Taas Kleinista

Nao­mi Kleinin Tuhokap­i­tal­is­min nousu näyt­tää taas n ouse­van keskustelu­un ikään kuin totu­ut­ta kuvaa­vana kir­jana. Olen julkaissut arvostelun Kleinin kir­jas­ta blo­gis­sani 30.3.2008. Kir­ja kan­nat­taa lukea, kos­ka se ker­too hyvin, miltä maail­ma näyt­tää huono-osais­ten kannal­ta. Tapah­tu­mien syistä tuo kir­ja ei kyl­lä ker­ro mitään järkevää. Minä kir­joit­taisin yhtä hyviä oop­pera-arvostelu­ja. Sik­si Maail­man­pankkia ei oikein voi arvostel­la Kleinin kir­jan perusteella.

Väärinkäsi­tys­ten vålt­tämisek­si halu­an korostaa, että min­ut on koulutet­tu key­ne­siläisyy­den ja big-gov­ern­ment ‑ajat­telun hen­keen. Mon­e­taris­min arvosteli­jana hän puhuu jopa itseään vastaan.

Hän käyt­tää vääryy­den esimerkkinä Lati­nalaisen Amerikan mai­ta. Nämä maat oli­vat katas­tro­faalises­sa kun­nos­sa ennen noi­ta talous­re­forme­ja, nyt niil­lä menee varsin hyvin. Minäkin uskon, että olisi ollut pehmeämpikin vai­h­toe­hto, mut­ta Kleinin ihan­noimat pop­ulis­tiset hal­li­tuk­set oli­vat viemässä perikatoon

Puo­las­sa ei mene hyvin. Moni väit­tää, että tämä johtuu siitä, että hal­li­tuk­selta meni pupu pöksyyn kesken tiik­erin­loikan, tai siis hal­li­tus vai­h­tui. Puh­da­sop­pisem­paa mon­e­taris­mia toteut­taneis­sa-mais­sa, Virossa ja Slove­ni­as­sa-menee paljon paremmin.

Puo­lalle Klein suosit­ti talousjär­jestlmää, joka olisi perus­tunut työn­tek­i­jöi­den omis­tami­in yri­tyskom­muunei­hin. Tämä olisi rajot­tanut talouden tehokkaasti low-tech ‑sek­tor­eille. Toisaal­ta hän ihan­noi skan­d­i­naav­ista hyv­in­voin­ti­val­tioi­ta, jot­ka eivät peustu kommuuneihin.

Etelä-Afrikalle hän suosit­ti sosi­aalio­hjelmien rahoit­tamista satelipain­on avul­la sekä valkois­t­en karkoit­tamista maas­ta. Eteen­päin Zim­bab­wen viitoit­ta­mal­la tiellä!

22 vastausta artikkeliin “Taas Kleinista”

  1. Saiko kaveri Nobelin rauhan‑, kirjallisuuden‑, fysiikan‑, kemi­an- vai lääketi­eteen palkinnon?

  2. Kun tässä eri­laisia globaale­ja aihei­ta sivu­taan. Aika mie­lenki­in­toisen kir­jan löysin vahin­gos­sa kir­jas­ton hyllystä: Työväen Sivistys­li­iton kus­tan­ta­man “Wal-Mart Glob­al­isaa­tion kova ydin” toimit­tanut Nel­son Licht­en­stein isbn 951–701-509–7

    Hiukan asen­teelli­nen mut­ta ei vail­la ansioi­ta. Kir­jan fak­tat lienevät fak­to­ja, johtopäätök­set ovat sit­ten asia erik­seen. Kyl­lä nämä kaik­ki aut­taa ymmärtämään ympäröivää todel­lisu­ut­ta. Silmälasien­sa väristä riip­puen jokainen suo­dat­taa niistä kutenkin oman totuutensa.

  3. Itsekin suosit­te­len Stiglitz­iä luet­tavak­si, kos­ka tun­tuu, että useim­mat Stiglitzi­in vetoa­vat eivät edes tunne hänen teoriaansa. 

    Stiglitzin keskeinen aja­tus on, että markki­nahäir­iöt kuten asym­metri­nen infor­maa­tio, ulkois­vaiku­tuk­set, inher­en­tit transak­tiokus­tan­nuk­set, jne jne. täy­tyy kor­ja­ta ennen kuin markki­na­t­alous oikeasti voi toimia. Nämä ongel­mat ovat pahimpia kehi­tys­mais­sa ja sik­si IMF:n 90-luvul­la tar­joa­ma matoku­uri har­voin hyödyt­tää mitään. Näitä ongelmia on kor­jat­tu julkisen sek­torin toimes­ta län­si­mais­sa jo viimeiset 300 vuot­ta vai­htel­e­val­la tahdil­la, eri tek­nol­o­gis-taloudelli­nen ajan­jak­so on vaat­in­ut eri­laiset puitteet.

    Stiglitzkään ei väitä, ettei vapaakaup­pa toi­mi tai että val­tio-ohjat­tu sane­lu­talous olisi tehokas tapa. Sen­si­jaan hän argu­men­toi — mielestäni pääpi­irteit­täin oikein, jos koh­ta joskus vähän hataral­ta tun­tu­val­ta poh­jal­ta (vähän täy­tyy luot­taa, kun äijä on Nobelisti) — että julkisen val­lan pitää aset­taa puit­teet, jois­sa ulkois­vaiku­tuk­set kom­pen­soidaan (koulu­tus­ta ja ter­vey­den­huoltoa sub­ven­toidaan, saas­tut­tamista jne verote­taan) ja toisi­naan tur­vaudu­taan myös tullei­hin, jot­ta paikalli­nen talous saa mah­dol­lisu­u­den sopeutua. 

    Tämä kri­ti­ik­ki on ihan eri asia kuin pirun­sarvien piirtämi­nen Mil­ton Fried­manille tai Coca-Colan, Niken ja kump­panien demon­isoimi­nen. Stiglitzkään ei väitä, etteivät ulko­maiset sijoituk­set olisi hyväk­si paikallisille, toisin kuin Klein, joka tun­tuu ole­van sitä mieltä, että rajo­jen yli tapah­tu­va investoin­ti on aina pahak­si kum­mas­sakin päässä.

  4. Suuria filosofisia arvioi­ta tehdessä altistuu aina nau­runalaisu­udelle, mut­ta kai Skan­di­na­vian, Pohjois-Euroopan ja Suomen hyv­in­voin­ti­malli perus­tuu juuri sille, että neu­votel­laan jonkin­lainen yhteiskun­ta­rauha Ison Val­tion ja yksi­ty­i­somis­tuk­sen välil­lä. En tajua, mik­si tämä malli olisi niin vararikos­sa kuin kri­itikot sanovat: ruo­ka ja ener­gia on ehkä hiukan kallis­tunut, mut­ta tämä johtuu syistä jot­ka pure­vat myös kaikki­in mui­hin valtioihin. 

    Tämä kuu­lostaa tietysti hiukan demar­i­udelta, mut­ta ehkä viisianta on neu­votel­la jatku­vasti tätä tas­apain­oa, ja kieltäy­tyä ide­ol­o­gis­es­ti puh­taam­mista vai­h­toe­hdoista, jot­ka keikut­taisi­vat aitaa. Total­i­taaris­ten aat­tei­den tun­nus­merk­ki on retori­ik­ka “ei ole vai­h­toe­htoa”. Ei siis ole neu­vot­telu­varaa. Suo­mi oli tässä mielessä total­i­taari­nen aika pitkään, ja joku P.Lipponen kär­sii eksis­ten­ti­aal­ista tuskaa tilanteen muu­tok­ses­ta. Vihreis­sä tietysti linko­lalainen siipi edus­taa aivan samaa retori­ikkaa. Aina on kuitenkin liikku­mati­laa poli­ti­ikalle, vaik­ka se joskus tun­tuukin turhaut­taval­ta viilaamiselta.

    Anteek­si kom­ment­ti, joka liit­tyi vain mar­gin­aalis­es­ti Osmon pakinaan.

  5. Stiglitzkään ei väitä, ettei vapaakaup­pa toimi 

    Stiglitz on oli kir­jas­sa sitä mieltä, että vapaakaup­pa ei toi­mi aina. Yksi hyvin yksinker­tainen perustelu on se, näin omin sanoin kun yritän muis­tel­la, että hyvin köy­hässä maas­sa, jos­sa ei ole yrit­täjiä uudelleenk­oulu­tuk­ses­ta puhu­mat­takaan, ei löy­dy myöskään kor­vaavaa työtä vapaakau­pan takia tilansa/työnsä menet­täneille. Vapaakau­pan aiheut­ta­ma tuho ei olekaan siis uut­ta luova.

    Olin eri­tyisen tyy­tyväi­nen, kun tämän kohdan löysin, sil­lä juuri tässä blo­gis­sa eräs kom­men­toi­ja (joka ei ole nobelisti) torp­pasi aika ilkeästi saman idean, kun sen esitin aiem­min — tosin hiukan yleisem­min muotoiltuna 😉

  6. Olen seu­ran­nut oppinei­den puhelua talousvi­isauk­sista välil­lä ymmärtäen ja välil­lä pihal­la. Yhtä kaipaan eli sitä miten nämä talous­teo­ri­at sopeu­tu­vat öljyn ensin vähen­e­miseen ja lop­ul­ta rippei­den hyö­dyn­tämisen mahdottomuuteen.

    Minus­ta öljyn lop­pumi­nen on lyhyel­lä välil­lä ilmas­to­muu­tos­ta suurem­pi jut­tu. Venäjän pullis­telu liit­tyy tähän. Talousopeis­sa joudu­taan var­maan vielä pohti­maan syn­tyjä syviä, kun yhdyskun­tien ja kau­pan perus­rak­en­teet hor­ju­vat ener­gian kallis­tu­misen mukana.

  7. Yhtä kaipaan eli sitä miten nämä talous­teo­ri­at sopeu­tu­vat öljyn ensin vähen­e­miseen ja lop­ul­ta rippei­den hyö­dyn­tämisen mahdottomuuteen 

    Pianhan tuo nähdään, nimit­täin se että hal­pa öljy on oikeasti lop­pu. Öljy on kor­vat­tavis­sa niin polt­toaineena kuin raa­ka-aineenakin mut­ta hin­tata­so on arvoitus kuten niihin kor­vaavi­in lähteisi­in siir­tymisen epäilemät­tä mon­i­naiset ongel­matkin. Yhtäältä se tulee leikkaa­maan kulu­tus­ta mikä ei min­un mielestäni aina ole lainkaan huono asia, toisaal­la se tuo kokon­aan uuden teol­lisu­u­de­nalan teol­lisu­us­mai­hin nykyisen val­taisan lähin­nä arabeille kohdis­tu­van tulon­si­ir­ron sijaan. Työt­tömiä on nyt paljon, vähän myöhem­min kun huu­ta­va pul­la pääsee kun­nol­la vauhti­in niin paljon enem­män joten kokon­ais­vaikus ei vält­tämät­tä olekaan saman­lainen maail­man­lop­pu kuin niin mon­et toivovat.

  8. Stiglitz, Rodrik, Krug­man, Setser, Gal­braith jne. jne. ovat tärkeitä ennen kaikkea sen takia, että he voivat vahven­taa tietyt jar­gonit kyseenalaisik­si. On aina muis­tet­ta­va, että tiedey­hteisö toteut­taa suurelta osin sitä mitä opet­taa, talousti­eteis­sä usein omaa etua. Jos hieno, mut­ta käytän­nössä hyödytön malli (matemaat­ti­nen), on avain tiedey­hteisöön, saa todel­lisu­us väistyä. Ja mallit aina ovat vain malle­ja. On vaikea päät­tää kumpi on vas­ten­mielisem­pi näky: näen­näis­nokkela sosial­is­tikult­turel­li vai ceteris paribus yhtälöYkä. Var­maa on vain se, että kumpikin on yhtä kaukana todel­lisu­ud­es­ta omas­sa hurmoshenkisyydessään.

  9. Ns sot­kee asioi­ta, en tiedä tekeekö sen tahallaan. 

    Stiglitz, et. al. ovat talousti­eteil­i­jöitä, arvostet­tu­ja sel­l­aisia. He eivät ole väit­täneet, että perus­teo­ri­at ovat vääriä, vaan että para­metrit ovat eri kuin “markki­na­fun­da­men­tal­is­tit” väit­tävät. Talousti­eteil­i­jöi­den kon­tribuu­tio talous­teo­ri­aan on olla “yhtälöykä”, jota niin kauheasti tässä nyt par­jataan, mut­ta “yhtälöykä” täy­tyy olla, kun rahaa oikeasti laite­taan liikkumaan. 

    Näistä “kri­ti­ikeistä” tulee sel­l­ainen kuva, että jotenkin vaan tosi fik­sut ja kovat ja hyvät tyyp­it, jot­ka vaan “jär­jel­lään” tek­i­sivät päätök­siä, voisi­vat tehdä parem­pia ja infor­moidumpia päätök­siä kuin huolel­lisen tilas­tol­lisen ana­lyysin, mallintamisen, ver­tais­arvioin­nin, empi­irisen fal­si­fikoin­nin jne. läpikäyneen teo­ri­an poh­jal­ta esti­moitu­jen mallien ennus­teet huomioonot­taen. Ja että lop­putu­lok­set oli­si­vat parem­pia, jos otet­taisi­in joku “inhimilli­nen” jut­tu mukaan.

    Tämä perus­tuu niin perus­ta­van­laa­tuiseen väärinymmär­ryk­seen, ettei sitä vas­taan voi edes argu­men­toi­da täl­lä tasol­la. Kyse on viimekädessä siitä, voidaanko asioista han­kkia sys­temaat­tis­es­ti tietoa. Jos taloustiede on “yhtälöykien” tym­peän ide­ol­o­gista hömp­pää, niin mik­si sille ei ole syn­tynyt “oikeaa” vai­h­toe­htoa, siis sel­l­aista, joka todel­la kuvaisi todel­lisu­ut­ta parem­min? Mik­si pop­ulis­tiset vasem­mis­to­lais­pro­jek­tit aina kaatu­vat ja epäon­nis­tu­vat? Paha Amerik­ka aina pilaa kaikki? 

    Vai olisiko sit­tenkin niin, että rahaa ei voi syödä ja että kaik­ki hyv­in­voin­ti täy­tyy luo­da tekemäl­lä työtä: ensin säästämäl­lä että saadaan tehtyä infraa ja konei­ta, sit­ten tekemäl­lä näi­den avul­la sitä, mitä ihmiset halu­a­vat kulut­taa, niinkuin taloustiede ennus­taa? Ei hyv­in­voin­tia yksinker­tais­es­ti syn­ny rahaa paina­mal­la ja polt­top­ul­lo­ja heittelemällä.

  10. En ole minäkään väit­tänyt, että perus­teo­ri­at ovat vääriä. Ei teo­ria ole koskaan väärä, jos vain on loogis­es­ti pitävä. Vika on siinä, jos alkaa elämään mallin mukaan, vaik­ka näkee edessän­sä asioi­ta, jot­ka ovat tärkeitä tosi­asi­as­sa, mut­ta joi­ta ei saa jär­jel­liseen muo­toon. Mut­ta tämä on yhtä tyhjän kanssa keskustelua, jota on kestänyt jo ainakin yksi sata vuot­ta min­ua viisaampi­en välil­lä. Ain­ut asia mikä har­mit­taa on se, että aina kun näistä alkaa keskustele­maan, tulee vas­taan argu­men­tit sul­la ei oo parem­paa esit­tää, tää on ana­lyyt­ti­nen, tää on tieteelli­nen, sää et tajua pälä pälä pälä.

  11. ns: tämä voi vaikut­taa ehkä nyt epäko­hteliaal­ta, mut­ta ootko miet­tiny mitä kaikkia syitä vois olla siihen jos sin­ulle usein san­o­taan näis­sä asioissa:“tulee vas­taan argu­men­tit sul­la ei oo parem­paa esit­tää, tää on ana­lyyt­ti­nen, tää on tieteelli­nen, sää et tajua pälä pälä pälä.”

  12. Joo, kyl­lä tää on ainakin osoit­tanut, että allekir­joit­tanut ei ole ratio­naa­li­nen yksilö. Mut­ta vielä ker­ran, ja sit­ten yritän päästä tästä narko­ma­ni­as­ta irti. Edel­lisil­lä kom­menteil­la en tarkoi­ta sitä, että mallinta­ja on turha, hyödytön tyh­mä tai muu­ta älytön­tä — päin vas­toin. Edel­lisil­lä kom­menteil­la tarkoi­tan lyhyesti sitä, että tutk­i­jat, joiden etu ei ole ker­toa niistä rajoit­teista, joi­ta teo­ri­oi­hin liit­tyy, eivät tule rajoit­tei­ta esit­tämään. Tässä mielessä juuri esim. Stiglitz on rehelli­nen tyyp­pi, ja tärkeä, kos­ka hänen suu­tansa ei tuki­ta haukku­mal­la tyh­mäk­si. Asia on juuri niin kuin Tiedemies sanoi. Pelot­tavia ovat juuri AB:n kaltaiset kom­men­tit, kos­ka niiden tarkoi­tus ei ole keskustel­la, vaan lopet­taa keskustelu.

  13. Jot­ta kenellekään ei jäisi epä­selväk­si, niin mitään talousti­eteen Nobel-palk­in­toa ei ole olemassa. 

    Palk­in­to jota virheel­lis­es­ti kut­su­taan talouden Nobelik­si on Sveriges Riks­banks pris i ekonomisk veten­skap till Alfred Nobels minne. 

    On suo­ranaista Nobelin muis­ton häpäisyä väit­tää jonkun voit­ta­neen talouden Nobelin. Jos ette usko, niin menkää kat­so­maan Nobelin tes­ta­ment­tia, jos­ta löy­tyvät alku­peräisen palkin­non määräykset.

  14. tiedemies:
    [Stiglitz, et. al. ovat talousti­eteil­i­jöitä, arvostet­tu­ja sel­l­aisia. He eivät ole väit­täneet, että perus­teo­ri­at ovat vääriä, vaan että para­metrit ovat eri kuin “markki­na­fun­da­men­tal­is­tit” väittävät.]

    No oletko lukenut perus­te­o­ri­oiden kri­ti­ikkiä? Esim. Steve Keenin “Debunk­ing Eco­nom­ics” (joka kuu­luu yliopis­ton oppi­vaa­timuk­si­in — tosin ei talousti­eteen laitok­sel­la)? Ei nuo uusklas­sisen talousti­eteen perus­teo­ri­at vaiku­ta juuri sen parem­mil­ta kuin per­in­teisen marx­i­laisen taloustieteenkään.

    Tiedemies:
    [jot­ka vaan “jär­jel­lään” tek­i­sivät päätök­siä, voisi­vat tehdä parem­pia ja infor­moidumpia päätök­siä kuin huolel­lisen tilas­tol­lisen ana­lyysin, mallintamisen, ver­tais­arvioin­nin, empi­irisen fal­si­fikoin­nin jne. läpikäyneen teo­ri­an poh­jal­ta esti­moitu­jen mallien ennus­teet huomioonot­taen. Ja että lop­putu­lok­set oli­si­vat parem­pia, jos otet­taisi­in joku “inhimilli­nen” jut­tu mukaan.]

    No käytän­nössä hal­li­tusten talous­poli­ti­ikkaa ei usein tehdä minkään uusklas­sisen eikä muidenkaan koulukun­tien oppi­en poh­jal­ta. Raketin rak­en­tamiseen tarvit­set fysi­ikkaa, talouden pyörit­tämiseen et taloustiedet­tä. Teo­ri­at sisältävät aina jonkin abstrak­teista malleista (jot­ka sisältävät vahvo­ja ole­tuk­sia) imp­likoiman poli­ti­ikan. Joskus se poli­ti­ik­ka on jos­sain tilanteessa oikeaa, joskus väärää. Ilman teo­ri­aa asian voi nähdä yhtä hyvin, usein paremmin.

    tiedemies:
    [Kyse on viimekädessä siitä, voidaanko asioista han­kkia sys­temaat­tis­es­ti tietoa.]

    Vaikkei talousti­eteen teo­ri­aa käytet­täisi päätök­sen­teossa mil­lään lail­la, niin ei se sul­je sitä pois, että voitaisi­in käyt­tää tilas­toti­etoa tai muu­ta vaik­ka kuin­ka paljon

    tiedemies:
    [Jos taloustiede on “yhtälöykien” tym­peän ide­ol­o­gista hömp­pää, niin mik­si sille ei ole syn­tynyt “oikeaa” vai­h­toe­htoa, siis sel­l­aista, joka todel­la kuvaisi todel­lisu­ut­ta parem­min? Mik­si pop­ulis­tiset vasem­mis­to­lais­pro­jek­tit aina kaatu­vat ja epäon­nis­tu­vat? Paha Amerik­ka aina pilaa kaikki?]

    Kyl­lähän nuo Itä-Aasian tiik­er­i­maat ja nyt Kiina käyt­tävät talous­poli­it­tisia strate­gioi­ta, jot­ka eivät ole ainakaan main­stream-oppikir­joista revit­tyjä. Kuten Rodrik on kir­joit­tanut usein, olisi main­stream-ajat­telun edus­ta­jil­la helpom­paa oppi­en­sa kanssa, jos Kiina olisi epäonnistunut.

    Talousti­eteel­lisiä koulukun­ti­a­han on monia. Post-key­ne­siläiset esimerkik­si. Mik­si muut koulukun­nat kuin uusklassi­nen ovat mar­gin­aalis­sa? Yhteiskun­tati­eteis­sähän teo­ri­oi­ta on hyvin vaikea tes­ta­ta käytän­nössä. Voidaan aina vedo­ta sotke­vi­in tek­i­jöi­hin, jos teo­ria ei toi­mi käytän­nössä. Uusklas­sista taloustiedet­tä saat­taa aut­taa myös se, että se suosit­telee mui­ta use­am­min pääomien vapaa­ta liiket­tä, joka taas miel­lyt­tää ylälu­okkaa. Uusklassi­nen taloustiede on mon­imutkainen hyvin pitkälle kehitet­ty matemaat­ti­nen sys­tee­mi. Se vaikut­taa sen takia “tieteel­liseltä” ja saa alan miehen tun­temaan itsen­sä eksper­tik­si. Muis­sa yhteiskun­tati­eteis­sä ei ole onnis­tut­tu kehit­tämään näin pitkälle vietyä matemaat­tista läh­estymistapaa, eikä niis­sä mikään koulukun­ta ole saanut yhtä hal­lit­se­vaa asemaa.

    tiedemies:
    [Vai olisiko sit­tenkin niin, että rahaa ei voi syödä ja että kaik­ki hyv­in­voin­ti täy­tyy luo­da tekemäl­lä työtä: ensin säästämäl­lä että saadaan tehtyä infraa ja konei­ta, sit­ten tekemäl­lä näi­den avul­la sitä, mitä ihmiset halu­a­vat kulut­taa, niinkuin taloustiede ennus­taa? Ei hyv­in­voin­tia yksinker­tais­es­ti syn­ny rahaa paina­mal­la ja polt­top­ul­lo­ja heittelemällä.]

    Tässä yhdis­tit nyt uusklas­sisen talousti­eteen oppi­en puut­teen epäon­nis­tuneisi­in vasem­mistopop­ulis­tisi­in kokeilui­hin. Olisit yhdis­tänyt sen mielu­um­min itä-aasian tiik­er­i­mai­hin, niin asi­at näyt­täi­sivät vähän toiselta.

  15. Jark­ka ei ole lukenut Kleinia. Klein pal­jas­taa kir­jas­sa totu­u­den, joka mon­elta meistä jäi huo­maa­mat­ta; että Taivaal­lisen rauhan aukion tapah­tu­mis­sa vas­takkain oli­vat kom­mu­nis­min ihantei­ta pulus­ta­vat opiske­li­jat ja Fried­man­nin oppe­ja orjal­lis­es­ti nou­dat­ta­va hal­li­tus ja että tämän jäl­keen Kiina on nou­dat­tanut uus­lib­er­al­is­tista talouspolitiikkaa…

    Vakavasti ottaen pro­tek­tion­is­mil­la voi päästä DDR:n tasolle taloudessa, mut­ta huip­pukung­toon ei pääse. Mon­elle Lati­nalaisen Amerikan maalle kohtu­ulli­nen pro­tek­tion­is­mi olisi parem­pi tie kuin vapaakaup­pa, mut­ta Argen­ti­inalle esimerkik­si seu­raa­van askeleen otta­mi­nen voisi olla hyväksi.

    Per­onin hallinto, joka Kleinen mielestä oli Jumalas­ta seu­raa­va, otti vas­taan maan, joka oli euroop­palaisel­la elin­ta­sol­la ja jät­ti jäl­keen­sä köy­hän ja hyvin velkaisen kehitysmaan.

    Toki Argen­ti­inan köy­htymistä edesaut­toi myös EU:n ja USA:n maat­alouden pro­tek­tion­is­mi, joka vei Argen­ti­inal­ta sen kan­nat­tavim­man elinkeinon. Nyt Argen­ti­inan hallinto painaa itse maat­alout­ta alas vientitulleilla.

    Minä uskon, että Per­onin hallinto olisi päässyt pohjo­is­maisen sosialidemokra­t­ian opeil­la pidem­mälle kuin uus­lib­er­al­is­min opeil­la, mut­ta se ei nou­dat­tanut kumpaakaan. Pop­ulisti­nen hallinto eli kädestä suuhun. Kun olisi pitänyt organ­isoi­da koul­u­laitos ja nos­taa köy­hän kansan koulu­tus­ta­soa, Per­on käyt­ti rahat — vähän enem­män kuin kaik­ki — akuutin köy­hyy­den tor­jun­taan lisäten siten köy­hyyt­tä pitkäl­lä aikavälillä.

  16. Jark­ka ei ole lukenut Kleinia. Klein pal­jas­taa kir­jas­sa totu­u­den, joka mon­elta meistä jäi huo­maa­mat­ta; että Taivaal­lisen rauhan aukion tapah­tu­mis­sa vas­takkain oli­vat kom­mu­nis­min ihantei­ta pulus­ta­vat opiske­li­jat ja Fried­man­nin oppe­ja orjal­lis­es­ti nou­dat­ta­va hal­li­tus ja että tämän jäl­keen Kiina on nou­dat­tanut uus­lib­er­al­is­tista talouspolitiikkaa…]

    Et ilmeis­es­ti oikeasti tarkoi­ta, että Kiinan kasvu joh­tu­isi uus­lib­er­al­is­mista. Kiinan kasvus­trate­gian lib­er­aal­i­ud­es­ta ker­too esim googletet­tavis­sa ole­va Fang & Zhangin artikke­li nimeltä:
    “How Devel­op­ing Coun­tries Ben­e­fit from Glob­al­iza­tion: The Case of China”

    Osmo:
    [Vakavasti ottaen pro­tek­tion­is­mil­la voi päästä DDR:n tasolle taloudessa, mut­ta huip­pukung­toon ei pääse. Mon­elle Lati­nalaisen Amerikan maalle kohtu­ulli­nen pro­tek­tion­is­mi olisi parem­pi tie kuin vapaakaup­pa, mut­ta Argen­ti­inalle esimerkik­si seu­raa­van askeleen otta­mi­nen voisi olla hyväksi.]

    Pro­tek­tion­is­mi on usein etu­ryh­mäpro­tek­tion­is­mia, jol­la ei ole mitään tekemistä minkään sortin talous­te­o­reet­tisen oikeu­tuk­sen kanssa. Esimerkik­si Lati­nalaisen Amerikan pro­tek­tion­is­mi oli paljon laa­jem­paa, kuin mitä mon­et nykyään pro­tek­tion­is­tisi­na pide­tyt talousti­eteil­i­jät heille aikanaan suosittelivat.

    Sikäli kun pro­tek­tion­is­mi toimii, se ei vält­tämät­tä ole eri­tyisen laa­jaa. Se voi tuo­da ratkai­se­vaa apua jollekin tietyl­lä talouden alalle, mikä ei vält­tämät­tä näy kuitenkaan laa­jana pro­tek­tion­is­mi­na yleisel­lä tasolla.

    Kiinas­sa kau­pan esteet las­ket­ti­in sen ver­ran hitaasti (vas­ta sil­loin, kun talouske­hi­tys oli jo star­tan­nut), että jos Kiina olisi epäon­nis­tunut, niin sit­ten main­stream-talousti­eteil­i­jät oli­si­vat sanoneet, että Kiinan talouske­hi­tys ei star­tan­nut, kos­ka se oli (muiden anom­alioiden lisäk­si) liian protektionistinen. 

    Osmo:
    [Minä uskon, että Per­onin hallinto olisi päässyt pohjo­is­maisen sosialidemokra­t­ian opeil­la pidem­mälle kuin uus­lib­er­al­is­min opeil­la, mut­ta se ei nou­dat­tanut kumpaakaan. Pop­ulisti­nen hallinto eli kädestä suuhun. Kun olisi pitänyt organ­isoi­da koul­u­laitos ja nos­taa köy­hän kansan koulu­tus­ta­soa, Per­on käyt­ti rahat — vähän enem­män kuin kaik­ki — akuutin köy­hyy­den tor­jun­taan lisäten siten köy­hyyt­tä pitkäl­lä aikavälillä.]

    Tästä olen samaa mieltä. Jos Klein ei ole tätä tajun­nut, niin ikävä jut­tu. Oli­pa val­tio­jo­htoisem­man tai lib­er­aal­im­man ajat­telun kan­nal­la, niin Per­on ei panos­tanut talouskehitykseen.

  17. Tässä keskustelus­sa on taas jotain perus­ta­van­laa­tu­ista sekaisin. Ihmiset puhu­vat tois­t­en­sa ohi.

    En ole mis­sään puo­lus­tanut “uusklas­sista” tai “neolib­er­aalia” taloustiedet­tä. En ole mikään Fried­man-fani. Se, mis­tä on kyse on, että olkoonkin, että IMF-apolo­geetikot, lib­er­taris­tit, tms tahot ovat pihal­la, niin he ovat ainakin pihal­la taval­la, jon­ka voi suo­raan osoit­taa vääräksi.

    Ei taloustiede ihan aikuis­ten oikeasti ole mitään ide­ol­o­gista “vapaat markkinat”-mantran hokemista, vaan sys­temaat­tista mallintamista ja mallien ver­taamista todel­lisu­u­teen. Osa malleista toimii ja osa ei. Tietenkin yksinker­taisim­mat mallit ovat rajal­lisia ja tuot­ta­vat virheel­lisiä ennustei­ta usein, mut­ta se ei tarkoi­ta, etteivät ne voisi isos­sa mit­takaavas­sa antaa oikeam­man suun­taisia ohjei­ta kuin esimerkik­si joku marx­i­lainen taloustiede.

    Esimerkkinä käyte­tys­tä Kiinas­ta voidaan nähdä, siis on täysin ilmeistä, että Den­gin ja kump­panien talous­poli­ti­ik­ka oli parem­paa kuin Maon vas­taa­va. Markki­noiden vapaut­ta­mi­nen johti raju­un kasvu­un. Var­maan, jos markki­nat olisi rysäytet­ty auki ja val­tio myynyt kaiken omaisu­u­den (eli kaiken!) ker­ta­heitol­la, olisi hom­ma men­nyt paljon huonommin.

    Markki­na­t­alous vaatii toimi­ak­seen kun­nol­lisen infran, rahoi­tusjär­jestelmän, oikeuslaitok­sen ja lain, joka pitää huolen siitä, että sopimuk­sia nou­date­taan ja että saatavia voi per­iä, jne. Nämä kaik­ki pitää luo­da, eivätkä ne syn­ny tyhjästä pelkästään “vapaut­ta­mal­la”. Se, että teo­ri­at olet­ta­vat näi­den ole­mas­saolon, ei ole teo­ri­oiden puute; teo­ria ei ker­ro, miten ne tehdään, se vain olet­taa ne. Jos teo­ri­aa sovel­letaan ennen kuin ne ovat ole­mas­sa, on vika sovelta­jis­sa. Kiinas­sa on tehty paljon työtä (ja paljon on tekemät­tä), että jär­jestelmässä markki­nat voivat toimia. 

    Se, että men­nään rikko­maan McDon­aldsin ikkunoi­ta, heit­telemään polt­top­ul­lo­ja, tai heit­el­lään kakku­ja ihmis­ten naa­maan, ei auta köy­hiä yhtään. Se, että raken­net­taisi­in näitä insti­tuu­tioi­ta, aut­taisi aika paljon enem­män. Klein, “punav­ihreät” ja muut vas­taa­vat tahot eivät halua sanoa tätä ääneen, kos­ka he saa­vat — Klein rahansa ja punikit äänestäjän­sä — siitä, että näitä ongelmia yritetään ratkaista väärin. On paljon helpom­paa demon­isoi­da ja haukkua jotain tahoa, joka yrit­tää aut­taa. Se puoli on vielä ymmär­ret­tävää. Mut­ta ei se, että ihan­noidaan jotain Mugabea, joka on pistänyt koko maansa täysin kuralle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.