Toisinkin voisi tehdä, mutta

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na per­jan­taina 3.2.2012 Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön sivuil­la www.kaks.fi

Kun­tau­ud­is­tuk­sel­la on kak­si tavoitet­ta: pelas­taa van­hus­ten­hoidon alla painiskel­e­vat syr­jäkun­nat ja eheyt­tää kas­va­vat kaupunkiseudut. Syr­jäkun­nat saisi kuiv­ille myös otta­mal­la niiltä pois sosi­aali- ja ter­vey­den­hoito. Olisi kah­den tasoisia kun­tia, haja-asu­tusaluei­den pitäjiä ja kaupunkiseu­tu­jen kun­tia. Aikoinaan oli myös maalaiskun­tia, kaupunke­ja ja kauppaloita. 

Kysymys kaupunkiseu­tu­jen ehey­tyk­sessä on tärkeämpi. Jokaisen ison kaupun­gin kyl­keen on syn­tynyt ker­mankuori­jakun­tia houkut­tele­maan hyvä­tu­loisia asukkai­ta ja loisi­maan keskuskaupun­gin työ­paikko­jen ja palvelu­jen varas­sa. Tämä vau­ri­oit­taa kaupunkien kehi­tys­tä pahasti. Pahin­ta ei ole syn­tyvä sosi­aa­li­nen eri­ar­voisu­us vaan ne aivan väärät toimet, joi­ta kil­pailu synnyttää.

Kaupunkiseudun kun­tien väli­nen mii­nus­sum­mak­il­pailu johtaa toim­i­mat­tomaan yhdyskun­tarak­en­teeseen, pitki­in matkoi­hin, kalli­iseen asumiseen, jyrkkenevään seg­re­gaa­tioon. Hirveä virhe!

Paras ratkaisu kaupunkiseuduille ongelmi­in olisi aluekun­ta, joka keräisi verot, vas­taisi yleiskaavoituk­ses­ta, joukkoli­iken­teestä, sosi­aali- ja ter­veystoimes­ta ja toisen asteen opetuk­ses­ta sekä elinkei­nop­o­li­ti­ikas­ta. Lähikun­nat voisi­vat kil­pail­la palveluin­no­vaa­tioit­ta mut­ta eivät kaap­paa­mal­la veron­mak­sajia toisiltaan.

Aluekun­nat toisi­vat suurkun­tien hyödyt ilman hait­to­ja. Sen tiel­lä on kuitenkin perus­tus­la­ki. Meil­lä ei ole aikaa odot­taa ensi vuosikymmenelle. Harmi.

=====

Kir­joituk­sen julka­isun jäl­keen väite, että aluekun­ta­malli vaatisi perus­tus­lain muut­tamisen on kyseenalais­tet­tu. Juristien mie­len­rauha on saavutet­tavis­sa ainakin niin, että kut­su­taan aluekun­taa kun­naksi ja nyky­isiä peruskun­tia pitäjiksi.

Ilmeis­es­ti Mari Kivinie­mi on lukenut tämän kolumnin, kos­ka hän sanoi, että maan hal­li­tus pitää ker­mankuori­jakun­tia loisi­na. Maan hal­li­tus ei ole tätä kolum­nia hyväksynyt.

Kos­ka asi­as­sa tapah­tuu paljon ja nopeasti, kan­nat­taa huo­ma­ta, että tämä kir­joi­tus on päivät­ty 3.2.2012

38 vastausta artikkeliin “Toisinkin voisi tehdä, mutta”

  1. Kiitos Osmo

    Onhan siel­lä helsingis­sä yksi jrkeväkin ihmi­nen. Perusti­lanne on juuri niinkuin kuv­a­sit. Kun­tia on jatkos­sa 2–3 eri­laista tyyp­piä ja keskus­ta — maaseu­tu ‑akseli ja etäisyys keskuk­ses­ta ratkai­se­vat tarpeet. Lähipalvelu­jen tuot­tamista varten­pienkun­nat 8pitäjät) ovat järke­viä, kaavoituk­sen ja elinkeino­jen kehit­tämisen kannal­ta suuret. Tätä mallia voidaan toteut­taa koko Suomes­sa, ehkä Lap­pia lukuunottamatta.

    Kehi­tys­tä on turha yrit­tää pysäyttää.

  2. Aja­tus pitäjistä toimeen­panevana ker­rokse­na on mie­lenki­in­toinen, mut­ta en usko, että rahan­jako olisi täysin ongel­ma­ton­ta. Halu­aisinkin kuul­la lisää näke­myk­sistäsi tähän liit­tyen — miten verovarat jae­taan oikeu­den­mukaises­ti esim. Suur-Sipoon pitäjien kesken?

  3. Ole­tan että hal­li­tuk­sen tavoite on 100–150 kun­taa, mut­ta on hyvä neu­vot­te­lu­tak­ti­ik­ka vetää lähtö­tavoite mah­dol­lisim­man alas.

    Kivinie­mi teki todel­la nerokkaan kom­mentin sanom­al­la, että Helsingis­sä on nim­i­tys­paket­te­ja, ja val­lan väärinkäyt­töä. Joka selkeästi ker­too siitä, että keskus­ta ei ole ikinä tehnyt yhtään nim­i­tys­paket­tia mis­sään kun­nas­sa, eikä keskustalle kok­ousko­r­vauk­set ja val­ta ole mui­ta kuin välineitä.

    1. Helsingis­sä ei tehdä nim­i­tys­paket­te­ja, ei ole tehty pitkään aikaan kaupun­gin johta­jia lukuunottamatta.
      Kun Paa­vo Väyry­nen valit­ti­in 1988 kaupung­in­val­tu­us­toon ja luuli ole­vansa vaaankie­len ase­mas­sa, hän tuli jär­jestäy­tymis­neu­vot­telui­hin mukanaan lista 34 seu­raavak­si täytet­tävästä virasta…

  4. Tämä on tois­taisek­si järkevin aja­tus kun­tau­ud­is­tuk­ses­ta — tosin ei uusi, mut­ta ei se sitä huononna.
    Vero­tu­soikeus tietysti aluekun­nalle, ainakin samal­la osu­udel­la kuin jär­jestämis­vas­tuukin. Peruskun­ta voisi toki myös verot­taa mui­hin tarpeisiin.
    Ja jos vaatii perus­tus­lain muu­tok­sen, so what — perus­tu­laki­a­han on muutet­tu vähän väliä ja kyl­lä tämä perus­ta­van laa­tu­inen muu­tos olisi.

  5. Kyl­lä Kyl­lä! Juuri näin. Lisäk­si näille pitäjille pitää muo­dostaa selkeäpi­irteiset taa­ja­ma­ra­jat, joiden yli ei ihan noin vain men­nä. Tämä pakot­taa kat­so­maan kaavoituk­sel­la kohti täydennysrakentamista.

    Käytän­nössä pitää vaan määritel­lä, mitä päätök­sen­tekoa tulee keskuskun­nalle ja mitä pitäjille.

    Sit­ten vielä sel­l­ainen, että mielestäni maakun­nan ja ELY-keskusten tehtävät pitäisi tuo­da tähän seu­tukun­taan mukaan ainakin joil­tain osin, jot­ta demokraat­ti­nen päätök­sen­teko voisi ulot­tua sinnekin.

  6. > Kun­tau­ud­is­tuk­sel­la on kak­si tavoitet­ta: pelas­taa van­hus­ten­hoidon alla painiskel­e­vat syr­jäkun­nat ja eheyt­tää kas­va­vat kaupunkiseudut.

    En tiedä tarvit­se­vatko syr­jäkun­nat pelas­tus­ta — ainakana hal­li­tuk­sen ehdo­tuk­sen mukaista “pelas­tus­ta”.

    > Syr­jäkun­nat saisi kuiv­ille myös otta­mal­la niiltä pois sosi­aali- ja terveydenhoito.

    Rahoituk­ses­sa selvit­täisi­in ilman val­tiono­suuk­sia ja tulon­tasauk­sia, mut­ta samat kuluthan tästä tulisi kuin nykyisessäkin jär­jestelmässä — toteut­ta­jana olisi vain val­tio tai maakun­ta tms. Ei nykyisessä toteu­tus­tavas­sa mitään vikaa ole. Ain­oas­taan rahoi­tus on aiheut­tanut päänvaivaa.

    > Jokaisen ison kaupun­gin kyl­keen on syn­tynyt ker­mankuori­jakun­tia houkut­tele­maan hyvä­tu­loisia asukkai­ta ja loisi­maan keskuskaupun­gin työ­paikko­jen ja palvelu­jen varassa.

    Rumasti san­ot­tu. On tot­ta että kun­nat kil­pail­e­vat hyvä­tu­loi­sista asukkaista (niin keskuskun­nat kuin niiden naa­pu­rit, ja syr­jäseudut myös, joskin huonom­mal­la men­estyk­sel­lä), mut­ta ei Helsin­ki tässä kisas­sa mikään häviäjä ole. Jos haet­taisi­in oikeu­den­mukaista ratkaisua, voisi ehkä lähteä siitä, että kun­nan perus­palvelu­iden toteut­tamiseen tähtäävä talous ei saisi hyö­tyä liikaa asukkaiden­sa suurista tulosi­ta. Palvelu­iden toteut­ta­mi­nen­han mak­saa saman ver­ran sekä rikkaille että köy­hille. Tas­apain­oiseen tilanteeseen pääsemisek­si tarvit­taisi­in siis ilmeis­es­ti verore­mont­ti. Rajo­jen siirte­ly ei ole oikea rohto tähän tautiin.

    > Paras ratkaisu kaupunkiseuduille ongelmi­in olisi aluekun­ta, joka keräisi verot, vas­taisi yleiskaavoituk­ses­ta, joukkoli­iken­teestä, sosi­aali- ja ter­veystoimes­ta ja toisen asteen opetuk­ses­ta sekä elinkeinopolitiikasta. 

    Tuo ratkaisu pitäisi vetää saman tien val­tion tasolle. Pääkaupunkiseudun ratkaisuna tuol­lainen veroratkaisu vain eristäisi pääkaupunkiseudun muus­ta maas­ta ja mah­dolis­taisi edel­lä kuvatun ker­mankuorin­nan maan jo rikkaimpi­en asukkaiden hyväk­si. Jos palvelu­iden toteut­tamisen kus­tan­nuk­set halu­taan jakaa entistä tasaisem­min, ain­oa tas­a­puo­li­nen tapa on suun­nitel­la koko maan tilanne kerralla.

    Myös yli kun­tara­jo­jen menevät kaavoitus­tarpeet, liikenne ja koulu­tus voidaan hoitaa hyvin saman tien val­tion tasol­la (rautati­et ja val­tati­et hoitu­vat näin nykysinkin).

    Pääkaupunkiseudul­la on jo yhteistyötä yli kun­tara­jo­jen esimerkik­si joukkoli­iken­teessä. Samoin maaseudul­la esimerkik­si ter­veyspalve­lut toteutetaan usein yhteis­tu­umin naa­purei­den kanssa. Nykyiset lait sal­li­vat siis jo täl­laisen yhteistyön. Ehkä pienet viilauk­set ja edel­lä keskustel­lut ver­ou­ud­is­tuk­set tek­i­sivät yhteistyöstä entistäkn toimi­vam­paa. Kovin raskas­ta väl­i­ta­soa en halu­aisi kun­tien ja val­tion väli­in perustaa.

  7. “Jokaisen ison kaupun­gin kyl­keen on syn­tynyt ker­mankuori­jakun­tia houkut­tele­maan hyvä­tu­loisia asukkai­ta ja loisi­maan keskuskaupun­gin työ­paikko­jen ja palvelu­jen varassa.”

    Älä Osmo viit­ti. 🙂 Ihan tosis­saanko väität edelleen noin vai hui­jaatko vaan luk­i­joitasi vaik­ka tiedät paremmin?

    Espoo ja Van­taa ovat molem­mat jo nyt muut­to­tap­piokun­tia. Niistä siis muute­taan kauem­mas: Kirkkon­um­melle, Tuusu­laan jne. Ei mainit­se­masi ongel­ma katoa mihinkään pakkoli­it­tämäl­lä suurim­mat kaupun­git yhteen.

    Samat­en ainakin Espoo (muis­taak­seni myös Van­taa, mut­ta tästä en voi olla var­ma) on myös työ­paikko­jen suh­teen omavarainen, eli sinne men­nään muual­ta töi­hin enem­män kuin sieltä tul­laan muualle. 

    Olisi kiva jos tätä keskustelua voitaisi­in käy­dä ihan oikeista lähtöko­hdista, ei kek­si­ty­istä. Helsin­gin Vihreiltä olisi ihan hyvä kuul­la myös kan­ta siihen, tuleeko uuteen Suur-Helsinki­in aiem­man Helsin­gin kaltaiset (melko kalli­it) lähipalve­lut, vai jääkö pääkaupun­gin totut­tu palve­lu­ta­so kehä I:n ulkop­uolen kustannettavaksi?

  8. Mikä on se peruste, mik­si sosi­aali- ja ter­vey­den­hoito nyt ylipäätään on kun­nil­la eikä val­ti­ol­la? Juuri tuo aiheut­taa sen val­ta­van veronkan­topaineen, joka kan­nus­taa itsekkääseen kaavoituk­seen ja lisäk­si muutenkin jakaa kus­tan­nusepä­var­muut­ta pienem­pi­in kun­ti­in ihan urakalla.

    Voisi kuvitel­la, että jos kun­nal­lisverot oli­si­vat pieniä ja näin myös ihmi­sistä tule­vat tulot, kaavoituk­ses­ta ei tarvit­sisi tapel­la veris­sä päin ja toiv­ot­tavaan suun­taan päästäisi­in myös posi­ti­ivisin keinoin; yhteiskun­ta voi rahal­la tukea yhdyskun­tarak­en­teen vir­tavi­ivais­tus­ta kun­tara­jo­jen yli, jos kat­soo sen yhteiskun­nan kannal­ta järkeväk­si. Tämä houkut­telisi kun­taos­a­puo­let neu­vot­telupöytään, mut­ta jät­täisi silti tilaa lähidemokratialle.

    Kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa on ris­ki, että paikalliskult­tuuri ja ‑iden­ti­teet­ti kär­sii ja tätä myötä yhteisöl­lisyys ja asum­isvi­ihtyvyys ja sen sel­l­aiset huononee. Näit­ten säi­lymi­nen ja edesaut­ta­mi­nen ei kuitenkaan vaa­tine val­tavia taloudel­lisia resursse­ja, kun vain pide­tään huol­ta, että palveluista ei tule ihan kasvot­to­mia ja samal­la tue­taan esim. kol­man­nen sek­torin toim­intaa yhteisöl­lisyy­den nostattamisessa.

  9. Juho Laatu:
    Tuo ratkaisu pitäisi vetää saman tien val­tion tasolle. Pääkaupunkiseudun ratkaisuna tuol­lainen veroratkaisu vain eristäisi pääkaupunkiseudun muus­ta maas­ta ja mah­dolis­taisi edel­lä kuvatun ker­mankuorin­nan maan jo rikkaimpi­en asukkaiden hyväk­si. Jos palvelu­iden toteut­tamisen kus­tan­nuk­set halu­taan jakaa entistä tasaisem­min, ain­oa tas­a­puo­li­nen tapa on suun­nitel­la koko maan tilanne kerralla.

    Myös yli kun­tara­jo­jen menevät kaavoitus­tarpeet, liikenne ja koulu­tus voidaan hoitaa hyvin saman tien val­tion tasol­la (rautati­et ja val­tati­et hoitu­vat näin nykysinkin).

    Hoi­tu­isi­vatkin. Tämä jär­jestelmä on syypäänä siihen että alueel­liset raide­in­fraratkaisut toteutetaan kym­meniä vuosia tarpeen havait­semisen jäl­keen jos sil­loinkaan, kos­ka paikallista rahaa ei kan­na­ta lait­taa likoon ennen kuin saadaan mukaan myös val­tion rahaa.

    Esim. Turun seudun pikaratikas­sa on kyse lähin­nä tästä. Kaikkien laskelmien mukaan kan­nat­tavaa han­ket­ta ei edes kovin vakavis­saan yritetä ajaa ennen kuin val­tion rahoi­tus varmistuu.

    Mon­et muutkin vas­taa­vat han­kkeet kan­nat­taisi sinän­sä toteut­taa vaik­ka markki­nako­rkoisel­la velka­ra­hal­la, jos val­ti­ol­la ei olisi näppe­jään pelissä.

  10. Antti Myyrä:
    Espoo ja Van­taa ovat molem­mat jo nyt muut­to­tap­piokun­tia. Niistä siis muute­taan kauem­mas: Kirkkon­um­melle, Tuusu­laan jne. 

    Näil­lä olete­tu­il­la ns. ker­mankuori­jakun­nil­la ei ehkä ole suuria meno­ja van­hus­ten­hoi­dos­sa ja kult­tuuri­palveluis­sa mut­ta ei jatku­va uusien omako­tialuei­den kaavoit­ta­mi­nen ja kun­nal­lis­tekni­ikan, neu­voloiden, päiväko­tien ja nuoriso­talo­jen rak­en­t­a­mi­nenkaan niiden kannal­ta ilmaista ole.

  11. Suurin ongel­ma näis­sä kunta­fu­u­siois­sa on , ettei kun­tien joh­dos­ta löy­dy muu­tosjo­hta­jia eikä saneeraajia.

    Kun­tien välil­lä on työkult­tuuriero­ja ja niiden aiheut­tamien vaikeuk­sien voit­ta­mi­nen vaati oman ammattitaitonsa.

    Eikä fuu­sio 1:1 mitään säästä vaan syn­er­giae­tu­jen hyö­dyn­tämi­nen vaatii rajua organ­isaa­tion ja toim­intat­apo­jen muokkaus­ta ja vas­tus­tus tulee ole­maan ankaraa.

    Tietotekni­ikan yhdis­tämi­nen tulee ole­maan myös vaikeaa,sillä kun­nat ovat miinoit­ta­neet omil­la yksilöl­lisil­lä ratkaisuil­laan järjeetlmät

    Esim tuttvani arvioi Oulun seudun teknisen osas­ton tietotekni­ikan yhdis­tämisku­luik­si n 50 miljoon­aa euroa

  12. Liian van­ha: Esim tuttvani arvioi Oulun seudun teknisen osas­ton tietotekni­ikan yhdis­tämisku­luik­si n 50 miljoon­aa euroa

    Oliko kaver­il­la arvio­ta siitä miten paljon päällekkäis­ten sys­teemien rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to ovat mak­sa­neet, ja tuli­si­vat jatkos­sa maksamaan?

  13. Tapio Pel­to­nen: … alueel­liset raide­in­fraratkaisut toteutetaan kym­meniä vuosia tarpeen havait­semisen jäl­keen jos sil­loinkaan, kos­ka paikallista rahaa ei kan­na­ta lait­taa likoon ennen kuin saadaan mukaan myös val­tion rahaa. 

    Mon­et muutkin vas­taa­vat han­kkeet kan­nat­taisi sinän­sä toteut­taa vaik­ka markki­nako­rkoisel­la velka­ra­hal­la, jos val­ti­ol­la ei olisi näppe­jään pelissä. 

    Kuu­lostaa siltä, että val­tion roo­lia tulisi täs­men­tää, jot­ta han­kkei­ta ei tarvit­sisi viivästyt­tää tak­ti­sista syistä.

  14. Tehty kun­ta­jakoe­si­tys takaa sen, että täl­lä kaudel­la ei syn­ny mitään kun­tau­ud­is­tus­ta. Voi miten type­r­iä her­rat voivatkaan olla. Sitä päivää ei ainakaan kymme­neen vuo­teen tule, että Espoo ja Helsin­ki lyövät hynt­tyyt yhteen. Jos tässä olisi halut­tu ede­tä eurolin­jal­la, niin sairaan­hoidon otta­mi­nen val­tion huostaan olisi ollut eräs tie. Min­is­ter­it Virkkunen ja Wallin ovat saa­neet koke­mat­to­muut­taan ja osin lapsel­lisu­ut­taan suuren sotkun aikaan. Varuskun­nista Ode käyn­nistää var­maan oman keskustelunsa.

  15. “Oliko kaver­il­la arvio­ta siitä miten paljon päällekkäis­ten sys­teemien rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to ovat mak­sa­neet, ja tuli­si­vat jatkos­sa maksamaan?”

    Eipä tietenkää, nehän ovat his­to­ri­aa ja nyt arvioidaan tule­via kulu­ja ‚ei tehdä kun­tien historiikkia.

    Eikä han­k­in­taku­luil­la ole enää merk­i­tys­tä, ne on jo mak­set­tu eikä niitä saa enää takaisin, säästöä voi saa­da tule­vis­sa ylläpitokuluissa.

  16. Ongel­ma on, että kun­nat joutu­vat kil­paile­maan hyvistä veron­mak­sajista, jot­ta kykenevät hoita­maan val­tion niille määräämät tehtävät. Sitä varten kun­nat joutu­vat kaavoit­ta­maan asukkaiden houkut­tamisek­si viime­setkin ran­nat ja har­jut. Val­tio hakee siihen ratkaisua kuntaliitoksilla.

    Kil­pailu päät­tyy, kun val­tio ottaa lusikan kau­ni­iseen käteen­sä ja siirtää sairaan­hoidon itselleen. Kuten Osmo pitäjän­mallis­saan kir­joit­ti, kun­nalle voisi jäädä perusk­oulu, päiväkoti ja jotain vanhushuollosta.

    Jos näin tehdään, kil­pailu kaavoituk­sen avul­la päät­tyy. Ei syn­ny enää repub­likaanivyöhykkeitä, kun pääosa kun­nan menoista siir­tyy suureen yhteiseen kassaan.

  17. En myös tässä asi­as­sa käsitä tätä joka paikas­sa ilmenevää val­i­tus­ta ehdo­tuk­ses­ta. Taval­liselle pul­li­aiselle on ihan sama, mikä on kun­nan nimi. Ymmär­rän huolen kun­nan palveluista, mut­ta nythän niitä jo kar­si­taan muutenkin ja tul­laan kar­si­maan joka tapauk­ses­sa. Säästöinä ehdottaisin,että viiden vuo­den suo­ja “her­roille” lopete­taan heti. Ei Nokiankaan porukalla sel­l­aista ole, vaik­ka he sen­tään tekevät sitä fyrkkaa, mil­lä näi­den suo­japaikko­jen palkat mak­se­taan. Jos tää aiheut­taa vaikeuk­sia, niin kylmää kyytiä vaan. Nyt pitäisi olla mah­dol­lista kor­va­ta kuitenkin han­kalat yksilöt joh­dos­sa, jos tarvis. Nämä ongel­math­an eivät koske varsi­naisia kun­nan työn­tek­i­jöitä, jot­ka todel­la aut­ta­vat ja tuke­vat kun­ta­laisia. Eikö val­tio voi säätää, että tietyn tasoisi­in lähipalvelui­ta (julk­isia) ei saa siirtää mielet­tömän kauas eri paikoista, ellei aivan pakko.
    Voihan aina kun­ta­laiset ilmoit­taa ole­vansa valmi­it mak­samaan vaik­ka 50 % veroa pitääk­seen jonkun kun­nan itsenäisenä. Ei voi pitem­män päälle olla oikein, että toiset kun­nat rahoit­ta­vat toisia sadoil­la miljoonil­la. Mik­si se edes on mah­dol­lista? Ok, lain mukaan, mut­ta mitä järkeä koko jutus­sa on? Eikö tästä jo ala hel­posti syn­tyä maaseutu/kaupunki asettelu?
    Oliko alun perin tarkoi­tus, että kun­ta verot­taa sen, mitä tarvit­see? Var­maan se aikanaan toimikin.
    Jos joku kun­ta tulee toimeen vain muiden kun­tien ja val­tion tuel­la, niin ei muu­ta kuin lap­pu luukulle ja liit­tymi­nen johonkin muuhun jut­tuun. Itsenäi­nen kun­ta on vain sel­l­ainen, joka hoitaa hom­mansa omil­la vero­tu­loil­laan, muut ovat aivan muu­ta kuin itsenäisiä. Val­tion tart­tee vain lopet­taa tää muil­ta kun­nil­ta varo­jen siirtämi­nen, niin näitä liit­tymiä syn­tyy aika äkkiä. Vai????

  18. Aluekun­ta — lähikun­ta ‑malli olisi tärkeää nyt nos­taa pöy­dälle. Se olisi hal­li­tuk­selta oivalli­nen veto tul­la vas­taan oppo­si­tio­ta ja viedä kun­tau­ud­is­tus maali­in. Keskus­ta ja vihreät ajoi­vat aikoinaan tätä kak­si­ta­soista kun­ta­mallia, demar­it ja kokoomus sitä vas­tus­ti­vat. Nyt asia tulisi pohtia uud­estaan, muuten tarpeelli­nen kun­tau­ud­is­tus aje­taan karille.

  19. Kun­tasa­neer­aus on jo oikeas­t­aan vesitet­ty, turhaa tyhjien tyn­nyre­den kolinaa.

    Nyt mon­et puolueet ovat jo vetäy­tyneet hak­keesta ker­toma­l­la ‚että pakkoli­itok­sia ei tehdä.

    Se merk­it­see, ettei mitään tarvitse muuttaa

    Tuo pitäjän­hallintokin on yhden­lainen vesi­tys, jos lop­putule­ma on, että ne ovat liian itsenäisiä

  20. “Ei Nokiankaan porukalla sel­l­aista ole, vaik­ka he sen­tään tekevät sitä fyrkkaa, mil­lä näi­den suo­japaikko­jen palkat maksetaan.”

    Nokia mak­sakin irti­sanomisko­r­vaus­ta 1–2 vuo­den palkan ja ulko­mail­la vielä enemmän

    Ja Out­okumpukin takasi Nokian virheistä oppi­neena oitis neljän vuo­den irti­sanomisuo­jan Saksassa

  21. Tässä irti­sanomisuo­jas­sa tul­laan ongel­ma-alueille eli jo 59+ vuo­ti­a­ta irti­san­o­taan niin hei­dän uudel­len­työl­listymisen­sä on heikkoa ja niin­pä vaik­ka eläkeikä nousee niin yhä use­ampi siir­tyy eläk­keelle työt­tömyy­destä ja yhä harvem­pi työstä.

    Näin vaik­ka työl­lisyysaste iäkkäil­lä nousee, ei kuitenkaan kovin korkea ole 55 % ja ennen eläkeikää tulee vielä fudut

    Ja kun yhteiskun­nal­la ole oikeas­t­aan mitään kein­ioa työl­listää ikään­tyneitä niin parem­pi on irtisanomisuoja

  22. Liian van­ha:
    Kun­tasa­neer­aus on jo oikeas­t­aan vesitet­ty, turhaa tyhjien tyn­nyre­den kolinaa.

    Nyt mon­et puolueet ovat jo vetäy­tyneet hak­keesta ker­toma­l­la ‚että­pakkoli­itok­sia ei tehdä.

    Se merk­it­see, ettei mitään tarvitse muuttaa 

    Usko­ma­ton­ta, olen liian van­han kanssa jostakin asi­as­ta samaa mieltä! 

    Jos demar­it vesit­tävät kun­tau­ud­is­tuk­sen, niin mielestäni kokoomuk­sen on aivan turha tuh­la­ta aikaa vasem­mis­ton kanssa samas­sa hal­li­tuk­ses­sa. Ei muu­ta kuin hal­li­tus hajalle ja vaik­ka uudet vaalit tulille.

    1. Sylt­ty,
      uudet vaalit voivat houkut­taa kokoomus­ta ihan tosis­saan, eri­tyis­es­ti kun muis­sa puolueis­sa niitä ei oikein toivota.

  23. Helsin­gin taloudel­liset ongel­mat johtu­vat juuri jär­jestelmäl­lis­es­tä slum­mi­ut­tamis­es­ta, joka on ajanut hyvä­tu­loiset veron­mak­sa­jat pait­si Espooseen, myös Tuusu­lan Lahe­lan ja Kirkkon­um­men Sunds­ber­gin tapaisille omakotialueille.

    Sen sijaan, että puu­tut­taisi­in jär­jet­tömään poli­ti­ikkaan, halu­taankin levit­tää ongel­mat myös näille alueille. Se taas ajaa veron­mak­sa­jat entistä kauem­mak­si. Sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen ei yksinker­tais­es­ti toimi.

    Itse en ymmär­rä, mik­si nimeno­maan Kokoomus kuvit­telee, että esimerkik­si pk-seudun kun­tia yhdis­tämäl­lä “voitaisi­in tehokkaasti tor­jua seg­re­gaa­tio­ta ja aluei­den eri­ar­voisu­u­den lisään­tymistä”, varsinkin kun Kokoomuk­sen kan­natuk­ses­ta pk-seudul­la tulee lei­jo­nanosa juuri näiltä “eri­ar­voisim­mil­ta” alueilta.

    Ja miten voidaan ajatel­la, että val­tio keskusjo­htois­es­ti pyrk­isi ohjaa­maan, minkälaises­sa ympäristös­sa ihmis­ten pitäisi asua. Jos monikult­tuurisu­us ja sos­supum­mit eivät miel­lytä ja on varaa muut­taa omil­la rahoil­laan Palo­heinään tai Espooseen omakoti­taloon, niin mitä pahaa tässä on… siis nimeno­maan markki­na­t­alouden ja oikeis­to­laisen, vapaan yhteiskun­nan kannalta?

    Todel­la erikoista, että juuri Kokoomus puhuu aluei­den eri­ar­vois­tu­mis­es­ta. Minus­ta se kuu­lostaa aivan tyyp­il­liseltä viher­vasem­mis­ton kateel­liselta ja katk­er­al­ta horinalta.

  24. Taitaa ain­oa paik­ka, jos­sa voisi työsken­nel­lä yli 60-vuo­ti­aak­si, olla val­tio? Ja siel­läkin pitäisi kai tuot­tavu­us tms. ohjel­man vuok­si vähen­tää porukkaa (yksi­tyisen puolen tarpeisi­in). Ollaan tilanteessa, jos­sa eläkeikää halu­taan nos­taa ja ihmiset pitää pidem­pään töis­sä, mut­ta käytän­nössä tämä ei onnis­tu. Kuka palkkaa n. 60-vuo­ti­aan vielä uute­na työn­tek­i­jänä minnekkään?

  25. Miten aluekun­ta­malli ratkaisee sen, että ihmiset eivät halua asua sosi­aalisen asumisen lähel­lä jos ei ole pakko?

  26. Kun­tau­ud­is­tuk­sen yksi seu­raus saat­taa tosi­aankin olla uudet eduskun­tavaalit jo ensi vuon­na. Har­mi, en tai­da saa­da niis­sä äänestää.

  27. “Ollaan tilanteessa, jos­sa eläkeikää halu­taan nos­taa ja ihmiset pitää pidem­pään töis­sä, mut­ta käytän­nössä tämä ei onnis­tu. Kuka palkkaa n. 60-vuo­ti­aan vielä uute­na työn­tek­i­jänä minnekkään?”

    Eläkeiän nos­to ei ole sama kuin työstäpois­tu­misiän nousu.Ne ovat kak­si eri asiaa.

    Kyselin tuo­ta todel­lista työstäpois­tu­misikää ETK:ta, VM.tä ja Etlas­ta, mut­ta eipä kukaan ole sitä selvittänyt.Paras arvio oli, että julkiselta sek­to­ril­ta siir­ry­tään työstä eläk­keelle n 60 % , mut­ta yksi­tyiseltä vain n 20 ‑30% .
    Suurin osa siir­tyy van­hu­useläk­keelle työkyvyt­tömyy­seläk­keeltä, sairaslo­ma­l­ta, työttömyydestä .

    Meil­lä siis ohjataan huomio pois olennaisesta

    Tarvi­taan 500000–600000 uut­ta työ­paikkaa , jot­ta työu­rat oikeasti piteni­sivät, eläkeiän nos­to vain LYHENTÄÄ työuraa.

    Työ­paikko­jen dynami­ik­ka kun on kah­den tek­i­jän summa:Tuottavuuden nousu syö n 10 % työ­paikoista vuodessa ja toisaal­ta kasvu kom­pen­soi sen jos kompensoi.

    Kasvu on riit­tänyt parhaim­mil­laankin vain kor­vaa­maan menete­tyt työ­paikat , todel­lisu­udessa työai­ka on lyhen­tynyt työt­tömyy­den kautta

    Osmo vetoaa aina siihen, että jos työvoimaa on tar­jol­la niin joku ne työl­listää ne.Nyt meil­lä on työkkäreis­sä 400000 työt­tömäk­si työn­hak­i­jak­si rek­isteröi­tyä ja tuo joukko on odot­tanut tuo­ta Osmon kuu­ta jo 20 vuotta.

    Toinen mis­tä Osmo ei halua puhua on kohtaanto-ongelma:Työnantajat hake­vat 25–45-vuotiata ja tar­jon­ta lisään­tyy 63–67-vuotiaissa.Se on niin suuri ero ettei se käsiä levit­telemäl­lä ratkea kuten Osmo olettaa.Eikä Osmo­la ja kump­paneil­la ole mitään strate­giaa miten +60-vuo­ti­aiden työl­lisyy­destä huolehditaan.Jos tuo 60–70-vuotiaat oli­si­vat se halu­tu­in työvoima niin Nokia siirtäisi tuotan­toaan Savukoskelle

    Eläkeiän nos­to ei poista tuo­ta kohtaan­to-ongel­maa vaan lisää siitä.

    Osmon ja kummap­panei­den tavoite on vain toimia EK:n juoksupoikana

  28. Jarkko S: Helsin­gin taloudel­liset ongel­mat johtu­vat juuri jär­jestelmäl­lis­es­tä slum­mi­ut­tamis­es­ta, joka on ajanut hyvä­tu­loiset veron­mak­sa­jat pait­si Espooseen, myös Tuusu­lan Lahe­lan ja Kirkkon­um­men Sunds­ber­gin tapaisille omakotialueille.
    Sen sijaan, että puu­tut­taisi­in jär­jet­tömään poli­ti­ikkaan, halu­taankin levit­tää ongel­mat myös näille alueille. Se taas ajaa veron­mak­sa­jat entistä kauem­mak­si. Sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen ei yksinker­tais­es­ti toimi.

    Tota, Helsinkiläiset nyt kuitenkin keskimäärin on ihan hyvä­tu­loisia, ei se ero vaik­ka Espooseen kovin iso ole, ja toiseen suun­taan Vantaataaseen.

    Mut­ta asi­aan, sit­ten kun kaik­ki kun­nat haalii vain ne hyvät veron­mak­sa­jat, ja ennenkaikkea nuoret ja ter­veet ettei tule kulu­ja, niin mis­sä niiden muiden sin­un mielestäsi kuu­luisi asua? Ruotsissa?

  29. Osmo Soin­in­vaara: uudet vaalit voivat houkut­taa kokoomus­ta ihan tosis­saan, eri­tyis­es­ti kun muis­sa puolueis­sa niitä ei oikein toivota.

    Ei varsinkaan demareissa. 

    En ymmär­rä mitä voitet­tavaa kokoomuk­sel­la on olla vasem­mis­ton pant­ti­vank­i­na. Jos demar­it lip­su­vat hal­li­tus­neu­vot­telu­iden tavoit­teista niin nyky­hal­li­tuk­sel­la ei ole mitään virkaa eikä annet­tavaa kokoomukselle. 

    Kan­nat­taisi var­maan ker­toa Urpi­laiselle että jos demar­it halu­a­vat kirkas­taa kilpeän­sä, se kyl­lä onnis­tuu esimerkik­si uusis­sa eduskuntavaaleissa.

  30. “Jos demar­it vesit­tävät kun­tau­ud­is­tuk­sen, niin mielestäni kokoomuk­sen on aivan turha tuh­la­ta aikaa vasem­mis­ton kanssa samas­sa hal­li­tuk­ses­sa. Ei muu­ta kuin hal­li­tus hajalle ja vaik­ka uudet vaalit tulille.”

    Tuskin­pa enää Espoon kokoomus­laisetkaan enää Kokoomus­ta äänestävät,eivät ainkaan kun­tau­u­di­tuk­sen aja­jia. Kyl­lä tuo uud­is­tus pitäisi saa­da aikaisek­si nyt. Eri­tyis­es­ti sen vuok­si, että kun­tasek­to­ril­ta pois­tuu paljon väkeä

    Kun­nat rekry­toi­vat paljon väkeä 70–80-luvuilla ja he pois­tu­vat nyt ja lähivu­osi­na, joten seu­raa­va suo­tu­isaa tilaisu­ut­ta saa odot­taa 30–40 vuot­ta . Se tar­joaa kivut­toman saneerausmahdollisuuden .

    Ongel­ma vain on ‚ettei kun­tasek­to­ril­la ole muu­tosjo­hta­jia ja saneer­aa­jia vaan säi­lyt­täjiä ja niin­pä reken­tei­den muu­tok­set voivat jäädä vähäisiksi

  31. jrn:
    Miten aluekun­ta­malli ratkaisee sen, että ihmiset eivät halua asua sosi­aalisen asumisen lähel­lä jos ei ole pakko?

    Aluekun­ta­malli ei ratkaise sitä — kuten eivät muutkaan mallit — ihmiset ratkai­se­vat, kos­ka ei ole mitään pakkoa.

  32. Hei, jos olete­taan että nyt jol­lain ilveel­lä tämä kun­tau­ud­is­tus saadaan aikaan, niin voisiko noille aluekun­nille antaa pait­si oikeu­den päät­tää vero­pros­en­tis­taan, myös oikeu­den päät­tää ansio­tulovähen­nyk­sen (vai mikä perusvähen­nys se nyt oli) suu­ru­ud­es­ta asukkaiden­sa kun­nal­lisvero­tuk­ses­sa? Tämä voisi johtaa paljon nyky­istä ter­veem­pään verokil­pailu­un “kun­tien” välillä.

  33. Liian van­ha:
    Toinen mis­tä Osmo ei halua puhua on kohtaanto-ongelma:Työnantajat hake­vat 25–45-vuotiata ja tar­jon­ta lisään­tyy 63–67-vuotiaissa.Se on niin suuri ero ettei se käsiä levit­telemäl­lä ratkea kuten Osmo olettaa

    Noi­ta iäkkäitä työn­hak­i­joi­ta ei kan­na­ta palkata kos­ka hei­dän tuot­tavuuten­sa nyky­is­ten pelisään­stö­jen val­lites­sa ei riitä. Se mitä tässä tarvi­taan on työre­for­mi ja rak­en­teel­liset muu­tok­set, mut­ta työväen­puolueet ja ay-liike estävät yhdessä­tu­umin kaik­ki liik­keet siihen suun­taan ainakin niin kauan, kunnes suuret ikälu­okat on saatu tur­val­lis­es­ti eläk­keelle (vaik­ka se tarkoit­taakin että eläkeikää lähel­lä ole­via ei palkata, mut­ta tavoite onkin työssä oli­joiden etu­jen mak­si­moimi­nen, ei työt­tömien työllistäminen).

    Niin­pä lamas­ta toiseen rak­en­teelli­nen työt­tömyys kas­vaa ja kasvaa.

  34. tiedemies…jo ensi vuon­na. Har­mi, en tai­da saa­da niis­sä äänestää.

    Mik­set saisi? Vaik­ka asuu ulko­mail­la, niin kyl­lähän vaaleis­sa toki *saa* äänestää. Jos äänesty­s­paikkaa (suurlähetys­töä tai äänesty­s­paikkana toimi­vaa kon­sulaat­tia) ei ole lähel­lä, niin sit­ten äänestämi­nen voi tietysti käytän­nössä olla han­kalaa ja vaa­tia pitkää matkaa. Esim. itse äänestin vuo­den 2000 pres­i­dentin­vaaleis­sa Pekingin suurlähetys­tössä, paik­ka oli päivit­täisen työ­matkani var­rel­la, mut­ta jostain Dong­guanista tai Yun­nanin raja­mail­ta äänestämään tulem­i­nen olisi ollut jo hankalampaa.

  35. >Tota, Helsinkiläiset nyt kuitenkin keskimäärin on
    >ihan hyvä­tu­loisia, ei se ero vaik­ka Espooseen
    >kovin iso ole, ja toiseen suun­taan Vantaataaseen.

    Puhut vas­toin parem­paa tietoa. Ero on merkit­tävä. Käytän­nösä Espoon KAIKKI pien­taloalueet ovat medi­aan­i­t­u­loltaan esimerkik­si Eiraa, Töölöä ja Munkkiniemeä huo­mat­tavasti vauraampia. 

    Ver­taile tästä v.2007 luku­ja. Erot ovat vielä kas­va­neet huo­mat­tavasti. Ote­taan muu­ta­ma ihan tavalli­nen espoolainen ok-alue vaik­ka Eiran kanssa vertailuun.

    Eira (19961 €):
    http://www.palomaki.info/paikkainfo/00150

    Mankkaa (26784 €):
    http://www.palomaki.info/paikkainfo/02180

    Lip­pa­järvi (22556 €):
    http://www.palomaki.info/paikkainfo/02940

    Laak­so­lahti (26138 €):
    http://www.palomaki.info/paikkainfo/02730

    Iivis­nie­mi (21749 €):
    http://www.palomaki.info/paikkainfo/02260

    Latokas­ki (24331 €):
    http://www.palomaki.info/paikkainfo/02340

    Kun oma talous on täysin kural­la jär­jet­tömän poli­ti­ikan seu­rauk­se­na, ja white flight on voimis­tunut, niin nyt Helsin­ki halu­aa ryöstää itselleen Espoon hyvä­tu­loiset alueet, mak­samaan Guggen­heimin tapaisia täysin vas­tu­ut­to­mia julkisen talouden pro­jek­te­ja, ja saa­da jatka­jan tälle kehitykselle:

    http://www.hs.fi/kuva/1135249617082

    Sen sijaan, että maa­han­muut­ta­jat sijoitet­taisi­in tyhji­in asun­toi­hin muual­la Suomes­sa (veron­mak­sajille) 5 ker­taa halvem­mal­la, ne laite­taan Helsinki­in parhaille paikoille lisäämään asun­top­u­laa ja sitä kaut­ta välil­lis­es­ti kas­vat­ta­maan gryn­derei­den voit­to­ja. Se taas tekee mah­dot­tomak­si löytää mata­la­palk­ka-aloille ihmisiä töi­hin, kos­ka he joutu­vat kil­paile­maan asun­noista sosi­aalivi­ras­ton elät­tien kanssa ja mak­samaan mah­dot­to­mia vuokria. Työ ei enää kannata.

    Moti­iv­it ovat täysin selkeät. Espoon ja Kau­ni­ais­ten ei mis­sään nimessä tule liit­tyä sosial­is­tiseen Helsinki­in, joka halu­aa levit­tää vaka­vat ongel­mansa myös naapurikuntiin.

    Stadin kun­d­i­na rakas­tan kaupunkiani, mut­ta Vihrei­den, SDP:n ja Kokoomuk­sen poli­ti­ik­ka rau­nioit­taa koko pk-seudun.

  36. Jarkko S: Sen sijaan, että maa­han­muut­ta­jat sijoitet­taisi­in tyhji­in asun­toi­hin muual­la Suomes­sa (veron­mak­sajille) 5 ker­taa halvem­mal­la, ne laite­taan Helsinki­in parhaille paikoille lisäämään asun­top­u­laa ja sitä kaut­ta välil­lis­es­ti kas­vat­ta­maan gryn­derei­den voit­to­ja. Se taas tekee mah­dot­tomak­si löytää mata­la­palk­ka-aloille ihmisiä töi­hin, kos­ka he joutu­vat kil­paile­maan asun­noista sosi­aalivi­ras­ton elät­tien kanssa ja mak­samaan mah­dot­to­mia vuokria. Työ ei enää kannata.

    Ei maa­han­muut­ta­jia ole sijoitet­tu Helsinki­in. Maa­han­muut­ta­jat hakeu­tu­vat Helsinki­in, kos­ka he asua­vat asua tois­t­en samas­ta kult­tuurista tullei­den lähellä.

    Vaik­ka kan­natankin pääkaupunkiseudun kun­tien pakkoli­itos­ta, olen sin­un kanssa samaa mieltä että eivät kaik­ki Helsinkin ongel­mat ole espoolais­ten aiheut­tamia vaan meil­lä helsinkiläisil­läkin on peili­in katsomista.

    Tuo mata­la­palk­ka-alo­jen kan­nus­tavu­us on todel­li­nen ongel­ma, jolle pitäisi tehdä jotain. Täy­tyykö kaikissa kaupun­gin asun­nois­sa olla sauna ja lasitet­tu parveke. Helsin­ki tar­joaa sosi­aal­i­tur­van varas­sa eläville sel­l­aista asum­is­mukavu­ut­ta, johon useim­mil­la työssäkäyvil­lä ei ole varaa. Tässä yksi seli­tys maa­han­muut­ta­jakeskit­tymi­in. Samaan aikaan mata­la-palk­ka ‑alal­la työsken­televät joutu­vat etsimään asun­to­ja jostain Keravasta.

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.