Työajan pidentäminen on huono keino

Työ­ja­nan piden­nys on huo­no kei­no paran­taa kil­pai­lu­ky­kyä, kos­ka jat­kos­sa ratio­naa­lis­ta on pyr­kiä koh­ti lyhyem­pää työ­ai­kaa. Sopi­mus työt­tö­myys­ta­voit­tees­ta on parempi.

Kokoo­muk­sen Arto Sato­nen esit­tää, että Suo­mes­sa pitäi­si viik­ko­työ­ai­kaa piden­tää nykyi­ses­tä 37,5 tun­nis­ta 40 tun­tiin eli 6,7 pro­sen­til­la. Päi­vä pite­ni­si siis puo­lel­la tun­nil­la. Sato­sen mukaan näin tor­jut­tai­siin työttömyyttä.

Ensi­kuu­le­mas­ta voi­si aja­tel­la, että työ­ajan piden­nys lisää työt­tö­myyt­tä, kun saman työ­mää­rän pys­tyy teke­mään pie­nem­pi mää­rä ihmi­siä. Sato­nen täh­tää tun­ti­pa­kan alen­ta­mi­seen 6,7 pro­sen­til­la, min­kä hän uskoo paran­ta­van kil­pai­lu­ky­kyä niin pal­jon, että työl­li­syys kui­ten­kin paranisi.

Usein vedo­taan glo­baa­lin kil­pai­lu­ky­kyyn, kun halu­taan piden­tää työ­ai­kaa tai lyhen­tää lomia. Tämä on aivan kuk­kua. Län­ti­ses­sä Euroo­pas­sa pisim­mät työ­ajat ovat Krei­kas­sa, Ita­lias­sa, Espan­jas­sa ja Por­tu­ga­lis­sa ja pyhim­mät Sak­sas­sa, Alan­ko­mais­sa ja Nor­jas­sa. Täs­tä ei voi sen­tään pää­tel­lä, että pit­kä työ­ai­ka vaa­ran­taa luot­to­luo­ki­tuk­sen, mut­ta sen se osoit­taa, ettei työ­ajan pituu­del­la ole posi­tii­vis­ta vai­ku­tus­ta kil­pai­lu­ky­kyyn. Mikä vai­kut­taa, on työ­tun­nin hin­ta. Jos työ­tun­nin hin­ta on vakio, voi­si aja­tel­la, että lyhyt työ­ai­ka jopa paran­taa kil­pai­lu­ky­kyä, sil­lä juok­see­han mai­le­ri­kin nopeam­min kuin maratoonari.

Sato­sen mukaan on parem­pi alen­taa palk­kaa työ­ai­kaa piden­tä­mäl­lä kuin suo­raan kuu­kausi­palk­kaa las­ke­mal­la. Pitää kui­ten­kin miet­tiä, mihin täl­lai­nen kehi­tys joh­taa. Kun robo­tit teke­vät yhä suu­rem­man osan työs­täm­me, on yksin­ker­ta­si­ses­ti jär­ke­vää ottaa osa tuot­ta­vuu­den nousus­ta vapaa-aika­na kuin kohon­nei­na reaa­li­palk­koi­na. Suun­ta on koh­ti lyhem­pää työ­ai­kaa, ja hyvä niin.

Pal­jon parem­pi rat­kai­su esi­te­tään Soi­nin­vaa­ran ja Var­tiai­sen rapor­tis­sa lisää matalapalkkatyötä.

Suo­si­tus 23: Sopi­mus työt­tö­myys­ta­voit­tees­ta. Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt aset­ta­vat itsel­leen työt­tö­myys­ta­voit­teen ja sitou­tu­vat sol­mi­maan nol­la­ta­son tulos­o­pi­muk­sia tai pel­käs­tään hin­to­jen nousun kom­pen­soi­via työ­eh­to­so­pi­muk­sia aina, kun Tilas­to­kes­kuk­sen mit­taa­ma työt­tö­myys ylit­tää tämän tavoit­teen. Esi­täm­me, että val­tio val­ta tämän tavoit­tee­na­set­te­lun vas­ta­pai­nok­si sitou­tuu aina työt­tö­myys­ta­voit­teen ylit­tyes­sä esit­tä­mään suun­ni­tel­man sii­tä, miten tavoi­te­ta­sol­le pääs­tään takai­sin eks­pan­sii­vi­sen bud­jet­ti­po­li­tii­kan avulla. 

109 vastausta artikkeliin “Työajan pidentäminen on huono keino”

  1. Sato­sen aja­tus toi­mi­si toi­sen­lai­ses­sa tilan­tees­sa. Sveit­sis­sä sovit­tiin euro­krii­sin alkuai­koi­na jois­sain tapauk­sis­sa työ­ai­ko­jen piden­tä­mi­ses­tä, kos­ka maan vien­ti­kil­pai­lu­ky­ky syök­syi fran­gin nous­tes­sa. Siel­lä se toi­mi, kos­ka työl­li­syys oli käy­tän­nös­sä tapis­sa, ja val­mis­ta­van teol­li­suu­den työ­voi­maa tarvittiin.

    Suo­mes­sa pitää vain saa­da samal­la rahal­la teh­tyä enem­män töi­tä. Työ­tun­tien nimel­li­nen lisää­mi­nen on sikä­li vit­si, että meil­lä ei ole kovin pal­jon sel­lais­ta työ­tä, johon tuol­la voi­si vai­kut­taa. Mark­ki­na­ta­lou­den luu­li­si ole­van Sato­sel­le­kin tut­tu jut­tu. Viik­ko­työ­ai­ka lukee sopi­muk­ses­sa vain hyvin rajoi­te­tul­la työn­te­ki­jä­jou­kol­la, lopuil­la kyse on lähin­nä sopimuksista.

    Sii­nä Sato­nen on oikeas­sa, että työ­tä pitäi­si teh­dä enem­män. Se työ löy­ty­nee kui­ten­kin hel­pom­min työt­tö­mil­tä, var­hain elä­köi­ty­neil­tä, van­hem­pain­va­paa­lai­sil­ta, jne. kuin pie­ne­ne­väl­tä duunarijoukolta.

  2. Lie­nee aika sama onko muo­dol­li­nen työ­ai­ka 7 tun­tia vai 9 tun­tia, luul­ta­vas­ti pidem­pi on epä­mo­ti­voi­vam­pi. Kes­ki­mää­räi­sen päi­vän aika­na ihmi­nen tekee huo­mat­ta­vas­ti vähem­män oikeas­ti tuot­ta­vaa työ­tä kuin mitä hänen odo­te­taan viet­tä­vän työpaikalla.

  3. OS:“Kokoomuksen Arto Sato­nen esit­tää, että Suo­mes­sa pitäi­si viik­ko­työ­ai­kaa piden­tää nykyi­ses­tä 37,5 tun­nis­ta 40 tun­tiin eli 6,7 pro­sen­til­la. Päi­vä pite­ni­si siis puo­lel­la tun­nil­la. Sato­sen mukaan näin tor­jut­tai­siin työttömyyttä.”

    Työ­tun­nin hin­nal­la on yllät­tä­vän pal­jon vai­ku­tus­ta yri­tys­ten tar­jous­las­ken­nas­sa. Kaup­pa­neu­vot­te­lui­hin pää­see tar­jous­ten perus­teel­la tai sit­ten ei. Kyl­lä työ­ajan piden­tä­mi­nen saat­tai­si lyhyel­lä täh­täi­mel­lä auttaa.

    Pit­kä täh­täin on sit­ten asia erikseen.

  4. Simo Mele­nius: Lie­nee aika sama onko muo­dol­li­nen työ­ai­ka 7 tun­tia vai 9 tun­tia, luul­ta­vas­ti pidem­pi on epä­mo­ti­voi­vam­pi. Kes­ki­mää­räi­sen päi­vän aika­na ihmi­nen tekee huo­mat­ta­vas­ti vähem­män oikeas­ti tuot­ta­vaa työ­tä kuin mitä hänen odo­te­taan viet­tä­vän työpaikalla.

    Tämä on enem­män­kin tai lähes pel­käs­tään val­ko­kau­lus­po­ru­kan joh­ta­mi­sen haaste.

  5. En tie­dä onko väi­te, että pidem­mät työ­ajat paran­tai­si­vat glo­baa­lia kil­pai­lu­ky­kyä tot­ta. Sil­lä ei minus­ta ole juu­ri­kaan väliä. Mil­lä on väliä on ihmis­ten onnel­li­suu­del­la ja hyvin­voin­nil­la ja sii­hen työ­ai­ko­jen ylei­nen piden­tä­mi­nen vai­kut­taa var­mas­ti negatiivisesti.

    Kum­mal­lis­ta miten tek­no­lo­gia on paran­ta­nut tuot­ta­vuut­ta moni­ker­tai­ses­ti ihan vii­me vuo­si­kym­me­nien­kin aika­na, mut­ta sil­ti pitäi­si muka teh­dä enem­män ja enem­män töi­tä jot­ta oli­si varaa edes pitää yllä van­haa elintasoa.

  6. Ylem­pä­nä toi­mi­hen­ki­lö­nä oli­si kiva voi­da las­kut­taa työ­nan­ta­jaa niis­tä ideois­ta, joi­ta syn­tyy työ­ajan ulkopuolella. 

    Ei työ­pai­kan kuu­tio­ta ole teh­ty aja­tus­työ­tä var­ten vaan rutii­ni­toi­mia, joi­den arvo on vähäisempi.

    Työ­pai­kal­la voi toki juo­da kah­via ja seu­rus­tel­la mui­den kanssa.. 🙂

    Duu­na­ri­työs­sä työ­ajan piden­nys kui­ten­kin var­maan lisäi­si tuo­tan­non määrää.

  7. Sato­nen puhui juu­ri läpiä pää­hän­sä Ylen uuti­sis­sa. Työ­ajan piden­tä­mi­nen mah­dol­lis­tai­si hänen mukaan­sa palk­koi­hin inflaa­tio­tar­kis­tuk­sen. Mites inflaa­tiol­le käy, kun pal­kat nousee?

    Aina­kin itse oli­sin mie­luum­min val­mis alen­ta­maan palk­kaa _ja_ työ­ai­kaa. Tämä voi­si muu­ten­kin olla hyvä rat­kai­su nykyi­ses­sä taan­tu­mas­sa, kun yri­tyk­sil­lä ei ole varaa pal­kan­ko­ro­tuk­siin ja samal­la nii­den tuot­tei­den kysyn­tä on heikkoa.

    Eli vink­ki Haka­nie­meen, jos työ­nan­ta­jat eivät suos­tu pal­kan­ko­ro­tuk­seen, ehdot­ta­kaa työ­ajan lyhennystä!

  8. Ehdo­tus kos­kee tie­tys­ti vain Kokoo­muk­sen jäse­niä, Sato­sel­la ei ole val­tuuk­sia puhua mui­den puolesta.

  9. Tapio: Työ­tun­nin hin­nal­la on yllät­tä­vän pal­jon vai­ku­tus­ta yri­tys­ten tarjouslaskennassa.

    … sil­loin, kun myy­dään tie­tyn­lai­sia pro­jek­te­ja. Esi­mer­kik­si lai­van­ra­ken­nuk­ses­sa näin voi­si kuvi­tel­la ole­van. Toi­saal­ta hyvin suu­ri osa vien­nis­tä on jotain ihan muu­ta kuin työ­tun­te­ja sisäl­tä­viä projekteja.

    Pro­jek­teis­sa on lisäk­si se ikä­vyys, että niis­sä myy­tä­vä työ­ai­ka ei suin­kaan yleen­sä ole tes­sin mini­mi­palk­ka­lais­ten työaikaa.

    Työn hin­nal­la on kyl­lä ilman muu­ta pal­jon vai­ku­tus­ta moneen asi­aan. Sato­sen aja­tus on sikä­li oikein. Ongel­ma vain on se, ettei yhteis­kun­nal­la ole mitään yleis­ruu­via, jol­la työn­te­ki­jäl­le mak­set­ta­vaa tun­ti­hin­taa halvennetaan.

    Asi­aan saa tie­tys­ti kon­kre­ti­aa ker­to­mal­la, mil­lä ammat­ti­ryh­mil­lä tämä toi­mi­si. Jos siel­tä alkaa löy­tyä kovin mer­kit­tä­viä ammat­ti­ryh­miä palk­ka­sum­man tai vien­nin kan­nal­ta, sit­ten asi­aa kan­nat­taa har­ki­ta uudelleen.

    (Jos työ­ajan piden­nyk­siin men­täi­siin, aloit­tai­sin vuo­si­lo­mis­ta eri­tyi­ses­ti siel­lä, mis­sä ne ovat kovin pit­kiä. Tämä oli­si työ­te­hon kan­nal­ta pal­jon parem­pi aja­tus kuin työ­päi­vien piden­tä­mi­nen. Kel­lo­kor­til­la ihmi­nen saa­daan teke­mään vaik­ka 20 tun­tia päi­väs­sä, mut­ta ei todel­li­nen teh­dyn työn mää­rä vält­tä­mät­tä mihin­kään lisäänny.)

  10. Rol­le: Eli vink­ki Haka­nie­meen, jos työ­nan­ta­jat eivät suos­tu pal­kan­ko­ro­tuk­seen, ehdot­ta­kaa työ­ajan lyhennystä!

    Hyvä idea.

    Mie­len­kiin­toi­nen jut­tu on kui­ten­kin se, että työn­te­ki­jät eivät vält­tä­mät­tä suh­tau­du tähän kovin ihas­tu­nees­ti. Jon­kun ker­ran olen ollut tar­joa­mas­sa työn­te­ki­jöil­le loma­ra­ho­jen vaih­ta­mis­ta vapaa­seen. Esi­mie­het teke­vät sen vel­vol­li­suu­den­tun­nos­ta, muut eivät.

    Yri­tyk­sil­le tuo oli­si usein hyvä jousto.

  11. Lapin­tie ei näkö­jään ole ainoa, jol­le pro­sent­ti­las­ku tuot­taa ongel­mia :-). Tun­ti­palk­ka las­kee kuva­tus­sa ske­naa­rios­sa 6,25% eikä 6,7%. Itse asias­ta olen kui­ten­kin Osmon kans­sa samaa mieltä.

    1. Olin tie­toi­nen tuos­ta eros­ta las­ket­taes­sa pro­sen­tu­aa­lis­ta kas­vua tai las­kua, mut­ta en viit­si­nyt lait­taa sitä tähän oikein, kos­ka luki­jat jää­vät ihmet­te­le­mään, mis­tä tuo nyt tuli. Euroa koh­den työ­pa­nos­ta tulee 6,7 % enemmän

  12. Mitä jos puo­li­tet­tai­siin työ­ai­ka ja jaet­tai­siin työ useammalle?

    Elä­män­laa­tu nousi­si työl­li­sil­lä ja työt­tö­mät sai­si­vat töitä.

    Sato­nen voi painua…

    1. Työ­ja­nan lyhen­tä­mi­nen ei paran­na työl­li­syyt­tä juu­ri lain­kaan. On kokeil­tu Rans­kas­sa. Työt­tö­mien ammat­ti­ja­kau­ma on kovi­ne­ri­lai­nen kuin työl­lis­tenh, joten jaka­mi­nen ei vain onnistu.

  13. Lyhyin koko­päi­väi­sen työn vuo­si­työ­ai­ka on kun­nan hom­mis­sa. Jos­sain vai­hees­sa sii­hen on kai puu­tut­ta­va ja työ­ai­ka piden­net­tä­vä lähem­mäs yksi­tyi­sen puo­len työ­ai­kaa. Enää ei mie­les­tä­ni kel­paa se seli­tys, että lyhyel­lä työ­ajal­la kom­pen­soi­daan huo­nom­paa palk­kaa, kun jul­ki­sen puo­len pal­kat ovat usein kil­pai­lu­ky­kyi­siä. Ja työt­tö­myys ja työt­tö­myy­den uhka­kin on mitä on yksi­tyi­sel­lä vs. jul­ki­sel­la puo­lel­la. Mut­ta toki palk­ko­ja voi nos­taa, jos muu­ten ei työn­te­ki­jöi­tä löydy.

    Että, joo, työ­ai­kaa voi hyvin piden­tää, siis vuo­si­työ­ai­kaa, jos se on sel­väs­ti lyhyem­pi kuin työn ras­kaan raatajilla. 

    Veron­mak­sa­jan kan­nal­ta voi toki palk­ko­ja­kin las­kea. Ihan sama, kun­han kan­san­ta­lou­teen saa­daan enem­män ryhtiä.

  14. Bun­des­bank suo­sit­te­lee Sak­san työn­te­ki­jä­lii­toil­le reip­pai­den pal­kan­ko­ro­tus­ten pyytämistä/vaatimista. Tuos­ta tätä talou­den tuk­koi­suut­ta kan­nat­taa Euroo­pas­sa läh­teä pur­ka­maan. Pal­kan­ko­ro­tus­ten myö­tä Sak­san kas­va­nut kulu­tus­ky­syn­tä sit­ten kas­vat­tai­si Sak­san tuon­tia muis­ta Euro­mais­ta ja näi­den työt­tö­myy­sas­teet läh­ti­si­vät sula­maan nopeammin. 

    Vaih­toeh­toi­ses­ti, tai rin­nal­la jos sak­sa­lai­set eivät eri­tyi­ses­ti halua kas­vat­taa omaa kulu­tus­ky­syn­tään­sä, niin EKP voi elvyt­tää euro­mai­den val­tion­lai­no­ja osta­mal­la niin­kuin USA ja Englan­ti selät­ti­vät omat taan­tu­man­sa ja jota myös Japa­ni yrittää.

    Mik­sei työ­ajois­ta voi­si sopia enem­män ala­koh­tai­ses­ti? Niil­lä aloil­la, joil­la työ­voi­mas­ta on pulaa palk­ko­ja koro­tet­tai­siin ja niil­lä aloil­la joil­la työt­tö­myys on ongel­ma työ­ai­kaa lyhennettäisiin.

    1. Täl­lä blo­gil­la suo­si­tel­tiin ajat sit­ten pal­kan­ko­ro­tuk­sia Sak­saan epä­ta­sa­pai­non pois­ta­mi­sek­si Euroo­pan talou­des­ta. Se on pal­jon parem­pi kei­no kuin raha­ta­lou­del­li­nen elvy­tys val­tion lai­no­ja ostamalla.

  15. Eri mais­sa ja myös osin eri ammat­ti­ryh­mis­sä työ­tun­nit las­ke­taan eri tavoin. Ovat­ko esim. lou­naat osa työ­ai­kaa vai eivät? Ja kuin­ka pit­kiä ne ovat? Olen itse ollut sekä sel­lai­sis­sa töis­sä, jois­sa lou­nas on ollut osa työ­ai­kaa, että töis­sä, jois­sa sitä ei työ­ai­kaan las­ke­ta. Väli­me­ren läm­pi­mien aluei­den “sies­ta-kult­tuu­reis­sa” lou­na­sa­jan las­ken­ta­ta­van vai­ku­tus on aika iso, kun sii­hen aikaan niis­sä pide­tään aika pit­kiä tau­ko­ja työnteosta.

    Espan­jan työ­tun­nit ovat muu­ten OECD:n tilas­tois­sa olleet aika lail­la samaa tasoa kuin Suo­men. Vii­me tilas­tos­sa vuon­na 2013 ne oli­vat yhden vuo­si­työ­tun­nin Suo­men ala­puo­lel­la (mikä men­nee vir­he­mar­gi­naa­lien sisään). OECD:n tilas­to­ja voi kat­sel­la tästä:
    http://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=ANHRS

    1. Pal­kan­saa­jien teh­dyt todel­li­set työ­tun­nit v. 2012
      Sak­sa 1317
      Hol­lan­ti 1334
      Suo­mi 1575
      Espan­ja 1645
      (OECD Eco­no­mic outlook)
      Myös Suo­mi kuu­luu pit­kän työ­ajan maihin.

  16. Vihe­rins­si: Pro­jek­teis­sa on lisäk­si se ikä­vyys, että niis­sä myy­tä­vä työ­ai­ka ei suin­kaan yleen­sä ole tes­sin mini­mi­palk­ka­lais­ten työaikaa.

    Työn hin­nal­la on kyl­lä ilman muu­ta pal­jon vai­ku­tus­ta moneen asi­aan. Sato­sen aja­tus on sikä­li oikein. Ongel­ma vain on se, ettei yhteis­kun­nal­la ole mitään yleis­ruu­via, jol­la työn­te­ki­jäl­le mak­set­ta­vaa tun­ti­hin­taa halvennetaan.

    Sii­nä­hän se koko ehdo­tuk­sen juju mie­les­tä­ni onkin, että palk­kaa ei las­ket­tai­si kenel­tä­kään, mut­ta tun­ti­kus­tan­nuk­sia pie­nen­net­täi­siin jokai­sen osal­ta. Viik­ko­työ­ai­ka ei tie­ten­kään ole oleel­li­nen, ainoas­taan vuosityötunnit.

    Tot­ta­kai kuvat­tu toi­men­pi­de joh­tai­si liu­ku­miin, mut­ta oli­si sii­nä tiet­tyä viivettä.

    No, eivät­hän ammat­ti­jär­jes­töt tätä tule Suo­mes­sa hyväk­sy­mään, joten ei huolta.

  17. Ano­nyy­mi: Kum­mal­lis­ta miten tek­no­lo­gia on paran­ta­nut tuot­ta­vuut­ta moni­ker­tai­ses­ti ihan vii­me vuo­si­kym­me­nien­kin aika­na, mut­ta sil­ti pitäi­si muka teh­dä enem­män ja enem­män töi­tä jot­ta oli­si varaa edes pitää yllä van­haa elintasoa.

    Ei sii­nä mitään kum­mal­lis­ta ole. Tek­no­lo­gia ei enää ole pel­käs­tään län­nen hallussa.

  18. Entä­pä val­tion vir­ka­mies­ten lomien lyhentäminen?
    Hyvän pal­kan vas­ta­pai­no­na on pikät lomat.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­ja­nan lyhen­tä­mi­nen ei paran­na työl­li­syyt­tä juu­ri lain­kaan. On kokeil­tu Rans­kas­sa. Työt­tö­mien ammat­ti­ja­kau­ma on kovi­ne­ri­lai­nen kuin työl­lis­tenh, joten jaka­mi­nen ei vain onnistu.

    Rans­kas­sa kokei­lu vesit­tyi lähes täy­del­li­se­ti, sil­lä se ulot­tui kos­ke­maan vain hyvin pien­tä joukkoa.Kysessä oli enem­män poliit­ti­nen pro­pa­gan­da­jut­tu kuin todel­li­nen työ­ajan lyhentäminen

    http://www.palkkatyolainen.fi/pt2005/pt0506/p050705-u2.html

    Soi­nin­vaa­ra :Kokoo­muk­sen Arto Sato­nen esit­tää, että Suo­mes­sa pitäi­si viik­ko­työ­ai­kaa piden­tää nykyi­ses­tä 37,5 tun­nis­ta 40 tun­tiin eli 6,7 pro­sen­til­la. Päi­vä pite­ni­si siis puo­lel­la tun­nil­la. Sato­sen mukaan näin tor­jut­tai­siin työttömyyttä.

    Ensi­kuu­le­mas­ta voi­si aja­tel­la, että työ­ajan piden­nys lisää työt­tö­myyt­tä, kun saman työ­mää­rän pys­tyy teke­mään pie­nem­pi mää­rä ihmi­siä. Sato­nen täh­tää tun­ti­pa­kan alen­ta­mi­seen 6,7 pro­sen­til­la, min­kä hän uskoo paran­ta­van kil­pai­lu­ky­kyä niin pal­jon, että työl­li­syys kui­ten­kin paranisi.”

    Se voi ajan kulues­sa paran­taa vien­ti­teol­li­suu­den työl­li­syyt­tä, mut­ta koti­mark­ki­noil­la aja­tus jää hämäräksi.

    Esim jos call cen­te­riin tulee 10000 puhe­lua kuu­kau­des­sa niin työ­ajan piden­tä­mi­sen jäl­keen­kin sin­ne tulee sama mää­rä ja tar­vi­taan 6,7 % vähem­män hen­ki­lö­kun­taa kuin ennen pidennystä

    Tai viras­toon tulee 10000 hake­mus­ta niin nii­tä tulee var­maan työ­ajan piden­nyk­sen­kin jäl­keen 10000 ja tar­vi­taan 6,7 % vähem­män vir­ka­mie­hiä nii­den käsittelyyn

    Jul­ki­sel­le sek­to­ril­le se toi­si kyl­lä ter­veel­li­sen saneerauksen,nyt jul­kis­le­la sek­to­ril­la on val­ta­vas­ti läs­kiä orga­ni­saa­tios­sa. Teke­viä käsiä puuttuu,mutta kai­ken­maa­il­man asian­tun­ti­jaa ja hei­mo­pääl­lik­köä löy­tyy, jot­ka rii­te­le­vät kes­ke­nään ja pal­ve­lu seisoo.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun robo­tit teke­vät yhä suu­rem­man osan työs­täm­me, on yksin­ker­ta­si­ses­ti jär­ke­vää ottaa osa tuot­ta­vuu­den nousus­ta vapaa-aika­na kuin kohon­nei­na reaalipalkkoina. 

    Jär­ke­vää mie­les­sä “miellyttävämpää/inhimillisempää” (eli kos­ka auto­maa­tio mah­dol­lis­taa sen) vai mie­les­sä “jot­ta töi­tä riit­tää kai­kil­le” (eli kos­ka auto­maa­tio pakot­taa sii­hen) — ilmei­ses­ti ei jäl­kim­mäis­tä, kun mai­nit­sit Rans­kan esi­merk­ki­nä? Jos ensim­mäis­tä, oli­sin nousu­kau­del­la var­maan­kin samaa miel­tä, mut­ta täl­lä het­kel­lä robo­teis­ta huo­li­mat­ta tuot­ta­vuus EI kas­va ja teh­dyt työ­tun­nit osoit­taa kaak­koon, aka BKT-kas­vu on miinuksella.

    Tuot­ta­vuut­ta ei mah­ti­käs­kyil­lä kas­va­te­ta, joten (mikä­li talous halu­taan kas­vu-ural­le) ainoak­si kei­nok­si jää työn lisää­mi­nen. Olen toki mm. Vihe­rins­sin ja monen muun kans­sa samaa miel­tä, että ehdo­tus­ta parem­pia lääk­kei­tä oli­si vaik­ka­pa ylei­sen elä­keiän nos­to tai kotiäi­tien patis­ta­mi­nen töi­hin, mut­ta kun ei parem­mat kei­not kol­mi­kan­nal­le, medial­le sun muil­le täs­sä maas­sa val­taa­pi­tä­vil­le kel­paa niin pak­ko kai jon­kun on sit­ten ruve­ta tar­joa­maan nii­tä astet­ta huo­nom­pia (jos­sa on sil­ti ihan hyviä puo­lia, ml. tuo työn yksik­kö­kus­tan­nus­ten lasku).

  21. Ano­nyy­mi: Kum­mal­lis­ta miten tek­no­lo­gia on paran­ta­nut tuot­ta­vuut­ta moni­ker­tai­ses­ti ihan vii­me vuo­si­kym­me­nien­kin aika­na, mut­ta sil­ti pitäi­si muka teh­dä enem­män ja enem­män töi­tä jot­ta oli­si varaa edes pitää yllä van­haa elintasoa.

    Mei­dän elin­ta­som­me­han on ihan tois­ta luok­kaa kuin esi­mer­kik­si 80-luvul­la! Jos oli­sim­me val­mii­ta palaa­maan sii­hen aikaan, yhtä­lö oli­si­kin hel­pom­pi ratkaista.

    Meil­lä ei tosin ole “paluu van­haan hyvään aikaan” ‑nap­pia käy­tös­säm­me, kos­ka huol­to­suh­de on muut­tu­nut. Teke­mis­tä on sote-puo­lel­la väes­tö­ra­ken­teen vuok­si koko ajan enem­män, ja rahoit­ta­jia on samas­ta syys­tä koko ajan vähemmän. 

    Tek­no­lo­gia ei vält­tä­mät­tä ole tehos­ta­nut sote-alan töi­tä samas­sa mitas­sa kuin muu­ta työ­tä. Moni muu­kin ala on jää­nyt osin ulko­puo­lel­le tek­no­lo­gian tehos­ta­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta. Täl­lai­sia alo­ja ovat vaik­ka­pa ope­tusa­la, ravin­to­la-ala tai vaik­ka siivoaminen.

    Tek­no­lo­gia on lisäk­si mones­sa tapauk­ses­sa vain paran­ta­nut laa­tua, ei mää­rää. Otan esi­mer­kik­si kor­kea­kou­lu­kurs­sia pitä­vän luennoitsija.

    Aikai­sem­min luen­noit­si­ja näyt­ti käsin kir­joi­tet­tu­ja kal­vo­ja. Nyt luen­noit­si­ja näyt­tää pal­jon siis­tim­piä tie­to­ko­neel­la teh­ty­jä kuvia. Laa­tu on paran­tu­nut, mut­ta luen­noit­si­ja käyt­tää nyt aina­kin yhtä pal­jon aikaa asian teke­mi­seen, eikä laa­dun paran­nus vält­tä­mät­tä näy oppimistuloksissa.

    Sama laa­dun para­ne­mi­nen näkyy sii­nä, että vaik­ka­pa tämän päi­vän tele­vi­sio on aivan toi­nen kapis­tus kuin tele­vi­sio pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten. Töl­lö­tin kui­ten­kin täyt­tää tasan saman tar­peen kuin aiem­min­kin, joten sen para­ne­mi­nen ei ilah­du­ta kansantaloutta.

  22. ” Kun robo­tit teke­vät yhä suu­rem­man osan työs­täm­me, on yksin­ker­ta­si­ses­ti jär­ke­vää ottaa osa tuot­ta­vuu­den nousus­ta vapaa-aika­na kuin kohon­nei­na reaa­li­palk­koi­na. Suun­ta on koh­ti lyhem­pää työ­ai­kaa, ja hyvä niin.”

    Yleis­tä työ­ai­kaa lyhen­net­tiin 80-luvul­le saak­ka ja näin pidet­tiin työt­tö­myyt­tä kurissa.Vuonna 1989 oli työt­tö­miä 80000 , mut­ta nyt hei­tä on jo 480000 .

    Nyky­ään työ­ai­kaa jae­taan työt­tö­myy­den kautta

  23. Vihe­rins­si: … sil­loin, kun myy­dään tie­tyn­lai­sia pro­jek­te­ja. Esi­mer­kik­si lai­van­ra­ken­nuk­ses­sa näin voi­si kuvi­tel­la ole­van. Toi­saal­ta hyvin suu­ri osa vien­nis­tä on jotain ihan muu­ta kuin työ­tun­te­ja sisäl­tä­viä projekteja.

    Pidem­pi työ­ai­ka tar­koit­taa käy­tän­nös­sä myös lyhyem­pää toi­mi­tusai­kaa kai­kil­le niil­le asioil­le, jot­ka han­ki­taan Suomesta. 

    Puheet sii­tä että esi­mer­kik­si asian­tun­ti­ja­työs­sä lyhyem­pi työ­ai­ka tar­koit­tai­si vain sitä että työ­tä teh­täii­siin­kin tehok­kaam­min ja suo­ri­tei­ta syn­tyi­si yhtä pal­jon, ovat aika lail­la toi­vea­jat­te­lua, kos­ka asian­tun­ti­ja­työn työ­te­ho ei las­ke linee­aa­ri­ses­ti aamus­ta iltaa koh­den vaan vaih­te­lee päi­vän mit­taann vireys­ti­lan ja fii­lik­sen mukaan, jopa sil­lä perus­teel­la kuin­ka mie­len­kiin­toi­sia artik­ke­lei­ta jol­le­kin asuan­tun­ti­jan luke­mal­le verk­ko­si­vul­le on ilmes­ty­nyt. Esi­mer­kik­si eilen koko päi­vä­ni tehok­kain työ­tun­ti sat­tui ole­maan kel­lo 15–17 kun moti­vaa­tio­kär­pä­nen sat­tui purai­se­maan ilta­päi­vän kah­vi­tauon jäl­keen. Aamu­päi­vä oli men­nyt todel­li­ses­sa maa­nan­tai­fii­lik­sis­sä ja horroksessa.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pal­kan­saa­jien teh­dyt todel­li­set työ­tun­nit v. 2012
    Sak­sa 1317 

    Kes­ki­mää­räis­tä työ­ai­kaa saa­tai­siin pal­jon alas­päin, jos vaik­ka­pa puo­let nykyi­sis­tä työt­tö­mis­tä teki­si muu­ta­man tun­nin vii­kos­sa. Se ei kum­min­kaan nyt ihan hir­veäs­ti lisäi­si vapaa-aikaa, päin­vas­toin, vähentäisi.

  25. Vihe­rins­si: Hyvä idea.

    Mie­len­kiin­toi­nen jut­tu on kui­ten­kin se, että työn­te­ki­jät eivät vält­tä­mät­tä suh­tau­du tähän kovin ihas­tu­nees­ti. Jon­kun ker­ran olen ollut tar­joa­mas­sa työn­te­ki­jöil­le loma­ra­ho­jen vaih­ta­mis­ta vapaaseen. 

    Niin­pä. Ihmi­set eivät yleen­sä myös­kään pom­pi innos­ta, mikä­li he jou­tu­vat osa-aikai­ses­ti lomau­te­tuik­si eli vaik­ka­pa kol­mi­päi­väi­sel­le työ­vii­kol­le tai vaik­ka­pa vain pari viik­koa kes­tä­väl­le pak­ko­lo­mal­le. Puhu­mat­ta­kaan loma­ra­ho­jen vaih­dos­ta, ei tule kuulonkaan.

    Jos halu­aa vaki­tui­ses­sa työ­suh­tees­sa ole­vien työn­te­ki­jöi­den vähen­tä­vän työ­ai­kaa, se tapah­tuu pakot­ta­mal­la. No sii­hen­hän on Suo­mes­sa pit­kät perin­teet, kol­mi­kan­ta ja yleis­si­to­vat työ­eh­to­so­pi­muk­set, joten sen suh­ten ei oli­si kyl­lä mitään uut­ta aurin­gon alla…

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pal­kan­saa­jien teh­dyt todel­li­set työ­tun­nit v. 2012
    Sak­sa 1317
    Hol­lan­ti 1334
    Suo­mi 1575
    Espan­ja 1645
    (OECD Eco­no­mic outlook)
    Myös Suo­mi kuu­luu pit­kän työ­ajan maihin. 

    Kyl­lä, mut­ta sekä Sak­sas­sa että Hol­lan­nis­sa työl­li­syy­sas­te on n. 5 %-yksik­köä Suo­mea suu­rem­pi, mikä selit­ty­nee osa-aikai­sil­la työ­te­ki­jöil­lä ja nuo tie­tys­ti vie­vät kes­kiar­voa alas­päin. Kuten sanot­tua, kel­pai­si minul­le Suo­meen­kin, mut­ta niin kau­an kun ei onnis­tu­ta mah­dol­lis­ta­maan tuo­ta voim­me vali­ta Saksan/Hollannin elin­ta­son joko tulo­ta­sos­sa tai (työn­te­ki­jöi­den) vapaa-ajan mää­räs­sä, emme vält­tä­mät­tä molem­mis­sa. Koko kan­sal­le vapaa-aika jakau­tu­nee kui­ten­kin tasai­sem­min muu­ten­kin, kun Suo­mes­sa käy­te­tään pitem­mät ajat opis­ke­luun jne, minul­la ei nyt vaan ole pää­syä kyseis­ten kan­san­ta­louk­sien teh­tyi­hin kokonaistyötuntimääriin.

    Muu­ten, kun luin lauseesi 

    Ensi­kuu­le­mas­ta voi­si aja­tel­la, että työ­ajan piden­nys lisää työt­tö­myyt­tä, kun saman työ­mää­rän pys­tyy teke­mään pie­nem­pi mää­rä ihmisiä. 

    ole­tin että tyr­määt sen seu­raa­vas­sa sivu­lausees­sa, mut­ta kun sitä ei tul­lut­kaan alan tul­ki­ta tuo­ta kri­tiik­ki­nä Sato­sen ehdo­tus­ta vas­taan. Voi­sit­ko sel­ven­tää kan­taa­si lump of labour ‑teo­rioi­hin, kun kui­ten­kin aiem­min olet ne mel­koi­sen sel­vä­sa­nai­ses­ti tyr­män­nyt? Eli onko työn mää­rä kan­san­ta­lou­des­sa vakio (lyhyt­tä pitem­mäl­lä aikavälillä)?

    1. Työ­ajan piden­nys ei lisää työt­tö­myyyt­tä, vaik­ka niin voi­si ensin aja­tel­la. Pidin sitä niin itses­tään sel­vä­nä, etten ryh­ty­nyt toistamaan.

  27. Pit­käs­tä aikaa Osmo onnis­tui kir­joit­ta­maan oike­aa asi­aa. Kiitoksia.

    Yhdyn täy­sin sii­hen, että työn siir­ty­mi­nen robot­tien teh­tä­väk­si ja koneel­lis­tu­mi­nen ylei­ses­ti­kin pie­nen­tää tar­vet­ta teh­dä työ­tä. Maa­pal­lon resurs­sien rajal­li­suus est­tää haa­vei­ta lisä­tä työn teke­mis­tä rajat­to­mas­ti. Täl­lä­kin het­kel­lä maa­il­mas­sa on lähes raja­ton työ­voi­ma­re­ser­vi, jon­ka har­tain tavoi­te on löy­tää työ­tä. Jotain pitäi­si teh­dä, mut­ta mitä?

    Kaik­ki puheet työ­ajan piden­tä­mi­ses­tä taval­la tai toi­sel­la ovat vain lyhyt­nä­köis­tä pin­no­jen kalas­te­lua rahaa tois­ten työn­teol­la ansait­se­vil­ta. Oikeam­paa oli­si kehit­tää mene­tel­miä, jol­la nykyi­nen ja näkö­pii­ris­säm­me ole­va työ­voi­man tar­ve voi­tai­siin jakaa tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kien työ­tä hala­ja­vien kesken.

    Osal­taan tätä ongel­maa hel­pot­tai­si, mikä­li ihmi­sil­le aikaan­saa­tai­siin käsi­tys vapaa-ajan hyö­dyl­li­syy­des­tä sekä jar­jes­tet­täi­siin mah­dol­li­suus elä­mi­seen ilman pakol­lis­ta työn tekoa. Tämä pie­nen­täi­si, ken­ties rat­kai­se­vas­ti työ­tä hala­ja­vien määrää.

  28. Osmo
    “Täl­lä blo­gil­la suo­si­tel­tiin ajat sit­ten pal­kan­ko­ro­tuk­sia Sak­saan epä­ta­sa­pai­non pois­ta­mi­sek­si Euroo­pan talou­des­ta. Se on pal­jon parem­pi kei­no kuin raha­ta­lou­del­li­nen elvy­tys val­tion lai­no­ja ostamalla.”

    Vaik­ka tämä mer­kit­tä­vä poliit­ti­nen blo­gi onkin, asial­le on kui­ten­kin eduk­si, että Bun­des­bank on tul­lut samal­le kannalle;-)Ja ker­taus on opin­to­jen äiti. Vaik­ka monet ovat asian sisäis­tä­neet kaik­ki kui­ten­kaan eivät.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­ja­nan lyhen­tä­mi­nen ei paran­na työl­li­syyt­tä juu­ri lain­kaan. On kokeil­tu Rans­kas­sa. Työt­tö­mien ammat­ti­ja­kau­ma on kovi­ne­ri­lai­nen kuin työl­lis­tenh, joten jaka­mi­nen ei vain onnistu.

    Ja ei työ ole kiin­teän kokoi­nen kak­ku joka huo­lel­li­ses­ti pitäi­si jakaa. Kun joku tekee työ­tä syn­tyy sii­tä — toi­vot­ta­vas­ti — jotain vaih­to­kel­poist ja se kak­ku kas­vaa. Teke­mäl­lä enem­män työ­tä syn­tyy lisää työ­tä. Kun­han se työ on yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la eikä julkisella.

    Suo­mes­sa on pulaa työs­tä kos­ka vero­tus on niin jär­jet­tö­mäl­lä tasol­la että vai­kea kek­siä niin kan­nat­ta­vaa toi­min­taa että sii­tä voi palk­kaa mak­saa. Voi­han sitä työ tun­nin hin­taa las­kea las­ke­mal­la tun­ti­palk­kaa, hel­pom­pi oli­si las­kea vero­ra­si­tus­ta, mut­ta leik­kaa­mal­la jul­kis­ta sek­to­ria ei tai­da voit­taa vaaleja

  30. Ei ole Arto Sato­sen kei­no veden­pi­tä­vä, mut­ta ei kyl­lä suo­si­tus 23:kaan. Suo­si­tus 23 näyt­tää perus­tu­van ole­tuk­seen ikui­ses­ta vau­ras­tu­mi­ses­ta, talous­kas­vus­ta ja kulu­tuk­sen kas­vus­ta, joka kuit­taa aina (polii­ti­koil­le kaik­kein hel­poim­man) vel­kav­toi­sen taloudenpidon.

    Ole­te­taan että jon­kun maan talous on jää­mäs­sä kil­pai­lus­sa jäl­keen, vaik­ka­pa jon­kun Kii­nan kal­tai­sen kehit­ty­vän maan talou­den nousun seu­rauk­se­na. Työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen nol­la­rat­kai­sut eivät ole riit­tä­viä, jos kil­pai­lu­ky­ky ei (jat­ku­van talous­kas­vun ja sii­tä seu­raa­van lisä­ku­lu­tuk­sen ja lisä­ky­syn­nän seu­rauk­se­na) palau­du­kaan, vaan muut maat pysy­vät edel­leen kil­pai­lu­ky­kyi­sem­pi­nä. Sään­tö 23 näyt­tää ehdot­ta­van, että vel­kaa ote­taan täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa ikui­ses­ti ja loputtomiin.

    Panee miet­ti­mään, onko hal­li­tuk­sen poli­tiik­ka todel­la tämä. Olem­me otta­neet lisä­vel­kaa jo vuo­sia. Vaik­ka korot ovat alhaal­la, kai jos­sain menee raja. Vai otam­me­ko lisä­vel­kaa ikui­suuk­siin asti? Perus­tu­ko hal­li­tuk­sen poli­tiik­ka sii­hen toi­vee­seen, että jokin kul­man takaa saa­pu­va nousu­kausi ja maa­il­man kulu­tus­ta­son kas­va­mi­nen enti­ses­tään tuo kysyn­tää myös (nyt kal­lii­seen ja kil­pai­lu­ky­vyt­tö­mään) Suo­meen, pelas­taa kai­ken ja kuit­taa velat pois?

    Minä käyt­täi­sin elvytystä/velanottoa vain _tilapäisten_ not­kah­dus­ten tasaa­mi­seen, en pysy­vän kil­pai­lu­ti­lan­teen hei­ken­ty­mi­sen kor­jaa­mi­seen. Pelk­kä syö­mä­vel­ka (= vel­ka jol­la ei teh­dä rat­kai­se­via toi­min­taa paran­ta­via inves­toin­te­ja) ei kor­jaa pysy­vää kil­pai­lu­ti­lan­teen muu­tos­ta, vaan vain siir­tää mak­sut ja talou­den kor­jaus­tar­peet tule­vai­suu­den veron­mak­sa­jil­le ja seu­raa­vil­le hallituksille.

    Toi­miak­seen kun­nol­la sään­tö 23 vaa­ti­si rin­nal­leen mark­ka-ajan deval­vaa­tiot / deval­voi­tu­mi­set. Vakaan euron tilan­tee­seen se ei sovi, kun ei ole deval­voi­tu­mi­sen kal­tais­ta talou­den lii­kaa ilmaa pois pääs­tä­vää meka­nis­mia. Sään­tö 23 toi­mi­si vähän parem­min, jos vakaa euro muut­tui­si jat­ku­vas­ti arvo­aan menet­tä­väk­si eurok­si. Tosin tämä­kään sys­tee­mi ei toi­mi, jos ja kun jot­kut euro­maat ovat tosia huo­nom­pia, eikä (kel­lu­van) euron arvo putoa nii­tä tyy­dyt­tä­väl­lä vauh­dil­la, kos­ka euroa­lu­een vah­vim­pien ja kuri­na­lai­sim­pien mai­den hyvin toi­mi­va talous, pitä­vää euron arvoa ylhäällä.

    Minus­ta sään­tö 23 on enem­män talous­po­pu­lis­mia tai opti­mis­tis­ta pään pen­saa­seen lait­ta­mis­ta kuin jär­ke­vää talou­den­pi­toa sil­loin, kun kyse ei ole vain het­kel­li­ses­tä talou­den not­kah­ta­mi­ses­ta. Nol­la­rat­kai­sut eivät rii­tä sil­loin, kun kai­vat­tai­siin mii­nus­merk­ki­siä rat­kai­su­ja, tilan­tees­sa jos­sa glo­baa­li talous­kas­vu ei nos­ta kysyn­tää takai­sin (kal­lis­ta) Suo­mea­kin peliin mukaan vetä­väl­le tasolle.

  31. 1:
    6,7%:n työ­ajan piden­nys eli rea­lis­ti­sen tun­ti­pal­kan alen­nus ei kovin kau­an riit­täi­si. Kil­pai­lu­ky­ky vaa­ti­si aina uuden alen­nuk­sen kun­nes palk­ka­ta­so oli­si sama kuin Kii­nas­sa ja Aasiassa.
    2:
    Pää­oma­puo­lu­eel­ta on epäeet­tis­tä ehdot­taa täl­lais­ta, kun samaan aikaan varak­kai­den varal­li­suus on kas­va­nut enti­ses­tään. Syy­nä nykyi­seen krii­siin on voi­ton siir­ty­mi­nen sijoi­tus­yh­tiöi­den kaut­ta muu­al­le tai har­voil­le, eikä suo­ma­lais­ta työn­te­ki­jää ja yri­tys­tä hyödyntämään.
    3:
    Työ­ajan piden­tä­mis­kei­no perus­tuu teh­das- ja palvelutyöhön,jossa mit­ta­ri on aika, tek­ni­sen kehi­tyk­sen vai­ku­tus­ta ei ole huo­mioi­tu, eikä tie­to­tek­niik­ka-ajan työn­te­koa, jos­sa työ­ajan mer­ki­tys mit­ta­ri­na ei ole enää rele­vant­ti. Miten työn­te­ki­jöi­den luo­vuus saa­daan vauh­tiin? Sii­nä olen­nai­nen tuottavuuskysymys.
    4:
    Sopi­mus 23 on kyl­lä niin vai­kea­sel­koi­nen jo käsit­teil­tään, että vai­kea ottaa kan­taa sen toimivuuteen.
    5:
    Tämä unoh­tuu: Ihmi­nen ei elä talous­kas­vua var­ten vaan voi­dak­seen hyvin yhdes­sä mui­den ihmis­ten kans­sa. Sii­hen riit­tää nol­la­ta­lous ja luo­van yrit­tä­mi­sen estei­den pois­ta­mi­nen. Vapaa-ajan lisää­mi­nen kai­kil­le ihmi­sil­le pitäi­si olla perusarvo.
    6:
    Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan ohjaus yhdes­sä tek­ni­sen kehi­tyk­sen ja glo­ba­li­saa­tion kans­sa on tuot­ta­nut tilan­teen, jos­sa pitäi­si alkaa pur­kaa vää­rään suun­taan vie­vää val­tion sää­te­ly­vii­dak­koa sen lisää­mi­sen sijaan. Siel­tä voi­si löy­tyä myös iso­ja sääs­tö­jä. Tutkikaapa!

  32. Vihe­rins­si: Mei­dän elin­ta­som­me­han on ihan tois­ta luok­kaa kuin esi­mer­kik­si 80-luvul­la! Jos oli­sim­me val­mii­ta palaa­maan sii­hen aikaan, yhtä­lö oli­si­kin hel­pom­pi ratkaista.

    Köy­him­pien tulo­luok­kien elin­ta­so ei ole mer­kit­tä­väs­ti nous­sut 1980-luvul­ta. Rik­kaim­pien tulo­luok­kien elin­ta­so on suo­ras­taan räjähtänyt.

    Pää­oma­tu­lo progres­sii­vi­sek­si ja jos­sain mil­joo­nan kiep­peil­lä tulo voi­si olla sata pro­sent­tia. Ihan soli­daa­ri­suu­den nimissä.

  33. Niin ja unoh­tui että jos nyt kum­min­kin halut­tai­siin piden­tää työ­ai­kaa, niin se kan­nat­tai­si kyl­lä teh­dä höpön­lö­pön-vapaa­päi­viä eli arki­py­hiä vähen­tä­mäl­lä, ei viik­ko­työ­ai­kaa pidentämällä. 

    Tähän pas­saa myös tuo työ­ajan­vä­hen­tä­jien perus­ar­gu­ment­ti: työ­te­hon nos­to. Jos vaik­ka­pa hela­tors­tai pois­tet­tai­siin, niin työ­te­ho nousi­si kos­ka per­jan­tai­na ei oltai­si töis­sä kah­den päi­vän krapulassa…

    😉

  34. Kiel­le­tään kau­ha­kuor­maa­jat ja kap­pas, on lapio­mie­hil­le töitä.

    Kiel­le­tään met­sät­rak­to­rit ja kap­pas kun on met­su­reil­le töitä.

    Ei. Ei mis­sään nimes­sä. Pitää nos­taa kus­tan­nus­kil­pai­lu­ky­kyä. Kus­tan­nus­kil­pai­lu­ky­ky, muu­ten maa­il­man­lop­pu! Globaalikilpailu! 

    Me eläm­me yhteis­kun­nas­sa, jos­sa työ mää­rit­te­lee kai­ken. Kul­ta­lusik­ka suus­sa syn­ty­neet sini­ve­ri­set eivät ymmär­rä köy­hyy­des­tä mitään. Hei­dän on help­po perus­taa sham­pan­ja­baa­re­ja ja downs­hif­ta­ta pai­nuen surf­fai­le­maan päi­vän­ta­saa­jal­le, kun isuk­ki höve­li­si­ti mak­saa sen.

    Kun auto­maa­tio ja robo­tit kor­va­vaat ihmi­siä, niin nämä kor­va­tut ihmi­set muo­dos­tu­vat täy­sin hyö­dyt­tö­mik­si nykyi­sel­le yhteis­kun­nal­le. He eivät voi tuot­taa, eikä myös­kään kuluttaa. 

    Kus­tan­nus­kil­pai­lu­ky­ky eli suo­mek­si voit­to­jen mak­si­moin­ti kyl­lä toki kas­vaa. Entis­tä pie­nem­pi osa kyke­nee tuot­ta­maan kai­ken tar­vit­ta­van ja entis­tä pie­nem­pi osa kyke­nee jaka­maan kai­ken tulon.

    Koko ihmis­kun­ta on val­jas­tet­tu tuot­ta­maan voit­to­ja pik­ku­rui­sel­le elii­til­le ja koh­ta suu­rin osa ihmis­kun­nas­ta on käy­nyt tur­hak­si täl­le elii­til­le (Muu­ta­ma ihmi­nen saa yhtä pal­jon kuin kol­me mil­jar­dia ihmistä). 

    Ebo­lan kal­tai­nen tau­ti on kuin tai­vaan­lah­ja täl­le elii­til­le. Lin­ko­la­lai­set vihe­roi­keis­to­lai­set tans­si­vat sambaa.

    Suo­ma­lais­ten syn­ty­vyys las­kee mm. sen vuok­si, ettei suo­ma­lai­sil­la nuo­ril­la paris­kun­nil­la ole varaa hank­kia las­ta. Nai­nen on töis­sä, mies työ­tön. Se on tätä päi­vää. Kun vai­mo jää äitiys­lo­mal­le, tulee kon­kurs­si. Kaik­ki eivät halua elät­tää las­ta sossunluukulla.

    Tar­koi­tus on kui­ten­kin se, että Suo­meen muo­dos­tuu sini­ve­ris­ten suo­ma­lais­ten uljas luok­ka, jota robo­tit pal­ve­le­vat. Maa­han­muut­ta­jat ja köy­hät tap­pe­le­vat rip­peis­tä slummeissa.

    En mal­ta odot­taa sitä uljas­ta uut­ta dys­to­pi­aa, jon­ka seu­raa­va vihe­roi­keis­to­lai­nen hal­li­tus luo. Ehkä­pä kek­si­tään itse­pal­ve­lu­kaa­su­kam­miot tur­hil­le köyhille.

  35. Työn tuot­ta­vuuse­rot ovat monil­la aloil­la aivan ufo­ja. Huo­no hei­nä­mies tekee hei­nää ehkä 75% sii­tä, mitä hyvä, huo­no met­su­ri tekee ehkä puo­let sii­tä mitä hyvä met­su­ri, mut­ta huo­no koo­daa­ja tekee tasan nol­lan arvois­ta työ­tä kun hyvän koo­daa­jan työ on mit­taa­mat­to­man arvokasta. 

    Mei­dän työ­ai­ka­lain­sää­dän­töm­me ja suh­tau­tu­mi­sem­me työ­ajan kor­vaa­mi­seen ovat peräi­sin ajal­ta jol­loin ihmi­set oli­vat hei­nä­mie­hiä tai met­su­rei­ta. Kir­ja­taan tun­te­ja tai jopa minuut­te­ja las­kui­hin työs­tä, jon­ka arvo vaih­te­lee hai­tal­li­sen ja mil­joo­nan välil­lä. Kaik­kien pitää teh­dä samas­sa tun­ti­raa­mis­sa töi­tä, niin lapio­mies­ten kuin koo­da­rien­kin. Pitää istua avo­kont­to­ris­sa pyö­rit­te­le­mäs­sä peu­ka­loi­ta ja pala­ve­reis­sä juo­mas­sa kah­via, tuot­ta­va osa työs­tä teh­dään junas­sa tai vii­kon­lop­pu­na mökil­lä. Pal­kan­ko­ro­tuk­sen ylä­ra­ja mää­räy­tyy sii­tä, min­kä väri­nen kra­vat­ti miel­lyt­tää pomoa ja ala­ra­ja sii­tä mitä AY-jyrät onnis­tu­vat lak­kouh­kal­la kiristämään. 

    Täl­lai­ses­sa maa­il­mas­sa “40 tun­tia cont­ra 37.5 tun­tia viikossa”-keskustelu tun­tuu täy­sin absur­dil­ta. Mitä jos annet­tai­siin ihmis­ten edes vähän enem­män päät­tää itse? Ettei kaik­kia pitäi­si istut­taa siel­lä saman ver­taa vaan esi­mer­kik­si, tie­dät­te­hän, edel­ly­tet­täi­siin se työ­teh­tä­vien hoi­ta­mi­nen ja sii­hen menee se mitä sii­hen menee.

  36. Andy:
    1:
    6,7%:n työ­ajan piden­nys eli rea­lis­ti­sen tun­ti­pal­kan alen­nus ei kovin kau­an riit­täi­si. Kil­pai­lu­ky­ky vaa­ti­si aina uuden alen­nuk­sen kun­nes palk­ka­ta­so oli­si sama kuin Kii­nas­sa ja Aasiassa. 

    Aja­te­lit­ko että Suo­men pitäi­si tuot­taa yhtä pal­jon kuin Kii­na tuot­taa teol­li­suus­tuot­teis­ta ja vie­lä t‑paidatkin pääl­le? Sii­hen­hän tuol­lai­nen Kii­nan palk­ka­ta­so täh­täi­si, kii­na­lais­ten nykyis­ten töi­den viemiseen.

    Raken­nus­teol­li­suu­des­sa riit­täi­si aivan hyvin Viron palk­ka­ta­so ja sen jäl­keen viro­lai­sia ei raken­nuk­sil­lam­me enää näkyisi. 

    Koneen­ra­ken­nus­teol­li­suu­des­sa riit­täi­si taas Puo­lan palk­ka­ta­so. Tämän jäl­keen puo­la­lais­ten työt tuli­si­vat Suo­meen. Puo­la on sen ver­ran iso maa, että hei­dän työt ryös­tä­mäl­lä työl­lis­tyi­si koko Suo­mi ja muu­ta­ma pal­kan peräs­sä muut­ta­nut venä­läi­nen siir­to­työn­te­ki­jä­kin (ris­kaa­be­li stra­te­gia, ottaen huo­mioon Venä­jän impe­riu­min tar­peen suo­jel­la kansalaisiaan…).

  37. Lupus Borea­lis: Köy­him­pien tulo­luok­kien elin­ta­so ei ole mer­kit­tä­väs­ti nous­sut 1980-luvulta.

    En tien­nyt­kään että jo 80-luvun köy­hil­lä oli äly­kän­ny­köi­tä, inter­net-yhteys, 40-tuu­mai­nen tau­lu­te­le­vi­siot ja tietokoneet. 

    Kaik­kea sitä oppii.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­ja­nan lyhen­tä­mi­nen ei paran­na työl­li­syyt­tä juu­ri lain­kaan. On kokeil­tu Rans­kas­sa. Työt­tö­mien ammat­ti­ja­kau­ma on kovi­ne­ri­lai­nen kuin työl­lis­tenh, joten jaka­mi­nen ei vain onnistu.

    Kesä­kuun lop­puun men­nes­sä Suo­mes­sa oli 47 000 aka­tee­mis­ta työ­tön­tä työ­voi­ma­toi­mis­ton listoilla.

    Sen lisäk­si on 400 000 ei-aka­tee­mis­ta työtöntä.

    Vie­lä­kö tar­vi­taan lisää valin­nan­va­raa työmarkkinoille???

  39. Tapio: Pit­kä täh­täin on sit­ten asia erikseen. 

    Jo kes­ki­pit­käl­lä­kin täh­täi­mel­lä saa­tai­siin lisää työt­tö­miä eli 180° vää­rä vai­ku­tus. Lop­puun­pa­la­mi­set eivät työ­nan­ta­jia hait­taa, kos­ka reser­viä riittää.

    Tie­de­mies: huo­no koo­daa­ja tekee tasan nol­lan arvois­ta työtä 

    Olet siis optimisti.

    Ano­nyy­mi: Kum­mal­lis­ta miten tek­no­lo­gia on paran­ta­nut tuot­ta­vuut­ta moni­ker­tai­ses­ti ihan vii­me vuo­si­kym­me­nien­kin aika­na, mut­ta sil­ti pitäi­si muka teh­dä enem­män ja enem­män töi­tä jot­ta oli­si varaa edes pitää yllä van­haa elintasoa. 

    Outoa­han se on, mut­ta syy on se, ettei työn­teon mak­su­ha­luk­kuus kas­va samaa tah­tia tehon­li­säyk­sen aiheut­ta­man työt­tö­myy­den kans­sa. Itse työ­tä­hän löy­tyi­si teh­tä­väk­si aivan loput­to­miin, vaik­ka kuin­ka tehos­tet­tai­siin. Esim. ros­kia voi poi­mia mel­ko mää­rät­tö­mäs­ti, jne.

  40. Minun muis­ti­ni mukaan Suo­mes­sa on laki­sää­tei­nen 40 tun­nin työ­viik­ko, mut­ta se on alen­net­tu työ­eh­to- ja vir­kaeh­to­so­pi­muk­sil­la 37,5 tuntiin.

    Työ­mark­ki­na­so­pi­mus­ten ronk­ki­mi­nen ei kuu­lu polii­tik­ko­jen toi­mi­val­taan, joten kan­sa­ned. Sato­nen (kok.) on ampu­nut vii­kon hutikudin.

  41. Ei tätä nyt niin kärk­kääs­ti kan­na­ta ampua alas. Voi­si vaik­ka pilo­toi­da val­tion ja kun­nan vir­ka­mie­hil­lä, puo­let vuo­si­lo­ma­ker­ty­mäs­tä pois? 

    Jos ei väkeä voi vähen­tää, niin “tuot­ta­vuut­ta” lisätä?

  42. Kun pal­kat ovat nous­seet ja työ­ajat lyhen­ty­neet, entis­tä tar­mok­kaam­min yri­tys­ten on kan­nat­ta­nut etsiä uusia inno­vaa­tioi­ta pait­si työn­te­ki­jöi­den avuk­si ennen kaik­kea kor­vaa­maan työn­te­ki­jöi­tä. Palk­ka­ku­lu­jen nousu on siis ylly­ke inno­vaa­tioi­den etsintään.
    Kil­pai­lu­ky­ky ja talou­den kas­vu perus­tuu onnis­tu­nei­siin inno­vaa­tioi­hin, joi­den ansios­ta enti­sel­lä tai pie­nem­mäl­lä työ­mää­räl­lä tuo­te­taan aikai­sem­paa enem­män tai parem­paa. Se tosin hei­ken­tää työl­li­syyt­tä, mut­ta tuo varal­li­suut­ta, jol­la uusien inno­vaa­tioi­den lisäk­si nämä työt­tö­mät­kin pys­tyt­täi­siin elät­tä­määm parem­min kuin kei­no­te­koi­ses­ti työllistämällä.

  43. Sylt­ty: En tien­nyt­kään että jo 80-luvun köy­hil­lä oli äly­kän­ny­köi­tä, inter­net-yhteys, 40-tuu­mai­nen tau­lu­te­le­vi­siot ja tietokoneet. 

    Kaik­kea sitä oppii.

    Sekö on elin­ta­son nousua, että hal­pis­ku­va­put­ki­töl­lö on vaih­tu­nut halpistaulutöllöön? 

    1980-luvul­la ei myös­kään saa­nut samaan tapaan vakuu­de­ton­ta luot­toa, kuin tänä päi­vä­nä saa­daan. Se tau­lu­tee­vee ja tie­to­ko­ne oste­taan osamaksuilla.

    Ja sekö tar­koit­taa, että kaik­ki on hyvin, kun köy­häl­lä on inter­ne­tyh­teys, kän­nyk­kä ja tauluteevee?

  44. Andy:
    6:
    Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan ohjaus yhdes­sä tek­ni­sen kehi­tyk­sen ja glo­ba­li­saa­tion kans­sa on tuot­ta­nut tilan­teen, jos­sa pitäi­si alkaa pur­kaa vää­rään suun­taan vie­vää val­tion sää­te­ly­vii­dak­koa sen lisää­mi­sen sijaan. Siel­tä voi­si löy­tyä myös iso­ja sääs­tö­jä. Tutkikaapa!

    Kes­kus­ta­oi­keis­ton joh­dol­la sää­te­ly­vii­dak­ko on tihen­ty­nyt sadoil­la sää­dök­sil­lä vuo­sien 2003–2014 väli­se­nä aikana.

  45. Tie­de­mies,

    vaa­ra­na tuos­sa on se että teen enti­sen tuo­tok­sen pie­nem­mäl­lä pal­kal­la kun joh­to väit­tää että sain lisää vapaa-aikaa. Har­mi kun sil­lä lisään­ty­neel­lä vapaa-ajal­la ei ruo­ki kotitalouttaan.. 🙂

  46. Lupus Borea­lis: Sekö on elin­ta­son nousua, että hal­pis­ku­va­put­ki­töl­lö on vaih­tu­nut halpistaulutöllöön?

    Hal­vin­kin tau­lu-tv hak­kaa men­nen tul­let 80-luku­lai­sen hal­vim­man töl­lön (joka oli var­maan neu­vos­to­val­mis­teis­ta eli ihan täyt­tä skeidaa).

    Ja sekö tar­koit­taa, että kaik­ki on hyvin, kun köy­häl­lä on inter­ne­tyh­teys, kän­nyk­kä ja tauluteevee?

    Äkkiä­päs ne maa­li­tol­pat siir­tyi­vät, kun huo­mat­tiin että köy­hän elin­ta­so on kuin onkin noussut 😉

    En oikein kek­si mikä 80-luku­lai­sel­la köy­häl­lä oli­si parem­min kuin tänään. Sil­loin ei työt­tö­myys, eikä var­sin­kaan sos­su­tu­kien nos­te­lu taik­ka vaik­ka­pa yksin­huol­ta­juus olleet sosi­aa­li­ses­ti niin hyväk­syt­ty­jä kuin nyt.

  47. Austrian:
    Tiedemies,

    vaa­ra­na tuos­sa on se että teen enti­sen tuo­tok­sen pie­nem­mäl­lä pal­kal­la kun joh­to väit­tää että sain lisää vapaa-aikaa. Har­mi kun sil­lä lisään­ty­neel­lä vapaa-ajal­la ei ruo­ki kotitalouttaan.. 

    Näin on aina käynyt.

  48. Lupus Borea­lis: Sekö on elin­ta­son nousua, että hal­pis­ku­va­put­ki­töl­lö on vaih­tu­nut halpistaulutöllöön?

    Tuo on tosi­aan sel­lais­ta elin­ta­son nousua, joka ei näy reaa­li­tu­lo­ja tui­jot­ta­mal­la. Nykyi­nen tau­lu-tv mak­saa reaa­li­ses­ti suun­nil­leen saman tai jopa vähem­män kuin put­ki­töl­lö 1980-luvul­la. Se on kui­ten­kin laa­duk­kaam­pi veh­je. Jos 1980-luvun ihmi­sel­le oli­si ollut tar­jol­la tau­lu-tv, hän oli­si mak­sa­nut sii­tä enem­män kuin putki-tv:stään. Tämä ero­tus on sitä elin­ta­son nousua, joka ei näy reaa­li­tu­lo­ja katsottaessa. 

    Äly­pu­he­li­met ja inter­net ovat sitä vie­lä enem­män, kos­ka niil­le ei ollut edes ver­tai­lu­koh­taa 1980-luvulla. 

    Lupus Borea­lis: Ja sekö tar­koit­taa, että kaik­ki on hyvin, kun köy­häl­lä on inter­ne­tyh­teys, kän­nyk­kä ja tauluteevee?

    Nyt vaih­dat aihet­ta. Alku­pe­räi­nen väit­tee­si oli, ettei köy­hil­lä mene nyt parem­min kuin 1980-luvul­la. Minus­ta heil­lä menee. Hei­dän reaa­li­tu­lon­sa ovat kor­keam­pia kuin 1980-luvulla:
    http://tilastokeskus.fi/til/tjt/2011/05/tjt_2011_05_2013-05–22_kat_002_fi.html ja tuon pääl­le siis heil­lä on käy­tös­sään asioi­ta (inter­net ja äly­pu­he­li­met), joi­ta ei edes ollut ole­mas­sa 1980-luvulla.

  49. Lupus Borea­lis: Ja sekö tar­koit­taa, että kaik­ki on hyvin, kun köy­häl­lä on inter­ne­tyh­teys, kän­nyk­kä ja tauluteevee?

    Mil­loin köy­häl­lä sit­ten menee hyvin? Täs­sä pitää erot­taa mon­ta asi­aa toi­sis­taan. Suh­teel­li­nen elin­ta­so on eri asia kuin abso­luut­ti­nen elin­ta­so, ja mah­dol­li­suu­det ja valin­nat ovat eri asioita.

    Ei nyt kyl­lä äkkiä tule mie­leen kovin pal­jon sel­lai­sia asioi­ta, joi­hin alim­mal­la tulo­de­sii­lil­lä oli­si ollut mah­dol­li­suuk­sia 80-luvul­la mut­ta ei enää. Päin­vas­tai­sia esi­merk­ke­jä on pal­jon­kin, ts. abso­luut­ti­nen elin­ta­so on kas­va­nut ja mah­dol­li­suu­det ovat lisääntyneet.

    Tai jos ote­taan Suo­men alin tulo­de­sii­li ja ver­ra­taan sitä mui­den mai­den alim­paan tulo­de­sii­liin, niin onko suo­ma­lais­ten köy­hien asiat huo­nom­min kuin muu­al­la? Jäl­leen tai­taa olla niin, että suo­ma­lai­sil­la köy­hil­lä menee koh­tuul­li­sen hyvin kan­sain­vä­li­ses­sä vertailussa.

    Suh­teel­li­sen köy­hyy­den koh­dal­la aika­kausien ver­tai­lu voi tuot­taa eri­lai­sia tulok­sia. Väit­teel­lä­ni ei ole tilas­to­poh­jaa, mut­ta näp­pi­tun­tu­mal­ta vai­kut­taa sil­tä, että todel­li­sen elin­ta­son ja mah­dol­li­suuk­sien ero alim­man tulo­de­sii­lin ja vaik­ka alim­man kvar­tii­lin rajan välil­lä on reven­nyt. Tun­tuu myös sil­tä, että köy­hyy­des­tä kes­ki­luok­kaan pon­nis­ta­mi­nen on nyt har­vi­nai­sem­paa kuin aikaisemmin.

    Itse pidän tuo­ta vii­meis­tä köy­hyy­den suu­rim­pa­na ongel­ma­na. Köy­hyys tai työt­tö­myys eivät ole suu­ria ongel­mia, jos yksi­löl­lä on rea­lis­ti­nen mah­dol­li­suus omil­la pon­nis­te­luil­laan halu­tes­saan pääs­tä eteen­päin. Jos tätä mah­dol­li­suut­ta ei kui­ten­kaan ole, näkö­alat­to­muus naker­taa elä­män­laa­tua huomattavasti.

    Täs­sä työ on avai­na­se­mas­sa. Yhteis­kun­ta pitää saa­da sel­lai­seen asen­toon, jos­sa kai­kil­le haluk­kail­le on töi­tä, ja jos­sa työn­teol­la voi paran­taa omaa toimeentuloaan.

  50. Lupus Borea­lis: Sekö on elin­ta­son nousua, että hal­pis­ku­va­put­ki­töl­lö on vaih­tu­nut halpistaulutöllöön?

    1980-luvul­la ei myös­kään saa­nut samaan tapaan vakuu­de­ton­ta luot­toa, kuin tänä päi­vä­nä saa­daan. Se tau­lu­tee­vee ja tie­to­ko­ne oste­taan osamaksuilla.

    Ja sekö tar­koit­taa, että kaik­ki on hyvin, kun köy­häl­lä on inter­ne­tyh­teys, kän­nyk­kä ja tauluteevee?

    Jos olet elä­nyt 80-luvul­la nuo­re­na tai aikui­se­na, väit­tee­si on outo. 

    Var­sin­kin laa­dul­li­nen kehi­tys on ollut hui­maa, myös monis­sa kaik­kien saa­ta­vil­la ole­vis­sa hal­vois­sa tai ilmai­sis­sa hyö­dyk­keis­sä. Paras esi­merk­ki lie­nee jul­ki­nen tevey­den­hoi­to. Tänä päi­vä­nä moni poti­las sel­vi­ää sel­lai­sis­ta sai­rauk­sis­ta, jot­ka 80-luvul­la tap­poi­vat lähes vääjäämättä.

    Elin­ta­so tai­taa sinul­la olla kovas­ti suh­teel­li­nen käsite.

  51. Val­tion vir­ka­mie­he­nä jos­kus tulee miet­ti­neek­si, että meil­lä 6–7 vii­kon vuo­si­lo­mat ja USA:ssa, niil­lä, joil­la yleen­sä on lomaa, on mak­si­mis­saan 3 viik­koa. Vuo­si­työ­ai­ka voi­si olla oikeam­pi lähes­ty­mis­kul­ma, kuin työ­päi­vän pituus.

  52. Sylt­ty:
    Niin ja unoh­tui että jos nyt kum­min­kin halut­tai­siin piden­tää työ­ai­kaa, niin se kan­nat­tai­si kyl­lä teh­dä höpön­lö­pön-vapaa­päi­viä eli arki­py­hiä vähen­tä­mäl­lä, ei viik­ko­työ­ai­kaa pidentämällä. 

    Arki­py­hiä on las­ku­je­ni mukaan täl­lä het­kel­lä vuo­des­sa 11 päi­vää (uusi vuo­si, lop­piai­nen, pit­kä­per­jan­tai, pää­siäis­maa­nan­tai, vap­pu­päi­vä, hela­tors­tai, juhan­nusaat­to, itse­näi­syys­päi­vä, jou­lu­aat­to, jou­lu­päi­vä, tapaninpäivä).

    Näis­tä nel­jä sijoit­tuu kiin­teil­le vii­kon­päi­vil­le (pit­kä­per­jan­tai, pää­siäis­maa­nan­tai, hela­tors­tai, juhan­nusaat­to). Loput kier­tä­vät eri vii­kon­päi­vi­nä, eli ne osu­vat välil­lä viikonlopuille.

    Poliit­ti­sel­la tah­dol­la nois­ta var­maan­kin lop­piai­nen ja hela­tors­tai oli­si­vat muu­tet­ta­vis­sa työ­päi­vik­si — molem­mat ovat arki­va­pai­na mel­ko uusia ja ilman kovin suu­ria perin­tei­tä. Tosin täs­tä koko­nais­työ­ai­kaan tule­va lisäys tai­tai­si olla hiu­kan alle 1% luokkaa.

  53. Ket­jus­sa ei ole lain­kaan mai­nit­tu suoriteperusteista/urakkapalkkausta, jos­sa työn­te­ki­jä saa palk­kan­sa suo­rit­tei­den mukaan.

    Urak­ka­hom­mis­sa jos on hyvä urak­ka, niin tun­te­ja voi­daan teh­dä niin pal­jon kuin laki­sää­tei­set sal­lii, kuten olen aikoi­na­ni kesä­töis­sä tehnyt.

    Tun­tee­ko­han jul­ki­sen puo­len toi­mi­jat, käy­tän­nöt tai työ­eh­to­so­pi­muk­set urak­ka­palk­kaus­ta lainkaan?

  54. Sylt­ty: En oikein kek­si mikä 80-luku­lai­sel­la köy­häl­lä oli­si parem­min kuin tänään.

    Ilman min­kään­lais­ta läh­de­vii­tet­tä ja täy­sin tie­dos­taen, että saa­tan olla vasem­mis­to­pro­pa­gan­dan uhri, veik­kai­sin, että 80-luvun köy­hän oli halu­tes­saan hel­pom­pi pääs­tä tit­te­lis­tään kuin tämän päi­vän köy­hän. (Jos tar­kas­tel­laan mate­ri­aa­lis­ta hyvin­voin­tia, en myös­kään usko, että löy­tyy mit­ta­ria, jol­la nykyi­sel­lä köy­häl­lä meni­si huo­nom­min kuin 80-luvulla.)

  55. Tuloe­rot. Köy­hien ja rik­kai­den tuloe­rot ovat räjäh­tä­neet käsiin. Sii­tä vain ver­tai­le­maan 1980-luvun köy­hän ja 2010-luvun köy­hän ostovoimaa.

    2010-luvul­la on kyl­lä uusia hoi­to­muo­to­ja, mut­ta kuo­let jonoon ennen kuin pää­set hoi­toon. Ellei sit­ten satu ole­maan sitä osto­voi­maa yksi­tyi­sel­le ja sitä­hän ei köy­häl­lä ole.

    Eikä jul­ki­sen­kaan puo­len las­kui­hin ole varaa. Mut­ta eihän sel­lais­ta tämän blo­gin kom­men­taat­to­rit ole näh­neet tai kuulleet.

    Käsi ylös, kuin­ka monel­la teil­lä arvon kom­men­taat­to­reil­la on alle 1000 euron brut­to­tu­lot kuukaudessa? 

    Se on rea­lis­mia sadoil­le tuhan­sil­le suo­ma­lai­sil­le työi­käi­sil­le ja mää­rä kas­vaa jat­ku­vas­ti. Itsea­sias­sa jokai­nen työ­tön, jol­la on puo­li­so, saa alle 1000 euroa brut­to­na kuu­kau­des­sa pois lukien ansiosidonnaiset.

    Tääl­lä sitä bes­serwis­se­rit kom­men­toi täy­sin todel­li­suu­des­ta irral­laan. Lisää tar­jon­taa työ­mark­ki­noil­le, eikä sit­ten läs­ke­jä tai rumia!

  56. Evert,

    kyl­lä toi­mi­hen­ki­lön ja ylem­män toi­mi­hen­ki­lön töi­tä työ­nan­ta­ja oli­si muut­ta­nut urak­ka­pal­ka­tuik­si jos sen suo­rit­teen arvon mit­taa­mi­nen oli­si niin helppoa.

    Minul­le kai voi­si joi­nain päi­vi­nä sanoa että tänään et ole saa­nut aikaan mitään, mut­ta eili­sel­tä tie­na­sit kol­men päi­vän edes­tä. Entäs sit­ten loman jäl­kei­set vii­kot hei­nä-elo­kuus­sa? Mer­kit­tä­vä osa yhtiön väes­tä on vie­lä lomil­la ja mitään mui­den työ­pa­nok­ses­ta riip­pu­vaa ei saa aikaan.

    Jos­tain syys­tä yleis­maa­il­mal­li­nen pal­kit­se­mis­mal­li toi­mi­hen­ki­löil­le on kuu­kausi­palk­ka + mah­dol­li­nen tulos­palk­kio. Tulos­palk­kio­kin voi olla kollektiivinen.

    Jos myi­sin sijoi­tus­tuot­tei­ta Alexandrian tai Eli­nan las­kuun niin oli­si lie­nee aika sel­vää että sai­sin palk­kaa vain sil­loin jos onnis­tun saa­maan ihmi­set teke­mään mer­kin­tö­jä eri­lai­siin rahas­toi­hin ja vakuutustuotteisiin!

  57. Vihe­rins­si: Täs­sä työ on avai­na­se­mas­sa. Yhteis­kun­ta pitää saa­da sel­lai­seen asen­toon, jos­sa kai­kil­le haluk­kail­le on töi­tä, ja jos­sa työn­teol­la voi paran­taa omaa toimeentuloaan. 

    Voi­si­ko, mai­nit­se­mas­ta­si syys­tä, ihmis­työ­tä kate­go­ri­ses­ti suo­sia fos­sii­lis­ten ener­gia­läh­tei­den suo­man työn sijaan? Esi­mer­kik­si, urbaa­ni met­sän­hoi­to pää­osin käsi­töin? Turis­tit ensin ihmet­te­li­si­vät, sit­ten nau­rai­si­vat (köy­hil­le! ja taka­pa­jui­sil­le suo­ma­lai­sil­le), sit­ten ihas­tui­si­vat lopuk­si iäk­seen. Se mak­sai­si jotain. Se ei mak­sai­si jotain (tuon­tie­ner­gia). Se tuot­tai­si jotain.

  58. Lupus Borea­lis: Käsi ylös, kuin­ka monel­la teil­lä arvon kom­men­taat­to­reil­la on alle 1000 euron brut­to­tu­lot kuukaudessa? 

    Kun vuo­den 2013 1000 euroa muu­te­taan vuo­den 1985 mar­koik­si, tulok­se­na on n. 3100 mk. Se oli aivan koh­tuul­li­nen, jopa hyvä palk­ka nuo­rel­le mais­te­ril­le ja DI:lle.

    No, töi­tä sil­loin ole parem­min tar­jol­la lop­pu­tut­kin­non suorittaneille.

  59. Suh­teel­li­sen köy­hyy­den koh­dal­la aika­kausien ver­tai­lu voi tuot­taa eri­lai­sia tulok­sia. Väit­teel­lä­ni ei ole tilas­to­poh­jaa, mut­ta näp­pi­tun­tu­mal­ta vai­kut­taa sil­tä, että todel­li­sen elin­ta­son ja mah­dol­li­suuk­sien ero alim­man tulo­de­sii­lin ja vaik­ka alim­man kvar­tii­lin rajan välil­lä on reven­nyt. Tun­tuu myös sil­tä, että köy­hyy­des­tä kes­ki­luok­kaan pon­nis­ta­mi­nen on nyt har­vi­nai­sem­paa kuin aikaisemmin.

    Se on han­ka­lam­paa. Monis­sa nyky­töis­sä ei työn teol­la ole niin väliä, vaan haki­jan on tuo­ta­va esteet­tis-per­soo­nal­li­nen koko­nai­suus työ­pai­kal­le “teke­mään työ­tä”. Täy­tyy siis olla koh­tuul­li­sen esteet­ti­sen näköi­nen ja per­soo­na­na mukava(ja per­soo­na arvioi­daan vah­vas­ti ulko­näön perus­teel­la). Plas­tiik­ka­ki­rur­gia ehkä aut­tai­si joi­tain työs­ke­te­le­mään, mut­ta sii­nä­kin on ter­vey­del­li­set ja psyyk­ki­set riskinsä.

  60. Tuos­sa on mie­len­kiin­toin­ne tilas­to, sii­nä ovat muka­na viik­ko­työ­ai­ka, vuo­si­työ­ai­ka ja lomien ja vapaa­päi­vien vai­ku­tus työaikaan.

    http://www.eurofound.europa.eu/eiro/studies/tn1106010s/tn1106010s.htm#hd7

    Suo­mes­sa noi­ta vapaa­päi­viä on kol­man­nek­si vähi­ten . Loman pituus on EU kes­kair­voa ja lop­pu­tu­le­ma on, että vaik­ka viik­ko­työ­ai­ka on tuo 37,5 tun­tia niin lomien vähyys kom­pen­soi viikkotyöaikaa.

    Sai­ras­lo­mia ei ole huo­mioi­tu täs­sä laskelmassa

    1. Tuo tilas­to kos­kee kokoai­kais­ta työ­tä. Kan­san­ta­lou­den käy­tös­sä ole­vaan työ­pa­nok­seen vai­kut­taa olen­nai­ses­ti se, kuin­ka suu­ri osa tekee osa-aika­työ­tä. Todel­li­sen kes­ki­mää­räi­sen työ­ajan tilas­to näyt­tää aivan toiselta.

  61. yllä ole­vaan vie­lä. SDP:n sur­keus joh­tuu y pit­käl­le sii­tä, että se kes­kit­tyy puhu­maan aivan vää­räs­tä eriar­voi­suu­des­ta. SDP puhuu suo­ma­lai­sis­ta mökin omis­ta­jis­ta ja oma­ko­ti­ta­lo-omis­ta­jis­ta etuoi­keu­tet­tu­na luok­ka­na, vaik­ka eriar­voi­suus on lah­jak­kuu­des­sa. SDP pitäi­si pis­tää sink­kiar­kus­sa multiin.

  62. Lupus Borea­lis: Tuloe­rot. Köy­hien ja rik­kai­den tuloe­rot ovat räjäh­tä­neet käsiin. Sii­tä vain ver­tai­le­maan 1980-luvun köy­hän ja 2010-luvun köy­hän ostovoimaa.

    No, minä juu­ri pos­ta­sin lin­kin Tilas­to­kes­kuk­sen tilas­toon, jos­sa oli ver­tail­tu reaa­li­sen tulon kehi­tys­tä. Ja oli se nous­sut sil­lä alim­mal­la­kin desii­lil­lä ver­rat­tu­na 1980-lukuun. Toki vähem­män kuin ylim­mäl­lä, mut­ta sitä­hän väit­tee­si ei kos­ke­nut, vaan ainoas­taan sitä, että köy­hil­lä menee nyt huo­nom­min kuin 1980-luvul­la. Muu­ten­kin tuloe­rois­ta on aika vai­kea sanoa mitään yhtä kon­kreet­tis­ta kuin abso­luut­ti­ses­ta hyvin­voinn­nis­ta. Oli­si­ko köy­hil­lä asiat parem­min, jos rik­kai­den tulo­jen kehi­tys oli­si ollut saman­lais­ta kuin hei­dän oman­sa. Jos oli­si, niin sai­si­vat­ko he siis elä­män­ti­lan­tee­seen­sa paran­nus­ta sil­lä, että rik­kai­den omai­suut­ta tuhottaisiin? 

    Ja kuten tääl­lä on jo todet­tu, tuo reaa­li­tu­lon tar­kas­te­lu ei edes huo­mioi sitä, että on tul­lut käyt­töön elin­ta­soa paran­ta­via asioi­ta, joi­ta ei edes ollut ole­mas­sa 1980-luvulla.

    Reaa­li­tu­loi­hin tui­jot­ta­mi­nen ei tie­ten­kään ker­ro sii­tä mitään, mitä jul­ki­sil­le pal­ve­luil­le, kuten ter­vey­den­huol­lol­le on tapah­tu­nut. Sinä nyt esi­tät väit­teen, että nykyi­sin kuol­laan enem­män jonoi­hin asioi­hin, jot­ka hoi­det­tiin 1980-luvul­la. Näy­tä­pä sil­le jokin todiste. 

    Mitä kom­men­taat­to­rien omat tulot tähän liit­ty­vät? Oli­sin var­sin yllät­ty­nyt, jos kom­men­taat­to­rien jou­kos­sa oli­si joku, joka oli­si ollut köy­hä sekä 1980-luvul­la että nyt. Ja vaik­ka oli­si, niin eipä sekään täs­sä juu­ri aut­tai­si. Yleen­sä ihmi­sil­lä aika kul­taa muis­tot, eli hen­ki­lö­koh­tai­nen muis­te­lu ei minus­ta ole mikään eri­tyi­sen pitä­vä todis­te oikein mihin­kään. Toi­sek­si täl­lai­ses­sa sub­jek­tii­vi­ses­sa muis­te­lus­sa sekoit­tuu hel­pos­ti suh­teel­li­nen ja abso­luut­ti­nen köyhyys. 

    Lupus Borea­lis: Käsi ylös, kuin­ka monel­la teil­lä arvon kom­men­taat­to­reil­la on alle 1000 euron brut­to­tu­lot kuukaudessa?
    Se on rea­lis­mia sadoil­le tuhan­sil­le suo­ma­lai­sil­le työi­käi­sil­le ja mää­rä kas­vaa jatkuvasti.

    Mihin tämä väit­tee­si perus­tuu? Voit­ko näyt­tää jon­kun tilas­ton alle 1000 euroa tie­naa­vien mää­rän vaih­te­lus­ta? Kuin­ka suu­ri tuo jouk­ko oli 1980-luvul­la (1000 euroa voit inflaatiokorjata)?

  63. Liit­tyy aiheeseen:
    Voi­ko O.Soininvaara “van­ha­na” val­tio­mie­he­nä esit­tää rat­kai­sua val­tion ja kun­tien yli­va­ro­jen elämiseen?

    ja pel­käs­tään vero­ja korot­ta­mal­la se ei onnis­tu­ne vaan pitää myös lei­ka­ta; NIIN TULONSIIRROISTA KUIN JULKISHALLINNON TYÖNTEKIJÖISTÄ.

    siis jon­kin sor­tin oma varjobudjetti.
    Mis­tä lei­ka­taan ja mitä vero­ja koro­tet­taan, että edes jos­kus Suo­mi pys­tyi­si edes lyhen­tä­mään velkojaan.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Köy­hät eivät sijoi­tu alim­paan tulo­de­sii­liin vaan toi­sek­si alim­paan. Alim­mas­sa ovat opiskelijat. 

    Tar­koi­tat­ko, ettei­vät opis­ke­li­jat ole köy­hiä? Aina­kin oman elä­mä­ni ehdot­to­mas­ti köy­hin vai­he sijoit­tui juu­ri opiskeluaikaan. 

    Voi­si­ko joku nyt mää­ri­tel­lä mitä on “köy­hä”, niin pää­sem­me kes­kus­te­lus­sa eteenpäin. 

    Onko opis­ke­li­ja köy­hä, kun hänel­lä on hyvin alhai­set tulot, eikä yleen­sä vie­lä juu­ri mitään omai­suut­ta, mut­ta toi­saal­ta hänel­lä on parin vuo­den kituu­tuk­sen jäl­keen odo­tet­ta­vis­sa hui­ma tulo­jen nousu?

    Onko omis­tusa­sun­nos­sa asu­va elä­ke­läi­nen köy­hä? Hänen tulon­sa voi­vat olla var­sin vaa­ti­mat­to­mat, mut­ta toi­saal­ta hänen kulu­tuk­sen­sa­kin on alhainen. 

    Onko pie­ni­palk­kais­ten van­hem­pien lap­si­per­he köy­hä? He ovat päin­vas­tai­ses­sa tilan­tees­sa tuo­hon elä­ke­läi­seen. Tulot voi­vat olla koh­tuul­li­set, mut­ta toi­saal­ta menot ovat sit­ten pal­jon korkeammat. 

    Onko työ­tön köy­hä? Jos kyse on lyhy­tai­kai­ses­ta työt­tö­myy­des­tä, hänen tulon­sa voi­vat olla het­kel­li­ses­ti alhai­set, mut­ta pääs­tes­sään taas töi­hin ne voi­vat sit­ten nous­ta mata­la­palk­kai­sem­paa työ­tä teke­vien yläpuolelle.

    1. Opis­ke­li­ja saat­taa olla tila­päi­ses­ti köy­hä, mut­ta ei elin­kaa­ri­tar­kas­te­lus­sa. Ja aika moni elää van­hem­pien­sa siivellä.

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo tilas­to kos­kee kokoai­kais­ta työ­tä. Kan­san­ta­lou­den käy­tös­sä ole­vaan työ­pa­nok­seen vai­kut­taa olen­nai­ses­ti se, kuin­ka suu­ri osa tekee osa-aika­työ­tä. Todel­li­sen kes­ki­mää­räi­sen työ­ajan tilas­to näyt­tää aivan toiselta.

    Se on tie­tys­ti koko­nais­työ­ai­ka, mut­ta suu­rin osa tekee ns nor­maa­lia työ­ai­kaa .Vaih­te­lua osa-aika­työs­sä toki on mait­ten välil­lä , mut­ta sehän tar­koit­taa, että mitä enem­män osa-aika­työ­tä, sitä enem­män köyhiä.

    Osa-aika­työ vai­kut­taa kyl­lä työl­li­syy­sas­tee­seen, sil­lä työ­tä ei tar­vit­se teh­dä kuin tun­ti kah­den vii­kon aika­na pääs­täk­seen lue­tuk­si työlliseksi.

    Mut­ta se on enem­män neuk­kua­jan tapais­ta tilas­ton vää­ris­te­lyä kuin todel­lis­ta työllisyyttä.

    Eikä se vält­tä­mät­tä lisää koko­nais­työ­pa­nos­ta, Suo­mes­sa­kin osa-aika­työ on yleis­ty­nyt mut­ta lop­pu­tu­le­ma on, että koko­nais­työ­tun­nit ovat vähen­ty­neet Osa-aikai­sia oli 1997 115000 ja 2013 215000 mut­ta työ­tun­nit ovat vai­pu­neet vähän yli 4 ‚iljar­dis­ta alle 4 miljardin.

    1. Kor­re­laa­tio osa-aika­työn ja köy­hyy­den kans­sa tai­taa men­nä vaik­ka­pa Hol­lan­nis­sa toi­sin päin. Varak­kais­sa per­heis­sä on varaa, että vai­mo on koto­na tai osa-aika­työs­sä ja mata­la­palk­ka-aloil­la on pak­ko teh­dä kokoaikatyötä.

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Opis­ke­li­ja saat­taa olla tila­päi­ses­ti köy­hä, mut­ta ei elin­kaa­ri­tar­kas­te­lus­sa. Ja aika moni elää van­hem­pien­sa siivellä.

    Samal­la tavoin moni kotiäi­ti elää raha­ta­lou­den mie­les­sä avio­mie­hen­sä “sii­vel­lä”. Näin eten­kin, jos pari ei viral­li­ses­ti ole edes avio- vaan avoliitossa.

    Ongel­ma­na on siis se, että köy­hää mää­ri­tel­täes­sä ei rii­tä ihmis­ten hen­ki­lö­koh­tai­sen tulon tar­kas­te­lu, vaan se, min­kä­lai­seen käy­tän­nön elin­ta­soon pää­see käsik­si riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä kaut­ta se elin­ta­son kus­tan­ta­mi­nen tulee. Onko täs­tä min­kään­lais­ta hyvää tie­toa mis­sään saatavilla? 

    Mitä tuo­hon elin­kaa­ri­tar­kas­te­luun tulee, niin sii­nä­kin on omat ongel­man­sa. Joku yrit­tä­jä voi teh­dä vuo­si­kausia hyvää tiliä, kun­nes jos­tain syys­tä fir­ma menee­kin konk­kaan. Elin­kaa­ri­tar­kas­te­lus­sa hän voi näyt­tää kes­ki­tu­loi­sel­ta, vaik­ka voi­kin olla jou­tu­nut kon­kan jäl­keen kär­si­nyt vuo­si­kausia oikeas­ta köy­hyy­des­tä. Hänel­lä voi olla esim. asun­to, mut­ta tuil­la eläes­sä täl­lä ei ole juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä käteen jää­viin tuloi­hin, kos­ka vuo­krat mak­sai­si sos­su, jos hänel­lä ei sitä asun­toa olisi. 

    Muu­ten­kin elin­kaa­ren yli integroi­tua köy­hyyt­tä on hyvin vai­kea tilas­toi­da, kos­ka tie­ten­kin sii­tä tilas­tot mil­lä het­kel­lä tahan­sa ovat val­miit vain nii­den osal­ta, jot­ka ovat äsket­täin kuol­leet. Nämä tilas­tot taas kuvaa­vat tilan­net­ta vuo­si­kausia sitten. 

    Joka tapauk­ses­sa edel­leen jäi auki se, mitä köy­häl­lä tar­kal­leen ottaen tarkoitetaan.

  67. max: Voi­si­ko, mai­nit­se­mas­ta­si syys­tä, ihmis­työ­tä kate­go­ri­ses­ti suo­sia fos­sii­lis­ten ener­gia­läh­tei­den suo­man työn sijaan? Esi­mer­kik­si, urbaa­ni met­sän­hoi­to pää­osin käsi­töin? Turis­tit ensin ihmet­te­li­si­vät, sit­ten nau­rai­si­vat (köy­hil­le! ja taka­pa­jui­sil­le suo­ma­lai­sil­le), sit­ten ihas­tui­si­vat lopuk­si iäk­seen. Se mak­sai­si jotain. Se ei mak­sai­si jotain (tuon­tie­ner­gia). Se tuot­tai­si jotain.

    Ei voi­si. Ihmi­sen teke­mä ruu­miil­li­nen työ on ener­gias­sa­kin mitat­tu­na pal­jon kal­liim­paa kuin koneen teke­mä. 1900-luvun alun met­su­ri tar­vit­si kol­min­ker­tai­sen mää­rän ener­gi­aa ravin­nos­taan ver­rat­tu­na nykyi­seen medi­aa­niin (luku on hatus­ta vedet­ty mut­ta oike­aa suu­ruus­luok­kaa). Ja saman työ­mää­rän teke­mi­seen tar­vit­tiin monin­ker­tai­nen mää­rä työ­mie­hiä. Lop­pu­tu­le­ma on, että nykyi­sel­lä fos­sii­li­sen ener­gian hin­nal­la ihmis­työ ei vain miten­kään ole kil­pai­lu­ky­kyis­tä. Jo pel­käs­tään tuo­hon kas­va­nee­seen ravin­non­tar­pee­seen tar­vi­taan enem­män fos­sii­li­sia resurs­se­ja kuin mitä työn teke­mi­nen koneel­li­ses­ti vaatisi.

  68. Osmo,

    ei mis­sään tulon­ja­ko­ti­las­tos­sa teh­dä mitään elin­kaa­ri­tar­kas­te­lua. Havain­not ote­taan ana­lyy­siin sellaisenaan..

    1. Kyl­lä teh­dään tulon­ja­ko­ti­las­to­ja myös elin­kaar­ta aja­tel­len. Tai siis tut­ki­muk­sia asias­ta. Jos otam­me tarf­kas­te­lu­jak­sok­si viak­ka­pa päi­vän, tulon­jao tuli­si hyvin epä­ta­sai­sek­si, kos­ka tulo­ja on vain niil­lä, joi­den palk­ka­päi­vä osuus iihen päi­vään. Oikea käsi­tys tulo­ti­lan­tees­ta vaa­tii aina pidem­pää tarkasteluaikaa.

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Opis­ke­li­ja saat­taa olla tila­päi­ses­ti köy­hä, mut­ta ei elin­kaa­ri­tar­kas­te­lus­sa. Ja aika moni elää van­hem­pien­sa siivellä. 

    Elin­kaa­ri­vau­rau­den etei­seen mah­tu­vat vain suu­ren finans­si­va­ral­li­suu­den omaa­vat. Kai­kil­la muil­la on elin­kaa­ren mitas­sa suu­re­na mah­dol­li­suu­te­na köy­hyys. Tai aina­kin pitäi­si olla. Jos ei ole on jotain outo­ja sub­ven­tioi­ta. Jotain sopeu­tu­mis­var­hai­se­läk­kei­tä tai muu­ta hämärää.

  70. Sylt­ty: En tien­nyt­kään että jo 80-luvun köy­hil­lä oli äly­kän­ny­köi­tä, inter­net-yhteys, 40-tuu­mai­nen tau­lu­te­le­vi­siot ja tietokoneet. 

    Kaik­kea sitä oppii.

    Minä luin 80-luvul­la pape­ri­kir­jois­ta huip­pu­kir­jai­li­joi­den syväl­li­siä aja­tuk­sia. Nyt luen tie­to­ko­neen ruu­dul­ta Syl­tyn kom­ment­te­ja. Se on merk­ki elin­ta­son noususta?

  71. ihmis­työ­tä kate­go­ri­ses­ti suo­sia fos­sii­lis­ten ener­gia­läh­tei­den suo­man työn sijaan?” 

    Et ilmei­ses­ti ymmär­rä mis­tä puhut, joten har­joi­tus­työ­nä mää­rään­kin sinut nyt luke­maan koko esi­teol­li­sen ajan his­to­rian läpi ja kiin­nit­tä­mään eri­tyis­tä huo­mio­ta mm. taval­li­sen rah­vaan elin­ai­kao­dot­tee­seen, sai­ras­tu­vuu­teen, yhteis­kun­nal­li­siin vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­siin ja ostovoimaan. 

    PS. Huo­noa se oli­si sinun­kin niil­lä pel­lon­kuok­ki­jan lik­soil­la sitä yli­hin­tais­ta lat­tea siel­lä hips­te­ri­pai­kois­sa lit­kiä. Vai olet­ko var­ma, että oli­sit syn­ty­nyt aatelissäätyyn?

  72. Auto­di­dak­ti: Minä luin 80-luvul­la pape­ri­kir­jois­ta huip­pu­kir­jai­li­joi­den syväl­li­siä aja­tuk­sia. Nyt luen tie­to­ko­neen ruu­dul­ta Syl­tyn kom­ment­te­ja. Se on merk­ki elin­ta­son noususta?

    Olet omil­la valin­noil­la­si osoit­tant arvos­ta­vas­ti kom­ment­te­ja­ni niin pal­jon, että käy­tät aika­si mie­lum­min nii­den kuin hup­pu­kir­jai­li­joi­den paris­sa. Elin­ta­so­si on siis noussut 😉

  73. Auto­di­dak­ti: Minä luin 80-luvul­la pape­ri­kir­jois­ta huip­pu­kir­jai­li­joi­den syväl­li­siä aja­tuk­sia. Nyt luen tie­to­ko­neen ruu­dul­ta Syl­tyn kom­ment­te­ja. Se on merk­ki elin­ta­son noususta?

    Aina­kin sii­nä mie­les­sä elin­ta­so­si on nous­sut että, jos haluat, voit var­maan­kin edel­leen lukea huip­pu­kir­jai­li­joi­den syväl­li­siä aja­tuk­sia. Tämän lisäk­si voit tutus­tua mm. Syl­tyn kom­ment­tei­hin int­ter­ne­tis­sä. Valin­ta on sinun.

  74. Tapio Pel­to­nen: Ei voi­si. Ihmi­sen teke­mä ruu­miil­li­nen työ on ener­gias­sa­kin mitat­tu­na pal­jon kal­liim­paa kuin koneen teke­mä. 1900-luvun alun met­su­ri tar­vit­si kol­min­ker­tai­sen mää­rän ener­gi­aa ravin­nos­taan ver­rat­tu­na nykyi­seen medi­aa­niin (luku on hatus­ta vedet­ty mut­ta oike­aa suu­ruus­luok­kaa). Ja saman työ­mää­rän teke­mi­seen tar­vit­tiin monin­ker­tai­nen mää­rä työ­mie­hiä. Lop­pu­tu­le­ma on, että nykyi­sel­lä fos­sii­li­sen ener­gian hin­nal­la ihmis­työ ei vain miten­kään ole kil­pai­lu­ky­kyis­tä. Jo pel­käs­tään tuo­hon kas­va­nee­seen ravin­non­tar­pee­seen tar­vi­taan enem­män fos­sii­li­sia resurs­se­ja kuin mitä työn teke­mi­nen koneel­li­ses­ti vaatisi.

    Jat­kan muis­ti­ku­via. Met­sä­työ­mie­hen, vali­mon­työn­te­ki­jän tai balet­ti­tans­si­jan ravin­non­tar­ve oli jotain 6 — 8.000 kcal/ päivä.

    Muis­tan­ko oikein? Poka­sa­hal­la­ja kir­veel­lää met­sä­työ­mies pys­tyi päi­väs­sä teke­män mon­tin hal­ko­ja. Ja se mot­ti oli vie­lä metsässä.

    Tie­dot haluaks voi tar­kis­taa Lus­ton metsämuseosta.

  75. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kor­re­laa­tio osa-aika­työn ja köy­hyy­den kans­sa tai­taa men­nä vaik­ka­pa Hol­lan­nis­sa toi­sin päin. Varak­kais­sa per­heis­sä on varaa, että vai­mo on koto­na tai osa-aika­työs­sä ja mata­la­palk­ka-aloil­la on pak­ko teh­dä kokoaikatyötä.

    Tämä ei kos­ke vain varak­kai­ta per­hei­tä, vaan jok­seen­kin suu­rin­ta osaa väestöstä.Holalnti onkin varu­ras maa, ollut pitkään.

    Samoin Ruot­si­sa suu­rin soa nai­sis­ta, tai aina­kin pien­ten las­ten äideis­tä tekee osa-aikatyötä.

    Nor­jas­sa on pula sia­raan­hoi­ta­jis­ta, ja suo­mal­set­kin kel­paa­vat, kos­ka nor­ja­lais­sai­ra­na­hoi­ta­jat teke­vät puol­ta päivää.

  76. Samu­li Saa­rel­ma: Samal­la tavoin moni kotiäi­ti elää raha­ta­lou­den mie­les­sä avio­mie­hen­sä “sii­vel­lä”. Näin eten­kin, jos pari ei viral­li­ses­ti ole edes avio- vaan avoliitossa.

    Ongel­ma­na on siis se, että köy­hää mää­ri­tel­täes­sä ei rii­tä ihmis­ten hen­ki­lö­koh­tai­sen tulon tar­kas­te­lu, vaan se, min­kä­lai­seen käy­tän­nön elin­ta­soon pää­see käsik­si riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä kaut­ta se elin­ta­son kus­tan­ta­mi­nen tulee. Onko täs­tä min­kään­lais­ta hyvää tie­toa mis­sään saatavilla? 

    Mitä tuo­hon elin­kaa­ri­tar­kas­te­luun tulee, niin sii­nä­kin on omat ongel­man­sa. Joku yrit­tä­jä voi teh­dä vuo­si­kausia hyvää tiliä, kun­nes jos­tain syys­tä fir­ma menee­kin konk­kaan. Elin­kaa­ri­tar­kas­te­lus­sa hän voi näyt­tää kes­ki­tu­loi­sel­ta, vaik­ka voi­kin olla jou­tu­nut kon­kan jäl­keen kär­si­nyt vuo­si­kausia oikeas­ta köy­hyy­des­tä. Hänel­lä voi olla esim. asun­to, mut­ta tuil­la eläes­sä täl­lä ei ole juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä käteen jää­viin tuloi­hin, kos­ka vuo­krat mak­sai­si sos­su, jos hänel­lä ei sitä asun­toa olisi. 

    Muu­ten­kin elin­kaa­ren yli integroi­tua köy­hyyt­tä on hyvin vai­kea tilas­toi­da, kos­ka tie­ten­kin sii­tä tilas­tot mil­lä het­kel­lä tahan­sa ovat val­miit vain nii­den osal­ta, jot­ka ovat äsket­täin kuol­leet. Nämä tilas­tot taas kuvaa­vat tilan­net­ta vuo­si­kausia sitten. 

    Joka tapauk­ses­sa edel­leen jäi auki se, mitä köy­häl­lä tar­kal­leen ottaen tarkoitetaan. 

    Ilmei­ses­ti suu­ri osa ihmi­sis­tä ajat­te­lee käsit­tei­tä köy­hyys ja rik­kaus vain akse­lil­la, jol­ta löy­ty­vät mm. koh­dat “kovin niu­kas­ti rahaa” ja “rahaa kuin ros­kaa”. Tämä on kui­ten­kin kovin yksiu­lot­teis­ta ajat­te­lua. Jon­kin vähim­mäi­se­lin­ta­son ja ‑tulon jäl­keen elä­mä voi olla hie­man ongelmattomampaa. 

    Köy­hyys ja rik­kaus ovat moniu­lot­tei­sia käsit­tei­tä ja rahal­la mita­ten “köy­hä” voi olla rikas monin eri tavoin. Itses­tään sel­vää tuo ei tie­ten­kään ole. 

    Var­maan­kin löy­tyy useas­sa suh­tees­sa rik­kai­ta, kuten myös voi löy­tyä joka suh­tees­sa köy­hiä, samoin kuin usei­ta mah­dol­li­sia kom­bi­naa­tioi­ta näi­den välil­tä. Rik­kaus tai köy­hyys voi olla oma valin­ta, oman toi­min­nan, tai jos­kus sen puut­teen seu­raus­ta, tai sit­ten jopa kah­des­ta jäl­kim­mäi­ses­tä riippumatonta. 

    Oma aika, eli aika, jon­ka voi käyt­tää halua­mal­laan taval­la, on myös eräs rik­kau­den laji. Esim. hyväs­sä työs­sä ja työil­ma­pii­ris­sä aika ja ajan­käyt­tö saat­taa jopa menet­tää mer­ki­tyk­sen­sä (pait­si ehkä per­heen, puo­li­son, las­ten ja mui­den lähio­mais­ten mielestä).

    Aika on kui­ten­kin arvo, ja mie­les­tä­ni osa elin­ta­soa, ihan sii­nä mis­sä raha­kin. Molem­pia tar­vi­taan! Ker­ran sai­ras­lo­mal­la olles­sa­ni häm­mäs­tyin havai­tes­sa­ni, mitä kaik­kea run­sai­den yli­töi­den takia olin menet­tä­nyt. Se mene­tys ei ollut niin vähäi­nen kuin olin aiem­min ehkä ajatellut.

  77. Osmo,

    ei Arvaus­kes­kuk­sel­la ole mitään elin­kaar­ta kos­ke­vaa tilas­toa, ainoas­taan yksit­täi­sen vuo­den tulotietoja.

  78. Mau­rizio:
    “ihmis­työ­tä kate­go­ri­ses­ti suo­sia fos­sii­lis­ten ener­gia­läh­tei­den suo­man työn sijaan?” 

    Et ilmei­ses­ti ymmär­rä mis­tä puhut, joten har­joi­tus­työ­nä mää­rään­kin sinut nyt luke­maan koko esi­teol­li­sen ajan his­to­rian läpi ja kiin­nit­tä­mään eri­tyis­tä huo­mio­ta mm. taval­li­sen rah­vaan elin­ai­kao­dot­tee­seen, sai­ras­tu­vuu­teen, yhteis­kun­nal­li­siin vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­siin ja ostovoimaan. 

    PS. Huo­noa se oli­si sinun­kin niil­lä pel­lon­kuok­ki­jan lik­soil­la sitä yli­hin­tais­ta lat­tea siel­lä hips­te­ri­pai­kois­sa lit­kiä. Vai olet­ko var­ma, että oli­sit syn­ty­nyt aatelissäätyyn? 

    Ei kun nyt sinä ja oli­ko se Tapio ymmär­sit­te vää­rin. Ole­tin nime­no­maan, että fos­sii­lis­ten käyt­tö on tuot­ta­vam­paa. Täs­sä ideas­sa oli­kin tar­koi­tus, sano­taan sitä sit­ten, vaik­ka­pa tai­teek­si. Eli Hel­sin­gin met­siä hoi­det­tai­siin pikem­min tai­teen kei­noin ei talous­met­sän kon­teks­tis­sa. Jos ajat­te­let­te noin(kin) kan­keas­ti niin tai­det­ta­kin syn­tyy koneil­la hui­mas­ti nopeam­min eikä vält­tä­mät­tä aina huo­mai­si edes eroa. Tai­de­teol­li­nen met­sän­hoi­to mak­sai­si, mut­ta luke­kaa uudel­leen vihe­rins­sin teks­ti työn mer­ki­tyk­ses­tä ihmiselle.

  79. Vihe­rins­si:
    Köy­hyys tai työt­tö­myys eivät ole suu­ria ongel­mia, jos yksi­löl­lä on rea­lis­ti­nen mah­dol­li­suus omil­la pon­nis­te­luil­laan halu­tes­saan pääs­tä eteen­päin. Jos tätä mah­dol­li­suut­ta ei kui­ten­kaan ole, näkö­alat­to­muus naker­taa elä­män­laa­tua huomattavasti.

    Enti­nen työ­ka­ve­ri­ni ker­toi, että kun hän oli nuo­ri 80-luvul­la, hänel­lä ja kave­reil­laan oli kai­kil­la suun­ni­tel­mia, mitä aikoo teh­dä, kokeil­la ja miten elää elä­män­sä. Omil­la 16–20-vuotiailla lap­sil­laan ja kave­reil­laan on nykyi­sin jopa “oli­ko elä­mä tässä”-olo. Ken­ties ei ole opis­ke­lu­paik­kaa tai työt ovat vain sat­tu­man­va­rai­sia pät­kiä, eli jos elä­mäs­sä ei ole mitään pysy­vää, on vai­ke­aa suun­ni­tel­la sitä yhtään pitemmälle.

    Aihet­ta mel­kein sivu­ten kan­nat­ta huo­ma­ta, että meil­lä saat­taa olla syn­ty­mäs­sä suku­pol­vi, joka elää lyhyem­män ja sai­raam­man elä­män kuin van­hem­pan­sa (Liha­van lap­sen pelä­tään elä­vän jopa vii­si vuot­ta van­hem­pi­aan lyhem­män elä­män; Las­ten kou­lu­mat­ka­pyö­räi­lyä rajoi­te­taan). Nuo iha­nat plasma-tv:eet ja tie­to­ko­neet laa­ja­kais­toi­neen ovat aiheut­ta­neet myös aivan uuden ter­vey­son­gel­man (Lii­al­li­nen istu­mi­nen hai­tal­lis­ta lii­kun­ta­har­ras­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta), joka jakau­tu­nee jopa mel­ko demo­kraat­ti­ses­ti niin työt­tö­mien kuin työs­sä­käy­vien­kin kesken.

  80. Jar­mo Kal­li­nen:
    Val­tion vir­ka­mie­he­nä jos­kus tulee miet­ti­neek­si, että meil­lä 6–7 vii­kon vuo­si­lo­mat ja USA:ssa, niil­lä, joil­la yleen­sä on lomaa, on mak­si­mis­saan 3 viik­koa. Vuo­si­työ­ai­ka voi­si olla oikeam­pi lähes­ty­mis­kul­ma, kuin työ­päi­vän pituus. 

    Ja sitä pitäi­si vähen­tää, jot­ta työ saa­tai­siin jaet­tua tasaisemmin.

  81. ano­nyy­mi: Ja sitä pitäi­si vähen­tää, jot­ta työ saa­tai­siin jaet­tua tasaisemmin. 

    Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa. Kui­ten­kin kak­si yleis­tä edellytystä:

    - työn jaka­jia löytyy

    - tun­ti­palk­ka säilyy

    Nämä vali­tet­ta­vas­ti täyt­ty­vät suh­teel­li­sen har­voin. Kor­kean työl­li­syy­den aloil­la pal­kat ovat kor­kei­ta, mut­ta työn jaka­jia ei löy­dy. Mata­lan työl­li­syy­den aloil­la työn jaka­jia löy­tyi­si, mut­ta alhai­sen palk­ka­ta­son vuok­si kukaan työs­sä ole­va ei halua vähen­tää työmääräänsä.

    Yhtä­lön saa laa­jem­min toi­mi­maan vain sil­lä, että yhteis­kun­ta saa nykyis­tä mata­la­palk­kai­sem­man työn teke­mi­sen kannattamaan.

    Tai voi­han sitä vaik­ka ay-liik­keel­tä kysyä, mitä pitäi­si­vät, jos fir­ma X palk­kai­si kol­man­nek­sen lisää työn­te­ki­jöi­tä ja alen­tai­si nel­jän­nek­sel­lä töis­sä nyt ole­vien työ­ai­kaa ja palkkoja.

    Yri­tyk­set ottai­si­vat rie­mui­ten vas­taan jous­ta­van mah­dol­li­suu­den teet­tää vaih­te­le­van mää­rän tun­te­ja. Ei sen tar­vit­si­si olla edes mikään 0–40 h/vko, jos vaik­ka sai­si 30–40 h/vko, niin työl­li­syys ja tuot­ta­vuus para­ni­si­vat. (Vaik­ka siis yllä­mai­ni­tuis­ta syis­tä kui­ten­kin aika rajallisesti.)

  82. ano­nyy­mi: Ja sitä pitäi­si vähen­tää, jot­ta työ saa­tai­siin jaet­tua tasaisemmin.

    Taas täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa sitä ollee­li­sin­ta asi­aa, mik­sei minun työ­ni eikä osaa­mi­se­ni mene kau­pak­si, kier­re­tään kuin kis­sa kuu­maa puuroa.

    Se ei mene kau­pak­si, jos työn teet­tä­jä ei saa sitä myy­tyä vaa­di­tul­la hin­nal­la omil­le asiakkailleen.

    Äärim­mäi­sen pel­kis­tet­ty­nä: Työn teet­tä­jää ei ollen­kaan kiin­nos­ta työn­te­ki­jän käteen jää­vä palk­ka, vaan ainoas­taan se, mitä hän saa työs­sän aikaan ja mitä se minul­le maksaa.

  83. Minus­ta idea on kan­na­tet­ta­va, kos­ka käy­tän­nös­sä 37 ja risat työ­ai­ka kos­kee suo­ri­tus­por­ras­ta, jon­ka pal­kat ovat Suo­mes­sa kovat kil­pai­li­ja­mai­hin ver­rat­tu­na. Asian­tun­ti­jat ja joh­ta­jat­han ovat Suo­mes­sa hal­pa­työ­voi­maa. Ehdo­tuk­sel­la saa­daan palk­ka­hai­ta­ria vähän kuntoon.

  84. Jar­mo Kal­li­nen:
    Val­tion vir­ka­mie­he­nä jos­kus tulee miet­ti­neek­si, että meil­lä 6–7 vii­kon vuo­si­lo­mat ja USA:ssa, niil­lä, joil­la yleen­sä on lomaa, on mak­si­mis­saan 3 viik­koa. Vuo­si­työ­ai­ka voi­si olla oikeam­pi lähes­ty­mis­kul­ma, kuin työ­päi­vän pituus.

    Jaa. Kyl­lä liit­to­val­tion pal­ve­luk­ses­sa ole­vil­la on enem­män kuin 3 viik­koa ja vie­lä samal­la taval­la kuin meil­lä, 15 vuo­den jäl­keen lomae­dut ovat suu­rim­mil­laan: http://www.federaljobs.net/benefits.htm

    Ja vas­toin mel­ko yleis­tä luu­loa, liit­to­val­tion työ­pai­kat ovat hyvin halut­tu­ja eri­tyi­ses­ti nii­den paris­sa, joi­ta kos­ke­vat “eri­tyi­set suosimistoimet”.

  85. Pie­nen lap­sen isä Kal­lios­ta: Aina­kin sii­nä mie­les­sä elin­ta­so­si on nous­sut että, jos haluat, voit var­maan­kin edel­leen lukea huip­pu­kir­jai­li­joi­den syväl­li­siä aja­tuk­sia. Tämän lisäk­si voit tutus­tua mm. Syl­tyn kom­ment­tei­hin int­ter­ne­tis­sä. Valin­ta on sinun.

    Valin­ta on minun, tot­ta. Mut­ta nos­taa­ko vai las­kee­ko net­tiad­dik­tio elin­ta­soa? Onko ihmi­nen nyt onnel­li­sem­pi kuin 80-luvul­la? Jois­sa­kin tut­ki­muk­sis­sa on tut­kit­tu, että onnel­li­suus mää­ri­tel­lään suh­tees­sa mui­hin ihmi­siin ja net­tiyh­teys­hän on mel­kein jokaisella…

  86. Tapio Pel­to­nen: 1900-luvun alun met­su­ri tar­vit­si kol­min­ker­tai­sen mää­rän ener­gi­aa ravin­nos­taan ver­rat­tu­na nykyi­seen medi­aa­niin (luku on hatus­ta vedet­ty mut­ta oike­aa suu­ruus­luok­kaa). Ja saman työ­mää­rän teke­mi­seen tar­vit­tiin monin­ker­tai­nen mää­rä työmiehiä. 

    Kuin­ka­ko­han hyvin tuo pätee nykyi­seen vas­taa­vaan työ­hön kau­pun­geis­sa esim. huo­no­kun­tois­ten pui­den kaa­ta­mi­sen suh­teen? Näin ulko­puo­li­sin sil­min sii­nä näyt­täi­si ole­van yksi kone­voi­maa käyt­tä­vä suo­rit­ta­ja ja kak­si vie­res­sä kat­so­mas­sa. Suu­rin osa ajas­ta ei kulu sii­hen, että puu­hun tuli­si leik­kaus­jäl­keä tai että var­mis­tet­tai­siin kaa­tu­mis­suun­taa. Sen sijaan aikaa kuluu, no en tie­dä mihin, mut­ta pit­kään tun­tu­vat työt sei­so­van ja veik­kaan­pa koko­nais­työ­tun­tien mää­rien ole­van aika pal­jon lähem­pä­nä toi­si­aan, jos aikaa las­ke­taan sii­tä, kun auton/koneiden ilmes­ty­mi­ses­tä pai­kal­le työn val­mis­tu­mi­seen asti.

    Ei kai ener­gian­ku­lu­tuk­ses­sa­kaan niin suur­ta eroa ole? Pal­jon­ko eroa tuli­si, jos kehon­sa voi­maa käyt­tä­vä työ­mies kul­ki­si bus­sil­la eikä oli­si kol­mea hen­keä suhaa­mas­sa kukin hen­ki­lö­au­toil­laan ja/tai kaupungin/firman isom­mil­la autoil­la. Osal­le nykyi­sis­tä työ­mie­his­tä voi­si oman kehon ener­gian­ku­lu­tuk­sen lisää­mi­nen teh­dä vain hyvää.

    Mikäs muu­ten on maa­ta­lou­den tai ruu­an­tuo­tan­non ener­gian­ku­lu­tuk­sen ker­roin ver­rat­tu­na tuo­tet­tuun kalorimäärään?

    Vihe­rins­si: Ei sen tar­vit­si­si olla edes mikään 0–40 h/vko, jos vaik­ka sai­si 30–40 h/vko, niin työl­li­syys ja tuot­ta­vuus para­ni­si­vat. (Vaik­ka siis yllä­mai­ni­tuis­ta syis­tä kui­ten­kin aika rajallisesti.) 

    Pää­asia on kui­ten­kin että se, että saa­tai­siin enem­män ihmi­siä palk­ka­töi­hin ja pois tuil­ta vero­tu­lo­ja mak­sa­maan. Vero­tu­lot saat­tai­si­vat toki las­kea, mut­ta tukiin kului­si vähem­män rahaa. Kysyn­tä­kin ole­tet­ta­vas­ti paranisi.

    Jos tämän sai­si ulo­tet­tua kos­ke­maan ihan pie­nim­piä palk­ko­ja lukuu­not­ta­mat­ta kaik­kia töi­tä, työt­tö­myy­den pit­käl­ti pitäi­si hävi­tä, kos­ka moneen työ­hön ei lopul­ta­kaan kovin kum­mal­lis­ta ohjaus­ta tai kou­lu­tus­ta tar­vi­ta ja lopun oppii työ­tä tehdessä..

    Sylt­ty: Olet omil­la valin­noil­la­si osoit­tant arvos­ta­vas­ti kom­ment­te­ja­ni niin pal­jon, että käy­tät aika­si mie­lum­min nii­den kuin hup­pu­kir­jai­li­joi­den paris­sa. Elin­ta­so­si on siis noussut 

    Tämä on aika ongel­mal­li­nen argu­ment­ti, jos aja­tel­laan mitään edes lie­väs­ti addik­tii­vis­ta­kaan asiaa.

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­ja­nan lyhen­tä­mi­nen ei paran­na työl­li­syyt­tä juu­ri lain­kaan. On kokeil­tu Rans­kas­sa. Työt­tö­mien ammat­ti­ja­kau­ma on kovi­ne­ri­lai­nen kuin työl­lis­tenh, joten jaka­mi­nen ei vain onnistu.

    Suo­mes­sa onnis­tui­si aivan var­mas­ti. Tääl­lä kor­keas­ti kou­lu­te­tut teke­vät niin pal­jon kou­lut­ta­mat­to­mien töi­tä, että vas­taa­vaa tilan­net­ta ei var­mas­ti löy­dy mis­tään muu­al­ta maa­il­mas­ta. Edus­kun­nas­sa kun teil­lä on avus­ta­jat, niin ette voi var­maan käsit­tää maa­il­maa, jos­sa toh­to­ri käyt­tää yli 30 % työ­ajas­taan toi­mis­to­ru­tii­nei­hin tai että eu pro­jek­tin pape­ri­työt otta­vat pro­jek­ti­joh­ta­jan työ­ajas­ta noin 70%. 

    Link­ki liittyy:
    http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/tee-kaikki-ihan-itse/1881798

  88. Pal­kat puo­lik­si kai­kil­ta. Vau­vas­ta vaa­riin. Kyl­lä hin­ta­ta­so seu­raa tuot­teil­la ja pal­ve­luil­la peräs­sä. Ns. “Big Mac”-indeksi pitää sii­tä huo­len. Epäi­li­jät kokeil­kaa seu­raa­vaa; Tilat­kaa tuo­tet­ta “A” ensin Suo­meen, sit­ten Viroon. Pää­mie­hen tar­jot­tu hin­ta samas­ta tuot­tees­ta riip­puu sii­tä, mis­sä vas­taa­not­ta­ja­pään BKT huitelee!
    Tämä on tot­ta. Kau­koi­däs­sä val­mis­te­tun “tans­ka­lai­sen” pum­pun teh­das­hin­ta oli puo­let edul­li­sem­pi Bal­ti­aan kuin Suomeen.

  89. B.J: …käyt­tää yli 30 % työ­ajas­taan toimistorutiineihin … 

    Var­sin­kin val­tiol­la “sääs­tö­toi­met” ovat lähin­nä juu­ri tuo­ta. Lai­te­taan avus­ta­va hen­ki­lös­tö pihal­le ja pit­käl­le kou­lu­te­tut hoi­ta­vat hei­dän­kin työn­sä. Aina­kin meil­lä ero vas­taa­viin muu­an­maa­lai­siin orga­ni­saa­tioi­hin jär­kyt­tä­vän suu­ri. 🙁 Muu­al­la joh­ta­jat ja asian­tun­ti­jat saa­vat kes­kit­tyä omaan työ­hön­sä ja joku muu hoi­taa yksin­ker­tai­set rutiinit. 

    Mut­ta ymmär­rän hyvin syyn tähän. Ensin pie­ni­palk­kai­sis­ta teh­tiin kes­ki­palk­kai­sia ja sit­ten huo­mat­tiin, ettei hei­dän tuot­ta­vuu­ten­sa vas­taa palk­ka­kus­tan­nuk­sia. Pitää hyväk­syä val­tiol­la­kin nykyis­tä suu­rem­pi palk­ka­hai­ta­ri. Yhden kova­palk­kai­sen apu­hen­ki­lön sijas­ta mie­lum­min kak­si pie­ni­palk­kai­sem­paa käsiparia.

  90. Kal­le: Pitää hyväk­syä val­tiol­la­kin nykyis­tä suu­rem­pi palk­ka­hai­ta­ri. Yhden kova­palk­kai­sen apu­hen­ki­lön sijas­ta mie­lum­min kak­si pie­ni­palk­kai­sem­paa käsiparia. 

    Ei vält­tä­mät­tä. Toi­nen näis­tä pie­nem­pi­palk­kai­sis­ta voi olla se kor­keam­min­kin kou­lu­tet­tu, jos vas­ta­pai­nok­si täl­le voi­daan ihan oikeas­ti tar­jo­ta hyvää työym­pä­ris­töä ja pysy­vää työ­paik­kaa. Jul­ki­sen puo­len pyö­rit­tä­mi­nen tulee kal­liik­si, jos “sääs­tö­toi­mien” vuok­si työym­pä­ris­tö on yksi­tyis­tä huo­nom­pi ja kii­rei­sem­pi eikä työ­paik­ka­kaan ole sen tur­va­tum­pi, kos­ka tämä huo­non­nus pitää sil­loin kor­va­ta rahana.

    1. Työt­tö­myys ei pois­tu työ­ai­kaa lyhen­tä­mäl­lä. Ransk­jas­sa kokeil­tiin, eikä onnis­tu­nut. Vain joil­la­kin raja­tuil­la työ­mark­ki­noil­la tuo voi onnis­tua, mut­ta ei ylei­ses­ti. On mui­ta syi­tä lyhen­tää työaikaa.

  91. B.J: Suo­mes­sa onnis­tui­si aivan var­mas­ti. Tääl­lä kor­keas­ti kou­lu­te­tut teke­vät niin pal­jon kou­lut­ta­mat­to­mien töi­tä, että vas­taa­vaa tilan­net­ta ei var­mas­ti löy­dy mis­tään muu­al­ta maa­il­mas­ta. Edus­kun­nas­sa kun teil­lä on avus­ta­jat, niin ette voi var­maan käsit­tää maa­il­maa, jos­sa toh­to­ri käyt­tää yli 30 % työ­ajas­taan toi­mis­to­ru­tii­nei­hin tai että eu pro­jek­tin pape­ri­työt otta­vat pro­jek­ti­joh­ta­jan työ­ajas­ta noin 70%.
    ‘snip’

    Jos EU-pro­jek­tis­sa pro­jek­tin­joh­ta­jan työ­ajas­ta 70% menee pro­jek­tin hal­lin­toon eli pape­ri­työ­hön, pro­jek­tin­joh­ta­ja on teh­nyt huo­non bud­je­tin. Oma vika!

    Tosin hal­lin­non ali­bud­je­toin­ti on var­sin ylei­nen vika, sil­lä byro­kra­ti­aa on hir­vit­tä­väs­ti liikaa.

  92. Austrian:
    Ylem­pä­nä toi­mi­hen­ki­lö­nä oli­si kiva voi­da las­kut­taa työ­nan­ta­jaa niis­tä ideois­ta, joi­ta syn­tyy työ­ajan ulkopuolella. 

    Ei työ­pai­kan kuu­tio­ta ole teh­ty aja­tus­työ­tä var­ten vaan rutii­ni­toi­mia, joi­den arvo on vähäisempi.

    Työ­pai­kal­la voi toki juo­da kah­via ja seu­rus­tel­la mui­den kanssa.. 

    Duu­na­ri­työs­sä työ­ajan piden­nys kui­ten­kin var­maan lisäi­si tuo­tan­non määrää.

    Joo var­maan niin. Jos duu­na­reil­le ollaan mak­sa­vi­naan ollaan mekin tekevinään.

    Taas val­tio siir­tää rahaa tas­kus­ta toi­seen. Ei sil­lä tätä suo­mea pelasteta.

    Yrit­tä­jyy­des­tä pitäi­si teh­dä hel­pom­paa, niin tän­ne kitu­piik­kien val­ta­kun­taan voi­si saa­da edes muu­ta­ma kan­nat­ta­va yri­tys joi­ta ei vie­lä oli­si ehdit­ty vie­dä ulkomaille.

    Minä en aina­kaan nykyi­sil­lä ehdoil­la perus­tai­si min­kään­lais­ta val­tion lypsylehmää.

  93. Työ­ajan pidennys
    Voin sanoa vain omas­ta puo­les­ta­ni, vaik­ka lie­nen­kin mel­ko taval­li­nen 58 vuo­tias mies. Olen ollut kevyis­sä sisä­töis­sä noin 20 vuot­ta ja ras­kais­sa ulko­töis­sä noin 10 vuot­ta. Teh­nyt myös pari taloa – todel­la­kin yksin. Ras­kais­sa, kui­ten­kin ajat­te­lua vaa­ti­vis­sa töis­sä, kuten vaik­ka kir­ves­mies tai muu raken­nusa­lan ammat­ti­lai­nen on mak­si­mi työ­ai­ka noin 6 tun­tia. Sen jäl­keen teke­mi­ses­tä tulee haa­hui­lua, jär­ki ei luis­ta eikä käsi nouse. Kevyis­sä sisä­töis­sä rasit­ta­vuus riip­puu ajat­te­lun kii­vau­des­ta ja mää­räs­tä. Jos jotain tulok­sel­lis­ta halu­aa saa­da aikaan ja teh­tä­vät ovat lähel­lä kyky­jen rajaa, on sii­nä­kin 4- 6 tun­tia mak­si­mi ja se lyhe­nee dra­maat­ti­ses­ti, jos toi­min­ta on aivo­ka­pa­si­tee­tin ylä­ra­jal­la. Esi­mer­kik­si vaik­ka Men­san tes­ti, muu koe tai tent­ti kou­lus­sa. Parin tun­nin kokeen jäl­keen on tur­haa yrit­tää mitään älyl­li­ses­ti vaa­ti­vaa sama­na päi­vä­nä. Edel­lä ker­to­ma­ni perus­teel­la sanon, että työ­ajan piden­tä­mi­nen on tur­haa ja type­rää. Ainos­taan hyvin yksin­ker­tai­sis­sa ja kevyis­sä töis­sä se voi­si paran­taa tulos­ta, mut­ta onko nii­tä suo­mes­sa? Ihmi­set pako­te­taan vii­pyi­le­mään työ­pai­kal­la tulok­set­ta ja koti‑, sekä har­ras­tuk­set jää­vät hoi­ta­mat­ta, mikä myös saat­taa aiheut­taa kir­teen tulok­sen huo­no­ne­mi­seen. Monis­sa tapauk­sis­sa työ­ajan lyhen­tä­mi­nen ennem­min­kin paran­tai­si tulosta.

  94. Var­mas­ti hie­no­ja las­kel­mia ovat teh­neet pal­kat­to­man työ­ajan pidentämisestä.
    Onko­han se huo­mioi­tu las­kel­mis­sa, että työ­ajan nos­tol­la on muser­ta­va vai­ku­tus työ­mo­ti­vaa­tioon. Innos­tus työn­te­koon vähe­nee ja puo­li­tun­tia lisää muut­tuu tun­nik­si jar­rut­te­lua ja viha­mie­li­syys päät­tä­jiä koh­taan lisääntyy.

    Ei voi olla oikein, että ne joil­la työ­tä on jou­tu­vat kiris­tä­mään ruu­via äärim­mil­leen tois­ten odo­tel­les­sa edes jotain.
    Itse oli­sin val­mis siir­ty­mään neli­päi­väi­seen työ­viik­koon ja palk­kaa voi­si alen­taa sen vii­den­nek­sen. Näin työ­tä voi­si jakaa muillekin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.