia ja he ryös­te­li­vät , pahoin­pi­te­li­vät , van­da­li­soi­vat ja kiusa­si­vat kan­saa. Niin­pä kek­sit­tiin kou­lu, johon lap­set sidot­tiin ja tiu­kal­la kuril­la pidet­tiin aisoissa

    Oppiminen/opetus onsi­vu­tuo­te ja sitä lisät­tiin sitä mukaa kuin yhteis­kun­ta vaa­ti­kou­lu­te­tum­paa työvoimaa.

    Oppi­vel­voll­suu­den piden­tä­mi­ses­sä on kysy­mys saman idean jat­ku­mos­ta , halu­taa estää syn­ty­mäs­tä oppo­si­tio­ta yhteis­kun­taan ja halu­taa pitää val­ta nyky­muo­toi­sen yhteis­kun­nan elii­tin käsissä.

    Hie­man yksin­ker­tais­tet­tua, mut­ta hyvä hyvä­huo­mi­po silti.

  50. Oma poi­ka­ni aloit­ti juu­ri kor­kea­kou­luo­pin­not. Hänen mukaan­sa lähes kaik­ki tar­vit­ta­vat kir­jat ovat e‑oppikirjoina ja netis­tä lai­nat­ta­vis­sa. Ne, jot­ka eivät ole, on alan har­ras­ta­jien toi­mes­ta krä­kät­ty ja saa­ta­vis­sa piraat­tei­na. Uute­na syk­syn kir­jat oli­si­vat mak­sa­neet 700€. Ettei vaan kävi­si niin kuin sil­le kave­ril­le, joka pak­ka­sel­la läm­mit­te­li kuse­mal­la housuihinsa.

    Tou­ko Mettinen”

    Joo. Mati­ka­no­pin­to­je­ni huo­mat­ta­vin saa­vu­tus tai­si olla piraat­ti­pai­nok­sen tuot­ta­mi­nen Roy­de­nin teok­ses­ta Real Ana­ly­sis. — Sii­tä oli jää­nyt muu­ta­ma yli­määä­räi­nen kap­pa­le, jos­ta yhden vein per­he­tut­tu­ni, TKK:n pro­fe­so­so­rin pojal­le yli­op­pi­lah­jak­si: “Sinä­hän et tie­ten­kään ole mitään täl­lais­ta rikol­lis­ta har­ras­ta­nut” tote­sin isäl­le. — En tosi­aan­kaan, pois se minus­ta”, hän vas­ta­si hyvin vakuuttavasti.

  51. Ano­nyy­mi:
    Lie­nee myös syy­tä miet­tiä tar­vi­taan­ko mak­sul­li­sia oppi­ma­te­ri­aa­le­ja edes kovin pit­kään näin net­tiai­ka­na. Avoi­mia ja ilmai­sia oppi­ma­te­ri­aa­le­ja on ole­mas­sa (http://avoinoppikirja.fi/) ja tie­tys­ti nii­tä voi­tai­siin myös kehit­tää lisää samal­la rahal­la joka kulu­te­taan nyky­ään oppi­kir­jo­jen ostamiseen. 

    Nuo nykyi­set avoi­met oppi­ma­te­ri­aa­lit ovat aina­kin sil­tä osin kuin olen itse nii­tä näh­nyt kyl­lä peda­go­gi­sel­ta laa­dul­taan sel­lai­sia, että kau­pal­li­set kus­tan­ta­jat eivät kir­jo­ja oli­si tuos­sa muo­dos­sa jul­kais­seet. Eivät ole eri­tyi­sen hou­kut­te­le­van oloi­sia oppi­kir­joik­si, vaan näyt­tä­vät vähän samal­ta kuin yli­opis­ton mate­ma­tii­kan ilmai­sek­si jaos­sa ole­vat pru­jut. Hoi­ta­vat kyl­lä asian­sa mate­ma­tiik­kaa tai­ta­vien osal­ta. Mut­ta nii­den osal­ta, joil­la on osaa­mis- ja moti­vaa­tio­vai­keuk­sia jo alus­sa, moti­vaa­tio ei her­käs­ti tuol­lai­sin oppi­kir­join myös­kään juu­ri kas­va. Itse olen alka­nut van­hem­mi­ten arvos­taa kus­tan­nus­toi­mit­ta­jien ammat­ti­kun­taa. Hyvis­tä oppi­kir­jois­ta vain yksi on asia­si­säl­lön tuot­ta­mis­ta, ja mer­kit­tä­vä osa on myös oppi­mis­ta tuke­vaa tait­toa, kuvi­tus­ta ja monen­lais­ta muuta.

    Lukion mate­ma­tii­kan kir­jat oli­vat peda­go­gi­sen tason­sa osal­ta täy­sin eri tasoa (siis parem­pia) kuin yli­opis­ton vas­taa­vat osin var­maan juu­ri sik­si, että lukio­puo­lel­la kir­joi­hin on panos­tet­tu pal­jon, miet­tien monen­lais­ta asi­aa oppi­mi­sen kan­nal­ta, kun taas yli­opis­tos­sa kir­jan kir­joit­ta­ja on miet­ti­nyt lähin­nä sisäl­töä. Jäl­kim­mäi­set opuk­set pal­ve­li­vat tie­tyn­lai­sia oppi­joi­ta, ja osaa taas todel­la heikosti.

  52. Vil­le T: Tie­to­ko­neoh­jel­mat, kir­jat, elo­ku­vat jne. kaik­ki ovat varas­tet­ta­vis­sa helposti.

    Eivät ole. Se, että joku on kek­si­nyt nok­ke­las­ti nimit­tää kopioin­tia “varas­ta­mi­sek­si”, ei tee sii­tä yhtään enem­pää varas­ta­mis­ta kuin se, että koto­na lei­poo lei­pää omis­ta jau­hois­ta on varas­ta­mis­ta leipurilta.

  53. Tie­de­mies:

    Jos käyt­tä­jää koh­den las­ket­tu mar­gi­naa­li­kus­tan­nus on sen euron ja oppi­lai­ta on koko ikä­luok­ka, eli se 50 000, ja jokai­sel­le oppi­laal­le tulee 10 eri­lais­ta kir­jaa, niin täs­tä tulee vie­lä puo­li mil­joo­naa lisää. 

    Onko sinul­la ollut yhtään las­ta lukios­sa vii­me vuo­si­na? Las­kin juu­ri, että lukion 1. luok­kaa käy­vä lap­se­ni tar­vit­see tämän ensim­mäi­sen luku­vuo­den aika­na aina­kin 27 eri kirjaa.

    Toki täs­sä on taus­tal­la kus­tan­ta­jien into teh­dä oma kir­ja jokais­ta eri kurs­sia var­ten. Kun olin itse lukios­sa ja luin pit­kää mate­ma­tiik­kaa, tar­vit­sin koko lukio­ai­ka­na yhteen­sä 3 mate­ma­tii­kan kir­jaa. Pit­kää mate­ma­tiik­kaa niin ikään luke­vat lap­se­ni tar­vit­se­vat 13 eri mate­ma­tii­kan kir­jaa, vaik­ka uut­ta asi­aa on tul­lut vain vähän ja osa minun aikoi­na­ni opis­kel­luis­ta asiois­ta on pois­tet­tu. Toki omat kir­ja­ni oli­vat vähän pak­sum­pia, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta 13 eri kir­jan hank­ki­mi­nen tulee sel­väs­ti kal­lim­mak­si kuin 3 vähän pak­sum­man kir­jan ostaminen.

  54. Vii­vyt­te­li­jä: Vaik­ka itse oppiai­net­ta vas­taan ei oli­si mitään kovin vaka­vaa ollut­kaan, kyl­lä kir­jaa oli vai­kea ottaa vaka­vis­saan, jos kaik­ki huo­kui men­nyt­tä maa­il­maa. Nuo­rel­le tämä hyp­pää nopeas­ti sil­mil­le vaik­ka­pa kuvien ihmis­ten vaat­teis­ta tai sii­tä, että ne nuo­ril­le suun­na­tut osiot­kin ker­to­vat vaik­ka­pa NHL-pelaa­jas­ta, joka on lopet­ta­nut uran­sa ennen ikä­luo­kan syntymää. 

    Ongel­ma on täl­löin kir­jas­sa, joka on teh­ty van­hen­tu­maan joko tar­koi­tuk­sel­la tai jon­kin­lais­ta nuo­rek­kuut­ta epä­toi­voi­ses­ti tavoi­tel­les­sa. Edel­lis­vuo­ti­siin sano­ma­leh­ti­uu­ti­siin perus­tu­va oppi­ma­te­ri­aa­li­kin kes­täi­si aikaa paremmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.