Jouduimme monesta mielenkiintoisesta kohteesta toteamaan, ettei tuo olisi mahdollista Suomessa. Kolmikerroksiset talot yleensä ja townhouset erityisesti ovat Helsingissä esteettömyyssyistä mahdottomia. Välillä oli uutta ja vanhaa yhdistelty tavalla, joka saisi museoviranomaisilta ehdottoman kiellon. Kuva kertoo joen rannan elävöittämisestä liittämällä vanhaan rakennukseen lasilaatikko, jossa huippumuotitalot esittelevät muutaman kerran vuodessa töitään. Ei olisi tainnut mennä meillä läpi.
(Kuvasta saa suuremman klikkaamalla sitä hiirellä)
Varsin yksimielisiä olimme keskusteluissa siitä, että meillä museoväki on joskus liian nipo ja aika perusteetta asettaa ehdottomia määräyksiä, joiden toteuttaminen tulee järjettömän kalliiksi tai estää ottamasta vanhoja rakennuksia uuteen käyttöön, missä taas Berliinissä oli onnistuttu varsin hyvin. Hölmöä esimerkiksi oli, että museoviranomaiset estivät tekemästä Helsingin keskustakirjastoa Postitaloon, joka sijaintinsa puolesta olisi paras mahdollinen. En seurannut tätä asiaa aivan läheltä, mutta se kai kilpistyi siihen, etteivät museoviranomaiset hyväksyneet toimistokäytävien seinien purkua, jolloin tiloihin ei saanut toimivaa nykyajan vaatimukset täyttävää kirjastoa, rakennus seisoo käyttämättömänä ja Keskustakirjasto joudutaan panemaan paljon huonompaan paikkaan. Se kanta tuli todella kalliiksi sekä Helsingille että rakennuksen omistavalle Ilmariselle.
Muuten olen sitä mieltä, että kun siitä ei saatu kirjastoa, Postitaloon pitäisi laittaa kaikkien helsinkiläisten käytettävissä oleva suuri ja monipuolinen terveysasema niille helsinkiläisille, jotka eivät edellytä terveysaseman olevan samassa kaupunginosassa vaan arvostavat toiminnan laatua enemmän.
Ehkä ongelma ei ole museoviranomaisten joskus mielivallalta vaikuttava itsepäisyys vaan se, että he ovat väärällä tavalla mukana päätöksissä antaessaan ilman dialogia ehdottomia reunaehtoja norsunluutornistaan. Joistakin puheenvuoroista voisi päätellä, että he esimerkiksi estivät keskustakirjaston vähän vahingossa, koska eivät tunteneet niitä vaatimuksia, joita nykyaikainen kirjasto tiloille asettaa. Ainakin he ovat julkisuudessa väittäneet, etteivät heidän määräyksensä estäneet kirjastoa Postitaloon. He ovat aivan hyvin voineet vilpittömästi niin luulla, koska mitään kanssakäymistä kaupunginkirjaston ja museoviraston välillä ei tainnut olla.
Parempiin ratkaisuihin päästäisiin, jos museoviranomaiset osallistuivat suunnitteluun yhtenä asianosaisena tuoden päätöksentekoon omat näkökohtansa joita sitten soviteltaisiin yhteen muiden näkökohtien kanssa.
Olen kuullut townhouse-tyyppisten talojen tekemiselle kaikenlaisia byrokraattisia esteitä, mutta tuo esteettomyys oli uutta. Mitä niin kohtalokasta esteettömyydestä on säädetty? Kaupunkitalojen puuttuminen on kyllä todellinen tappio.
Tuota lasilootaa vastaavia uuden ja vanhan kontrasteja Helsingistä kyllä löytyy runsain mitoin museoviranomaisista huolimatta, lähinnä tosin siten, että uudet talot eivät pyrikään sopimaan naapureihinsa. Berliinihän on tästä tietynlaisesta epäyhtenäisyydestään tunnettu, ja oli jo ennen toista maailmansotaa ja kaupungin jakoa.
Joo, tavallisesti reissumiehet reissuiltaan ovat kotimaahan heti todenneet, että paljonko paikallinen kalja maksaa (per tilavuus) kaupassa ja kuppilassa. Ja lisäksi paikallisen nakkikopin “lihiksen” hinnan.
Sitten kun vielä paikallisen berliiniläisen vuokra- ja palkkataso tiedetään, niin alkaapa täälläkin lyydi kirjoittamaan.
Mutta miten berliiniläisen palkkataso ja ostovoima on verrattavissa esim. suomalaisen vastaavaan ostovoimaan?
Suomalainen kun saa suomalaisella nettotuntipalkallaan esim. Helsingistä 1 eurolla pottuja 2 kiloa (=kuviittelinen hinta), ja taas berliiniläinen saa 0,5 tunnin nettopalkallaan 6 kg perunoita.
“Kuva”
Rakennusten suojelu kuuluu museovirastolle mutta esteettisten arvojen ei.
Esim tuo kuvan mukainen lisärakennus on helppo poistaa milloin tahansa ilman että alkuperäistä rakennusta olisi tärvelty mitenkään.
Osmo kirjoittaa:
Ooh, kiitos näistä sanoista! Entä eikö asialle todella voi mitään? Ono museoviranomaisella suojelumääräyksissä ehdoton ylin päätösvalta, josta ei yli mene mikään taho valtakunnassa?
Samaa mieltä uuden ja vanhan joustavammasta sekoittamisesta. Helsingissä ei ole mitään vanhaa kaupunkia tai muuta yhtenäistä yhden aikakauden aluetta (paitsi jotkut lähiöt). Jopa Senaatintorilla on nurkassa se Nordean pömpeli rikkomassa empire-ilmettä.
Sekoittunut kaupunkirakenne pitää vaan hyväksyä helsingin ominaispiirteeksi eikä yrittää irvistellen pitä kiinni ideaalista johon ei voi koskaan päästä. 2000-luvun kaupunki ei ole 1800-luvun kaupunki, ja voi korkeintaan sisältää vihjeitä siitä, millainen se on saattanut olla aikoinaan.
Esimerkiksi vanhaa ylioppilastaloa vois hyvin korottaa tuollaiset 3 kerrosta. Vähän järkeä käyttämällä siitä saisi luultavasti jopa hyvän näköisen, eikä se vähentäisi vanhan osan arvoa yhtään. Tiloille olisi varmasti kysyntää.
Tuo dialogi on hyvä huomio. Tuntuu siltä että paikallisessa hallinnoss aon kovin paljon tilanteita, joissa eri näkökantoja ei yritetäkään saada keskustelemaan. Se on selvä ongema.
Ulkomailla ei kaikki ole aina paremmin.
Suurin osa Berliinissä pystyssä olevasta sotia edeltävästä rakennuskannasta on muuten niin jumalattoman rumaa, että kaikki luova uudisrakentaminen niiden yhteyteen on vain hyvästä. =D Sinänsä samaa mieltä museoväen erikoisen suuresta vallasta ja sen haittapuolista, mutta mielestäni Helsingin vanha arkkitehtuuri on keskimäärin korkeatasoisempaa kuin se mitä sodasta jäi Berliinissä pystyyn ja siksi ehkä ansaitseekin parempaa suojelua. Poikkeuksia tietysti on, molempiin suuntiin.
Itse alaa opiskelevana korjaan Mikko Hoota kompaten; esteettömyys ei ole rajoittava tekijä townhouse-tyyppisessä rakentamisessa. Vaikka kerroksia tulee helposti pari-kolme niin esimerkiksi Helsingin Jätkäsaareen townhousetontit ovat yllin kyllin isoja (~6x18m) mahdollistaakseen kunnolliset porras‑, hissi tai porrashissiratkaisut niin vaadittaessa.
3x6x18 = 336 neliötä. Siihen varmaan mahtuu hissikin.
Osmo puhuu asiaa. Ei ole hyväksyttävissä, että pienen vähemmistön annetaan terrorisoida rakentamista esteettömyys säännöksillä tai kaiken mahdottoman suojelulla. 😀
Vain muutama prosentti ihmisistä tarvitsee kylpyhuoneen, jossa voi tanssia rullatuolilla. Silti joku käsittämättömässä viisaudessaan on vaatinut sellaiset kaikkiin asuntoihin.
Jos vanha Postitalo seisoo tyhjänä, niin normaalijärjellä ajatteleva ymmärtää, että se on puretava. Miksi suojella jotain laatikkoa, jolla ei ole enää käyttöarvoa.
PS kärjistinkö riittävästi?
Juuso Koponen kirjoitti 16.4.2010 kello 14:26:
Ei suojelu liity rakennuksen kauneusarvoihin mitenkään. Eikös stadin Makkaratalokin suojeltu, koska se on aikansa kuva, niin että siitä voidaan nyt purkaa vain makkara? Hassua muuten että purkaa saa juuri sen nimenomaisen elementin (makkaran), jossa talon karmea ominaisluonne tiivistyy.
On tosi suuri synti rakentaa rumaa. Siitä kärsivät jälkipolvet.
Museovirasto on ottanut aika erikoisn roolin tosiaan suojellessaan Turun nostureita ja Helsingin makkaratalon kritisoitua makkaraa, ihan kuin niillä nyt voisi olla edes teoriassa museollista merkitystä. Nykypäivän museointi ei liene museoviraston päätehtävä, ja toiminta vaikuttaakin ulkopuoliselle lähinnä huvittavalta.
Ei menisi varmaan tuollainen läpi suomalaisissa viranomaisissa. Sen sijaan 1800-luvun puutalojen purkamiselle vielä tänäkin päivänä ei ole mitään ongelmia puhumattakaan esim. Turun kauppatorin, Kuopion keskustan tai Amurin tuhoamisesta. Ne olivat o.k, kuten Finlaysonin värjäämönkin tuhoaminen. Pieni juridinen vinkki kaikille keskustelijoille:
Museovirasto ei voi lain nojalla suojella. Suojella voidaan asemakaavalla (valtuustopäätös) tai rakennussuojelulailla. Jos jokin kohde suojellaan rakennussuojelulailla, asiasta ei päätä museovirasto.
Jos todella olisi niin, että museovirastoa olisi kuultu oikeasti merkittävissä asioissa, tuskinpa Turun ruutukaava-alueesta 2/3 olisi joutunut roskiin sotien jälkeen.
Yleisesti vielä: suojelukysymyksistä on turha enää kantaa huolta Suomessa. ai mix?
No katsokaapa vaikkapa Kouvolaa, Turkua, Tamperetta, useita paikkoja Helsingissä tai vaikkapa Kuopiota ja lukuisia muitakin paikkoja. Hirviöitä omasta tahdostamme kaikki tyynni. Suojeltavaa ei tosiaan enää ole.
Ilpo: “…Jos todella olisi niin, että museovirastoa olisi kuultu oikeasti merkittävissä asioissa, tuskinpa Turun ruutukaava-alueesta 2/3 olisi joutunut roskiin sotien jälkeen…”
Ensinnäkin merkittävää osaa purkutöissä avitti meihin aina rauhanomaisissa suhteissa ollut Neuvostoliitto. 🙁 Turkua pommitettiin voimakkaasti molemmissa sodissa. Onneksi eivät osuneet kohteena olleeseen satamaan. Kriisiaikana Turun sataman toiminta on elintärkeää Suomelle.
Portsa on kieltämättä hieno asuinalue, 🙂 mutta Turku ei olisi kehittynyt, jos se olisi jäänyt idylliseksi puutalokaupungiksi. Kun katsoo rakennusten elinkaaria, niin paljon sodan jälkeen rakennettua on nyt siinä vaiheessa, että se on aika purkaa. Suojeltu kaupunki ei kehity.
Kallelle voisin todeta keskustelua seuranneena, että suojelu ja nk. “kaupunkikehitys” eivät todellakaan ole ristiriidassa. Eurooppa on täynnä vauraita ja hyvinvoivia kaupunkeja, joiden historiallinen ilme on säilytetty. Turun kauppatorin täystuhoa ei muuten tehnyt Neuvostoliitto, vai käytiinko talvi- ja jatkosotaa 1950–1975? Turun ns. “kehittyneisyydestä” antaa hyvän kuvan sen maankuulu taloudellisesti toivoton tilanne jo ennen tätä nykylamaa. On aika mielenkiintoinen väite, että purkaminen olisi välttämätöntä. No, pakko kait se on uskoa, että Phoenixin talo ja Lindblomin talo oli pakko hävittää kehityksen (eli grynderien halun) takia.
Ennen:
http://i32.photobucket.com/albums/d23/tomihermes/Kuvia-kirjoista-183.jpg
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Lindblomin_talo.jpg
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4261291
Nyt on purettu Wiklund, Phoenix, Vanha Börs, Pääposti, Junnelius, Nobel ja Rautatieasema ja kaiken huipuksi raitiovaunut.
Ilmeisesti Turun historiallinen keskusta oli siis aivan pakko purkaa “kehityksen” tieltä?
Jussi: “…Ilmeisesti Turun historiallinen keskusta oli siis aivan pakko purkaa “kehityksen” tieltä?”
Käytännössä kyllä. Muutoksessa menetettiin paljon helmiä, kuten vanha yliopiston rakennus kauppatorilta, mutta kyllä siinä meni paljon enemmän rakennuskantaa, joista vain aika kultaa muistot.
Turun ongelma on osin sama kuin Helsinginkin. Ruutukaavaa ei ole kyetty laajentamaan tarpeen mukaan. On tehty kaikenlaisia pistetalovirityksiä ja pahimmillaan lähiöitä. Sataman suuntaan on sentään saatu muutama uusi onnistunut kortteli oikeaa kaupunkia.
Nyt kapunki tuskailee menetetyn raitiotien uudestaan rakentamisen kanssa. Turun keskusta on liian tukkoinen raitiovaunuille, mutta onko muuta mahdollisuutta? Raitiovaunulinjan rakentaminen keskustaan onnistuu, kunhan sen linjaus on suora.
Helsinkihän on heittämässä romuksi toimivat Mannet, jotka kaiketi riittäisivät ensimmäisen uuden linjan tarpeiksi Turkuun. Pitääkö kaiken olla aina uusinta, eikö joskus voisi rakentaa jotain vähän halvemmalla?
Ilpo
Turun taudin huippuvuosina vanhoja taloja menetettiin paljon aivan suoranaisen korruption ja tuhopolttojen takia. Jos grynderi epäili, että museoviranomainen katselee puutaloa sillä silmällä, niin rakennelma usein paloi mystisesti poroksi. Tähän menoon ei tietty olisi valppaampi museovirasto paljon auttanut. Edelleen tuntuu olevan niin, että jos tarpeeksi vaikutusvaltainen taho haluaa purkaa, niin melkein mitä vaan voidaan purkaa.
Totta on sekin, että kerrosneliöiden määrät nousivat selvästi, kun puutalojen tilalle tehtiin seitsemänkerroksisia elementtitaloja. Uudet talot vaan oli vauhdilla tehtyjä ja rumia. En ole ihan vakuuttunut, että tämän sortin tiivistys oli Turun pelastus. Keskustan väkilukuhan kääntyi rynnistyksen jälkeen laskuun.
Kalle
Keskusta on tukkoinen niin kauan, kun henkilöautoille varattu tila on pyhää. Turkulaiset ja ratikat sinne kyllä mahtuvat. Taas voi katsoa esimerkkiä Keski-Euroopasta. Yhtä kapeita ja selvästi kapeampiakin katuja saman kokoisista kaupungeista löytyy paljon, raitoteineen päivineen.
Pikaratikkasuunnitelmista uusin on varsin hyvä. Se sisältää Aninkaistenkadun ja Eerikinkadun kulmassa tiukan ja mäkisen mutkan, mutta tuo on varmasti ratkaistavissa tavalla tai toisella.
Manneilla on ikää 40 vuotta ja ne ovat (enimmäkseen) korkealattiaisia. Niiden varaan ei kovin kummoista tulevaisuutta rakennella näinä esteettömyyvaatimusten aikana. Myös raideleveys on todennäköisesti väärä, jos Turun ja Tampereen raitiotiet perustetaan rautateiden kanssa samalle raideleveydelle, kuten järkevää olisi.
Kuvaan liittyen. Kuopion kauppahallista puretaan sen kylkiäinen Kalahalli toriparkin rakentamisen tieltä. Sen tilalle on ehdotettu rakennettavaksi lasista paviljonkia tuon kuvan tyyliin. Kuvan lasipalatsi kyllä sopii rakennuksen kylkeen, mutta Kuopioon esitetyt lehdissä näkyneet suunnitelmat eivät kyllä ainakaan minun mielestäni sopisi ollenkaan. Ehkä näidenkin kylkiäisten pitäisi noudattaa päärakennuksen muotoja jollain tapaa ollakseen silmää hiveleviä?
Juu, kyllä vain Timo T.
Kuopio on kanssa aikas surullinen tapaus. Kaupunki teki itsestään grynderien suosiollisella avustuksella hirviön aika nopeasti sotien jälkeen.Rännikaduista ja monista arvorakennuksista ei ole tietoakaan. Erikoista, että suomalainen “kaupunkikehitys” merkitsee aina tuhovimmaa. Sokerina pohjalla jopa kauppahallista on pakko purkaa osa, minkäs muun kuin autojen tieltä. Herranjestas, jos Tampereen, Kuopion ja ennenkaikkea Turun päättäjät olisivat olleet Pariisissa tai Roomassa päättämässä. Mitä veikkaatte, olisiko Colosseumin tilalla Prisma vai Citymarket?
Jussi Ahtola:
Kuopiossa on edelleen rännikadut.
Kalahalli on selkeesti huonommin nykypäivään sopiva rakennus kuin kauppahalli itse. Luulen, että kauppahalli olis hienommin läsnä torikuvastta, jos kalahalli purettas pois ja tilalle ei rakennettais mitään.
Korjataan: on rännikadut, mutta ei puutalokortteleita, vaan 60–70-luvun henkinen sekametelisoppa. On aivan selvää, että tottakait se Kalahalli, joka on vain 80v pitää autoparkkien tieltä purkaa, kuinkas nyt muuten. Onko todella niin, että tätä autoiluintoa ei voida muuten saada täytäntöönpannuksi kuin purkamalla osa arvorakennuksista?
Sekä Pariisissa että Roomassa on purettu paljon vanhaa rakennuskantaa uusien uljaiden autobulevardien alta pois. Kaupunginjohtajien sijasta laittavat syyn vaan kuninkaiden ja mussolinien piikkiin.
Jussi Ahtola: Niin siis kalahalli ei ole yhtä kiistatta arvorakennus kuin kauppahalli. Minun mielestä kalahalli pilaa jonkun verran hienoa kauppahallia, mutta en osaa sanoa pilaako se sitä niin paljon, että se ehdotettu lasihässäkkä olis jotenkin parempi.
Tuskinpa pilaa ennen sotia tehty laajennusosa Kuopiota tai toria ollenkaan. Kyseessä on kokonaisuus, jonka grynderit nyt haluavat panna sileäksi oman parkkivimmansa tieltä.
Antille sellainen pieni huomio, että Haussmann oli tietysti oma juttunsa. Kyse oli kuitenkin 1800-luvun asioista, joilla tehtiin jotakin kestävää ja hienoa. Voiko Haussmania rinnastaa Suomen tuhottuihin, elementtilaatikko “kaupunkeihin” täysin? jos mielestäsi voi, mikäs siinä, minusta ei voi. Laisaari ei ihan kyllä ole samassa sarjassa kuin Haussmann…mutta..hmm.
Tietääkseni Euroopassa ei enää tuhota 1800-luvun rakennuskantaa, tosin Suomessahan meillä on siihen varaa, kun 1800-luvulta on niin paljon rakennuksia. Siksi Turku varmaan purkaakin “huonoon kuntoon päässeet” 1800-luvun puutalot “röttelöinä” esim. rautatiasemansa läheltä.
Kysymys ei Suomessa ollut mistään muusta kuin ahneudesta. Kannattaisi Turun osalta lukea Markus Kivistön gradu, jossa asia selviää hyvin. Minkäänlaista todellista pakkoa hävittää esim. Turun sydän ja sen kauppatorin arvorakennukset ei ollut.
Eiköhän tuo museojuttu ole ihan tekosyy. Ja ajanmukainen kirjasto saataisiin ilman seinien purkua- onhan siellä kirjasto 10:kin.
Avaraan sisäpihaan saisi vaikka mitä kattamalla. Se ei liene suojeltu.
Suuruudenhullu (kirjastosta ‘uusi Nokia’ :-/ ) hanke vielä kolahtaa ainakin lähikirjastojen nilkkaan. Tulevia ylläpitokuluja suunnitteilla olevasta sirkuspaikasta ei kukaan suostu maksamaan.